Elo-D menetelmä hoidon laadun kehittämisessä. - eli miksi havainnoida muistisairaan asiakkaan arkea ympärivuorokautisessa hoidossa?

Transkriptio

1 Elo-D menetelmä hoidon laadun kehittämisessä - eli miksi havainnoida muistisairaan asiakkaan arkea ympärivuorokautisessa hoidossa? Päivi Topo Suomen Akatemia ja THL

2 Miksi idea Elo-Dstä syntyi? Muistisairaiden määrän nopeaa kasvua Kognitiivisen toiminnan ongelmia enemmistöllä ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista Vanhuspolitiikan tavoite tukea kotona asumista nykyistä paremmin Laatuongelmat muistisairaiden kohdalla vuosikausia samat Muistisairaiden ihmisten hoidossa ja palveluissa korostuneen tärkeitä ei-lääkkeelliset toimet Muisitisairaiden ihmisten vaikeaa vaatia itselleen kunnollista palvelua ja kohtelua >>> Tarvitaan arviointimenetelmä, joka lähestyy palveluja mahdollisimman suoraa dementiaoireisten ihmisten näkökulmasta ja antaa konkreettisia eväitä toiminnan kehittämiseksi

3 M. Powell Lawton (1994): Havainnoimalla dementoivaa sairautta sairastavaa henkilöä hänelle tyypillisessä ympäristössä voimme saada jonkinlaisen käsityksen hänen kokemastaan tilasta ja sen suhteesta hänen psykososiaaliseen ympäristöönsä Havainnointi on ikkuna hänen maailmaansa

4 Löytyisikö sopiva menetelmä? Kirjallisuuskatsaus: vain vähän dementiaspesifejä menetelmiä, melkein kaikki perustuvat hoitajien raportoinnille Stakes pilotoi Dementia Care Mapping (DCM)- menetelmää, joka perustuu systemaattiseen muistioireisten ihmisten havainnointiin Pilotin tulokset lupaavia dementiayksiköstä ja päivätoiminnasta (Sormunen ym. Gerontologia lehti 2004, ) >>> Tutkimus ja kehittämishanke, jossa mukana noin sata muistisairasta ihmistä: päivätoiminnan asiakkaita tai asuivat ympärivuorokautisen hoidon piirissä

5 Kokemuksia DCM:stä Auttoi tarkastelemaan kaikkia asiakkaita tasapuolisesti ja systemaattisesti Vaikka havainnoitiin vain yhteistiloissa, tuotti paljon materiaalia kehittämisen pohjaksi Antoi tietoa yksikön vahvuuksista Erityisen hyödyllisiä olivat muistiinpanot, joita tehtiin havainnoinnin aikana (eivät kuulu DCM - menetelmään sinänsä) Antoi kielen ja materiaalin, jolla kuvata asioita ja jäsentää niitä (Topo, P ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksia 162. Helsinki 2007: Stakes)

6 Ongelmia DCM -menetelmän levittäminen Suomeen hyvin kallista Menetelmä hyvin monimutkainen ja vaikea hallita Lääketieteellisen tiedon väheksyntä DCM brittiläisen kulttuurin tuote, vaikea siirtää Suomeen sellaisenaan Palautteen antamiseen ei juurikaan koulutusta

7 Suomalainen, kevyempi menetelmä? Suomessa erinomaista osaamista muistioireisten ihmisten hoidosta Innostus saada väline asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi Hakemus Suomen dementiahoitoyhdistyksestä RAY:lle, yhteistyökumppaneina Stakes, Ikäinstituutti ja Folkhälsan

8 Elo-D laatutyökalu Ulkopuolinen menetelmän käyttöön koulutettu asiantuntija-havainnoija Arvioi yksikön yleisissä tiloissa tuntia yhden päivän aikana asukkaan hyvinvoinnin ilmaisuja asukkaan toimintaa vuorovaikutus-/auttamistilanteita yksikön toimintamalleja ja arjen rakennetta fyysistä ympäristöä Analysoi tulokset suhteessa suosituksiin, tutkimuksiin, hyviin käytäntöihin henkilöstön itsearvioimaan ammatilliseen osaamiseen yksikön toiminta-ajatukseen Antaa palautteen suullisesti ja kirjallisesti asukas- ja yksikkökohtaiset vahvuudet ja kehittämisen alueet konkreettiset kehittämisehdotukset Yksikkö elää arkea normaalilla miehityksellä Henkilökunnalta kerättävät tiedot arvioijan käyttöön ennen palautetta Taustatiedot yksiköstä ja Havainnoitavista asukkaista Ammatillisen osaamisen itsearviointi Yksikön toiminta-ajatus 8

9 Elo-D havainnointi hyvinvoinnista 5-minuutin välein kirjaukset havainnoitujen muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnista ja toiminnasta Hyvinvointia arvioidaan asteikolla o +2, +1, 0, -1 o Perustuu siihen mitä voidaan silmin ja korvin ihmisestä havainnoida

10 Elo-D havainnointi toiminnasta Toiminta luokitellaan 7 luokan mukaisesti o avun saaminen, o omaehtoinen toiminta, o vuorovaikutus o oleskelu, o ruokailu, syöminen ja/tai juominen, o tarjottuun toimintaan osallistuminen, o samana toistuva käyttäytyminen, Lisäksi kirjataan liikkuminen ja kontaktit hoitajiin

11 Havainnoinnin aikana tehdään muistiinpanoja Vuorovaikutustilanteista (Erityisen) myönteisistä tilanteista Huonoon oloon liittyvistä tilanteista Muista asioista, joilla merkitystä asiakkaan kannalta

12 Elo-D määrälliset tulokset Antavat kuvan siitä miten kukin havainnoitu asiakas on voinut havainnointien aikana, mistä toiminnasta hänen päivänsä on koostunut ja miten toiminta ja hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa Kertovat miten usein hoitohenkilökunta on ollut vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa ja miten usein hän on liikkunut Koko yksikköä kuvaavat tiedot saadaan laskettua yhdistämällä kaikkien asiakkaiden tiedot

13 Yksikön informointi & itsearviointi Elo-D -arviointiprosessi Tiedonkeruu henkilökunnalta Asukastiedot -kyselylomake / omahoitaja Havainnointi Havainnot asukkaista yleisissä tiloissa Analyysi Palautekeskustelu & Raportti Yksikön toiminta-ajatus Näyttäytyvä hoitokulttuuri Uusi arviointi 1-2 vuoden kuluttua Yksikkötiedot -kyselylomake / lähiesimies Havainnot yksiköstä Seuranta 3-6 kk kuluttua Kehittämissuunnitelma/ yksikkö

14 Esimerkkejä laadullisesta tiedosta, jota systemaattinen havainnointi voi tuottaa

15 Muistiinpanoja vaikeasti dementoituneesta Helmi Niemestä 14:22 Helmi istuu g-tuolissa, sidottu nauhalla. Syö rauhallisena pullaa.. 15:10 Helmi yrittää kääntyä ikkunalautaan päin. Hänellä on servettejä pöydällään. Alkaa taitella servettejä. 15:35-44 Helmi koko ajan hivelee ja taittelee esiliinannauhaa.. 16:32 Helmi pudotti servetin lattialle. Hän kääntyy tuolissaan jalat sivulle, työntää tuolia. Istuu taas g- tuolissa. Ennen ruokailua siirretty. Ottaa jalalla servettiä. 16:52 Helmi yrittää pois tuolista, edessä pöytä + vyö (on tainnut olla koko päivän sidottuna). Toinen asukas komentaa olemaan keikkumatta, jatkaa komentamista.

16 Muistiinpanoja Helmi Niemestä, (jatkuu ) Komentaminen toistuu 17:10, kommentti: Sama vaikka tolle seinälle puhuis". 17:12-48 Helmi tosiaan ponnistelee päästäkseen pois. Lisäksi hankaa pöytälevyä esiliinalla. 17:48 Yrittää taukoamatta päästä pois. 18:10 Kun Helmi laittanut liinan päähänsä, laittaa sormet suuhun ja rauhoittuu omiin maailmoihin. 18:30 Helmi istuu g-tuolissa sivuittain. On istunut tuolissaan kauan - näplää esiliinaa käsissään. Helmi ojentautuu välillä eteenpäin. 18:48 Helmi nukkuu. Hoitajat tulevat ja alkavat viedä Helmiä g-tuolilla huoneeseensa: "Ei sitä enää voi kävelyttää." (Topo: Teknologia, etiikka, dementia, Gerontologia 3/2007)

17 Millaista palautetta työntekijöille? Huomio myös hiljaisiin asukkaisiin pitää varmistaa Sitominen paikalleen tuoliin pitkäksi aikaa ilman mitään muuta tekemistä ja tilanteen jatkuvaa seurantaa ei ole hyväksyttävää Millainen toimintatapa yksikössä on fyysisen rajoittamisen suhteen? Onko sitä syytä tarkistaa? Rajoittamisesta oli asukkaalle silminnähtävää haittaa. Miten tasapainoa ja kävelykykyä ylläpidetään arjen liikkumisessa? Millaisia liikuntatuokioita järjestetään, kuka niihin osallistuu? Millaisia valmiuksia työntekijöillä on näihin toimintoihin? Onko lääkityksessä jotain, joka haittaa tasapainoa/kävelyä? Onko joku terveydentilaan liittyvä liittyvä seikka hoidettavissa (matala verenpaine?) Millaista tekemistä - "virikettä" - on asukkaalle tarjolla? Miksi asukas voi jäädä näin pitkäksi ajaksi ilman yhdenkään työntekijän huomiota?

18 Raija Koivun kaipaus otettiin tosissaan Raija Koivu huokaisee lounaan jälkeen: "Nyt sitä vaan odotellaan hakijaa". Hoitaja kysyy: "Mihin haluaisit mennä?", johon Raija vastaa, että kotiin. Hoitaja sanoo levollisella ja rauhoittavalla äänellä: "Ei nyt vielä, nyt on maha täynnä ja ollaan täällä. Niinhän se on, että koti on kaikille tärkeä." Hoitaja jututtaa Raijaa tämän kodista. Raija alkaa muistella voimakkaasti eläytyen: "Siellä on rakas äiti ja isä samanlainen. Me lapset oltiin niille tärkeitä. Ainakin minulle oli äiti ja isä hirveän tärkeät, ja kun piti lähteä vieraisiin nurkkiin, niin se ikävä oli valtava!" Raija jatkaa vuolaasti muistelua lapsuudestaan. Topo, P., Sormunen, S., Saarikalle, K., Räikkönen, O., & Eloniemi-Sulkava, U. (2007). Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksia 162. Helsinki: Stakes.

19 Millaista palautetta? Tilanne yhdenvertainen, suhtautuminen muistisairaan ihmisen näkökulmaan hyväksyvä, työntekijä luovasti poimi asiakkaan puheesta positiivisimman ja aloitti siitä keskustelun Työntekijä osoitti hyvää ammattitaitoa ja empaattista otetta sekä ymmärrystä siitä, että nyt on hyvä pysähtyä hetkeksi tämän asukkaan luokse - esti todennäköisesti ns. haasteellisen käyttäytymisen

20 Irmeli Kurki eli kuin kotonaan 10:03 Irmeli Kurki istuu yksin pöydän ääressä yhteistiloissa, muut ovat lepäämässä huoneissaan. Hän laulelee hiljakseen levyltä tulevan vanhan tanssimusiikin tahdissa ja leikkaa samalla paperista kuvioita. Hoitaja kehaisee ja tulee juttelemaan ja tuo lisää leikattavaa, kun hän pyytää. 11:38 Hän voi jatkaa leikkaamista, vaikka pöytää jo katetaan ruokailua varten. Topo, P., Sormunen, S., Saarikalle, K., Räikkönen, O., & Eloniemi-Sulkava, U. (2007). Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksia 162. Helsinki: Stakes.

21 Millaista palautetta? Toimintatapa yksilöllinen ja joustava Tarjolla toimintaa, joka mieluista ja ylläpitää samalla monia taitoja, mm. hienomotoriikka joka tarpeen päivittäisissä toimissa Asukkaalla mahdollisuus valita Tilanteen seuranta ja kannustus hienovaraista

22 Laulaessa piilevät kyvyt esiin Ympärivuorokautisessa yksikössä aloitellaan lauluhetkeä. Paikalla on useita asiakkaita. Ennen kuin aloitetaan laulaminen, tarkistetaan rauhassa, että kaikilla sanat. Sama toistuu usein. 16:52 Kun lauletaan virsiä aina joku asukas aloittaa ja laulukorkeus pysyy näin sopivana. Anna K halusi tietyn virren. Hoitaja sanoo, ettei hän osaa sitä. Jonkun ajan päästä Anna aloittaa itse virren laulamisen ja toinen asiakas yhtyy siihen. "Onkos Hannalla mitään?" Hanna L kysyy ja tarkoittaa laulun sanoja. Hoitaja menee viereen ja sanoo, "Tästä katotaan". Toinen hoitaja puhuu viereisessä kansliassa, se häiritsee. Laulu on valittu, mutta odotellaan. Topo, P., Sormunen, S., Saarikalle, K., Räikkönen, O., & Eloniemi-Sulkava, U. (2007). Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksia 162. Helsinki: Stakes.

23 Laulaessa piilevät kyvyt esiin (jatkuu ) Aikaisemmin levoton ja kipuja valittanut Rauha K istuu rauhassa paikallaan. Hoitaja menee istumaan Rauhan ja Hannan väliin ja huolehtii heistä. Kaikki hakevat itse virren numeroa. Hannakin tapailee virttä "Ystävä sä lapsien " Laulun loputtua Rauha sanoo jotain, hoitaja toistaa Rauhan sanoman: "Se oli sellainen enkelilaulu!" Rauha huudahtaa: "Eei. Hengellinen!" He nauravat yhdessä, hoitaja halaa Rauhaa. Raili P laulaa seuraavaa virttä ja samalla ottaa kontaktia vieressä olevaan asiakkaaseen. 17:20 Rauha toteaa tyytyväisenä: "No niin nyt lauletaan vaan!" Topo, P., Sormunen, S., Saarikalle, K., Räikkönen, O., & Eloniemi-Sulkava, U. (2007). Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksia 162. Helsinki: Stakes.

24 Hienotunteisuus on jatkuva haaste 11:00 Päivätoimintayksikössä jumpan päätteeksi istutaan ringissä. Jokainen nostaa pakasta kortin, jossa olevaan kysymykseen kukin vastaa vuorollaan. Taisto Niemen kysymys on: "Mihin tuhlaat rahojasi? Hän luettelee: "bensiini, ruoka " Sanoo auton korjausten maksavan. Ohjaaja kysyy lisää autosta ja ajamisesta, muun muassa siitä, onko Taiston ajokortti voimassa vielä, ja ajaako hän itse vai vaimo. Taisto nyökkää hiljaa ja vaikenee. Topo, P., Sormunen, S., Saarikalle, K., Räikkönen, O., & Eloniemi-Sulkava, U. (2007). Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksia 162. Helsinki: Stakes.

25 Palaute Yksikön ryhmätoiminnassa kiinnitetään monipuolisesti huomiota toimintakykyyn Asiakkaan muistisairaus edennyt jo melko pitkälle, sairaudentunto heikentynyt. Kannattaisiko välttää toiminnanvajeiden muistuttamisesta, kun eivät ole korjattavissa ja tarttua siihen mitä on, siis esim. keskustella autojen huoltoon liittyvistä kokemuksista. "Kasvojen säilyttäminen" kaikille tärkeää

26 Hyvinvoinnin perusta on arjessa Muistisairaan ihmisen riippuvuus muista tekee hänestä haavoittuvan Vaikeudet vuorovaikutuksessa ja erityisesti puheessa vielä heikentävät hänen tilannettaan Muistisairaan hahmottama todellisuus poikkeaa usein muiden jakamasta todellisuudesta. Myös tämä voi vähentää hänen saamaansa sosiaalista arvostusta

27 Hyvinvoinnin perusta on arjessa Riippuvuuden kohtaaminen, toisenlaisen todellisuuden hyväksyminen tasavertaiseksi sekä avoimuus ja luovuus vuorovaikutustilanteissa ovat muistisairaiden ihmisten hoidossa työskentelevien haaste Työntekijöillä on paljon arjen valtaa tukea tai heikentää muistisairaan ihmisen tilannetta Elo-D menetelmä toivottavasti helpottaa näiden haasteiden tiedostamisessa ja kohtaamisessa muistisairaan ihmisen parhaaksi

28 Meillä ei ole aikaa? Saatujen Elo-D kokemusten valossa, moni arjen asia voidaan tehdä toisin Aikaa ei toisin tekemiseen välttämättä vaadita sen enempää, mutta toisin tekeminen voi tuottaa muistioireiselle ihmiselle iloa, turvallisuutta ja tunteen siitä että on tasavertainen muiden kanssa Arjen pienet, hyvät teot kunniaan!