Yrittäjän mahdollisuus vapaa-aikaan on usein

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjän mahdollisuus vapaa-aikaan on usein"

Transkriptio

1

2 > PÄÄKIRJOITUS Vapaata ja aikaa Yrittäjän mahdollisuus vapaa-aikaan on usein rajallisempi kuin muunlaisissa ammateissa toimivilla. Toisaalta on voitu selvittää, että positiivinen sitoutuminen omaan yritykseen kompensoi puuttuvaa tai rajallista mahdollisuutta pitempään tai lyhyempään työstä irrottautumiseen; moni yrittäjä ei erottelekaan työssäoloa ja vapaa-aikaa, vaan tuntee olevansa vapaa, vaikka ulkopuolisen mielestä onkin aina töissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihmisen fysiologian ja henkisten ominaisuuksiensa perusta ei ole ammattisidonnaista. Liika kuormitus liian pitkään vie ihmisen voimat ja terveyden riippumatta siitä, että yksilö kokisikin ammattinsa harjoittamisen kaikin puolin miellyttäväksi elämäntavaksi ja -tehtäväksi. Siksi tarvitsemme aina silloin tällöin taukoja - kuka lyhyitä, kuka pitempiä - ja mahdollisuutta irrottautua teoin ja ajatuksin jokapäiväisestä työstä. Yksinyrittäjän kohdalla irrottautuminen on erityisen haastavaa monestakin syystä. Siksi on oivallista mm. se, että Suomessa on viime vuosina ryhdytty järjestämään sijaispalvelua, joka tuo lisääntyvän vapaapäivien mahdollisuuden yksinyrittäjien ulottuville. Sijaispalvelujärjestelmä vahvistaa myös pienyritysten liiketoiminnan kehittämishalukkuutta mahdollistamalla yrittäjälle aikaa kehittää esimerkiksi omaa osaamistaan, mikä sekään ei ole aivan vähäinen ansio tälle Yrittäjänaisten Keskusliiton hallinnoimalle hankkeelle. Vapaa-aikaan yhdistyy perinteisesti ihmisen mahdollisuus liikkua kuntonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että etenkin yrittäjillä ja yritysjohtajilla olisi liikkumisensa kanssa parannettavaa, kun kriteerinä käytetään liikuntaa, joka tulkitaan terveyden kannalta riittäväksi; vähintään 30 minuuttia vähintään kolme kertaa viikossa liikuntaa tai kuntoilua, joka on luonteeltaan vähintäänkin hengästyttävää. Tosin eri ammattiryhmien väliset erot ko. mittarilla mitattuna eivät ole suuria, mutta tosiasiaksi jää, että terveyden ylläpitämisen kannalta riittämättömästi liikkuvia löytyy keskimäärää enemmän johtajien sekä yrittäjien ja viljelijöiden keskuudesta. Lisähuomion kiinnittäminen yrittäjien omaan liikkumiseen on perusteltua mm. siksi, että työpaikkojen rooli aikuisten terveyttä edistävän liikunnan järjestäjänä on kasvamassa ja työpaikkojen henkilöstölleen järjestämät liikuntapalvelut aina vaan suositumpia. Kun suomalaiset haluavat ja odottavat johtajiensa näyttävän mallia ja hyvää esimerkkiä, on jokaisella yrittäjillä edessään nyt haasteellinen, mutta kaikin puolin kannatettava tehtävä; riittävällä vapaa-ajalla riittävästi liikuntaa kuntosaleilla, golfkentillä, tennisareenoilla, kävelylenkeillä, pyöräillen, uiden jne. Kesä on mahdollisuuksia täynnä ja sauvakävelykin suositeltavaa. Jouko Lantto Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 25. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittaja Riikka Kovala Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Merja Hirvonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Rauno Vanhanen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Ilmoitushinnat 1/ x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Jahn, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Juha Roininen Y R I T T Ä J Ä

3 SISÄLTÖ > TOUKOKUU > YHTEISKUNTA Taantuvan Euroopan tulevaisuus Jacques Attali ennustaa kirjassaan synkkää kohtaloa Euroopalle, ellei hänen ehdottamiaan reformeja toteuteta. > MARKKINOINTI Teetalon arvot kohdallaan Nordqvistin teetalossa toimitaan arvojen mukaan. Teetä ostetaan vain sellaisilta tiloilta, jotka huolehtivat työntekijöistään, Sirpa Nordqvist kertoo. > MARKKINOINTI Liikennealalla on kysyntää asiakaslähtöisille ratkaisuille. Sami Pöykkö > JOHTAMINEN Apua yrityskauppaan eläkeiän koittaessa. Panostaja Oyj 26 PÄÄKIRJOITUS 3 Vapaata ja aikaa MAKASIINI 6 Poimintoja YHTEISKUNTA 10 Intohimona eurooppalaiset kotimarkkinat 16 Taantuvan Euroopan tulevaisuus 18 Kasvuyrittäjyys nousuun, markkinoille dynamiikkaaa 4 Y R I T T Ä J Ä Muuttuuko ihminen? 23 Kolumni: Omistaja-arvon tuhoajat JOHTAMINEN 26 Yritys myyntiin? 28 Moppisota, osa 3: Myyntitykki tulee taloon MARKKINOINTI 32 Ikimuistoinen palvelu sitouttaa asiakkaan 34 Teetalon arvot kohdallaan 37 Kolumni: Pitääkö myytti Myyjäksi synnytään, myyjän taitoja ei voi oppia paikkansa? 38 Iso ja yhtenäinen TIETO & TEKNIIKKA 40 Lisää työn tuottavuutta ihmisen ehdoin

4 52 > VAPAA-AIKA Golf nuorennusleikkauksessa Golfkenttiä on rakenteilla ennätysmäärä. Kilpailun myötä laji on arkipäiväistynyt ja harrastajamäärät ovat kasvaneet, Hill Side Golfin Lassi Kiviniemi sanoo. 44 > YRITTÄJÄT Suomalaisia designvaatteita Belgiaan Suomalaista vaatesuunnittelua ei vielä tunneta täällä, Riikka Maununaho ja Paula Halla sanovat. > ULKOMAAT Karjatila houkuttaa turisteja Ranchilla käy vuodessa vierailijaa, Kelly Heaton kertoo 60 > KULTTUURI Taide määrää ja bisnes seuraa Musiikkibisneksen tavoitteellisuus ei saa ilmetä taiteen kustannuksella, musiikin tuottaja Jaakko Salovaara painottaa 72 TEKNOLOGIA 42 Nanoteknologia mullistaa tuotannon VAPAA-AIKA 44 Golf nuorennusleikkauksessa 46 Yrittäjät mukaan läskitalkoisiin 48 Historiikkirallin hurmaa YRITTÄJÄT 52 Suomalaisia designvaatteita Belgiaan 56 HKT-Korhonen ja laadukkaat kalusteet 58 Kärrykaupassa palaset loksahtivat kohdalleen ULKOMAAT 60 Karjatila houkuttaa turisteja 64 Taimibisnes tuplasi toimeentulon 68 Kun vain paras kelpaa KULTTUURI 72 Taide määrää ja bisnes seuraa 74 Keräily taidekokoelmien perusta MAAILMANPYÖRÄ 77 Uutisia ulkoa UUTISMAAILMA 78 Tuotteet ja palvelut JK 82 Kapitalistin tunnustuksia Y R I T T Ä J Ä

