pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä 50 vuotta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä 50 vuotta."

Transkriptio

1 pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 Sairaalasielunhoitoa oulussa 50 vuotta. apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä

2 Kastellin Apteekki SYYS- TARJOUS! Ultraäänikasvohoito 65,- (norm 80,-) Tehokas ja hellävarainen hoito, joka syväpuhdistaa ja kirkastaa ihoasi. Varaa aika: Tervetuloa hyvään hoitoon Myös Hoitolahjakorttina Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki , Oulu Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Pohjanpiiri 5/2011

3 Pääkirjoitus mitä uutta vuonna 2012? Aino-Liisa Oukka Johtajaylilääkäri Vuosi 2012 tulee olemaan aiemmin aloitettujen strategisten linjausten ja terveydenhuoltolain vaatimusten täytäntöönpanoa. Strategiatyömme valmistui vuonna 2010, jolloin lain valmisteluvaihe oli parhaimmillaan. Pystyimme siten ennakoimaan monet lain vaatimukset, vaikka toimenpiteiden asteelle olemmekin päässeet vasta nyt. Hoitotakuun täyttäminen tiukentuneiden vaatimusten myötä vaatii edelleen lisäponnisteluja. Hoitoonpääsyn ja lähetteiden käsittelyn suhteen olemme jo lähes tavoitteessa, mutta ensikäynnin toteutuminen kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta vaatii vielä työtä. Potilaan vapaus valita hoitopaikkansa erva alueella ei ole vielä aiheuttanut suuria muutoksia potilasvirroissa, mutta laajentuva valinnanvapaus tulevaisuudessa tullee aiheuttamaan jo merkittävää liikkumista. Siksi on tärkeää, että pystymme tehostamaan toimintaamme mm. kehittämällä työnjakoa niin talon sisällä terveydenhuollon ammattilaisten ja tukipalvelujen kesken kuin kuntien ja muiden alueen sairaaloiden kanssa. Meidän on pystyttävä myös tuottamaan luotettavaa tietoa laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoidon vaikuttavuudesta. Terveydenhuoltolaki lisäsi sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden velvoitteita. Ensihoidon järjestäminen siirtyy kokonaisuudessaan sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Oulun yliopistollisen sairaalan tulee vastata myös koko erva alueen ensihoitolääkäripäivystyksestä ja viranomaisverkon ylläpidosta. Näitä tehtäviä varten perustamme OYS:n ensihoitokeskuksen. Vielä tälle vuodelle sairaanhoitopiirin valtuuston on vahvistettava uudet yhtenäiset ensihoidon palvelutasomääritykset. Lakisääteinen perusterveydenhuollon yksikkö aloittaa myös toimintansa ensi vuonna. Yksikkö kootaan pääasiassa olemassa olevista toiminnoista, kuten yleislääketieteen ja terveyden edistämisen yksiköistä, ja niiden tehtävät määritellään vastaamaan lain edellytyksiä. Oma strateginen innovaatiomme, omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, on tässä rakennustyössä tärkeä toimija. Myös tutkimusorganisaatio ja rahoitus uudistuvat. Terveydenhuoltolain mukaan meidän on perustettava alueellinen moniammatillinen tutkimustoimikunta, jonka tehtävänä on mm. tutkimusrahoituksen jako hakemusten perusteella koko erva alueella. Aluksi tutkimustoimikunnan on määriteltävä alueella tehtävän tutkimuksen painopistealueet, jotka on hyväksytettävä sosiaalija terveysministeriön asettamassa valtakunnallisessa asiantuntijatoimikunnassa. Vaikka rakentamisen ja muiden investointien suhteen vietämmekin eräänlaista välivuotta, muun toiminnan kehittäminen ei luppoaikaa suo. Maailma muuttuu, lääketiede ja muu teknologia kehittyvät, ja meidän on muuttuva mukana. n KUVA: AnTTi SUiSTOLA 5/2011 Pohjanpiiri 3

4 Sisältö 10 Pääkirjoitus: Mitä uutta vuonna 2012?... 3 Sairaalasielunhoitoa 50 vuotta: Sairaalasielunhoitajat osana moniammatillista hoitotiimiä...5 Laulaja-lauluntekijä Jukka Salminen: Tärkeintä on kohtaaminen...8 Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä...10 Puhelin on tärkeä osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää...12 Oma rahasto terveydenhuollon kansallisille tietojärjestelmäpalveluille Kasvatussymposiumissa peräänkuulutettiin ennaltaehkäisyä...14 Toimenpidepoliklinikan käytöllä voidaan vähentää leikkaussalipaineita...16 Sähköinen hyvinvointikertomus leviää nopeasti kuntien käyttöön...18 TerPS tuotti uusia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen...20 Salutogeneesi kapinoi sairauslähtöistä terveyden edistämistä vastaan Varhainen mobilisointi parantaa tehohoitopotilaan hoidon laatua Kontinkankaasta vientituote...26 Apuvälinepalvelu keskittyy Rehapolikseen...28 Apurahatutkimuksella lisätietoa raskauskomplikaatioista ja sydän- ja verisuonitautien riskeistä Halo-neuvottelukunta: Uusia suosituksia terveydenhuollon menetelmien käytöstä Suomessa...31 AY-asiat: Tehy-sopimus päättymässä, raami tulossa?...32 Jos minulta kysytään, niin... Tieto liikkuu potilaiden liikkuessa...34 Lääketieteen professorin arvonimi Oulun yliopistolliseen sairaalaan...35 Pohjanpiiri 36. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP (08) Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP (08) Sylvi Savolainen, PPSHP (08) Antti Suistola, PPSHP (08) Jukka Veijola, PPSHP Graafikot Paula Mäntyniemi, Kalevaprint Sinikka Nurmi, Kalevaprint Marika Määttä, Kalevaprint Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset (08) Ilmoitukset Olavi J. Määttä Pohjanpiiri ilmestyy Nro Painopaikka Kalevaprint Oy

