Yrittäjän mahdollisuus vapaa-aikaan on usein

Transkriptio

1

2 > PÄÄKIRJOITUS Vapaata ja aikaa Yrittäjän mahdollisuus vapaa-aikaan on usein rajallisempi kuin muunlaisissa ammateissa toimivilla. Toisaalta on voitu selvittää, että positiivinen sitoutuminen omaan yritykseen kompensoi puuttuvaa tai rajallista mahdollisuutta pitempään tai lyhyempään työstä irrottautumiseen; moni yrittäjä ei erottelekaan työssäoloa ja vapaa-aikaa, vaan tuntee olevansa vapaa, vaikka ulkopuolisen mielestä onkin aina töissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihmisen fysiologian ja henkisten ominaisuuksiensa perusta ei ole ammattisidonnaista. Liika kuormitus liian pitkään vie ihmisen voimat ja terveyden riippumatta siitä, että yksilö kokisikin ammattinsa harjoittamisen kaikin puolin miellyttäväksi elämäntavaksi ja -tehtäväksi. Siksi tarvitsemme aina silloin tällöin taukoja - kuka lyhyitä, kuka pitempiä - ja mahdollisuutta irrottautua teoin ja ajatuksin jokapäiväisestä työstä. Yksinyrittäjän kohdalla irrottautuminen on erityisen haastavaa monestakin syystä. Siksi on oivallista mm. se, että Suomessa on viime vuosina ryhdytty järjestämään sijaispalvelua, joka tuo lisääntyvän vapaapäivien mahdollisuuden yksinyrittäjien ulottuville. Sijaispalvelujärjestelmä vahvistaa myös pienyritysten liiketoiminnan kehittämishalukkuutta mahdollistamalla yrittäjälle aikaa kehittää esimerkiksi omaa osaamistaan, mikä sekään ei ole aivan vähäinen ansio tälle Yrittäjänaisten Keskusliiton hallinnoimalle hankkeelle. Vapaa-aikaan yhdistyy perinteisesti ihmisen mahdollisuus liikkua kuntonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että etenkin yrittäjillä ja yritysjohtajilla olisi liikkumisensa kanssa parannettavaa, kun kriteerinä käytetään liikuntaa, joka tulkitaan terveyden kannalta riittäväksi; vähintään 30 minuuttia vähintään kolme kertaa viikossa liikuntaa tai kuntoilua, joka on luonteeltaan vähintäänkin hengästyttävää. Tosin eri ammattiryhmien väliset erot ko. mittarilla mitattuna eivät ole suuria, mutta tosiasiaksi jää, että terveyden ylläpitämisen kannalta riittämättömästi liikkuvia löytyy keskimäärää enemmän johtajien sekä yrittäjien ja viljelijöiden keskuudesta. Lisähuomion kiinnittäminen yrittäjien omaan liikkumiseen on perusteltua mm. siksi, että työpaikkojen rooli aikuisten terveyttä edistävän liikunnan järjestäjänä on kasvamassa ja työpaikkojen henkilöstölleen järjestämät liikuntapalvelut aina vaan suositumpia. Kun suomalaiset haluavat ja odottavat johtajiensa näyttävän mallia ja hyvää esimerkkiä, on jokaisella yrittäjillä edessään nyt haasteellinen, mutta kaikin puolin kannatettava tehtävä; riittävällä vapaa-ajalla riittävästi liikuntaa kuntosaleilla, golfkentillä, tennisareenoilla, kävelylenkeillä, pyöräillen, uiden jne. Kesä on mahdollisuuksia täynnä ja sauvakävelykin suositeltavaa. Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 25. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittaja Riikka Kovala riikka.kovala@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Merja Hirvonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Rauno Vanhanen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Ilmoitushinnat 1/ x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Jahn, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Juha Roininen Y R I T T Ä J Ä

3 SISÄLTÖ > TOUKOKUU > YHTEISKUNTA Taantuvan Euroopan tulevaisuus Jacques Attali ennustaa kirjassaan synkkää kohtaloa Euroopalle, ellei hänen ehdottamiaan reformeja toteuteta. > MARKKINOINTI Teetalon arvot kohdallaan Nordqvistin teetalossa toimitaan arvojen mukaan. Teetä ostetaan vain sellaisilta tiloilta, jotka huolehtivat työntekijöistään, Sirpa Nordqvist kertoo. > MARKKINOINTI Liikennealalla on kysyntää asiakaslähtöisille ratkaisuille. Sami Pöykkö > JOHTAMINEN Apua yrityskauppaan eläkeiän koittaessa. Panostaja Oyj 26 PÄÄKIRJOITUS 3 Vapaata ja aikaa MAKASIINI 6 Poimintoja YHTEISKUNTA 10 Intohimona eurooppalaiset kotimarkkinat 16 Taantuvan Euroopan tulevaisuus 18 Kasvuyrittäjyys nousuun, markkinoille dynamiikkaaa 4 Y R I T T Ä J Ä Muuttuuko ihminen? 23 Kolumni: Omistaja-arvon tuhoajat JOHTAMINEN 26 Yritys myyntiin? 28 Moppisota, osa 3: Myyntitykki tulee taloon MARKKINOINTI 32 Ikimuistoinen palvelu sitouttaa asiakkaan 34 Teetalon arvot kohdallaan 37 Kolumni: Pitääkö myytti Myyjäksi synnytään, myyjän taitoja ei voi oppia paikkansa? 38 Iso ja yhtenäinen TIETO & TEKNIIKKA 40 Lisää työn tuottavuutta ihmisen ehdoin

4 52 > VAPAA-AIKA Golf nuorennusleikkauksessa Golfkenttiä on rakenteilla ennätysmäärä. Kilpailun myötä laji on arkipäiväistynyt ja harrastajamäärät ovat kasvaneet, Hill Side Golfin Lassi Kiviniemi sanoo. 44 > YRITTÄJÄT Suomalaisia designvaatteita Belgiaan Suomalaista vaatesuunnittelua ei vielä tunneta täällä, Riikka Maununaho ja Paula Halla sanovat. > ULKOMAAT Karjatila houkuttaa turisteja Ranchilla käy vuodessa vierailijaa, Kelly Heaton kertoo 60 > KULTTUURI Taide määrää ja bisnes seuraa Musiikkibisneksen tavoitteellisuus ei saa ilmetä taiteen kustannuksella, musiikin tuottaja Jaakko Salovaara painottaa 72 TEKNOLOGIA 42 Nanoteknologia mullistaa tuotannon VAPAA-AIKA 44 Golf nuorennusleikkauksessa 46 Yrittäjät mukaan läskitalkoisiin 48 Historiikkirallin hurmaa YRITTÄJÄT 52 Suomalaisia designvaatteita Belgiaan 56 HKT-Korhonen ja laadukkaat kalusteet 58 Kärrykaupassa palaset loksahtivat kohdalleen ULKOMAAT 60 Karjatila houkuttaa turisteja 64 Taimibisnes tuplasi toimeentulon 68 Kun vain paras kelpaa KULTTUURI 72 Taide määrää ja bisnes seuraa 74 Keräily taidekokoelmien perusta MAAILMANPYÖRÄ 77 Uutisia ulkoa UUTISMAAILMA 78 Tuotteet ja palvelut JK 82 Kapitalistin tunnustuksia Y R I T T Ä J Ä

