pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä 50 vuotta.
|
|
- Raili Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 Sairaalasielunhoitoa oulussa 50 vuotta. apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä
2 Kastellin Apteekki SYYS- TARJOUS! Ultraäänikasvohoito 65,- (norm 80,-) Tehokas ja hellävarainen hoito, joka syväpuhdistaa ja kirkastaa ihoasi. Varaa aika: Tervetuloa hyvään hoitoon Myös Hoitolahjakorttina Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki , Oulu Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Pohjanpiiri 5/2011
3 Pääkirjoitus mitä uutta vuonna 2012? Aino-Liisa Oukka Johtajaylilääkäri Vuosi 2012 tulee olemaan aiemmin aloitettujen strategisten linjausten ja terveydenhuoltolain vaatimusten täytäntöönpanoa. Strategiatyömme valmistui vuonna 2010, jolloin lain valmisteluvaihe oli parhaimmillaan. Pystyimme siten ennakoimaan monet lain vaatimukset, vaikka toimenpiteiden asteelle olemmekin päässeet vasta nyt. Hoitotakuun täyttäminen tiukentuneiden vaatimusten myötä vaatii edelleen lisäponnisteluja. Hoitoonpääsyn ja lähetteiden käsittelyn suhteen olemme jo lähes tavoitteessa, mutta ensikäynnin toteutuminen kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta vaatii vielä työtä. Potilaan vapaus valita hoitopaikkansa erva alueella ei ole vielä aiheuttanut suuria muutoksia potilasvirroissa, mutta laajentuva valinnanvapaus tulevaisuudessa tullee aiheuttamaan jo merkittävää liikkumista. Siksi on tärkeää, että pystymme tehostamaan toimintaamme mm. kehittämällä työnjakoa niin talon sisällä terveydenhuollon ammattilaisten ja tukipalvelujen kesken kuin kuntien ja muiden alueen sairaaloiden kanssa. Meidän on pystyttävä myös tuottamaan luotettavaa tietoa laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoidon vaikuttavuudesta. Terveydenhuoltolaki lisäsi sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden velvoitteita. Ensihoidon järjestäminen siirtyy kokonaisuudessaan sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Oulun yliopistollisen sairaalan tulee vastata myös koko erva alueen ensihoitolääkäripäivystyksestä ja viranomaisverkon ylläpidosta. Näitä tehtäviä varten perustamme OYS:n ensihoitokeskuksen. Vielä tälle vuodelle sairaanhoitopiirin valtuuston on vahvistettava uudet yhtenäiset ensihoidon palvelutasomääritykset. Lakisääteinen perusterveydenhuollon yksikkö aloittaa myös toimintansa ensi vuonna. Yksikkö kootaan pääasiassa olemassa olevista toiminnoista, kuten yleislääketieteen ja terveyden edistämisen yksiköistä, ja niiden tehtävät määritellään vastaamaan lain edellytyksiä. Oma strateginen innovaatiomme, omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, on tässä rakennustyössä tärkeä toimija. Myös tutkimusorganisaatio ja rahoitus uudistuvat. Terveydenhuoltolain mukaan meidän on perustettava alueellinen moniammatillinen tutkimustoimikunta, jonka tehtävänä on mm. tutkimusrahoituksen jako hakemusten perusteella koko erva alueella. Aluksi tutkimustoimikunnan on määriteltävä alueella tehtävän tutkimuksen painopistealueet, jotka on hyväksytettävä sosiaalija terveysministeriön asettamassa valtakunnallisessa asiantuntijatoimikunnassa. Vaikka rakentamisen ja muiden investointien suhteen vietämmekin eräänlaista välivuotta, muun toiminnan kehittäminen ei luppoaikaa suo. Maailma muuttuu, lääketiede ja muu teknologia kehittyvät, ja meidän on muuttuva mukana. n KUVA: AnTTi SUiSTOLA 5/2011 Pohjanpiiri 3
4 Sisältö 10 Pääkirjoitus: Mitä uutta vuonna 2012?... 3 Sairaalasielunhoitoa 50 vuotta: Sairaalasielunhoitajat osana moniammatillista hoitotiimiä...5 Laulaja-lauluntekijä Jukka Salminen: Tärkeintä on kohtaaminen...8 Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä...10 Puhelin on tärkeä osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää...12 Oma rahasto terveydenhuollon kansallisille tietojärjestelmäpalveluille Kasvatussymposiumissa peräänkuulutettiin ennaltaehkäisyä...14 Toimenpidepoliklinikan käytöllä voidaan vähentää leikkaussalipaineita...16 Sähköinen hyvinvointikertomus leviää nopeasti kuntien käyttöön...18 TerPS tuotti uusia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen...20 Salutogeneesi kapinoi sairauslähtöistä terveyden edistämistä vastaan Varhainen mobilisointi parantaa tehohoitopotilaan hoidon laatua Kontinkankaasta vientituote...26 Apuvälinepalvelu keskittyy Rehapolikseen...28 Apurahatutkimuksella lisätietoa raskauskomplikaatioista ja sydän- ja verisuonitautien riskeistä Halo-neuvottelukunta: Uusia suosituksia terveydenhuollon menetelmien käytöstä Suomessa...31 AY-asiat: Tehy-sopimus päättymässä, raami tulossa?...32 Jos minulta kysytään, niin... Tieto liikkuu potilaiden liikkuessa...34 Lääketieteen professorin arvonimi Oulun yliopistolliseen sairaalaan...35 Pohjanpiiri 36. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi (08) Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi (08) Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi (08) Antti Suistola, PPSHP antti.suistola@ppshp.fi (08) Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi Graafikot Paula Mäntyniemi, Kalevaprint Sinikka Nurmi, Kalevaprint Marika Määttä, Kalevaprint Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi (08) Ilmoitukset Olavi J. Määttä maattaolavi@gmail.com Pohjanpiiri ilmestyy Nro Painopaikka Kalevaprint Oy