5 KUVA: JUKKA VeiJOLA Teksti: Liisa Ahlstén oulun seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja sairaala lapsityö 10 vuotta. juhlallisuuksiin kuuluneessa henkilökunnan kahvikonsertissa lauloi johanna iivanainen. Sairaalasielunhoitajat osana moniammatillista hoitotiimiä 5/2011 Pohjanpiiri KUVA: JUKKA VeiJOLA 5

6 Sairaalasielunhoidon luon teeseen kuuluu kiireetön läsnäolo tukea kaipaavan vierellä. Noin puolet sairaalapapin työajasta kuluu henkilökohtaisissa sielunhoitokeskusteluissa, jotka tukevat niin potilaan kuin omaisten henkistä jaksamista kuormittavissa tilanteissa. Toinen puoli koostuu mm. hartauksista, toimituksista ja kokouksista. Oulussa sairaaloissa käytiin viime vuonna noin sielunhoidollista keskustelua, johtava sairaalapastori Hannele Lusikka kertoo. Puhumisen on todettu vapauttavan aivoissa mielihyvähormonia, siksi sen merkitystä ei pidä vähätellä ihmisen toipumisprosessissa tai kriisitilanteissa. Mutta emme tee työtä yksin, hoitohenkilökunta on sairaalapappien tärkeä yhteistyökumppani sielunhoidollisen tuen tarjoajana, hän toteaa. Hyvä hoito koostuu monesta eri elementistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastikään antanut kaikkia sairaanhoitopiirejä koskevan saattohoidon suosituksen, jossa muistutetaan kuolevan oikeudesta hyvään fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja hengelliseen hoitoon. Henkinen tuki tärkeää niin potilaalle kuin hoitajalle Osastonhoitaja Kaisu Rautioahon mukaan keskustelut sairaalasielunhoitajan kanssa ovat potilaille hyvin merkityksellisiä ja muun muassa syöpäpotilaat odot tavat näitä tapaamisia. Myös elämän kriisitilanteissa, kun vanhemmat ovat päättäneet geneettisesti sairaan lapsensa kohtalosta, keskusteluapu on hyvin tärkeää. kuva: jukka veijola s Kahvikonsertissa myös esiintyjät, Johanna ja Mikko Iivanainen, saivat nauttia pöydän antimista. 6 Pohjanpiiri 5/2011

7 kuva: Martti Ahlstén kuva: Liisa Ahlstén Oulun sairaalasielunhoidon 50-vuotisjuhlamessu kokosi väkeä tuomiokirkkoon. Juhlamessun toimittivat piispa Samuel Salmi ja kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon yksikön johtaja Sampo Muurinen. Kuolleena syntyneiden pienokaisten uurnalehto on Intiön hautausmaalla. Sairaalasielunhoitajat järjestävät meille hoitohenkilökunnalle ns. surukierroksia niin, että osaamme kertoa vanhemmille, miten he voivat saattaa pienen vainajan patologian laitokselta Intiöön, hän kertoo. Sairaalassa potilaat ovat usein kasvokkain kuoleman kanssa. Sairaalasielunhoitajat tuovat tähän tilanteeseen oman osaamisensa ja osallistuvat näin moniammatilliseen hoitotyöhön. Sairaalasielunhoitajat toimivat myös työnohjaajina ja tukevat hoitohenkilökuntaa kiperissä tilanteissa, Kaisu Rautioaho toteaa. Ajat muuttuvat Potilaat ovat sairaalassa yhä lyhyempiä aikoja. Sielunhoidon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että potilaiden ja omaisten on tärkeä itse pyytää sairaalapapin tapaamista, koska häntä ei lyhyen hoidon aikana kenties muuten tapaisi osastolla. Tässä tilanteessa hoitohenkilökunnan aktiivisuus sairaalapapin avun tarjoamisessa korostuu entisestään, Hannele Lusikka huomauttaa. Juhlamessussa saarnanneen Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtajan Sampo Muurisen mukaan valtakunnallisena haasteena sairaalasielunhoidossa on monikulttuurisuus, onhan sekä hoitohenkilökunnassa että asiakkaissa nykyään yhä enenemässä määrin maahanmuuttajia. Oulun seurakuntayhtymässä on viisi sairaalasielunhoitajan virkaa. Sairaalasielunhoitajista kolme toimii Oulun yliopistosairaalassa, yksi Peltolan psykiatrisilla osastoilla ja yksi kaupungin mielenterveysyksiköissä. Koko maassa työskentelee 137 sairaalapastoria. Vanhan kirkkolain määräys sairaalasielunhoidosta kuului, kutsua sairaan luo tulee viipymättä noudattaa Oulussa kutsu kuultiin. Ensimmäinen sairaala papin virka perustettiin Ouluun 50 vuotta sitten nimenomaan hoitoalan ammattilaisten vetoomuksesta. Virkaan valittiin Kastellin piiripappina osa-aikaisesti sairaalassa jo vuoden toiminut kirkkoherra Eino J. Pietilä. Myöhemmin 1970-luvulla yli opistollisen keskussairaalan toiminnan käynnistyttyä ensimmäisen viran rinnalle perustettiin uusia virkoja. n s Osastonhoitaja Kaisu Rautioaho ja johtava sairaalapastori Hannele Lusikka tekevät yhdessä työtä potilaan hyvinvoinnin edistämiseksi. 5/2011 Pohjanpiiri 7