5 > MAKASIINI Makasiinin kokoaja Helinä Hirvikorpi Marianne Olanterä perusti yrityksensä Design Ma:n pari vuotta sitten naisten päivänä. Hän oli 20 vuotta työskennellyt designtoimistoissa palkkatyössä. Puolen miljoonaa ihmistä kohtaa hänen työnsä päivittäin: Helsingin seudun sininen matkakortti on hänen suunnittelemansa. Hän suunnittelee organisaatioiden ja yritysten sekä tuotteiden ja tapahtumien graafisia ilmeitä ja konsultoi suunnittelun hallinnassa eli design managementissä. Enemmän kuin taidetta, suunnittelu on tiedettä. Se perustuu aina laajoihin taustatutkimuksiin, tosiasioihin ja tuotteelle asetettuihin tavoitteisiin, design-yrittäjä Marianne Olanterä sanoo. orovaikutusta o sinulla korkea vai matala staisu? Riippuu, oletko hämäen vai karjalainen. Varsinkin asiakaskohtaamisissa yrittäjän kannattaa skarpata, sillä ilmaisu vaikuttaa jopa ostopäätöksiin. Ihmisillä on yleensä erilainen ilmaisutyyli työasioissa kuin vapaalla. Mutta eivät vain anat, vaan koko olemus ja iintymistapa viestivät suoraan lainen ihminen on kyseessä. paitsi viesti voidaan käsittää väärin, jos ihminen ei osaa tilaa ympäriltään, vaan vetäykanvieriin. yttelijä ja kouluttaja Simo inne kirjoitti mainion kirjan vuorovaikutus, Statusilmaiusteet. Se käy oppaaksi johta-, tiimityöhön, markkinointiin tai asiakaspalveluun. Yhtä hyvin myös perhe-elämän kuvioihin. Kirjaa lukiessa ihan huvittaa, miten eri lailla me käyttäydymme samassa tilanteessa sen mukaan, mihin kategoriaan kuulumme. Eroja on vielä tänäkin päivänä myös eri maan osissa asuvilla. Satakuntalaiset jakarjalaiset ovat erilaisia ja se on hyvä asia. Palvelulla päähän Seuraavan kymmenen vuoden aikana globalisaatiosta on Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka tähän asti on ollut päinvastoin, arvioi Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Yllättävää lausunto. Kiinasta tulee hänen mukaansa länsimarkkinoille yhä uusia laitevalmistajia kilpailemaan tosissaan. Globaalit yritykset haluavat panostaa tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista jopa 61 % Kiinaan kansainvälisen selvityksen mukaan. Sama selvitys ei listaa Suomea ollenkaan. Vielä Kiinassa työvoimakustannukset ovat 2 euroa tunti, kun ne Saksassa ovat 26 euroa, USA:ssa ja Suomessa 21 euroa. Konecranes on se nosturifirma, jonka laitteilla kontti saadaan kahden senttimetrin tarkkuudella määrättyyn paikkaan. Teollisella valmistajalla palvelu on kuitenkin miltei kolme neljäsosaa bisneksestä ja juuri se on tapa erottua maailmalla. Palvelubisnes se on joka kannattaa. 6 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

6 Puutarha bisneksenä Tätä luettaessa on kesä parhaimmillaan: siis edessäpäin. Multa pölyää puutarhoissa ja taimet odottavat istuttajaansa. Kiirettä pitää myös. Schetelig-konsernin kaikissa yrityksissä, joita on yhteensä 12 ja yhdeksässä eri maassa. Konsernin omistaa kaksi perhettä jo neljännessä sukupolvessa: Paul ja Pauliina Kauste sekä Anne ja Juhani Kauste perheineen. Kuluttajille Schetelig on nimenä oudompi, mutta ammattimaisten kasvihuoneviljelijöiden parissa se on tuttu, sillä yritys on perustettu jo Anne ja Paul Kausten isoäidin isä Oskar Schetelig perusti yrityksen tultuaan Saksasta Suomeen enonsa Gustav Pauligin palvelukseen. Yrityksen tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Garden ja Siemen. Puutarha-alan tukkuliikkeen ohella yrittäjillä on mm. omaa ruukkukukkatuotantoa. Konserniin kuuluvat Ansari-yhtymä Luumäellä, jossa levittäytyvät 4,5 hehtaarin kasvihuoneet sekä puutarha-alan tukku Habitec Oy. Nykyiset yrittäjät vievät yritystään palveluyrityksen suuntaan. Ala kasvaa Suomessa kuten myös puutarhaharrastus ja ulkomainen kilpailu on tehnyt hyvää. Puutarha-aika! Omenapuut pian kukassa. Tiesitkö, että Turun telakalla rakennettava Genesis-sarjan loistoristeilijä olisi Stadionin tornin korkuinen, jos se lojuisi Mannerheimintiellä. Sukankuluttajat Suomesta Suomalaisia sukkia! Pohjois- Karjalassa tehtyjä, miten se kannattaa? Se on muoti-ilmiö valittaa, ettei Suomessa kannata mitään valmistaa, tokaisee Tesema Neule Oy:n pääosakas ja toimitusjohtaja Matti Alatalo. Tuntuu siltä, että kaupat pursuavat kiinalaisia ja portugalilaisia sukkia. Matti Alatalo sanoo kuitenkin, että he pystyvät kilpailemaan nimenomaan nopealla ja varmalla toimitusajalla, kotimaisuudella ja kilpailukykyisellä hinnalla. Nimi Tesema tulee kolmesta perustajasta Teuvo, Seppo ja Matti. Teuvo jäi eläkkeelle, ja ostin hänen osuutensa, joten minulla on nyt kaksi kolmasosaa firmasta, Matti Alatalo selvittää. Miehet perustivat yrityksen Nurmekseen vuonna 1989 ja nykyisin tehdas työllistää 20 ihmistä. Sukkia valmistuu 1,1 miljoonaa paria vuodessa. Urheilusukkia, pukusukkia, paksuja sukkia, lasten sukkia 95 prosenttia niistä menee kaupaksi kotimaassa ja loput Virossa, Norjassa ja Kanadassa. Alatalon mukaan tämä vuosi on alkanut hyvin: tulos ensimmäiseltä neljännekseltä oli parempi kuin viime vuonna. Y R I T T Ä J Ä