5 KUVA: JUKKA VeiJOLA Teksti: Liisa Ahlstén oulun seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja sairaala lapsityö 10 vuotta. juhlallisuuksiin kuuluneessa henkilökunnan kahvikonsertissa lauloi johanna iivanainen. Sairaalasielunhoitajat osana moniammatillista hoitotiimiä 5/2011 Pohjanpiiri KUVA: JUKKA VeiJOLA 5
6 Sairaalasielunhoidon luon teeseen kuuluu kiireetön läsnäolo tukea kaipaavan vierellä. Noin puolet sairaalapapin työajasta kuluu henkilökohtaisissa sielunhoitokeskusteluissa, jotka tukevat niin potilaan kuin omaisten henkistä jaksamista kuormittavissa tilanteissa. Toinen puoli koostuu mm. hartauksista, toimituksista ja kokouksista. Oulussa sairaaloissa käytiin viime vuonna noin sielunhoidollista keskustelua, johtava sairaalapastori Hannele Lusikka kertoo. Puhumisen on todettu vapauttavan aivoissa mielihyvähormonia, siksi sen merkitystä ei pidä vähätellä ihmisen toipumisprosessissa tai kriisitilanteissa. Mutta emme tee työtä yksin, hoitohenkilökunta on sairaalapappien tärkeä yhteistyökumppani sielunhoidollisen tuen tarjoajana, hän toteaa. Hyvä hoito koostuu monesta eri elementistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastikään antanut kaikkia sairaanhoitopiirejä koskevan saattohoidon suosituksen, jossa muistutetaan kuolevan oikeudesta hyvään fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja hengelliseen hoitoon. Henkinen tuki tärkeää niin potilaalle kuin hoitajalle Osastonhoitaja Kaisu Rautioahon mukaan keskustelut sairaalasielunhoitajan kanssa ovat potilaille hyvin merkityksellisiä ja muun muassa syöpäpotilaat odot tavat näitä tapaamisia. Myös elämän kriisitilanteissa, kun vanhemmat ovat päättäneet geneettisesti sairaan lapsensa kohtalosta, keskusteluapu on hyvin tärkeää. kuva: jukka veijola s Kahvikonsertissa myös esiintyjät, Johanna ja Mikko Iivanainen, saivat nauttia pöydän antimista. 6 Pohjanpiiri 5/2011
7 kuva: Martti Ahlstén kuva: Liisa Ahlstén Oulun sairaalasielunhoidon 50-vuotisjuhlamessu kokosi väkeä tuomiokirkkoon. Juhlamessun toimittivat piispa Samuel Salmi ja kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon yksikön johtaja Sampo Muurinen. Kuolleena syntyneiden pienokaisten uurnalehto on Intiön hautausmaalla. Sairaalasielunhoitajat järjestävät meille hoitohenkilökunnalle ns. surukierroksia niin, että osaamme kertoa vanhemmille, miten he voivat saattaa pienen vainajan patologian laitokselta Intiöön, hän kertoo. Sairaalassa potilaat ovat usein kasvokkain kuoleman kanssa. Sairaalasielunhoitajat tuovat tähän tilanteeseen oman osaamisensa ja osallistuvat näin moniammatilliseen hoitotyöhön. Sairaalasielunhoitajat toimivat myös työnohjaajina ja tukevat hoitohenkilökuntaa kiperissä tilanteissa, Kaisu Rautioaho toteaa. Ajat muuttuvat Potilaat ovat sairaalassa yhä lyhyempiä aikoja. Sielunhoidon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että potilaiden ja omaisten on tärkeä itse pyytää sairaalapapin tapaamista, koska häntä ei lyhyen hoidon aikana kenties muuten tapaisi osastolla. Tässä tilanteessa hoitohenkilökunnan aktiivisuus sairaalapapin avun tarjoamisessa korostuu entisestään, Hannele Lusikka huomauttaa. Juhlamessussa saarnanneen Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtajan Sampo Muurisen mukaan valtakunnallisena haasteena sairaalasielunhoidossa on monikulttuurisuus, onhan sekä hoitohenkilökunnassa että asiakkaissa nykyään yhä enenemässä määrin maahanmuuttajia. Oulun seurakuntayhtymässä on viisi sairaalasielunhoitajan virkaa. Sairaalasielunhoitajista kolme toimii Oulun yliopistosairaalassa, yksi Peltolan psykiatrisilla osastoilla ja yksi kaupungin mielenterveysyksiköissä. Koko maassa työskentelee 137 sairaalapastoria. Vanhan kirkkolain määräys sairaalasielunhoidosta kuului, kutsua sairaan luo tulee viipymättä noudattaa Oulussa kutsu kuultiin. Ensimmäinen sairaala papin virka perustettiin Ouluun 50 vuotta sitten nimenomaan hoitoalan ammattilaisten vetoomuksesta. Virkaan valittiin Kastellin piiripappina osa-aikaisesti sairaalassa jo vuoden toiminut kirkkoherra Eino J. Pietilä. Myöhemmin 1970-luvulla yli opistollisen keskussairaalan toiminnan käynnistyttyä ensimmäisen viran rinnalle perustettiin uusia virkoja. n s Osastonhoitaja Kaisu Rautioaho ja johtava sairaalapastori Hannele Lusikka tekevät yhdessä työtä potilaan hyvinvoinnin edistämiseksi. 5/2011 Pohjanpiiri 7
8 Laulaja-lauluntekijä Jukka Salminen: Tärkeintä on kohtaaminen Jukka Salminen laulattaa ja leikittää lapsia sairaalassa Ystävyyttä enkeleitä - teemalla. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Jukka Veijola Kohtaaminen on läsnäoloa ja kuuntelemista. Sairaan luo mennessään joutuu kohtaamaan myös omat pelkonsa, kun kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Lapsen vakava sairastuminen pysäyttää, se tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta. 8 Pohjanpiiri 5/2011 Läsnäolo ja vuorovaikutus ovat sanoja, jotka toistuvat laulaja ja lauluntekijä Jukka Salmisen puheessa, kun hän kertoo työstään lasten parissa. Kouluja kiertäessään, hän on havainnut, että sairaalakouluissa on aivan erityinen läsnäolon ja herkkyyden ilmapiiri. Vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen osa esiintymistäni. Kun menen lasten eteen, ja antaudun läsnäoloon heidän kanssaan, niin se mikä on lapsissa ja minussa alkaa keskustella keskenään. Se ei ole sitä, että otan jonkun jutun jostakin lokerosta ja tarjoilen sen heille. Vaan se on vuorovaikutusta, josta syntyy kohtaaminen, joka rakentaa niin lapsia kuin minuakin, Jukka Salminen kuvailee esiintymistilanteitaan. Esiintymistilanteet rakentuvat yhdessä tekemistä. Me lauletaan, leikitään ja opitaan yhdessä. Lapset ovat opettaneet minulle kolme tärkeää asiaa: uskalla katsoa silmiin, ole samalla tasolla ja jos vielä rohkeutta riittää, niin
9 Esiintymistilanne rakentuu vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Uskalla katsoa silmiin, ovat lapset Jukka Salmiselle opettaneet. kosketa, tule lähelle. Näitä kolmea läsnäolon peruselementtiä lapset ovat minulle opettaneet. Riitän vajavaisena Se, mitä itse haluan lapsille välittää, on se sama asia, jota aikuisetkin janoavat kuulla, että olet arvokas ihan omana itsenäsi, ilman, että teet yhtään mitään. Liian usein annamme toisten ihmisten määritellä itsemme ja peiliin katsoessamme kysymme, riitänkö tällaisena, Jukka Salminen pohdiskelee. Itsensä hyväksyminen on monesti pitkä kasvuprosessi. Se ei ole asia, jonka voisi paketoida ja tarjota lapsille kauniissa paketissa. Itsensä hyväksyminen ja omanarvontunto syntyvät hyväksyvässä vuorovaikutuksessa. Musiikki ja yhdessä laulaminen ovat parhaimmillaan tällaisia hoitavia kokemuksia. Joku, joka jostain syystä ei itse ole osallistunut yhdessä laulamiseen, on saattanut todeta jälkeenpäin, että olipa mukava laulaa yhdessä, hän kertoo. Kun yli kolmekymmentä vuotta sitten tein ensimmäiset lauluni, en voinut aavistaa minne kaikkialle ne minua kuljettavat. Hänen laulunsa ovat löytäneet tiensä koulun laulukirjoihin ja ne ovat vieneet miestä mm. Etelä- Amerikkaan ja Etiopiaan samoin kuin kouluihin ympäri Suomen, Pikku Kakkoseen ja nyt OYS:n lastenklinikalle. Elämä on arvaamaton. Välillä se heittelee ja välillä kantaa, ja koskaan se ei ole ihmisen hallittavissa. Lapsen sairauteen sisältyy mielessäni aina ajatus epäoikeudenmukaisuudesta ja avuttomuus sellaisen kivun kohtaamisesta. Mutta esimerkiksi juuri Etiopiassa aidsia sairastavien keskuudessa löysin lapsista käsittämätöntä toivoa ja voimaa, Jukka Salminen pohtii. n 5/2011 Pohjanpiiri 9
10 Tulosalue-esittely Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä Teksti: Martti Ahlstén Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue tuottaa potilaiden hoidossa tarvittavia sisäisiä palveluita. Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue näyttää paperilla katsottuna vähän merkilliseltä. Osa siihen kuuluvista yksiköistä edustaa lääketiedettä, osa hallintoa, insinööriosaamista ja muuta sellaista toimintaa, joka ei liity välittömästi potilaan hoitoon. Tulosalueen johtaja, radiologian erikoislääkäri osmo Tervonen ei ihmettele, jos ensivaikutelma on hämmentävä, sillä tämänkaltaista yksikköä ei hänen tietojensa mukaan ole muualla Suomessa. Me pidämme talon toiminnassa. Tulosalueemme on koottu yksiköistä, jotka tuottavat sairaalan sisäisiä palveluita. Sitä ei siis ole muodostettu lääketieteellisin perustein tai siten, että olisi koottu yhteen sisällöllisesti samankaltaisia palveluita tuottavia yksiköitä, hän selvittää. Organisaatiokielellä sanotaan, että sairaanhoidolliset palvelut vastaa sairaanhoitopiirin infrastruktuurista. Kansanomaisesti voisi sanoa, että tulosalue on sairaanhoitopiirille eräänlainen monikätinen ja monijalkainen, korkeasti koulutettu talonmies. Se huolehtii, että asiat rullaavat, tarvittavat hankinnat hoidetaan ja yksiköillä on se, mitä ne tarvitsevat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. edessä tilojen uudelleenjärjestely Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue perustettiin, jotta sisäisten palveluiden toimittamisessa voitaisiin luoda koko sairaanhoitopiirin kattavia toimintatapoja sen sijaan, että eri puolilla taloa toimittaisiin samantapaisissa asi oissa eri tavalla. Tavoitteena on järjestää sisäinen palvelu tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Uudistus helpottaa myös toiminnan ja talouden suunnittelua, kun sisäisiä palveluita tuottavat pystytään kokoamaan saman pöydän ääreen. Esimerkiksi hankintoihin ja varastointiin sisältyy samoja elementtejä kuin apteekin lääkkeiden varastointiin ja jakeluun. Nyt niitä voidaan suunnitella kokonaisvaltaisesti. Neuvontapisteiden järjestäminen on asiakirjahallinnon tehtävä. Se toimi aikaisemmin hallintokeskuksessa. Nyt, kun asiakirjahallinto on samassa tulosalueessa ravintopal KUVA: PiRJO PYHÄLUOTO KUVA: JUKKA VeiJOLA KUVA: MARTTi AHLSTén Pentti Huovinen seuraa tyytyväisenä, kun sairaalahuoltaja Carola Wasberg huolehtii huoneen puhtaaksi. 10 Pohjanpiiri 5/2011 OYS:n päivystyslaboratorioon on hankittu uusi automaatiolinjasto, joka esikäsittelee näytteet ja ohjaa ne oikeille analysaattoreille. Osmo Tervosen työhuonetta koristaa röntgenlaite, joka on peräisin 1940-luvuta.