8 Laulaja-lauluntekijä Jukka Salminen: Tärkeintä on kohtaaminen Jukka Salminen laulattaa ja leikittää lapsia sairaalassa Ystävyyttä enkeleitä - teemalla. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Jukka Veijola Kohtaaminen on läsnäoloa ja kuuntelemista. Sairaan luo mennessään joutuu kohtaamaan myös omat pelkonsa, kun kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Lapsen vakava sairastuminen pysäyttää, se tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta. 8 Pohjanpiiri 5/2011 Läsnäolo ja vuorovaikutus ovat sanoja, jotka toistuvat laulaja ja lauluntekijä Jukka Salmisen puheessa, kun hän kertoo työstään lasten parissa. Kouluja kiertäessään, hän on havainnut, että sairaalakouluissa on aivan erityinen läsnäolon ja herkkyyden ilmapiiri. Vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen osa esiintymistäni. Kun menen lasten eteen, ja antaudun läsnäoloon heidän kanssaan, niin se mikä on lapsissa ja minussa alkaa keskustella keskenään. Se ei ole sitä, että otan jonkun jutun jostakin lokerosta ja tarjoilen sen heille. Vaan se on vuorovaikutusta, josta syntyy kohtaaminen, joka rakentaa niin lapsia kuin minuakin, Jukka Salminen kuvailee esiintymistilanteitaan. Esiintymistilanteet rakentuvat yhdessä tekemistä. Me lauletaan, leikitään ja opitaan yhdessä. Lapset ovat opettaneet minulle kolme tärkeää asiaa: uskalla katsoa silmiin, ole samalla tasolla ja jos vielä rohkeutta riittää, niin

9 Esiintymistilanne rakentuu vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Uskalla katsoa silmiin, ovat lapset Jukka Salmiselle opettaneet. kosketa, tule lähelle. Näitä kolmea läsnäolon peruselementtiä lapset ovat minulle opettaneet. Riitän vajavaisena Se, mitä itse haluan lapsille välittää, on se sama asia, jota aikuisetkin janoavat kuulla, että olet arvokas ihan omana itsenäsi, ilman, että teet yhtään mitään. Liian usein annamme toisten ihmisten määritellä itsemme ja peiliin katsoessamme kysymme, riitänkö tällaisena, Jukka Salminen pohdiskelee. Itsensä hyväksyminen on monesti pitkä kasvuprosessi. Se ei ole asia, jonka voisi paketoida ja tarjota lapsille kauniissa paketissa. Itsensä hyväksyminen ja omanarvontunto syntyvät hyväksyvässä vuorovaikutuksessa. Musiikki ja yhdessä laulaminen ovat parhaimmillaan tällaisia hoitavia kokemuksia. Joku, joka jostain syystä ei itse ole osallistunut yhdessä laulamiseen, on saattanut todeta jälkeenpäin, että olipa mukava laulaa yhdessä, hän kertoo. Kun yli kolmekymmentä vuotta sitten tein ensimmäiset lauluni, en voinut aavistaa minne kaikkialle ne minua kuljettavat. Hänen laulunsa ovat löytäneet tiensä koulun laulukirjoihin ja ne ovat vieneet miestä mm. Etelä- Amerikkaan ja Etiopiaan samoin kuin kouluihin ympäri Suomen, Pikku Kakkoseen ja nyt OYS:n lastenklinikalle. Elämä on arvaamaton. Välillä se heittelee ja välillä kantaa, ja koskaan se ei ole ihmisen hallittavissa. Lapsen sairauteen sisältyy mielessäni aina ajatus epäoikeudenmukaisuudesta ja avuttomuus sellaisen kivun kohtaamisesta. Mutta esimerkiksi juuri Etiopiassa aidsia sairastavien keskuudessa löysin lapsista käsittämätöntä toivoa ja voimaa, Jukka Salminen pohtii. n 5/2011 Pohjanpiiri 9

10 Tulosalue-esittely Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä Teksti: Martti Ahlstén Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue tuottaa potilaiden hoidossa tarvittavia sisäisiä palveluita. Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue näyttää paperilla katsottuna vähän merkilliseltä. Osa siihen kuuluvista yksiköistä edustaa lääketiedettä, osa hallintoa, insinööriosaamista ja muuta sellaista toimintaa, joka ei liity välittömästi potilaan hoitoon. Tulosalueen johtaja, radiologian erikoislääkäri osmo Tervonen ei ihmettele, jos ensivaikutelma on hämmentävä, sillä tämänkaltaista yksikköä ei hänen tietojensa mukaan ole muualla Suomessa. Me pidämme talon toiminnassa. Tulosalueemme on koottu yksiköistä, jotka tuottavat sairaalan sisäisiä palveluita. Sitä ei siis ole muodostettu lääketieteellisin perustein tai siten, että olisi koottu yhteen sisällöllisesti samankaltaisia palveluita tuottavia yksiköitä, hän selvittää. Organisaatiokielellä sanotaan, että sairaanhoidolliset palvelut vastaa sairaanhoitopiirin infrastruktuurista. Kansanomaisesti voisi sanoa, että tulosalue on sairaanhoitopiirille eräänlainen monikätinen ja monijalkainen, korkeasti koulutettu talonmies. Se huolehtii, että asiat rullaavat, tarvittavat hankinnat hoidetaan ja yksiköillä on se, mitä ne tarvitsevat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. edessä tilojen uudelleenjärjestely Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue perustettiin, jotta sisäisten palveluiden toimittamisessa voitaisiin luoda koko sairaanhoitopiirin kattavia toimintatapoja sen sijaan, että eri puolilla taloa toimittaisiin samantapaisissa asi oissa eri tavalla. Tavoitteena on järjestää sisäinen palvelu tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Uudistus helpottaa myös toiminnan ja talouden suunnittelua, kun sisäisiä palveluita tuottavat pystytään kokoamaan saman pöydän ääreen. Esimerkiksi hankintoihin ja varastointiin sisältyy samoja elementtejä kuin apteekin lääkkeiden varastointiin ja jakeluun. Nyt niitä voidaan suunnitella kokonaisvaltaisesti. Neuvontapisteiden järjestäminen on asiakirjahallinnon tehtävä. Se toimi aikaisemmin hallintokeskuksessa. Nyt, kun asiakirjahallinto on samassa tulosalueessa ravintopal KUVA: PiRJO PYHÄLUOTO KUVA: JUKKA VeiJOLA KUVA: MARTTi AHLSTén Pentti Huovinen seuraa tyytyväisenä, kun sairaalahuoltaja Carola Wasberg huolehtii huoneen puhtaaksi. 10 Pohjanpiiri 5/2011 OYS:n päivystyslaboratorioon on hankittu uusi automaatiolinjasto, joka esikäsittelee näytteet ja ohjaa ne oikeille analysaattoreille. Osmo Tervosen työhuonetta koristaa röntgenlaite, joka on peräisin 1940-luvuta.