7 > MAKASIINI Näyttää silta, että työnarkomaanien työ antaa heille energiaa sen sijaan että näännyttäisi heidät heidän energiansa paradoksaalisesti kasvaa, kun sitä kulutetaan. Pelissä mukana Asiakkaiden ja kilpailijoiden määrittelyyn tulisi panostaa, jotta tiedettäisiin, minkälaisessa pelissä ollaan mukana, kirjoittaa vuorineuvos Lasse Kurkilahti. Hän jää ensi vuonna eläkkeelle, mutta kirjoitti jo nyt kirjan kumppaninaan professori Toivo Äijö. Miehet keskustelevat yrityksistä aika käytännönläheisesti. Professori hoitaa teoriapuolen kirjassa, joka sai nimekseen Ui tai uppoa, suomalaisyritykset globaalitalouden hyökyaallossa. Globalisaatiosta on puhuttu kohta kymmenen vuotta joka ikisessä käänteessä. Aikamoinen tsunami se maailmanlaajuinen talouskehitys on, mutta yrityksillä pitää olla siinä menestymisen nälkää. Kirjoittajat toi- vovat, että yritykset käyvät kriittisesti omia toiminto jaan läpi. Suuruuden tuoma itseriitto suus on kaikkien yritysten ongelm ja se saa helposti sulkemaan silm todellisuudelta, sanoo miljardiyri tyksen, Kemiran pääjohtaja Kurki lahti. Pk-yritykset taas tarvitsevat uskallusta ja rohkeita päätöksiä. Kyllä siellä globaalitalouden aalloissa oppii uimaanmyös pkyritys ja uikin jo. Ui tai uppoa, suomalaisyritykset globaalitalouden hyökyaallossa, Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö. Marilyn Machlowitz Fil.tri Hannele Huhtala tutki yrittäjäyhteisöjä, missä eri alojen yrittäjät työskentelevät saman katon alla. Kimpassa Yrittäjäyhteisöt ovat syntyneet tarpeesta verkostoitua ja tukea yrittäjien liiketoiminnan kehittämistä. Sosiaalinen tuki ja kokemusten vaihto katsotaan tärkeäksi. Tämä ilmenee, kun Työterveyslaitoksen tutkijat Hannele Huhtala ja Aino Laakso tutkivat kolmea yrittäjäyhteisöä eri puolilla Suomea. Vaikka yhteisöt olivat muodostuneet eri toimialoista, niissä luovuus ja innovatiivisuus ovat merkittäviä voimavaroja. Yrittäjäyhteisöt ratkaisivat myös kaksi yksinyrittäjän ongelmaa: hyvien tilojen ja toimistoinfran kalleus yksin hankittuna sekä vähäiset sosiaaliset kontaktit. Yrittäjät kokevat, että yrittäjäyhteisössä heitä ymmärretään ja arvostetaan. 90 prosenttia pitää myös työtään merkityksellisenä. Luovat ideat saadaan yksin, mutta ne jalostuvat ja tiivistyvät edelleen muiden yhteisöläisten tuella, Hannele Huhtala selittää. Tilaisuuden tullen yrittäjäyhteisöjen senet markkinoivat toistensa osaamista, ntyy myös asiakkuuksia ja yhteisiä projekteja. Tämä on varmaan yksi tulevaisuuden täjämuodoista. Vuorovaikutus, kannustamija palaute ovat yhteisön etuja. Yhteisö ei välivaihe kuten hautomo, vaan idea on työsnellä yrittäjäyhteisössä pidempään, Huhtala itsee. 8 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

8 Marino Shark Grönlannissa Kaipuu vesille Marino-veneet mahdollistavat Sinulle pidemmän veneilykauden aina jäiden lähdöstä jäiden tuloon. Marino-veneet ovat käytännöllisiä ja hyvin suunniteltuja. Ne ovat avaria, valoisia ja viihtyisiä. Yksityiskohdat ovat hienosti toteutettuja. Ominaisuuksiensa ansiosta Marino-veneet takaavat Sinulle aina nautittavan veneilyhetken säästä riippumatta. Paras jo 9. kerran. Viimeksi 2006 Marino Cobra voitti yli 2/3-osan äänten enemmistöllä. Kilpailuun osallistui 40 venettä. Marino sai raadilta 14 ääntä, kun toiseksi tullut sai vain viisi. Olemme aloittaneet kauden 2008 myynnin. Siksi Sinun on nyt oikea aika tilata oma Marino-veneesi. Puh ROCCA COBRA SHARK BARRACUDA BARRACUDA FLY

9 > YHTEISKUNTA Intohimona eurooppalaiset kotimarkkinat Vuonna 1999 nuori europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi kääri hihat talous-ja rahaasiainvaliokunnassa. Kaupilla oli selkeä tavoite: eurooppalaisista sisämarkkinoista oli luotava kotimarkkinat. Meppi oppi pian, että yksimielisyyden vaativat asiat kilpistyvät aina jonkun jäsenmaan vastustukseen. Heli Lehtonen kuvat: Juha Roininen Verotus on ala, joka vaikuttaa valtavasti EU:n tulevaisuuteen. EU:n yhteisistä sisämarkkinoista ei ikinä muodostu yritysten kotimarkkinoita, jos veropolitiikalla luodaan turhia muureja. Hyvin usein sisämarkkinoiden kehitys pysähtyy yrittäjän näkökulmasta juuri veroesteisiin. Niin kauan, kun EU-maat kilpailevat epäterveellä tavalla keskenään eurooppalaisten yritysten panoksesta, on turha puhua yhteisistä sisämarkkinoista; europarlamentaarikko Pia-Noora Kauppi harmittelee. Eurooppalainen verotus uusiksi Yksi Kaupin suurimmista intohimoista on luoda eurooppalaiset kotimarkkinat. Markkinat, joilla yrityksen on yhtä helppo toimia kuin nyt yksittäisen valtion sisällä. Veropolitiikan kehittäminen on ehdoton edellytys kotimarkkinoiden luomiseksi. Kaiken takana on ajatus saada hallinto palvelemaan yrittäjää ja sitä kautta parantaa koko Euroopan kilpailukykyä. Verotus on iso osa sitä, lähtien verohallinnon sähköistämisestä ja ALV-ilmoitusten standardoinnista. Yrityksen tulisi voida tehdä yksi ainut eurooppalainen veroilmoitus ja verokarhu huolehtisi lopusta, europarlamentaarikko esittelee. Mutta kuinka pitkälle europarlamentaarikko on verotuksen harmonisoinnissa eli yhtenäistämisessä valmis menemään? Veroharmonisoinnin ei pidä ulottua verokantoihin. Jokainen maa määritelköön veroprosenttinsa itse ja kilpailkoon verorahoituksensa tehokkuudella. Jäsenvaltiot pitäisikin saada kilpailemaan keskenään avoimesti tehokkailla yritysverokannoilla. Tässä kilpailussa menestyisivät ne maat, jotka pystyvät hoitamaan julkisen taloutensa pienin verorasituksin. Tällainen terve verokilpailu edistäisi samalla koko > 1 0 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