11 veluiden kanssa, olemme voineet perustaa kirurgian aulaan neuvontapisteen, joka toimii samaan aikaan kahvilana, Osmo Tervonen kertoo esimerkkejä. Uudet tulosalueet ovat toimineet vasta vajaan vuoden, joten sairaanhoidollisissa palveluiden kehittämisessä ei ole vielä ehtinyt tapahtua mitään suuria uudistuksia. Moni asia odottaa, että koko sairaanhoitopiirin kattava kiinteistöjen kehittämissuunnitelma valmistuu. Sairaanhoidolliset palvelut on tarkoitus sijoittaa sen avulla tehokkaammin. Ajatus on keskittää OYS:n pohjoispäätyyn kaikki sellaiset toiminnot, joihin pitää olla helppo pääsy talon ulkopuolelta esimerkiksi kuorma autoilla. Tällaisia yksiköitä ovat esimerkiksi ravintopalvelut, hankinta ja logistiikkapalvelut ja apteekki. Kun tämä on saatu kuntoon, päästään paremmin suunnittelemaan sisäisiä toimituksia ja niissä tarvittavia teknisiä ratkaisuja, Tervonen selvittää. kuntayhteistyö Syvenee Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueen monille yksiköille on tyypillistä, että ne asioivat kuntien kanssa. Tällainen yhteistyö lisääntyy. Esimerkiksi Oulun kaupungin kuvantamispalvelut siirrettiin hiljattain OYS:n uuden Avohoitotalon tuotettaviksi. Vuoden alussa perustettiin kymmenen kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteinen apuvälinekeskus. Oulun kaupungin laitoshoidon kaikki ruoka annokset on tarkoitus ryhtyä valmistamaan OYS:ssa. Yhteistyötä on valmistelu myös hammashoidon välinehuollossa, Osmo Tervonen kertoo. n SairaanHoidolliSten palveluiden tulosalue Työntekijöitä 1618 Talousarvio noin 150 miljoonaa euroa vuodessa Johtaja osmo Tervonen Ylihoitaja Eila Alavahtola vastuualueet Laboratorioalat Laboratorio Patologia Mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Kuvantaminen Päivystysröntgen Lasten röntgen Eteläinen keskusröntgen Pohjoinen keskusröntgen Avohoitotalon röntgen Isotooppiosasto Potilashoidon palvelut Apteekki Sosiaalitoiminta Apuvälinepalvelut Hankinta ja logistiikkapalvelut Ravintopalvelut Asiakirjahallinto Sairaala- ja välinehuolto Sairaalahuoltopalvelut Välinehuoltopalvelut Tekniikan palvelut Kiinteistötekniikka Lääkintätekniikka KUVA: AnTTi SUiSTOLA Huoltomestari Jyrki Meltaus huoltamassa röntgenlaitetta. 5/2011 Pohjanpiiri 11
12 Puhelin on tärkeä osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää Oulun seudun yhteispäivystyksen puhelinneuvonta on hoidettu vuodesta 2006 alkaen ulkoistettuna palveluna. Järjestely on parantanut päivystystoiminnan laatua. Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Yhteispäivystyksen vastuualuejohtaja Matti Martikainen sanoo, että ulkoistuksella on saavutettu kaksi hyötyä: päivystyksen henkilökunta voi keskittyä paikalla oleviin potilaisiin ja puhelimeen vastaavat voivat keskittyä puhelinneuvontaan. Yhteispäivystyksen alueella asuu ihmistä, ja meillä on potilaskäyntiä vuodessa. Jos kaikki puhelut tulisivat päivystykseen, se olisi suuri lisäkuorma yksikölle. Puhelinpalvelun järjestely on erinomainen esimerkki siitä, miten terveydenhuollossa voidaan onnistuneesti ulkoistaa jokin osatominto järkevillä kustannuksilla. Yhteispäivystyksen potilasohje on, että soita, ennen kuin lähdet päivystykseen. Numero, johon soitetaan, on OYS:n päivystysnumero, josta puhelu ohjautuu Oulun keskustassa sijait sevaan puhelinneuvontapisteeseen. Puhelinneuvonta on ohjeistettu tarkasti ja arvioimme toiminnan laatua jatkuvasti yhteisissä palavereissa, Martikainen sanoo. Puolet soittajista ohjataan hoitoon Mikko Korkala ja Paula Alasuutari tarkastelevat haastatteluhetken jonotilannetta. Sopimuksen mukaan 95 prosenttiin puheluista on pystyttävä vastaamaan. Sen jälkeen tulee sakkoa. Juuri nyt tilanne on hyvä. Ei jonoa. Sanna Savilampi aloitti Mawellin puhelinneuvojana puoli vuotta sitten. Hän on toiminut sairaanhoitajana kymmenen vuotta ja halusi laajentaa ammattitaitoaan. Yhteispäivystyksen puhelinpalvelua on hoitanut alusta saakka Mawell Care Oy. Palvelu kilpailutettiin uudestaan alkuvuodesta. Mawell voitti tarjouskilpailun, ja se jatkaa toimintaa vuoden 2013 loppuun saakka. Mawell hoitaa sopimuksen perusteella Oulun seudun yhteispäivystyksen puhelinpalvelun ympärivuorokautisesti ja Oulaskankaan sairaalan puhelinpalvelun virka-ajan jälkeen. Mawellilla on vastaavanlaisia sopimuksia eri puolilla Suomea. Palvelujohtaja Mikko Korkala muistuttaa, että puhelinpalvelussa ei ole kyse pelkästään siitä, kannattaako soittajan lähteä päivystykseen vai ei. Karkeasti arvioiden noin puolet soittajista on sellaisia, jotka ohjeistamme hakeutumaan hoitoon. Paikka ei välttämättä ole päivystys, sillä moni soittajista voi 12 Pohjanpiiri 5/2011