11 veluiden kanssa, olemme voineet perustaa kirurgian aulaan neuvontapisteen, joka toimii samaan aikaan kahvilana, Osmo Tervonen kertoo esimerkkejä. Uudet tulosalueet ovat toimineet vasta vajaan vuoden, joten sairaanhoidollisissa palveluiden kehittämisessä ei ole vielä ehtinyt tapahtua mitään suuria uudistuksia. Moni asia odottaa, että koko sairaanhoitopiirin kattava kiinteistöjen kehittämissuunnitelma valmistuu. Sairaanhoidolliset palvelut on tarkoitus sijoittaa sen avulla tehokkaammin. Ajatus on keskittää OYS:n pohjoispäätyyn kaikki sellaiset toiminnot, joihin pitää olla helppo pääsy talon ulkopuolelta esimerkiksi kuorma autoilla. Tällaisia yksiköitä ovat esimerkiksi ravintopalvelut, hankinta ja logistiikkapalvelut ja apteekki. Kun tämä on saatu kuntoon, päästään paremmin suunnittelemaan sisäisiä toimituksia ja niissä tarvittavia teknisiä ratkaisuja, Tervonen selvittää. kuntayhteistyö Syvenee Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueen monille yksiköille on tyypillistä, että ne asioivat kuntien kanssa. Tällainen yhteistyö lisääntyy. Esimerkiksi Oulun kaupungin kuvantamispalvelut siirrettiin hiljattain OYS:n uuden Avohoitotalon tuotettaviksi. Vuoden alussa perustettiin kymmenen kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteinen apuvälinekeskus. Oulun kaupungin laitoshoidon kaikki ruoka annokset on tarkoitus ryhtyä valmistamaan OYS:ssa. Yhteistyötä on valmistelu myös hammashoidon välinehuollossa, Osmo Tervonen kertoo. n SairaanHoidolliSten palveluiden tulosalue Työntekijöitä 1618 Talousarvio noin 150 miljoonaa euroa vuodessa Johtaja osmo Tervonen Ylihoitaja Eila Alavahtola vastuualueet Laboratorioalat Laboratorio Patologia Mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Kuvantaminen Päivystysröntgen Lasten röntgen Eteläinen keskusröntgen Pohjoinen keskusröntgen Avohoitotalon röntgen Isotooppiosasto Potilashoidon palvelut Apteekki Sosiaalitoiminta Apuvälinepalvelut Hankinta ja logistiikkapalvelut Ravintopalvelut Asiakirjahallinto Sairaala- ja välinehuolto Sairaalahuoltopalvelut Välinehuoltopalvelut Tekniikan palvelut Kiinteistötekniikka Lääkintätekniikka KUVA: AnTTi SUiSTOLA Huoltomestari Jyrki Meltaus huoltamassa röntgenlaitetta. 5/2011 Pohjanpiiri 11

12 Puhelin on tärkeä osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää Oulun seudun yhteispäivystyksen puhelinneuvonta on hoidettu vuodesta 2006 alkaen ulkoistettuna palveluna. Järjestely on parantanut päivystystoiminnan laatua. Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Yhteispäivystyksen vastuualuejohtaja Matti Martikainen sanoo, että ulkoistuksella on saavutettu kaksi hyötyä: päivystyksen henkilökunta voi keskittyä paikalla oleviin potilaisiin ja puhelimeen vastaavat voivat keskittyä puhelinneuvontaan. Yhteispäivystyksen alueella asuu ihmistä, ja meillä on potilaskäyntiä vuodessa. Jos kaikki puhelut tulisivat päivystykseen, se olisi suuri lisäkuorma yksikölle. Puhelinpalvelun järjestely on erinomainen esimerkki siitä, miten terveydenhuollossa voidaan onnistuneesti ulkoistaa jokin osatominto järkevillä kustannuksilla. Yhteispäivystyksen potilasohje on, että soita, ennen kuin lähdet päivystykseen. Numero, johon soitetaan, on OYS:n päivystysnumero, josta puhelu ohjautuu Oulun keskustassa sijait sevaan puhelinneuvontapisteeseen. Puhelinneuvonta on ohjeistettu tarkasti ja arvioimme toiminnan laatua jatkuvasti yhteisissä palavereissa, Martikainen sanoo. Puolet soittajista ohjataan hoitoon Mikko Korkala ja Paula Alasuutari tarkastelevat haastatteluhetken jonotilannetta. Sopimuksen mukaan 95 prosenttiin puheluista on pystyttävä vastaamaan. Sen jälkeen tulee sakkoa. Juuri nyt tilanne on hyvä. Ei jonoa. Sanna Savilampi aloitti Mawellin puhelinneuvojana puoli vuotta sitten. Hän on toiminut sairaanhoitajana kymmenen vuotta ja halusi laajentaa ammattitaitoaan. Yhteispäivystyksen puhelinpalvelua on hoitanut alusta saakka Mawell Care Oy. Palvelu kilpailutettiin uudestaan alkuvuodesta. Mawell voitti tarjouskilpailun, ja se jatkaa toimintaa vuoden 2013 loppuun saakka. Mawell hoitaa sopimuksen perusteella Oulun seudun yhteispäivystyksen puhelinpalvelun ympärivuorokautisesti ja Oulaskankaan sairaalan puhelinpalvelun virka-ajan jälkeen. Mawellilla on vastaavanlaisia sopimuksia eri puolilla Suomea. Palvelujohtaja Mikko Korkala muistuttaa, että puhelinpalvelussa ei ole kyse pelkästään siitä, kannattaako soittajan lähteä päivystykseen vai ei. Karkeasti arvioiden noin puolet soittajista on sellaisia, jotka ohjeistamme hakeutumaan hoitoon. Paikka ei välttämättä ole päivystys, sillä moni soittajista voi 12 Pohjanpiiri 5/2011

13 oma rahasto terveydenhuollon kansallisille tietojärjestelmäpalveluille Hallitus esittää, että Kansaneläkelaitokseen perustetaan uusi rahasto (palvelurahasto), jolla rahoitettaisiin terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja sähköisen lääkemääräyksen toteutus ja ylläpito. Palvelurahasto erottaisi aiempaa selvemmin nk. Kanta palvelujen rahoituksen Kelalle kuuluvien muiden tehtävien rahoituksesta. Samalla esitetään, että valtio rahoittaa keskitettyjen palvelujen suunnittelun ja rakentamisen valtion talousarviossa tähän osoitettavalla määrä rahalla. Ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset rahoitettaisiin maksuilla, jotka peritään palveluja käyttäviltä terveydenhuollon palvelujen antajilta ja apteekeilta. Maksut otetaan käyttöön vaiheittain vuosien aikana. Siirtymäkauden aikana valtio rahoittaa ylläpidon aiheuttamista kustannuksista sen osan, jota käyttäjämaksut eivät kata. Kanta palvelujen vuotuiset ylläpitokustannukset on arvioitu noin 11,1, miljoonaksi euroksi. Valtion rahoitusosuus vuonna 2012 on noin 11 miljoonaa euroa ja se alenee vuosittain siten, että vuodesta 2015 alkaen kustannukset on tarkoitus kattaa käyttäjämaksuilla. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta n odottaa ohjeidemme tukemana seuraavaan arkipäivään ja ottaa sitten yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Vain alle 30 prosenttia soittajista on meidän arviomme mukaan ollut päivystyksellisen hoidon tarpeessa. Puolet soittajista siis selviää kotihoito ohjein eikä tarvetta hoitoon hakeutumiselle sillä hetkellä ole. Pieni osa puhelinohjausta liittyy tervey denhuollon palvelujärjestelmään, esimerkiksi erikoissairaanhoidon lähetekäytäntöihin Korkala selvittää. neuvojat terveydenhuollon ammattilaisia Osastonhoitaja Paula Alasuutari Mawellista kertoo, että tyypillisimmät soitot koskevat nuhakuumetta ja ripulioksennusta, ja soittaja haluaa tietää, kannattaako lähteä päivystykseen vai ei. Tyypillisin soittaja on pienen lapsen äiti tai isä, joka mieluummin jäisi kotiin hoitamaan lastaan, jos uskaltaisi. Meidän ammattitaitoamme on tunnistaa, millainen soittajan tilanne on ja ohjeistaa sen mukaisesti, Alasuutari sanoo. Palvelua hoitaa yrityksessä 35 puhelinpalvelijaa, joilla kaikilla on joko sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan koulutus sekä työkokemusta sairaalasta. Kokeneimmilla on takanaan jo 20 vuoden työura terveydenhuollossa. Puhelinneuvojilla on pääsy sähköisiin potilaskertomuksiin. Potilaskertomukseen tehdään merkintä, miten soittajaa on neuvottu ja millaisia hoito ohjeita hänelle mahdollisesti on annettu. Päivystyksen henkilökunta näkee puhelinneuvojan tekemät merkinnät. n KotirinKi toimii oulussa Enemmän yhteistä aikaa säännöllisellä, sopimukseen perustuvalla kotisiivouksella. Tutustukaa palveluum me netissä ja kokeilkaa hintalaskuria Kolme tuntia ilmaista lisäpalvelua, jos tekee kotisiivoussopimuksen Kotiringin kanssa mennessä. (Koskee vain uusia sopimuksia) TeiTä palvelevat Oulujoen eteläpuoli Kotirinki Oulu Kempele Oulujoen pohjoispuoli Kotirinki Oulu Kynsilehto Kotirinki Oulu Kempele Tarja Viljanen puh Kotirinki Oulu Kynsilehto Minna-Mari Jurvansuu puh /2011 Pohjanpiiri 13

14 Kasvatussymposiumissa peräänkuulutettiin ennaltaehkäisyä Lapsen terveen kasvun ja kehityksen keskeinen tekijä on ihmissuhteiden pysyvyys, turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin ja huoltajiin. Lasta ei tarvitse suojella elämältä, vaan hän tarvitsee valmennusta elämään, symposiumissa todettiin. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta oli valinnut symposiumissa otsikokseen Yhteiskunnan instituutiot, preventiota vai riskitekijöitä? Hän sanoi kääntävänsä yleisen tarkastelukulman toisinpäin. Kun tavallisesti ajatellaan, että kasvattajat ja opettajat tekevät virheitä ja sitten yhteiskunta tulee eri instituutioidensa kautta ja korjaa ne. Hänen lähtökohtanaan on, että yhteiskunta tekee poliittisilla päätöksillään virheitä. Niiden tuloksia sitten hämmästellään parinkymmenen vuoden kuluttua, vaikka jo ennakkoon voidaan tutkimuksilla osoittaa, mitä rataa kehitys lähtee kulkemaan. Tutkimusesimerkkejä hän poimii sekä päivähoidosta että koulumaailmasta. Hänen mukaansa jo 70-luvulla Amerikassa tarkasteltiin päivähoidon vaikutuksia alle 3-vuotiaisiin lapsiin ja tulos oli yllättävä. Oletus oli, että päivähoidosta seuraa vain ja ainoastaan hyvää, mutta yllättävänä tuloksena oli lasten stressin ja aggressioiden ilmaantuminen. Tutkimustieto suunnittelun pohjaksi Näiden tutkimusten mukaan varhain, alle 3-vuotiaana, aloitettu päivähoito isossa ryhmässä ennusti aggressiivisuutta kouluiässä ja yhteys säilyi, vaikka kaikki väliin tulevat muuttujat kontrolloitiin. Pienessä ryhmässä aggressiivisuus sen sijaan ei lisääntynyt. Toisin sanoen päivähoito sinänsä ei ennustanut aggressiivisuutta, vaan ryhmän koko. Kun lapsi joutuu suureen ryhmään ja hänellä ei vielä ole niitä taitoja, mitä ryhmässä selviytyminen vaatii, ei hän niitä näiden tutkimusten mukaan ryhmässä opi. Suuressa ryhmässä lisääntyvät ne käyttäytymismuodot, joita tutkijat kutsuvat aggressiivisuudeksi. Tutkimuksissa todettiin myös, että mitä enemmän hoitotunteja alle 3-vuotiaalla oli kertynyt, sitä aggressiivisempi, tottelemattomampi ja levottomampi hän oli kouluiässä. Stressi ilmenee cortisolitason nousuna siten, että yli yhdeksän tunnin hoitopäivän jälkeen se ei ennätä laskea normaalitasolle yön aikana. Stressin taas on todettu laskevan immuniteettitasoa, joka taas vaikuttaa lasten sairastavuuteen laajemminkin kuin vain hengitystieinfektioiden osalta. Ryhmäkoko lapsen kehitysasteen mukaan Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan optimaalisen ryhmäkoon nyrkkisääntönä on pidetty lapsen ikä plus kaksi. Näin ollen 2-vuotiaan lapsen katsotaan pystyvän leikkimään neljän lapsen ryhmässä niin, että hän hallitsee tilanteen. Tämän kokoisessa ryhmässä hän pystyy rakentamaan ystävyyssuhteita ja se lisää hänen sosiaalisuuttaan. Kouluikäisten lasten kohdalla luokan koolla on merkitystä niin sanottuun sosiaaliseen pääomaan. Suuret luokkakoot vaikuttavat negatiivisesti mm. minäkuvaan, itsetuntoon ja koulumotivaatioon. Ryhmä- ja luokkakoot ovat poliittisen päätöksenteon tulosta, niitä eivät päätä lasten vanhemmat eivät lastentarhanopettajat eikä peruskoulun opettajat. Esimerkkiensä avulla Liisa Keltikangas-Järvinen osoittaa, kuinka poliittinen päätöksenteko vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen ja elämään tavalla, jonka usein näkyy vasta parinkymmenen vuoden viiveellä. Päätöksenteko on hänen mielestään usein kuitenkin hyvin lyhytjänteistä, päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein eivätkä ole enää vastuuta jakamassa parinkymmenen vuoden kuluttua. Siksi hän peräänkuuluttaakin tutkimustiedon ottamista päätöksenteon pohjaksi. Preventio, ennaltaehkäisy, on hänen mukaansa halvempaa kuin seurausten hoitaminen. Liisa Keltikangas-Järvinen oli luennoimassa Alma och K.A. Snellman Säätiön symposiumissa, jonka teeman oli Kasvatuksesta ja sen haasteista. Se kokosi syyskuussa Lääketieteellisen tiedekunnan auditorioon nimekkäitä kasvatusalan asiantuntijoita ympäri maan. Muina järjestäjinä olivat OYS:n Lasten ja nuorten klinikka sekä Lastenpsykiatrian klinikka. n Alma och K.A. Snellman Symposiumissa jaettiin väitöskirjapalkinnot FT Tuula Hurtigille ja LT Outi Peltoniemi-AIlastolle, kolmas palkittu on LT Hanna Juntti. Alma och K.A. Snellman Säätiö edistää perustamiskirjansa tarkoitusta jakamalla viiden vuoden välein väitös kirjapalkinnon sekä järjestämällä tieteellisiä symposiumeja ja yleisötilaisuuksia. Vuoden 2011 väitöskirjapalkinnot myönnetiin: FT Tuula Hurtigi väitöskirjasta: Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 birth cohort. LT Hanna Juntti väitöskirjasta: Association of respiratory syncytial virus infection with asthma and atopic allergy. LT Outi Peltoniemi-AIlasto väitöskirjasta: Corticosteroid treatment in the perinatal period: Efficacy and safety of antenatal and neonatal corticosteroids in the prevention of acute and long-term morbidity. 14 Pohjanpiiri 5/2011

15 puh Kaikki CONTOUR -perheen mittarit lukevat samaa liuskaa Olemme kaikki diabeetikkoja, joiden tarpeet ovat erilaisia, mutta käytämme silti kaikki samaa liuskaa Bayerin Ei koodausta -teknologia Lyhyt mittausaika - 5 sekuntia Pieni näyte 0,6 µl 24 kuukauden säilyvyys SUOMENKIELINEN 5/2011 Pohjanpiiri 15

16 Rannekanavaoireyhtymää hoidetaan pienellä leikkaustoimenpiteellä paikallispuudutuksessa ja siksi se sopii hyvin toimenpidehuoneessa toteutettavaksi. Toimenpidepoliklinikan käyttö vähentää leikkaussalipaineita Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Juha Sarkkinen Avohoitotalon toimenpidehuoneessa voidaan tehdä pientoimenpiteitä leikkaussaliolosuhteissa ja näin vähentää leikkaussalikuormitusta. Myös uudet lääkehoidot vähentävät leikkaustarvetta ja antavat tilaa vaativille toimenpiteille. Avohoitotalossa on toimenpidehuone, jossa on vain hieman kevennetyt leikkaussaliolosuhteet. Rannekanavaoireyhtymää (syndroma canalis carpi) hoidetaan pienellä leikkaustoimenpiteellä paikallispuudutuksessa ja siksi se sopii hyvin toimenpidehuoneessa toteutettavaksi. 16 Pohjanpiiri 5/2011

17 Potilas tulee rannekanavatoimenpiteeseen aamulla. Kokonaisuudessaan leikkausprosessi on kevyt, toimenpiteen ajan hän on omissa vaatteissaan. Lyhyen seurannan jälkeen hän voi lähteä takaisin kotiin. Ensimmäiset rannekanavatoimenpiteet tehtiin Avohoitotalossa syyskuun viimeisellä viikolla. Toimenpiteessä ei tarvita anestesialääkäriä, vaan kirurgi antaa tarvittavan puudutteen. Leikkaussalin anestesia- ja leikkaushoitajat ovat kehittämisprosessin aikana perehdyttämässä poliklinikan hoitajia, mutta jatkossa toimenpiteessä on mukana vain poliklinikan omia hoitajia, osastonhoitaja Anitta Tanhua kertoo. Hoitoprosessien kehittelyä käytetään resurssien suuntaukseen Rannekanavaoireyhtymän hoitoprosessin kehittely on aloitettu jo Lyhkissä. Käsikirurgi Marko Sunnarin mukaan prosesseja on järkevää keventää siellä, missä siihen pystytään, ja suunnata leikkaussaliresursseja niihin operaatioihin, jotka leikkaussalia vaativat. Käsikirurgian erikoislääkäreitä on OYS:ssa tällä hetkellä vain kolme ja minä olen ainoa kokopäiväinen. Eri koulutusvaiheessa olevia erikoistuvia lääkäreitä on nyt kolme, vuoden vaihteen jälkeen kaksi. Ensi vuonna henkilöresurssit mahdollisesti huonontuvat. Näillä resursseilla me joudumme keskittymään niihin toimenpiteisiin, jotka vaativat nimenomaan käsikirurgin osaamista, hän toteaa. Rannekanavaleikkaus on mielestäni käden alueen yleiskirurgiaa, se on ensimmäisiä leikkauksia, mitä kaikki erikoistuvat kirurgit tekevät. Rannekanavaleikkauksiin ei välttämättä käsikirurgia tarvita, hän jatkaa. Illaksi kotiin Potilas tulee rannekanavatoimenpiteeseen aamulla. Hän saa syödä kevyen aamupalan ja ottaa normaalisti aamulääkkeensä. Toimenpiteen ajan hän on omissa vaatteissaan ja kun toimenpide on tehty, hän pääsee lepotuoliin toipumaan. Lyhyen seurannan ja fysioterapeutin jumppaohjeiden jälkeen hän voi lähteä takaisin kotiin. Kokonaisuudessaan leikkausprosessi on kevyt, jopa kahdeksan tällaista toimenpidettä voidaan tehdä yhden päivän aikana. Aloitimme neljällä potilaalla, mutta tällä hetkellä teemme kuusi toimenpidettä päivässä., Anitta Tanhua kertoo. Leikkaussalin kuormitusta voidaan vähentää myös lääkehoidoilla. Kämmenkalvon kutistumaa, joka aiheuttaa sormien ojennusvajausta on Avohoitotalossa alettu hoitaa injektiohoidolla. Se on täysin polikliininen hoitomuoto, joka todennäköisesti tulee vakiinnuttamaan paikkansa ja vähentää Sunnarin mukaan leikkaustarvetta. n 5/2011 Pohjanpiiri 17

18 Sähköinen hyvinvointikertomus leviää nopeasti kuntien käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoima Terveempi Pohjois-Suomi -hanke, TerPS päättyi lokakuun lopussa. Hankkeen merkittävin tulos on sähköinen hyvinvointikertomus, jonka avulla voidaan toteuttaa uuteen terveydenhuoltolakiin ja hallitusohjelmaan kirjattuja velvoitteita ja tavoitteita joustavasti ja teknologiaa hyödyntäen. Hyvinvoinnin edistäminen ei kosketa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaan kaikkia hallinnonaloja. Anne Niskan mukaan sähköinen hyvinvointikertomus tukee poikkisektoraalista suunnittelua. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Jukka Veijola Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa on kehitetty kuntien käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus. Sen ensimmäinen versio julkaistiin keväällä ja yli sata kuntaa on jo ottanut sen käyttöön. Hankejohtaja Anne Niskan mukaan kyseessä on poikkeuksellinen tilanne projektimaailmassa. Yleensä kestää hyvän aikaa ennen kuin jossakin hankkeessa kehitetyt tulokset alkavat levitä, jos leviävät 18 Pohjanpiiri 5/2011 lainkaan. Sähköinen hyvinvointikertomus on otettu laajasti hyötykäyttöön jo ennen kuin TerPS on saatu päätökseen. Taustalla on uusi terveydenhuoltolaki. Jo hyvän aikaa ennen sen virallista voimaantuloa tiedettiin, että siinä tullaan korostamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä. Tiedettiin myös, että laki tulee velvoittamaan kunnat seuraamaan ja suunnittelemaan väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä raportoimaan siitä vuosittain ja laajemmin valtuustokausittain, Anne Niska kertoo. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla tämä lain velvoite voidaan täyttää kautta maan yhtenevästi. Kertomus on kunnille ilmainen ja se toimii internetissä. Laaja yhteistyö ja testaus Sähköinen hyvinvointikertomus on kehitetty yhteistyössä Itä- Suomen KanervaKaste -hankkeen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaalija terveysministeriön (STM) ja Kuntaliiton kanssa. Sähköisen kertomuksen toimivuutta on testattu TerPS-osahankkeissa Oulun Eteläisen, Raahen seudun sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueilla ja Haukiputaan kunnassa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyötä on toteutettu STM:n myöntämällä Kaste-rahoituksella. STM:n neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä sanoo, että hyvinvointikertomuksen kehittäminen sähköiseksi työkaluksi TerPS -hankkeessa on todellinen innovaatio. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla on helppo kuvata ja seurata kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Sähköinen hyvinvointikertomus tekee myös päätöksenteon taustalla olevan tiedon näkyväksi ja tarpeen mukaan aina uudelleen analysoitavaksi. Taustadokumentit kuten voimassa oleva lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja suositukset voidaan linkittää asiakirjaan. Sähköisessä muodossa hyvinvointikertomus voidaan liittää kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluprosessiin, ja siihen on mahdollista palata päätösten perusteluissa aina tarpeen mukaan. Sähköinen muoto tekee mahdolliseksi vertailut kuntien ja alueiden välillä, kun kertomus tehdään samalla työvälineellä ja yhtenevin perusindikaattorein joka paikassa. Tämä parantaa tiedon ja analyysien laatua sekä kasvattaa kokonaisnäkemystä kuntien ja alueiden hyvinvointitilanteesta. Kunnat voivat myös verrata omaa tilannettaan valitsemiinsa verrokkikuntiin.

19 Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta ja liikunta edistää hyvinvointia. Niinpä TerPSin päätösseminaarin yksi ohjelmanumero oli Telemark Teamin vuotiaiden lasten tanssiryhmän esittämä lattarisikermä. Kulttuuri on yksi hyvinvointia lisäävistä julkisista palveluista, joten Oulun kaupunginteatteri oli mitä sopivin paikka TerPSin loppuseminaarille. Kerttu Perttilä ihaili tauolla teatterin komeita pukuja. Pohjois-Pohjanmaa edelläkävijä Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä laaja maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma. TerPS on ollut yksi sen kärkihankkeista ja sille ollaan valmistelemassa jatkoa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman tavoitteena on saada aikaan nykyistä huomattavasti laajempaa ja koordinoidumpaa yhteistyötä kaikkien maakunnan hyvinvointitoimijoiden kesken ja saada siten nostettua toimenpiteiden vaikuttavuutta oleellisesti nykytasosta. Mukana ovat alueen kunnat, keskeiset tutkimusorganisaatiot, kouluttajat, kehittäjät, rahoittajat, kolmannen sektorin toimijat ja yritysmaailman edustajat. Nämä eri tahot ovat kaikki allekirjoittaneet hyvinvointisopimuksen. Anne Niskan mukaan Pohjois- Pohjanmaa on edelläkävijä organisoidussa hyvinvoinnin edistämisessä. Työ käynnistyi lähes viisi vuotta ennen kuin asia nousi hallitusohjelmaan. Kerttu Perttilän mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus koostuu hallitusohjelmassa monista palasista. Kun nämä summataan yhteen, hallitusohjelmassa on vahva viesti siitä, että terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ kuuluu kaikilla toiminnan tasoilla, kansallisesti, alueellisesti ja kunnissa kaikkien toimialojen tehtäviin. Erityisesti ohjelmassa painotetaan eriarvoisuuden ja terveyserojen vähentämistä. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on yhteistyötä, yhteisen vastuun ottamista ja voimavarojen kohdentamista ennakoivaan työhön, hän sanoo. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen voi tutustua internetissä osoitteessa n 5/2011 Pohjanpiiri 19

20 Kuva: Jussi Ovaskainen TerPS tuotti uusia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen Teksti: Martti Ahlstén Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa (TerPS) kehitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, johtamista ja osaamista, uusia kansalaisten osallisuutta ja omavastuuta lisääviä käytännön toimintamalleja sekä teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Osahankkeita oli kuusi. 20 Pohjanpiiri 5/2011 Oulun kaupungin Tero-hankkeessa kehitettiin elinkaarimalliin perustuvaa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä. Mallissa tarjotaan ohjausta diabeteksen ennaltaehkäisyyn, riskien tunnistamiseen ja hoitoon äitiysja lastenneuvolasta tai perhevalmennuksesta alkaen. Keskeinen työväline on sähköinen riskitesti ja siihen liittyvä palveluohjaus. Terossa kehitettiin myös toimintamalleja opiskelijoiden mielenterveyden varhaiseen tukemiseen jalkauttamalla terveydenhuollon ammattilaisia opiskelijayhteisöön. Nämä terkkapysäkit ovat osa pysyvää opiskelijaterveydenhuollon toimintaa. Kuusamon, Posion, Taivalkosken, Pudasjärven, Haukiputaan ja Utajärven yhteisessä Hyrrähankkeessa kehitettiin toimintamalleja nuorten terveysliikunnan edistämiseen. Taustalla oli havainto, että peruskoulun päättävillä vähentyy liikunta merkittäväsi, kun enää ei leikitä, mutta urheiluseuratoiminta on monille liian kilpailuhenkistä. Tiedetään myös, että liikunta on hyvä keino vähentää nuorten syrjäytymisen riskiä. Hyrrä-hankkeessa saatiin nuoria liikkeelle hyvin kaikissa mukana olleissa kunnissa. Erityisen hyväksi välineeksi osoittautui hankkeessa kehitetty liikuntatu

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

TOT-hankkeen 28.1.2014 pidetyn AC-kokouksen muistio

TOT-hankkeen 28.1.2014 pidetyn AC-kokouksen muistio Muistio 1 (5) TOT-hankkeen pidetyn AC-kokouksen muistio Läsnä: Oulun seudun ammattiopisto: Sari Veijola (Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö), puheenjohtaja Seija Rannikko (Oulun seudun ammattiopisto,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot