pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä 50 vuotta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä 50 vuotta."

Transkriptio

1 pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 Sairaalasielunhoitoa oulussa 50 vuotta. apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä

2 Kastellin Apteekki SYYS- TARJOUS! Ultraäänikasvohoito 65,- (norm 80,-) Tehokas ja hellävarainen hoito, joka syväpuhdistaa ja kirkastaa ihoasi. Varaa aika: Tervetuloa hyvään hoitoon Myös Hoitolahjakorttina Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki , Oulu Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Pohjanpiiri 5/2011

3 Pääkirjoitus mitä uutta vuonna 2012? Aino-Liisa Oukka Johtajaylilääkäri Vuosi 2012 tulee olemaan aiemmin aloitettujen strategisten linjausten ja terveydenhuoltolain vaatimusten täytäntöönpanoa. Strategiatyömme valmistui vuonna 2010, jolloin lain valmisteluvaihe oli parhaimmillaan. Pystyimme siten ennakoimaan monet lain vaatimukset, vaikka toimenpiteiden asteelle olemmekin päässeet vasta nyt. Hoitotakuun täyttäminen tiukentuneiden vaatimusten myötä vaatii edelleen lisäponnisteluja. Hoitoonpääsyn ja lähetteiden käsittelyn suhteen olemme jo lähes tavoitteessa, mutta ensikäynnin toteutuminen kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta vaatii vielä työtä. Potilaan vapaus valita hoitopaikkansa erva alueella ei ole vielä aiheuttanut suuria muutoksia potilasvirroissa, mutta laajentuva valinnanvapaus tulevaisuudessa tullee aiheuttamaan jo merkittävää liikkumista. Siksi on tärkeää, että pystymme tehostamaan toimintaamme mm. kehittämällä työnjakoa niin talon sisällä terveydenhuollon ammattilaisten ja tukipalvelujen kesken kuin kuntien ja muiden alueen sairaaloiden kanssa. Meidän on pystyttävä myös tuottamaan luotettavaa tietoa laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoidon vaikuttavuudesta. Terveydenhuoltolaki lisäsi sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden velvoitteita. Ensihoidon järjestäminen siirtyy kokonaisuudessaan sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Oulun yliopistollisen sairaalan tulee vastata myös koko erva alueen ensihoitolääkäripäivystyksestä ja viranomaisverkon ylläpidosta. Näitä tehtäviä varten perustamme OYS:n ensihoitokeskuksen. Vielä tälle vuodelle sairaanhoitopiirin valtuuston on vahvistettava uudet yhtenäiset ensihoidon palvelutasomääritykset. Lakisääteinen perusterveydenhuollon yksikkö aloittaa myös toimintansa ensi vuonna. Yksikkö kootaan pääasiassa olemassa olevista toiminnoista, kuten yleislääketieteen ja terveyden edistämisen yksiköistä, ja niiden tehtävät määritellään vastaamaan lain edellytyksiä. Oma strateginen innovaatiomme, omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, on tässä rakennustyössä tärkeä toimija. Myös tutkimusorganisaatio ja rahoitus uudistuvat. Terveydenhuoltolain mukaan meidän on perustettava alueellinen moniammatillinen tutkimustoimikunta, jonka tehtävänä on mm. tutkimusrahoituksen jako hakemusten perusteella koko erva alueella. Aluksi tutkimustoimikunnan on määriteltävä alueella tehtävän tutkimuksen painopistealueet, jotka on hyväksytettävä sosiaalija terveysministeriön asettamassa valtakunnallisessa asiantuntijatoimikunnassa. Vaikka rakentamisen ja muiden investointien suhteen vietämmekin eräänlaista välivuotta, muun toiminnan kehittäminen ei luppoaikaa suo. Maailma muuttuu, lääketiede ja muu teknologia kehittyvät, ja meidän on muuttuva mukana. n KUVA: AnTTi SUiSTOLA 5/2011 Pohjanpiiri 3

4 Sisältö 10 Pääkirjoitus: Mitä uutta vuonna 2012?... 3 Sairaalasielunhoitoa 50 vuotta: Sairaalasielunhoitajat osana moniammatillista hoitotiimiä...5 Laulaja-lauluntekijä Jukka Salminen: Tärkeintä on kohtaaminen...8 Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä...10 Puhelin on tärkeä osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää...12 Oma rahasto terveydenhuollon kansallisille tietojärjestelmäpalveluille Kasvatussymposiumissa peräänkuulutettiin ennaltaehkäisyä...14 Toimenpidepoliklinikan käytöllä voidaan vähentää leikkaussalipaineita...16 Sähköinen hyvinvointikertomus leviää nopeasti kuntien käyttöön...18 TerPS tuotti uusia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen...20 Salutogeneesi kapinoi sairauslähtöistä terveyden edistämistä vastaan Varhainen mobilisointi parantaa tehohoitopotilaan hoidon laatua Kontinkankaasta vientituote...26 Apuvälinepalvelu keskittyy Rehapolikseen...28 Apurahatutkimuksella lisätietoa raskauskomplikaatioista ja sydän- ja verisuonitautien riskeistä Halo-neuvottelukunta: Uusia suosituksia terveydenhuollon menetelmien käytöstä Suomessa...31 AY-asiat: Tehy-sopimus päättymässä, raami tulossa?...32 Jos minulta kysytään, niin... Tieto liikkuu potilaiden liikkuessa...34 Lääketieteen professorin arvonimi Oulun yliopistolliseen sairaalaan...35 Pohjanpiiri 36. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP (08) Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP (08) Sylvi Savolainen, PPSHP (08) Antti Suistola, PPSHP (08) Jukka Veijola, PPSHP Graafikot Paula Mäntyniemi, Kalevaprint Sinikka Nurmi, Kalevaprint Marika Määttä, Kalevaprint Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset (08) Ilmoitukset Olavi J. Määttä Pohjanpiiri ilmestyy Nro Painopaikka Kalevaprint Oy

5 KUVA: JUKKA VeiJOLA Teksti: Liisa Ahlstén oulun seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja sairaala lapsityö 10 vuotta. juhlallisuuksiin kuuluneessa henkilökunnan kahvikonsertissa lauloi johanna iivanainen. Sairaalasielunhoitajat osana moniammatillista hoitotiimiä 5/2011 Pohjanpiiri KUVA: JUKKA VeiJOLA 5

6 Sairaalasielunhoidon luon teeseen kuuluu kiireetön läsnäolo tukea kaipaavan vierellä. Noin puolet sairaalapapin työajasta kuluu henkilökohtaisissa sielunhoitokeskusteluissa, jotka tukevat niin potilaan kuin omaisten henkistä jaksamista kuormittavissa tilanteissa. Toinen puoli koostuu mm. hartauksista, toimituksista ja kokouksista. Oulussa sairaaloissa käytiin viime vuonna noin sielunhoidollista keskustelua, johtava sairaalapastori Hannele Lusikka kertoo. Puhumisen on todettu vapauttavan aivoissa mielihyvähormonia, siksi sen merkitystä ei pidä vähätellä ihmisen toipumisprosessissa tai kriisitilanteissa. Mutta emme tee työtä yksin, hoitohenkilökunta on sairaalapappien tärkeä yhteistyökumppani sielunhoidollisen tuen tarjoajana, hän toteaa. Hyvä hoito koostuu monesta eri elementistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastikään antanut kaikkia sairaanhoitopiirejä koskevan saattohoidon suosituksen, jossa muistutetaan kuolevan oikeudesta hyvään fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja hengelliseen hoitoon. Henkinen tuki tärkeää niin potilaalle kuin hoitajalle Osastonhoitaja Kaisu Rautioahon mukaan keskustelut sairaalasielunhoitajan kanssa ovat potilaille hyvin merkityksellisiä ja muun muassa syöpäpotilaat odot tavat näitä tapaamisia. Myös elämän kriisitilanteissa, kun vanhemmat ovat päättäneet geneettisesti sairaan lapsensa kohtalosta, keskusteluapu on hyvin tärkeää. kuva: jukka veijola s Kahvikonsertissa myös esiintyjät, Johanna ja Mikko Iivanainen, saivat nauttia pöydän antimista. 6 Pohjanpiiri 5/2011

7 kuva: Martti Ahlstén kuva: Liisa Ahlstén Oulun sairaalasielunhoidon 50-vuotisjuhlamessu kokosi väkeä tuomiokirkkoon. Juhlamessun toimittivat piispa Samuel Salmi ja kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon yksikön johtaja Sampo Muurinen. Kuolleena syntyneiden pienokaisten uurnalehto on Intiön hautausmaalla. Sairaalasielunhoitajat järjestävät meille hoitohenkilökunnalle ns. surukierroksia niin, että osaamme kertoa vanhemmille, miten he voivat saattaa pienen vainajan patologian laitokselta Intiöön, hän kertoo. Sairaalassa potilaat ovat usein kasvokkain kuoleman kanssa. Sairaalasielunhoitajat tuovat tähän tilanteeseen oman osaamisensa ja osallistuvat näin moniammatilliseen hoitotyöhön. Sairaalasielunhoitajat toimivat myös työnohjaajina ja tukevat hoitohenkilökuntaa kiperissä tilanteissa, Kaisu Rautioaho toteaa. Ajat muuttuvat Potilaat ovat sairaalassa yhä lyhyempiä aikoja. Sielunhoidon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että potilaiden ja omaisten on tärkeä itse pyytää sairaalapapin tapaamista, koska häntä ei lyhyen hoidon aikana kenties muuten tapaisi osastolla. Tässä tilanteessa hoitohenkilökunnan aktiivisuus sairaalapapin avun tarjoamisessa korostuu entisestään, Hannele Lusikka huomauttaa. Juhlamessussa saarnanneen Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtajan Sampo Muurisen mukaan valtakunnallisena haasteena sairaalasielunhoidossa on monikulttuurisuus, onhan sekä hoitohenkilökunnassa että asiakkaissa nykyään yhä enenemässä määrin maahanmuuttajia. Oulun seurakuntayhtymässä on viisi sairaalasielunhoitajan virkaa. Sairaalasielunhoitajista kolme toimii Oulun yliopistosairaalassa, yksi Peltolan psykiatrisilla osastoilla ja yksi kaupungin mielenterveysyksiköissä. Koko maassa työskentelee 137 sairaalapastoria. Vanhan kirkkolain määräys sairaalasielunhoidosta kuului, kutsua sairaan luo tulee viipymättä noudattaa Oulussa kutsu kuultiin. Ensimmäinen sairaala papin virka perustettiin Ouluun 50 vuotta sitten nimenomaan hoitoalan ammattilaisten vetoomuksesta. Virkaan valittiin Kastellin piiripappina osa-aikaisesti sairaalassa jo vuoden toiminut kirkkoherra Eino J. Pietilä. Myöhemmin 1970-luvulla yli opistollisen keskussairaalan toiminnan käynnistyttyä ensimmäisen viran rinnalle perustettiin uusia virkoja. n s Osastonhoitaja Kaisu Rautioaho ja johtava sairaalapastori Hannele Lusikka tekevät yhdessä työtä potilaan hyvinvoinnin edistämiseksi. 5/2011 Pohjanpiiri 7

8 Laulaja-lauluntekijä Jukka Salminen: Tärkeintä on kohtaaminen Jukka Salminen laulattaa ja leikittää lapsia sairaalassa Ystävyyttä enkeleitä - teemalla. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Jukka Veijola Kohtaaminen on läsnäoloa ja kuuntelemista. Sairaan luo mennessään joutuu kohtaamaan myös omat pelkonsa, kun kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Lapsen vakava sairastuminen pysäyttää, se tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta. 8 Pohjanpiiri 5/2011 Läsnäolo ja vuorovaikutus ovat sanoja, jotka toistuvat laulaja ja lauluntekijä Jukka Salmisen puheessa, kun hän kertoo työstään lasten parissa. Kouluja kiertäessään, hän on havainnut, että sairaalakouluissa on aivan erityinen läsnäolon ja herkkyyden ilmapiiri. Vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen osa esiintymistäni. Kun menen lasten eteen, ja antaudun läsnäoloon heidän kanssaan, niin se mikä on lapsissa ja minussa alkaa keskustella keskenään. Se ei ole sitä, että otan jonkun jutun jostakin lokerosta ja tarjoilen sen heille. Vaan se on vuorovaikutusta, josta syntyy kohtaaminen, joka rakentaa niin lapsia kuin minuakin, Jukka Salminen kuvailee esiintymistilanteitaan. Esiintymistilanteet rakentuvat yhdessä tekemistä. Me lauletaan, leikitään ja opitaan yhdessä. Lapset ovat opettaneet minulle kolme tärkeää asiaa: uskalla katsoa silmiin, ole samalla tasolla ja jos vielä rohkeutta riittää, niin

9 Esiintymistilanne rakentuu vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Uskalla katsoa silmiin, ovat lapset Jukka Salmiselle opettaneet. kosketa, tule lähelle. Näitä kolmea läsnäolon peruselementtiä lapset ovat minulle opettaneet. Riitän vajavaisena Se, mitä itse haluan lapsille välittää, on se sama asia, jota aikuisetkin janoavat kuulla, että olet arvokas ihan omana itsenäsi, ilman, että teet yhtään mitään. Liian usein annamme toisten ihmisten määritellä itsemme ja peiliin katsoessamme kysymme, riitänkö tällaisena, Jukka Salminen pohdiskelee. Itsensä hyväksyminen on monesti pitkä kasvuprosessi. Se ei ole asia, jonka voisi paketoida ja tarjota lapsille kauniissa paketissa. Itsensä hyväksyminen ja omanarvontunto syntyvät hyväksyvässä vuorovaikutuksessa. Musiikki ja yhdessä laulaminen ovat parhaimmillaan tällaisia hoitavia kokemuksia. Joku, joka jostain syystä ei itse ole osallistunut yhdessä laulamiseen, on saattanut todeta jälkeenpäin, että olipa mukava laulaa yhdessä, hän kertoo. Kun yli kolmekymmentä vuotta sitten tein ensimmäiset lauluni, en voinut aavistaa minne kaikkialle ne minua kuljettavat. Hänen laulunsa ovat löytäneet tiensä koulun laulukirjoihin ja ne ovat vieneet miestä mm. Etelä- Amerikkaan ja Etiopiaan samoin kuin kouluihin ympäri Suomen, Pikku Kakkoseen ja nyt OYS:n lastenklinikalle. Elämä on arvaamaton. Välillä se heittelee ja välillä kantaa, ja koskaan se ei ole ihmisen hallittavissa. Lapsen sairauteen sisältyy mielessäni aina ajatus epäoikeudenmukaisuudesta ja avuttomuus sellaisen kivun kohtaamisesta. Mutta esimerkiksi juuri Etiopiassa aidsia sairastavien keskuudessa löysin lapsista käsittämätöntä toivoa ja voimaa, Jukka Salminen pohtii. n 5/2011 Pohjanpiiri 9

10 Tulosalue-esittely Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä Teksti: Martti Ahlstén Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue tuottaa potilaiden hoidossa tarvittavia sisäisiä palveluita. Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue näyttää paperilla katsottuna vähän merkilliseltä. Osa siihen kuuluvista yksiköistä edustaa lääketiedettä, osa hallintoa, insinööriosaamista ja muuta sellaista toimintaa, joka ei liity välittömästi potilaan hoitoon. Tulosalueen johtaja, radiologian erikoislääkäri osmo Tervonen ei ihmettele, jos ensivaikutelma on hämmentävä, sillä tämänkaltaista yksikköä ei hänen tietojensa mukaan ole muualla Suomessa. Me pidämme talon toiminnassa. Tulosalueemme on koottu yksiköistä, jotka tuottavat sairaalan sisäisiä palveluita. Sitä ei siis ole muodostettu lääketieteellisin perustein tai siten, että olisi koottu yhteen sisällöllisesti samankaltaisia palveluita tuottavia yksiköitä, hän selvittää. Organisaatiokielellä sanotaan, että sairaanhoidolliset palvelut vastaa sairaanhoitopiirin infrastruktuurista. Kansanomaisesti voisi sanoa, että tulosalue on sairaanhoitopiirille eräänlainen monikätinen ja monijalkainen, korkeasti koulutettu talonmies. Se huolehtii, että asiat rullaavat, tarvittavat hankinnat hoidetaan ja yksiköillä on se, mitä ne tarvitsevat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. edessä tilojen uudelleenjärjestely Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue perustettiin, jotta sisäisten palveluiden toimittamisessa voitaisiin luoda koko sairaanhoitopiirin kattavia toimintatapoja sen sijaan, että eri puolilla taloa toimittaisiin samantapaisissa asi oissa eri tavalla. Tavoitteena on järjestää sisäinen palvelu tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Uudistus helpottaa myös toiminnan ja talouden suunnittelua, kun sisäisiä palveluita tuottavat pystytään kokoamaan saman pöydän ääreen. Esimerkiksi hankintoihin ja varastointiin sisältyy samoja elementtejä kuin apteekin lääkkeiden varastointiin ja jakeluun. Nyt niitä voidaan suunnitella kokonaisvaltaisesti. Neuvontapisteiden järjestäminen on asiakirjahallinnon tehtävä. Se toimi aikaisemmin hallintokeskuksessa. Nyt, kun asiakirjahallinto on samassa tulosalueessa ravintopal KUVA: PiRJO PYHÄLUOTO KUVA: JUKKA VeiJOLA KUVA: MARTTi AHLSTén Pentti Huovinen seuraa tyytyväisenä, kun sairaalahuoltaja Carola Wasberg huolehtii huoneen puhtaaksi. 10 Pohjanpiiri 5/2011 OYS:n päivystyslaboratorioon on hankittu uusi automaatiolinjasto, joka esikäsittelee näytteet ja ohjaa ne oikeille analysaattoreille. Osmo Tervosen työhuonetta koristaa röntgenlaite, joka on peräisin 1940-luvuta.

11 veluiden kanssa, olemme voineet perustaa kirurgian aulaan neuvontapisteen, joka toimii samaan aikaan kahvilana, Osmo Tervonen kertoo esimerkkejä. Uudet tulosalueet ovat toimineet vasta vajaan vuoden, joten sairaanhoidollisissa palveluiden kehittämisessä ei ole vielä ehtinyt tapahtua mitään suuria uudistuksia. Moni asia odottaa, että koko sairaanhoitopiirin kattava kiinteistöjen kehittämissuunnitelma valmistuu. Sairaanhoidolliset palvelut on tarkoitus sijoittaa sen avulla tehokkaammin. Ajatus on keskittää OYS:n pohjoispäätyyn kaikki sellaiset toiminnot, joihin pitää olla helppo pääsy talon ulkopuolelta esimerkiksi kuorma autoilla. Tällaisia yksiköitä ovat esimerkiksi ravintopalvelut, hankinta ja logistiikkapalvelut ja apteekki. Kun tämä on saatu kuntoon, päästään paremmin suunnittelemaan sisäisiä toimituksia ja niissä tarvittavia teknisiä ratkaisuja, Tervonen selvittää. kuntayhteistyö Syvenee Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueen monille yksiköille on tyypillistä, että ne asioivat kuntien kanssa. Tällainen yhteistyö lisääntyy. Esimerkiksi Oulun kaupungin kuvantamispalvelut siirrettiin hiljattain OYS:n uuden Avohoitotalon tuotettaviksi. Vuoden alussa perustettiin kymmenen kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteinen apuvälinekeskus. Oulun kaupungin laitoshoidon kaikki ruoka annokset on tarkoitus ryhtyä valmistamaan OYS:ssa. Yhteistyötä on valmistelu myös hammashoidon välinehuollossa, Osmo Tervonen kertoo. n SairaanHoidolliSten palveluiden tulosalue Työntekijöitä 1618 Talousarvio noin 150 miljoonaa euroa vuodessa Johtaja osmo Tervonen Ylihoitaja Eila Alavahtola vastuualueet Laboratorioalat Laboratorio Patologia Mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Kuvantaminen Päivystysröntgen Lasten röntgen Eteläinen keskusröntgen Pohjoinen keskusröntgen Avohoitotalon röntgen Isotooppiosasto Potilashoidon palvelut Apteekki Sosiaalitoiminta Apuvälinepalvelut Hankinta ja logistiikkapalvelut Ravintopalvelut Asiakirjahallinto Sairaala- ja välinehuolto Sairaalahuoltopalvelut Välinehuoltopalvelut Tekniikan palvelut Kiinteistötekniikka Lääkintätekniikka KUVA: AnTTi SUiSTOLA Huoltomestari Jyrki Meltaus huoltamassa röntgenlaitetta. 5/2011 Pohjanpiiri 11

12 Puhelin on tärkeä osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää Oulun seudun yhteispäivystyksen puhelinneuvonta on hoidettu vuodesta 2006 alkaen ulkoistettuna palveluna. Järjestely on parantanut päivystystoiminnan laatua. Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Yhteispäivystyksen vastuualuejohtaja Matti Martikainen sanoo, että ulkoistuksella on saavutettu kaksi hyötyä: päivystyksen henkilökunta voi keskittyä paikalla oleviin potilaisiin ja puhelimeen vastaavat voivat keskittyä puhelinneuvontaan. Yhteispäivystyksen alueella asuu ihmistä, ja meillä on potilaskäyntiä vuodessa. Jos kaikki puhelut tulisivat päivystykseen, se olisi suuri lisäkuorma yksikölle. Puhelinpalvelun järjestely on erinomainen esimerkki siitä, miten terveydenhuollossa voidaan onnistuneesti ulkoistaa jokin osatominto järkevillä kustannuksilla. Yhteispäivystyksen potilasohje on, että soita, ennen kuin lähdet päivystykseen. Numero, johon soitetaan, on OYS:n päivystysnumero, josta puhelu ohjautuu Oulun keskustassa sijait sevaan puhelinneuvontapisteeseen. Puhelinneuvonta on ohjeistettu tarkasti ja arvioimme toiminnan laatua jatkuvasti yhteisissä palavereissa, Martikainen sanoo. Puolet soittajista ohjataan hoitoon Mikko Korkala ja Paula Alasuutari tarkastelevat haastatteluhetken jonotilannetta. Sopimuksen mukaan 95 prosenttiin puheluista on pystyttävä vastaamaan. Sen jälkeen tulee sakkoa. Juuri nyt tilanne on hyvä. Ei jonoa. Sanna Savilampi aloitti Mawellin puhelinneuvojana puoli vuotta sitten. Hän on toiminut sairaanhoitajana kymmenen vuotta ja halusi laajentaa ammattitaitoaan. Yhteispäivystyksen puhelinpalvelua on hoitanut alusta saakka Mawell Care Oy. Palvelu kilpailutettiin uudestaan alkuvuodesta. Mawell voitti tarjouskilpailun, ja se jatkaa toimintaa vuoden 2013 loppuun saakka. Mawell hoitaa sopimuksen perusteella Oulun seudun yhteispäivystyksen puhelinpalvelun ympärivuorokautisesti ja Oulaskankaan sairaalan puhelinpalvelun virka-ajan jälkeen. Mawellilla on vastaavanlaisia sopimuksia eri puolilla Suomea. Palvelujohtaja Mikko Korkala muistuttaa, että puhelinpalvelussa ei ole kyse pelkästään siitä, kannattaako soittajan lähteä päivystykseen vai ei. Karkeasti arvioiden noin puolet soittajista on sellaisia, jotka ohjeistamme hakeutumaan hoitoon. Paikka ei välttämättä ole päivystys, sillä moni soittajista voi 12 Pohjanpiiri 5/2011