13 oma rahasto terveydenhuollon kansallisille tietojärjestelmäpalveluille Hallitus esittää, että Kansaneläkelaitokseen perustetaan uusi rahasto (palvelurahasto), jolla rahoitettaisiin terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja sähköisen lääkemääräyksen toteutus ja ylläpito. Palvelurahasto erottaisi aiempaa selvemmin nk. Kanta palvelujen rahoituksen Kelalle kuuluvien muiden tehtävien rahoituksesta. Samalla esitetään, että valtio rahoittaa keskitettyjen palvelujen suunnittelun ja rakentamisen valtion talousarviossa tähän osoitettavalla määrä rahalla. Ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset rahoitettaisiin maksuilla, jotka peritään palveluja käyttäviltä terveydenhuollon palvelujen antajilta ja apteekeilta. Maksut otetaan käyttöön vaiheittain vuosien aikana. Siirtymäkauden aikana valtio rahoittaa ylläpidon aiheuttamista kustannuksista sen osan, jota käyttäjämaksut eivät kata. Kanta palvelujen vuotuiset ylläpitokustannukset on arvioitu noin 11,1, miljoonaksi euroksi. Valtion rahoitusosuus vuonna 2012 on noin 11 miljoonaa euroa ja se alenee vuosittain siten, että vuodesta 2015 alkaen kustannukset on tarkoitus kattaa käyttäjämaksuilla. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta n odottaa ohjeidemme tukemana seuraavaan arkipäivään ja ottaa sitten yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Vain alle 30 prosenttia soittajista on meidän arviomme mukaan ollut päivystyksellisen hoidon tarpeessa. Puolet soittajista siis selviää kotihoito ohjein eikä tarvetta hoitoon hakeutumiselle sillä hetkellä ole. Pieni osa puhelinohjausta liittyy tervey denhuollon palvelujärjestelmään, esimerkiksi erikoissairaanhoidon lähetekäytäntöihin Korkala selvittää. neuvojat terveydenhuollon ammattilaisia Osastonhoitaja Paula Alasuutari Mawellista kertoo, että tyypillisimmät soitot koskevat nuhakuumetta ja ripulioksennusta, ja soittaja haluaa tietää, kannattaako lähteä päivystykseen vai ei. Tyypillisin soittaja on pienen lapsen äiti tai isä, joka mieluummin jäisi kotiin hoitamaan lastaan, jos uskaltaisi. Meidän ammattitaitoamme on tunnistaa, millainen soittajan tilanne on ja ohjeistaa sen mukaisesti, Alasuutari sanoo. Palvelua hoitaa yrityksessä 35 puhelinpalvelijaa, joilla kaikilla on joko sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan koulutus sekä työkokemusta sairaalasta. Kokeneimmilla on takanaan jo 20 vuoden työura terveydenhuollossa. Puhelinneuvojilla on pääsy sähköisiin potilaskertomuksiin. Potilaskertomukseen tehdään merkintä, miten soittajaa on neuvottu ja millaisia hoito ohjeita hänelle mahdollisesti on annettu. Päivystyksen henkilökunta näkee puhelinneuvojan tekemät merkinnät. n KotirinKi toimii oulussa Enemmän yhteistä aikaa säännöllisellä, sopimukseen perustuvalla kotisiivouksella. Tutustukaa palveluum me netissä ja kokeilkaa hintalaskuria Kolme tuntia ilmaista lisäpalvelua, jos tekee kotisiivoussopimuksen Kotiringin kanssa mennessä. (Koskee vain uusia sopimuksia) TeiTä palvelevat Oulujoen eteläpuoli Kotirinki Oulu Kempele Oulujoen pohjoispuoli Kotirinki Oulu Kynsilehto Kotirinki Oulu Kempele Tarja Viljanen puh kempele@kotirinki.fi Kotirinki Oulu Kynsilehto Minna-Mari Jurvansuu puh kynsilehto@kotirinki.fi 5/2011 Pohjanpiiri 13
14 Kasvatussymposiumissa peräänkuulutettiin ennaltaehkäisyä Lapsen terveen kasvun ja kehityksen keskeinen tekijä on ihmissuhteiden pysyvyys, turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin ja huoltajiin. Lasta ei tarvitse suojella elämältä, vaan hän tarvitsee valmennusta elämään, symposiumissa todettiin. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta oli valinnut symposiumissa otsikokseen Yhteiskunnan instituutiot, preventiota vai riskitekijöitä? Hän sanoi kääntävänsä yleisen tarkastelukulman toisinpäin. Kun tavallisesti ajatellaan, että kasvattajat ja opettajat tekevät virheitä ja sitten yhteiskunta tulee eri instituutioidensa kautta ja korjaa ne. Hänen lähtökohtanaan on, että yhteiskunta tekee poliittisilla päätöksillään virheitä. Niiden tuloksia sitten hämmästellään parinkymmenen vuoden kuluttua, vaikka jo ennakkoon voidaan tutkimuksilla osoittaa, mitä rataa kehitys lähtee kulkemaan. Tutkimusesimerkkejä hän poimii sekä päivähoidosta että koulumaailmasta. Hänen mukaansa jo 70-luvulla Amerikassa tarkasteltiin päivähoidon vaikutuksia alle 3-vuotiaisiin lapsiin ja tulos oli yllättävä. Oletus oli, että päivähoidosta seuraa vain ja ainoastaan hyvää, mutta yllättävänä tuloksena oli lasten stressin ja aggressioiden ilmaantuminen. Tutkimustieto suunnittelun pohjaksi Näiden tutkimusten mukaan varhain, alle 3-vuotiaana, aloitettu päivähoito isossa ryhmässä ennusti aggressiivisuutta kouluiässä ja yhteys säilyi, vaikka kaikki väliin tulevat muuttujat kontrolloitiin. Pienessä ryhmässä aggressiivisuus sen sijaan ei lisääntynyt. Toisin sanoen päivähoito sinänsä ei ennustanut aggressiivisuutta, vaan ryhmän koko. Kun lapsi joutuu suureen ryhmään ja hänellä ei vielä ole niitä taitoja, mitä ryhmässä selviytyminen vaatii, ei hän niitä näiden tutkimusten mukaan ryhmässä opi. Suuressa ryhmässä lisääntyvät ne käyttäytymismuodot, joita tutkijat kutsuvat aggressiivisuudeksi. Tutkimuksissa todettiin myös, että mitä enemmän hoitotunteja alle 3-vuotiaalla oli kertynyt, sitä aggressiivisempi, tottelemattomampi