10 Kuka Europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi Edustaa Euroopan parlamentissa Kansallista Kokoomusta. Syntynyt 7. tammikuuta Kotipaikka: Oulu, mutta asuu viikot Brysselissä ja pendelöi välillä työasioissa myös Vantaalle. Perhe: Aviomies Jussi Järvinen, joka työskentelee veroasiantuntijana Helsingissä. Kaksi lasta. 3-vuotias Otso-Antero Otava Järvinen ja 1,5-vuotias Ella-Miina Minerva Järvinen. Koulunpenkillä päntätty Oikeustieteen kandidaatti Helsingin yliopistosta vuodelta 1997 Kauppatieteen opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa vuodesta 1998 Kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun Madetojan musiikkilukiosta 1994 Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1999 Kokoomuksen eduskuntaryhmä, lainsäädäntösihteeri ja vs. eduskuntasihteeri , sekä laki- ja perustuslakivaliokuntien työryhmäsihteeri Harjoittelijana asianajotoimisto Borenius & Kemppisellä Euroopan parlamentissa Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja Talous- ja raha-asiainvaliokunnan jäsen vuodesta 1999 Talous- ja raha-asiainvaliokunnan apulaiskoordinaattori vuodesta 2004 Oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsen vuodesta 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan jäsen vuodesta 2004 Financial Services Forumin (rahoituspalvelualan järjestö) johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 2005 SME Circlen ja SME Unionin (EPPpuolueen PK-yritysten järjestö) varapuheenjohtaja vuodesta 2003 CPR:n (Campaign for Parliamentary Reform) perustajajäsen Sekä kymmenittäin muita luottamustoimia Kokoomuksessa ja eurooppalaisissa järjestöissä

11 Verotuksesta päättäminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielistä päätöksentekoa, siksi yritysten kotimarkkinat eivät todellisuudessa etene, harmittelee europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi. > Euroopan kilpailukykyä. Kauppi ottaa esimerkiksi suhteet Yhdysvaltoihin. Yhteinen veropohja tekisi lopun kaksinkertaisesta verotuksesta ja mahdollistaisi tappioiden välittömän tasaamisen koko EU:n alueella. Yritysten veropohjien harmonisoinnista eli sen yhtenäistämisestä, mitä ylipäätään verotetaan, seuraisi parlamentaarikon mukaan pelkkää hyvää: yritys voisi valita, noudattaako eurooppalaista vai kansallista verotusta. Jos yritys päätyisi eurooppalaiseen verotusjärjestelmään, sen kaikki verotettava tulo laskettaisiin yhden ja saman normin mukaan, vaikka yksi yksikkö sijaitsisi Barcelonassa, toinen Porvoossa ja kolmas puoli Budapestissa. Jäsenmaat huolehtisivat verojen oikeudenmukaisesta osituksesta saajille ja raportointi sujuisi IFRSin eli kansainvälisten kirjanpitonormien mukaan. Poliittista tahtoa ja paprikoita gulassiin Euroopan komissiolle ja etenkin verotuksesta vastaavalle komissaarille, unkarilaiselle László Kovácsille hanke tuntuu onneksi olevan yhtä tärkeä kuin paprikat gulassissa. Komission tavoitteena on saada yhteisestä yritysveropohjasta eli ns. Common Consolidated Corporate Tax Basesta ainakin tekninen malli valmiiksi ensi vuoteen mennessä. Kaupin mukaan useimmat jäsenmaista ovat tiiviisti mukana valmisteluissa. Poliittisissa päätöksissä kannattaa käyttää konditionaalia nuijan kopautukseen asti. Todennäköisesti veropohja otetaan käyttöön tiivistetyn yhteistyön mallilla eli kahdeksan jäsenvaltion sopimuksella. Mutta näinä vuosina olen oppinut, että poliittisissa päätöksissä kannattaa käyttää konditionaalia nuijan kopautukseen asti, Kauppi nauraa. Sisämarkkinoilla oikeastaan kaikki kehitysaskeleet ovat pelkästä poliittisesta tahdosta kiinni. Toisena esimerkkinä Kauppi haluaa mainita ALV:n. Miksi arvonlisäverohallintoa ei voitaisi yhtenäistää Euroopassa? ALV-paketti on hanke, jonka haluaisin pian pois neuvoston pöytää koristamasta yritysten arkea helpottamaan. Siirtymällä yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään ja yhteen sähköiseen lomakkeeseen loppuisi luultavasti myös valtioiden kassoja syövä ALVhävikki. Etenkin pk-yrityksille nämä muutokset tarkoittaisivat konkreettisia askelia kohti Eurooppaa, jossa voi operoida kuten kotikaupungissa, Kauppi painottaa. Vaikutusvaltaista yrittäjävaikutusten arviointia Kauppi toimii myös Kokoomuksen eurooppalaisen kattopuolueen EPP:n pk-yritysjärjestö SME Unionin varapuheenjohtajana. Järjestön toimintaan osallistuvien meppien tehtävä on katsastaa jokainen lainsäädäntöaloite pk-yrityslasien läpi. Teemme oman yrittäjävaikutusten arvioinnin. Jos uusi direktiiviehdotus näyttää aiheuttavan yri- 1 2 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

12 tyksille enemmän taakkaa kuin etua, käytämme joukkovoimaa, varapuheenjohtaja selventää. Meppien joukkovoima tosiaan toimii: viimeksi torpedoitiin järjetön ehdotus, jonka mukaan yrityksen olisi suojeltava työntekijöitään auringonvalolle altistumiselta. Komissio tarkoittaa hyvää, mutta sen suhteellisuudentaju pettää joskus. Siksi SME Unionin kaltaisten järjestöjen järjenkäyttöä todella tarvitaan, Kauppi hymähtää. Pelko olosuhteiden muutoksesta jarruttaa monen yrittäjän aikeita työllistää, vaikka tarvetta olisi. Siksi yrittäjät on saatava luottamaan, ettei lainsäädännön taholta tule lisämutkia tulevaisuudessakaan. Kauppi jaksaa puhua myös paikallisen sopimisen puolesta. Joustavuus ja työehdoista sopiminen yritystasolla vievät yksittäisen työntekijän ja koko Euroopan kilpailukykyä eteenpäin. Välillä työni on tällaista jankuttamista. Parlamentaarikon pitää olla samaan aikaan lobbari, yrittäjä, psykologi ja toimittaja, Kauppi nauraa. Europarlamentissa voittaa vahvin argumentti Täällä arvostetaan työntekoa. Paras argumentti voittaa. Kotiläksyjen tekeminen kannattaa ja ahkeruus palkitaan, Kauppi kuvailee. Mepin mielestä europarlamentissa ei harrasteta samanlaista hierarkkisuutta kuin kotoisessa eduskunnassa. Ensimmäisen kauden edustaja on Suomessa keltanokka, vaikutusvaltaa saa vasta parlamentaarisen iän myötä. Lisäksi eduskuntaa hallitsee hallitus/oppositionasetelma, jota kukaan ei voi sivuuttaa. Europarlamentissa jokaisen puolueen edustaja on samalla viivalla väittelemässä ja vaikuttamassa lainsäädäntöehdotuksiin. Entisenä juristina Kauppi ei voi vastustaa mepin ja asianajan työn vertaamista. Kummassakin maine ratkaisee. Kun parlamentissa hoidat yhden hankkeen hyvin, saat luottamusta. Se poikii pöydällesi lisää raportteja ja vastuuta sekä toisten meppien tuen ajamiesi asioiden taakse. Koska lainsäädäntöä tehdään omissa nimissä, tuo se mukanaan myös tulosvastuullisuuden. Omat taitosi ja kykysi punnitaan kaikille avoimissa valiokuntakokouksissa. Asiavirheistä jää kiinni heti, selventää Kauppi europarlamentin työskentelyä. Parlamentaarikko saa kaiken kuulostamaan niin helpolta, ettei kuulijalle jää epäselväksi. Kaupin olevan omassa elementissään. Ja ehkä kuorolaulajan keuhkoistakin on matkan varrella ollut apua. Elämisen ja yrittämisen laatua alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ELINTILAA YRITYKSELLESI JA PERHEELLESI Tuntuuko, että pääkaupunkiseudun toimitilojen ja asuntojen hinnat karkaavat käsistä? Oletko mielestäsi ansainnut enemmän tilaa elää? Meneekö sinulta jo nyt lähes tunti aikaa työmatkoihin? Lila-kunnat sijaitsevat vilkkaan Helsinki-Pietari -valtaväylän varrella vain km:n etäisyydellä Helsingistä. Lila-kunnat ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kannalta aktiivisia ja ovat yhdessä paikallisten yritysten kanssa valmiita kehitystyöhön alueelle etabloituvien yritysten kanssa. Lisätietoa: Antti Vaittinen, kehittämispäällikkö Lapinjärvi-Liljendal FAKTATIETOA: 2 2 2

13

14

15 > YHTEISKUNTA opan p us n Jacques Attalin vuodenevaisuuden lyhyt historia enien näkymät synkin värein. hdysvaltalaisen maailmanen uusien jättiläisten jalkoihin. ilauksen hyperkonfliktien aikakaudelle. Oman maansa kriisiympäristön kuvauksella Attali kertoo kirjassaan (Une breve histoire de l`avenir) ne pääelementit, jotka erottavat menestyksen ja taantuman. Ranska ei ole pystynyt vastaamaan nopean, liikkuvan, koko ajan dynaamisemman ja monikeskuksisen maailman haasteisiin ja on kiepsahtamassa `keskustasta` `periferiaan` eli jonnekin äärilaidoille. Sille on käymässä kuten muillekin eurooppalaisille maille se katoaa hyperimperiumin loistossa ja uhkaavien konfliktien pauhussa. Ranska ei ole kyennyt pitämään kiinni niistä mahdollisuuksista, jotka historia sille tarjosi menneinä vuosisatoina. Nyt kuin ajan kostona Jacques Attali poimii juuri tämän hetken heikkoudet globaalissa toimintaympäristössä: luovaa luokkaa ei ole riittävästi, ei insinöörejä, tutkijoita, yrittäjiä, kauppiaita eikä teollisuustuotannon kehittäjiä. Investoinnit puuttuvat tieteisiin, yritysten perustamiseen ja finanssitalouteen. Vain valtaan kiinnikasvaneet teoreetikot, taiteilijat ja riskejä välttävä hallintokoneisto kukoistavat tämän tien päässä ei ole suunnannäyttäjän rooli, vaikka Ranskalla tai Euroopalla olisi siihen resurssit. Eriarvoinen yhteiskunta, virkamiesten miljoona-armeija, lyhyt työviikko ja työelämä yhdessä työttömyyden kanssa ovat velkaannuttaneet Ranskan pahasti. Poliitikoilla ei ole eurooppalaista projektia, puhumattakaan yhteisestä puolustuksesta uusia uhkia vastaan. Attali piirtää Euroopalle tummia pilviä Välimeri on vaarallinen ympäristö, Venäjä vahvistuu kohinalla, Kiinan ja Intian kilpailukyvyn mahdista on nähty vasta vaivainen alku ja Afrikka on kurjista kurjin. Rikollisuus rehottaa kaikkialla ja sen keinot sekä tavat muuttavat muotoaan ja tulevat entistä agressiivisimmiksi omassa maanosassammekin. Sen vastapainoksi nousee ennennäkemätön valvonta, joka hämärtää yksityisen ja julkisen turvallisuusajattelun rajat. Väestö vanhenee uhkaavasti Ikääntymisen paine iskee kaikkiin yhteiskuntiin vanhalla mantereella; vain tuottavuuden jatkuva voimakas kasvu kykenee tasoittamaan sen tuomaa taakkaa. Kun nyt yli 60-vuotiaita on kolmasosa siitä, mitä on vuotiaita, on heidän määränsä vuonna 2030 kaksikolmasosaa, ja vuonna 2050 sataa aktiivi-ikäistä kohti on jo 80 yli 60 - vuotiasta. Eläkeikää on pakko nostaa ja siirtolaisuus on otettava avuksi Ranskan kohdalla se tarkoittaisi Attalin mukaan tästä hetkestä vuoteen 2040 puolta miljoonaa siirtolaista joka vuosi. Aktiiviväestön on turha odottaa veronalennuksia, sillä julkisen talouden velka kasvaa kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Seuraukset ovat vaarallisia: valtiokone hapertuu, keskiluokan epävarmuus kasvaa, 1 6 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

16 Jacques Attali sanelee kirjassaan Tulevaisuuden lyhyt historia pakkolääkkeitä Ranskan ja Euroopan kehitykselle, jotta rahan valta, hyperimperiumi, ei veisi voittoa demokratialta. LEHTIKUVA tasa-arvo unohtuu, vähemmistöjen integraatio ei onnistu ja oman maan tärkeimpien yritysten omistuskontrolli on jossakin muualla. Vahvan euron ylläpito johtaa Ranskassa Attalin mukaan väistämättömään katastrofiin ja paineeseen irtisanoutua yhteisvaluutasta ja koko unionin saattamiseen kriisiin. Jos pysähtyneisyyttä ei lopeteta, Attali arvioi täydellisen myllerryksen iskevän Ranskaan pariksi vuosikymmeneksi. Vuoden 2025 tienoilla valtioinstituutiot ovat rikkirevityt, kansallinen identiteetti on murusina ja valtio katoaa, kuten aina aiemminkin kaikki suuret kansakunnat, jotka ovat olleet vakuuttuneita kohtalonsa ikuisuudesta. Pakkolääkkeet Tulevaisuuden lyhyen historian afrikkalaistuvan Euroopan kohtalon välttämiseksi Jacques Attali on kerännyt muutaman vaihtoehdottoman reseptin. Tärkeysjärjestystäkään niillä ei ole, ne ovat kaikki ranskalaishistorioitsijan mukaan pakollisia reformeja. Tulevaisuuden teknologian kehitystä on tuettava niin yliopistoissa kuin talouselämässä. Uudet materiaalit, energiatalous, hybridiautot, nanoteknologia, kaiken läpi käyvä liikkuvuus ja urbaanikeskusten kehittäminen ovat avainasemassa. Ydinvoima on elinehto. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan luominen tarkoittaa työn liikkuvuuden organisointia niin että työnhakemisesta palkitaan, julkiset palvelut uudistetaan syvällisesti kohdistumaan kaikkein varattomimpien auttamiseksi, eläkeikää nostetaan kuudella vuodella, sosiaalimaksuissa ja eläkkeissä otetaan käyttöön odotettavissa olevan eliniän ennuste. Yhteiskuntien on hyväksyttävä massasiirtolaisuus ja panostettava integraatioon koulutuksessa, kulttuurissa ja asutuspolitiikassa. Projektin aluksi seitsemän vuoden positiivinen diskriminointi on välttämätön, ei sen jälkeen. Markkinoiden tehokkuutta on lisättävä. Liikkumisen ja kommunikaation on oltava esteetöntä. Työllä on oltava positiivinen arvo; kilpailu, uteliaisuus, nomadimainen liikkuvuus, muutoksenhalu ja vapaus on liitettävä osaksi työntekoa. Yritysten perustamista erityisesti koulutuksen ja terveydenhuollon saroilla on tuettava. Pääoman ja säästämisen verotusta on kevennettävä. Ammattien vaihtamisen raja-aitoja on madallettava ja palveluja kilpailutettava. Byrokratiaa on karsittava. Luovuus nousuun Luovan luokan kasvattamiseksi on panostettava kaksinkertaisesti yhtä opiskelijaa kohti. Yliopistoja on yhdistettävä ja niiden itsenäisyyttä lisättävä. Kerran tai kaksi epäonnistuneille opiskelijoille on annettava uusi mahdollisuus. Kehityskeskuksia on luotava ja tuettava mm. urbaanissa, teollisessa ja sosiaalisessa kehityksessä projektien esteettisyyttä. Vaikutusvallan kasvun ja suvereenisuuden tavoitteiden lisäksi on demokraattisten valtioiden puolustettava arvojaan. Euroopalle on saatava aikaan todellinen maanosan hallitus, jolla on poliittinen, sotilaallinen ja yhteiskunnallinen kompetenssi. Nykyinen talous-monetaarinen valta ei riitä. Kansalaisia on tuettava osallistuvan demokratian pelisääntöihin; uskollisuus ja integrointi omaan yhteisöön on elinehto sisäiselle turvallisuudelle. Jacques Attalin ennakoima vuosisata etenee ilman tätä pikaista lääkitystä tiivistetysti niin, että nyt jo käynnistynyt rahan valta, hyperimperiumi, johtaa valtioiden luhistumiseen, mukaan lukien Yhdysvallat noin vuoden 2035 tienoilla. Kansalaisista tulee vain kuluttajia, lopulta tarpeettomia. Hyperkonfliktit seuraavat sotina, uskonnollisina taisteluina, terrorina ja rosvouksena kaikkialla. Vain planeetanlaajuinen hyperdemokratia voi pelastaa tulevaisuuden hyperimperiumin ja hyperkonfliktien hyökyaalloilta. Kaksi ensimmäistä ovat tappavia ja kolmas mahdoton, kirjoittaa Attali. Kuitenkin hän uskoo, että noin vuoden 2060 tienoilla järki voittaa kymmenien vuosien katastrofin jälkeen... Y R I T T Ä J Ä

17 > YHTEISKUNTA Kasvuyrittäjyys nousuun, markkinoille dynamiikkaa Kansainvälinen GEM -tutkimus arvioi Suomen valtiovallan toimenpiteet, yrittäjyyttä edistävät ohjelmat ja infrastruktuurin keskimääräistä paremmalle tasolle sekä globaalisti, Euroopassa että Pohjoismaissa. Suomalaisten aktiivisuus ryhtyä yrittäjäksi on kansainvälisessä vertailussa alhainen, mutta yrittäjyyden valinneet ovat sitoutuneita uravalintaansa. Jarna Heinonen kuvat TKKK Tutkimusten mukaan yrittäjyydelle on kyetty luomaan Suomessa monilta osin hyvät toimintaedellytykset. Yrittäjäksi ryhtyminen on kansainvälisesti verrattuna Suomessa suhteellisen maltillista: sijoitumme 42 tutkitun maan joukossa sijalle 32 ja Pohjoismaisessa vertailussa aktiivisuutemme ryhtyä yrittäjäksi on toiseksi alhaisin Ruotsin jälkeen. Kuitenkin ns. vakiintunut yrittäjyys on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja myös kansainvälisesti arvioiden vertailtujen maiden kärkipäässä. Vakiintuneen yrittäjyyden osuus aikuisväestöstä on Suomessa selkeästi Ulla Hytti ja Jarna Heinonen odottavat runsaasti kansainvälisiä vieraita Turun yrittäjyyskongressiin kesäkuussa korkeampi kuin uusien yritysten perustamisaktiivisuus. Suomalaiset yrittäjät näyttävätkin selviytyvän hyvin yritystoiminnan ensimmäisistä vaiheista sekä olevan sitoutuneita valitsemaansa uravaihtoehtoon. Kasvu ei kiinnosta yrittäjiä Hyvistä puitetekijöistä huolimatta suomalaiset yrittäjät eivät ole kovinkaan kasvuhakuisia. Tuoreimman GEMtutkimuksen (Global Entrepreneurship Monitor) perusteella Suomessa on kasvuhakuisia uusia yrittäjiä sekä kasvuun kyenneitä vakiintuneita yrittäjiä vain noin puolet Ruotsin tasosta. Vertailu Ruotsiin on tarkoituksenmukaista, sillä Ruotsin ja Suomen talouden rakenteet ovat keskenään samankaltaisia. Kasvuyrittäjien vähäinen määrä on huolestuttavaa, sillä juuri kasvuyrittäjät synnyttävät valtaosan uusien yritysten synnyttämistä työpaikoista. Mikäli uusien ja vakiintuneiden yrittäjien kasvuhakuisuus saataisiin nostettua Ruotsin ja Norjan tasolle, tämä merkitsisi noin uuden työpaikan synnyttämispotentiaalia Suomessa. Puitetekijät mahdollistavat ja rajoittavat Tarkasteltaessa erilaisia kansakunnan yrittäjyysaktiivisuutta kuvaavia mittareita Suomi menestyy heikohkosti innovatiivisuudessa, yrittäjyyteen ryhtymisessä ja korkeiden kasvuodotusten yrittäjyydessä. Mainitut mittarit kuvaavat kansakunnan kykyä luoda aidosti jotakin uutta ja innovatiivista. Toisaalta Suomi menestyy hyvin vakiintuneessa yrittäjyydessä sekä yrittäjyyden puitetekijöissä, mitkä puolestaan indikoivat paremminkin vakaata ja ennustettavaa liiketoimintaympäristöä kuin markkinadynamiikkaa. Vaikka liiketoimintaympäristön vakautta ja ennustettavuutta voidaan sinänsä pitää hyvänä yritystoiminnan toimintaedellytyksenä, tutkimustu- 1 8 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

18 lokset antavat selkeitä viitteitä siitä, että markkinoilla (ml. työmarkkinat) on liian vähän kasvuyrittäjyyttä ja aloittavaa yritystoimintaa katalysoivaa dynamiikkaa. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta on oleellista innovatiivisen ja uutta luovan yrittäjyyden mahdollistaminen ja vahvistaminen. Näyttää siltä, että toimenpiteet, joilla on kyetty madaltamaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja luomaan yrittäjyydelle suotuisat toimintaedellytykset, eivät välttämättä sovellukaan uutta luovan kasvuyrittäjyyden edistämiseen. Suomen kilpailukyvyn elementtinä on nähty huippuosaaminen ja innovatiivisuus sekä näihin perustuva yrittäjyys: kyse on siis paremminkin laadusta kuin määrästä. Kansakuntaamme ei ehkä niinkään vaivaa vähäinen yrittäjyyskulttuuri, vaan pikemminkin liian alhainen kokeilunhaluinen ja erityisesti nopeaan kasvuun tähtäävä yrittäjyyskulttuuri. Näyttää siltä, että yrittäjyyspoliittinen keinovalikoimamme ei riittävässä määrin rakennu tällaisille vaatimuksille. Maassamme on kyetty luomaan yritystoiminnalle vakaat toimintaedellytykset, jotka eivät kuitenkaan riittävästi ja parhaalla mahdollisella tavalla kannusta innovatiiviseen ja kasvuorientoituneeseen toimintaan. Yrittäjyyden suurtapahtumat ICSB ja EDE Turuss Suomi ja Turku ovat yrittäjyyden k kesäkuussa, kun Turun kauppako jestää kesäkuuta yrittäjyyd rimman konferenssin, ICSB maailman sin. Konferenssiin odotetaan peräti 900 kijaa, kouluttajaa, poliittista päätöksent organisaatioiden edustajaa kaikkialta m Konferenssin pääpuhujat edustavat yri kan ja tutkimuksen huippuja Suomes Euroopasta sekä Yhdysvalloista. Yrityse tajana Zensar Technologies -yrityksen t taja, tohtori Ganesh Natajaran kertoo y yritystoiminnan edistämisestä Intiassa. konferenssin ohjelmassa on noin 400 jo seen tai käytännön kokemukseen peru tystä eri teemoista. Suomen Yrittäjät tu konferenssin järjestämistä. Lisätiedot: h icsb2007.org Ennen varsinaista ICSB-konferenss 12.6., järjestetään jo viidettä kertaa Euro Yrittäjyyden Päivä (EDE). Päivän tavoitte tää ja rohkaista yrittäjyyttä sekä paikalli sainvälisesti. EDEn monipuolisessa ohje tellään muun muassa nuorta yrittäjyytt tiivisuutta ja luovuutta, jatkuvaa uudist hyvinvointia. Lisätiedot: Saunalahti Asunto Oy Espoon Saunalyhty Saunalahdenkatu 18, Espoo Ennakkomarkkinoinnissa 28 ilmeikästä kotia, joiden tilaratkaisuissa on pyritty mahdollisimman avaraan ilmeeseen ja avoimiin näkymiin. Ylimmistä kerroksista näkyy jopa merelle saakka. Ar- Esimerkkihuoneistot ja alustavat hinnat: 2h+kk+s, 53,5 m 2 2h+k+s, 65,5 m 2 3h+k+s, 82,0 m 2 4h+k+s, 94,0 m 2 Matinkylä Asunto Oy Espoon Paratiisiomena Nelikkokuja 10, Espoo Nykyaikaisia ja yksilöllisiä kerros- ja rivitaloasuntoja erinomaiselle paikalle palvelujen äärelle kauppakeskus Iso Omenan välittömään läheisyyteen. Arvioitu valmistuminen 3/2008. Esimerkkihuoneistot: 2h+k+s+vh, 58,5 m 2 2h+k+s+vh, 60,5 m 2 3h+k+s+khh, 78,0 m 2 3h+k+s, 80,0 m 2 rivitalo, 4h+k+s+khh+var, 122,0 m 2 Koti kuten haluat SATO PlusKoti asuntoja, joissa on runsaasti asiakaskohtaisia sisustusmateriaalija pohjaratkaisumahdollisuuksia SATO PlusKodissa yksilöllisyys korostuu. Kodin pintamateriaalien ja kalusteiden valinnassa tarjolla on tavanomaista runsaammin sekä valmiita sisustuskokonaisuuksia että yksittäisiä materiaali- ja varustevaihtoehtoja. Oman asunnon suunnittelu on helppoa ja nopeaa Internet-palvelun avulla. Valintoja pääset tekemään, kun olet tehnyt varaussopimuksen ja kohteen rakentamispäätös on tehty. Automaattisen laskurin avulla tekemiesi materiaalivalintojen vaikutukset asunnon hintaan näkyvät heti. Lue lisää SATO PlusKoti -palvelusta: Etsitkö kotia? SATO-Asuntomyynti, Panuntie 4, Helsinki, puhelin , asuntomyynti@sato.fi Avoinna ma to klo 9 17 ja pe klo 8 16, soita ja sovi aika esittelyyn tai tapaamiseen toimistollamme. Lisää kohteita löydät Internet-sivuiltamme:

19 > YHTEISKUNTA Muuttuuko ihminen? Minkälaista oli 1600-luvun ihmisen elämä? Oliko se kovin erilaista? Entä ovatko uudet tapamme loppujen lopuksi uusia? Teksti ja henkilökuva Anne Lampinen Vuoden 2007 tiedekirjapalkinnon sai Suomen ja Pohjoismaiden historian laitoksen assistentti, filosofian tohtori Mirkka Lappalainen kirjallaan Maailman painavin raha, Kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta. Kirjassaan Lappalainen kuvaa vauhdikkain sanakääntein, huumorillakin höystetysti, miten maailma malkasi 1600-luvun Pohjolassa. Teoksessa selvitetään muun muassa vallan, politiikan ja talouden kiemuroita, ihmisten silloista arkea ja virkojen hoitamista sijaismenetelmällä luku pohjolassa oli niin sanottua uuden ajan alkua, jolloin keskiaika oli takana ja moderni aika vasta tuloillaan luvun ihmiset ihailivat menneisyyttä ja maailmanjärjestyksen ikuista harmoniaa, mutta samalla maailma muuttui nopeammin kuin koskaan aiemmin, selvittää Lappalainen paradoksia. Oli tavallista mennä kolme neljä kertaa naimisiin, joskus jopa viidesti, kertoo Mirkka Lappalainen. Lapponia 1611 Millainen käsitys Suomesta oli 1600-luvulla? Juuri ketkään muut kuin ruotsalaiset eivät tienneet Suomesta paljoakaan. Suomalaisia pidettiin barbaareina, jotka odottivat vierailijoita aseet tanassa. Ihmisten mielikuvituksessa tuntemattomille seuduille ja suurille merille on aina asutettu hirviöitä ja outoja ihmisiä merkillisine tapoineen. Suomeen yhdistettiin myös antiikista peräisin oleva käsite Ultima Thulesta pohjolan paratii- 2 0 Y R I T T Ä J Ä 3 0 7

20 ML Sarvilahden kartano on toinen Suomen kahdesta barokkikivilinnasta. Sen rakentamisen aloitti vapaaherra Lorentz Creutz 1670-luvulla. sista, maailman pohjoisimmasta maasta lukemattomine luonnonrikkauksineen, kertoo Lappalainen. Illuusiot Suomesta murtuivat kuitenkin Anders Bureuksen realistisesti piirtämän Lapponia-kartan myötä, joka valmistui Siinä kuvataan ensimmäistä kertaa Ruotsin ja Suomen pohjoisosat yksityiskohtaisesti aina Jäämerelle asti, vieläpä melkein oikeissa mittasuhteissa. Kartasta puuttuvat tyystin hirviöt, Ultima Thule ja Blåkulla (Kyöpelivuori), joita esiintyi ajan tavan mukaisesti aikaisemmissa kartoissa. Suomeen yhdistettiin käsite Ultima Thulesta pohjolan paratiisista. Moninaiset perhekuviot 1600-luvulla lapsia tehtiin ahkerasti, yli kymmenpäiset pesueet eivät olleet harvinaisia. Mutta se, että lapsista yli puolet säilyi hengissä aikuisikään asti, oli erittäin harvinaista. Avioliitotkaan eivät olleet ikuisia. Oli varsin tavallista, että mentiin kolme neljä kertaa naimisiin elämän aikana, joskus jopa viidesti. Tavallisin syy mennä uudelleen naimisiin oli leskeys, eikä suinkaan avioero, joka oli harvinaista. Kartanoissa ja taloissa hyöri valtava määrä ihmisiä luvulla nykyinen ydinperhemalli olisi ollut tavaton. Koska ihmiset erosivat ja menivät naimisiin uudestaan, syntyi moninaisia uusperhekuvioita. Tämän lisäksi aviottomat lapset olivat tuiki tavallisia. Perheen käsite oli tuolloin hyvin laaja. Lappalainen muistuttaa, että sekään ei ole mikään uusi juttu, että nainen pitää oman sukunimensä. Ei 1600-luvulla ollut edes käytäntöä, että vaimo ottaisi avioiduttuaan miehensä sukunimen. Lappalainen ryhtyy korjaamaan vääristyneitä kuvioita ensimmäisen aviopuolison valinnasta. Yleisesti kuvitellaan, että ennen 1800-lukua avioliitto oli ensisijaisesti liiketoimi ja toissijaisesti tunneasia. Se oli kyllä päinvastoin. Vanhoja monta kertaa eronneita miehiä ei valittu nuorten tyttärien puolisoiksi kuin harvoin. Ensin katsottiin, että tunteet, säädyt ja iät olivat kohdallaan, sen jälkeen ajateltiin, että rakkauden on otollista syntyä. Naislesken asema oli vahva, varsinkin jos hän oli perinyt usean varakkaan miesvainajansa. Tällainen oli muun muassa Aurora Karamzin. Varakas porvarisleski, saattoi päätyä jopa naimakaupan myötä aateliseksi, tai valita itseään huomattavasti nuoremman puolison. Virat ja liiketoimet 1600-luvulla oli varsin tavallista, että korkeisiin virkoihin valitut ruotsalaiset eivät ryhtyneet harjoittamaan > Y R I T T Ä J Ä