13 oma rahasto terveydenhuollon kansallisille tietojärjestelmäpalveluille Hallitus esittää, että Kansaneläkelaitokseen perustetaan uusi rahasto (palvelurahasto), jolla rahoitettaisiin terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja sähköisen lääkemääräyksen toteutus ja ylläpito. Palvelurahasto erottaisi aiempaa selvemmin nk. Kanta palvelujen rahoituksen Kelalle kuuluvien muiden tehtävien rahoituksesta. Samalla esitetään, että valtio rahoittaa keskitettyjen palvelujen suunnittelun ja rakentamisen valtion talousarviossa tähän osoitettavalla määrä rahalla. Ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset rahoitettaisiin maksuilla, jotka peritään palveluja käyttäviltä terveydenhuollon palvelujen antajilta ja apteekeilta. Maksut otetaan käyttöön vaiheittain vuosien aikana. Siirtymäkauden aikana valtio rahoittaa ylläpidon aiheuttamista kustannuksista sen osan, jota käyttäjämaksut eivät kata. Kanta palvelujen vuotuiset ylläpitokustannukset on arvioitu noin 11,1, miljoonaksi euroksi. Valtion rahoitusosuus vuonna 2012 on noin 11 miljoonaa euroa ja se alenee vuosittain siten, että vuodesta 2015 alkaen kustannukset on tarkoitus kattaa käyttäjämaksuilla. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta n odottaa ohjeidemme tukemana seuraavaan arkipäivään ja ottaa sitten yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Vain alle 30 prosenttia soittajista on meidän arviomme mukaan ollut päivystyksellisen hoidon tarpeessa. Puolet soittajista siis selviää kotihoito ohjein eikä tarvetta hoitoon hakeutumiselle sillä hetkellä ole. Pieni osa puhelinohjausta liittyy tervey denhuollon palvelujärjestelmään, esimerkiksi erikoissairaanhoidon lähetekäytäntöihin Korkala selvittää. neuvojat terveydenhuollon ammattilaisia Osastonhoitaja Paula Alasuutari Mawellista kertoo, että tyypillisimmät soitot koskevat nuhakuumetta ja ripulioksennusta, ja soittaja haluaa tietää, kannattaako lähteä päivystykseen vai ei. Tyypillisin soittaja on pienen lapsen äiti tai isä, joka mieluummin jäisi kotiin hoitamaan lastaan, jos uskaltaisi. Meidän ammattitaitoamme on tunnistaa, millainen soittajan tilanne on ja ohjeistaa sen mukaisesti, Alasuutari sanoo. Palvelua hoitaa yrityksessä 35 puhelinpalvelijaa, joilla kaikilla on joko sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan koulutus sekä työkokemusta sairaalasta. Kokeneimmilla on takanaan jo 20 vuoden työura terveydenhuollossa. Puhelinneuvojilla on pääsy sähköisiin potilaskertomuksiin. Potilaskertomukseen tehdään merkintä, miten soittajaa on neuvottu ja millaisia hoito ohjeita hänelle mahdollisesti on annettu. Päivystyksen henkilökunta näkee puhelinneuvojan tekemät merkinnät. n KotirinKi toimii oulussa Enemmän yhteistä aikaa säännöllisellä, sopimukseen perustuvalla kotisiivouksella. Tutustukaa palveluum me netissä ja kokeilkaa hintalaskuria Kolme tuntia ilmaista lisäpalvelua, jos tekee kotisiivoussopimuksen Kotiringin kanssa mennessä. (Koskee vain uusia sopimuksia) TeiTä palvelevat Oulujoen eteläpuoli Kotirinki Oulu Kempele Oulujoen pohjoispuoli Kotirinki Oulu Kynsilehto Kotirinki Oulu Kempele Tarja Viljanen puh Kotirinki Oulu Kynsilehto Minna-Mari Jurvansuu puh /2011 Pohjanpiiri 13

14 Kasvatussymposiumissa peräänkuulutettiin ennaltaehkäisyä Lapsen terveen kasvun ja kehityksen keskeinen tekijä on ihmissuhteiden pysyvyys, turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin ja huoltajiin. Lasta ei tarvitse suojella elämältä, vaan hän tarvitsee valmennusta elämään, symposiumissa todettiin. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta oli valinnut symposiumissa otsikokseen Yhteiskunnan instituutiot, preventiota vai riskitekijöitä? Hän sanoi kääntävänsä yleisen tarkastelukulman toisinpäin. Kun tavallisesti ajatellaan, että kasvattajat ja opettajat tekevät virheitä ja sitten yhteiskunta tulee eri instituutioidensa kautta ja korjaa ne. Hänen lähtökohtanaan on, että yhteiskunta tekee poliittisilla päätöksillään virheitä. Niiden tuloksia sitten hämmästellään parinkymmenen vuoden kuluttua, vaikka jo ennakkoon voidaan tutkimuksilla osoittaa, mitä rataa kehitys lähtee kulkemaan. Tutkimusesimerkkejä hän poimii sekä päivähoidosta että koulumaailmasta. Hänen mukaansa jo 70-luvulla Amerikassa tarkasteltiin päivähoidon vaikutuksia alle 3-vuotiaisiin lapsiin ja tulos oli yllättävä. Oletus oli, että päivähoidosta seuraa vain ja ainoastaan hyvää, mutta yllättävänä tuloksena oli lasten stressin ja aggressioiden ilmaantuminen. Tutkimustieto suunnittelun pohjaksi Näiden tutkimusten mukaan varhain, alle 3-vuotiaana, aloitettu päivähoito isossa ryhmässä ennusti aggressiivisuutta kouluiässä ja yhteys säilyi, vaikka kaikki väliin tulevat muuttujat kontrolloitiin. Pienessä ryhmässä aggressiivisuus sen sijaan ei lisääntynyt. Toisin sanoen päivähoito sinänsä ei ennustanut aggressiivisuutta, vaan ryhmän koko. Kun lapsi joutuu suureen ryhmään ja hänellä ei vielä ole niitä taitoja, mitä ryhmässä selviytyminen vaatii, ei hän niitä näiden tutkimusten mukaan ryhmässä opi. Suuressa ryhmässä lisääntyvät ne käyttäytymismuodot, joita tutkijat kutsuvat aggressiivisuudeksi. Tutkimuksissa todettiin myös, että mitä enemmän hoitotunteja alle 3-vuotiaalla oli kertynyt, sitä aggressiivisempi, tottelemattomampi ja levottomampi hän oli kouluiässä. Stressi ilmenee cortisolitason nousuna siten, että yli yhdeksän tunnin hoitopäivän jälkeen se ei ennätä laskea normaalitasolle yön aikana. Stressin taas on todettu laskevan immuniteettitasoa, joka taas vaikuttaa lasten sairastavuuteen laajemminkin kuin vain hengitystieinfektioiden osalta. Ryhmäkoko lapsen kehitysasteen mukaan Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan optimaalisen ryhmäkoon nyrkkisääntönä on pidetty lapsen ikä plus kaksi. Näin ollen 2-vuotiaan lapsen katsotaan pystyvän leikkimään neljän lapsen ryhmässä niin, että hän hallitsee tilanteen. Tämän kokoisessa ryhmässä hän pystyy rakentamaan ystävyyssuhteita ja se lisää hänen sosiaalisuuttaan. Kouluikäisten lasten kohdalla luokan koolla on merkitystä niin sanottuun sosiaaliseen pääomaan. Suuret luokkakoot vaikuttavat negatiivisesti mm. minäkuvaan, itsetuntoon ja koulumotivaatioon. Ryhmä- ja luokkakoot ovat poliittisen päätöksenteon tulosta, niitä eivät päätä lasten vanhemmat eivät lastentarhanopettajat eikä peruskoulun opettajat. Esimerkkiensä avulla Liisa Keltikangas-Järvinen osoittaa, kuinka poliittinen päätöksenteko vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen ja elämään tavalla, jonka usein näkyy vasta parinkymmenen vuoden viiveellä. Päätöksenteko on hänen mielestään usein kuitenkin hyvin lyhytjänteistä, päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein eivätkä ole enää vastuuta jakamassa parinkymmenen vuoden kuluttua. Siksi hän peräänkuuluttaakin tutkimustiedon ottamista päätöksenteon pohjaksi. Preventio, ennaltaehkäisy, on hänen mukaansa halvempaa kuin seurausten hoitaminen. Liisa Keltikangas-Järvinen oli luennoimassa Alma och K.A. Snellman Säätiön symposiumissa, jonka teeman oli Kasvatuksesta ja sen haasteista. Se kokosi syyskuussa Lääketieteellisen tiedekunnan auditorioon nimekkäitä kasvatusalan asiantuntijoita ympäri maan. Muina järjestäjinä olivat OYS:n Lasten ja nuorten klinikka sekä Lastenpsykiatrian klinikka. n Alma och K.A. Snellman Symposiumissa jaettiin väitöskirjapalkinnot FT Tuula Hurtigille ja LT Outi Peltoniemi-AIlastolle, kolmas palkittu on LT Hanna Juntti. Alma och K.A. Snellman Säätiö edistää perustamiskirjansa tarkoitusta jakamalla viiden vuoden välein väitös kirjapalkinnon sekä järjestämällä tieteellisiä symposiumeja ja yleisötilaisuuksia. Vuoden 2011 väitöskirjapalkinnot myönnetiin: FT Tuula Hurtigi väitöskirjasta: Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 birth cohort. LT Hanna Juntti väitöskirjasta: Association of respiratory syncytial virus infection with asthma and atopic allergy. LT Outi Peltoniemi-AIlasto väitöskirjasta: Corticosteroid treatment in the perinatal period: Efficacy and safety of antenatal and neonatal corticosteroids in the prevention of acute and long-term morbidity. 14 Pohjanpiiri 5/2011

15 puh Kaikki CONTOUR -perheen mittarit lukevat samaa liuskaa Olemme kaikki diabeetikkoja, joiden tarpeet ovat erilaisia, mutta käytämme silti kaikki samaa liuskaa Bayerin Ei koodausta -teknologia Lyhyt mittausaika - 5 sekuntia Pieni näyte 0,6 µl 24 kuukauden säilyvyys SUOMENKIELINEN 5/2011 Pohjanpiiri 15

16 Rannekanavaoireyhtymää hoidetaan pienellä leikkaustoimenpiteellä paikallispuudutuksessa ja siksi se sopii hyvin toimenpidehuoneessa toteutettavaksi. Toimenpidepoliklinikan käyttö vähentää leikkaussalipaineita Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Juha Sarkkinen Avohoitotalon toimenpidehuoneessa voidaan tehdä pientoimenpiteitä leikkaussaliolosuhteissa ja näin vähentää leikkaussalikuormitusta. Myös uudet lääkehoidot vähentävät leikkaustarvetta ja antavat tilaa vaativille toimenpiteille. Avohoitotalossa on toimenpidehuone, jossa on vain hieman kevennetyt leikkaussaliolosuhteet. Rannekanavaoireyhtymää (syndroma canalis carpi) hoidetaan pienellä leikkaustoimenpiteellä paikallispuudutuksessa ja siksi se sopii hyvin toimenpidehuoneessa toteutettavaksi. 16 Pohjanpiiri 5/2011

17 Potilas tulee rannekanavatoimenpiteeseen aamulla. Kokonaisuudessaan leikkausprosessi on kevyt, toimenpiteen ajan hän on omissa vaatteissaan. Lyhyen seurannan jälkeen hän voi lähteä takaisin kotiin. Ensimmäiset rannekanavatoimenpiteet tehtiin Avohoitotalossa syyskuun viimeisellä viikolla. Toimenpiteessä ei tarvita anestesialääkäriä, vaan kirurgi antaa tarvittavan puudutteen. Leikkaussalin anestesia- ja leikkaushoitajat ovat kehittämisprosessin aikana perehdyttämässä poliklinikan hoitajia, mutta jatkossa toimenpiteessä on mukana vain poliklinikan omia hoitajia, osastonhoitaja Anitta Tanhua kertoo. Hoitoprosessien kehittelyä käytetään resurssien suuntaukseen Rannekanavaoireyhtymän hoitoprosessin kehittely on aloitettu jo Lyhkissä. Käsikirurgi Marko Sunnarin mukaan prosesseja on järkevää keventää siellä, missä siihen pystytään, ja suunnata leikkaussaliresursseja niihin operaatioihin, jotka leikkaussalia vaativat. Käsikirurgian erikoislääkäreitä on OYS:ssa tällä hetkellä vain kolme ja minä olen ainoa kokopäiväinen. Eri koulutusvaiheessa olevia erikoistuvia lääkäreitä on nyt kolme, vuoden vaihteen jälkeen kaksi. Ensi vuonna henkilöresurssit mahdollisesti huonontuvat. Näillä resursseilla me joudumme keskittymään niihin toimenpiteisiin, jotka vaativat nimenomaan käsikirurgin osaamista, hän toteaa. Rannekanavaleikkaus on mielestäni käden alueen yleiskirurgiaa, se on ensimmäisiä leikkauksia, mitä kaikki erikoistuvat kirurgit tekevät. Rannekanavaleikkauksiin ei välttämättä käsikirurgia tarvita, hän jatkaa. Illaksi kotiin Potilas tulee rannekanavatoimenpiteeseen aamulla. Hän saa syödä kevyen aamupalan ja ottaa normaalisti aamulääkkeensä. Toimenpiteen ajan hän on omissa vaatteissaan ja kun toimenpide on tehty, hän pääsee lepotuoliin toipumaan. Lyhyen seurannan ja fysioterapeutin jumppaohjeiden jälkeen hän voi lähteä takaisin kotiin. Kokonaisuudessaan leikkausprosessi on kevyt, jopa kahdeksan tällaista toimenpidettä voidaan tehdä yhden päivän aikana. Aloitimme neljällä potilaalla, mutta tällä hetkellä teemme kuusi toimenpidettä päivässä., Anitta Tanhua kertoo. Leikkaussalin kuormitusta voidaan vähentää myös lääkehoidoilla. Kämmenkalvon kutistumaa, joka aiheuttaa sormien ojennusvajausta on Avohoitotalossa alettu hoitaa injektiohoidolla. Se on täysin polikliininen hoitomuoto, joka todennäköisesti tulee vakiinnuttamaan paikkansa ja vähentää Sunnarin mukaan leikkaustarvetta. n 5/2011 Pohjanpiiri 17

18 Sähköinen hyvinvointikertomus leviää nopeasti kuntien käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoima Terveempi Pohjois-Suomi -hanke, TerPS päättyi lokakuun lopussa. Hankkeen merkittävin tulos on sähköinen hyvinvointikertomus, jonka avulla voidaan toteuttaa uuteen terveydenhuoltolakiin ja hallitusohjelmaan kirjattuja velvoitteita ja tavoitteita joustavasti ja teknologiaa hyödyntäen. Hyvinvoinnin edistäminen ei kosketa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaan kaikkia hallinnonaloja. Anne Niskan mukaan sähköinen hyvinvointikertomus tukee poikkisektoraalista suunnittelua. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Jukka Veijola Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa on kehitetty kuntien käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus. Sen ensimmäinen versio julkaistiin keväällä ja yli sata kuntaa on jo ottanut sen käyttöön. Hankejohtaja Anne Niskan mukaan kyseessä on poikkeuksellinen tilanne projektimaailmassa. Yleensä kestää hyvän aikaa ennen kuin jossakin hankkeessa kehitetyt tulokset alkavat levitä, jos leviävät 18 Pohjanpiiri 5/2011 lainkaan. Sähköinen hyvinvointikertomus on otettu laajasti hyötykäyttöön jo ennen kuin TerPS on saatu päätökseen. Taustalla on uusi terveydenhuoltolaki. Jo hyvän aikaa ennen sen virallista voimaantuloa tiedettiin, että siinä tullaan korostamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä. Tiedettiin myös, että laki tulee velvoittamaan kunnat seuraamaan ja suunnittelemaan väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä raportoimaan siitä vuosittain ja laajemmin valtuustokausittain, Anne Niska kertoo. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla tämä lain velvoite voidaan täyttää kautta maan yhtenevästi. Kertomus on kunnille ilmainen ja se toimii internetissä. Laaja yhteistyö ja testaus Sähköinen hyvinvointikertomus on kehitetty yhteistyössä Itä- Suomen KanervaKaste -hankkeen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaalija terveysministeriön (STM) ja Kuntaliiton kanssa. Sähköisen kertomuksen toimivuutta on testattu TerPS-osahankkeissa Oulun Eteläisen, Raahen seudun sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueilla ja Haukiputaan kunnassa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyötä on toteutettu STM:n myöntämällä Kaste-rahoituksella. STM:n neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä sanoo, että hyvinvointikertomuksen kehittäminen sähköiseksi työkaluksi TerPS -hankkeessa on todellinen innovaatio. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla on helppo kuvata ja seurata kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Sähköinen hyvinvointikertomus tekee myös päätöksenteon taustalla olevan tiedon näkyväksi ja tarpeen mukaan aina uudelleen analysoitavaksi. Taustadokumentit kuten voimassa oleva lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja suositukset voidaan linkittää asiakirjaan. Sähköisessä muodossa hyvinvointikertomus voidaan liittää kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluprosessiin, ja siihen on mahdollista palata päätösten perusteluissa aina tarpeen mukaan. Sähköinen muoto tekee mahdolliseksi vertailut kuntien ja alueiden välillä, kun kertomus tehdään samalla työvälineellä ja yhtenevin perusindikaattorein joka paikassa. Tämä parantaa tiedon ja analyysien laatua sekä kasvattaa kokonaisnäkemystä kuntien ja alueiden hyvinvointitilanteesta. Kunnat voivat myös verrata omaa tilannettaan valitsemiinsa verrokkikuntiin.

19 Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta ja liikunta edistää hyvinvointia. Niinpä TerPSin päätösseminaarin yksi ohjelmanumero oli Telemark Teamin vuotiaiden lasten tanssiryhmän esittämä lattarisikermä. Kulttuuri on yksi hyvinvointia lisäävistä julkisista palveluista, joten Oulun kaupunginteatteri oli mitä sopivin paikka TerPSin loppuseminaarille. Kerttu Perttilä ihaili tauolla teatterin komeita pukuja. Pohjois-Pohjanmaa edelläkävijä Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä laaja maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma. TerPS on ollut yksi sen kärkihankkeista ja sille ollaan valmistelemassa jatkoa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman tavoitteena on saada aikaan nykyistä huomattavasti laajempaa ja koordinoidumpaa yhteistyötä kaikkien maakunnan hyvinvointitoimijoiden kesken ja saada siten nostettua toimenpiteiden vaikuttavuutta oleellisesti nykytasosta. Mukana ovat alueen kunnat, keskeiset tutkimusorganisaatiot, kouluttajat, kehittäjät, rahoittajat, kolmannen sektorin toimijat ja yritysmaailman edustajat. Nämä eri tahot ovat kaikki allekirjoittaneet hyvinvointisopimuksen. Anne Niskan mukaan Pohjois- Pohjanmaa on edelläkävijä organisoidussa hyvinvoinnin edistämisessä. Työ käynnistyi lähes viisi vuotta ennen kuin asia nousi hallitusohjelmaan. Kerttu Perttilän mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus koostuu hallitusohjelmassa monista palasista. Kun nämä summataan yhteen, hallitusohjelmassa on vahva viesti siitä, että terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ kuuluu kaikilla toiminnan tasoilla, kansallisesti, alueellisesti ja kunnissa kaikkien toimialojen tehtäviin. Erityisesti ohjelmassa painotetaan eriarvoisuuden ja terveyserojen vähentämistä. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on yhteistyötä, yhteisen vastuun ottamista ja voimavarojen kohdentamista ennakoivaan työhön, hän sanoo. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen voi tutustua internetissä osoitteessa n 5/2011 Pohjanpiiri 19

20 Kuva: Jussi Ovaskainen TerPS tuotti uusia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen Teksti: Martti Ahlstén Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa (TerPS) kehitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, johtamista ja osaamista, uusia kansalaisten osallisuutta ja omavastuuta lisääviä käytännön toimintamalleja sekä teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Osahankkeita oli kuusi. 20 Pohjanpiiri 5/2011 Oulun kaupungin Tero-hankkeessa kehitettiin elinkaarimalliin perustuvaa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä. Mallissa tarjotaan ohjausta diabeteksen ennaltaehkäisyyn, riskien tunnistamiseen ja hoitoon äitiysja lastenneuvolasta tai perhevalmennuksesta alkaen. Keskeinen työväline on sähköinen riskitesti ja siihen liittyvä palveluohjaus. Terossa kehitettiin myös toimintamalleja opiskelijoiden mielenterveyden varhaiseen tukemiseen jalkauttamalla terveydenhuollon ammattilaisia opiskelijayhteisöön. Nämä terkkapysäkit ovat osa pysyvää opiskelijaterveydenhuollon toimintaa. Kuusamon, Posion, Taivalkosken, Pudasjärven, Haukiputaan ja Utajärven yhteisessä Hyrrähankkeessa kehitettiin toimintamalleja nuorten terveysliikunnan edistämiseen. Taustalla oli havainto, että peruskoulun päättävillä vähentyy liikunta merkittäväsi, kun enää ei leikitä, mutta urheiluseuratoiminta on monille liian kilpailuhenkistä. Tiedetään myös, että liikunta on hyvä keino vähentää nuorten syrjäytymisen riskiä. Hyrrä-hankkeessa saatiin nuoria liikkeelle hyvin kaikissa mukana olleissa kunnissa. Erityisen hyväksi välineeksi osoittautui hankkeessa kehitetty liikuntatu

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi2

Terveempi Pohjois Suomi2 MISTÄ TULEN? Terveempi Pohjois Suomi2 Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osahankkeet (yht. 64 kuntaa) 1. Kainuun maakunta ky (8

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista HYVINVOINTIFOORUMI 21.08.2014 Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien osaprojekti Tuula Löf 1 Hyvinvointiryhmät Perustettu ryhmiä Olemassa olleiden

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot