CAN-väylä. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. 1. Historiaa. 2. Terminologiaa. Full-CAN on nimitys CAN-ohjainpiireille,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CAN-väylä. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. 1. Historiaa. heikki.saha@sandvik.com. 2. Terminologiaa. Full-CAN on nimitys CAN-ohjainpiireille,"

Transkriptio

1 N-väylä N-väylä (ontroller rea Network) on yksi laajimmin käytettyjä kenttäväyliä. Vaikka N on alunperin kehitetty ajoneuvoväyläksi, on se nykyisin laajasti käytetty erilaisten ajoneuvosovellusten - esimerkiksi henkilö-, kuorma- ja linja-autot, traktorit lisälaitteineen ja työkoneet - lisäksi myös tehdas- ja rakennusautomaatiossa. Harvinaisimmat N-väyläsovellukset löytyvät satelliiteista ja öljynporauskaluston sisältä. Merkittävin syy N:n monipuoliseen käyttöön on sen joustavuus. Väylä voi olla kaapeloitu korkealuokkaisella, impedanssisovitetulla kaapelilla tai edullisella johtosarjaratkai- Heikki aha andvik amrock y sulla. äytetty siirtonopeus voi olla 1Mbps tai tinkimällä siirtonopeudesta voidaan käyttää yli 1 km:n mittaista väylää. iirtonopeutta pudottamalla voidaan myös poiketa enemmän lineaarisesta topologiasta. N toteuttaa -mallin kerrokset 1 ja 2, eikä siten sovellu käytettäväksi ohjausjärjestelmissä suoraan ilman sovelluskerroksen protokollaa. Lukijan kannattaa huomioida, että mikä tahansa tapa sopia N-viestikehysten käytöstä muodostaa itse asiassa sovelluskerroksen protokollan, joten kannattaa valita jokin jo standardoitu ratkaisu suurten ongelmien välttämiseksi. 1. Historiaa obert Bosch GmbH aloittaa tuotekehitysprojektin uuden ajoneuvoväylän kehittämiseksi obert Bosch GmbH julkistaa N protokollan ensimmäisen version ntel ja Philips emiconductors julkistavat ensimmäiset N-ohjainpiirit i82526:n ja P82200:n obert Bosch GmbH julkaisee N 2.0 protokollamäärittelyn ja vaser B esittelee N-ingdom sovelluskerroksen protokollan ansainvälinen Nkäyttäjien ja -valmistajien ryhmittymä N in automation (i) perustetaan ja se julkaisee N application layer (L) sovelluskerroksen protokollan standardi julkaistaan i järjestää 1. kansainvälisen N-konferenssin ja llen Bradley esittelee evicenet sovelluskerroksen protokollan standardia täydennetään N 2.0B:n mukaiseksi ja i julkaisee Nopen sovelluskerroksen protokollan N:iin perustuvan aikajakoisen N-protokollan kehitys aloitetaan ähti- ja puuverkkojen rakentaminen kytkimen avulla esitellään i järjestää 10. kansainvälisen N-konferenssin. 2. erminologiaa Basic-N on nimitys ensimmäisten N-ohjainpiirien yksinkertaisimmille versioille. yypillisiä ominaisuuksia ovat lähetyspuskuri kokonaisille viesteille, saapuneiden viestien suodatus -kentän perusteella vastaanottopuskuriin sekä -kehysten käsittely prosessorilla. ull-n on nimitys N-ohjainpiireille, joissa on kokonaisten viestipuskureiden sijaan rekistereitä, mihin voidaan vastaanottaa ja mistä voidaan lähettää pelkät datatavut. -kehyksiin ull-n ohjaimet vastaavat itsenäisesti datakehyksillä. Prosessorin tehtäväksi jää viestirekistereiden alustaminen ja datan päivitys ohjaimen ja muistin välillä. tandard N on nimitys Bosch:n määrittelyversion 1.2 mukaiselle N:lle. Uudemman nimeämiskäytännön mukaan selkeämpi nimitys on N 2.0. eskeisin piirre on tuki ainoastaan 11-bittiselle -kentälle. xtended N on nimitys N:n laajennetulle, vaihtoehtoisesti 11- tai 29-bittistä kenttää tukevalle versiolle N 2.0B, mikä sisältyy standardiin. N 2.0B passive on nimitys N-ohjaimelle, mikä lähettää ja vastaanottaa 11-bittisellä -kentällä varustettuja kehyksiä ja pystyy vastaanottamaan, mutta ei käyttämään 29-bittisellä -kentällä varustettuja kehyksiä. N-controller eli N-ohjain hoitaa kaiken N-kommunikointiin liittyvän, kuten esimerkiksi viestien lähetyksen ja vastaanoton, viestien kuittauksen, törmäys- ja eheystarkastelut. N-transceiver eli väyläsovitinpiiri muuttaa N-ohjaimen lähetys- ja vastaanottosignaalit N-väyläsignaaleiksi. Useimmat nykyisistä sovitinpiireistä sisältävät lisäksi suojausominaisuuksia väylältä tulevia häiriöitä vastaan. aikkia vaihtoehtoisia fyysisiä kerroksia varten on olemassa omat sovitinpiirit. esessiivinen tila vallitsee N-väylällä silloin, kun mikään solmu ei aktiivisesti lähetä väylälle mitään tai kaikki solmut lähettävät loogista 1 :tä. ominantti tila vallitsee Nväylällä silloin, kun vähintään yksi solmu lähettää aktiivisesti loogista 0 :aa. 6 LU inland

2 N high, on väyläsignaaleista se, minkä dominanttia tasoa vastaa resessiivistä tasoa korkeampi jännite. Yksijohdin-N:ssä ainoa väyläsignaali vastaa N high:ta. N low, on väyläsignaaleista se, minkä dominanttia tasoa vastaa resessiivistä tasoa matalampi jännite. Mbps, megabittiä sekunnissa bps, kilobittiä sekunnissa M/, arrien ense Multiple ccess/ollision esolution, yksi tapa kuvata N-väylän fyysisen kerroksen toimintaperiaate 7. ovelluskerros ovellusten toiminnallisuus ovellustason protokolla 2. Linkkikerros M/+MP, arrien ense Multiple ccess/ollision etection with rbitration on Message Priority, toinen tapa kuvata N-väylän fyysisen kerroksen toimintaperiaate NZ, Non-eturn-to-Zero, koodausmenetelmä, missä bittien tilat lähetetään sellaisenaan peräkkäin, ociety of utomotive ngineers 3. N-solmun rakenne N-solmun tyypillinen rakenne ja eri lohkojen toiminnallisuus -mallin mukaisesti on kuvattu kuvassa 1. LL-alikerros (Logical Link ontrol) Viestikehysten suodatus Ylikuormituksen ilmaisu Virheistä palautuminen M-alikerros (Medium ccess ontrol) iedon pakkaus viestikehyksiin/-kehyksistä Viestikehysten koodaus/purku (bit-stuffing) Virheiden tunnistaminen Virhetiedon välitys Viestikehysten kuittaus arja-/rinnakkaismuunnokset 1. yysinen kerros PL-alikerros (PhysicaL ignalling) Bittitason koodaus/purku Bittitason ajoitukset ynkronointi PM-alikerros (Physical Medium ttachment) Lähetimen ja vastaanottimen ominaisuudet M-alikerros (Medium ependent nterface) Liittimien tyypit ja pinnijärjestykset 0. iirtomedia aapelityyppi Prosessori ja N-ohjain liittyvät toisiinsa tyypillisesti rinnakkaisella prosessorin muistiväylällä, joskus myös sarjamuotoisella P-väylällä. Nykyisiin mikro-ohjaimiin, sulautettuihin ja signaaliprosessoreihin on usein integroitu yksi tai useampi N-ohjainpiiri prosessorin kanssa samaan piiriin. N-ohjainpiiri liitetään sovitinpiiriin vähintään lähetys- ja vastaanottosignaaleilla. Lisäksi voidaan käyttää apusignaaleja mm. lähetyksen estoa ja lähettimen reunojen nopeuksien säätöä varten. Väyläkaapeleille määritellään normaalisti johtimien poikkipinta-alat, ominaisimpedanssi Prosessori N-ohjain N-sovitin aapelointi tyypillisillä liikennöintinopeuksilla sekä johtimien värit. aapelointiin liittyen, etenkin monet sovelluskerroksen protokollat määrittelevät suositeltavia liitintyyppejä pinnijärjestyksineen. N-väylän yleisyydestä johtuen on pelkästään i määritellyt yli 10 erilaista liitintyyppiä, mistä yleisimmät ovat 9-pinninen -liitin sekä - koodattu M12-liitin. 4. yysiset kerrokset N-väylälle on määritelty kolme erilaista fyysistä kerrosta. yysinen kerros kuvaa yleisesti käytetyt jännitetasot, signaloinnin sekä tuetut siirtonopeudet. ehysrakenne on sama, fyysisestä kerroksesta riippumatta. inoa standardoitu topologia kaikille fyysisille kerroksille on lineaarinen väylä. n huomattava, että esitetyt suurimmat sallitut väyläpituudet eivät toteudu jokaisessa järjestelmässä automaattisesti, vaan solmujen ja liitospisteiden määrä sekä käytännön kaapelointitekniikasta johtuvat poikkeamat optimaalisesta topologiasta rajoittavat väyläpituutta ilmoitetusta maksimipituudesta. Useiden sovelluskerroksen protokollamäärittelyjen yhteydessä on kuvattu laskentamalleja suurimman sallitun väyläpituuden ja topologiapoikkeamien määrittämiseksi. aikki laskentamallit olettavat, että käytetty väyläkaapeli on impedanssisovitettua N-väyläkaapelia ja että väylä on terminoitu standardin mukaisesti molemmista päistä. Jos käytetään muuta kaapelia, suurin sallittu väyläpituus jää huomattavasti lyhyemmäksi kuin varsinaisella väyläkaapelilla. 4.1 High-speed N Yleisin fyysinen kerros on high-speed N. e on määritelty standardissa ja siksi siitä käytetään usein nimitystä highspeed. uurin sallittu siirtonopeus on 1 Mbps, millä voidaan saavuttaa korkeintaan 40 metrin väyläpituus. uva 1: N-solmun tyypillinen rakenne LU inland

3 4.3V 3.5V 2.5V 1.5V 0.7V esessiivinen uva 2: jännitetasot ifferentiaalinen signalointi lisää häiriönsietoa, koska ulkoa kytkeytyvät häiriöt summautuvat samanmerkkisenä kumpaankin väyläsignaaliin ja sovitinpiirin vastaanotin mittaa N-high:n ja N-low:n välistä jännite-eroa, mistä kytkeytynyt häiriö summautuu automaattisesti pois. 4.2 ault-tolerant N utoteollisuudessa käytetään jonkin verran fault-tolerant eli vikasietoista N:iä. ifferentiaalisena se vastaa toimintaperiaatteeltaan high-speed N:iä, mutta vikasietoinen N voi toimia hetkellisesti pelkästään N-high:n tai N-high N-low ominantti N-low:n avulla. oiminta yhdellä väyläsignaalilla on saavutettu kasvattamalla lähetettävien väyläsignaalien resessiivisten ja dominanttien tasojen välistä jännite-eroa sekä pienentämällä vastaanotettavien tasojen välistä minimijännite-eroa siten, että se on ehjässä verkossa savutettavissa yhdellä signaalilla. uuremmasta jännite-erosta johtuen suurinta sallittua siirtonopeutta on jouduttu rajoittamaan 125 kbps:ssa, millä saavutetaan korkeintaan 500 metrin väyläpituus :n määrittelemä vikasietoinen N perustuu :n määrittelemään low-speed N:iin. 4.3 ingle-wire N ingle-wire eli yksijohdin N on :n määrittelemä, enimmäkseen autoteollisuuden käyttämä fyysinen kerros. Nimensä mukaisesti siinä tiedonsiirto tapahtuu ainoastaan yhtä, N-high:ta vastaavaa väyläsignaalia pitkin ja vastaanotto perustuu jännite-eron mittauksen sijaan jännitetasojen mittaukseen. iirtonopeus on rajoitettu 33 tai 41.6 kbps:ssa, mutta väylän rakennetta ei ole rajoitettu pelkästään lineaariseen väylään. 4.4 erminointi ignaalien reunojen aiheuttamien heijastuksien vaimentamiseksi high-speed N-väy- 5V 4.2V 0.2V 0V esessiivinen lä tulee terminoida molemmista päistä. Yksinkertaisin ja usein riittävä terminaattori on N-high:n ja N-low:n väliin kytkettävä 120Ω päätevastus. tenkin suurimmilla siirtonopeuksilla kannattaa käyttää ns. split -terminaattoria, missä 120Ω päätevastus on muodostettu kahdesta 60Ω vastuksesta ja vastusten välistä on kytketty kondensaattori signaalimaahan. plit -terminaattori tyypillisesti parantaa suurilla siirtonopeuksilla N-high:n ja N-low:n välistä symmetriaa ja sitä kautta lisää väylän häiriönsietoa. ault-tolerant ja single-wire väyliä ei tarvitse terminoida. N ominantti uva 4: J2411 jännitetasot 5V 4.7V 3.6V N-high N-high N-high 1.4V 0.3V 0V N-low 120Ω 60Ω 60Ω 10n esessiivinen ominantti N-low N-low uva 3: jännitetasot uva 5: Päätevastus (vas.) ja plit -terminaattori (oik.) 8 LU inland

4 van solmun sovitinpiirin läpi N-ohjaimelle. ikaikkunan pituus voi vaihdella 1..8 aikayksikköön. PG1 (phase segment 1) aikaikkunaa voidaan pidentää korkeintaan JW:n verran, jos solmun pitää tahdistua uudelleen hitaammin lähettävän solmun lähetteeseen. ikaikkunan pituus voi vaihdella 1..8 aikayksikköön uva 6: simerkkikehyksiä ennen (ylh.) ja jälkeen (alh.) bit-stuffing :n 5. M-protokolla N-väylä on M/tyyppinen, missä törmäystilanteessa korkeimman prioriteetin (pienimmän :n) omaava viestikehys voittaa ja samalla säilyy muuttumattomana. oimintaperiaate ei takaa 100%:n deterministisyyttä yleisessä tapauksessa, mutta mahdollistaa 100%:sti deterministisen sovelluksen suunnittelun useimmissa tapauksissa. oska N-väylä on väylä, mihin voi olla samanaikaisesti kytkettynä useita solmuja, mitään tietoa ei voida siirtää varsinaisesti solmusta toiseen, vaan tyypillisesti jokainen solmu tuottaa tietoa N-väylälle, mistä yksi tai useampi solmu voi kuluttaa joko osan tai kaiken tiedoista. oska solmuja tahdistavat oskillaattorit värähtelevät käytännössä aina hieman eri taajuudella, solmujen täytyy pystyä synkronoimaan vastaanotto lähetykseen, jotta viestikehys voidaan vastaanottaa muuttumattomana. oska synkronointia pitää riittävän toleranssin mahdollistamiseksi suorittaa viestikehyksen alun lisäksi myös keskellä viestikehystä, on määritelty ns. bit-stuffing - menettely, missä jokaisen viiden peräkkäisen saman bitin jälkeen lähetteeseen lisätään vastakkainen bitti. Näin varmistetaan synkronointiin käytettävän reunan (dominantista resessiiviseen tilaan) riittävän tiheä esiintyminen viestikehyksen sisällöstä riippumatta. Bit time uvassa 7 on esitetty ajoitukset yhden bitin lähetysajan, bit-time :n sisällä. Yhden bittime :n pitää koostua aikayksiköstä (time quantum), minkä tarkkuudella voidaan määritellä tärkeimmät Nväylän toimintaan liittyvät ajoitusparametrit. YN (synchronisation) aikaikkuna koostuu aina yhdestä aikayksiköstä, minkä aikana vastaanottava solmu tahdistuu lähetteeseen. PP (propagation) aikaikkunan aikana signaalin tulee ehtiä lähettävän solmun sovitinpiirin läpi N-ohjaimelta väylälle, kaksi kertaa väylän päästä toiseen ja vastaanotta- PG2 (phase segment 2) aikaikkunaa voidaan lyhentää korkeintaan JW:n verran, jos solmun pitää tahdistua uudelleen nopeammin lähettävän solmun lähetteeseen. ikaikkunan pituus voi olla korkeintaan PG1:n ja kahden aikayksikön mittainen. JW (ynchronisation Jump Width) on aika, minkä verran solmu voi enintään muuttaa omaa bit-time :a PG1 aikaikkunaa pidentämällä tai PG2 aikaikkunaa lyhentämällä pysyäkseen samassa tahdissa lähettävän solmun kanssa. ample point on hetki, milloin N-ohjainpiiri vastaanottaessaan ottaa näytteen väylän tilasta. yypillisesti käytetään yhtä näytteenottopistettä, mutta useimmat N-ohjaimet voidaan asettaa ottamaan kolme näytettä ja päättelemään niiden tiloista väylän tilan. Jälkimmäistä menettelyä käyttäen voidaan lisätä Njärjestelmän häiriönsietoa. N:n M-protokolla määrittelee neljä erilaista viestikehystä: atakehys (ata frame) -kehys (emote frame) Virhekehys (rror frame) Viivekehys (verload frame) ime quantum YN PP PG1 PG2 ingle sample point uva 7: Bittitason ajoitus N-väylässä 5.1 atakehys. Jokaisen datakehyksen alussa on yhden dominantin bitin muodostama viestikehyksen aloituskenttä. amalla aloituskenttä muodostaa kehysten välisen resessiivisen tilan jälkeen reunan, minkä avulla vastaanottavat saadaan tahdistettua lähettävän solmun kanssa. LU inland

5 11-B N L 0..8 BY uva 8: N-viestikehyksen rakenne (11-bittinen ) N N B BU uva 9: simerkki törmäystilanteesta eli viestikehyksen tunnistekenttä yksilöi jokaisen datakehyksen ja törmäystilanteessa ainoastaan pienimmällä tunnisteella varustettu viestikehys säilyy muuttumattomana. unnistekentässä eniten merkitsevä bitti lähetetään ensin. N N B N 11-B N 15-B uvan 9 esimerkissä solmut ja B lähettävät viestikehyksen samaan aikaan ja solmun B viestikehyksellä on pienempi ja solmu häviää väylän kilpavarauksen törmäystilanteeseen punaisen rastin osoittaman [8]:n kohdalla ja lopettaa lähetyksen välittömästi. -kehyksen ja sitä vastaavan datakehyksen törmätessä säilyy -kehys muuttumattomana, koska -kehykselle tunnusomainen dominantti -bitti muodostaa datakehyksen resessiivistä bittiä korkeamman prioriteetin. - ja -kentät muodostavat ns. kilpavarauskentän, minkä lä- L L L 0..8 BY NM P hetyksen aikana kaikki muut paitsi suurimmalla prioriteetilla varustetun datakehyksen lähettävä solmu lopettaa lähetyksen törmäykseen. ilpavarauskentän jälkeen törmäykset eivät ole sallittuja ja ne aiheuttavat lähetyksen välittömän lopetuksen lähetysvirheen perusteella. yseessä on törmäys, jos solmu vastaanottaa dominantin tilan, vaikka on itse lähettänyt resessiivisen tilan. -bitti määrää viestikehyksen tyypin. Jos se on dominantti, sisältää viestikehys 11- bittisen tunnisteen. -bitti on varattu ja sen tulee olla aina dominantti. L-kenttä kuvaa datakehyksen sisältämien datatavujen määrän, mikä voi olla ata-kenttä on seuraava ja se voi sisältää L-kentän ilmaiseman määrän datatavuja. 15-B uva 10: simerkki viestikehyksen lähetyksestä (solmu ) ja kuittauksesta (solmut B ja ) -kenttä sisältää viestin 16-bittisestä -tyyppisestä tarkistussummasta 15 vähiten merkitsevää bittiä. arkistussumma lasketaan kaikista aloituskentän jälkeisistä kentistä tarkissummaan asti. on tarkistussumman erotusbitti, minkä tilan tulee aina olla resessiivinen. ; Jokaisen viestikehyksen vastaanottavan solmun tulee kuitata viestikehys vastaanotetuksi pakottamalla kuittausbitti () dominanttiin tilaan. ; uittausbitin jälkeisen erotusbitin ( delimiter) tulee olla aina resessiivinen. Jos se kuitenkin on dominantti, on jonkin tai joidenkin solmujen synkronoinnissa vikaa. Viestikehyksen lopussa on vähintään 3 bitin resessiivinen jakso ennen kehyksen loppumista. eli datakehyksen lopetuskenttä koostuu kolmesta resessiivisestä bitistä. Jos lopetuskentän kolmas bitti on dominantti, voi tilanne johtua uudesta viestikehyksen aloituskentästä, eikä sitä tulkita virheeksi. (ubstitute emote equest). 29-bittisellä tunnisteella varustetussa kehyksessä -bitti on korvattu resessiivisellä -ohjausbitillä ja varsinainen -bitti on tunnisteen laajennuskentän jälkeen. -bitin resessiivinen tila ilmaisee 29-bittisellä tunnisteella varustetun viestikehyksen. unnistebittiä seuraa tunnisteen 18-bittinen laajennusosa eniten merkitsevä bitti ensin. ; Laajennetun :n jälkeen lähetetään -bitti, minkä jälkeisten kahden varatun bitin tulee olla dominantteja. 11-B N 18-B N L 0..8 BY 15-B NM P uva 11: N-viestikehyksen rakenne (29-bittinen ) 10 LU inland

6 11-B N uva 12: N -kehys L 15-B NM P vaikutuksia virheettömästi toimivien solmujen väliseen tiedonsiirtoon. Virheidenhallinta koostuu kolmesta perustoiminnosta: Muuttumattomana vastaanotetun viestikehyksen kuittaus Lähetetyn tilan tarkistus Viestikehyksen tarkistus 5.2 -kehys -kehys on datakehyksen erikoistapaus. illä solmu voi pyytää toista solmua lähettämään datakehyksen. -kehyksessä ei ole koskaan datatavuja, vaan L kuvaa vastaavan datakehyksen sisältämien datatavujen määrän. uvan 12 esimerkkiviestikehyksestä huomataan, että kehyksellä on suurempi priori- 5.3 Virhekehys aikkien virheen havainneiden solmujen tulee keskeyttää meneillään oleva lähetys virhekehyksellä. ktiivinen virhekehys koostuu kuudesta peräkkäisestä dominantista bitistä, mikä rikkoo bit-stuffing säännön. olmun tulee keskeyttää viestikehyksen lähetys välittömästi virhekehyksen havaittuaan. 6 dominanttia bittiä ja sen lähetys on sallittu ainoastaan välittömästi datakehyksen lopetuskentän jälkeen. Prosessorien suorituskyvyn kasvaessa on viivekehys on käynyt tarpeettomaksi, eivätkä kaikki uusimmat N-ohjaintoteutukset tue sitä. 6.1 uittaus N-väylässä vähintään yhden solmun tulee kuitata jokainen muuttumattomana vastaanotettu viestikehys, jotta lähettäjä voi tulkita lähetyksen onnistuneen. uittaamatta jättäminen aiheuttaa viestikehyksen automaattisen uudelleenlähetyksen. 11-B N uva 13: simerkki virhekehyksestä teetti kuin vastaavalla datakehyksellä, koska -ohjausbitti on aktiivinen dominantissa tilassa. N-väyläjärjestelmästä voidaan muodostaa 100% deterministinen käyttämällä yhtä väyläisäntää, joka pyytää -kehyksillä orjasolmuilta datakehyksiä. Huonona puolena menetelmässä on viestikehyksen vakiokenttien väylältä varaama hukka-aika, mikä on suhteellisen suuri verrattuna datatavujen varaamaan aikaan datakehyksessä. kehys on ainoa kehys, jota useampi solmu voi onnistuneesti lähettää samalla tunnisteella samassa N-väylässä samanaikaisesti. aikki samalla tunnisteella varustetut -kehykset ovat täysin identtisiä, joten törmäystilanteessa voidaan kaikkien kehysten ajatella siirtyvän samanaikaisesti ja kaikkien pyyntöjen tullessa palvelluksi yhdellä datakehyksellä, minkä kaikki solmut voivat vastaanottaa. uvan 13 esimerkissä varattu ohjausbitti on resessiivinen, vaikka sen pitäisi olla dominantti. Virheen havainneet solmut keskeyttävät virheellisen datakehyksen lähetyksen lähettämällä välittömästi virheen havaittuaan virhekehyksen. 5.4 Viivekehys Viivekehyksellä solmu voi pitää väylää varattuna yhden tai useamman kehyksen ajan. Viivekehys on tarkoitetu hitaille solmuille, jotka voivat pitää väylää varattuna edellisen vastaanotetun viestikehyksen käsittelyn ajan. Yhden viivekehyksen pituus on nimellisesti 11-B L uva 14: simerkki viivekehyksestä NM P uvassa 14 on esimerkki viivekehyksestä. Viivekehys voidaan lähettää ainoastaan välittömästi datakehyksen jälkeen ja sen pituus voi olla yhden tai useamman virhekehyksen mittainen. 6. Virheidenhallinta N-väylässä on varsin monipuolinen virheidenhallinta. Virheidenhallinnan tarkoitus on varmistaa jokaisen viestikehyksen siirtyminen väylän yli muuttumattomana. Jos virheitä kuitenkin esiintyy, pyrkii virheidenhallinta vaiheittain vähentämään todennäköisten virheitä aiheuttavien solmujen 0..8 BY 15-B 6.2 Lähetetyn tilan tarkistus Lähettävän solmun tulee valvoa, että lähetetyn bitin tila on todella asettanut väylän haluttuun tilaan. Jos solmu on lähettänyt resessiivisen tilan ja vastaanottanut dominantin tilan kilpavarauskehyksen ulkopuolella, on kyseessä lähetysvirhe. ominantin tilan lähetyksen jälkeen vastaanotettava resessiivinen tila on aina lähetysvirhe. 6.3 Viestikehyksen tarkistus Jokainen solmu vastaanottaessaan tarkistaa viestikehyksen kiinteiden kenttien oikeellisuuden, viestikehyksen eheyden tarkistussumman avulla sekä bit-stuffing menettelyn toteutumisen. Jokaisen lähettävän N-solmun tulee virheen havaitessaan lopettaa viestikehyksen lähettäminen välittömästi ja jokaisen vastaanottavan solmun tulee merkitä kyseinen viestikehys virheelliseksi virhekehyksellä. VL M VL LU inland

7 6.4 olmun virhetilat Jokaisessa N-solmussa on erilliset virhelaskurit lähetysja vastaanottovirheille. Laskurien arvoihin vaikutetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti: 1. Vastaanottavan solmun tunnistaessa virheen, vastaanottovirhelaskurin arvoa kasvatetaan yhdellä (1), paitsi jos kyseessä on virhe- tai viivekehyksen lähettämisen yhteydessä havaittu bittivirhe. 2. Jos vastaanottava solmu tunnistaa dominantin tilan välittömästi virhekehyksen jälkeen, kasvatetaan vastaanottovirhelaskurin arvoa 8:lla. 3. un lähettävä solmu lähettää virhekehyksen, kasvatetaan lähetysvirhelaskuria 8:lla. 4. Jos lähettävä solmu tunnistaa bittivirheen aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen aikana, lähetysvirhelaskurin arvoa kasvatetaan 8:lla. ngineering 5. Jos vastaanottava solmu tunnistaa bittivirheen aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen aikana, vastaanottovirhelaskurin arvoa kasvatetaan 8:lla. 6. Jokaisen solmun tulee sallia 7 peräkkäistä dominanttia bittiä aktiivisen tai passiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen lähettämisen jälkeen. 14 tunnistetun dominantin bitin (aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen tapauksessa) tai 8 tunnistetun dominantin bitin (passiivisen virhekehyksen tapauksessa) jälkeen jokaista tunnistettua 8 dominantin bitin jaksoa kohti lähettävä solmu kasvattaa lähetysvirhelaskuria 8:lla ja vastaanottava solmu vastaanottovirhelaskuria 8:lla. 7. Jokaisen virheettömästi lähetetyn datakehyksen jälkeen lähettävä solmu vähentää lähetysvirhelaskurin arvoa yhdellä (1), kunnes laskurin arvo on nolla (0). 8. Jokaisen virheettömästi vastaanotetun datakehyksen jälkeen vastaanottava solmu vähentää vastaanottovirhelaskurin arvoa yhdellä (1), mikäli laskurin arvo on korkeintaan 127. Laskurin arvo ei voi laskea alle nollan (0). Jos laskurin arvo on yli 127, sen arvoksi asetetaan jokin arvo 119:ta ja 127:n väliltä. 9. olmu siirtyy error-passive tilaan, kun joko lähetys- tai vastaanottovirhelaskurin arvo ylittää olmu siirtyy bus-off tilaan, kun lähetysvirhelaskurin arvo ylittää olmu siirtyy error-passive -tilasta takaisin error-active -tilaan, kun sekä lähetysettä vastaanottolaskurien arvot laskevat alle olmu voi siirtyä bus-off tilasta takaisin error-active tilaan ja solmun virhelaskureiden arvot voidaan nollata, kun solmu on vastaanottanut 128 kpl 11 peräkkäisen resessiivisen bitin jaksoa. Jokaiseen kunnolliseen sääntöön liittyy poikkeuksia. euraavien poikkeustilanteiden ilmetessä laskurien arvoja ei muuteta: 1. Jos lähettävä solmu on error passive -tilassa eikä tunnista dominanttia tilaa kuittauskentässä eikä passivisen virhekehyksen aikana, ei lähetysvirhelaskurin arvoa muuteta. 2. Jos lähettävä solmu lähettää bit-stuffing virheen seurauksena arbitroinnin aikana virhekehyksen resessiivisenä, mutta vastaanottaa dominanttina, ei lähetysvirhelaskurin arvoa muuteta. Virheidenhallinta perustuu kolmeen eri toiminnalliseen tilaan - error active, error passive ja bus-off - sekä niiden välisiin tilasiirtymiin. Useimmissa N-ohjaimissa on lisäksi error-warn tila ilmaisemassa vakavista väylän toimintahäiriöistä ennen siirtymistä error passive -tilaan. yypillisesti solmu on error-warn -tilassa virhelaskureiden arvoilla olmun normaali toimintatila on error active. rror-passive tilassa virhekehys on 6:n peräkkäisen dominantin bitin sijaan 6 resessiivistä bittiä. atakehyksen virheettömän lähetyksen jälkeen errorpassive tilassa oleva solmu antaa virheettömille solmuille mahdollisuuden aloittaa viestikehyksen lähetys ensin viivästämällä seuraavan datakehyksen lähettämistä. Bus-off tilassa solmu ei lähetä mitään väylälle, ei myöskään kuittaa virheettömiä datakehyksiä. 7. Lisää lukemista tandardeja: N N P 303 J1939 J2284 J2411 N P-lohkoja: N-ohjainpiirejä: N-sovitinpiirejä: N-mikro-ohjaimia: nalysaattoriohjelmistoja ja N-sovittimia: LU inland

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet. 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

CAN-väylärajapinnat taksiautoissa

CAN-väylärajapinnat taksiautoissa Vesa Norrbacka CAN-väylärajapinnat taksiautoissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 29.11.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Vesa Norrbacka

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

Successive approximation AD-muunnin

Successive approximation AD-muunnin AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

29.8.2012 SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE. Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM)

29.8.2012 SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE. Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM) 1 (7) SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM) Suomen Pankin tilastotiedonkeruu tapahtuu DCS-raportointipalvelun (Data

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö -asetuksella voidaan muuttaa tulostimen asetuksia, jotka koskevat sarjaportin (Standardi sarja- tai Sarjaportti -asetukset) kautta tulostimeen lähetettäviä töitä. Lisätietoja saat valitsemalla valikon

Lisätiedot

Moodlen lohkon käyttöohje

Moodlen lohkon käyttöohje Koulutuskeskus Tavastia Moodlen lohkon käyttöohje Versio 1.0.1 Janne Kalmari 24.10.2007 MOODLEN TEKSTIVIESTI LOHKON KÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 Rakenne... 2 Käyttö... 4 Tallennetut viestit... 4 Vastaanottajat...

Lisätiedot

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Opus SMS tekstiviestipalvelu Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Palvelukuvaus. Maksupääte

Palvelukuvaus. Maksupääte Palvelukuvaus Maksupääte 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Käsittely...3 2.1 Aineiston muodostaminen...3 2.2 Aineiston lähetys pankkiin...3 2.3 Aineiston tarkistus pankissa...3 2.4 Lähetyksen

Lisätiedot

1. Maarittele termiuvastaa Iyhyesti. Arvostelu: 1p/oikea vaihtoehto. Ei miinuspisteita

1. Maarittele termiuvastaa Iyhyesti. Arvostelu: 1p/oikea vaihtoehto. Ei miinuspisteita / TTY Vastaajan nimi ja opno: Hydrauliikan ja automatiikan laitos HA3100 Ohjausjarjestelmat koneautomaatiossa Tentti 14.5.2009/ Esa akinen uistiinpanojen ja kirjallisuuden kayttb on kielletty. Tehtavapaperit

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako

Lisätiedot

Televerkon synkronointi

Televerkon synkronointi Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot

4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy

4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy 4. 10.2010 ACCELBIT OY KARTTASELAIN TRACKER Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy Sisältö Laitteistovaatimukset...3 Yleisesittely...3 Versiohistoria...3 Karttaselain Tracker

Lisätiedot

Ajoneuvoväylät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään niiden käyttötarkoituksen perusteella:

Ajoneuvoväylät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään niiden käyttötarkoituksen perusteella: AJONEUVOVÄYLÄT H. Honkanen Ajoneuvoväylät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään niiden käyttötarkoituksen perusteella: Runkorakenteet ja moottorin ohjaus, joka sisältää esimerkiksi kojelaudan mittarit, ohjattavat

Lisätiedot

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 1.0 Yleistä OnniSMS on HTTPS/XML pohjainen rajapinta tekstiviestin lähettämiseen. Palvelun käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja palvelimen osoite, jotka saa tekemällä

Lisätiedot

Karttaselain Paikannin J2ME

Karttaselain Paikannin J2ME Karttaselain Paikannin J2ME Käyttöohje Päivitetty 8.9.2014 Sisältö Tervetuloa...3 Tuetut laitteet...3 Sovelluksen lataaminen...3 Päänäyttö...4 Sovelluksen valikko...5 Laitetunniste (IMEI-koodi)...5 Sovelluksen

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN Popup-TV on erinomainen tapa yhdistää perinteinen televisio ja sosiaalinen media sekä muut markkinointitoimenpiteet

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

CAN - ajoneuvojen ja koneiden sisäinen paikallisväylä

CAN - ajoneuvojen ja koneiden sisäinen paikallisväylä CAN - ajoneuvojen ja koneiden sisäinen paikallisväylä CAN-väylän perusteet H CANmoduuli CAN Rx: 100:1:1 Jarmo Alanen VTT AUTOMAATIO, Koneautomaatio Tammikuu 2000 28.01.2000 CAN - ajoneuvojen ja koneiden

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 5 Liite Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 5:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet 4 2.1 Käyttötavat 4 2.1.1 Nopea

Lisätiedot

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M V1.0 (19.02.2015) 1 (8) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC

Lisätiedot

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille KServer Etäohjaus 1 (5) KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille Palvelimen toteutuksen ollessa versio 1.0, spesifikaation versio 1.0.0. 2009, Riku Eskelinen/ KServer Software Development

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus Versio: 0.5 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE: Liitin N:

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät SCSI SCSI = Small Computer System Interface, markkinoilla jo

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

EasyGO Hunter Käyttäjän opas

EasyGO Hunter Käyttäjän opas EasyGO Hunter Käyttäjän opas JOHDANTO Onnittelut EasyGO Hunter laajennuspaketin valinnasta! Hunter tarjoaa metsästäjien toivomia lisäominaisuuksia laajentaen EasyGO Personalin käyttävyyttä. Hunter mahdollistaa

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE:

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Linux. Alkutarkistukset

Linux. Alkutarkistukset Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.

Lisätiedot

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.

Lisätiedot

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Liikenteen turvallisuusvirasto 27.9.2012 Sisällysluettelo Luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA

1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA 1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA Frame Relay on kehitelty nimenomaan uusille nopeammille, virheettömämmille verkoille. Se on tarkoitettu puhtaasti tehokkaaseen tiedonsiirtoon eikä sinänsä sisällä vuohallintaa

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset Sivu 1 (5) 1 Raitiovaunun oven avaamis- ja sulkemispiiri Raitiovaunun oven vieressä on matkustajan avauspainike. Kun vaunu on paikallaan, matkustajan avauspainikkeen painaminen antaa signaalin, joka avaa

Lisätiedot

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Miksi verkkolaskutus kannattaa aloittaa jo tänään? Poista paperilaskut yhtälöstä Ratkaisut lähetykseen

Lisätiedot

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO SM-EC79 HAKEMISTO Tarkistuslaitteen käyttö Ongelman sijainnin määritys tarkistuslaitteella 136 Ongelma etuvaihtajassa tai takavaihtajassa 137 Ongelma SM-EW79A + ST-7970:n toiminnassa 139 SM-EW79A tarkistus

Lisätiedot

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.

Lisätiedot

Flamco Fill-PE Liite. Asennus- ja käyttöohjeet. Flamco www.flamcogroup.com TP.30/06/09.FI. Painos 2009 / FI

Flamco Fill-PE Liite. Asennus- ja käyttöohjeet. Flamco www.flamcogroup.com TP.30/06/09.FI. Painos 2009 / FI Flamco Fill-PE Liite Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1. Ensikäyttö 3 1.1. Ensikäyttö Fill-PE 3 1.2. Käyttöönottoparametrit 3 2. Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet 3 2.1. Säätötavat 3 2.1.1.

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2 SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS /6 ER-O2- valvontakeskus on tarkoitettu höyry- ja vesikattiloiden savukaasujen valvontaan ja säätöön. Keskus tunnustelee savukaasuja Lambda-anturin ja Pt - anturin välityksellä.

Lisätiedot

TiiMiMobile. KÄYTTÖOHJE v. 1.01

TiiMiMobile. KÄYTTÖOHJE v. 1.01 KÄYTTÖOHJE v. 1.01 KUVAUS TiiMiMobile on matkapuhelimessa toimiva Java -sovellus, jolla voi luoda etäyhteyden TiiMi-sarjan säätimeen. Yhteyden luonti voi tapahtua joko suoraan säätimeen tai palvelimen

Lisätiedot

Tukipyyntö-toiminnon ohje

Tukipyyntö-toiminnon ohje Tukipyyntö-toiminnon ohje Diagnoosilaitteen teknisen tukipyyntötoiminnon avulla avataan teknistä tukea koskeva asiakirja, joka sisältää tietoja ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Sen kautta saadaan käyttöön

Lisätiedot

PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4

PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4 Kocom Finland Oy WWW.kocom.fi PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4 cz-emm34_en 08/08 Etätunnisteiden lukijat CZ-EMM3 ja CZ-EMM4 joita kutsutaan myös lukupäiksi - ovat suuniteltu erilaisten passiivisten

Lisätiedot

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...

Lisätiedot

Uutiskirjetyökalun käyttöohjeet. - Campaign Monitor -

Uutiskirjetyökalun käyttöohjeet. - Campaign Monitor - Uutiskirjetyökalun käyttöohjeet - Campaign Monitor - Tervetuloa käyttämään asiakasviestinnän työkalua Campaign Monitoria Käytössäsi on edistyksellinen ja monipuolinen työkalu, jolla toteutat asiakasviestinnän

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009 4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,

Lisätiedot

Opus Internet ajanvaraus on maksullinen lisäominaisuus. Lue lisää www.opusdental.com

Opus Internet ajanvaraus on maksullinen lisäominaisuus. Lue lisää www.opusdental.com Internetajanvaraus Opus Internet ajanvaraus on maksullinen lisäominaisuus. Lue lisää www.opusdental.com Kuinka Opus Internet ajanvaraus toimii? OpusOnlineClient Opus Online Client on ohjelmisto, joka huolehtii

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

Luottamuksellinen sähköposti Trafissa

Luottamuksellinen sähköposti Trafissa OHJE 1 (8) Luottamuksellinen sähköposti Trafissa Trafi käyttää Deltagon Sec@GW -ohjelmistoa sähköpostin luottamuksellisuuden suojaamiseen. D-Envelope sovelluksen avulla viestien vastaanottaminen ei edellytä

Lisätiedot

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301 Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan

Lisätiedot

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli-Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Arto Salminen arto.salminen@tut.fi

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Arto Salminen arto.salminen@tut.fi 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Arto Salminen arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä CAN LON Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network on

Lisätiedot

1. Maarittele termit/vastaa Iyhyesti. Arvostelu: 1p/oikea vaihtoehto. Ei miinuspisteita

1. Maarittele termit/vastaa Iyhyesti. Arvostelu: 1p/oikea vaihtoehto. Ei miinuspisteita / TTY Hydrauliikan ja automatiikan laitos IHA3 Ohjausjarjestelmat koneautomaatiossa Tentti 9..29/ Esa akinen Vastaajan nimi ja opno: uistiinpanojen ja kirjallisuuden kaytt5 on kielletty. Tehtavapaperit

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje

KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA Sisällysluettelo Versio A 1. Johdanto... 1 Huomautus... 1 Turvallisuusohjeet... 1 2. Tekniset tiedot... 2 Ominaisuudet... 2 Tekniset tiedot... 3 Kapasiteetti ja tarkkuus...

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot