CAN-väylä. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. 1. Historiaa. 2. Terminologiaa. Full-CAN on nimitys CAN-ohjainpiireille,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CAN-väylä. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. 1. Historiaa. heikki.saha@sandvik.com. 2. Terminologiaa. Full-CAN on nimitys CAN-ohjainpiireille,"

Transkriptio

1 N-väylä N-väylä (ontroller rea Network) on yksi laajimmin käytettyjä kenttäväyliä. Vaikka N on alunperin kehitetty ajoneuvoväyläksi, on se nykyisin laajasti käytetty erilaisten ajoneuvosovellusten - esimerkiksi henkilö-, kuorma- ja linja-autot, traktorit lisälaitteineen ja työkoneet - lisäksi myös tehdas- ja rakennusautomaatiossa. Harvinaisimmat N-väyläsovellukset löytyvät satelliiteista ja öljynporauskaluston sisältä. Merkittävin syy N:n monipuoliseen käyttöön on sen joustavuus. Väylä voi olla kaapeloitu korkealuokkaisella, impedanssisovitetulla kaapelilla tai edullisella johtosarjaratkai- Heikki aha andvik amrock y sulla. äytetty siirtonopeus voi olla 1Mbps tai tinkimällä siirtonopeudesta voidaan käyttää yli 1 km:n mittaista väylää. iirtonopeutta pudottamalla voidaan myös poiketa enemmän lineaarisesta topologiasta. N toteuttaa -mallin kerrokset 1 ja 2, eikä siten sovellu käytettäväksi ohjausjärjestelmissä suoraan ilman sovelluskerroksen protokollaa. Lukijan kannattaa huomioida, että mikä tahansa tapa sopia N-viestikehysten käytöstä muodostaa itse asiassa sovelluskerroksen protokollan, joten kannattaa valita jokin jo standardoitu ratkaisu suurten ongelmien välttämiseksi. 1. Historiaa obert Bosch GmbH aloittaa tuotekehitysprojektin uuden ajoneuvoväylän kehittämiseksi obert Bosch GmbH julkistaa N protokollan ensimmäisen version ntel ja Philips emiconductors julkistavat ensimmäiset N-ohjainpiirit i82526:n ja P82200:n obert Bosch GmbH julkaisee N 2.0 protokollamäärittelyn ja vaser B esittelee N-ingdom sovelluskerroksen protokollan ansainvälinen Nkäyttäjien ja -valmistajien ryhmittymä N in automation (i) perustetaan ja se julkaisee N application layer (L) sovelluskerroksen protokollan standardi julkaistaan i järjestää 1. kansainvälisen N-konferenssin ja llen Bradley esittelee evicenet sovelluskerroksen protokollan standardia täydennetään N 2.0B:n mukaiseksi ja i julkaisee Nopen sovelluskerroksen protokollan N:iin perustuvan aikajakoisen N-protokollan kehitys aloitetaan ähti- ja puuverkkojen rakentaminen kytkimen avulla esitellään i järjestää 10. kansainvälisen N-konferenssin. 2. erminologiaa Basic-N on nimitys ensimmäisten N-ohjainpiirien yksinkertaisimmille versioille. yypillisiä ominaisuuksia ovat lähetyspuskuri kokonaisille viesteille, saapuneiden viestien suodatus -kentän perusteella vastaanottopuskuriin sekä -kehysten käsittely prosessorilla. ull-n on nimitys N-ohjainpiireille, joissa on kokonaisten viestipuskureiden sijaan rekistereitä, mihin voidaan vastaanottaa ja mistä voidaan lähettää pelkät datatavut. -kehyksiin ull-n ohjaimet vastaavat itsenäisesti datakehyksillä. Prosessorin tehtäväksi jää viestirekistereiden alustaminen ja datan päivitys ohjaimen ja muistin välillä. tandard N on nimitys Bosch:n määrittelyversion 1.2 mukaiselle N:lle. Uudemman nimeämiskäytännön mukaan selkeämpi nimitys on N 2.0. eskeisin piirre on tuki ainoastaan 11-bittiselle -kentälle. xtended N on nimitys N:n laajennetulle, vaihtoehtoisesti 11- tai 29-bittistä kenttää tukevalle versiolle N 2.0B, mikä sisältyy standardiin. N 2.0B passive on nimitys N-ohjaimelle, mikä lähettää ja vastaanottaa 11-bittisellä -kentällä varustettuja kehyksiä ja pystyy vastaanottamaan, mutta ei käyttämään 29-bittisellä -kentällä varustettuja kehyksiä. N-controller eli N-ohjain hoitaa kaiken N-kommunikointiin liittyvän, kuten esimerkiksi viestien lähetyksen ja vastaanoton, viestien kuittauksen, törmäys- ja eheystarkastelut. N-transceiver eli väyläsovitinpiiri muuttaa N-ohjaimen lähetys- ja vastaanottosignaalit N-väyläsignaaleiksi. Useimmat nykyisistä sovitinpiireistä sisältävät lisäksi suojausominaisuuksia väylältä tulevia häiriöitä vastaan. aikkia vaihtoehtoisia fyysisiä kerroksia varten on olemassa omat sovitinpiirit. esessiivinen tila vallitsee N-väylällä silloin, kun mikään solmu ei aktiivisesti lähetä väylälle mitään tai kaikki solmut lähettävät loogista 1 :tä. ominantti tila vallitsee Nväylällä silloin, kun vähintään yksi solmu lähettää aktiivisesti loogista 0 :aa. 6 LU inland

2 N high, on väyläsignaaleista se, minkä dominanttia tasoa vastaa resessiivistä tasoa korkeampi jännite. Yksijohdin-N:ssä ainoa väyläsignaali vastaa N high:ta. N low, on väyläsignaaleista se, minkä dominanttia tasoa vastaa resessiivistä tasoa matalampi jännite. Mbps, megabittiä sekunnissa bps, kilobittiä sekunnissa M/, arrien ense Multiple ccess/ollision esolution, yksi tapa kuvata N-väylän fyysisen kerroksen toimintaperiaate 7. ovelluskerros ovellusten toiminnallisuus ovellustason protokolla 2. Linkkikerros M/+MP, arrien ense Multiple ccess/ollision etection with rbitration on Message Priority, toinen tapa kuvata N-väylän fyysisen kerroksen toimintaperiaate NZ, Non-eturn-to-Zero, koodausmenetelmä, missä bittien tilat lähetetään sellaisenaan peräkkäin, ociety of utomotive ngineers 3. N-solmun rakenne N-solmun tyypillinen rakenne ja eri lohkojen toiminnallisuus -mallin mukaisesti on kuvattu kuvassa 1. LL-alikerros (Logical Link ontrol) Viestikehysten suodatus Ylikuormituksen ilmaisu Virheistä palautuminen M-alikerros (Medium ccess ontrol) iedon pakkaus viestikehyksiin/-kehyksistä Viestikehysten koodaus/purku (bit-stuffing) Virheiden tunnistaminen Virhetiedon välitys Viestikehysten kuittaus arja-/rinnakkaismuunnokset 1. yysinen kerros PL-alikerros (PhysicaL ignalling) Bittitason koodaus/purku Bittitason ajoitukset ynkronointi PM-alikerros (Physical Medium ttachment) Lähetimen ja vastaanottimen ominaisuudet M-alikerros (Medium ependent nterface) Liittimien tyypit ja pinnijärjestykset 0. iirtomedia aapelityyppi Prosessori ja N-ohjain liittyvät toisiinsa tyypillisesti rinnakkaisella prosessorin muistiväylällä, joskus myös sarjamuotoisella P-väylällä. Nykyisiin mikro-ohjaimiin, sulautettuihin ja signaaliprosessoreihin on usein integroitu yksi tai useampi N-ohjainpiiri prosessorin kanssa samaan piiriin. N-ohjainpiiri liitetään sovitinpiiriin vähintään lähetys- ja vastaanottosignaaleilla. Lisäksi voidaan käyttää apusignaaleja mm. lähetyksen estoa ja lähettimen reunojen nopeuksien säätöä varten. Väyläkaapeleille määritellään normaalisti johtimien poikkipinta-alat, ominaisimpedanssi Prosessori N-ohjain N-sovitin aapelointi tyypillisillä liikennöintinopeuksilla sekä johtimien värit. aapelointiin liittyen, etenkin monet sovelluskerroksen protokollat määrittelevät suositeltavia liitintyyppejä pinnijärjestyksineen. N-väylän yleisyydestä johtuen on pelkästään i määritellyt yli 10 erilaista liitintyyppiä, mistä yleisimmät ovat 9-pinninen -liitin sekä - koodattu M12-liitin. 4. yysiset kerrokset N-väylälle on määritelty kolme erilaista fyysistä kerrosta. yysinen kerros kuvaa yleisesti käytetyt jännitetasot, signaloinnin sekä tuetut siirtonopeudet. ehysrakenne on sama, fyysisestä kerroksesta riippumatta. inoa standardoitu topologia kaikille fyysisille kerroksille on lineaarinen väylä. n huomattava, että esitetyt suurimmat sallitut väyläpituudet eivät toteudu jokaisessa järjestelmässä automaattisesti, vaan solmujen ja liitospisteiden määrä sekä käytännön kaapelointitekniikasta johtuvat poikkeamat optimaalisesta topologiasta rajoittavat väyläpituutta ilmoitetusta maksimipituudesta. Useiden sovelluskerroksen protokollamäärittelyjen yhteydessä on kuvattu laskentamalleja suurimman sallitun väyläpituuden ja topologiapoikkeamien määrittämiseksi. aikki laskentamallit olettavat, että käytetty väyläkaapeli on impedanssisovitettua N-väyläkaapelia ja että väylä on terminoitu standardin mukaisesti molemmista päistä. Jos käytetään muuta kaapelia, suurin sallittu väyläpituus jää huomattavasti lyhyemmäksi kuin varsinaisella väyläkaapelilla. 4.1 High-speed N Yleisin fyysinen kerros on high-speed N. e on määritelty standardissa ja siksi siitä käytetään usein nimitystä highspeed. uurin sallittu siirtonopeus on 1 Mbps, millä voidaan saavuttaa korkeintaan 40 metrin väyläpituus. uva 1: N-solmun tyypillinen rakenne LU inland

3 4.3V 3.5V 2.5V 1.5V 0.7V esessiivinen uva 2: jännitetasot ifferentiaalinen signalointi lisää häiriönsietoa, koska ulkoa kytkeytyvät häiriöt summautuvat samanmerkkisenä kumpaankin väyläsignaaliin ja sovitinpiirin vastaanotin mittaa N-high:n ja N-low:n välistä jännite-eroa, mistä kytkeytynyt häiriö summautuu automaattisesti pois. 4.2 ault-tolerant N utoteollisuudessa käytetään jonkin verran fault-tolerant eli vikasietoista N:iä. ifferentiaalisena se vastaa toimintaperiaatteeltaan high-speed N:iä, mutta vikasietoinen N voi toimia hetkellisesti pelkästään N-high:n tai N-high N-low ominantti N-low:n avulla. oiminta yhdellä väyläsignaalilla on saavutettu kasvattamalla lähetettävien väyläsignaalien resessiivisten ja dominanttien tasojen välistä jännite-eroa sekä pienentämällä vastaanotettavien tasojen välistä minimijännite-eroa siten, että se on ehjässä verkossa savutettavissa yhdellä signaalilla. uuremmasta jännite-erosta johtuen suurinta sallittua siirtonopeutta on jouduttu rajoittamaan 125 kbps:ssa, millä saavutetaan korkeintaan 500 metrin väyläpituus :n määrittelemä vikasietoinen N perustuu :n määrittelemään low-speed N:iin. 4.3 ingle-wire N ingle-wire eli yksijohdin N on :n määrittelemä, enimmäkseen autoteollisuuden käyttämä fyysinen kerros. Nimensä mukaisesti siinä tiedonsiirto tapahtuu ainoastaan yhtä, N-high:ta vastaavaa väyläsignaalia pitkin ja vastaanotto perustuu jännite-eron mittauksen sijaan jännitetasojen mittaukseen. iirtonopeus on rajoitettu 33 tai 41.6 kbps:ssa, mutta väylän rakennetta ei ole rajoitettu pelkästään lineaariseen väylään. 4.4 erminointi ignaalien reunojen aiheuttamien heijastuksien vaimentamiseksi high-speed N-väy- 5V 4.2V 0.2V 0V esessiivinen lä tulee terminoida molemmista päistä. Yksinkertaisin ja usein riittävä terminaattori on N-high:n ja N-low:n väliin kytkettävä 120Ω päätevastus. tenkin suurimmilla siirtonopeuksilla kannattaa käyttää ns. split -terminaattoria, missä 120Ω päätevastus on muodostettu kahdesta 60Ω vastuksesta ja vastusten välistä on kytketty kondensaattori signaalimaahan. plit -terminaattori tyypillisesti parantaa suurilla siirtonopeuksilla N-high:n ja N-low:n välistä symmetriaa ja sitä kautta lisää väylän häiriönsietoa. ault-tolerant ja single-wire väyliä ei tarvitse terminoida. N ominantti uva 4: J2411 jännitetasot 5V 4.7V 3.6V N-high N-high N-high 1.4V 0.3V 0V N-low 120Ω 60Ω 60Ω 10n esessiivinen ominantti N-low N-low uva 3: jännitetasot uva 5: Päätevastus (vas.) ja plit -terminaattori (oik.) 8 LU inland

4 van solmun sovitinpiirin läpi N-ohjaimelle. ikaikkunan pituus voi vaihdella 1..8 aikayksikköön. PG1 (phase segment 1) aikaikkunaa voidaan pidentää korkeintaan JW:n verran, jos solmun pitää tahdistua uudelleen hitaammin lähettävän solmun lähetteeseen. ikaikkunan pituus voi vaihdella 1..8 aikayksikköön uva 6: simerkkikehyksiä ennen (ylh.) ja jälkeen (alh.) bit-stuffing :n 5. M-protokolla N-väylä on M/tyyppinen, missä törmäystilanteessa korkeimman prioriteetin (pienimmän :n) omaava viestikehys voittaa ja samalla säilyy muuttumattomana. oimintaperiaate ei takaa 100%:n deterministisyyttä yleisessä tapauksessa, mutta mahdollistaa 100%:sti deterministisen sovelluksen suunnittelun useimmissa tapauksissa. oska N-väylä on väylä, mihin voi olla samanaikaisesti kytkettynä useita solmuja, mitään tietoa ei voida siirtää varsinaisesti solmusta toiseen, vaan tyypillisesti jokainen solmu tuottaa tietoa N-väylälle, mistä yksi tai useampi solmu voi kuluttaa joko osan tai kaiken tiedoista. oska solmuja tahdistavat oskillaattorit värähtelevät käytännössä aina hieman eri taajuudella, solmujen täytyy pystyä synkronoimaan vastaanotto lähetykseen, jotta viestikehys voidaan vastaanottaa muuttumattomana. oska synkronointia pitää riittävän toleranssin mahdollistamiseksi suorittaa viestikehyksen alun lisäksi myös keskellä viestikehystä, on määritelty ns. bit-stuffing - menettely, missä jokaisen viiden peräkkäisen saman bitin jälkeen lähetteeseen lisätään vastakkainen bitti. Näin varmistetaan synkronointiin käytettävän reunan (dominantista resessiiviseen tilaan) riittävän tiheä esiintyminen viestikehyksen sisällöstä riippumatta. Bit time uvassa 7 on esitetty ajoitukset yhden bitin lähetysajan, bit-time :n sisällä. Yhden bittime :n pitää koostua aikayksiköstä (time quantum), minkä tarkkuudella voidaan määritellä tärkeimmät Nväylän toimintaan liittyvät ajoitusparametrit. YN (synchronisation) aikaikkuna koostuu aina yhdestä aikayksiköstä, minkä aikana vastaanottava solmu tahdistuu lähetteeseen. PP (propagation) aikaikkunan aikana signaalin tulee ehtiä lähettävän solmun sovitinpiirin läpi N-ohjaimelta väylälle, kaksi kertaa väylän päästä toiseen ja vastaanotta- PG2 (phase segment 2) aikaikkunaa voidaan lyhentää korkeintaan JW:n verran, jos solmun pitää tahdistua uudelleen nopeammin lähettävän solmun lähetteeseen. ikaikkunan pituus voi olla korkeintaan PG1:n ja kahden aikayksikön mittainen. JW (ynchronisation Jump Width) on aika, minkä verran solmu voi enintään muuttaa omaa bit-time :a PG1 aikaikkunaa pidentämällä tai PG2 aikaikkunaa lyhentämällä pysyäkseen samassa tahdissa lähettävän solmun kanssa. ample point on hetki, milloin N-ohjainpiiri vastaanottaessaan ottaa näytteen väylän tilasta. yypillisesti käytetään yhtä näytteenottopistettä, mutta useimmat N-ohjaimet voidaan asettaa ottamaan kolme näytettä ja päättelemään niiden tiloista väylän tilan. Jälkimmäistä menettelyä käyttäen voidaan lisätä Njärjestelmän häiriönsietoa. N:n M-protokolla määrittelee neljä erilaista viestikehystä: atakehys (ata frame) -kehys (emote frame) Virhekehys (rror frame) Viivekehys (verload frame) ime quantum YN PP PG1 PG2 ingle sample point uva 7: Bittitason ajoitus N-väylässä 5.1 atakehys. Jokaisen datakehyksen alussa on yhden dominantin bitin muodostama viestikehyksen aloituskenttä. amalla aloituskenttä muodostaa kehysten välisen resessiivisen tilan jälkeen reunan, minkä avulla vastaanottavat saadaan tahdistettua lähettävän solmun kanssa. LU inland

5 11-B N L 0..8 BY uva 8: N-viestikehyksen rakenne (11-bittinen ) N N B BU uva 9: simerkki törmäystilanteesta eli viestikehyksen tunnistekenttä yksilöi jokaisen datakehyksen ja törmäystilanteessa ainoastaan pienimmällä tunnisteella varustettu viestikehys säilyy muuttumattomana. unnistekentässä eniten merkitsevä bitti lähetetään ensin. N N B N 11-B N 15-B uvan 9 esimerkissä solmut ja B lähettävät viestikehyksen samaan aikaan ja solmun B viestikehyksellä on pienempi ja solmu häviää väylän kilpavarauksen törmäystilanteeseen punaisen rastin osoittaman [8]:n kohdalla ja lopettaa lähetyksen välittömästi. -kehyksen ja sitä vastaavan datakehyksen törmätessä säilyy -kehys muuttumattomana, koska -kehykselle tunnusomainen dominantti -bitti muodostaa datakehyksen resessiivistä bittiä korkeamman prioriteetin. - ja -kentät muodostavat ns. kilpavarauskentän, minkä lä- L L L 0..8 BY NM P hetyksen aikana kaikki muut paitsi suurimmalla prioriteetilla varustetun datakehyksen lähettävä solmu lopettaa lähetyksen törmäykseen. ilpavarauskentän jälkeen törmäykset eivät ole sallittuja ja ne aiheuttavat lähetyksen välittömän lopetuksen lähetysvirheen perusteella. yseessä on törmäys, jos solmu vastaanottaa dominantin tilan, vaikka on itse lähettänyt resessiivisen tilan. -bitti määrää viestikehyksen tyypin. Jos se on dominantti, sisältää viestikehys 11- bittisen tunnisteen. -bitti on varattu ja sen tulee olla aina dominantti. L-kenttä kuvaa datakehyksen sisältämien datatavujen määrän, mikä voi olla ata-kenttä on seuraava ja se voi sisältää L-kentän ilmaiseman määrän datatavuja. 15-B uva 10: simerkki viestikehyksen lähetyksestä (solmu ) ja kuittauksesta (solmut B ja ) -kenttä sisältää viestin 16-bittisestä -tyyppisestä tarkistussummasta 15 vähiten merkitsevää bittiä. arkistussumma lasketaan kaikista aloituskentän jälkeisistä kentistä tarkissummaan asti. on tarkistussumman erotusbitti, minkä tilan tulee aina olla resessiivinen. ; Jokaisen viestikehyksen vastaanottavan solmun tulee kuitata viestikehys vastaanotetuksi pakottamalla kuittausbitti () dominanttiin tilaan. ; uittausbitin jälkeisen erotusbitin ( delimiter) tulee olla aina resessiivinen. Jos se kuitenkin on dominantti, on jonkin tai joidenkin solmujen synkronoinnissa vikaa. Viestikehyksen lopussa on vähintään 3 bitin resessiivinen jakso ennen kehyksen loppumista. eli datakehyksen lopetuskenttä koostuu kolmesta resessiivisestä bitistä. Jos lopetuskentän kolmas bitti on dominantti, voi tilanne johtua uudesta viestikehyksen aloituskentästä, eikä sitä tulkita virheeksi. (ubstitute emote equest). 29-bittisellä tunnisteella varustetussa kehyksessä -bitti on korvattu resessiivisellä -ohjausbitillä ja varsinainen -bitti on tunnisteen laajennuskentän jälkeen. -bitin resessiivinen tila ilmaisee 29-bittisellä tunnisteella varustetun viestikehyksen. unnistebittiä seuraa tunnisteen 18-bittinen laajennusosa eniten merkitsevä bitti ensin. ; Laajennetun :n jälkeen lähetetään -bitti, minkä jälkeisten kahden varatun bitin tulee olla dominantteja. 11-B N 18-B N L 0..8 BY 15-B NM P uva 11: N-viestikehyksen rakenne (29-bittinen ) 10 LU inland

6 11-B N uva 12: N -kehys L 15-B NM P vaikutuksia virheettömästi toimivien solmujen väliseen tiedonsiirtoon. Virheidenhallinta koostuu kolmesta perustoiminnosta: Muuttumattomana vastaanotetun viestikehyksen kuittaus Lähetetyn tilan tarkistus Viestikehyksen tarkistus 5.2 -kehys -kehys on datakehyksen erikoistapaus. illä solmu voi pyytää toista solmua lähettämään datakehyksen. -kehyksessä ei ole koskaan datatavuja, vaan L kuvaa vastaavan datakehyksen sisältämien datatavujen määrän. uvan 12 esimerkkiviestikehyksestä huomataan, että kehyksellä on suurempi priori- 5.3 Virhekehys aikkien virheen havainneiden solmujen tulee keskeyttää meneillään oleva lähetys virhekehyksellä. ktiivinen virhekehys koostuu kuudesta peräkkäisestä dominantista bitistä, mikä rikkoo bit-stuffing säännön. olmun tulee keskeyttää viestikehyksen lähetys välittömästi virhekehyksen havaittuaan. 6 dominanttia bittiä ja sen lähetys on sallittu ainoastaan välittömästi datakehyksen lopetuskentän jälkeen. Prosessorien suorituskyvyn kasvaessa on viivekehys on käynyt tarpeettomaksi, eivätkä kaikki uusimmat N-ohjaintoteutukset tue sitä. 6.1 uittaus N-väylässä vähintään yhden solmun tulee kuitata jokainen muuttumattomana vastaanotettu viestikehys, jotta lähettäjä voi tulkita lähetyksen onnistuneen. uittaamatta jättäminen aiheuttaa viestikehyksen automaattisen uudelleenlähetyksen. 11-B N uva 13: simerkki virhekehyksestä teetti kuin vastaavalla datakehyksellä, koska -ohjausbitti on aktiivinen dominantissa tilassa. N-väyläjärjestelmästä voidaan muodostaa 100% deterministinen käyttämällä yhtä väyläisäntää, joka pyytää -kehyksillä orjasolmuilta datakehyksiä. Huonona puolena menetelmässä on viestikehyksen vakiokenttien väylältä varaama hukka-aika, mikä on suhteellisen suuri verrattuna datatavujen varaamaan aikaan datakehyksessä. kehys on ainoa kehys, jota useampi solmu voi onnistuneesti lähettää samalla tunnisteella samassa N-väylässä samanaikaisesti. aikki samalla tunnisteella varustetut -kehykset ovat täysin identtisiä, joten törmäystilanteessa voidaan kaikkien kehysten ajatella siirtyvän samanaikaisesti ja kaikkien pyyntöjen tullessa palvelluksi yhdellä datakehyksellä, minkä kaikki solmut voivat vastaanottaa. uvan 13 esimerkissä varattu ohjausbitti on resessiivinen, vaikka sen pitäisi olla dominantti. Virheen havainneet solmut keskeyttävät virheellisen datakehyksen lähetyksen lähettämällä välittömästi virheen havaittuaan virhekehyksen. 5.4 Viivekehys Viivekehyksellä solmu voi pitää väylää varattuna yhden tai useamman kehyksen ajan. Viivekehys on tarkoitetu hitaille solmuille, jotka voivat pitää väylää varattuna edellisen vastaanotetun viestikehyksen käsittelyn ajan. Yhden viivekehyksen pituus on nimellisesti 11-B L uva 14: simerkki viivekehyksestä NM P uvassa 14 on esimerkki viivekehyksestä. Viivekehys voidaan lähettää ainoastaan välittömästi datakehyksen jälkeen ja sen pituus voi olla yhden tai useamman virhekehyksen mittainen. 6. Virheidenhallinta N-väylässä on varsin monipuolinen virheidenhallinta. Virheidenhallinnan tarkoitus on varmistaa jokaisen viestikehyksen siirtyminen väylän yli muuttumattomana. Jos virheitä kuitenkin esiintyy, pyrkii virheidenhallinta vaiheittain vähentämään todennäköisten virheitä aiheuttavien solmujen 0..8 BY 15-B 6.2 Lähetetyn tilan tarkistus Lähettävän solmun tulee valvoa, että lähetetyn bitin tila on todella asettanut väylän haluttuun tilaan. Jos solmu on lähettänyt resessiivisen tilan ja vastaanottanut dominantin tilan kilpavarauskehyksen ulkopuolella, on kyseessä lähetysvirhe. ominantin tilan lähetyksen jälkeen vastaanotettava resessiivinen tila on aina lähetysvirhe. 6.3 Viestikehyksen tarkistus Jokainen solmu vastaanottaessaan tarkistaa viestikehyksen kiinteiden kenttien oikeellisuuden, viestikehyksen eheyden tarkistussumman avulla sekä bit-stuffing menettelyn toteutumisen. Jokaisen lähettävän N-solmun tulee virheen havaitessaan lopettaa viestikehyksen lähettäminen välittömästi ja jokaisen vastaanottavan solmun tulee merkitä kyseinen viestikehys virheelliseksi virhekehyksellä. VL M VL LU inland

7 6.4 olmun virhetilat Jokaisessa N-solmussa on erilliset virhelaskurit lähetysja vastaanottovirheille. Laskurien arvoihin vaikutetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti: 1. Vastaanottavan solmun tunnistaessa virheen, vastaanottovirhelaskurin arvoa kasvatetaan yhdellä (1), paitsi jos kyseessä on virhe- tai viivekehyksen lähettämisen yhteydessä havaittu bittivirhe. 2. Jos vastaanottava solmu tunnistaa dominantin tilan välittömästi virhekehyksen jälkeen, kasvatetaan vastaanottovirhelaskurin arvoa 8:lla. 3. un lähettävä solmu lähettää virhekehyksen, kasvatetaan lähetysvirhelaskuria 8:lla. 4. Jos lähettävä solmu tunnistaa bittivirheen aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen aikana, lähetysvirhelaskurin arvoa kasvatetaan 8:lla. ngineering 5. Jos vastaanottava solmu tunnistaa bittivirheen aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen aikana, vastaanottovirhelaskurin arvoa kasvatetaan 8:lla. 6. Jokaisen solmun tulee sallia 7 peräkkäistä dominanttia bittiä aktiivisen tai passiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen lähettämisen jälkeen. 14 tunnistetun dominantin bitin (aktiivisen virhekehyksen tai viivekehyksen tapauksessa) tai 8 tunnistetun dominantin bitin (passiivisen virhekehyksen tapauksessa) jälkeen jokaista tunnistettua 8 dominantin bitin jaksoa kohti lähettävä solmu kasvattaa lähetysvirhelaskuria 8:lla ja vastaanottava solmu vastaanottovirhelaskuria 8:lla. 7. Jokaisen virheettömästi lähetetyn datakehyksen jälkeen lähettävä solmu vähentää lähetysvirhelaskurin arvoa yhdellä (1), kunnes laskurin arvo on nolla (0). 8. Jokaisen virheettömästi vastaanotetun datakehyksen jälkeen vastaanottava solmu vähentää vastaanottovirhelaskurin arvoa yhdellä (1), mikäli laskurin arvo on korkeintaan 127. Laskurin arvo ei voi laskea alle nollan (0). Jos laskurin arvo on yli 127, sen arvoksi asetetaan jokin arvo 119:ta ja 127:n väliltä. 9. olmu siirtyy error-passive tilaan, kun joko lähetys- tai vastaanottovirhelaskurin arvo ylittää olmu siirtyy bus-off tilaan, kun lähetysvirhelaskurin arvo ylittää olmu siirtyy error-passive -tilasta takaisin error-active -tilaan, kun sekä lähetysettä vastaanottolaskurien arvot laskevat alle olmu voi siirtyä bus-off tilasta takaisin error-active tilaan ja solmun virhelaskureiden arvot voidaan nollata, kun solmu on vastaanottanut 128 kpl 11 peräkkäisen resessiivisen bitin jaksoa. Jokaiseen kunnolliseen sääntöön liittyy poikkeuksia. euraavien poikkeustilanteiden ilmetessä laskurien arvoja ei muuteta: 1. Jos lähettävä solmu on error passive -tilassa eikä tunnista dominanttia tilaa kuittauskentässä eikä passivisen virhekehyksen aikana, ei lähetysvirhelaskurin arvoa muuteta. 2. Jos lähettävä solmu lähettää bit-stuffing virheen seurauksena arbitroinnin aikana virhekehyksen resessiivisenä, mutta vastaanottaa dominanttina, ei lähetysvirhelaskurin arvoa muuteta. Virheidenhallinta perustuu kolmeen eri toiminnalliseen tilaan - error active, error passive ja bus-off - sekä niiden välisiin tilasiirtymiin. Useimmissa N-ohjaimissa on lisäksi error-warn tila ilmaisemassa vakavista väylän toimintahäiriöistä ennen siirtymistä error passive -tilaan. yypillisesti solmu on error-warn -tilassa virhelaskureiden arvoilla olmun normaali toimintatila on error active. rror-passive tilassa virhekehys on 6:n peräkkäisen dominantin bitin sijaan 6 resessiivistä bittiä. atakehyksen virheettömän lähetyksen jälkeen errorpassive tilassa oleva solmu antaa virheettömille solmuille mahdollisuuden aloittaa viestikehyksen lähetys ensin viivästämällä seuraavan datakehyksen lähettämistä. Bus-off tilassa solmu ei lähetä mitään väylälle, ei myöskään kuittaa virheettömiä datakehyksiä. 7. Lisää lukemista tandardeja: N N P 303 J1939 J2284 J2411 N P-lohkoja: N-ohjainpiirejä: N-sovitinpiirejä: N-mikro-ohjaimia: nalysaattoriohjelmistoja ja N-sovittimia: LU inland

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet. 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

CAN-väylärajapinnat taksiautoissa

CAN-väylärajapinnat taksiautoissa Vesa Norrbacka CAN-väylärajapinnat taksiautoissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 29.11.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Vesa Norrbacka

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

Successive approximation AD-muunnin

Successive approximation AD-muunnin AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register

Lisätiedot

Projektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009

Projektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Elisa efax. Käyttöohje

Elisa efax. Käyttöohje Elisa efax Käyttöohje 1 Sisällysluettelo 1 Ohjeen käyttötarkoitus... 2 2 efax palvelun käytön aloittaminen... 2 3 Faksin lähettäminen... 3 4 Faksin vastaanottaminen... 4 5 Kuittaukset ja raportit... 4

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Opus SMS tekstiviestipalvelu Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita

Lisätiedot

29.8.2012 SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE. Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM)

29.8.2012 SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE. Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM) 1 (7) SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM) Suomen Pankin tilastotiedonkeruu tapahtuu DCS-raportointipalvelun (Data

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Jaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi. 15. lokakuuta 2007

Jaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi. 15. lokakuuta 2007 Jaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi Otto Räsänen 15. lokakuuta 2007 1 Motivaatio 2 Valtuuden välitys Peruskäsitteitä 3 Kolme algoritmia Valtuuden välitys käyttäen laskuria ilman ylärajaa Valtuuden

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

1. Maarittele termiuvastaa Iyhyesti. Arvostelu: 1p/oikea vaihtoehto. Ei miinuspisteita

1. Maarittele termiuvastaa Iyhyesti. Arvostelu: 1p/oikea vaihtoehto. Ei miinuspisteita / TTY Vastaajan nimi ja opno: Hydrauliikan ja automatiikan laitos HA3100 Ohjausjarjestelmat koneautomaatiossa Tentti 14.5.2009/ Esa akinen uistiinpanojen ja kirjallisuuden kayttb on kielletty. Tehtavapaperit

Lisätiedot

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö -asetuksella voidaan muuttaa tulostimen asetuksia, jotka koskevat sarjaportin (Standardi sarja- tai Sarjaportti -asetukset) kautta tulostimeen lähetettäviä töitä. Lisätietoja saat valitsemalla valikon

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

Karttaselain Paikannin J2ME

Karttaselain Paikannin J2ME Karttaselain Paikannin J2ME Käyttöohje Päivitetty 8.9.2014 Sisältö Tervetuloa...3 Tuetut laitteet...3 Sovelluksen lataaminen...3 Päänäyttö...4 Sovelluksen valikko...5 Laitetunniste (IMEI-koodi)...5 Sovelluksen

Lisätiedot

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot

Toiminnallinen määrittely versio 1.2

Toiminnallinen määrittely versio 1.2 Toiminnallinen määrittely versio 1.2 Ryhmä 2 Sami Luomansuu, 168128, sami.luomansuu@tut.fi Panu Sjövall, 205401, panu.sjovall@tut.fi VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät Tehdyt muutokset 1.0 02.10.12

Lisätiedot

Televerkon synkronointi

Televerkon synkronointi Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä

Lisätiedot

4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy

4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy 4. 10.2010 ACCELBIT OY KARTTASELAIN TRACKER Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy Sisältö Laitteistovaatimukset...3 Yleisesittely...3 Versiohistoria...3 Karttaselain Tracker

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Moodlen lohkon käyttöohje

Moodlen lohkon käyttöohje Koulutuskeskus Tavastia Moodlen lohkon käyttöohje Versio 1.0.1 Janne Kalmari 24.10.2007 MOODLEN TEKSTIVIESTI LOHKON KÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 Rakenne... 2 Käyttö... 4 Tallennetut viestit... 4 Vastaanottajat...

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Itsestabiloivabysanttilainen yhteisymmärrys. Timo Virkkala

Itsestabiloivabysanttilainen yhteisymmärrys. Timo Virkkala Itsestabiloivabysanttilainen yhteisymmärrys Timo Virkkala Ongelma Päätöksenteko Yksi lähettää arvon Kaikki yrittävät päästä yhteisymmärrykseen Transientit virheet Ratkaisu: Itsestabilointi Bysanttilaiset

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri

Lisätiedot

Palvelukuvaus. Maksupääte

Palvelukuvaus. Maksupääte Palvelukuvaus Maksupääte 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Käsittely...3 2.1 Aineiston muodostaminen...3 2.2 Aineiston lähetys pankkiin...3 2.3 Aineiston tarkistus pankissa...3 2.4 Lähetyksen

Lisätiedot

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla) 6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

Ajoneuvoväylät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään niiden käyttötarkoituksen perusteella:

Ajoneuvoväylät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään niiden käyttötarkoituksen perusteella: AJONEUVOVÄYLÄT H. Honkanen Ajoneuvoväylät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään niiden käyttötarkoituksen perusteella: Runkorakenteet ja moottorin ohjaus, joka sisältää esimerkiksi kojelaudan mittarit, ohjattavat

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO SM-EC79 HAKEMISTO Tarkistuslaitteen käyttö Ongelman sijainnin määritys tarkistuslaitteella 136 Ongelma etuvaihtajassa tai takavaihtajassa 137 Ongelma SM-EW79A + ST-7970:n toiminnassa 139 SM-EW79A tarkistus

Lisätiedot

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet ƒ Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull

Lisätiedot

7.4 Sormenjälkitekniikka

7.4 Sormenjälkitekniikka 7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan

Lisätiedot

Kela Kanta-palvelut Terveydenhuollon todistusten välitys Toiminnalliset prosessit

Kela Kanta-palvelut Terveydenhuollon todistusten välitys Toiminnalliset prosessit Kela Kanta-palvelut 19.5.2016 Terveydenhuollon todistusten välitys Toiminnalliset prosessit Kela Kanta-palvelut 19.5.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Todistuksen välitys vastaanottokäynnin yhteydessä (perusprosessi)3

Lisätiedot

Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS

Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 ESIMERKIT 2 2.1 LAITTEISTON TIEDOT 2 2.2 SYÖTÖN VALINTA 3 2.3 PJ-LIITTYMÄ 4 2.4 SJ-LIITTYMÄ 5 2.5 GENERAATTORIJAKELU 8 2.6 SUOJALAITTEET

Lisätiedot

Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla

Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla 5 12 30 19 72 34 Jukka Suomela 15 77 18 4 9. tammikuuta 2012 19 2 68 Verkko 2 Verkko solmu 3 Verkko solmu kaari 4 Hajautettu järjestelmä solmu (tietokone)

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Tuisku Tomi. CAN-väylä. Raskaankaluston standardi SAE J1939

Tuisku Tomi. CAN-väylä. Raskaankaluston standardi SAE J1939 Tuisku Tomi CAN-väylä Raskaankaluston standardi SAE J1939 Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Tietotekniikka koulutusohjelma Sulautetut järjestelmät 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Standard Taloushallinto Verkkolaskutus Sivu 1/9

SISÄLLYSLUETTELO. Standard Taloushallinto Verkkolaskutus Sivu 1/9 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 Käyttöönotto... 3 Verkkolaskutuksen aktivointi... 3 Järjestelmän asetukset ja liikekumppanitiedot... 3 Yritystiedot -asetus... 3 Liitteet verkkolaskuille...7 Verkkolaskujen

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 5 Liite Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 5:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet 4 2.1 Käyttötavat 4 2.1.1 Nopea

Lisätiedot

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 1.0 Yleistä OnniSMS on HTTPS/XML pohjainen rajapinta tekstiviestin lähettämiseen. Palvelun käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja palvelimen osoite, jotka saa tekemällä

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

Asiointipalvelun ohje

Asiointipalvelun ohje Asiointipalvelun ohje Yleistä 1. Kirjautuminen 2. Yhteystiedot 3. Vastaustavan valinta 1. Yleistä 2. Palkkatietojen lataaminen tiedostosta 4. Lomake 1. Yleistä 2. Linkit ja vastaajan tiedot 3. Lomakekäsittely

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Siirtoprotokolla

Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Siirtoprotokolla Testitapaukset - Siirtoprotokolla Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Testitapaukset...5 3.1 Ohjelma-ajan lukeminen...5 3.2 Koordinaattidatan lukeminen...5 3.3 Lähetysajan

Lisätiedot

Käyttöohje 1 (8) Kontakti Tiedonsiirto Käyttöohje. Posti Oy. Helsinki PL POSTI

Käyttöohje 1 (8) Kontakti Tiedonsiirto Käyttöohje. Posti Oy. Helsinki PL POSTI Käyttöohje 1 (8) Käyttöohje Käyttöohje 2 (8) Sisällysluettelo 1 Palvelun kuvaus... 3 1.1 Toiminnot... 3 1.2 Käyttö ilman Kontakti kirjautumista... 3 1.3 Käyttö kirjautunena Kontaktin käyttäjätunnuksilla...

Lisätiedot

FMS:n CAN-liitäntä. Johdanto

FMS:n CAN-liitäntä. Johdanto Johdanto FMS:n CAN-liitäntä Tämä asiakirja sisältää tietoja FMS-standardista. FMS-standardi on useiden kuormaautovalmistajien kehittämä avoin rajapinta. FMS-Standard description version 03 on tuettu. C137-liitin

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN Popup-TV on erinomainen tapa yhdistää perinteinen televisio ja sosiaalinen media sekä muut markkinointitoimenpiteet

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC

Lisätiedot

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus Versio: 0.3 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus Versio: 0.5 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

1. Väyläjärjestelmien jaottelu

1. Väyläjärjestelmien jaottelu 1 1. Väyläjärjestelmien jaottelu Väyläjärjestelmät luokitellaan niiden tiedonsiirtonopeuden mukaisesti. Tällä tarkoitetaan maksiminopeutta, jolla tietoa väyläjärjestelmässä voidaan toimittaa. Taulukossa

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin)

MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin) MALLI: Nexa MLR-1105 MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin) Oppimispainike Äänenvoimakkuuden valintapainike Soittoäänen

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri

Lisätiedot

Avoimen luukun varoitussanomat. Toiminto

Avoimen luukun varoitussanomat. Toiminto Toiminto Kaikki kuorma-autot 1 on varustettu avoimien luukkujen varoitussanomien näyttötoiminnolla. Varoitussanomaa voidaan käyttää erityyppisille luukuille, joissa on anturi, joka ilmaisee, että luukku

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE: Liitin N:

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot