CAN-väylä. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. 1. Historiaa. 2. Terminologiaa. Full-CAN on nimitys CAN-ohjainpiireille,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CAN-väylä. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. 1. Historiaa. heikki.saha@sandvik.com. 2. Terminologiaa. Full-CAN on nimitys CAN-ohjainpiireille,"

Transkriptio

1 N-väylä N-väylä (ontroller rea Network) on yksi laajimmin käytettyjä kenttäväyliä. Vaikka N on alunperin kehitetty ajoneuvoväyläksi, on se nykyisin laajasti käytetty erilaisten ajoneuvosovellusten - esimerkiksi henkilö-, kuorma- ja linja-autot, traktorit lisälaitteineen ja työkoneet - lisäksi myös tehdas- ja rakennusautomaatiossa. Harvinaisimmat N-väyläsovellukset löytyvät satelliiteista ja öljynporauskaluston sisältä. Merkittävin syy N:n monipuoliseen käyttöön on sen joustavuus. Väylä voi olla kaapeloitu korkealuokkaisella, impedanssisovitetulla kaapelilla tai edullisella johtosarjaratkai- Heikki aha andvik amrock y sulla. äytetty siirtonopeus voi olla 1Mbps tai tinkimällä siirtonopeudesta voidaan käyttää yli 1 km:n mittaista väylää. iirtonopeutta pudottamalla voidaan myös poiketa enemmän lineaarisesta topologiasta. N toteuttaa -mallin kerrokset 1 ja 2, eikä siten sovellu käytettäväksi ohjausjärjestelmissä suoraan ilman sovelluskerroksen protokollaa. Lukijan kannattaa huomioida, että mikä tahansa tapa sopia N-viestikehysten käytöstä muodostaa itse asiassa sovelluskerroksen protokollan, joten kannattaa valita jokin jo standardoitu ratkaisu suurten ongelmien välttämiseksi. 1. Historiaa obert Bosch GmbH aloittaa tuotekehitysprojektin uuden ajoneuvoväylän kehittämiseksi obert Bosch GmbH julkistaa N protokollan ensimmäisen version ntel ja Philips emiconductors julkistavat ensimmäiset N-ohjainpiirit i82526:n ja P82200:n obert Bosch GmbH julkaisee N 2.0 protokollamäärittelyn ja vaser B esittelee N-ingdom sovelluskerroksen protokollan ansainvälinen Nkäyttäjien ja -valmistajien ryhmittymä N in automation (i) perustetaan ja se julkaisee N application layer (L) sovelluskerroksen protokollan standardi julkaistaan i järjestää 1. kansainvälisen N-konferenssin ja llen Bradley esittelee evicenet sovelluskerroksen protokollan standardia täydennetään N 2.0B:n mukaiseksi ja i julkaisee Nopen sovelluskerroksen protokollan N:iin perustuvan aikajakoisen N-protokollan kehitys aloitetaan ähti- ja puuverkkojen rakentaminen kytkimen avulla esitellään i järjestää 10. kansainvälisen N-konferenssin. 2. erminologiaa Basic-N on nimitys ensimmäisten N-ohjainpiirien yksinkertaisimmille versioille. yypillisiä ominaisuuksia ovat lähetyspuskuri kokonaisille viesteille, saapuneiden viestien suodatus -kentän perusteella vastaanottopuskuriin sekä -kehysten käsittely prosessorilla. ull-n on nimitys N-ohjainpiireille, joissa on kokonaisten viestipuskureiden sijaan rekistereitä, mihin voidaan vastaanottaa ja mistä voidaan lähettää pelkät datatavut. -kehyksiin ull-n ohjaimet vastaavat itsenäisesti datakehyksillä. Prosessorin tehtäväksi jää viestirekistereiden alustaminen ja datan päivitys ohjaimen ja muistin välillä. tandard N on nimitys Bosch:n määrittelyversion 1.2 mukaiselle N:lle. Uudemman nimeämiskäytännön mukaan selkeämpi nimitys on N 2.0. eskeisin piirre on tuki ainoastaan 11-bittiselle -kentälle. xtended N on nimitys N:n laajennetulle, vaihtoehtoisesti 11- tai 29-bittistä kenttää tukevalle versiolle N 2.0B, mikä sisältyy standardiin. N 2.0B passive on nimitys N-ohjaimelle, mikä lähettää ja vastaanottaa 11-bittisellä -kentällä varustettuja kehyksiä ja pystyy vastaanottamaan, mutta ei käyttämään 29-bittisellä -kentällä varustettuja kehyksiä. N-controller eli N-ohjain hoitaa kaiken N-kommunikointiin liittyvän, kuten esimerkiksi viestien lähetyksen ja vastaanoton, viestien kuittauksen, törmäys- ja eheystarkastelut. N-transceiver eli väyläsovitinpiiri muuttaa N-ohjaimen lähetys- ja vastaanottosignaalit N-väyläsignaaleiksi. Useimmat nykyisistä sovitinpiireistä sisältävät lisäksi suojausominaisuuksia väylältä tulevia häiriöitä vastaan. aikkia vaihtoehtoisia fyysisiä kerroksia varten on olemassa omat sovitinpiirit. esessiivinen tila vallitsee N-väylällä silloin, kun mikään solmu ei aktiivisesti lähetä väylälle mitään tai kaikki solmut lähettävät loogista 1 :tä. ominantti tila vallitsee Nväylällä silloin, kun vähintään yksi solmu lähettää aktiivisesti loogista 0 :aa. 6 LU inland

2 N high, on väyläsignaaleista se, minkä dominanttia tasoa vastaa resessiivistä tasoa korkeampi jännite. Yksijohdin-N:ssä ainoa väyläsignaali vastaa N high:ta. N low, on väyläsignaaleista se, minkä dominanttia tasoa vastaa resessiivistä tasoa matalampi jännite. Mbps, megabittiä sekunnissa bps, kilobittiä sekunnissa M/, arrien ense Multiple ccess/ollision esolution, yksi tapa kuvata N-väylän fyysisen kerroksen toimintaperiaate 7. ovelluskerros ovellusten toiminnallisuus ovellustason protokolla 2. Linkkikerros M/+MP, arrien ense Multiple ccess/ollision etection with rbitration on Message Priority, toinen tapa kuvata N-väylän fyysisen kerroksen toimintaperiaate NZ, Non-eturn-to-Zero, koodausmenetelmä, missä bittien tilat lähetetään sellaisenaan peräkkäin, ociety of utomotive ngineers 3. N-solmun rakenne N-solmun tyypillinen rakenne ja eri lohkojen toiminnallisuus -mallin mukaisesti on kuvattu kuvassa 1. LL-alikerros (Logical Link ontrol) Viestikehysten suodatus Ylikuormituksen ilmaisu Virheistä palautuminen M-alikerros (Medium ccess ontrol) iedon pakkaus viestikehyksiin/-kehyksistä Viestikehysten koodaus/purku (bit-stuffing) Virheiden tunnistaminen Virhetiedon välitys Viestikehysten kuittaus arja-/rinnakkaismuunnokset 1. yysinen kerros PL-alikerros (PhysicaL ignalling) Bittitason koodaus/purku Bittitason ajoitukset ynkronointi PM-alikerros (Physical Medium ttachment) Lähetimen ja vastaanottimen ominaisuudet M-alikerros (Medium ependent nterface) Liittimien tyypit ja pinnijärjestykset 0. iirtomedia aapelityyppi Prosessori ja N-ohjain liittyvät toisiinsa tyypillisesti rinnakkaisella prosessorin muistiväylällä, joskus myös sarjamuotoisella P-väylällä. Nykyisiin mikro-ohjaimiin, sulautettuihin ja signaaliprosessoreihin on usein integroitu yksi tai useampi N-ohjainpiiri prosessorin kanssa samaan piiriin. N-ohjainpiiri liitetään sovitinpiiriin vähintään lähetys- ja vastaanottosignaaleilla. Lisäksi voidaan käyttää apusignaaleja mm. lähetyksen estoa ja lähettimen reunojen nopeuksien säätöä varten. Väyläkaapeleille määritellään normaalisti johtimien poikkipinta-alat, ominaisimpedanssi Prosessori N-ohjain N-sovitin aapelointi tyypillisillä liikennöintinopeuksilla sekä johtimien värit. aapelointiin liittyen, etenkin monet sovelluskerroksen protokollat määrittelevät suositeltavia liitintyyppejä pinnijärjestyksineen. N-väylän yleisyydestä johtuen on pelkästään i määritellyt yli 10 erilaista liitintyyppiä, mistä yleisimmät ovat 9-pinninen -liitin sekä - koodattu M12-liitin. 4. yysiset kerrokset N-väylälle on määritelty kolme erilaista fyysistä kerrosta. yysinen kerros kuvaa yleisesti käytetyt jännitetasot, signaloinnin sekä tuetut siirtonopeudet. ehysrakenne on sama, fyysisestä kerroksesta riippumatta. inoa standardoitu topologia kaikille fyysisille kerroksille on lineaarinen väylä. n huomattava, että esitetyt suurimmat sallitut väyläpituudet eivät toteudu jokaisessa järjestelmässä automaattisesti, vaan solmujen ja liitospisteiden määrä sekä käytännön kaapelointitekniikasta johtuvat poikkeamat optimaalisesta topologiasta rajoittavat väyläpituutta ilmoitetusta maksimipituudesta. Useiden sovelluskerroksen protokollamäärittelyjen yhteydessä on kuvattu laskentamalleja suurimman sallitun väyläpituuden ja topologiapoikkeamien määrittämiseksi. aikki laskentamallit olettavat, että käytetty väyläkaapeli on impedanssisovitettua N-väyläkaapelia ja että väylä on terminoitu standardin mukaisesti molemmista päistä. Jos käytetään muuta kaapelia, suurin sallittu väyläpituus jää huomattavasti lyhyemmäksi kuin varsinaisella väyläkaapelilla. 4.1 High-speed N Yleisin fyysinen kerros on high-speed N. e on määritelty standardissa ja siksi siitä käytetään usein nimitystä highspeed. uurin sallittu siirtonopeus on 1 Mbps, millä voidaan saavuttaa korkeintaan 40 metrin väyläpituus. uva 1: N-solmun tyypillinen rakenne LU inland

3 4.3V 3.5V 2.5V 1.5V 0.7V esessiivinen uva 2: jännitetasot ifferentiaalinen signalointi lisää häiriönsietoa, koska ulkoa kytkeytyvät häiriöt summautuvat samanmerkkisenä kumpaankin väyläsignaaliin ja sovitinpiirin vastaanotin mittaa N-high:n ja N-low:n välistä jännite-eroa, mistä kytkeytynyt häiriö summautuu automaattisesti pois. 4.2 ault-tolerant N utoteollisuudessa käytetään jonkin verran fault-tolerant eli vikasietoista N:iä. ifferentiaalisena se vastaa toimintaperiaatteeltaan high-speed N:iä, mutta vikasietoinen N voi toimia hetkellisesti pelkästään N-high:n tai N-high N-low ominantti N-low:n avulla. oiminta yhdellä väyläsignaalilla on saavutettu kasvattamalla lähetettävien väyläsignaalien resessiivisten ja dominanttien tasojen välistä jännite-eroa sekä pienentämällä vastaanotettavien tasojen välistä minimijännite-eroa siten, että se on ehjässä verkossa savutettavissa yhdellä signaalilla. uuremmasta jännite-erosta johtuen suurinta sallittua siirtonopeutta on jouduttu rajoittamaan 125 kbps:ssa, millä saavutetaan korkeintaan 500 metrin väyläpituus :n määrittelemä vikasietoinen N perustuu :n määrittelemään low-speed N:iin. 4.3 ingle-wire N ingle-wire eli yksijohdin N on :n määrittelemä, enimmäkseen autoteollisuuden käyttämä fyysinen kerros. Nimensä mukaisesti siinä tiedonsiirto tapahtuu ainoastaan yhtä, N-high:ta vastaavaa väyläsignaalia pitkin ja vastaanotto perustuu jännite-eron mittauksen sijaan jännitetasojen mittaukseen. iirtonopeus on rajoitettu 33 tai 41.6 kbps:ssa, mutta väylän rakennetta ei ole rajoitettu pelkästään lineaariseen väylään. 4.4 erminointi ignaalien reunojen aiheuttamien heijastuksien vaimentamiseksi high-speed N-väy- 5V 4.2V 0.2V 0V esessiivinen lä tulee terminoida molemmista päistä. Yksinkertaisin ja usein riittävä terminaattori on N-high:n ja N-low:n väliin kytkettävä 120Ω päätevastus. tenkin suurimmilla siirtonopeuksilla kannattaa käyttää ns. split -terminaattoria, missä 120Ω päätevastus on muodostettu kahdesta 60Ω vastuksesta ja vastusten välistä on kytketty kondensaattori signaalimaahan. plit -terminaattori tyypillisesti parantaa suurilla siirtonopeuksilla N-high:n ja N-low:n välistä symmetriaa ja sitä kautta lisää väylän häiriönsietoa. ault-tolerant ja single-wire väyliä ei tarvitse terminoida. N ominantti uva 4: J2411 jännitetasot 5V 4.7V 3.6V N-high N-high N-high 1.4V 0.3V 0V N-low 120Ω 60Ω 60Ω 10n esessiivinen ominantti N-low N-low uva 3: jännitetasot uva 5: Päätevastus (vas.) ja plit -terminaattori (oik.) 8 LU inland

4 van solmun sovitinpiirin läpi N-ohjaimelle. ikaikkunan pituus voi vaihdella 1..8 aikayksikköön. PG1 (phase segment 1) aikaikkunaa voidaan pidentää korkeintaan JW:n verran, jos solmun pitää tahdistua uudelleen hitaammin lähettävän solmun lähetteeseen. ikaikkunan pituus voi vaihdella 1..8 aikayksikköön uva 6: simerkkikehyksiä ennen (ylh.) ja jälkeen (alh.) bit-stuffing :n 5. M-protokolla N-väylä on M/tyyppinen, missä törmäystilanteessa korkeimman prioriteetin (pienimmän :n) omaava viestikehys voittaa ja samalla säilyy muuttumattomana. oimintaperiaate ei takaa 100%:n deterministisyyttä yleisessä tapauksessa, mutta mahdollistaa 100%:sti deterministisen sovelluksen suunnittelun useimmissa tapauksissa. oska N-väylä on väylä, mihin voi olla samanaikaisesti kytkettynä useita solmuja, mitään tietoa ei voida siirtää varsinaisesti solmusta toiseen, vaan tyypillisesti jokainen solmu tuottaa tietoa N-väylälle, mistä yksi tai useampi solmu voi kuluttaa joko osan tai kaiken tiedoista. oska solmuja tahdistavat oskillaattorit värähtelevät käytännössä aina hieman eri taajuudella, solmujen täytyy pystyä synkronoimaan vastaanotto lähetykseen, jotta viestikehys voidaan vastaanottaa muuttumattomana. oska synkronointia pitää riittävän toleranssin mahdollistamiseksi suorittaa viestikehyksen alun lisäksi myös keskellä viestikehystä, on määritelty ns. bit-stuffing - menettely, missä jokaisen viiden peräkkäisen saman bitin jälkeen lähetteeseen lisätään vastakkainen bitti. Näin varmistetaan synkronointiin käytettävän reunan (dominantista resessiiviseen tilaan) riittävän tiheä esiintyminen viestikehyksen sisällöstä riippumatta. Bit time uvassa 7 on esitetty ajoitukset yhden bitin lähetysajan, bit-time :n sisällä. Yhden bittime :n pitää koostua aikayksiköstä (time quantum), minkä tarkkuudella voidaan määritellä tärkeimmät Nväylän toimintaan liittyvät ajoitusparametrit. YN (synchronisation) aikaikkuna koostuu aina yhdestä aikayksiköstä, minkä aikana vastaanottava solmu tahdistuu lähetteeseen. PP (propagation) aikaikkunan aikana signaalin tulee ehtiä lähettävän solmun sovitinpiirin läpi N-ohjaimelta väylälle, kaksi kertaa väylän päästä toiseen ja vastaanotta- PG2 (phase segment 2) aikaikkunaa voidaan lyhentää korkeintaan JW:n verran, jos solmun pitää tahdistua uudelleen nopeammin lähettävän solmun lähetteeseen. ikaikkunan pituus voi olla korkeintaan PG1:n ja kahden aikayksikön mittainen. JW (ynchronisation Jump Width) on aika, minkä verran solmu voi enintään muuttaa omaa bit-time :a PG1 aikaikkunaa pidentämällä tai PG2 aikaikkunaa lyhentämällä pysyäkseen samassa tahdissa lähettävän solmun kanssa. ample point on hetki, milloin N-ohjainpiiri vastaanottaessaan ottaa näytteen väylän tilasta. yypillisesti käytetään yhtä näytteenottopistettä, mutta useimmat N-ohjaimet voidaan asettaa ottamaan kolme näytettä ja päättelemään niiden tiloista väylän tilan. Jälkimmäistä menettelyä käyttäen voidaan lisätä Njärjestelmän häiriönsietoa. N:n M-protokolla määrittelee neljä erilaista viestikehystä: atakehys (ata frame) -kehys (emote frame) Virhekehys (rror frame) Viivekehys (verload frame) ime quantum YN PP PG1 PG2 ingle sample point uva 7: Bittitason ajoitus N-väylässä 5.1 atakehys. Jokaisen datakehyksen alussa on yhden dominantin bitin muodostama viestikehyksen aloituskenttä. amalla aloituskenttä muodostaa kehysten välisen resessiivisen tilan jälkeen reunan, minkä avulla vastaanottavat saadaan tahdistettua lähettävän solmun kanssa. LU inland

5 11-B N L 0..8 BY uva 8: N-viestikehyksen rakenne (11-bittinen ) N N B BU uva 9: simerkki törmäystilanteesta eli viestikehyksen tunnistekenttä yksilöi jokaisen datakehyksen ja törmäystilanteessa ainoastaan pienimmällä tunnisteella varustettu viestikehys säilyy muuttumattomana. unnistekentässä eniten merkitsevä bitti lähetetään ensin. N N B N 11-B N 15-B uvan 9 esimerkissä solmut ja B lähettävät viestikehyksen samaan aikaan ja solmun B viestikehyksellä on pienempi ja solmu häviää väylän kilpavarauksen törmäystilanteeseen punaisen rastin osoittaman [8]:n kohdalla ja lopettaa lähetyksen välittömästi. -kehyksen ja sitä vastaavan datakehyksen törmätessä säilyy -kehys muuttumattomana, koska -kehykselle tunnusomainen dominantti -bitti muodostaa datakehyksen resessiivistä bittiä korkeamman prioriteetin. - ja -kentät muodostavat ns. kilpavarauskentän, minkä lä- L L L 0..8 BY NM P hetyksen aikana kaikki muut paitsi suurimmalla prioriteetilla varustetun datakehyksen lähettävä solmu lopettaa lähetyksen törmäykseen. ilpavarauskentän jälkeen törmäykset eivät ole sallittuja ja ne aiheuttavat lähetyksen välittömän lopetuksen lähetysvirheen perusteella. yseessä on törmäys, jos solmu vastaanottaa dominantin tilan, vaikka on itse lähettänyt resessiivisen tilan. -bitti määrää viestikehyksen tyypin. Jos se on dominantti, sisältää viestikehys 11- bittisen tunnisteen. -bitti on varattu ja sen tulee olla aina dominantti. L-kenttä kuvaa datakehyksen sisältämien datatavujen määrän, mikä voi olla ata-kenttä on seuraava ja se voi sisältää L-kentän ilmaiseman määrän datatavuja. 15-B uva 10: simerkki viestikehyksen lähetyksestä (solmu ) ja kuittauksesta (solmut B ja ) -kenttä sisältää viestin 16-bittisestä -tyyppisestä tarkistussummasta 15 vähiten merkitsevää bittiä. arkistussumma lasketaan kaikista aloituskentän jälkeisistä kentistä tarkissummaan asti. on tarkistussumman erotusbitti, minkä tilan tulee aina olla resessiivinen. ; Jokaisen viestikehyksen vastaanottavan solmun tulee kuitata viestikehys vastaanotetuksi pakottamalla kuittausbitti () dominanttiin tilaan. ; uittausbitin jälkeisen erotusbitin ( delimiter) tulee olla aina resessiivinen. Jos se kuitenkin on dominantti, on jonkin tai joidenkin solmujen synkronoinnissa vikaa. Viestikehyksen lopussa on vähintään 3 bitin resessiivinen jakso ennen kehyksen loppumista. eli datakehyksen lopetuskenttä koostuu kolmesta resessiivisestä bitistä. Jos lopetuskentän kolmas bitti on dominantti, voi tilanne johtua uudesta viestikehyksen aloituskentästä, eikä sitä tulkita virheeksi. (ubstitute emote equest). 29-bittisellä tunnisteella varustetussa kehyksessä -bitti on korvattu resessiivisellä -ohjausbitillä ja varsinainen -bitti on tunnisteen laajennuskentän jälkeen. -bitin resessiivinen tila ilmaisee 29-bittisellä tunnisteella varustetun viestikehyksen. unnistebittiä seuraa tunnisteen 18-bittinen laajennusosa eniten merkitsevä bitti ensin. ; Laajennetun :n jälkeen lähetetään -bitti, minkä jälkeisten kahden varatun bitin tulee olla dominantteja. 11-B N 18-B N L 0..8 BY 15-B NM P uva 11: N-viestikehyksen rakenne (29-bittinen ) 10 LU inland

6 11-B N uva 12: N -kehys L 15-B NM P vaikutuksia virheettömästi toimivien solmujen väliseen tiedonsiirtoon. Virheidenhallinta koostuu kolmesta perustoiminnosta: Muuttumattomana vastaanotetun viestikehyksen kuittaus Lähetetyn tilan tarkistus Viestikehyksen tarkistus 5.2 -kehys -kehys on datakehyksen erikoistapaus. illä solmu voi pyytää toista solmua lähettämään datakehyksen. -kehyksessä ei ole koskaan datatavuja, vaan L kuvaa vastaavan datakehyksen sisältämien datatavujen määrän. uvan 12 esimerkkiviestikehyksestä huomataan, että kehyksellä on suurempi priori- 5.3 Virhekehys aikkien virheen havainneiden solmujen tulee keskeyttää meneillään oleva lähetys virhekehyksellä. ktiivinen virhekehys koostuu kuudesta peräkkäisestä dominantista bitistä, mikä rikkoo bit-stuffing säännön. olmun tulee keskeyttää viestikehyksen lähetys välittömästi virhekehyksen havaittuaan. 6 dominanttia bittiä ja sen lähetys on sallittu ainoastaan välittömästi datakehyksen lopetuskentän jälkeen. Prosessorien suorituskyvyn kasvaessa on viivekehys on käynyt tarpeettomaksi, eivätkä kaikki uusimmat N-ohjaintoteutukset tue sitä. 6.1 uittaus N-väylässä vähintään yhden solmun tulee kuitata jokainen muuttumattomana vastaanotettu viestikehys, jotta lähettäjä voi tulkita lähetyksen onnistuneen. uittaamatta jättäminen aiheuttaa viestikehyksen automaattisen uudelleenlähetyksen. 11-B N uva 13: simerkki virhekehyksestä teetti kuin vastaavalla datakehyksellä, koska -ohjausbitti on aktiivinen dominantissa tilassa. N-väyläjärjestelmästä voidaan muodostaa 100% deterministinen käyttämällä yhtä väyläisäntää, joka pyytää -kehyksillä orjasolmuilta datakehyksiä. Huonona puolena menetelmässä on viestikehyksen vakiokenttien väylältä varaama hukka-aika, mikä on suhteellisen suuri verrattuna datatavujen varaamaan aikaan datakehyksessä. kehys on ainoa kehys, jota useampi solmu voi onnistuneesti lähettää samalla tunnisteella samassa N-väylässä samanaikaisesti. aikki samalla tunnisteella varustetut -kehykset ovat täysin identtisiä, joten törmäystilanteessa voidaan kaikkien kehysten ajatella siirtyvän samanaikaisesti ja kaikkien pyyntöjen tullessa palvelluksi yhdellä datakehyksellä, minkä kaikki solmut voivat vastaanottaa. uvan 13 esimerkissä varattu ohjausbitti on resessiivinen, vaikka sen pitäisi olla dominantti. Virheen havainneet solmut keskeyttävät virheellisen datakehyksen lähetyksen lähettämällä välittömästi virheen havaittuaan virhekehyksen. 5.4 Viivekehys Viivekehyksellä solmu voi pitää väylää varattuna yhden tai useamman kehyksen ajan. Viivekehys on tarkoitetu hitaille solmuille, jotka voivat pitää väylää varattuna edellisen vastaanotetun viestikehyksen käsittelyn ajan. Yhden viivekehyksen pituus on nimellisesti 11-B L uva 14: simerkki viivekehyksestä NM P uvassa 14 on esimerkki viivekehyksestä. Viivekehys voidaan lähettää ainoastaan välittömästi datakehyksen jälkeen ja sen pituus voi olla yhden tai useamman virhekehyksen mittainen. 6. Virheidenhallinta N-väylässä on varsin monipuolinen virheidenhallinta. Virheidenhallinnan tarkoitus on varmistaa jokaisen viestikehyksen siirtyminen väylän yli muuttumattomana. Jos virheitä kuitenkin esiintyy, pyrkii virheidenhallinta vaiheittain vähentämään todennäköisten virheitä aiheuttavien solmujen 0..8 BY 15-B 6.2 Lähetetyn tilan tarkistus Lähettävän solmun tulee valvoa, että lähetetyn bitin tila on todella asettanut väylän haluttuun tilaan. Jos solmu on lähettänyt resessiivisen tilan ja vastaanottanut dominantin tilan kilpavarauskehyksen ulkopuolella, on kyseessä lähetysvirhe. ominantin tilan lähetyksen jälkeen vastaanotettava resessiivinen tila on aina lähetysvirhe. 6.3 Viestikehyksen tarkistus Jokainen solmu vastaanottaessaan tarkistaa viestikehyksen kiinteiden kenttien oikeellisuuden, viestikehyksen eheyden tarkistussumman avulla sekä bit-stuffing menettelyn toteutumisen. Jokaisen lähettävän N-solmun tulee virheen havaitessaan lopettaa viestikehyksen lähettäminen välittömästi ja jokaisen vastaanottavan solmun tulee merkitä kyseinen viestikehys virheelliseksi virhekehyksellä. VL M VL LU inland

7 6.4 olmun virhetilat Jokaisessa N-solmussa on erilliset virhelaskurit lähetysja vastaanottovirheille. Laskurien arvoihin vaikutetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti: 1. Vastaanottavan solmun tunnistaessa virheen, vastaanottovirhelaskurin arvoa kasvatetaan yhdellä (1), paitsi jos kyseessä on virhe- tai viivekehyksen lähettämisen yhteydessä havaittu bittivirhe. 2. Jos vastaanottava solmu tunnistaa dominantin tilan välittömästi virhekehyksen jälkeen, kasvatetaan vastaanottovirhelaskurin arvoa 8:lla. 3. un lähettävä solmu lähettää virhekehyksen, kasvatetaan lähetysvirhelaskuria 8:lla. 4. Jos lähettävä solmu tunnistaa bittivirheen aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen aikana, lähetysvirhelaskurin arvoa kasvatetaan 8:lla. ngineering 5. Jos vastaanottava solmu tunnistaa bittivirheen aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen aikana, vastaanottovirhelaskurin arvoa kasvatetaan 8:lla. 6. Jokaisen solmun tulee sallia 7 peräkkäistä dominanttia bittiä aktiivisen tai passiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen lähettämisen jälkeen. 14 tunnistetun dominantin bitin (aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen tapauksessa) tai 8 tunnistetun dominantin bitin (passiivisen virhekehyksen tapauksessa) jälkeen jokaista tunnistettua 8 dominantin bitin jaksoa kohti lähettävä solmu kasvattaa lähetysvirhelaskuria 8:lla ja vastaanottava solmu vastaanottovirhelaskuria 8:lla. 7. Jokaisen virheettömästi lähetetyn datakehyksen jälkeen lähettävä solmu vähentää lähetysvirhelaskurin arvoa yhdellä (1), kunnes laskurin arvo on nolla (0). 8. Jokaisen virheettömästi vastaanotetun datakehyksen jälkeen vastaanottava solmu vähentää vastaanottovirhelaskurin arvoa yhdellä (1), mikäli laskurin arvo on korkeintaan 127. Laskurin arvo ei voi laskea alle nollan (0). Jos laskurin arvo on yli 127, sen arvoksi asetetaan jokin arvo 119:ta ja 127:n väliltä. 9. olmu siirtyy error-passive tilaan, kun joko lähetys- tai vastaanottovirhelaskurin arvo ylittää olmu siirtyy bus-off tilaan, kun lähetysvirhelaskurin arvo ylittää olmu siirtyy error-passive -tilasta takaisin error-active -tilaan, kun sekä lähetysettä vastaanottolaskurien arvot laskevat alle olmu voi siirtyä bus-off tilasta takaisin error-active tilaan ja solmun virhelaskureiden arvot voidaan nollata, kun solmu on vastaanottanut 128 kpl 11 peräkkäisen resessiivisen bitin jaksoa. Jokaiseen kunnolliseen sääntöön liittyy poikkeuksia. euraavien poikkeustilanteiden ilmetessä laskurien arvoja ei muuteta: 1. Jos lähettävä solmu on error passive -tilassa eikä tunnista dominanttia tilaa kuittauskentässä eikä passivisen virhekehyksen aikana, ei lähetysvirhelaskurin arvoa muuteta. 2. Jos lähettävä solmu lähettää bit-stuffing virheen seurauksena arbitroinnin aikana virhekehyksen resessiivisenä, mutta vastaanottaa dominanttina, ei lähetysvirhelaskurin arvoa muuteta. Virheidenhallinta perustuu kolmeen eri toiminnalliseen tilaan - error active, error passive ja bus-off - sekä niiden välisiin tilasiirtymiin. Useimmissa N-ohjaimissa on lisäksi error-warn tila ilmaisemassa vakavista väylän toimintahäiriöistä ennen siirtymistä error passive -tilaan. yypillisesti solmu on error-warn -tilassa virhelaskureiden arvoilla olmun normaali toimintatila on error active. rror-passive tilassa virhekehys on 6:n peräkkäisen dominantin bitin sijaan 6 resessiivistä bittiä. atakehyksen virheettömän lähetyksen jälkeen errorpassive tilassa oleva solmu antaa virheettömille solmuille mahdollisuuden aloittaa viestikehyksen lähetys ensin viivästämällä seuraavan datakehyksen lähettämistä. Bus-off tilassa solmu ei lähetä mitään väylälle, ei myöskään kuittaa virheettömiä datakehyksiä. 7. Lisää lukemista tandardeja: N N P 303 J1939 J2284 J2411 N P-lohkoja: N-ohjainpiirejä: N-sovitinpiirejä: N-mikro-ohjaimia: nalysaattoriohjelmistoja ja N-sovittimia: LU inland

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

Elisa efax. Käyttöohje

Elisa efax. Käyttöohje Elisa efax Käyttöohje 1 Sisällysluettelo 1 Ohjeen käyttötarkoitus... 2 2 efax palvelun käytön aloittaminen... 2 3 Faksin lähettäminen... 3 4 Faksin vastaanottaminen... 4 5 Kuittaukset ja raportit... 4

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot

CAN-väylärajapinnat taksiautoissa

CAN-väylärajapinnat taksiautoissa Vesa Norrbacka CAN-väylärajapinnat taksiautoissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 29.11.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Vesa Norrbacka

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Televerkon synkronointi

Televerkon synkronointi Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet ƒ Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Standard Taloushallinto Verkkolaskutus Sivu 1/9

SISÄLLYSLUETTELO. Standard Taloushallinto Verkkolaskutus Sivu 1/9 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 Käyttöönotto... 3 Verkkolaskutuksen aktivointi... 3 Järjestelmän asetukset ja liikekumppanitiedot... 3 Yritystiedot -asetus... 3 Liitteet verkkolaskuille...7 Verkkolaskujen

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 5 Liite Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 5:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet 4 2.1 Käyttötavat 4 2.1.1 Nopea

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...

Lisätiedot

7.4 Sormenjälkitekniikka

7.4 Sormenjälkitekniikka 7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan

Lisätiedot

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus Versio: 0.3 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M V1.0 (19.02.2015) 1 (8) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio Johdanto Tässä asiakirjassa kuvataan voimansiirtolinjaan liittyvät parametrit. Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä kuvataan vain parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Johdanto

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset Sivu 1 (5) 1 Raitiovaunun oven avaamis- ja sulkemispiiri Raitiovaunun oven vieressä on matkustajan avauspainike. Kun vaunu on paikallaan, matkustajan avauspainikkeen painaminen antaa signaalin, joka avaa

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4

PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4 Kocom Finland Oy WWW.kocom.fi PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4 cz-emm34_en 08/08 Etätunnisteiden lukijat CZ-EMM3 ja CZ-EMM4 joita kutsutaan myös lukupäiksi - ovat suuniteltu erilaisten passiivisten

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää

Lisätiedot

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Tavoitettavuusasetusten hallinta Oma Elisa -käyttöliittymällä Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin.

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

1. Väyläjärjestelmien jaottelu

1. Väyläjärjestelmien jaottelu 1 1. Väyläjärjestelmien jaottelu Väyläjärjestelmät luokitellaan niiden tiedonsiirtonopeuden mukaisesti. Tällä tarkoitetaan maksiminopeutta, jolla tietoa väyläjärjestelmässä voidaan toimittaa. Taulukossa

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 Pekka T. Pussinen, OH8HBG Tämä dokumentti käsittelee Nokia/Mobira B- ja R-58 -sarjan radiolaitteisiin soveltuvan kohinasalpakortin valmistamista ja asentamista. Radioamatöörikäytössä

Lisätiedot

määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä

määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä UTUSAFE tuotteet: Riese hätä-seis- ja turvareleet www.utupowel.fi UTU Powel Oy Komponentit puh. (09) 274 6411 fax. (09) 274641 Hätä-seisrele, turvaluokka 4 3565201 SAFE 4 24 V AC/DC 3 av. 1 s. 3565202

Lisätiedot

Vivago Domi -hälytyskriteerit

Vivago Domi -hälytyskriteerit Vivago Domi -hälytyskriteerit 100: Turvahälytys Care-kellosta tai Vivago Domi Point -tukiasemasta on muodostettu hälytys. 150: Poikkeava vireystila Kuva 1. Vivago Care -kello Kuva 2. Vivago Domi Point

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

esimerkkejä erilaisista lohkokoodeista

esimerkkejä erilaisista lohkokoodeista 6.2.1 Lohkokoodit tehdään bittiryhmälle bittiryhmään lisätään sovitun algoritmin mukaan ylimääräisiä bittejä [k informaatiobittiä => n koodibittiä, joista n-k lisäbittiä], käytetään yleensä merkintää (n,k)-koodi

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Kuva: Ilpo Okkonen

Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS OHJAAJAN OHJE 14.2.2017 Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS Oulun yliopistossa Oulun yliopiston koulutusneuvosto on päättänyt, että OodiHOPS-toiminto otetaan käyttöön vähintään aloittavilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri

Lisätiedot

Sukelluskeräily. Pelihahmon liikuttaminen. Aarre ja pisteet

Sukelluskeräily. Pelihahmon liikuttaminen. Aarre ja pisteet Sukelluskeräily 1 Tässä pelissä keräilet erilaisia aarteita ja väistelet vihollista. Tämän lisäksi pelaajan pitää käydä välillä pinnalla hengittelemässä. Peliin lisätään myös häiriötekijäksi esim. parvi

Lisätiedot

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) käynnissä olevan lähetyksen havaitseminen asema tutkii, onko kanava jo käytössä ennen lähetystä tutkitaan, onko joku muu lähettämässä jos on, ei lähetetä yleensä

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - video KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Elävän kuvan muodot Videoon vaikuttavia asioita Kuvamuotojen ominaisuudet Audiomuotojen ominaisuudet

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

Puhallinmoottorinohjaimen käsipäätteen käyttöohje, TBLZ-2-75, SILVER C

Puhallinmoottorinohjaimen käsipäätteen käyttöohje, TBLZ-2-75, SILVER C Puhallinmoottorinohjaimen käsipäätteen käyttöohje, TBLZ-2-75, SILVER C 1. Yleistä Käsipäätettä käytetään SILVER C:n moottoriparametrien asettamiseen. 2. Asennus Käsipääte voidaan ripustaa mukana toimitettuun

Lisätiedot

4. Lue ja arvioi vastauksia

4. Lue ja arvioi vastauksia 4. Lue ja arvioi vastauksia Tenttipalvelu lähettää sinulle kerran viikossa sähköpostiviestin, jos tenttiisi on tullut suorituksia. Jos opiskelija on vastannut tenttiin, voit mennä lukemaan vastaukset Lue

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Versio 2008.1 15.10.2008 ohje 15.10.2008 Asennus, käyttöönotto ja päätoiminnot Ohjelmiston tarkoitus Ohjelmiston tarkoitus on yhdistää Peltotuki

Lisätiedot

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Aloita valitsemalla aineistosiirron tapa, Classic tai Light.

Aloita valitsemalla aineistosiirron tapa, Classic tai Light. BUSINESS ONLINE, AINEISTOSIIRTO CLASSIC AINEISTON LÄHETYS Voimassa 30.6.2016 Aineistosiirtopalvelulla lähetät ja vastaanotat maksuliikeaineistot eräsiirtona, joka tehostaa yrityksesi maksuliikkeen prosesseja.

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Toimintokaavio. UML-Toimontokaavio 1

Toimintokaavio. UML-Toimontokaavio 1 Toimintokaavio - Toimintokaaviot (octivity diagrams) kuvaavat toimintoja ja niiden seurauksia. - Toimintokaavio on tilakaavion muunnos, toimintojen ja niiden tulosten kuvaamisen olioiden tilamuutoksina.

Lisätiedot

Tuisku Tomi. CAN-väylä. Raskaankaluston standardi SAE J1939

Tuisku Tomi. CAN-väylä. Raskaankaluston standardi SAE J1939 Tuisku Tomi CAN-väylä Raskaankaluston standardi SAE J1939 Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Tietotekniikka koulutusohjelma Sulautetut järjestelmät 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Tee ja älä tee Langattomien hälytinlaitteiden asennuksessa

Tee ja älä tee Langattomien hälytinlaitteiden asennuksessa Tee ja älä tee Langattomien hälytinlaitteiden asennuksessa Langaton teknologia - yleiskatsaus Minimoi RF-esteiden määrä kohteessa Este: mikä tahansa joka heikentää/estää RF signaalin kulkua Lähetin 2 estettä

Lisätiedot

Ohjelmiston kuvakkeiden kuvaus

Ohjelmiston kuvakkeiden kuvaus Ohjelmiston kuvakkeiden kuvaus Aliro-ohjelmiston kuvakkeiden esittely kattaa kaikki ohjelmistossa käytettävät kuvakkeet. Esittelyn avulla tunnistat helposti kuvakkeet ja niiden kautta käytettävät toiminnot.

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull

Lisätiedot

Rinnakkaisvalikko. Rinnakkaistila 1. Lisäasetus. Pääk. alustus. Rinnakkaistila 2. PCL-työn tunnis. Työn puskurointi. PS-työn tunnist.

Rinnakkaisvalikko. Rinnakkaistila 1. Lisäasetus. Pääk. alustus. Rinnakkaistila 2. PCL-työn tunnis. Työn puskurointi. PS-työn tunnist. Rinnakk.valikko-asetuksella voidaan muuttaa tulostimen asetuksia, jotka koskevat rinnakkaisportin (Vakio, rinn.p.- tai Rinn.portti -asetukset) kautta tulostimeen lähetettäviä töitä. Lisätietoja saat

Lisätiedot

Käyttöopas Versio 1.1 heinäkuu 2003 SUOMI Tervetuloa BEHRINGER-perheeseen! Kiitos FOOT CONTROLLER FCV100-jalkapainikkeen ostamalla meitä kohtaan osoittamastanne luottamuksesta. FCV100 on arvokas ja monipuolinen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

Turvallisuusilmoitusovelluksen käyttöohjeet

Turvallisuusilmoitusovelluksen käyttöohjeet Turvallisuusilmoitusovelluksen käyttöohjeet Kirjautumisen jälkeen käyttäjälle ilmestyy näkymä aikaisemmin tehdyistä ilmoituksistaan (kuva 1). Kuva 1. Käyttäjän kirjautumisen jälkeen aloitusnäkymässä näytetään

Lisätiedot

Opiskelijoiden HOPSit

Opiskelijoiden HOPSit Opiskelijoiden HOPSit Ohje kommentoijalle ja hyväksyjälle/19.3.2014 Täydennetty ohjetta/2.1.2014: Lisätty tietoa opiskelijoiden lisäämisestä Omiin opiskelijoihin, mikä helpottaa HOPSien käsittelyä. Tarvittavat

Lisätiedot

turvavalopuomi SG-BIG Base

turvavalopuomi SG-BIG Base Turva Optiset turvalaitteet Turvavalopuomit, kehontunnistus turvavalopuomi SG-BIG Base Kehontunnistus, Tyyppi 2 / 4, PL c / e Toimintaetäisyys 0,5-60 m Valvontakorkeus 500-800-900-1200 mm www.oem.fi, asiakaspalvelu@oem.fi,

Lisätiedot