ja levottomampi hän oli kouluiässä. Stressi ilmenee cortisolitason nousuna siten, että yli yhdeksän tunnin hoitopäivän jälkeen se ei ennätä laskea normaalitasolle yön aikana. Stressin taas on todettu laskevan immuniteettitasoa, joka taas vaikuttaa lasten sairastavuuteen laajemminkin kuin vain hengitystieinfektioiden osalta. Ryhmäkoko lapsen kehitysasteen mukaan Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan optimaalisen ryhmäkoon nyrkkisääntönä on pidetty lapsen ikä plus kaksi. Näin ollen 2-vuotiaan lapsen katsotaan pystyvän leikkimään neljän lapsen ryhmässä niin, että hän hallitsee tilanteen. Tämän kokoisessa ryhmässä hän pystyy rakentamaan ystävyyssuhteita ja se lisää hänen sosiaalisuuttaan. Kouluikäisten lasten kohdalla luokan koolla on merkitystä niin sanottuun sosiaaliseen pääomaan. Suuret luokkakoot vaikuttavat negatiivisesti mm. minäkuvaan, itsetuntoon ja koulumotivaatioon. Ryhmä- ja luokkakoot ovat poliittisen päätöksenteon tulosta, niitä eivät päätä lasten vanhemmat eivät lastentarhanopettajat eikä peruskoulun opettajat. Esimerkkiensä avulla Liisa Keltikangas-Järvinen osoittaa, kuinka poliittinen päätöksenteko vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen ja elämään tavalla, jonka usein näkyy vasta parinkymmenen vuoden viiveellä. Päätöksenteko on hänen mielestään usein kuitenkin hyvin lyhytjänteistä, päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein eivätkä ole enää vastuuta jakamassa parinkymmenen vuoden kuluttua. Siksi hän peräänkuuluttaakin tutkimustiedon ottamista päätöksenteon pohjaksi. Preventio, ennaltaehkäisy, on hänen mukaansa halvempaa kuin seurausten hoitaminen. Liisa Keltikangas-Järvinen oli luennoimassa Alma och K.A. Snellman Säätiön symposiumissa, jonka teeman oli Kasvatuksesta ja sen haasteista. Se kokosi syyskuussa Lääketieteellisen tiedekunnan auditorioon nimekkäitä kasvatusalan asiantuntijoita ympäri maan. Muina järjestäjinä olivat OYS:n Lasten ja nuorten klinikka sekä Lastenpsykiatrian klinikka. n Alma och K.A. Snellman Symposiumissa jaettiin väitöskirjapalkinnot FT Tuula Hurtigille ja LT Outi Peltoniemi-AIlastolle, kolmas palkittu on LT Hanna Juntti. Alma och K.A. Snellman Säätiö edistää perustamiskirjansa tarkoitusta jakamalla viiden vuoden välein väitös kirjapalkinnon sekä järjestämällä tieteellisiä symposiumeja ja yleisötilaisuuksia. Vuoden 2011 väitöskirjapalkinnot myönnetiin: FT Tuula Hurtigi väitöskirjasta: Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 birth cohort. LT Hanna Juntti väitöskirjasta: Association of respiratory syncytial virus infection with asthma and atopic allergy. LT Outi Peltoniemi-AIlasto väitöskirjasta: Corticosteroid treatment in the perinatal period: Efficacy and safety of antenatal and neonatal corticosteroids in the prevention of acute and long-term morbidity. 14 Pohjanpiiri 5/2011
15 puh Kaikki CONTOUR -perheen mittarit lukevat samaa liuskaa Olemme kaikki diabeetikkoja, joiden tarpeet ovat erilaisia, mutta käytämme silti kaikki samaa liuskaa Bayerin Ei koodausta -teknologia Lyhyt mittausaika - 5 sekuntia Pieni näyte 0,6 µl 24 kuukauden säilyvyys SUOMENKIELINEN 5/2011 Pohjanpiiri 15
16 Rannekanavaoireyhtymää hoidetaan pienellä leikkaustoimenpiteellä paikallispuudutuksessa ja siksi se sopii hyvin toimenpidehuoneessa toteutettavaksi. Toimenpidepoliklinikan käyttö vähentää leikkaussalipaineita Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Juha Sarkkinen Avohoitotalon toimenpidehuoneessa voidaan tehdä pientoimenpiteitä leikkaussaliolosuhteissa ja näin vähentää leikkaussalikuormitusta. Myös uudet lääkehoidot vähentävät leikkaustarvetta ja antavat tilaa vaativille toimenpiteille. Avohoitotalossa on toimenpidehuone, jossa on vain hieman kevennetyt leikkaussaliolosuhteet. Rannekanavaoireyhtymää (syndroma canalis carpi) hoidetaan pienellä leikkaustoimenpiteellä paikallispuudutuksessa ja siksi se sopii hyvin toimenpidehuoneessa toteutettavaksi. 16 Pohjanpiiri 5/2011
17 Potilas tulee rannekanavatoimenpiteeseen aamulla. Kokonaisuudessaan leikkausprosessi on kevyt, toimenpiteen ajan hän on omissa vaatteissaan. Lyhyen seurannan jälkeen hän voi lähteä takaisin kotiin. Ensimmäiset rannekanavatoimenpiteet tehtiin Avohoitotalossa syyskuun viimeisellä viikolla. Toimenpiteessä ei tarvita anestesialääkäriä, vaan kirurgi antaa tarvittavan puudutteen. Leikkaussalin anestesia- ja leikkaushoitajat ovat kehittämisprosessin aikana perehdyttämässä poliklinikan hoitajia, mutta jatkossa toimenpiteessä on mukana vain poliklinikan omia hoitajia, osastonhoitaja Anitta Tanhua kertoo. Hoitoprosessien kehittelyä käytetään resurssien suuntaukseen Rannekanavaoireyhtymän hoitoprosessin kehittely on aloitettu jo Lyhkissä. Käsikirurgi Marko Sunnarin mukaan prosesseja on järkevää keventää siellä, missä siihen pystytään, ja suunnata leikkaussaliresursseja niihin operaatioihin, jotka leikkaussalia vaativat. Käsikirurgian erikoislääkäreitä on OYS:ssa tällä hetkellä