5 > MAKASIINI Makasiinin kokoaja Helinä Hirvikorpi Marianne Olanterä perusti yrityksensä Design Ma:n pari vuotta sitten naisten päivänä. Hän oli 20 vuotta työskennellyt designtoimistoissa palkkatyössä. Puolen miljoonaa ihmistä kohtaa hänen työnsä päivittäin: Helsingin seudun sininen matkakortti on hänen suunnittelemansa. Hän suunnittelee organisaatioiden ja yritysten sekä tuotteiden ja tapahtumien graafisia ilmeitä ja konsultoi suunnittelun hallinnassa eli design managementissä. Enemmän kuin taidetta, suunnittelu on tiedettä. Se perustuu aina laajoihin taustatutkimuksiin, tosiasioihin ja tuotteelle asetettuihin tavoitteisiin, design-yrittäjä Marianne Olanterä sanoo. orovaikutusta o sinulla korkea vai matala staisu? Riippuu, oletko hämäen vai karjalainen. Varsinkin asiakaskohtaamisissa yrittäjän kannattaa skarpata, sillä ilmaisu vaikuttaa jopa ostopäätöksiin. Ihmisillä on yleensä erilainen ilmaisutyyli työasioissa kuin vapaalla. Mutta eivät vain anat, vaan koko olemus ja iintymistapa viestivät suoraan lainen ihminen on kyseessä. paitsi viesti voidaan käsittää väärin, jos ihminen ei osaa tilaa ympäriltään, vaan vetäykanvieriin. yttelijä ja kouluttaja Simo inne kirjoitti mainion kirjan vuorovaikutus, Statusilmaiusteet. Se käy oppaaksi johta-, tiimityöhön, markkinointiin tai asiakaspalveluun. Yhtä hyvin myös perhe-elämän kuvioihin. Kirjaa lukiessa ihan huvittaa, miten eri lailla me käyttäydymme samassa tilanteessa sen mukaan, mihin kategoriaan kuulumme. Eroja on vielä tänäkin päivänä myös eri maan osissa asuvilla. Satakuntalaiset jakarjalaiset ovat erilaisia ja se on hyvä asia. Palvelulla päähän Seuraavan kymmenen vuoden aikana globalisaatiosta on Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka tähän asti on ollut päinvastoin, arvioi Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Yllättävää lausunto. Kiinasta tulee hänen mukaansa länsimarkkinoille yhä uusia laitevalmistajia kilpailemaan tosissaan. Globaalit yritykset haluavat panostaa tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista jopa 61 % Kiinaan kansainvälisen selvityksen mukaan. Sama selvitys ei listaa Suomea ollenkaan. Vielä Kiinassa työvoimakustannukset ovat 2 euroa tunti, kun ne Saksassa ovat 26 euroa, USA:ssa ja Suomessa 21 euroa. Konecranes on se nosturifirma, jonka laitteilla kontti saadaan kahden senttimetrin tarkkuudella määrättyyn paikkaan. Teollisella valmistajalla palvelu on kuitenkin miltei kolme neljäsosaa bisneksestä ja juuri se on tapa erottua maailmalla. Palvelubisnes se on joka kannattaa. 6 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

6 Puutarha bisneksenä Tätä luettaessa on kesä parhaimmillaan: siis edessäpäin. Multa pölyää puutarhoissa ja taimet odottavat istuttajaansa. Kiirettä pitää myös. Schetelig-konsernin kaikissa yrityksissä, joita on yhteensä 12 ja yhdeksässä eri maassa. Konsernin omistaa kaksi perhettä jo neljännessä sukupolvessa: Paul ja Pauliina Kauste sekä Anne ja Juhani Kauste perheineen. Kuluttajille Schetelig on nimenä oudompi, mutta ammattimaisten kasvihuoneviljelijöiden parissa se on tuttu, sillä yritys on perustettu jo Anne ja Paul Kausten isoäidin isä Oskar Schetelig perusti yrityksen tultuaan Saksasta Suomeen enonsa Gustav Pauligin palvelukseen. Yrityksen tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Garden ja Siemen. Puutarha-alan tukkuliikkeen ohella yrittäjillä on mm. omaa ruukkukukkatuotantoa. Konserniin kuuluvat Ansari-yhtymä Luumäellä, jossa levittäytyvät 4,5 hehtaarin kasvihuoneet sekä puutarha-alan tukku Habitec Oy. Nykyiset yrittäjät vievät yritystään palveluyrityksen suuntaan. Ala kasvaa Suomessa kuten myös puutarhaharrastus ja ulkomainen kilpailu on tehnyt hyvää. Puutarha-aika! Omenapuut pian kukassa. Tiesitkö, että Turun telakalla rakennettava Genesis-sarjan loistoristeilijä olisi Stadionin tornin korkuinen, jos se lojuisi Mannerheimintiellä. Sukankuluttajat Suomesta Suomalaisia sukkia! Pohjois- Karjalassa tehtyjä, miten se kannattaa? Se on muoti-ilmiö valittaa, ettei Suomessa kannata mitään valmistaa, tokaisee Tesema Neule Oy:n pääosakas ja toimitusjohtaja Matti Alatalo. Tuntuu siltä, että kaupat pursuavat kiinalaisia ja portugalilaisia sukkia. Matti Alatalo sanoo kuitenkin, että he pystyvät kilpailemaan nimenomaan nopealla ja varmalla toimitusajalla, kotimaisuudella ja kilpailukykyisellä hinnalla. Nimi Tesema tulee kolmesta perustajasta Teuvo, Seppo ja Matti. Teuvo jäi eläkkeelle, ja ostin hänen osuutensa, joten minulla on nyt kaksi kolmasosaa firmasta, Matti Alatalo selvittää. Miehet perustivat yrityksen Nurmekseen vuonna 1989 ja nykyisin tehdas työllistää 20 ihmistä. Sukkia valmistuu 1,1 miljoonaa paria vuodessa. Urheilusukkia, pukusukkia, paksuja sukkia, lasten sukkia 95 prosenttia niistä menee kaupaksi kotimaassa ja loput Virossa, Norjassa ja Kanadassa. Alatalon mukaan tämä vuosi on alkanut hyvin: tulos ensimmäiseltä neljännekseltä oli parempi kuin viime vuonna. Y R I T T Ä J Ä

7 > MAKASIINI Näyttää silta, että työnarkomaanien työ antaa heille energiaa sen sijaan että näännyttäisi heidät heidän energiansa paradoksaalisesti kasvaa, kun sitä kulutetaan. Pelissä mukana Asiakkaiden ja kilpailijoiden määrittelyyn tulisi panostaa, jotta tiedettäisiin, minkälaisessa pelissä ollaan mukana, kirjoittaa vuorineuvos Lasse Kurkilahti. Hän jää ensi vuonna eläkkeelle, mutta kirjoitti jo nyt kirjan kumppaninaan professori Toivo Äijö. Miehet keskustelevat yrityksistä aika käytännönläheisesti. Professori hoitaa teoriapuolen kirjassa, joka sai nimekseen Ui tai uppoa, suomalaisyritykset globaalitalouden hyökyaallossa. Globalisaatiosta on puhuttu kohta kymmenen vuotta joka ikisessä käänteessä. Aikamoinen tsunami se maailmanlaajuinen talouskehitys on, mutta yrityksillä pitää olla siinä menestymisen nälkää. Kirjoittajat toi- vovat, että yritykset käyvät kriittisesti omia toiminto jaan läpi. Suuruuden tuoma itseriitto suus on kaikkien yritysten ongelm ja se saa helposti sulkemaan silm todellisuudelta, sanoo miljardiyri tyksen, Kemiran pääjohtaja Kurki lahti. Pk-yritykset taas tarvitsevat uskallusta ja rohkeita päätöksiä. Kyllä siellä globaalitalouden aalloissa oppii uimaanmyös pkyritys ja uikin jo. Ui tai uppoa, suomalaisyritykset globaalitalouden hyökyaallossa, Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö. Marilyn Machlowitz Fil.tri Hannele Huhtala tutki yrittäjäyhteisöjä, missä eri alojen yrittäjät työskentelevät saman katon alla. Kimpassa Yrittäjäyhteisöt ovat syntyneet tarpeesta verkostoitua ja tukea yrittäjien liiketoiminnan kehittämistä. Sosiaalinen tuki ja kokemusten vaihto katsotaan tärkeäksi. Tämä ilmenee, kun Työterveyslaitoksen tutkijat Hannele Huhtala ja Aino Laakso tutkivat kolmea yrittäjäyhteisöä eri puolilla Suomea. Vaikka yhteisöt olivat muodostuneet eri toimialoista, niissä luovuus ja innovatiivisuus ovat merkittäviä voimavaroja. Yrittäjäyhteisöt ratkaisivat myös kaksi yksinyrittäjän ongelmaa: hyvien tilojen ja toimistoinfran kalleus yksin hankittuna sekä vähäiset sosiaaliset kontaktit. Yrittäjät kokevat, että yrittäjäyhteisössä heitä ymmärretään ja arvostetaan. 90 prosenttia pitää myös työtään merkityksellisenä. Luovat ideat saadaan yksin, mutta ne jalostuvat ja tiivistyvät edelleen muiden yhteisöläisten tuella, Hannele Huhtala selittää. Tilaisuuden tullen yrittäjäyhteisöjen senet markkinoivat toistensa osaamista, ntyy myös asiakkuuksia ja yhteisiä projekteja. Tämä on varmaan yksi tulevaisuuden täjämuodoista. Vuorovaikutus, kannustamija palaute ovat yhteisön etuja. Yhteisö ei välivaihe kuten hautomo, vaan idea on työsnellä yrittäjäyhteisössä pidempään, Huhtala itsee. 8 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

8 Marino Shark Grönlannissa Kaipuu vesille Marino-veneet mahdollistavat Sinulle pidemmän veneilykauden aina jäiden lähdöstä jäiden tuloon. Marino-veneet ovat käytännöllisiä ja hyvin suunniteltuja. Ne ovat avaria, valoisia ja viihtyisiä. Yksityiskohdat ovat hienosti toteutettuja. Ominaisuuksiensa ansiosta Marino-veneet takaavat Sinulle aina nautittavan veneilyhetken säästä riippumatta. Paras jo 9. kerran. Viimeksi 2006 Marino Cobra voitti yli 2/3-osan äänten enemmistöllä. Kilpailuun osallistui 40 venettä. Marino sai raadilta 14 ääntä, kun toiseksi tullut sai vain viisi. Olemme aloittaneet kauden 2008 myynnin. Siksi Sinun on nyt oikea aika tilata oma Marino-veneesi. Puh ROCCA COBRA SHARK BARRACUDA BARRACUDA FLY

9 > YHTEISKUNTA Intohimona eurooppalaiset kotimarkkinat Vuonna 1999 nuori europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi kääri hihat talous-ja rahaasiainvaliokunnassa. Kaupilla oli selkeä tavoite: eurooppalaisista sisämarkkinoista oli luotava kotimarkkinat. Meppi oppi pian, että yksimielisyyden vaativat asiat kilpistyvät aina jonkun jäsenmaan vastustukseen. Heli Lehtonen kuvat: Juha Roininen Verotus on ala, joka vaikuttaa valtavasti EU:n tulevaisuuteen. EU:n yhteisistä sisämarkkinoista ei ikinä muodostu yritysten kotimarkkinoita, jos veropolitiikalla luodaan turhia muureja. Hyvin usein sisämarkkinoiden kehitys pysähtyy yrittäjän näkökulmasta juuri veroesteisiin. Niin kauan, kun EU-maat kilpailevat epäterveellä tavalla keskenään eurooppalaisten yritysten panoksesta, on turha puhua yhteisistä sisämarkkinoista; europarlamentaarikko Pia-Noora Kauppi harmittelee. Eurooppalainen verotus uusiksi Yksi Kaupin suurimmista intohimoista on luoda eurooppalaiset kotimarkkinat. Markkinat, joilla yrityksen on yhtä helppo toimia kuin nyt yksittäisen valtion sisällä. Veropolitiikan kehittäminen on ehdoton edellytys kotimarkkinoiden luomiseksi. Kaiken takana on ajatus saada hallinto palvelemaan yrittäjää ja sitä kautta parantaa koko Euroopan kilpailukykyä. Verotus on iso osa sitä, lähtien verohallinnon sähköistämisestä ja ALV-ilmoitusten standardoinnista. Yrityksen tulisi voida tehdä yksi ainut eurooppalainen veroilmoitus ja verokarhu huolehtisi lopusta, europarlamentaarikko esittelee. Mutta kuinka pitkälle europarlamentaarikko on verotuksen harmonisoinnissa eli yhtenäistämisessä valmis menemään? Veroharmonisoinnin ei pidä ulottua verokantoihin. Jokainen maa määritelköön veroprosenttinsa itse ja kilpailkoon verorahoituksensa tehokkuudella. Jäsenvaltiot pitäisikin saada kilpailemaan keskenään avoimesti tehokkailla yritysverokannoilla. Tässä kilpailussa menestyisivät ne maat, jotka pystyvät hoitamaan julkisen taloutensa pienin verorasituksin. Tällainen terve verokilpailu edistäisi samalla koko > 1 0 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

10 Kuka Europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi Edustaa Euroopan parlamentissa Kansallista Kokoomusta. Syntynyt 7. tammikuuta Kotipaikka: Oulu, mutta asuu viikot Brysselissä ja pendelöi välillä työasioissa myös Vantaalle. Perhe: Aviomies Jussi Järvinen, joka työskentelee veroasiantuntijana Helsingissä. Kaksi lasta. 3-vuotias Otso-Antero Otava Järvinen ja 1,5-vuotias Ella-Miina Minerva Järvinen. Koulunpenkillä päntätty Oikeustieteen kandidaatti Helsingin yliopistosta vuodelta 1997 Kauppatieteen opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa vuodesta 1998 Kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun Madetojan musiikkilukiosta 1994 Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1999 Kokoomuksen eduskuntaryhmä, lainsäädäntösihteeri ja vs. eduskuntasihteeri , sekä laki- ja perustuslakivaliokuntien työryhmäsihteeri Harjoittelijana asianajotoimisto Borenius & Kemppisellä Euroopan parlamentissa Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja Talous- ja raha-asiainvaliokunnan jäsen vuodesta 1999 Talous- ja raha-asiainvaliokunnan apulaiskoordinaattori vuodesta 2004 Oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsen vuodesta 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan jäsen vuodesta 2004 Financial Services Forumin (rahoituspalvelualan järjestö) johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 2005 SME Circlen ja SME Unionin (EPPpuolueen PK-yritysten järjestö) varapuheenjohtaja vuodesta 2003 CPR:n (Campaign for Parliamentary Reform) perustajajäsen Sekä kymmenittäin muita luottamustoimia Kokoomuksessa ja eurooppalaisissa järjestöissä

11 Verotuksesta päättäminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielistä päätöksentekoa, siksi yritysten kotimarkkinat eivät todellisuudessa etene, harmittelee europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi. > Euroopan kilpailukykyä. Kauppi ottaa esimerkiksi suhteet Yhdysvaltoihin. Yhteinen veropohja tekisi lopun kaksinkertaisesta verotuksesta ja mahdollistaisi tappioiden välittömän tasaamisen koko EU:n alueella. Yritysten veropohjien harmonisoinnista eli sen yhtenäistämisestä, mitä ylipäätään verotetaan, seuraisi parlamentaarikon mukaan pelkkää hyvää: yritys voisi valita, noudattaako eurooppalaista vai kansallista verotusta. Jos yritys päätyisi eurooppalaiseen verotusjärjestelmään, sen kaikki verotettava tulo laskettaisiin yhden ja saman normin mukaan, vaikka yksi yksikkö sijaitsisi Barcelonassa, toinen Porvoossa ja kolmas puoli Budapestissa. Jäsenmaat huolehtisivat verojen oikeudenmukaisesta osituksesta saajille ja raportointi sujuisi IFRSin eli kansainvälisten kirjanpitonormien mukaan. Poliittista tahtoa ja paprikoita gulassiin Euroopan komissiolle ja etenkin verotuksesta vastaavalle komissaarille, unkarilaiselle László Kovácsille hanke tuntuu onneksi olevan yhtä tärkeä kuin paprikat gulassissa. Komission tavoitteena on saada yhteisestä yritysveropohjasta eli ns. Common Consolidated Corporate Tax Basesta ainakin tekninen malli valmiiksi ensi vuoteen mennessä. Kaupin mukaan useimmat jäsenmaista ovat tiiviisti mukana valmisteluissa. Poliittisissa päätöksissä kannattaa käyttää konditionaalia nuijan kopautukseen asti. Todennäköisesti veropohja otetaan käyttöön tiivistetyn yhteistyön mallilla eli kahdeksan jäsenvaltion sopimuksella. Mutta näinä vuosina olen oppinut, että poliittisissa päätöksissä kannattaa käyttää konditionaalia nuijan kopautukseen asti, Kauppi nauraa. Sisämarkkinoilla oikeastaan kaikki kehitysaskeleet ovat pelkästä poliittisesta tahdosta kiinni. Toisena esimerkkinä Kauppi haluaa mainita ALV:n. Miksi arvonlisäverohallintoa ei voitaisi yhtenäistää Euroopassa? ALV-paketti on hanke, jonka haluaisin pian pois neuvoston pöytää koristamasta yritysten arkea helpottamaan. Siirtymällä yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään ja yhteen sähköiseen lomakkeeseen loppuisi luultavasti myös valtioiden kassoja syövä ALVhävikki. Etenkin pk-yrityksille nämä muutokset tarkoittaisivat konkreettisia askelia kohti Eurooppaa, jossa voi operoida kuten kotikaupungissa, Kauppi painottaa. Vaikutusvaltaista yrittäjävaikutusten arviointia Kauppi toimii myös Kokoomuksen eurooppalaisen kattopuolueen EPP:n pk-yritysjärjestö SME Unionin varapuheenjohtajana. Järjestön toimintaan osallistuvien meppien tehtävä on katsastaa jokainen lainsäädäntöaloite pk-yrityslasien läpi. Teemme oman yrittäjävaikutusten arvioinnin. Jos uusi direktiiviehdotus näyttää aiheuttavan yri- 1 2 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

12 tyksille enemmän taakkaa kuin etua, käytämme joukkovoimaa, varapuheenjohtaja selventää. Meppien joukkovoima tosiaan toimii: viimeksi torpedoitiin järjetön ehdotus, jonka mukaan yrityksen olisi suojeltava työntekijöitään auringonvalolle altistumiselta. Komissio tarkoittaa hyvää, mutta sen suhteellisuudentaju pettää joskus. Siksi SME Unionin kaltaisten järjestöjen järjenkäyttöä todella tarvitaan, Kauppi hymähtää. Pelko olosuhteiden muutoksesta jarruttaa monen yrittäjän aikeita työllistää, vaikka tarvetta olisi. Siksi yrittäjät on saatava luottamaan, ettei lainsäädännön taholta tule lisämutkia tulevaisuudessakaan. Kauppi jaksaa puhua myös paikallisen sopimisen puolesta. Joustavuus ja työehdoista sopiminen yritystasolla vievät yksittäisen työntekijän ja koko Euroopan kilpailukykyä eteenpäin. Välillä työni on tällaista jankuttamista. Parlamentaarikon pitää olla samaan aikaan lobbari, yrittäjä, psykologi ja toimittaja, Kauppi nauraa. Europarlamentissa voittaa vahvin argumentti Täällä arvostetaan työntekoa. Paras argumentti voittaa. Kotiläksyjen tekeminen kannattaa ja ahkeruus palkitaan, Kauppi kuvailee. Mepin mielestä europarlamentissa ei harrasteta samanlaista hierarkkisuutta kuin kotoisessa eduskunnassa. Ensimmäisen kauden edustaja on Suomessa keltanokka, vaikutusvaltaa saa vasta parlamentaarisen iän myötä. Lisäksi eduskuntaa hallitsee hallitus/oppositionasetelma, jota kukaan ei voi sivuuttaa. Europarlamentissa jokaisen puolueen edustaja on samalla viivalla väittelemässä ja vaikuttamassa lainsäädäntöehdotuksiin. Entisenä juristina Kauppi ei voi vastustaa mepin ja asianajan työn vertaamista. Kummassakin maine ratkaisee. Kun parlamentissa hoidat yhden hankkeen hyvin, saat luottamusta. Se poikii pöydällesi lisää raportteja ja vastuuta sekä toisten meppien tuen ajamiesi asioiden taakse. Koska lainsäädäntöä tehdään omissa nimissä, tuo se mukanaan myös tulosvastuullisuuden. Omat taitosi ja kykysi punnitaan kaikille avoimissa valiokuntakokouksissa. Asiavirheistä jää kiinni heti, selventää Kauppi europarlamentin työskentelyä. Parlamentaarikko saa kaiken kuulostamaan niin helpolta, ettei kuulijalle jää epäselväksi. Kaupin olevan omassa elementissään. Ja ehkä kuorolaulajan keuhkoistakin on matkan varrella ollut apua. Elämisen ja yrittämisen laatua alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ELINTILAA YRITYKSELLESI JA PERHEELLESI Tuntuuko, että pääkaupunkiseudun toimitilojen ja asuntojen hinnat karkaavat käsistä? Oletko mielestäsi ansainnut enemmän tilaa elää? Meneekö sinulta jo nyt lähes tunti aikaa työmatkoihin? Lila-kunnat sijaitsevat vilkkaan Helsinki-Pietari -valtaväylän varrella vain km:n etäisyydellä Helsingistä. Lila-kunnat ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kannalta aktiivisia ja ovat yhdessä paikallisten yritysten kanssa valmiita kehitystyöhön alueelle etabloituvien yritysten kanssa. Lisätietoa: Antti Vaittinen, kehittämispäällikkö Lapinjärvi-Liljendal FAKTATIETOA: 2 2 2

13

14

15 > YHTEISKUNTA opan p us n Jacques Attalin vuodenevaisuuden lyhyt historia enien näkymät synkin värein. hdysvaltalaisen maailmanen uusien jättiläisten jalkoihin. ilauksen hyperkonfliktien aikakaudelle. Oman maansa kriisiympäristön kuvauksella Attali kertoo kirjassaan (Une breve histoire de l`avenir) ne pääelementit, jotka erottavat menestyksen ja taantuman. Ranska ei ole pystynyt vastaamaan nopean, liikkuvan, koko ajan dynaamisemman ja monikeskuksisen maailman haasteisiin ja on kiepsahtamassa `keskustasta` `periferiaan` eli jonnekin äärilaidoille. Sille on käymässä kuten muillekin eurooppalaisille maille se katoaa hyperimperiumin loistossa ja uhkaavien konfliktien pauhussa. Ranska ei ole kyennyt pitämään kiinni niistä mahdollisuuksista, jotka historia sille tarjosi menneinä vuosisatoina. Nyt kuin ajan kostona Jacques Attali poimii juuri tämän hetken heikkoudet globaalissa toimintaympäristössä: luovaa luokkaa ei ole riittävästi, ei insinöörejä, tutkijoita, yrittäjiä, kauppiaita eikä teollisuustuotannon kehittäjiä. Investoinnit puuttuvat tieteisiin, yritysten perustamiseen ja finanssitalouteen. Vain valtaan kiinnikasvaneet teoreetikot, taiteilijat ja riskejä välttävä hallintokoneisto kukoistavat tämän tien päässä ei ole suunnannäyttäjän rooli, vaikka Ranskalla tai Euroopalla olisi siihen resurssit. Eriarvoinen yhteiskunta, virkamiesten miljoona-armeija, lyhyt työviikko ja työelämä yhdessä työttömyyden kanssa ovat velkaannuttaneet Ranskan pahasti. Poliitikoilla ei ole eurooppalaista projektia, puhumattakaan yhteisestä puolustuksesta uusia uhkia vastaan. Attali piirtää Euroopalle tummia pilviä Välimeri on vaarallinen ympäristö, Venäjä vahvistuu kohinalla, Kiinan ja Intian kilpailukyvyn mahdista on nähty vasta vaivainen alku ja Afrikka on kurjista kurjin. Rikollisuus rehottaa kaikkialla ja sen keinot sekä tavat muuttavat muotoaan ja tulevat entistä agressiivisimmiksi omassa maanosassammekin. Sen vastapainoksi nousee ennennäkemätön valvonta, joka hämärtää yksityisen ja julkisen turvallisuusajattelun rajat. Väestö vanhenee uhkaavasti Ikääntymisen paine iskee kaikkiin yhteiskuntiin vanhalla mantereella; vain tuottavuuden jatkuva voimakas kasvu kykenee tasoittamaan sen tuomaa taakkaa. Kun nyt yli 60-vuotiaita on kolmasosa siitä, mitä on vuotiaita, on heidän määränsä vuonna 2030 kaksikolmasosaa, ja vuonna 2050 sataa aktiivi-ikäistä kohti on jo 80 yli 60 - vuotiasta. Eläkeikää on pakko nostaa ja siirtolaisuus on otettava avuksi Ranskan kohdalla se tarkoittaisi Attalin mukaan tästä hetkestä vuoteen 2040 puolta miljoonaa siirtolaista joka vuosi. Aktiiviväestön on turha odottaa veronalennuksia, sillä julkisen talouden velka kasvaa kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Seuraukset ovat vaarallisia: valtiokone hapertuu, keskiluokan epävarmuus kasvaa, 1 6 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

16 Jacques Attali sanelee kirjassaan Tulevaisuuden lyhyt historia pakkolääkkeitä Ranskan ja Euroopan kehitykselle, jotta rahan valta, hyperimperiumi, ei veisi voittoa demokratialta. LEHTIKUVA tasa-arvo unohtuu, vähemmistöjen integraatio ei onnistu ja oman maan tärkeimpien yritysten omistuskontrolli on jossakin muualla. Vahvan euron ylläpito johtaa Ranskassa Attalin mukaan väistämättömään katastrofiin ja paineeseen irtisanoutua yhteisvaluutasta ja koko unionin saattamiseen kriisiin. Jos pysähtyneisyyttä ei lopeteta, Attali arvioi täydellisen myllerryksen iskevän Ranskaan pariksi vuosikymmeneksi. Vuoden 2025 tienoilla valtioinstituutiot ovat rikkirevityt, kansallinen identiteetti on murusina ja valtio katoaa, kuten aina aiemminkin kaikki suuret kansakunnat, jotka ovat olleet vakuuttuneita kohtalonsa ikuisuudesta. Pakkolääkkeet Tulevaisuuden lyhyen historian afrikkalaistuvan Euroopan kohtalon välttämiseksi Jacques Attali on kerännyt muutaman vaihtoehdottoman reseptin. Tärkeysjärjestystäkään niillä ei ole, ne ovat kaikki ranskalaishistorioitsijan mukaan pakollisia reformeja. Tulevaisuuden teknologian kehitystä on tuettava niin yliopistoissa kuin talouselämässä. Uudet materiaalit, energiatalous, hybridiautot, nanoteknologia, kaiken läpi käyvä liikkuvuus ja urbaanikeskusten kehittäminen ovat avainasemassa. Ydinvoima on elinehto. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan luominen tarkoittaa työn liikkuvuuden organisointia niin että työnhakemisesta palkitaan, julkiset palvelut uudistetaan syvällisesti kohdistumaan kaikkein varattomimpien auttamiseksi, eläkeikää nostetaan kuudella vuodella, sosiaalimaksuissa ja eläkkeissä otetaan käyttöön odotettavissa olevan eliniän ennuste. Yhteiskuntien on hyväksyttävä massasiirtolaisuus ja panostettava integraatioon koulutuksessa, kulttuurissa ja asutuspolitiikassa. Projektin aluksi seitsemän vuoden positiivinen diskriminointi on välttämätön, ei sen jälkeen. Markkinoiden tehokkuutta on lisättävä. Liikkumisen ja kommunikaation on oltava esteetöntä. Työllä on oltava positiivinen arvo; kilpailu, uteliaisuus, nomadimainen liikkuvuus, muutoksenhalu ja vapaus on liitettävä osaksi työntekoa. Yritysten perustamista erityisesti koulutuksen ja terveydenhuollon saroilla on tuettava. Pääoman ja säästämisen verotusta on kevennettävä. Ammattien vaihtamisen raja-aitoja on madallettava ja palveluja kilpailutettava. Byrokratiaa on karsittava. Luovuus nousuun Luovan luokan kasvattamiseksi on panostettava kaksinkertaisesti yhtä opiskelijaa kohti. Yliopistoja on yhdistettävä ja niiden itsenäisyyttä lisättävä. Kerran tai kaksi epäonnistuneille opiskelijoille on annettava uusi mahdollisuus. Kehityskeskuksia on luotava ja tuettava mm. urbaanissa, teollisessa ja sosiaalisessa kehityksessä projektien esteettisyyttä. Vaikutusvallan kasvun ja suvereenisuuden tavoitteiden lisäksi on demokraattisten valtioiden puolustettava arvojaan. Euroopalle on saatava aikaan todellinen maanosan hallitus, jolla on poliittinen, sotilaallinen ja yhteiskunnallinen kompetenssi. Nykyinen talous-monetaarinen valta ei riitä. Kansalaisia on tuettava osallistuvan demokratian pelisääntöihin; uskollisuus ja integrointi omaan yhteisöön on elinehto sisäiselle turvallisuudelle. Jacques Attalin ennakoima vuosisata etenee ilman tätä pikaista lääkitystä tiivistetysti niin, että nyt jo käynnistynyt rahan valta, hyperimperiumi, johtaa valtioiden luhistumiseen, mukaan lukien Yhdysvallat noin vuoden 2035 tienoilla. Kansalaisista tulee vain kuluttajia, lopulta tarpeettomia. Hyperkonfliktit seuraavat sotina, uskonnollisina taisteluina, terrorina ja rosvouksena kaikkialla. Vain planeetanlaajuinen hyperdemokratia voi pelastaa tulevaisuuden hyperimperiumin ja hyperkonfliktien hyökyaalloilta. Kaksi ensimmäistä ovat tappavia ja kolmas mahdoton, kirjoittaa Attali. Kuitenkin hän uskoo, että noin vuoden 2060 tienoilla järki voittaa kymmenien vuosien katastrofin jälkeen... Y R I T T Ä J Ä

17 > YHTEISKUNTA Kasvuyrittäjyys nousuun, markkinoille dynamiikkaa Kansainvälinen GEM -tutkimus arvioi Suomen valtiovallan toimenpiteet, yrittäjyyttä edistävät ohjelmat ja infrastruktuurin keskimääräistä paremmalle tasolle sekä globaalisti, Euroopassa että Pohjoismaissa. Suomalaisten aktiivisuus ryhtyä yrittäjäksi on kansainvälisessä vertailussa alhainen, mutta yrittäjyyden valinneet ovat sitoutuneita uravalintaansa. Jarna Heinonen kuvat TKKK Tutkimusten mukaan yrittäjyydelle on kyetty luomaan Suomessa monilta osin hyvät toimintaedellytykset. Yrittäjäksi ryhtyminen on kansainvälisesti verrattuna Suomessa suhteellisen maltillista: sijoitumme 42 tutkitun maan joukossa sijalle 32 ja Pohjoismaisessa vertailussa aktiivisuutemme ryhtyä yrittäjäksi on toiseksi alhaisin Ruotsin jälkeen. Kuitenkin ns. vakiintunut yrittäjyys on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja myös kansainvälisesti arvioiden vertailtujen maiden kärkipäässä. Vakiintuneen yrittäjyyden osuus aikuisväestöstä on Suomessa selkeästi Ulla Hytti ja Jarna Heinonen odottavat runsaasti kansainvälisiä vieraita Turun yrittäjyyskongressiin kesäkuussa korkeampi kuin uusien yritysten perustamisaktiivisuus. Suomalaiset yrittäjät näyttävätkin selviytyvän hyvin yritystoiminnan ensimmäisistä vaiheista sekä olevan sitoutuneita valitsemaansa uravaihtoehtoon. Kasvu ei kiinnosta yrittäjiä Hyvistä puitetekijöistä huolimatta suomalaiset yrittäjät eivät ole kovinkaan kasvuhakuisia. Tuoreimman GEMtutkimuksen (Global Entrepreneurship Monitor) perusteella Suomessa on kasvuhakuisia uusia yrittäjiä sekä kasvuun kyenneitä vakiintuneita yrittäjiä vain noin puolet Ruotsin tasosta. Vertailu Ruotsiin on tarkoituksenmukaista, sillä Ruotsin ja Suomen talouden rakenteet ovat keskenään samankaltaisia. Kasvuyrittäjien vähäinen määrä on huolestuttavaa, sillä juuri kasvuyrittäjät synnyttävät valtaosan uusien yritysten synnyttämistä työpaikoista. Mikäli uusien ja vakiintuneiden yrittäjien kasvuhakuisuus saataisiin nostettua Ruotsin ja Norjan tasolle, tämä merkitsisi noin uuden työpaikan synnyttämispotentiaalia Suomessa. Puitetekijät mahdollistavat ja rajoittavat Tarkasteltaessa erilaisia kansakunnan yrittäjyysaktiivisuutta kuvaavia mittareita Suomi menestyy heikohkosti innovatiivisuudessa, yrittäjyyteen ryhtymisessä ja korkeiden kasvuodotusten yrittäjyydessä. Mainitut mittarit kuvaavat kansakunnan kykyä luoda aidosti jotakin uutta ja innovatiivista. Toisaalta Suomi menestyy hyvin vakiintuneessa yrittäjyydessä sekä yrittäjyyden puitetekijöissä, mitkä puolestaan indikoivat paremminkin vakaata ja ennustettavaa liiketoimintaympäristöä kuin markkinadynamiikkaa. Vaikka liiketoimintaympäristön vakautta ja ennustettavuutta voidaan sinänsä pitää hyvänä yritystoiminnan toimintaedellytyksenä, tutkimustu- 1 8 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

18 lokset antavat selkeitä viitteitä siitä, että markkinoilla (ml. työmarkkinat) on liian vähän kasvuyrittäjyyttä ja aloittavaa yritystoimintaa katalysoivaa dynamiikkaa. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta on oleellista innovatiivisen ja uutta luovan yrittäjyyden mahdollistaminen ja vahvistaminen. Näyttää siltä, että toimenpiteet, joilla on kyetty madaltamaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja luomaan yrittäjyydelle suotuisat toimintaedellytykset, eivät välttämättä sovellukaan uutta luovan kasvuyrittäjyyden edistämiseen. Suomen kilpailukyvyn elementtinä on nähty huippuosaaminen ja innovatiivisuus sekä näihin perustuva yrittäjyys: kyse on siis paremminkin laadusta kuin määrästä. Kansakuntaamme ei ehkä niinkään vaivaa vähäinen yrittäjyyskulttuuri, vaan pikemminkin liian alhainen kokeilunhaluinen ja erityisesti nopeaan kasvuun tähtäävä yrittäjyyskulttuuri. Näyttää siltä, että yrittäjyyspoliittinen keinovalikoimamme ei riittävässä määrin rakennu tällaisille vaatimuksille. Maassamme on kyetty luomaan yritystoiminnalle vakaat toimintaedellytykset, jotka eivät kuitenkaan riittävästi ja parhaalla mahdollisella tavalla kannusta innovatiiviseen ja kasvuorientoituneeseen toimintaan. Yrittäjyyden suurtapahtumat ICSB ja EDE Turuss Suomi ja Turku ovat yrittäjyyden k kesäkuussa, kun Turun kauppako jestää kesäkuuta yrittäjyyd rimman konferenssin, ICSB maailman sin. Konferenssiin odotetaan peräti 900 kijaa, kouluttajaa, poliittista päätöksent organisaatioiden edustajaa kaikkialta m Konferenssin pääpuhujat edustavat yri kan ja tutkimuksen huippuja Suomes Euroopasta sekä Yhdysvalloista. Yrityse tajana Zensar Technologies -yrityksen t taja, tohtori Ganesh Natajaran kertoo y yritystoiminnan edistämisestä Intiassa. konferenssin ohjelmassa on noin 400 jo seen tai käytännön kokemukseen peru tystä eri teemoista. Suomen Yrittäjät tu konferenssin järjestämistä. Lisätiedot: h icsb2007.org Ennen varsinaista ICSB-konferenss 12.6., järjestetään jo viidettä kertaa Euro Yrittäjyyden Päivä (EDE). Päivän tavoitte tää ja rohkaista yrittäjyyttä sekä paikalli sainvälisesti. EDEn monipuolisessa ohje tellään muun muassa nuorta yrittäjyytt tiivisuutta ja luovuutta, jatkuvaa uudist hyvinvointia. Lisätiedot: Saunalahti Asunto Oy Espoon Saunalyhty Saunalahdenkatu 18, Espoo Ennakkomarkkinoinnissa 28 ilmeikästä kotia, joiden tilaratkaisuissa on pyritty mahdollisimman avaraan ilmeeseen ja avoimiin näkymiin. Ylimmistä kerroksista näkyy jopa merelle saakka. Ar- Esimerkkihuoneistot ja alustavat hinnat: 2h+kk+s, 53,5 m 2 2h+k+s, 65,5 m 2 3h+k+s, 82,0 m 2 4h+k+s, 94,0 m 2 Matinkylä Asunto Oy Espoon Paratiisiomena Nelikkokuja 10, Espoo Nykyaikaisia ja yksilöllisiä kerros- ja rivitaloasuntoja erinomaiselle paikalle palvelujen äärelle kauppakeskus Iso Omenan välittömään läheisyyteen. Arvioitu valmistuminen 3/2008. Esimerkkihuoneistot: 2h+k+s+vh, 58,5 m 2 2h+k+s+vh, 60,5 m 2 3h+k+s+khh, 78,0 m 2 3h+k+s, 80,0 m 2 rivitalo, 4h+k+s+khh+var, 122,0 m 2 Koti kuten haluat SATO PlusKoti asuntoja, joissa on runsaasti asiakaskohtaisia sisustusmateriaalija pohjaratkaisumahdollisuuksia SATO PlusKodissa yksilöllisyys korostuu. Kodin pintamateriaalien ja kalusteiden valinnassa tarjolla on tavanomaista runsaammin sekä valmiita sisustuskokonaisuuksia että yksittäisiä materiaali- ja varustevaihtoehtoja. Oman asunnon suunnittelu on helppoa ja nopeaa Internet-palvelun avulla. Valintoja pääset tekemään, kun olet tehnyt varaussopimuksen ja kohteen rakentamispäätös on tehty. Automaattisen laskurin avulla tekemiesi materiaalivalintojen vaikutukset asunnon hintaan näkyvät heti. Lue lisää SATO PlusKoti -palvelusta: Etsitkö kotia? SATO-Asuntomyynti, Panuntie 4, Helsinki, puhelin , Avoinna ma to klo 9 17 ja pe klo 8 16, soita ja sovi aika esittelyyn tai tapaamiseen toimistollamme. Lisää kohteita löydät Internet-sivuiltamme:

19 > YHTEISKUNTA Muuttuuko ihminen? Minkälaista oli 1600-luvun ihmisen elämä? Oliko se kovin erilaista? Entä ovatko uudet tapamme loppujen lopuksi uusia? Teksti ja henkilökuva Anne Lampinen Vuoden 2007 tiedekirjapalkinnon sai Suomen ja Pohjoismaiden historian laitoksen assistentti, filosofian tohtori Mirkka Lappalainen kirjallaan Maailman painavin raha, Kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta. Kirjassaan Lappalainen kuvaa vauhdikkain sanakääntein, huumorillakin höystetysti, miten maailma malkasi 1600-luvun Pohjolassa. Teoksessa selvitetään muun muassa vallan, politiikan ja talouden kiemuroita, ihmisten silloista arkea ja virkojen hoitamista sijaismenetelmällä luku pohjolassa oli niin sanottua uuden ajan alkua, jolloin keskiaika oli takana ja moderni aika vasta tuloillaan luvun ihmiset ihailivat menneisyyttä ja maailmanjärjestyksen ikuista harmoniaa, mutta samalla maailma muuttui nopeammin kuin koskaan aiemmin, selvittää Lappalainen paradoksia. Oli tavallista mennä kolme neljä kertaa naimisiin, joskus jopa viidesti, kertoo Mirkka Lappalainen. Lapponia 1611 Millainen käsitys Suomesta oli 1600-luvulla? Juuri ketkään muut kuin ruotsalaiset eivät tienneet Suomesta paljoakaan. Suomalaisia pidettiin barbaareina, jotka odottivat vierailijoita aseet tanassa. Ihmisten mielikuvituksessa tuntemattomille seuduille ja suurille merille on aina asutettu hirviöitä ja outoja ihmisiä merkillisine tapoineen. Suomeen yhdistettiin myös antiikista peräisin oleva käsite Ultima Thulesta pohjolan paratii- 2 0 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

20 ML Sarvilahden kartano on toinen Suomen kahdesta barokkikivilinnasta. Sen rakentamisen aloitti vapaaherra Lorentz Creutz 1670-luvulla. sista, maailman pohjoisimmasta maasta lukemattomine luonnonrikkauksineen, kertoo Lappalainen. Illuusiot Suomesta murtuivat kuitenkin Anders Bureuksen realistisesti piirtämän Lapponia-kartan myötä, joka valmistui Siinä kuvataan ensimmäistä kertaa Ruotsin ja Suomen pohjoisosat yksityiskohtaisesti aina Jäämerelle asti, vieläpä melkein oikeissa mittasuhteissa. Kartasta puuttuvat tyystin hirviöt, Ultima Thule ja Blåkulla (Kyöpelivuori), joita esiintyi ajan tavan mukaisesti aikaisemmissa kartoissa. Suomeen yhdistettiin käsite Ultima Thulesta pohjolan paratiisista. Moninaiset perhekuviot 1600-luvulla lapsia tehtiin ahkerasti, yli kymmenpäiset pesueet eivät olleet harvinaisia. Mutta se, että lapsista yli puolet säilyi hengissä aikuisikään asti, oli erittäin harvinaista. Avioliitotkaan eivät olleet ikuisia. Oli varsin tavallista, että mentiin kolme neljä kertaa naimisiin elämän aikana, joskus jopa viidesti. Tavallisin syy mennä uudelleen naimisiin oli leskeys, eikä suinkaan avioero, joka oli harvinaista. Kartanoissa ja taloissa hyöri valtava määrä ihmisiä luvulla nykyinen ydinperhemalli olisi ollut tavaton. Koska ihmiset erosivat ja menivät naimisiin uudestaan, syntyi moninaisia uusperhekuvioita. Tämän lisäksi aviottomat lapset olivat tuiki tavallisia. Perheen käsite oli tuolloin hyvin laaja. Lappalainen muistuttaa, että sekään ei ole mikään uusi juttu, että nainen pitää oman sukunimensä. Ei 1600-luvulla ollut edes käytäntöä, että vaimo ottaisi avioiduttuaan miehensä sukunimen. Lappalainen ryhtyy korjaamaan vääristyneitä kuvioita ensimmäisen aviopuolison valinnasta. Yleisesti kuvitellaan, että ennen 1800-lukua avioliitto oli ensisijaisesti liiketoimi ja toissijaisesti tunneasia. Se oli kyllä päinvastoin. Vanhoja monta kertaa eronneita miehiä ei valittu nuorten tyttärien puolisoiksi kuin harvoin. Ensin katsottiin, että tunteet, säädyt ja iät olivat kohdallaan, sen jälkeen ajateltiin, että rakkauden on otollista syntyä. Naislesken asema oli vahva, varsinkin jos hän oli perinyt usean varakkaan miesvainajansa. Tällainen oli muun muassa Aurora Karamzin. Varakas porvarisleski, saattoi päätyä jopa naimakaupan myötä aateliseksi, tai valita itseään huomattavasti nuoremman puolison. Virat ja liiketoimet 1600-luvulla oli varsin tavallista, että korkeisiin virkoihin valitut ruotsalaiset eivät ryhtyneet harjoittamaan > Y R I T T Ä J Ä

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa. Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining.

Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa. Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining. Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining.fi 1. Erikoiskaupan haasteita - johdanto 2. Myyjän rooli

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen yrittäjyys

Asiakaslähtöinen yrittäjyys Asiakaslähtöinen yrittäjyys Lämpöyrittäjäpäivät 2012 Joensuu Kimmo Tolvanen 2012 Liiketoimintayksiköt Sähkökauppa Verkkopalvelu Sähköntuotanto PKS-konserni lukuina Liikevaihto 124 milj. Investoinnit 15,1

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING Alustavien selvitystulosten esittely Ryhmätyöskentely Me-TALLI liiketoimintamallissa Ryhmä 1: Tarjonta ja asiakas näkökulma, Ryhmä 2: Toiminnan

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Unelmien innovaatiojärjestelmä. Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011

Unelmien innovaatiojärjestelmä. Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011 Unelmien innovaatiojärjestelmä Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011 (160htv) (390htv) 610M (250M Yot) Nykymalli 380M - Suomen Akatemia TEKES TEKES TEKES Yritykset Perus-

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Taideteollinen korkeakoulu Vaasan yliopisto Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Muotoilun mahdollisuuksia Mikä on Muova Perustettu 1988 1.1.2006 lähtien

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Kohteena Skandinavian markkinat

Kohteena Skandinavian markkinat Kohteena Skandinavian markkinat Ruotsi ja Norja: Lähellä ja erilaista! 1 PNP 25 vuotta: 2000 koulutus ja konsultointiprojektia Pohjoismaat & Eurooppa & PohjoisAmerikka Ruotsi / Norja ß à Kielitaitoa Sisältö

Lisätiedot