vain kolme ja minä olen ainoa kokopäiväinen. Eri koulutusvaiheessa olevia erikoistuvia lääkäreitä on nyt kolme, vuoden vaihteen jälkeen kaksi. Ensi vuonna henkilöresurssit mahdollisesti huonontuvat. Näillä resursseilla me joudumme keskittymään niihin toimenpiteisiin, jotka vaativat nimenomaan käsikirurgin osaamista, hän toteaa. Rannekanavaleikkaus on mielestäni käden alueen yleiskirurgiaa, se on ensimmäisiä leikkauksia, mitä kaikki erikoistuvat kirurgit tekevät. Rannekanavaleikkauksiin ei välttämättä käsikirurgia tarvita, hän jatkaa. Illaksi kotiin Potilas tulee rannekanavatoimenpiteeseen aamulla. Hän saa syödä kevyen aamupalan ja ottaa normaalisti aamulääkkeensä. Toimenpiteen ajan hän on omissa vaatteissaan ja kun toimenpide on tehty, hän pääsee lepotuoliin toipumaan. Lyhyen seurannan ja fysioterapeutin jumppaohjeiden jälkeen hän voi lähteä takaisin kotiin. Kokonaisuudessaan leikkausprosessi on kevyt, jopa kahdeksan tällaista toimenpidettä voidaan tehdä yhden päivän aikana. Aloitimme neljällä potilaalla, mutta tällä hetkellä teemme kuusi toimenpidettä päivässä., Anitta Tanhua kertoo. Leikkaussalin kuormitusta voidaan vähentää myös lääkehoidoilla. Kämmenkalvon kutistumaa, joka aiheuttaa sormien ojennusvajausta on Avohoitotalossa alettu hoitaa injektiohoidolla. Se on täysin polikliininen hoitomuoto, joka todennäköisesti tulee vakiinnuttamaan paikkansa ja vähentää Sunnarin mukaan leikkaustarvetta. n 5/2011 Pohjanpiiri 17
18 Sähköinen hyvinvointikertomus leviää nopeasti kuntien käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoima Terveempi Pohjois-Suomi -hanke, TerPS päättyi lokakuun lopussa. Hankkeen merkittävin tulos on sähköinen hyvinvointikertomus, jonka avulla voidaan toteuttaa uuteen terveydenhuoltolakiin ja hallitusohjelmaan kirjattuja velvoitteita ja tavoitteita joustavasti ja teknologiaa hyödyntäen. Hyvinvoinnin edistäminen ei kosketa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaan kaikkia hallinnonaloja. Anne Niskan mukaan sähköinen hyvinvointikertomus tukee poikkisektoraalista suunnittelua. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Jukka Veijola Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa on kehitetty kuntien käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus. Sen ensimmäinen versio julkaistiin keväällä ja yli sata kuntaa on jo ottanut sen käyttöön. Hankejohtaja Anne Niskan mukaan kyseessä on poikkeuksellinen tilanne projektimaailmassa. Yleensä kestää hyvän aikaa ennen kuin jossakin hankkeessa kehitetyt tulokset alkavat levitä, jos leviävät 18 Pohjanpiiri 5/2011 lainkaan. Sähköinen hyvinvointikertomus on otettu laajasti hyötykäyttöön jo ennen kuin TerPS on saatu päätökseen. Taustalla on uusi terveydenhuoltolaki. Jo hyvän aikaa ennen sen virallista voimaantuloa tiedettiin, että siinä tullaan korostamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä. Tiedettiin myös, että laki tulee velvoittamaan kunnat seuraamaan ja suunnittelemaan väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä raportoimaan siitä vuosittain ja laajemmin valtuustokausittain, Anne Niska kertoo. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla tämä lain velvoite voidaan täyttää kautta maan yhtenevästi. Kertomus on kunnille ilmainen ja se toimii internetissä. Laaja yhteistyö ja testaus Sähköinen hyvinvointikertomus on kehitetty yhteistyössä Itä- Suomen KanervaKaste -hankkeen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaalija terveysministeriön (STM) ja Kuntaliiton kanssa. Sähköisen kertomuksen toimivuutta on testattu TerPS-osahankkeissa Oulun Eteläisen, Raahen seudun sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueilla ja Haukiputaan kunnassa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyötä on toteutettu STM:n myöntämällä Kaste-rahoituksella. STM:n neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä sanoo, että hyvinvointikertomuksen kehittäminen sähköiseksi työkaluksi TerPS -hankkeessa on todellinen innovaatio. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla on helppo kuvata ja seurata kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Sähköinen hyvinvointikertomus tekee myös päätöksenteon taustalla olevan tiedon näkyväksi ja tarpeen mukaan aina uudelleen analysoitavaksi. Taustadokumentit kuten voimassa oleva lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja suositukset voidaan linkittää asiakirjaan. Sähköisessä muodossa hyvinvointikertomus voidaan liittää kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluprosessiin, ja siihen on mahdollista palata päätösten perusteluissa aina tarpeen mukaan. Sähköinen muoto tekee mahdolliseksi vertailut kuntien ja alueiden välillä, kun kertomus tehdään samalla työvälineellä ja yhtenevin perusindikaattorein joka paikassa. Tämä parantaa tiedon ja analyysien laatua sekä kasvattaa kokonaisnäkemystä kuntien ja alueiden hyvinvointitilanteesta. Kunnat voivat myös verrata omaa tilannettaan valitsemiinsa verrokkikuntiin.
19 Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta ja liikunta edistää hyvinvointia. Niinpä TerPSin päätösseminaarin yksi ohjelmanumero oli Telemark Teamin vuotiaiden lasten tanssiryhmän esittämä lattarisikermä. Kulttuuri on yksi hyvinvointia lisäävistä julkisista palveluista, joten Oulun kaupunginteatteri oli mitä sopivin paikka TerPSin loppuseminaarille. Kerttu Perttilä ihaili tauolla teatterin komeita pukuja. Pohjois-Pohjanmaa edelläkävijä Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä laaja maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma. TerPS on ollut yksi sen kärkihankkeista ja sille ollaan valmistelemassa jatkoa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman tavoitteena on saada aikaan nykyistä huomattavasti laajempaa ja koordinoidumpaa yhteistyötä kaikkien maakunnan hyvinvointitoimijoiden kesken ja saada siten nostettua toimenpiteiden vaikuttavuutta oleellisesti nykytasosta. Mukana ovat alueen kunnat, keskeiset tutkimusorganisaatiot, kouluttajat, kehittäjät, rahoittajat, kolmannen sektorin toimijat ja yritysmaailman edustajat. Nämä eri tahot ovat kaikki allekirjoittaneet hyvinvointisopimuksen. Anne Niskan mukaan Pohjois- Pohjanmaa on edelläkävijä organisoidussa hyvinvoinnin edistämisessä. Työ käynnistyi lähes viisi vuotta ennen kuin asia nousi hallitusohjelmaan. Kerttu Perttilän mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus koostuu hallitusohjelmassa monista palasista. Kun nämä summataan yhteen, hallitusohjelmassa on vahva viesti siitä, että terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ kuuluu kaikilla toiminnan tasoilla, kansallisesti, alueellisesti ja kunnissa kaikkien toimialojen tehtäviin. Erityisesti ohjelmassa painotetaan eriarvoisuuden ja terveyserojen vähentämistä. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on yhteistyötä, yhteisen vastuun ottamista ja voimavarojen kohdentamista ennakoivaan työhön, hän sanoo. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen voi tutustua internetissä osoitteessa n 5/2011 Pohjanpiiri 19
20 Kuva: Jussi Ovaskainen TerPS tuotti uusia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen Teksti: Martti Ahlstén Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa (TerPS) kehitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, johtamista ja osaamista, uusia kansalaisten osallisuutta ja omavastuuta lisääviä käytännön toimintamalleja sekä teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Osahankkeita oli kuusi. 20 Pohjanpiiri 5/2011 Oulun kaupungin Tero-hankkeessa kehitettiin elinkaarimalliin perustuvaa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä. Mallissa tarjotaan ohjausta diabeteksen ennaltaehkäisyyn, riskien tunnistamiseen ja hoitoon äitiysja lastenneuvolasta tai perhevalmennuksesta alkaen. Keskeinen työväline on sähköinen riskitesti ja siihen liittyvä palveluohjaus. Terossa kehitettiin myös toimintamalleja opiskelijoiden mielenterveyden varhaiseen tukemiseen jalkauttamalla terveydenhuollon ammattilaisia opiskelijayhteisöön. Nämä terkkapysäkit ovat osa pysyvää opiskelijaterveydenhuollon toimintaa. Kuusamon, Posion, Taivalkosken, Pudasjärven, Haukiputaan ja Utajärven yhteisessä Hyrrähankkeessa kehitettiin toimintamalleja nuorten terveysliikunnan edistämiseen. Taustalla oli havainto, että peruskoulun päättävillä vähentyy liikunta merkittäväsi, kun enää ei leikitä, mutta urheiluseuratoiminta on monille liian kilpailuhenkistä. Tiedetään myös, että liikunta on hyvä keino vähentää nuorten syrjäytymisen riskiä. Hyrrä-hankkeessa saatiin nuoria liikkeelle hyvin kaikissa mukana olleissa kunnissa. Erityisen hyväksi välineeksi osoittautui hankkeessa kehitetty liikuntatu
Jorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotTavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt
Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla
Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä $timestamp-j.n.y$ Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Eletäänkö paremmin - seminaari
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotPerustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,
Lisätiedottilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info
14.3.2017 tilanne Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 20.3.2017 Mielenterveyspalvelujen järjestelyt/ PPSHP eteläinen alue Avo-osasto Oulaskankaan sairaalaan Nuorten tukitalo (Ylivieska)
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotVakanssinumero 45 30.6.2009
Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotHaapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)
Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä 19639 (06/10) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lasten ja perheiden palvelut KUNNAT Ympäristö-
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotTule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (7) 361 Valtuutettu Reetta Vanhasen aloite psykososiaalisen tuen vahvistamisesta elämän loppuvaiheen hoidossa Päätös katsoi valtuutettu Reetta Vanhasen aloitteen
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotHankejohtaja Anne Niska
Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotAlueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja
Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisten toimijoiden vertaisfoorumi 9.5.2019 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp Tampereen yliopistollinen sairaala
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotHoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -
Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotCase: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotTerveempi Pohjois Suomi2
MISTÄ TULEN? Terveempi Pohjois Suomi2 Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osahankkeet (yht. 64 kuntaa) 1. Kainuun maakunta ky (8
LisätiedotRyhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen
Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotTERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015
TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotKansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi
Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotTYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotTOT-hankkeen 28.1.2014 pidetyn AC-kokouksen muistio
Muistio 1 (5) TOT-hankkeen pidetyn AC-kokouksen muistio Läsnä: Oulun seudun ammattiopisto: Sari Veijola (Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö), puheenjohtaja Seija Rannikko (Oulun seudun ammattiopisto,
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotKaupan lähiesimieskoulutus
Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu
LisätiedotSuvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotPirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään
LisätiedotUusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015
Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE
ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 10.9.2018 Timo Partonen 1 Hanke Hanke on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotHumanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.
Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja
LisätiedotKuntouttava työote Rovaniemellä
Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
Lisätiedot