Tilinpäätös 2013 Kh Val

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2013 Kh 14.4.2014 Val 9.6.2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Kh Val

2 Sisällys 1 KEHITYSKATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan puheenvuoro Kangasalan kunnan hallinto vuonna Kunnan yleinen kehitys Kokonaistalouden tarkastelu Tuloslaskelma 2013 ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot KONSERNITARKASTELU Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt Kunnanhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallituksen selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA MUUT PERUSTELUT Strateginen ja konsernijohto Seudulliset elinkeinohankkeet ja muut projektit Vaalit Tarkastustoimi LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSA Liiketoimintayksikkö Oksan hallinto Talous-, toimisto- ja atk-palvelut Ateria- ja siivouspalvelut Tilapalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Hallinto ja talous Koti- ja laitoshoitopalvelut Terveyspalvelut... 62

3 4.3.4 Psykososiaaliset palvelut Työterveyshuolto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalityön palvelut SIVISTYSKESKUS Sivistyskeskuksen yhteispalvelut Varhaiskasvatus Opetuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Kansalaisopistopalvelut TEKNINEN KESKUS Teknisen keskuksen yhteispalvelut Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Kaavoitus Paikkatieto ja mittaus Yhdyskuntatekniikka Kuhmalahden vesilaitos INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma LIITETIEDOT Kunnan liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot sekä rahoitustuotot ja -kulut Taseen liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

4 8 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Kangasalan Vesi -liikelaitos Liiketoimintayksikkö Oksa Kuhmalahden vesilaitos Työterveyshuolto KANGASALAN KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN 2013 ALLEKIRJOITUKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET

5 1 1 KEHITYSKATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kangasalan aluekartta

6 2 1.1 Kunnanjohtajan puheenvuoro Talous tasapainoon Vuoden 2013 tilinpäätöksestä on tehtävissä yksi keskeinen havainto; Kangasalan kunta sai ensimmäisen kerran moniin vuosiin taitettua toimintamenojen kasvun. Tuon kustannusten hallinnan terävöitymisen taustalla on monta seikkaa. Yksi keskeinen toimenpide oli henkilöstön osallistuminen säästötoimenpiteisiin, joista säästövapaiden pitäminen edesauttoi omalta osaltaan hyvän tuloksen saavuttamista. Toinen keskeinen asia oli, että kunnan henkilöstön määrä aleni edelliseen vuoteen verrattuna 109 henkeä. Henkilötyövuosina mitaten muutos oli samansuuntainen. Verrattuna vuoden takaiseen kunnassa oli 57 henkilötyövuotta aiempaa vähemmin. Kunnan henkilöstön panosta talouden tasapainon saavuttamisessa korostaa entisestään se, että kuntalaisten antama palaute ei ole ollut olennaisesti huonompaa kuin aiempina vuosina. On selvää, että henkilötön väheneminen on vaikuttanut palveluihin eri palvelukeskuksissa, mutta kunnan peruspalvelut on tuotettu edelleen laadukkaasti. Kasvavan kunnan yksi keskeisimmistä haasteista on investointien hallinta. Investointien tulorahoituksen tulee olla vähintään noin 50 % luokkaa. Kangasalla tämä tarkoittaa sitä, että tässä talouden tilanteessa investoinnit tulee kohdistaa välttämättömiin peruspalveluihin ja sellaisiin investointeihin, jotka tukevat kunnan elinvoimaa ja kasvua. Tämän työn pohjaksi on perusteltua kehittää panos-tuotos analyysiä, joilla investointien tuottavuutta voidaan riittävällä tavalla ennakoida. Jarrutetaan viisaasti, kaasutetaan harkiten investointeja suunnitellessamme. Vuoden yksi kaikkein keskeisimmistä työkohteista on ollut elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu selvitys. Vuoden 2013 kuluessa työstetyssä seutuselvityksessä tarkasteltiin monipuolisesti ja eri näkökulmista asetettujen tavoitteiden edellyttämiä toimintamalleja: kunnat, kuntien välinen yhteistyö, seutuhallinto ja uusi kunta. Arvioinnin kuluessa järjestettiin eri puolilla kaupunkiseutua useita keskustelutilaisuuksia ja kyselyjä niin kaupunkiseudun poliittisille päättäjille kuin kuntalaisillekin. Arvioitavana olivat erilaisten organisointivaihtoehtojen vaikutukset Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Loppuraportissa esiteltiin viisi vaihtoehtoista organisointiratkaisua (tiivistynyt yhteistyö, yhdentyvä kaupunkiseutu, metropolihallinto, eurooppalainen kaupunki ja yksi kunta) ja pohdittiin niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Työn aikana kaupunkiseudun luottamuspääoma kasvoi ja se tarjoaa hyvät puitteet jatkaa tulevaisuudessakin kaupunkiseudun yhteistyötä. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että seutuselvityksen jatkoaskeleissa otetaan aikalisä siihen saakka, että valtakunnalliset sotelinjaukset etenevät lainsäädäntöön saakka. Sillä kohtaa asiaan on syytä palata. Itsenäisen kunnan kaikkein keskeisin tunnusmerkki on terve talous. Se tarkoittaa sitä, että tulot ja menot ovat tasapainossa ja kaikkea toimintaa leimaa jatkuvan kehittämisen periaate. Lisäksi kannatan investointimalttia, se on tulevaisuudelle valttia. Kun seuraavat vuodet noudatamme samaa kustannustehokasta linjaa, huolehdimme siitä että saamme jatkossakin hoitaa asioita Kangasalla omin päätöksin, itsenäisessä kunnassa Oskari Auvinen Kunnanjohtaja

7 3 1.2 Kangasalan kunnan hallinto vuonna 2013 Valtuusto (puoluekanta sulkeissa) Kangasalan kunnan ylin päättävä toimielin on valtuusto. Valtuusto ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Valtuutettujen lukumäärä on 51. Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Raimo Kouhia (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Mika Ollila (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Tuomas Bährend (Kesk.) Valtuutetut Aarnio, Anja (Sdp.) Alireza, Abdali (Kok.) Alanko, Pertti (Kok.) Arra, Simo (Kesk.) Bährend, Tuomas (Kesk.) Haavisto, Jussi (Kok.) Hagqvist, Jari (Kd.) Hanweg, Harri (Ps.) Heinonen, Hanna (Kok.) Heinonen, Tuula (Ps.) Holma, Hanna (Kesk.) Jussila, Jorma (Kd.) Jussila, Mauri (Kok.) Kaarne, Isto (Sdp.) Karppila, Hannu (Kesk.) Kekki, Harri (Kd.) Keskinen, Timo (Kd.) Kettula, Aleksi (Kok.) Kinnari, Miia (Kok.) Kouhia, Raimo (Sdp.) Kulmala, Teija (Kok.) Lahikainen, Stiina (Vihr.) Lahti, Pekka (Sdp.) Laine, Hanna (Sdp.) Lehtinen, Timo J. (Sdp.) Lehto, Heidi (Sdp.) Leino, Jari (Ps.) Linna, Tero (Kesk.) Lyytinen, Heikki (Kok.) Lähde, Tony (Vihr.) Mansikka-aho, Juha (Kd.) Markkinen, Jari (Sdp.) Marttala, Arja (Kesk.) Meurman, Mikko (Kok.) Mäkelä, Heikki (Kesk.) Mäkinen, Wellu (Ps.) Mäntylä, Jorma (Vas.) Ollila, Mika (Kok.) Perttula, Tapio (Kok.) Rajala, Mia (Sdp.) Rönö, Tommi (Sdp.) Schukoff, Jorma (Sdp.) Syrjäläinen, Harri (Kok.) Säpyskä, Nina-Carita (Vihr.) Talli, Seppo (Vas.) Thomassen, Anne-Mari (Sdp.) Tulenheimo, Tapio (Kok.) Törhönen, Marko (Ps.) Uskalinmäki, Sari (Kok.) Viinikainen, Jani (Ps.) Villgren, Timo (Sdp.) Kunnanhallitus Valtuuston valitsema 11-jäseninen kunnanhallitus vastaa kunnan yleisestä johtamisesta ja kehittäm i- sestä valtuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Puheenjohtaja Heikki Lyytinen (Kok.) Jäsen Hanweg, Harri (Ps.) Heinonen, Hanna (Kok.) Holma, Hanna (Kesk.) Hölli, Minna (Kd.) alk. Koljonen, Kari (Sdp.) Kulmala, Teija (Kok.) Laine, Hanna (SDP), vpj Lehtinen Timo J. (Sdp. Lyytinen, Heikki (Kok. Mäkelä, Heikki (Kesk.)) Syrjäläinen, Harri (Kok.) Väkeväinen, Henna (er ) Varapuheenjohtaja Hanna Laine (Sdp.) Varajäsen Mäkinen, Wellu (Ps.) Meurman, Mikko (Kok.) Marttala, Arja (Kesk.) Huhta-aho, Johanna (Kd) Lehmus, Markku (SDP) Alanko, Pertti (Kok.) Aarnio, Aira (SDP) Sieranoja, Pasi (Kok) Kinnari, Sari (Kok.) Arra, Simo (Kesk.) Hackspik-Tuomisto, Merja (Kok.)

8 4 Kunnanhallituksen liiketoimintajaosto Kunnanhallituksen liiketoimintajaosto hoitaa konserniohjausta ja -valvontaa kunnanhallituksen päättämällä tavalla. Puheenjohtaja Hanna Laine Varapuheenjohtaja Mikko Meurman Jäsen Arra, Simo Eskelinen, Satu Lahti, Pekka Laine, Hanna, pj Meurman, Mikko, vpj Neilimo, Kari Pentti, Eevaliisa Varajäsen Mäkelä, Heikki Aarnio, Anja Sieranoja, Pasi Aarnio, Aira Jokilampi, Jari Ollila, Mika Hackspik-Tuomisto, Merja Kuhmalahti -toimikunta Puheenjohtaja Pertti Alanko Varapuheenjohtaja Oiva Vierikka Jäsen Alanko, Pertti Särkikoski, Marja Vierikka, Oiva Järvinen, Marjo Tapanila, Jouko Henkilökohtainen varajäsen Yli-Hinkkala, Juhani Oranen, Marja Seppi, Antti Rasi, Inkeri Pekkarinen, Marja

9 5 1.3 Kunnan yleinen kehitys Väestö Kangasalan kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, jossa oli kuntaa. Väestömäärältään Kangasala on suomen 36. suurin kunta kangasalalaisia oli , joista miehiä ja naisia Väestö osa-alueittain Osa-alue %-osuus Muutos -% Vatiala ,0 1,4 Suorama ,4 0,3 Kirkonkylä ,8 0,5 Itä-osa ,7 0,4 Pohjois-osa ,0 2,6 Etelä-osa ,6-0,1 Sahalahti ,6-0,7 Kuhmalahti ,4 0,1 Muu ,6 0,1 Kangasala ,0 0,7 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma viiteen ikäluokkaan Ikäluokka yht Yhteensä Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus

10 6 Asuntotuotanto Asuntotuotannossa ei ylletty tavoitteisiin. Viime vuonna asuntotuotannon määrä laski puoleen kahden edellisen vuoden asuntotuotantomääristä. Viime vuonna valmistui 139 asuntoa. Taantuma tuntui myös omakotitonttien vähäisenä kysyntänä. Viime vuonna ei valmistunut lainkaan vuokra- tai asumisoikeusasuntoja. 34 asunnon vuokratalohanke on valmistumassa Vaarinmaan alueelle v keväällä. Valmistuneet asunnot Kangasalla talotyypin mukaan (kuntaliitos Sahalahti ja Kuhmalahti) Työllisyys Vuonna 2013 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 10,2, mikä on 1,1 prosenttia alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo Pirkanmaan keskiarvo oli 13.1 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys lisääntyi yli 50 % vuonna 2013 verrattuna vuoteen Miesten työttömyys on lisääntynyt vuositasolla enemmän kuin naisten. Työttömyyden kehitys Lähde: Pirkanmaan Te-keskus

11 7 Työttömien määrän kehitys ja pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Ka n- gasalla Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työllistämistoimet Työttömyystilanteen helpottamiseksi kunta pyrkii edistämään työllisyyttä erityisin työllistämistoimin. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea työmarkkinakelpoisuuden säilyttämistä tarjoamalla mahdollisuus määräaikaiseen työsuhteeseen tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Kunnan työllistämistoimenpiteet tukevat valtion työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. Vuonna 2013 Kangasalan kunnalla palkkatuetussa työssä oli 43 henkilöä ja työkokeilussa 24 henkilöä sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oli 60 henkilöä.. Työpaikkojen lukumäärän kehitys Lähde: Tilastokeskus

12 8 1.4 Kokonaistalouden tarkastelu Julkisen talouden näkymät Suomen talouden tila on osoittautunut ennakoitua heikommaksi. Myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Kun talouden kasvu ja työllisyys ovat jääneet ennakoitua heikommaksi, hallituksen valtiontaloudelle asettamien tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Ennakkotiedon valossa suomen kokonaistuotanto laski viime vuonna 1,4 prosenttia. Tämä oli jo toinen perättäinen alenevan kokonaistuotannon vuosi. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa myös kotimaisen talouden virkoamiseen. Vuonna 2014 Suomen kokonaistuotannon ennakoidaan kääntyvän hienoisesti kasvavalle uralle viennin vetämänä. Suomen taloutta kohtaavat riskit ovat kuitenkin alasuuntaiset. Maailmankaupan kasvu on haurasta ja varsinkin euroalueella kestävän kasvun käynnistymisestä ei ole vielä takeita. Pitkittyessään Ukrainan kriisin vaikutukset myös heikentävät Suomen kasvunäkymiä. Yksityisen kulutuksen kasvunäkymät ovat vaatimattomat johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Kunnallistalouden näkymät Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat n. 669 milj. euroa edellisen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Vuosikate oli 371 euroa asukasta kohden kun vastaava luku vuonna 2012 oli 248 euroa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalennuksista 99,5 % ja investoinneista 51,7 %. Vuosikatteiden kohentumiseen vaikuttivat mm. verotuloihin liittyvät kertaluonteiset erät sekä jako-osuuksien oikaisut. Kunnallisveron vuosimuutos oli 6,7 %. Kuntien toimintakatteet heikkenivät n. 860 milj. euroa. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,77 miljardilla eurolla ollen 15,58 miljardia euroa. Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 %:lla edellisestä vuodesta. Palkkausmenoissa oli kasvua 2,2 % ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 %. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia Verotulojen vuosimuutokseen vaikuttivat mm. tilitettävien jako-osuuksien muutokset 474 milj. euroa, tilitysuudistus 200 milj. euroa tuloveroprosenttien korotukset 133 milj. euroa sekä muut tekijät 313 milj. euroa. Verotulojen vuosimuutos oli yhteensä 1120 milj. euroa. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäksi riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien keskimääräinen veroprosentti kohosi 19,74 prosenttiin vuodelle 2014 joka merkitsi 0,36 prosenttiyksikön kasvua edellisestä vuodesta. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 15,6 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 % ja noin 1,8 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,8 %. Kangasalan kunnan talous vuonna 2013 Kunnan vuoden 2013 tulos käyttötalouden toimintakulujen osalta toteutui 102,0 prosenttisesti. Talousarvion käyttötalousosan toimintakulut ylittyivät 3,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät 4,6 milj. euroa, avustukset 0, 7 milj. euroa. Henkilöstökulut alittuivat 1,3 milj. euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet 0,2 milj. euroa ja muut toimintakulut 0,2 milj. euroa. Toimintatuotot toteutuivat 111,8 prosenttisesti ja toimintakate 98,9 prosenttisesti. Toimintakate nousi edellisestä tilinpäätöksestä 2,5 % ja 3,3 milj. euroa. Toimintakulujen ja toimintatuottojen suhde 26,4 %. Investoinnit oivat 26,5 milj. euroa. Investointeihin sisältyy Pirkanmaan konsernikoulut -kuntayhtymän purkamiseen ja Pirko-kiinteistöt Oy:n perustamiseen liittyvät kirjaukset. Kuntayhtymäosuudet ,01 euroa ja osakkeet ,35 euroa. Käyttötalouden rahoitus toteutui lähes ennakoidusti. Valtionosuudet olivat budjetoidusti 34,8 milj. euroa, joissa kasvu 2,9 % ja 1,0 milj. euroa. Verotulot olivat 114,8 milj. euroa ja ylittyivät 2, 3 milj. euroa talousarvioon nähden. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen oli 6,4 %. Verotulojen kasvuun vaikuttivat mm. tilitettävien jako-osuuksien muutos sekä tilitysuudistus, jonka osuus verotuloista oli 1,9 milj. euroa.. Valtionosuudet kasvoivat 2,9 %. Rahoitustuottojen- ja kulujen osalta korkotuotot ja - kulut toteutuivat budjetoitua pienemmin. Korkokulut olivat n. 0,4 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuotena siitä huolimatta, että kunnan lainakanta kasvoi merkittävästi. Muihin rahoitustuottoihin ja - kuluihin on kirjattu kunnansijoitussalkun arvon nousut ja -alennukset vuoden 2013 aikana. Hankintaarvonlisäykset ja arvonalennusten palautukset ovat olleet yhteensä ,81 euroa ja hankintaarvon vähennykset ja arvonalentumiset ovat olleet yhteensä ,75 euroa, joten kirjausten nettovaikutukset kunnan tulokseen parantavasti on ollut yhteensä ,03 euroa.

13 9 Edellä oleva huomioiden vuosikatteeksi muodostui 16,2 milj. euroa ja tulokseksi muodostui 12,5 milj. euron poistojen sekä 2,7 milj. euron satunnaisten tuottojen jälkeen kunnan tilikauden 2013 tulos oli 6,4 milj. euroa. Ilman kertaluonteisia eriä kunnan toiminnallinen tulos on -3,6 milj. euroa alijäämäinen. Kunnan kokonaislainakanta on 63,7 milj. euroa. Asukasta kohden lainaa on euroa. 1.5 Tuloslaskelma 2013 ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin. Ulkoiset erät "Kerta- M-% ml. vesilaitos Ta 2013 Toiminnallinen luonteiset Ulk. Ulk. TP12/ tuloslaskelma erät" TP 2013 TP 2012 TP13 Toimintatuotot ,9 Valmistus omaan käyttöön ,1 Toimintakulut ,5 TOIMINTAKATE ,5 Verotulot ,4 Valtionosuudet ,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,9 Korkotuotot ,3 Muut rahoitustuotot ,0 Korkokulut ,3 Muut rahoituskulut ,4 VUOSIKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,9 Suunn. mukaiset poistot ,9 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS ,5 Poistoeron muutos ,5 Rahastojen muutos 0 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ ,3 Tuloslaskelma sisältää seuraavat kertaluonteiset erät: Toimintatuotot - Valtionosuuden menetyksen korvaus ,00 euroa vuoteen 2015 saakka - Yhdistymisavustuksen viimeinen maksuerä ,00 euroa - Avustus luokkakokojen pienentämiseen ,66 euroa - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,85 euroa Toimintakulut - Henkilöstökulut luokkakokojen pienentämiseen ,22 euroa - Varainsiirtovero PIRKO -kiinteistöt Oy:n osakkeista ,83 euroa Tuloslaskelma - Jäännösverotilityksen siirtyminen tammikuulta joulukuulle ,24 euroa - Rahoitustuotot ja kulut, sijoitusomaisuuden kirjaukset ,03 euroa (Hankinta-arvonlisäykset ja arvonalennusten palautukset ovat olleet yhteensä ,81 euroa, jotka kirjattu tuloksi muihin rahoitustuottoihin. Hankinta-arvon vähennykset ja arvonalennukset ovat olleet yhteensä ,75 euroa, jotka kirjattu menoksi muihin rahoituskuluihin). - Satunnaiset erät, Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymän purkamiseen liittyvä tulokirjaus ,51 euroa Tilinpäätös sisältää ,54 euroa tulokirjauksia, joista ei ole tullut maksusuorituksia kunnan pankkitileille. Vuoden 2013 tilikauden toiminnallinen tulos on ,46 euroa.

14 10 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 26,42 26,34 Vuosikate/Poistot, % 129,58 88,78 Vuosikate, euroa/asukas 534,01 332,26 Asukasluku Toimintatuotot/ % toimintakuluista = 100xToimintatuotot/ (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Kangasalan kunnan tavoite on ollut nostaa suhdeluku vähintään 15 %:iin. Vuosikate/Poistot, % =100xVuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen riittävän. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja rahoitusosuudet. Kangasalan kunnan vuosikate on selkeästi alijäämäinen investointien suhteen ja tulorahoitus näin ollen epätyydyttävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei kuitenkaan voida asettaa. Vuosikatteen kehitys Vuosien 2012 ja 2013 verotettava tulo asukasta kohden Tuloveroprosentti 20,00 20,00 Verotettava tulo/as (verotusvuosi) Asukasluku

15 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kunnan toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Rahoituslaskelma, ml. vesilaitos Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 M-% K-% 1000 euroa Tp12/Tp13 Ta13/Tp13 Toiminnan rahavirta Vuosikate ,9 155,8 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät ,0 Investointien rahavirta Investointimenot ,5 84,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,6 17,8 Pysyvien vastaavien hyödykk. luov.tulot ,2 754,3 Toiminnan ja investointien rahavirta ,0 28,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -28 Antolainasaamisten vähennys ,0 104,5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,3 51,7 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,5 99,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muut ,7 Vaihto-omaisuuden muutos ,9 Saamisten muutos ,3 Korottomien velkojen muutos ,6 Rahoituksen rahavirta ,3 62,7 Rahavarojen muutos ,1-206,4 Vapaaehtoisen varauksen purku peruspääomaan Arvonkorotusrahaston purku Korotuserät edell. tilikausien ylijäämään Rahavarat Rahavarat

16 12 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 61,50 47,6 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Lainanhoitokate 1,8 1,3 Kassan riittävyys, pv 58,2 49,5 Asukasluku INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä (5) vuodelta Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. MAKSUVALMIUS Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) =365 pv x kassavarat /kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Kassastamaksuina käytetään kuukauden kassastamaksuja ja päiväkertoimena 30 pv.

17 Tase ja sen tunnusluvut V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Keskeneräiset, muut pitkävaik. menot **Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat **Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset **Sijoitukset yhteensä ***Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat ***Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet **Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset *Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 4 Muut saamiset Siirtosaamiset *Lyhytaikaiset saamiset yhteensä **Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit **Rahoitusarvopaperit **Rahat ja pankkisaamiset ***Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

18 14 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä **Oma pääoma yhteensä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero **Poistoero ja vapaaeht. varauks. yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääoma Muut toimeksiantojen pääomat **Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat 150 *Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 43 Ostovelat Muut velat Siirtovelat *Lyhytaikainen yhteensä **Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA

19 15 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 53,5 54,5 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 48,0 45,7 Lainat /asukas Lainakanta milj. euroa 63,7 54,8 Lainasaamiset , milj. euroa 0,11 0,14 Asukasluku Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuus-% =100x (Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus-% =100x (Vieras pääoma-saadut ennakot) /Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla ollut keskimäärin 30 %. Lainakanta =Vieras pääoma-(saadut ennakot +Ostovelat+Siirtovelat+Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.8 Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA -MENOT 2013, ULKOISET ml. vesilaitos TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 48205,0 20,95 Toimintakulut ,6 Verotulot ,0 49,92 Valmistus omaan käyttöön 83 0,0 Valtionosuudet 34846,0 15,15 Korkokulut ,5 Korkotuotot 23,0 0,01 Muut rahoituskulut ,6 Muut rahoitustuotot 10094,0 4,388 Satunnaiset klut Satunnaiset tuotot 2709,0 1,178 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien myyntivoitot -5555,0-2,415 Pysyvien vastaav. myyntitappio 29 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 110 0,0 Investointimenot ,7 Pysyvien vastaav. hyödykk. luovutustulot ,3 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 31,0 0,013 Antolainasaamisten vähennykset -28 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13000,0 5,651 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4205,0 1,828 Lyhytaikaisten laiojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset KOKONAISTULOT YHTEENSÄ ,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ ,0

20 16 2 KONSERNITARKASTELU Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt Kuntalain 16 a :n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta on kuntakonsernin emoyhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. KONSERNIRAKENTEEN KUVAUS 2013

21 Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt 2013 Kiinteistö Oy Taloherttua Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Jouni Kiviniemi Yhteystiedot: Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, Kangasala s-posti: Osakeomistus 100 % Osakepääoma ,06 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Yhtiö vastaa kunnan vuokratalotoiminnasta eli hoitaa asuntojen vuokrauksen, rakennuttamisen ja hallinnon. Kriittiset menestystekijät Asuntojen vuokrausaste, vuokrasaatavien määrä ja tarkkailu, vuokrataso ja hyvässä kunnossa oleva asuntokanta. Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Lainojen lisäys Tunnusluvut Lainat pankeilta Lainat Aralta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste 97 % 96 % Tehokkuus/taloudellisuus Vuokrasaatavat max Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio Omavaraisuusaste Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle 0 euroa on Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 1.2. mennessä on toteutunut Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 on Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ei

22 18 Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Mikko Koivulehto Yhteystiedot: Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, Kangasala s-posti: Osakeomistus 100 % Osakepääoma Toimiala ja toiminnan kuvaus (lyhyt) euroa Kiinteistöjen isännöitsijätehtävien hoitaminen ja kiinteistöjen huoltopalvelu, taloushallintopalvelut, rakennuttamispalvelut sekä kiinteistöjohtamis- ja kehittämispalvelut Kriittiset menestystekijät Kannattavuus, investoinnit tulorahoituksella Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut 1246 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Tunnusluvut Henkilöstömäärä 62 Yhtiön tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 91,7 Velkaantumisaste-% 2,12 Maksuvalmius, Quick ratio 1,32 Omavaraisuusaste 32 Investoinnit Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa euroa Raportointivelvollisuus ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja on toteutunut tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta Esitykset 1.2. mennessä ei toteutunut Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 toteutunut Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei toteutunut

23 19 Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Mikko Koivulehto Yhteystiedot: Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, Ka ngasala s-posti: Osakeomistus 100 % Osakepääoma euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus (lyhyt) Kiinteistöjen isännöitsijätehtävien hoitaminen ja kiinteistöjen huoltopalvelu, taloushallintopalvelut, rakennuttamispalvelut sekä kiinteistöjohtamis- ja kehittämispalvelut Kriittiset menestystekijät Kannattavuus, investoinnit tulorahoituksella Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Tunnusluvut Henkilöstömäärä 20 Yhtiön tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 13,3 Velkaantumisaste-% 0,23 Maksuvalmius, Quick ratio 1,71 Omavaraisuusaste 81,25 Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 1.2. mennessä on toteutunut ei toteutunut Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 on toteutunut Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei toteutunut

24 20 Kangasalan Lämpö Oy Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Pekka Lehtonen, Tyrnimarjankuja 3, Kangasala, puh , s-posti: Osakeomistus 100,00 % Osakepääoma ,76 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kangasalan Lämpö Oy on Kangasalan kunnan alueella toimiva kaukolämpö- ja maakaasupalveluja tarjoava lämpöyhtiö. Yhtiö omistaa ja hallitsee maa-alueita, lämpökeskuksia, lämmönsiirtoverkostoja ja maakaasuputkistoja. Asiakkaille myytävä kaukolämpö tuotetaan pääasiassa maakaasulla. Maakaasuliiketoiminta pitää sisällään sekä maakaasun myynnin että siirron. Yhtiön liikevaihdosta Kangasalan kunnalle toimitetun energian osuus on noin 10 % ja muille kuntakonserniin kuuluville yhtiöille noin 11 %. Keskimääräistä lämpimämmästä vuodesta johtuen kaukolämmön myyntimäärä oli noin 8 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Maakaasun myyntimäärä pieneni noin 1 %. Kaukolämpöverkoston merkittävin investointi oli Kirkonkylän ja Suoraman kaukolämpöverkkojen yhdistäminen. Maakaasuverkostoon ei tehty merkittäviä investointeja. Vuonna 2013 käynnistettiin Riun biolämpölaitoksen hankinta. Kriittiset menestystekijät - lämpötiheyden lisääminen nykyisellä toiminta-alueella - kaukolämmön ja maakaasun kilpailukykyinen hinta Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilinpäätössiirrot Tuloverot Tilikauden voitto / tappio Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Tunnusluvut Lainat pankeilta Takaukset emolta Henkilöstömäärä Yhtiön tunnusluvut Kaukolämpötoiminnan hyötysuhde 87,2 % 86,0 % 87,7 % (myyty MWh / tuotettu MWh) Kaukolämmön kokonaishinta /MWh 67,1 72,6 72,5 (kaukol.tuotot / myydyt MWh) Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 10,41 % 5,4 % 11,1 % Velkaantumisaste-% 16,70 % 16 % 14,4 % Maksuvalmius, Quick ratio 2,9 1,6 4,1 Omavaraisuusaste 60,05 % 70 % 64,2 % Investoinnit Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa maksettu euroa Raportointivelvollisuus ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja ½-vuosiraportti annettu tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja - palvelujen suunnittelusta Esitykset 1.2. mennessä ei esityksiä Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 jäsenet perehdytetty Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä raportoitu *Tunnuslukuja tilinpäätöksestä laskettaessa käytetään Yritystutkimusneuvottelukunnan analysointisuositusta.

25 21 Kangasalan Uimahalli Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Paula Liinamaa Yhteystiedot: Kirkkojärventie 4, Kangasala Puh , s-posti: Osakeomistus 100,00 % Osakepääoma euroa euroa pääomasijoitus Toimiala ja toiminnan kuvaus Kangasalan Uimahalli Oy harjoittaa uimahallipalveluihin liittyvää liiketoimintaa sekä vuokraa omistamansa uimahallirakennuksen liiketiloja kahvila-, kuntosali- ja terveysalan yrittäjille sekä kokous- ja koulutustiloja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Kriittiset menestystekijät Asiakasmäärä, asiakaspalvelu, toimintavarmuus, uintilipun hinta Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Tunnusluvut Lainat pankeilta Takaukset emolta Henkilöstömäärä Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste (asiakasmäärä) Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 1 4 Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 0,6 0,62 Omavaraisuusaste 4,4 6,6 Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta 0 euroa ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 1.2. mennessä on toteutunut Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 on toteutunut Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle ½-vuotisraportin yhteydessä mennessä ei siirtynyt

26 22 Kangasalan Torikeskus Oy Vastuuhenkilö: Jouni Kiviniemi Yhteystiedot: Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, Kangasala s-posti: Osakeomistus 100 % Osakepääoma euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus (lyhyt) Kangasalan Torikeskus Oy Kriittiset menestystekijät Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistaja voi toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Tällä hetkellä tiloissa toimii kirjasto ja kahvio. Yhtiö rake n- nuttaa parhaillaan Kangasala-Taloa. Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) 0, Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) 0,59 721, Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Lainojen lisäys Tunnusluvut Lainat pankeilta Lainat Aralta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% 0, Maksuvalmius, Quick ratio Omavaraisuusaste Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle 0 euroa on Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 1.2. mennessä on toteutunut Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 on toteutunut Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ei

27 23 KOY Kangasalan Harjunsola I Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Ismo Niiniharju Yhteystiedot: Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, Kangasala s-posti: Osakeomistus 66 % Osakepääoma ,17 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kiinteistön omistus ja hallinta Kangasalan keskustassa Kriittiset menestystekijät Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Vuokrasaatavat max Sijoitetun pääoman tuotto-% -4,13-3,8 Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio Omavaraisuusaste 96,45 97 Investoinnit 0 0 Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa 0 Raportointivelvollisuus ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja on toteutunut tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta Esitykset 1.2. mennessä Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 toteutunut Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä toteutunut ei

28 24 KOY Kangasalan Harjunsola II Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Ismo Niiniharju Yhteystiedot: Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, Kangasala s-posti: Osakeomistus 66 % Osakepääoma ,39 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kiinteistön omistus ja hallinta Kangasalan keskustassa Kriittiset menestystekijät Vuokralaisten pysyvyys vs. kunnossapitokulut Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut 0 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut 5 5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Vuokrasaatavat max Sijoitetun pääoman tuotto-% -4,13-13,8 Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 10,3 9 Omavaraisuusaste 97,9 94 Investoinnit 0 0 Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa 0 Raportointivelvollisuus ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja on toteutunut tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta Esitykset 1.2. mennessä Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 toteutunut Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä toteutunut ei

29 25 Kiinteistö oy Kangasalan Säästökeskus Vastuuhenkilö: Jouni Kiviniemi toimitusjohtaja Yhteystiedot: Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, Kangasala s-posti: Osakeomistus Kangasalan kunta osaketta 64,60 % Peroma Oy osaketta Apis Homeopaattinen rohdosliike osaketta Misce Oy osaketta Tmi Järvikulman Autokoulu osaketta Annukka Lintulahti 4827 osaketta Osakepääoma 35379,17 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kiinteistöyhtiön tehtävä on yllä pitää kiinteistöä siten että osakkeenomistajat voivat toimia hallitsemissaan huoneistoissa itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Kriittiset menestystekijät Kiinteistöjen taloudellinen elinkaaren hallinta. Vastikkeiden suoritus yhtiölle ajallaan. Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) ,93 Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Tunnusluvut Lainat emolta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio Omavaraisuusaste Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle 0 euroa on Raportointivelvollisuus ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja on toteutunut tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta Esitykset 1.2. mennessä Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 on toteutunut Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ei

30 26 Kangasalan Parkki Oy (entinen Kiinteistö Oy Kangasalan Ostoskeskus) Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Hanna Vuojela Yhteystiedot: Kangasalan kunta, PL 50, Kangasala s-posti: Osakeomistus 100,00 % Osakepääoma 2 522,82 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Yhtiön toimialana on kiinteistöjen omistaminen, hallinta ja vuokraaminen. Yhtiön omistamat kiinteistöt on vuokrattu pääkirjaston laajennusosaa varten sekä asuin- ja liiketarkoituksiin. Yhtiön toimiala on muuttunut alkaen siten, että yhtiö voi harjoittaa myös pysäköintilaitostoimintaa. Uutta toimintaa ei ole aloitettu. Kriittiset menestystekijät - Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% 0,01 0,01 Maksuvalmius, Quick ratio 5,78 8,11 Omavaraisuusaste Investoinnit Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle 0 euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 1.2. mennessä toteutunut Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 toteutunut Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ei

31 27 Kiinteistö Oy Kangasalan Terveysasema ja kirjastotalo Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Isto Jortikka Yhteystiedot: Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, Kangasala s-posti: puh Osakeomistus 100,00 % Osakepääoma euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Suoraman koulutontista vuokratulla alueella Kiinteistöyhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että omistaja voi toimia siellä Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: - kirjastotilat 297,0 m² - terveysasematilat 279,5 m² - väestönsuojatilat 184,5 m² - sosiaali-, neuvottelu- ym tilat 136,5 m² Kriittiset menestystekijät Ei ole. Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 0.91% 1,1% 0,35% 0,21% Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 5,1 13,3 Omavaraisuusaste 99,7 99,8 Investoinnit Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa ei Raportointivelvollisuus ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja on toteutunut tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta Esitykset 1.2. mennessä Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 kyllä Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ei

32 28 Kiinteistö Oy Vatialan Kasarminportti Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Isto Jortikka Yhteystiedot: Ainontie 8, Kangasala, p , puh Osakeomistus % Osakepääoma ,44 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee omalla m² tontilla osoitteessa Ilkontie 1 Kiinteistöyhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: - tuotantohuoneistoja 6 kpl m² Osakepääoma ja osakeomistus Yhtiön osakepääoma on ,44, osakkeita kpl, a n. 3,36 Osakkeenomistajat: - haltija Jotel Oy Jotemec Oy Jonelec Oy Divacont Oy Kangasalan kunta Kangasalan kunta ja Jotemec Oy ovat yhtiön perustajia osaketta osaketta osaketta osaketta Jotel Oy lunastaa yritystilasopimuksen mukaisesti tuotantohuoneistonsa Kangasalan kunnalta. Kriittiset menestystekijät Ei ole. Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) ,78 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) 963 4,78 Taseen loppusumma Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 0.06% 0% Velkaantumisaste-% 0.26 % 0.19 % Maksuvalmius, Quick ratio Omavaraisuusaste 99,7 99,8 Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa ei Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 1.2. mennessä on toteutunut Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 kyllä Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ei

33 29 As Oy Kuhmalahden Kolikko Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Osakeomistus 100,00 % Osakepääoma Toimiala ja toiminnan kuvaus 2 522,82 euroa Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 71 m2 Kriittiset menestystekijät Asuntojen houkuttavuuden ja haluttavuuden lisääminen. 2 kpl 2h+kk+s 43 m2 2 kpl 2h+k+s 59 m2 Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Tunnusluvut Lainat emolta Lainat pankeilta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 1 2 Omavaraisuusaste 4 4 Investoinnit Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 1.2. mennessä on toteutunut ei ole toimitettu Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 elokuu 2013 Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ole toimitettu

34 30 As Oy Kuhmalahden Vili Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Osakeomistus 100,00 % Osakepääoma 2 522,82 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: Kriittiset menestystekijät Asuntojen houkuttavuuden ja haluttavuuden lisääminen. - asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 74,5 m2 2 kpl 2h+k+s 60 m2 1 kpl 2h+k+s 45,5 m2 Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Tunnusluvut Lainat emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste ,5 Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% negatiivinen negatiivinen Maksuvalmius, Quick ratio 1 1 Omavaraisuusaste 0 0 Investoinnit Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) on toteutunut ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta Esitykset 1.2. mennessä ei ole toimitettu Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 elokuu 2013 Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ole toimitettu

35 31 As Oy Pirkanpelto Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Osakeomistus 100,00 % Osakepääoma 2 522,82 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: Kriittiset menestystekijät Asuntojen houkuttavuuden ja haluttavuuden lisääminen. - asuinhuoneistoja 2 kpl 3h+k+s 80 m2 3 kpl 2h+k+s 63 m2 Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Tunnusluvut Lainat emolta Lainat pankeilta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 1 1 Omavaraisuusaste 1 1 Investoinnit Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) on toteutunut ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta Esitykset 1.2. mennessä ei ole toimitettu Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 elokuu 2013 Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ole toimitettu

36 32 As Oy Tulimäenvatro Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Osakeomistus 100,00 % Osakepääoma Toimiala ja toiminnan kuvaus 2 522,82 euroa Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: Kriittiset menestystekijät Asuntojen houkuttavuuden ja haluttavuuden lisääminen. - asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 71 m2 2 kpl 2h+k+s 58,5 m2 2 kpl 2h+kk+s 43 m2 Konserniyhtiön tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) (ennen veroja) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Lainat Lainojen lyhennys Tunnusluvut Lainat emolta Lainat pankeilta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 1 1 Omavaraisuusaste 2 2 Investoinnit Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Osinko omistajalle euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 1.2. mennessä on toteutunut ei ole toimitettu Uusien hallitusten jäsenien perehdytys Kevät 2013 elokuu 2013 Riskienhallinnan järjestämisen raportointi omistajalle mennessä ei ole toimitettu

37 Kunnanhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Vastuutaho: Kunnanhallitus Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Hallintosäännön 13: Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin johtamisesta sekä omistajapolitiikan, konserniohjauksen ja konsernivalvonnan toteuttamisesta kuntalain tarkoittamalla tavalla. Kunnanhallituksen selonteon tueksi ovat hallintojohtaja ja talousjohtaja toteuttaneet kuntakonsernin keskeisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajille, joiden omistusosuus on 100 % tai merkittävä (Kangasalan Lämpö Oy, Kangasalan Uimahalli Oy, Kiinteistö Oy Taloherttua, Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy, Kiinteistö Oy Kangasalan Säästökeskus, Kangasalan Torikeskus Oy, Kiinteistö Oy Kangasalan Harjunsola I ja II, Kiinteistö Oy Sahalahden yrittäjätalo ja Kangasalan Parkki Oy (ent. Ki Oy Kangasalan Ostoskeskus) kirjallisen arvioinnin, jonka perusteella tehdään selkoa yleisoh- Kuntalaki 25 a: Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Hallintosäännön 7 :n mukaan kunnanhallituksen liiketoimintajaosto hoitaa konserniohjausta ja konsernivalvontaa kunnanhallituksen päättämällä tavalla. Vuoden 2014 alusta tulevat sovellettaviksi kuntalakiin muutos ( 73), jonka mukaan tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. jeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen edellyttämistä osaalueista. Kysymykset on laadittu soveltaen yleisohjeen kappaletta Arvioinnissa tuli ottaa kantaa välillä 1...4, kuinka oman konsernivalvonnan osa-alueet ovat toteutuneet. 1. ei ollenkaan, 2. jonkin verran, vähän, 3. kohtuullisesti, hyvin, 4. erinomaisesti, aukottomasti, täysin kunnossa 5. en osaa sanoa A) Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa 1) Luovatko johtamistapa ja valvontakulttuuri perustan hyvälle hallinnolle ja edistävätkö ne tavoitteiden saavuttamista? 3,1 1) 2) 2) Onko hallintoäännössä määrätty tarkasti konsernijohto ja sen vastuut? 3,1 3) 3) 4) Edellyttävätkö kunnan ohjeistus hyvän hallintotavan noudattamista? 3,5 5) 4) 6) Varmistaako kunnan ohjeistus yhtiölle päätöksenteon tarkoituksenmukaisuuden? 3,3 7) 5) 8) Varmistaako kunnan ohjeistus riskien ennalta ehkäisemisen? 3,0 9) 6) Varmistako kunnan ohjeistus ajantasaisen raportoinnin ja tiedottamisen? 3,5 7) Varmistaako kunnan ohjeistus konsernijohdon pitämisen riittävästi ajan tasalla? 3,1 8) Varmistavatko konserniohjeet tehokkaan johtamisen? 3,3 9) Onko tiedonkulku molempiin suuntiin järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla? (u) 3,4 B) Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä 10) Millaisia ohjeita kunnan edustajille on annettu? Onko ohjeistettu: yhtiökokouksessa/hallituksessa käsiteltäviä asioita? tavoitteiden asettamista ja seurantaa? 3,1 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä? 2,8 raportointia? 3,0 11) Onko annettu ohjeistus ollut riittävää ja selkeää? 3,2 12) Onko konserniyhtiöiden hallitusten jäsenten valinnassa painotettu riittävää asiantuntemusta, riippumattomuutta (esteellisyys, liiketoimintasuhteet? 3,7 13) Toteutuvatko valtuuston päättämät omistajapoliittiset linjaukset ohjeita noudattamalla? Onko ohjeistus täsmällistä ja riittävää? 3,4 14) Onko tytäryhteisöissä toimittu ohjeiden mukaisesti? 3,3 15) Ovatko konserniyhteisöjen toimivaltuudet ja emon tahdon selvittämisvelvollisuus tarkoituksenmukaisesti määritelty? 3,9 2,9

38 34 C) Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi 16) Ovatko emon konsernijohdolle asettamat tavoitteet tarkoituksenmukaiset ja riittävät, jotta konsernijohto 3,4 voi niiden perusteella saada oikean kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta? 17) Ovatko ohjaus, valvonta ja raportonti vastuutettu kunnan toimielimille ja viranhaltijoille? 3,2 18) Ovatko asetetut tavoitteet toteutuneet? 3,3 19) Ovatko asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt varautuneet riittävästi tuleviin korvausinvestointeihin? 2,6 1 eos Onko pts laadittu? D) Toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisenaseman seuranta, analysointi ja raportointi 20) Ovatko tytäryhteisöjen raportointi investointitarpeista ja niihin varautumisesta oikeaa ja riittävää? 2,6 21) Ovatko tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja 3,3 raportointijärjestelmä toimivia? 22) Raportoidaanko konsernijohdolle toiminnan volyymissa tapahtuneista merkittävistä muutoksista? 2,9 23) Raportoidaanko konsernijohdolle yhtiön toimintaympäristön merkittävistä muutoksista? 3,0 24) Raportoidaanko konsernijohdolle yhtiön suunnitelmista (pts) ja niiden toteutumisesta? 3,0 25) Raportoidaanko konsernijohdolle merkittävistä korjaustarpeista? 2,9 26) Raportoidaanko konsernijohdolle muista toiminnan luonteen perusteella merkittävistä seikoista? 3,0 27) Ovatko konserniyhteisöjen hallitusten kokousten esityslistat toimitettu konsernijohdolle? (pl. salassa 2,5 pidettävä aineisto)? 28) Ovatko konserniyhteisöjen hallitusten kokousten kokouspöytäkirjat toimitettu konsernijohdolle? (pl. salassa pidettävä aineisto)? 2,6 E) Riskienhallinnan järjestelmien toimivuus tytär- ja osakkuusyhtiöissä 29) Saako konsernijohto riittävästi ja luotettavaa tietoa konserniyhteisön riskienhallinnan riittävyydestä ja 2,4 tehokkuudesta? 30) Onko konsernijohdolla perusteltu käsitys konserniyhteisön keskeisistä toimintaan ja talouteen liittyvistä 2,7 riskeistä ja riskienhallinnan riittävyydestä? 31) Ovatko konserniyhteisöjen hallitukset päättäneet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista? 2,6 Kunnanhallitus toteaa, että kirjallisen arvioinnin perusteella konsernivalvonnan järjestäminen on järjestetty kohtuullisen hyvin 3,1 (kaikkien kysymysten keskiarvo vuosina 2012 ja 2011 oli 3,1). Parhaiten onnistuneiksi osa-alueiksi koettiin ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä sekä toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa. Osioiden sisällä kysymykset liittyen kunnan ohjeisiin hyvästä hallintotavasta sekä ajantasaisen raportoinnista ja tiedottamisesta saivat hyvät arvosanat. Kysymys liittyen konserniyhteisöjen toimivaltuuksien ja emon tahdon selvittämisvelvollisuuteen sai erinomaisen arvosanan. Niin ikään kysymys hallitusten jäsenten valinnassa on painotettu asiantuntemusta ja riippumattomuutta onnistui. Sen sijaan puutteita nähdään olevan raportoinnissa liittyen riskienhallinnan riittävyyteen ja tehokkuuteen. Heikon arvosana sai myös hallitusten kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen toimittamisessa (pl. salassa pidettävä aineisto). päätöksiin liittyen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteisiin. Huomionarvoista on myös se, että konserniyhtiöiden toimitusjohtajien runsaasta henkilövaihtuvuudesta johtuen, vastauksia ei osaa sanoa, oli runsaasti aiempaa enemmän. Kunnanhallitus toteaa, että vastausten perusteella kokonaistilanne on vähintäänkin hyvä. Raportointi kokonaisuudessaan omistajalle on vakiintuneempaa. Tiedonkulkuun ja riskienhallintaan on kiinnitetty myös huomiota. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Kangasalan kuntakonsernissa (Corporate Governance) -ohje sekä Kangasalan omistajapolitiikka -asiakirja ovat selkeyttäneet toimintatapoja ja tavoitteita. Edelleen parannettavaa on mm. tiedonkulussa kokousten osalta sekä madollisiin investointeihin varautumisessa. Myös runsaat henkilövaihdokset nähdään sekä mahdollisuutena että heikkoutena. Yhtiöiden näkemykset ovat merkittävässä asemassa toiminnan kehittämisessä. Edellisestä arvioinnista eniten arvoaan ovat parantaneet kysymykset liittyen tytäryhtiöiden toimimiseen annettujen ohjeiden mukaisesti ja hallitusten

39 Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma Tp 2013 KANGASALAN KUNTA KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot -340 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 45,8 44,7 Vuosikate/poistot % 126,0 85,6 Vuosikate /asukas 719,9 457,1 Asukasmäärä

40 Konsernin rahoituslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Tp 2013 KANGASALAN KUNTA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Vapaaehtoisen varauksen purku peruspääomaan Arvonkorotusrahaston purku 0 Muutos edellisten tilikausien ylijäämään Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 63,1 63,4 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä (5) vuodelta Lainanhoitokate 1,8 1,2 Kassan riittävyys 59,5 52,3

41 Konsernitase ja sen tunnusluvut KANGASALAN KUNTA KONSERNITASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ

42 38 KONSERNITASE V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Säätiöiden pääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste 40,0 41,6 Suhteellinen velkaantuneisuus 62,5 58,3 Kertynyt ylijäämä/alijäämä Kertynyt ylijäämä/alijäämä /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , milj. euroa 118,6 104,5 Konsernin lainasaamiset milj. euroa Konsernin henkilöstömäärä Kunnan asukasluku Konsernitaseen tunnusluvut Kuntakonsernin yllä olevat tunnusluvut lasketaan samojen kaavojen mukaan kuin kunnankin taseesta. Tunnusluvut kertovat niin ikään samoista asioista kunnan taseen kanssa. (kts. kunnan taseen tunnusluvut).

43 39 3 KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 3.1 Kunnanhallituksen selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuutaho: Kunnanhallitus Sisäisen valvonnan on tarkoitus varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnan hallintosäännön 5 :n ja 70 :n mukaan sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja riskienhallinta ovat johtamisen apuvälineitä ja niistä vastaa kunnanhallitus. 13 :n mukaan kunnanjohtaja vastaa sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestämisestä ja 15 :n mukaan palvelukeskuksen johtaja ja liiketoimintayksikön johtaja johtamansa organisaation osalta vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vastuualueellaan. Selonteon tueksi ovat hallintojohtaja ja talousjohtaja toteuttaneet keskeisille johtaville viranhaltijoille (sosiaali- ja terveysjohtaja, hyvinvointipalvelujen talousjohtaja, sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja, Kangasalan Vesi -liikelaitoksen toimitusjohtaja, talousjohtaja ja hallintojohtaja), kirjallisen arvioinnin, jonka perusteella tehdään selkoa miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Arvioinnissa tuli ottaa kantaa välillä 1...4, kuinka oman organisaation sisäisen valvonnan osa-alueet ovat toteutuneet. (1. ei ollenkaan, 2. jonkin verran, vähän, 3. kohtuullisesti, hyvin, 4. erinomaisesti, aukottomasti, täysin kunnossa, 5 en osaa sanoa) A) Johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestäminen Ka 1 Ovatko nykyiset säännöt ja ohjeet riittävänä tukena ja asianmukaisia johtamisen ja hallinnon järjestämiseksi? 3,1 2 Tunteeko henkilöstö keskeiset ohjeet, säännöt ja menettelytavat? 3,0 3 Reagoiko esimies ohjeiden, sääntöjen ja menettelytapojen noudattamatta jättämiseen 3,3 4 Ovatko tehtäväjaot ja vastuut selkeitä, henkilöstö on ne tiedostanut ja ne ovat ajanmukaisia, toteutuuko tilivelvollisuus? 3,0 5 Toteuttaako johto visiota, strategiaa ja tavoitteita? 3,3 6 Vastaako toiminta tavoitteita, strategiaa ja visiota? 3,3 7 Ovatko visio, strategia, tavoitteet viestitetty henkilöstölle ja sidosryhmille? 3,0 8 Ovatko yksikön tavoitteet johdettu toimialan tavoitteista? 3,1 9 Käsitteleekö johto seurantatietoja ja kehittääkö se niiden perusteella toimintaa? 3,1 10 Ovatko toimintaa tukevat tietojärjestelmät luotettavia? 2,7 11 Ovatko henkilöstön rekrytoinnin, osaamisen arvioinnin ja kehittämisen periaatteet tiedossa ja ajan tasalla? 3,1 12 Käydäänkö kehityskeskustelut säännöllisesti? 3,6 13 Seurataanko henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä systemaattisesti esim. henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä? 3,2 14 Edellytetäänkö henkilöstön osallistumista ammatilliseen koulutukseen? 3,2 15 Tukevatko vastuualueiden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden saavuttamista? 3,1 B) Taloudelliset tavoitteet ja niiden seuranta 16 Onko vastuualueen menojen suunnittelu ja kehittymisen arviointi realistista ja säännöllistä? 3,0 17 Suunnitellaanko toimintaa koordinoidusti siten, että jo suunnitelmia laadittaessa arvioidaan toiminnan vastaavuutta tarpeisiin ja kustannusvaikuttavuutta 3,0 C) Riskienhallinnan järjestäminen 18 Onko kuntakonsernissa systemaattinen menettely, jota noudattaen kuntakonsernin toimintaan liittyvät riskit 2,6 tunnistetaan ja arvioidaan? 19 Onko riskienkartoitus ajan tasalla ja onko se tehty riittävän kattavasti? 2,7 20 Raportoidaanko riskienhallinnasta säännöllisesti johdolle? 2,4 21 Onko riskienhallinta ja seuranta vastuutettu selkeästi ja onko siihen riittävä asiantuntemus? 2,6 22 Onko onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? 2,8 23 Onko keskeiset toimintaprosessit kuvattu ja arvioidaanko niiden toimivuutta säännöllisin väliajoin? 2,5 24 Ovatko toiminnan seuranta-, arviointi- ja raportointimenettelyt asianmukaiset ja riittävät? 2,8 25 Ovatko toimivaltuudet tarkoituksenmukaiset ja toiminta ohjeistettu riittävästi? (hallintosääntö, delegoinnit, yksiköiden 3,1 sisäiset ohjeet) 26 Onko organisaatiorakenne tarkoituksenmukainen siten, että se tukee vastuualueiden toiminnan suunnittelua, 3,1 toteutusta ja seurantaa? Riskienhallinnan osalta lisäksi todetaan, että riskienhallintapolitiikka on edelleen valmisteilla. Talouden ja toiminnan seurannan yhteinen työkalu puuttuu.

44 40 D) Informaatio ja kommunikaatio 27 Onko toiminta avointa ja läpinäkyvää, ovatko asiakirjat julkisia ja rekisteröityjä asianhallintajärjestelmään? 3,2 28 Onko sisäinen tiedonkulku järjestetty niin, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto, oikeaan 2,9 aikaan ja oikeassa muodossa? 29 Onko ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt sovittu, tavoitteena ylläpitää oikea julkisuuskuva? 3,1 E) Muuta: Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä itsearviointi 30 Onko sopimustoiminnassa havaittu puutteita (esim. sopimusehtojen noudattamisessa) ja onko sopimusehtojen 2,7 seuranta ohjeistettu ja kattavasti 31 Onko omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutunut menetyksiä tai onko jouduttu korvaus- 2,2 tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen esim. hankintalain noudattamiseen liittyvissä asioissa 32 Onko vastuualueella tehty johto- tai muiden työryhmien itsearviointeja? 2,6 Kirjallisen arvioinnin perusteella kunnanhallitus toteaa sisäisen valvonnan tason olevan kohtuullinen 2,9 (keskiarvo kysymykset 1-32 tilinpäätöksissä 2011 ja 2012 oli 2,9). Parhaiten onnistuneeksi arvioitiin johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestämisen osio. Johto toteuttaa visiota, strategiaa ja tavoitteita ja toiminta vastaa niitä. Sen sijaan taloudellisten reunaehtojen mahdollisuudet toteuttaa strategisia tavoitteita on laskenut. Tehtävänjaot ja vastuut sekä niiden ajanmukaisuus on osion kysymyksistä parantunut eniten. Kehityskeskustelujen kattavuus nousi huomattavasti edellisessä arvioinnissa, mutta pysynyt nyt samana. Niin ikään taloudellisten tavoitteiden suunnittelu ja seuranta on pysynyt hyvällä tasolla. Riskien hallinnan osion arvosana on vakiintunut tasolle 2,7. Riskienhallinnasta ei raportoida säännöllisesti johdolle eikä keskeisiä toimintaprosesseja arvioida määräajoin. Sen sijaan osiossa hyvin menestyivät kysymykset liittyen organisaatiorakenteen tarkoituksenmukaisuuteen sekä toimivaltuuksiin ja toiminnan ohjeistukseen. Informaation ja kommunikaation osio koettiin olevan samalla tasolla 2,9 kuin edellisenä vuotena. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden sekä ulkoisen tiedotuksen menettelytapojen koetaan hieman parantuneen. Korvausvastuut tai muut oikeudelliset vastuut ovat arvion mukaan vähentyneet. Suurin yksittäinen parantuminen (0,4) arvioinnin perusteella on tapahtunut esimiehen reagoimisessa ohjeiden, sääntöjen tai menettelytapojen noudattamatta jättämiseen. Suurin yksittäinen heikentyminen (- 0,3) on tapahtunut taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa suhteessa strategisiin tavoitteisiin. Arvio sen suhteen on edelleen kuitenkin 3,1. Arvion perusteella riskienarvioinnin systemaattisuutta, menetelmiä, seurantaa ja raportointia on syytä kehittää ja lisätä. Myös toimintaa tukevien tietojärjestelmien luotettavuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi vastuualueiden johto- tai muiden työryhmien itsearviointeja on tarve uutena kehittämisen työkaluna lisätä. Tulokset huomioidaan sisäisen valvonnan kehittämisessä. Aiempien arviointien perusteella talousjohtaja on työstänyt yhdessä palvelukeskusten johtajien, henkilöstöjohtajan ja atk-päällikön kanssa yhteistyössä kunnan ulkopuolisen tahon kanssa riskienhallintapolitiikka -asiakirjan, joka on tarkoitus tuoda valtuustolle hyväksyttäväksi. Tässä selonteossa tulee käydä myös ilmi, miten sisäinen tarkastus on kunnassa järjestetty. Sisäinen tarkastus avustaa kunnan johtoa valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida systemaattisilla menetelmillä sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kunnan johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Sisäistä tarkastusta on toteutettu erillisen kunnanjohtajan päättämän suunnitelman mukaisesti. Sisäistä tarkastusta on tehty myös palvelukeskuksissa.

45 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä (KuntaL 70 ). Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: - kirjataan vuoden 2013 tilikauden tulos ,58 euroa (tilikauden 2013 ylijäämä) taseen oman pääoman tilille, - todeta, että tilinpäätöksen tulokseen sisältyy merkittävä määrä kertaluonteisia eriä, jotka on esitetty sivulla 9. Kunnan tilinpäätöksen toiminnallinen tulos ilman näitä kirjauksia olisi ,46 milj. euroa. - todetaan, että vakaamman talouden puolesta tehtäviä toimenpiteitä tulee jatkaa kunnan ylivelkaantumisen estämiseksi. - todetaan, että talousstrategian mukaisesti investointien omarahoituksen kestävä taso vuosina 2014 ja 2015 on noin milj. euroa.

46 42 4 MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA MUUT PERUSTELUT 4.1. Strateginen ja konsernijohto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Oskari Auvinen Toiminnan kuvaus Yhdistymissopimuksen mukaisesti Kuhmalahden kunta liitettiin Kangasalan kuntaan alkaen. Laajentuneen kunnan talouden tervehdyttäminen ja vakauttaminen on kriittinen menestystekijä ja edellytys palvelutavoitteiden toteuttamiselle. Kangasalan kunnan Kuntastrategia 2016 määrittelee kunnan talouden ensiarvoisen tärkeäksi palvelujen turvaamiselle. Asiakirjan mukaan kunnan talous pidetään vakaana, koska kunnan jatkuvan kasvun mukanaan tuomat tarpeet peruspalvelutarjonnan laajentamiseen halutaan hoitaa. Tasapainoisen talouden seurannan kohteina ovat erityisesti toiminnallinen vuosikate, velkaantuneisuus ja maksuvalmius. Kangasalan kunnan talous on viime vuosikymmenen loppupuolella merkittävästi kiristynyt. Voimakas kasvu on lisännyt palvelujen kysyntää etenkin päivähoidossa samaan aikaan kun terveydenhoidon, erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset, ovat voimakkaasti kasvaneet. Kunnan investointitarpeet ovat myös voimakkaasti lisääntyneet viime vuosina. Kunnan tilikauden tulokset vuosilta ovat olleet kumulatiivisesti tappiolliset yhteensä 1,96 milj. euroa. Vuoden 2010 tilinpäätöksen tulos oli 4,5 milj. euroa ja vuonna 2011 tulos oli 8,6 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2012 tilinpäätös muodostui 1,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuosien tilinpäätökset sisältävät yhteensä noin 14 milj. euroa sellaisia kirjanpidollisia tulokirjauksia, joista ei ole syntynyt rahasuorituksia kunnan kassaan. Tämä on omalta osaltaan vaikuttanut kunnan lainakannan voimakkaaseen kasvuun. Kunnan maksuvalmiutta on jouduttu tukemaan lainarahalla. Vuoden 2013 tilinpäätös muodostui 6,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tulos pitää sisällään sijoitusomaisuuden tuottoja noin 0,6 milj. euroa ja 2,7 milj. euron tulokirjauksen satunnaisiin tuottoihin Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkamisen seurauksena. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4,5 milj. euroa (2,5 %) ja toimintatuotot noin 1,4 milj. euroa (2,8 %). Verotulojen lisäys oli 6,9 milj. euroa. Verotilitykset sisältävät joulukuussa maksetun jäännösverotilityksen, joka aikaisempina vuosin on maksettu tammikuun verotilityksen yhteydessä. Jäännösverotilityksen määrä oli n. 1,9 milj. euroa. Ilman tätä kertaluonteista tilitystä verotulojen kasvu olisi ollut 4,6 %. Valtionosuuksien lisäys oli ainoastaan 1,0 milj. euroa. Tilinpäätös pitää sisällään 3,3 milj. euroa sellaisia kirjanpidollisia tulokirjauksia, joista ei ole syntynyt rahasuorituksia kunnan kassaan. Suunnitelmanmukaiset poistot olivat 12,5 milj. euroa ja nousivat 1,2 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätös sisältää poikkeuksellisen paljon kertaluonteisia tuloeriä, jotka on esitetty tilinpäätöskirjan sivulla 10. Kunnanjohtaja asetti päätöksellään työryhmän valmistelemaan palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelman päivittämistä. Työryhmä on valmistellut palveluverkon kehittämissuunnitelmaa vuosille sekä tilastoaineistoa ja toimenpideohjelmaa vuosille Selvitystä on esitelty kunnanhallitukselle suunnittelukokouksessa sekä kunnanhallituksen seminaarissa. Lisäksi Inspira on laatinut selvityksen investointitarpeiden vaikutuksesta kunnan talouteen. Selvitys esiteltiin kunnanhallitukselle maaliskuussa Vuoden 2013 aikana Kallion yritysalueelta myytiin 2 yritystonttia. Tehtyjen maakauppojen vähyyteen vaikutti pidentynyt taloudellinen taantuma. Ensimetrissä palveltiin vuoden 2013 aikana 108 kangasalalaista uuden yrityksen perustamisesta kiinnostunutta. Yhteensä neuvontakäyntejä kertyi 173 ja yrityksiä Ensimetrin kautta perustettiin 61. Kaikkiaan yritysten nettolisäys kunnassa oli kuluneen vuoden aikana 88 ja starttirahalla yrityksiä perustettiin 56. Kuluneen vuoden aikana Kangasalle sijoittuivat mm. Neonpoint Lentolaan, Dekati Vatialaan, Byggmax Lentolan kauppa-alueelle sekä Peloton Urheilupyörä Kallion yritysalueelle.

47 43 Talous STRATEGINEN JA KONSERNIJOHTO Strateginen ja konsernijohto sisältää myös vaalit ja tarkastustoimen. Ta2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,8 % Ulkoiset ,8 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,9 % Ulkoiset ,8 % Sisäiset ,9 % TOIMINTAKATE ,87% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 % (Vuonna 2012 strateginen ja konsernijohto sisältää myös maatalouden toimintakulut euroa) Kriittinen menestystekijä -elinkeinoelämän edellytysten parantaminen Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Yritystilojen riittävyys Keskustan rakentaminen jatkuu, uusia toimitiloja syntyy Kangasala-talon rakennustyöt ovat käynnissä. Linja-autoaseman korttelin suunnittelu jatkuu. Yritystonttien saatavuus Kunnalla on kohtuullinen yritystonttivaranto Kalliossa on noin kymmenen (10) m2: tonttia vapaana sekä 6 ha:n alue josta voidaan muokata tarpeen mukaan tontteja Yritystonttien myynti Kriittinen menestystekijä -talouden tasapainotus Toteutuminen Kallion alueella käynnissä useita toimitilahankkeita Alueella on käynnissä kolmen hankkeen rakennustyöt Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Käyttötalouden ja verotulojen kehityksen tasapaino Tulorahoituksen prosenttiosuus nettoinvestoineista Tasapainossa Vähintään 60 % Toimintakulut kasvoivat 2,2 % ja verotulot 6,4 %, Verotulot sisältää kertaluonteisesti joulukuussa maksetun jäännösverotilityksen 1,9 milj. euroa. Ilman jäännösverotilitystä kasvu on 4,6 % Toteutui Vuosikate 490 euroa/asukas (=12 milj. euroa) 579 euroa/asukas Velkaantumisen hallinta alle euroa/asukas Ei toteutunut. Velkaantuminen 2101 euroa/asukas Asuin- ja liikehuoneistojen vuokrien tarkistukset vuosittain Käypä markkinahinta Tarkistettu, osittain toteutui

48 44 Kriittinen menestystekijä -maapolitiikassa onnistuminen Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Toimiva maankäyttöpolitiikka Kriittinen menestystekijä -omistajapolitiikan tehostaminen Toteutuminen Maankäytön suunnittelussa, maanhankinnassa ja tontinluovutuksessa on edetty kaupunkiseudun rakennesuunnitelman, maapoliittisen ohjelman ja maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti Kaavoitushankkeissa ja maanhankinnassa on noudatettu tavoitetasossa esitettyjen asiakirjojen mukaisia periaatteita ja edetty niiden mukaisesti mm. Lamminrahkan suunnittelussa ja maanhankinnassa. Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Hyväksytyn omistajapoliittisen ohjelman toteuttaminen Tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan* Osittain toteutunut myyntiin asetettujen kohteiden osalta Konserniyhtiöiden raportoinnin kehittäminen Uutena kohteena riskien hallinta Raportointia kehitetty Yhtiöiden hallitusten jäsenten Asiantuntevat hallitukset koulutus *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuoden kestävä tavoite. Perehdytyskoulutus järjestetty Kriittinen menestystekijä -organisaation toimivuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Kuntastrategia 2020 Valmistuminen touko-kesäkuu 2013 Hyväksyttiin valtuustossa Kuntalaisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja ennakointi Kunnalla on hyvä valmius vastata palvelutarpeiden muutoksiin* Muuttuvia palvelutarpeita arvioidaan ja niihin vastataan määräajassa *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuoden kestävä tavoite. Kriittinen menestystekijä -prosessien toimivuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Johtamisessa ohjausta siirretään prosessiohjauksen suuntaan Ydinprosessien palvelutoimintojen tarkastelu ja kehittäminen Ei toteutunut Palveluverkon tarkastelu aloitettu Kriittinen menestystekijä -uudet palvelutuotantotavat ja seutuyhteistyön tuloksellisuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Seudullinen selvitys Analysointi Elinvoimainen Tampereen kaupunki selvitys valmistui tammikuussa 2014.

49 45 Kriittinen menestystekijä -onnistunut työnantajapolitiikka, hyvinvoiva, osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Onnistunut työnantajapolitiikka, työhyvinvointi, työssä jaksaminen Henkilöstöohjelman päivittäminen uuden kuntastrategian valmistuttua Työaikapankin käyttöönoton selvittäminen joustavamman ja työhyvinvointia tukevan työaikajärjestelmän kehittämiseksi Palkkauksen harmonisointi ja kehittäminen Varhaisen tuen mallin toimivuuden seuranta Henkilöstöohjelman päivitystyöhön ryhdyttiin syksyllä uuden kuntastrategian valmistuttua yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Työ jatkuu vuonna 2014 (henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma) Valmisteltiin paikallinen sopimus työaikapankkikokeilusta, joka tuli voimaan Palkkausta harmonisointiin järjestely- ja harmonisointierillä (yt-alueen muutokset, kuntaliitos sekä vaativuuden arviointityö). Lisäksi ryhdyttiin kehittämään tulospalkkausjärjestelmää. Pilottihankkeet käynnistyivät Mallin toimivuutta kartoitettiin talvella Päivitetty malli astui voimaan Seudulliset elinkeinohankkeet ja muut projektit Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva Muut projektit EU:n Leader-ohjelman mukaiset kunnan alueella syntyvät kehittämisprojektit, ohjelmakausi , Kuhmalahden alueelle 6276 euroa (Pomoottori ry hallinnoi) ja muu Kangasalan kunnan alue euroa (Kantri ry hallinnoi). Lisäksi Kangasalan ja Lempäälän yhteinen Namibiaprojekti Kuntaliiton koordinoima pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma vuosille Ohjelma on ulkoministeriön täysimääräisesti rahoittama. Projektin kokonaiskustannukset Kangasalan ja Keetmanshopin kuntien osalta vuonna 2013 olivat euroa. Hanke oli keskeytyksissä ja ohjelmasta piti tehdä uusi hakemus vuonna Hankkeen käynnistyminen viivästyi, koska päätös uudesta kaudesta saatiin vasta Kangasalan ja Keetmanshopin vesihuoltohanke, jota rahoittaa Euroopan komissio. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Euroopan komission osuus euroa. Keetmanshopin osuus on euroa. Hanke on aloitettu vuoden 2011 lopussa ja sen piti kestää 36 kuukautta, mutta hanke on ollut keskeytyksissä kesästä 2013 lukien Keetmanshopin teknisen toimen ongelmien vuoksi. Vuoden 2013 projektikustannukset olivat euroa. Projekteihin ja hankkeisiin osallistumisen ratkaisee kunnanjohtaja alle euron osalta ja kunnanhallitus tämän ylittävin osin.

50 Vaalit Vastuuhenkilö: lakimies Hanna Vuojela Ei vaaleja toimitettavana v Talous VAALIT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT Ulkoiset TOIMINTAKULUT Ulkoiset Sisäiset TOIMINTAKATE Tarkastustoimi Vastuuhenkilö: tekninen avustaja, tutkimussihteeri Tarja Ruukala Toiminnan kuvaus Kunnan tarkastustoimi käsittää luottamushenkilöpohjaisen tarkastuslautakunnan toiminnan sekä ammattitilintarkastuksen. Päätehtävinään tarkastuslautakunta vastaa valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä, valmistelee valtuuston päätettävien hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat (tilintarkastajien valinta ja tilintarkastuksen käsittely) sekä arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Talous TARKASTUSTOIMI Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTAKULUT ,3 % Ulkoiset ,2 % Sisäiset ,4 % -868 TOIMINTAKATE ,3 %

51 LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSA Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola Toiminnan kuvaus Liiketoimintayksikkö Oksalle vuosi 2013 oli viides toimintavuosi. Toiminta tuki vahvasti kunnan strategiaa antaen seuraavia tukipalveluita kunnan palvelukeskuksille: Palvelualueet - ateria- ja siivouspalvelut - talous- toimisto ja atk-palvelut - tilapalvelut - asiantuntijapalveluina lakimiespalvelut, logistiikkapalvelut sekä konserniohjaus- ja valvonta kunnanhallituksen päättämällä tavalla. Uusi kunnanhallituksen liiketoimintajaosto aloitti tehtävässään, samoin konserniyhtiöiden hallitusedustajia vaihtui. Heille järjestettiin perehdytystä. Talousarvioon kirjatut liiketoimintayksikön toiminnot/tuotteet ja niistä aiheutuneiden kustannusten jakaminen palvelukeskuksille toteutuivat pääsääntöisesti. Palvelutarjonnan sekä hinnoittelun läpinäkyvyyden lisäämiseksi jatkettiin työajanseurantajaksoja osana kattavaa toimintolaskentaprojektia. Vuosina laaditut prosessien kuvaukset olivat tukena toiminnan parantamiselle. Kangasalan kunnan omistajastrategiassa täsmentyneet kunnan eri omistusten perusteet täsmentyivät, minkä vuoksi omaisuuden jatkojalostus nousi toimintavuoden aikana keskeiseksi teemaksi. Projekti vapaa-aikatilojen pelisääntöjen ja hinnoittelun osalta hyväksyttiin kunnanhallituksessa 1.9. alkaen. Kirjanpidon kehittämisprojektia jatkettiin tavoitteena mm. talouden raportoinnin ajantasaisuus ja hyödyntäminen koko organisaatiossa. Seudullisesti toimintavuonna esillä olivat mm. tietohallinto-ohjelma sekä energiatehokkuuden toimintasuunnitelma ja raportointi. Rakennushankkeista merkittävimpiä olivat Suoraman koulun peruskorjaus- ja laajentaminen sekä Koivurinteen päiväkodin rakentaminen. Mm. Pikkolan urheilutalon ja Sahalahden päiväkodin peruskorjaukset valmistuivat. Sosiaali- ja terveyskeskushankkeen suunnittelua jatkettiin. Kesällä käynnistyi palveluverkkoselvityksen päivittäminen kattaen kunnan kaikkien toimintojen palvelupisteet sekä sosiaali- ja terveydenhoidon yhteistoiminta-alueen tukipalvelujen tuottamisen suunnittelu Pälkäneen kunnalle. Henkilöstöä vaihtui mm. eläköitymisten kautta keskeisistä tehtävistä. Henkilöstön osaamista kehitettiin niin oman kunnan kuin ulkopuolistenkin järjestämissä koulutuksissa. Laadittiin koko henkilöstön koulutussuunnitelma. Ateria- ja siivouspalveluiden tiimitoimintaa vakiinnutettiin. Koko henkilöstön talousosaamista pyrittiin parantamaan teemalla kirjanpito on yhteinen asia. Talous LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSA Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,0 % Ulkoiset ,1 % Sisäiset ,5 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,7 % TOIMINTAKULUT ,3 % Ulkoiset ,5 % Sisäiset ,4 % TOIMINTAKATE ,59% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,2 %

52 48 Kriittinen menestystekijä -hyvinvointipalvelujen riittävyys Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Palveluverkkorakenteen toimivuus ja taloudellisuus Kriittinen menestystekijä -talouden tasapainotus Toteutuminen Toimipisteiden keskittäminen seudullisen rakennesuunnitelman ja kunnan palveluverkon kehittämissuunnitelman mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla Tuotantotavan muutos valmistuskeittiöstä jakelukeittiöksi Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Toimitilojen optimointi Energiatehokkuus rakentamisessa ja palveluratkaisuissa Tilatarveselvitysten päivittäminen ja yhteensovittaminen yhdessä palvelukeskusten kanssa laadinnassa olevan palveluverkon kehittämissuunnitelman mukaisiksi Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman 2013 tavoitteiden toteuttaminen Energiatehokkkuuden toimintasuunnitelma, päivitys Kansalaisopistotilojen rakenne muutettu Yhteistyö tiivistynyt palvelualueiden välillä Energiatehokkkuustyön raportti hyväksytty Kh Hyväksytty Kh Perinnän tehostaminen Perinnän prosessi päivitetty Kunnan perintäohje valmistumassa 6/2014 Kriittinen menestystekijä -omistajapolitiikan tehostaminen Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Kunnan omistusten tarpeellisuus Vuokraustoiminnan tehostaminen Kunnan omistajastrategian käyttöönotto Kori 1 Pelisääntöjen käyttöönotto vapaa-ajan palvelutilojen käytölle ja hinnoittelulle Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen omistuksesta luopuminen aloitettu Henkilöstön talousosaamisen lisääminen aloitettu Vuokraushinnasto alkaen hyväksytty kh Asuin- ja liikehuoneistojen vuokrien säännönmukainen tarkistaminen Toteutunut Kriittinen menestystekijä -organisaation toimivuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Asiakkaan palvelutarpeen tunnistaminen ja kohdentaminen oikein Prosessityön hyödyntäminen Opiferus toimintolaskentajärjestelmän käyttöönotto Palvelukuvausten ja vastuunjakotaulukoiden päivittäminen palvelukeskusten kanssa Palvelusopimusten toteuttaminen palvelukeskusten kanssa Keskeiset ja ongelmalliset prosessit kuvattuna Palvelutaso/hinta < Kustannusten jako tarkentunut Arkisto- ja toimistopalveluiden sekä Henkilöstön osaamisen lisääminen* talouspalveluiden koulutustilaisuudet talous- ja asiakirjahallinnassa *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuoden kestävä tavoite. Toteutunut Toteutunut Prosessit intranetissä Tehty Sosiaali- ja terveyspalvelun henkilöstö koulutettu, työ jatkuu v. 2014

53 49 Kriittinen menestystekijä -uudet palvelutuotantotavat ja seutuyhteistyö Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Monipuoliset palvelutuotantotavat Suunnitelmallinen ja ennakoiva seutuyhteistyö Monipuoliset palvelutuotantotavat Palvelutuotantotapojen objektiivinen arviointi tilannekohtaisesti Seutuyhteistyön painopisteiden tiivistäminen*. Seutustrategiassa mainituista erityisesti: Toteutunut Yhteistyö sidosryhmien kanssa lisääntynyt -joukkoliikenteen käyttö lisääntyy Seutulippumatkustus lisääntynyt 4 % -joukkoliikennejärjestelmän suunnittelu palvelutasomäärittelyn ja järjestämistapapäätöksen mukaisesti -kaupunkiseudun CO2-päästöt vähenevät -kuntien energiatehokkuus paranee ja uusien energiamuotojen osuus kasvaa -kuntalaisia aktivoidaan ilmastotekoihin seudullisen tietohallinto-ohjelman toteutus Toteutettu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Uusi joukkoliikennejärjestelmä käytössä alkaen CO2- raportti hyväksytty Kh Kahdessa kiinteistössä muutettu lämmitysjärjestelmä öljystä maakaasuun. Ilmankos-projekti toteutunut Toteutunut -tilapalvelun vertailutietojen kokoaminen Raportti aloitettu, valmistuu v seudulliset hankinnat (KuHa Oy) Palvelutuotantotapojen objektiivinen arviointi tilannekohtaisesti *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuoden kestävä tavoite. hankintaohje päivitetty. Yhteistyö KuHa:n kanssa lisääntynyt Toteutunut. Arviointityö on sisältänyt työtehtävien laajennukset Kriittinen menestystekijä -onnistunut työnantajapolitiikka sekä osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Oksan henkilöstö on työssään ammattitaitoista, motivoitunutta ja kehittämismyönteistä Työssäoppiminen ja -ohjaus sekä ammatillinen osaaminen ajantasaista Toteutunut pääosassa yksiköitä Ateria- ja siivouspalveluissa palveluosaajapassikoulutus Valmius toimia useissa työtehtävissä ja/tai palvelupisteissä Henkilöstökyselyn 2010 tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. -tiedon kulku -perehdyttäminen -kehityskeskustelujen kehittäminen Toteutunut pääosassa yksiköitä. Ateria- ja siivouspalvelujen tiimitoiminta vakiintunut. Tiedotusta on lisätty säännöllisesti julkaistavalla Oksa-tiedotteella Perehdyttämiseen tapahtuu kunnan yleisen ohjelman ja yksiköiden omien ohjelmien mukaisesti Populuksen ohjauksen mukaisesti

54 Liiketoimintayksikkö Oksan hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola Liiketoimintayksikkö Oksan asema ja tehtävät on määritelty kunnan hallintosäännössä ja liiketoimintasuunnitelmassa. Liiketoimintayksikön toimintaa johtaa johtoryhmä, jonka muodostavat hallintojohtaja, lakimies, liikennesuunnittelija, rakennuspäällikkö, laskentapäällikkö, ateria- ja siivouspalvelupäällikkö sekä toimistopäällikkö. Oksan johtoryhmä ja Oksa-työryhmä vastaavat talousarviotavoitteiden toteutumisesta sekä toiminnan ohjaamisesta kuntastrategian, talousarvion ja liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Liiketoimintayksikkö tuottaa tehokkaasti tarvittavia tuki- ja asiantuntijapalveluita muutoksessa elävälle kuntaorganisaatiolle. Talous OKSAN HALLINTO Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,1 % Ulkoiset ,0 % Sisäiset ,2 % TOIMINTAKULUT ,9 % Ulkoiset ,9 % Sisäiset ,1 % TOIMINTAKATE ,0 % 0 Lakimiespalvelut Vastuuhenkilö: Lakimies Hanna Vuojela Lakimies on antanut oikeudellista neuvontaa ja ohjeistusta kunnan eri yksiköille, laatinut sopimuksia ja muita asiakirjoja sekä hoitanut päätöksenteon valmistelu- ja täytäntöönpanotehtäviä. Lakimies on huolehtinut kunnan oikeudellisesta edunvalvonnasta. Erityisesti huostaanottoasioiden suulliset käsittelyt ja hankinta-asiat ovat työllistäneet aikaisempaa enemmän. Lakimies on toiminut pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvojalle pysäköintivirhemaksujen johdosta tehtyjen oikaisuvaatimusten sekä hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten määrä säilyi samalla tasolla kuin vuonna Joukkoliikenne Vastuuhenkilö Tuomas Kähkönen Kaikkia henkilöryhmiä palvelevan liikenneverkon kehittämistä jatkettiin koko kunnan alueella yhdistämällä eri hallintokuntien kuljetuksia. Aikataulujen ja reittien suunnittelulla pyrittiin saamaan aikaan taloudellisesti järkevä ja tarkoituksenmukainen kuljetusjärjestelmä. Koulukuljetusten kehittämisohjelman toteutusta jatkettiin vuoden 2013 aikana, jonka tuloksena turvattiin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Lisäksi saavutettiin kustannussäästöjä, sekä ilmastopoliittisia- ja energiatehokkuustavoitteita. Joukkoliikenteen seudullisessa yhteistoiminnassa tehtiin liikenteen järjestämistapapäätös, jonka pohjalta suunniteltiin ja kilpailutettiin uudet joukkoliikenteen reitit ja aikataulut sekä päätettiin lippu- ja tariffijärjestelmästä. Uusi liikennöintijärjestelmä on toiminnassa alkaen.

55 Talous-, toimisto- ja atk-palvelut Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola saakka, alkaen vs. laskentapäällikkö Mikko Koskela Talous TALOUS-, ATK- JA TOIMISTOPALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,7 % Ulkoiset ,0 % Sisäiset ,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT ,5 % Ulkoiset ,5 % Sisäiset ,5 % TOIMINTAKATE ,1 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Talouspalvelut Vastuuhenkilö: vs. laskentapäällikkö Mikko Koskela Toiminnan kuvaus Talouspalvelut tuottavat taloushallinnon peruspalvelut sekä asiantuntijapalvelua koko kunnan organisaatiolle, konserniyhtiöille sekä Pälkäneen kunnalle. Toimintavuoden merkittävin hanke oli laajamittainen toimintolaskentaprojekti, jossa määriteltiin ja hinnoiteltiin koko liiketoimintayksikön tuottamat palvelut. Projektin yhteydessä suoritettiin kattava työajanseuranta. Projektin yksi merkittävä havainto oli se, että kuntakonsernin talousprosessin käytäntöjä on syytä modernisoida ja yhdenmukaistaa tulevina vuosina synergiaedun saavuttamiseksi. Talouspalvelut järjesti koulutuksia sekä talousraportoinnin että henkilöstöhallinnon ohjelmistojen tehokkaan käytön tueksi. Talousraportoinnin kytkeminen käytännön johtamistyöhön koettiin ajankohtaiseksi teemaksi. Koulutuksista saatiin hyvää palautetta. Samantyylisiä koulutuksia on tarpeellista pitää jatkossakin. Yhteistyötä tehtiin myös konserniyhtiöiden kanssa talousprosessien kehittämiseksi mm. järjestämällä konserniyhtiöiden kirjanpitäjille koulutus- ja palautetilaisuus liittyen konsernitilinpäätöstietojen yhdistämiseen kunnan kirjanpitoon. Toimistopalvelut Vastuuhenkilö: toimistopäällikkö Tarja Lamminen Toiminnan kuvaus Yksikköön kuuluvat kunnan toimistotyön ammattilaiset. Yksikkö tuottaa tehokkaasti laadukkaita palveluita kilpailukykyiseen hintaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelukokonaisuuksia ovat mm. hallinnon, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon toimistotehtävät, asiakaspalvelu, tavaroiden hankinta ja varastointi, keskitetyt kopiointipalvelut, puhelinvaihdepalvelut, arkistotoimen asiantuntijapalvelut sekä päätöksenteon valmisteluun liittyvät tehtävät. Toimistosihteereiden tehtävät ovat osin muuttuneet yhä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Toimistopalveluissa on toisen toimistosihteerin työhön tutustumalla pyritty lisäämään sitä, että pystytään hoitamaan välttämättömät työt myös toisen poissa ollessa. Sähköisen diaarin kirjaamiskäytäntöjä on pyritty yhdenmukaistamaan. Työ kunnan arkistonmuodostussuunnitelman laatimisessa ja siirtämisessä sähköiseen muotoon jatkuu edelleen sekä sähköisen arkistoinnin suunnittelu etenee kohti pilottihanketta. Loppuvuodesta suurimmista hankkeista työllisti erityisesti Kansallinen Terveysarkisto Kanta Terveydenhuollossa. Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen on jo toteutunut hallituksen osalta ja valtuuston siirtyminen on suunniteltu toteutettavaksi Kangasala-Talon valmistumisen jälkeen valtuuston uusiin kokoustiloihin siirryttäessä.

56 52 Atk-palvelut Vastuuhenkilö: atk-päällikkö Hannu Sipola Toiminnan kuvaus Yksikköön kuuluvat kunnan tietohallinnon ammattilaiset. Atk-palvelut tuottaa tietotekniikan suunnittelu-, hankinta- ja ylläpitopalveluita vastaten yhteisten tietojärjestelmien omistajuudesta. Atk-palvelut toimii keskitettyjen ostopalveluiden tilaajana ja hallinnoijana sekä koordinoi tietohallinnon seudullista yhteistyötä. Tampereen kaupunkiseudun kuntien tietotekniikan yhteistyö jatkui edellisvuosien tapaan kiinteänä. Yhteistyötä ohjasi 2012 hyväksytty seudullinen tietohallinto-ohjelma, jota vaiheittain toteutetaan Tampereen kaupungin johdolla. Fujitsun perustietotekniikan palveluja laajennettiin kattamaan atk-laitteiden elinkaaren hallintapalvelut ja Lync-viestintäratkaisu. Soneran tietoliikennepalveluissa painopiste oli verkkojen toimintakyvyn turvaamisessa ja tietoturvan tehostamisessa. Seudullisessa Windows 7 projektissa keskityttiin sovellustestaukseen ja edellytyksien luomiseen sille, että päivitykset voidaan aloittaa alkuvuodesta Loppuvuodesta 2013 toiminnan painopiste atkpalveluissa oli Pälkäneen sosiaalitoimen tietotekniikan haltuunoton valmistelussa. Samanaikaisesti työn alla oli Oriveden ja Juupajoen terveystoimen siirto Tampereen kaupungin hoidettavaksi. Työasemien määrän kasvu jatkui edelleen. Vuoden lopussa hallinnon työasemia oli noin Applen ipadit uutena laitetyyppinä tulivat merkittävään rooliin kun niitä hankittiin lukion oppilaille ja kunnanhallituksen kokouspiirille Ateria- ja siivouspalvelut Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola saakka, alkaen ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpää Talous ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,9 % Ulkoiset ,5 % Sisäiset ,3 % TOIMINTAKULUT ,1 % Ulkoiset ,7 % Sisäiset ,4 % TOIMINTAKATE ,0 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,1 % Ateriapalvelut Vastuuhenkilö: vs. ravitsemisesimies Tuija Karvinen Toiminnan kuvaus Ateriapalvelut tuottavat Kangasalan kunnan koulujen, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kohteiden ateriat. Aterioita tuotetaan noin 9000 ateriaa päivittäin toimintakauden aikana. Ateriapalveluiden palvelutuotantoa on kehitetty ja yhdistetty toimintoja niin, että seuraavat valmistuskeittiökohteet Vesaniemen päiväkoti, Herttualan päiväkoti, Suoraman päiväkoti, Tursolan päiväkoti, Huutijärven koulu ja Vatialan koulu on muutettu palvelukeittiöiksi. Toiminnan muutos tehty yhdessä siivouspalveluiden kehittämisen kanssa. Tiimityöskentelyä on kehitetty sijais-järjestelyiden osalta. Lisäksi ateria- ja siivouspalveluissa järjestettiin työhyvinvointihanke ja siihen liittyen hyvinvointi- kysely. Kyselyn pohjalta toimintaa kehitetään tiimeittäin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työntekijöiden osaamista on lisätty mm. seuraavin koulutuksin ravitsemiskoulutus, palveluosaajapassikoulutus sekä ResTaru -koulutus. Elokuussa valmistui Suoraman koulun keittiön peruskorjaus ja silloin ruoanvalmistus siirtyi takaisin Suoramalle, samalla keittiö valmistaa ruuat myös Suoraman päiväkotiin ja päiväkoti Pellaviin. Koivurinteen koulun ja päiväkodin rakennushanke alkoi keväällä Kohteeseen valmistuu palvelukeittiö. Valtuuston asettaman kotimaisuusasteen nosto 60 %:iin toteutui vuonna 2013.

57 53 Siivouspalvelut Vastuuhenkilö: siivouspalveluesimies Tarja Viemerö Toiminnan kuvaus Siivouspalvelut vastaa Kangasalan kunnan eri toimitilojen siivouksesta. Varsinaisten tilojen siivouksen lisäksi siivouspalvelut vastaa osittain ateria-, vuodeja välinehuollosta. Siivottavaa pinta-alaa kiinteistöissä on yhteensä noin m2. Suurimmat asiakaskohteet ovat terveyskeskus, koulut ja päiväkodit. Siivouspalvelua on ostettu kuuteen kohteeseen: Vatialan kirjasto /nuorisotila, Tursolan korttelikoulu, Suoraman väistötilat, Kontulan juhlatalo, Kuhmalahden kirjasto ja Sahalahden rantasauna. Siivouspalveluiden toimintamallia on kehitetty ateriapalveluiden kanssa niin, että seuraavat valmistuskeittiökohteet Vesaniemen päiväkoti, Herttualan päiväkoti, Huutijärven koulu ja Vatialan koulu on muutettu palvelukeittiöiksi. Toiminnan muutos tehty yhdessä ateriapalveluiden kehittämisen kanssa. Uutena kohteena tuli Osuuspankin tiloissa oleva työvoimapalvelukeskus. Tiimityöskentelyä on kehitetty sijaisjärjestelyiden osalta. Lisäksi ateria- ja siivouspalveluissa järjestettiin työhyvinvointihanke ja siihen liittyen hyvinvointikysely. Kyselyn pohjalta toimintaa kehitetään tiimeittäin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Siivouspalveluiden henkilöstölle on meneillään kattava työhyvinvointi -hanke. Hanke käsittää mm. koulutuksia ergonomian ja työssä jaksamiseen. Siivousvälineiden ja -koneiden käytön ohjauksella ja perehdytyksellä pyritään työtapojen keventämiseen. Työntekijöiden osaamista on lisätty mm. seuraavin koulutuksin siivousalan koulutusta, palveluosaajapassikoulutus sekä välinehuollon koulutus Tilapalvelut Vastuuhenkilö: vs. rakennuspäällikkö Marko Sallinen Talous TILAPALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,9 % Ulkoiset ,8 % Sisäiset ,5 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,9 % TOIMINTAKULUT ,5 % Ulkoiset ,6 % Sisäiset ,3 % TOIMINTAKATE ,0 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,4 % Toiminnan kuvaus Rakennuttaminen Suoraman koulun peruskorjaus- ja laajennushankkeen I vaihe valmistui suunnitellun mukaisesti ja koulutoiminta tiloissa käynnistyi v lukuvuoden alkaessa, Pikkolan urheilutalon peruskorjaus valmistui suunnitellun mukaisesti. Kirkkoharjun koulun piha-alueen perusparannushanke toteutettiin suunnitellun mukaisesti. Sahalahden päiväkodin peruskunnostus toteutettiin suunnitellun mukaisesti kuten myös Liuksialan koulun keittiö- ja ruokasalien muutos koulukäyttöön. Kesäkautena tehtiin myös KVI:n ja Tursolan päiväkodin vesikatteen uusimiset. Koivurinteen (Ruutana) päiväkoti- ja kouluhankkeen rakennustyöt käynnistyivät KVR-hankkeena. Terveyskeskuksen peruskorjaus- ja laajennushankkeen ja Vatialan terveysaseman tarvekartoituksia jatkettiin. Energiatehokkuusasioissa edettiin toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Hankkeina jäi toteutumatta Pohjan koulun LVIStekniikan uusimista ja rakennusteknistä kunnostusta erityisesti todetun laajemman peruskorjaustarpeen vuoksi sekä pienemmistä hankkeista Pentorinteen keittiötilojen peruskorjaus käynnissä olevan vanhushuollon palveluverkkosuunnitelman vuoksi, kunnostustoimenpiteitä on kuitenkin tehty käyttötalousarvion puitteissa.

58 54 Rakennuttaminen ja isännöinti Vastuuhenkilö: vs. rakennuspäällikkö Marko Sallinen Rakennuttaminen Tilojen hallinnan keskittämisestä ja tiloihin liittyvien tietojen päivityksistä kiinteistötietojärjestelmään on muodostunut jatkuva prosessi. Uudet kiinteistöt on otettu haltuun ja tiedot päivitetty kiinteistötietojärjestelmään. Kunnan maanhankinnan mukana ja perintönä tuleviin rakennuksiin liittyviä toimenpiteitä on tehty. Pääkiinteistöjen nykyarvo ja korjausvastuu/- velka on päivitetty vuoden 2012 lopun tilanteen mukaan. Sisäinen vuokrausprosessi on kehittynyt merkittävästi tilikauden aikana ja sisäinen vuokralaskutus otettiin täysimääräisesti käyttöön tilikauden aikana. Isännöinti Isännöinnin päätoiminnot ovat kiinteistötietojen dokumentointi ja ylläpito, rakennuskohtaisten käyttäjärekisterien ylläpito ja menojen budjetointi sekä jyvitys käyttäjille, vuokrasopimushallinnointi, vuokralaskutus ja kunnan edunvalvonta kunnan omistajastrategian mukaisesti. Tavoitteina talousarviovuodelle on budjetoinnin tarkentaminen suhteessa sisäiseen vuokralaskutukseen, tällä on erityisesti merkitystä tulevien vuosien talousarviosuunnittelussa, sekä RES-huoltokirjajärjestelmän käytön tehostaminen. Kiinteistöjen huolto Vastuuhenkilö: talotekniikkainsinööri Palvelukuvausten mukainen toimintatapa ja käyttäjäpalveluiden laskutus olivat käytössä. Kiinteistönhoitotyössä työskenteleville järjestettiin koulutusta erityisesti lainsäädännöstä johtuviin velvoitteisiin liittyen. Käynnistettiin kiinteistönhoidon mitoitushanke. Osallistuttiin erilaisiin seudullisiin kiinteistöjen huoltoon liittyviin kehityshankkeisiin. Kiinteistöjen kunnossapito (vuosikorjaukset) Palvelukuvausten mukainen toimintatapa ja käyttäjäpalveluiden laskutus olivat käytössä. Kunnossapitohenkilöstölle järjestettiin ensiapukoulutusta ja koulusta suojainten käytössä. Peruskunnostusohjelman mukaiset työt saatiin suurelta osin toteutettua. Toteutumatta jäi Vatialan liikuntasalin lattia ja KV II:n ilmanvaihdon tehostaminen suurelta osin sen vuoksi, että KV I:n ja Tursolan päiväkodin vesikatteiden uusiminen osoittautuivat ennakoitua kalliimmiksi toimenpiteiksi. Kirkkoharjun koulun kosteusvauriokorjaukset osoittautuivat huomattavasti alkuperäistä näkemystä mittavammiksi. Kiinteistöjen pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmien (PTS) laadinta ei toteutunut suunnitellussa laajuudessa resurssimuutostenvuoksi.

59 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harju Toiminnan kuvaus Toimintakertomusvuonna ei onnistuttu kaikkien toiminnallisten talousarviotavoitteiden toteuttamisessa johtuen tiukoista talouden tasapainottamistoimenpiteistä sekä yhteistoiminta-alueiden muutoksista ja valmistelusta. Kangasala-Pälkäne sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelu tehtiin toimintakertomusvuonna, vaikka aiesopimuksessa oli suunniteltu vuotta myöhempää ajankohtaa. Samaan aikaan purettiin terveyspalveluiden, ympäristöterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon yhteistoiminta-alue Oriveden ja Juupajoen kanssa ja osallistuttiin Orivesi-Tampere-yhteistoiminta-alueen valmisteluun ja Juupajoen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen siirtoon uudelle palveluntuottajalle. Ympäristöterveydenhuollon osalta selvitettiin kevään aikana yhteistyömahdollisuuksia Valkeakosken alueen kanssa sekä rakennettiin syksyn aikana uusi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Kangasalan, Pälkäneen ja Juupajoen kanssa Oriveden yllättäen irtaannuttua myös tästä yhteistyöstä. Palvelujen tuottaminen tavoitteiden ja lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti aiheutti palvelukeskuksen toimintakuluihin ison ylityksen. Henkilöstökulut toteutuivat kuitenkin vain 98,4 %:sti, vaikka KuEL eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut ylittyivät edelleen noin euroa. Palvelujen ostoihin tuli isoja ylityksiä erikoissairaanhoidossa, vammaispalveluissa, lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Suuri ylitys työllisyystilanteen heikkenemisestä johtuen tuli lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuudessa. Yhteistoimintaaluemuutokset vaikeuttavat toimintamenojen ja toimintatuottojen vertailua aiempiin vuosiin. Toimintakate kertoo Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. Toimintakatteen toteuma ulkoisten erien osalta oli 105,2 %, mutta toimintakatteen kasvu TP2012/TP2013 oli vain 3,6 % ulkoisten erien osalta. Sisäisten kulut kasvoivat voimakkaammin, joten sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu yhteensä ilman poistoja TP2012/TP2013 oli 4,2 %. Vanhushuollon kehittämissuunnitelman laadinta aloitettiin yhteistyössä Pälkäneen kanssa, mistä syystä valmisteluaikaa jouduttiin jatkamaan vuodelle Vammaispoliittinen ohjelma päivitettiin. Kangasala- Pälkäne yhteistoiminta-alueen valmistelu työllisti erityisesti vanhuspalveluja, koska suurin osa noin sadasta Pälkäneeltä siirtyneestä henkilöstä on vanhushuollon työntekijöitä. Terveydenhuollossa välitön kiireellinen hoito ja kiireetön hoito toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Myös suun terveyspalveluissa saatiin hoidon saatavuus pidettyä lain mukaisella tasolla ja vuoteen 2012 verrattuna jonoja saatiin lyhennettyäkin. Kesä- ja jouluaikojen sulut ruuhkauttivat toimintaa. Terveyskeskuksen peruskorjaus- ja laajennushankkeen/uuden rakentamishankkeen tarveselvitys- ja hankesuunnitelmat valmistuivat aikataulun mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintatyö päätettiin tehdä yhdessä Pälkäneen kanssa, joten valmistelu jatkuu vuoden 2014 puolelle. Sosiaalityön palveluissa näkyy pitkäaikaistyöttömyyden kasvu työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatun määrärahan ylittymisenä. Työllistämistoimien toteuttamista hankaloitti edelleen työvoimahallinnon organisaatiouudistus. Lastensuojelussa kiireellisten sijoitusten ja uusien huostaanottojen määrä lisääntyi. Sijoitukset päivystysperheissä olivat aiempaa pidempiä ja palkkiot ja tukimaksut suurempia. Sosiaalityön alueella Kangasala-Pälkäne yhteistoiminta-alue työllisti erityisesti Pälkäneen asiakastietojärjestelmän osalta. Talousarviovuoden 2014 suurimmat haasteet liittyvät talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen, kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistuksen etenemiseen. Ympäristöterveydenhuollossa selvitetään jälleen uuden, laajemman yhteistoiminta-alueen muodostamista yhdessä Tampereen ja Valkeakosken seudun ympäristö-terveydenhuollon kanssa, koska Kangasalan alueen yksikkö ei nykyisellään täytä lainsäädännön edellyttämää yksikkökokoa. Kangasala-Pälkäne yhteistoiminta-alueella toimintakäytäntöjen yhteensovittaminen jatkuu talousarviovuonna. Talous SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Ta+Mta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,9 % Ulkoiset ,1 % Sisäiset ,4 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 % 0 TOIMINTAKULUT ,5 % Ulkoiset ,1 % Sisäiset ,3 % TOIMINTAKATE ,67% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,2 %

60 56 Kriittinen menestystekijä -hyvinvointipalvelujen riittävyys Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Subjektiivisten oikeuksien toteutuminen: - hoitoon pääsyn turvaaminen terveyspalveluissa - lain edellyttämien määräaikojen toteutuminen sosiaalipalveluissa Lasten ja nuorten kehityksen ja perheiden hyvinvoinnin rakentumisen varhainen tukeminen Hoitoon pääsy terveyspalveluissa toteutuu lainsäädännön mukaisesti* Suun terveyspalveluissa pyritään pääsemään lain mukaiselle tasolle pitkäjänteisillä toimenpiteillä* Lastensuojelun, toimeentulotuen, vammaispalvelun ja vanhuspalvelujen määräajat palvelujen arvioinnista ja järjestämisestä toteutuvat lainsäädännön mukaisesti* Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan v päivittäminen Toteutunut Suun terveydenhuollon jono on pysynyt koko vuoden lainmukaisena alle 6 kuukautta Vammaispalvelujen määräajat toteutuivat noin 95 % Vanhuspalveluissa määrä-rajat toteutuivat lain mukaisesti lukuun ottamatta ympärivuorokautista hoivaa, jossa paikka viivästyi muutaman asiakkaan kohdalla yli 3 kk Lastensuojelutarpeen selvitykset valmistuivat 91 %:sti 3kk määräajassa Toimeentulotukihakemukset käsiteltiin 98 %:sti määräajassa Suunnitelman valmistus käynnistyi syksyllä 2013 ja se valmistuu syksyyn 2014 mennessä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ehkäisevän toiminnan tehostaminen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Vanhushuollon oikea hoidonporrastus Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sivistyskeskuksen ja psykososiaalisten palvelujen kanssa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen perheneuvolan ja lapsiperheiden sosiaalityön kesken. Hyvinvointikertomuksen seuranta ja strategisten painopisteiden valinta Alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten aktivointi ja riittävä palveluohjaus* Kunnan, TE-toimiston ja TYP:n uuden yhteistyömallin kehittäminen Aktiivinen osallistuminen nuorisolain edellyttämän monialaisen yhteistyöryhmän työskentelyyn Nuorisopsykiatrisen työryhmän aktiivinen osallistuminen ja tuki moniammatilliseen toimintaan ja hankkeisiin, joilla pyritään varhaiseen puuttumiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn* Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito 14 %:lle 75-vuotta täyttäneistä* Nuorisopsykiatria on jatkanut yhteistyö- ja konsultaatiotapaamisia eri koulujen kanssa Yhteistyöneuvotteluja on ollut ja keväälle 2014 on sovittu kaksi yhteistä kehittämisiltapäivää Valittu viisi strategista painopistealuetta, joiden toteutumista hyvinvointityöryhmä on aktiivisesti seurannut ja laatinut painopistealueiden seurannasta erillisen selvityksen Etsivän nuorisotyön ohjaajien työsuhteet vakinaistettiin, Nuorten Suuntapajatoiminta ja asumisenohjaaja aloittivat valtion hankeavustuksella TE-toimiston henkilökunnan vähentyessä, kunta vuokrasi ent. TE-toimiston tilat (Osuuspankin talo) ja samoissa tiloissa toimii kunnan työllisyyspalvelut Työvoiman palvelukeskus (TYP) ja TE-toimisto, mikä on edistänyt yhteistyön tiivistymistä Yhteistyöryhmään on osallistuttu Nuorisopsykiatrian työryhmä on osallistunut nuorten masennuksen hoitopolun suunnitteluun ja juurruttamiseen Nuorisopsykiatria on lisännyt yhteistyötä ja sopinut uusista yhteistyökäytännöistä sosiaalitoimen ja perhetyön kanssa Järjestetty yhteistyönä nuorten ART-ryhmä, jossa toinen ohjaaja on nuorisopsykiatrian yksiköstä ja toinen sosiaalitoimesta Nuorisopsykiatrialla on suunnitelmissa järjestää koulutus v lastensuojelulle ja sosiaalitoimelle Säännöllinen kotihoito kaikille tarvitseville, ja se kattoi 13,02 % 75 vuotta täyttäneistä

61 57 Toimivat vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon rakennemuutos Palveluasumisen kokeilu Pikonlinnassa käynnistyy Tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa yhteensä enintään 10 %:lle 75 -vuotta täyttäneistä* Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua tarjolla eri muodoissaan* Kehitysvammaisten asumispalveluja ja päivätoimintaa lisätään, uusi vaikeavammaisten asumisyksikkö ja päivätoiminta aloittavat Yksityinen Pikonlinnan yksikkö ei aloittanut Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoivaa 9,3 %:lle 75 vuotta täyttäneistä Henkilökohtaista apua järjestetään sekä työnantajamallilla että ostopalveluna. Uusi asumisyksikkö ei valmistunut, ja sen vuoksi ei myös päivätoimintayksikköä tarvittu vielä vuonna Laitoshoitoa ei voitu vähentää *pidempiaikainen, enemmän kuin toimintavuosi Seuraavien asumisyksiköiden suunnittelu alkaa, ja laitoshoidon purku jatkuu Seuraavan asumisyksikön suunnittelu siirtyi vuodelle 2014, ja laitoshoidon purku jatkuu Kriittinen menestystekijä -talouden tasapainotus Toteutuminen 2013 Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Talouden tasapainottamisohjelman ja palveluverkon kehittämissuunnitelman toteuttaminen oman palvelukeskuksen osalta Suunnitelmaa psykiatristen potilaiden asumispalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista toteutetaan: - Psykiatristen potilaiden tuetun ja kuntouttavan asumispalvelutuotannon laajentaminen omana toimintana. Keskeisenä nuorten mielenterveyskuntoutujien palveluketjun kehittäminen ja rakentaminen. - Mielenterveyspotilaiden tuetun ja kuntouttavan palveluasumisen ostopalveluiden vähentäminen Psykiatrisen kuntoutumisyksikkö Kajasteen tukiasukkaita yhteensä 7. Tukiasukkaista alle 30-vuotiaita oli 50 %. Nuorten palveluketjua ja kuntoutuspolkua on kehitetty psykososiaalisten palveluiden eri yksiköiden kesken Psykiatrisesta tuetusta ja kuntouttavasta palvelu-asumisen ostopalveluista on kotoutettu omiin palveluihin 3 henkilöä (tavoite 1-2 henkilö per vuosi) Työterveyshuollon toiminta rahoitetaan maksutuotoilla* Vanhustenhuollossa palveluvalikoimaa monipuolistetaan niin, että myös kevyitä asumispalveluvaihtoehtoja on tarjolla Hoitoketjujen optimaalinen toimivuus* Työterveyshuollon nettotulos oli n euroa ylijäämää. Ulkoiset maksu-tuotot toteutuivat 99,8 % ja sisäiset 108,9 % Yksityisen palveluasumisen hanke Pikonlinnassa ei toteutunut. Omaa palvelutuotantoa kehitetään Maijalan laajennushankkeen yhteydessä 2014 Vanhustenhuolto on järjestänyt tarvittavan hoivan, eikä terveyskeskussairaalassa ole pitkäaikaispotilaita Hoitoketjut erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan ja kotiin toimineet hyvin. Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa on lisääntynyt, hoitojakson pituus lyhentynyt Suoriteperusteisen budjetoinnin pilottikokeilu vanhustenhuollossa *pidempiaikainen, enemmän kuin toimintavuosi Kustannustietoisuuden kasvaminen ja resurssien tehokas käyttö Vanhustenhuollossa on käytetty SPBlaskentamallia, ja sen mukaisesti esimiehet seuraavat toimintaa ja taloutta. Rikun ryhmäkoti ja Pentorinteen vanhainkoti ovat mukana tulospalkkauspilotoinnissa

62 58 Kriittinen menestystekijä -organisaation toimivuus Toteutuminen 2013 Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Hyvinvointipalvelujen toimialan palvelukeskusten yhteistoiminta Yhteisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tarpeenmukaisten yhteisten koulutusten toteuttaminen* Yhteiset koulutukset siirtyivät vuodelle 2014 Tilaaja-tuottajamallin toimivuus Kiinteät yhteistoimintarakenteet kuntien kesken palvelutilauksen valmistelussa ja seurannassa *pidempiaikainen, enemmän kuin toimintavuosi Tilaajatiimi on kokoontunut säännöllisesti ja toiminnan mittarit laadittu ja raportoitu Kriittinen menestystekijä -prosessien toimivuus Toteutuminen 2013 Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja vanhushuollon kehittämissuunnitelma ohjaavat toimintaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tavoitteiden toteutumisen seuranta poikkihallinnollisessa seurantaryhmässä ja raportointi valtuustolle Vanhushuollon kehittämissuunnitelman seuranta ja tarkistaminen Vuosien Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaraportti käsiteltiin valtuustossa joulukuussa 2012 Valtuustokauden suunnitelman laatiminen käynnistyi Pälkäneen kunnan kanssa ja se valmistuu syksyllä 2014 Vanhushuollon kehittämissuunnitelman laatiminen aloitettiin yhdessä Pälkäneen kunnan kanssa. Valmistumisaikaa siirrettiin vuodelle 2014 Pälkäne-yhteistyön takia Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjujen toimivuus Vanhusten toimintakyvyn arviointi ja ylläpitäminen Vammaispoliittisen ohjelman seuranta ja tarkistaminen Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu pysyy maltillisena* Hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kotikuntoutuksen kokeilu Vammaispoliittinen ohjelma päivitettiin, valtuusto hyväksyi sen lokakuussa 2013 Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat 1,9 % vuoteen 2012 verrattuna, tilaukseen verrattuna 5 % Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehtiin 85- vuotiaiden ikäryhmälle. Kotikuntoutusmallia on kokeiltu ja sitä käytetään tarpeen mukaan. Kotihoidon toimivuus *pidempiaikainen, enemmän kuin toimintavuosi Kotihoito kohdennetaan yhä enemmän paljon apua tarvitseville kotona asumisen mahdollistamiseksi. Kotihoidon ja terveyskeskuksen yhteistyö turvaa kotiuttamisen sairaalasta ja lyhentää hoitoaikoja*. Yöaikaisen avun tarvetta selvitetään ja yöaikaista kotihoitoa kokeillaan Kotihoito kehittää toimintamallia kotiutuksen tehostamiseksi terveyskeskussairaalasta. Kotihoidon hoitaja osallistuu kotiuttamiseen yhdessä kotiutushoitajan kanssa välittömästi ennen kuin säännölliset palvelut saadaan aloitettua Yöaikaista kotihoitoa on annettu koeluontoisesti lyhytaikaisiin tarpeisiin, palvelu hankittu ostopalveluna Kriittinen menestystekijä -uudet palveluntuotantotavat ja seutuyhteistyö Toteutuminen 2013 Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Seudullinen palvelutuotanto Neljän kunnan yhteistoiminta-alueen purkamisen valmistelu Yhteistoiminta-alueen purkautumiseen liittyvät valmistelut toteutettiin yhteistyössä kuntien sekä keskeisten palveluntuottajien kanssa. Kangasalan ja Pälkäneen sosiaalitoimen siirtymisen valmistelut tehtiin yhteistyössä Pälkäneen kunnan ja keskeisten palveluidentuottajien kanssa kesän ja loppuvuoden 2013 aikana

63 59 Osallistutaan aktiivisesti Tampereen seutukuntayhtymän ja kehyskuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhön* Oltiin aktiivisesti mukana Tampereen SeutuSote -työryhmän työssä, terveyspalveluiden tuotteistamistyössä ja Elinvoimainen kaupunkiseututyön valmistelussa. Seudulliset kehittämishankkeet Osallistutaan oman palvelutuotannon kehittämistä tukeviin hankkeisiin: Kehyskuntien sote-yhteistyö oli tiivistä eri palvelualueilla ja Kangasala oli vetovastuussa kehyskuntarenkaan toiminnassa ja Kangasalan johtava ylilääkäri oli kehyskuntarenkaan erikoissairaanhoidon pääneuvottelija. Osallistuttu Aktiivisesti ikääntyen hankkeeseen, VammaisKasteeseen ja perhehoidon kehittämishankkeeseen Palvelusetelin käyttö *pidempiaikainen, enemmän kuin toimintavuosi. - Aktiivisesti Ikääntyen, uusi hanke - VammaisKaste -hanke - Välittäjä hanke - Pirkka Potku -hanke - Pirkanmaan maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön kehittämishanke Palveluseteli käytössä vanhusten tehostetussa asumispalvelussa ja omaishoidon lomituksessa Pirkka-Potku hankkeessa kehitetty aktiivisesti terveyspalveluiden toimintaa Palveluseteliä käytetään vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja omaishoidon vapaissa Kriittinen menestystekijä -osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö Toteutuminen 2013 Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Työhyvinvointi Henkilöstön aktiivinen mukana olo palvelujen kehittämistyössä* Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti palvelujen kehittämiseen. Terveys-palveluissa mm. Potku ja Hyvä vastaanotto hankkeiden kautta Kotihoidossa mobiilien käytön kehittäminen oman henkilökunnan ja tuottajan kanssa, kehitysvammahuollon muuttovalmennus Henkilöstön kanssa yhteistyössä on mielenterveystoimistossa tehty potilaan taustatieto- ja haastattelukaavakkeen kehittämistyö Psykiatrisessa kuntoutuksessa on kehitetty Kajasteen kuntoutus- ja vastuuhoitaja mallia Nuorisopsykiatrian yksikössä on kehitetty ja luotu ohjeistus eri sairausryhmien hoitokäytännöistä Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen järjestämällä säännöllisesti kehittämis- ja koulutuspäiviä* Henkilöstöhallinto järjesti useita kaikille esimiehille suunnattuja koulutus- ja infotilaisuuksia. Soten omat esimiestilaisuudet kaksi kertaa vuodessa Henkilöstön saatavuus Työkiertomahdollisuudet aktiivisesti käytössä ammatillisen osaamisen lisäämiseksi* Vakinaiset palvelussuhteet ja pitkäaikaiset sijaisuudet täytetty pätevillä henkilöillä Työkierto on henkilöstön käytettävissä eri toimintasektoreilla. Sosiaalityön palvelualueella yksi työntekijä on osallistunut työkiertoon Kaikki lääkärinvirat saatu täytettyä vakituisilla viranhaltijoilla Suun terveydenhuollon neljää hammaslääkärin työsuhdetta ja kahta pitkäaikaista sijaisuutta ei saatu täytettyä

64 60 Psykososiaalisissa palveluissa kaikkiin palvelussuhteisiin ja sijaisuuksiin saatu pätevät henkilöt Neljän sosiaalityöntekijän ja lastenvalvojan sijaisuuksiin ei saatu päteviä työntekijöitä Henkilöstökoulutus *Pidempiaikainen, enemmän kuin toimintavuosi Palvelutoiminnoissa tarvittavaa suunnitelmallista ammatillista täydennyskoulutusta järjestetty* Koulutus on toteutunut koulutussuunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2013 koulutuspäivät yhteensä 1 943,5 päivää Hallinto ja talous Vastuuhenkilö: hyvinvointipalvelujen talousjohtaja Toni Haapala Talous HALLINTO JA TALOUS Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,3 % Ulkoiset ,3 % TOIMINTAKULUT ,5 % Ulkoiset ,7 % Sisäiset ,5 % TOIMINTAKATE ,7 % Toiminnan kuvaus Yhteistoiminta-alueen palvelutilauksen lisälaskutus kunnille oli vuonna 2013 n euroa. Lukuihin sisältyy sekä perusterveydenhuollon että kehitysvammahuollon palvelutilaukset. Pirkka-Potku hanke oli käynnissä koko vuoden 2013 ajan ja hankkeen kustannuspaikka sisältyy palvelualueen kustannuksiin. Yhteislautakunnan toiminta päättyi vuoteen Yhteistoiminta-alueeseen tuli muutoksia, kun vuoden 2014 alusta Orivesi liittyi Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin ja Juupajoki siirtyi järjestämään itse omat terveys- ja kehitysvammahuoltopalvelut. Vastaavasti Pälkäneen kunnan sosiaalitoimen palvelut siirtyivät Kangasalan kunnan järjestettäväksi Nämä yhteistoiminta-alueen purkautumisja liittymismuutokset olivat isoimmat hankkeet vuonna Koti- ja laitoshoitopalvelut Vastuuhenkilö: sosiaalijohtaja Sinikka Särkkä Talous KOTI- JA LAITOSHOITOPALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,9 % Ulkoiset ,9 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,2 % Ulkoiset ,3 % Sisäiset ,1 % TOIMINTAKATE ,0 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,3 %

65 Toiminnan kuvaus Koti- ja laitoshoidon kulut ylittivät talousarvion euroa eli 5 %, nettoylitys oli euroa eli 1,5 %. Verrattuna vuoteen 2012 kulut kasvoivat 2,3 %, nettomenot olivat vuonna 2013 hiukan pienemmät kuin vuonna Kotona annettavien palvelujen talousarvion kulut ja tuotot toteutuivat lähes 100 %, alitus euroa. Palveluyksikön sisällä kotihoidon palkkamenot sijaiskuluineen ylittyivät, eivätkä palveluasumisen ostopalvelut toteutuneet lainkaan. Tehostetun palveluasumisen kulut kunnan omissa yksiköissä Rikun ryhmäkodissa ja Hopealammella ylittivät talousarvion sijaisten palkkojen, eläkemenoperusteisten maksujen ja erilliskorvausten vuoksi noin euroa, mutta ostopalvelujen kulut alittivat talousarvion. Vammaispalvelujen palveluyksikössä kulujen ylitykset tapahtuivat subjektiivisten oikeuksien piirissä eli henkilökohtaisessa avussa, kasvu noin euroa vuoteen 2012 verrattuna, ja kuljetuspalveluissa, kasvu noin euroa. Kuljetuspalvelujen kirjauskäytännön muutos lisäsi myös vuoden 2013 kuluja , kun vuoden aikana maksettiin 13 kuukauden kuljetukset. Henkilökohtaisen avun saajien määrä kasvoi 16 %, avustustuntien määrä kasvoi ja myös yksikkökustannukset kasvoivat. Avun kriteerejä seurataan koko ajan ja niitä myös yhdenmukaistetaan kehyskuntien kanssa. 61 Kuljetuspalvelujen saajien ja käyttäjien määrä kasvoi vähän, ja myös matkojen kustannukset kasvoivat. Tuotot ylittivät talousarvion, koska vakuutusyhtiökorvauksia (myös vuoden 2012 takautuvia korvauksia) saatiin euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Nettoylitys oli euroa. Kehitysvammahuollon nettoylitys oli noin euroa. Uusi asumisyksikkö ei toteutunut, eikä sen vuoksi myöskään uusi päivätoimintayksikkö aloittanut. Näiden yksiköiden nettokulujen säästö euroa. Omien päivä- ja työtoimintayksiköiden kulut ylittyivät eläkemenoperusteisten maksujen, työllistettyjen oppisopimusopiskelijoiden palkkojen ja kuljetuskulujen kasvun vuoksi. Suurimman ylityksen aiheuttivat päivätoiminnan ostopalvelujen ylitys euroa, asumispalvelujen ylitys ( euroa) ja Ylisen laitoshoidon kulujen ylitys ( euroa), koska omaa asumisyksikköä ei saatu aloitettua. Asumispalveluihin saatiin kotikuntakorvauksia enemmän kuin oli arvioitu euroa. Pitkäaikaishoidossa (Rekola-koto ja Pentorinteen vanhainkoti) kuluylitys oli noin euroa ja syntyi sijaispalkkojen ja jaksotettujen palkkojen ylityksestä, Tulot ylittivät talousarvion, ja nettoylitys oli euroa. Informatiiviset tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Kotihoito Asiakkaat vuoden aikana, työapu (ei lapsiperheet) Kotihoidon piirissä v. täyttäneitä (Hilmo-tilasto) Säännöllisen kotihoidon piirissä ,02 % 75-v. täyttäneistä Tukipalveluasiakkaat vuoden aikana Omaishoidon tukea vuoden aikana saaneet 3,4 2,9 2,8 2,8 2,6 75 v. täyttäneet % ikäryhmästä Omaishoidon tuki, kaikki asiakkaat vuoden aikana Vammaispalvelut Kuljetuspalveluasiakkaat vuoden aikana * Henkilökohtainen apu, saajat vuoden aikana Kehitysvammahuolto Asiakkaita asumispalveluissa (ohjattu ja autettu asuminen) (Kangasalan tiedot) Laitoshoito, hoitopäivät 6418 Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva Pitkäaikaislaitoshoidossa vähintään 75-vuotiaita asiakkaita Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75-v. täyttäneiden osuus väestöstä % (myös terveyskeskus ja muut sairaalat) ,4 5,1 5,7 4,8 4,6 Tehostettu palveluasuminen, pitkäaikainen Vähintään 75-v asiakkaita 31.12* Tehostetussa palveluasumisessa olevien 4,2 5,2 4,6 5 4,7 75-v. täyttäneiden osuus väestöstä % Kangasalan lukuja, joihin lisätty Kuhmalahti vuodesta 2011 alkaen *kuljetuspalveluasiakkaiden tilastosta karsittu poistuneet asiakkaat

66 Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Sari Mäkinen Talous TERVEYSPALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,0 % Ulkoiset ,4 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,4 % Ulkoiset ,2 % Sisäiset ,7 % TOIMINTAKATE ,3 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,4 % Toiminnan kuvaus Perusterveydenhuolto Avosairaanhoito Henkilöstön pitämät säästövapaat keskitettiin kesäaikaan ja terveysasemilla pidettiin kahden viikon mittaiset kesäsulut suunnitellusti. Sijaisten käytön minimoinnin vuoksi hoitajavastaanottojen määrä ei kyetty lisäämään suunnitellusti, vaikka vastaanottotoimintaa ja lääkäreiden hoitajien työnjakoa kehitettiin merkittävästi. Kangasalan avosairaanhoidon nettoylitys talousarvioon oli euroa. Ylityksestä euroa kertyi eläkekustannuksista, euroa posti ja telepalveluista (puhelinpalvelu takaisinsoittojärjestelmineen), euroa terveydenhuoltolain mukaiset asiakaspalveluiden ostot muilta kunnilta sekä opioidikorvaushoitojen ostot A- klinikkasäätiöltä. Pälkäneen avosairaanhoidon nettoylitys on euroa (henkilöstökustannukset, terveydenhuoltolain mukaiset palveluiden ostot muilta kunnilta). Oriveden avosairaanhoidon nettoylitys on euroa (vuokrakustannukset, henkilöstökustannukset sekä maksutuottojen alitus). Juupajoen avosairaanhoidon nettoylitys on euroa (palveluiden ostot). Röntgentutkimusten määrä vähentyi 3,7 %, ultraäänitutkimusten määrä sen sijaan lisääntyi hiukan 1 %. Röntgenin kustannukset ylittyivät euroa, joista radiologin palkkiot euroa (lisääntyneet rtgkuvalausunnot), röntgenlaitteen pakolliset korjauskustannukset euroa. Kuntoutuksen ryhmäkäyntien määrä lisääntyi +2 %, muut käynnit sen sijaan vähenivät. Kustannukset ylittyivät yhteensä euroa, joista henkilöstökustannuksista eläkekustannukset euroa, palveluiden ostot euroa, hoitotarvikkeet euroa, Oriveden vuokrakustannukset euroa. Ensihoito Viikonloppujen lääkäripalvelut tuotti Med Group Oy. Keskimääräinen odotusaika ensihoidossa lyheni 67 minuuttiin 2012 vuoden 84 minuuttista. vaihteluväli kuukausittain min, odotusajat lyhenivät loppuvuonna, kun jonot vastaanotoille lyhenivät. Työnjakoa hoitajien ja lääkäreiden välillä kehitettiin suunnitellusti. Hoitajien käynnit vähenivät 460:lla (10 %), koska viikonloppuisin ensihoidossa asioineiden korvaushoitopotilaiden hoito siirrettiin K-klinikalle ja lääkärikäynnit vähenivät toivotusti 7 %. Oriveden päivystyksen lääkärityövoima hankittiin Med Group Oy:ltä. Kangasalan ensihoito alitti talousarvion lisääntyneiden tuottojen ansiosta, kotikunta- ja vakuutusyhtiökorvauksia saatiin budjetoitua enemmän. Nettosäästö euroa. Oriveden päivystyksen budjetti alittui euroa; säästyneet henkilöstökustannukset ja lisääntyneet maksutuotot. Terveysneuvonta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Terveysneuvonnan käynnit kokonaisuudessaan vähentyivät 2400 käyntiä eli 5,9 %. Sen sijaan kouluja opiskeluterveydenhuollon käynnit lisääntyivät 500 käynnillä, 2,9 %. Asetus lisännyt terveydenhoitajien työpanosta erityisesti lastenneuvola ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.työttömien terveystarkastuksia toteutettiin moniammatillisella toimintamallilla. Aikuisneuvonnan terveydenhoitajien työpanosta suunnattiin pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoon lääkäreiden työparina, minkä vuoksi terveysneuvonnan osuus väheni. Ravitsemussuunnittelija työskenteli koko vuoden, minkä ravitsemuskäynnit lisääntyivät 85 %. Neuvolapalvelut alitti talousarvion ytalueella yhteensä euroa, josta Kangasala euroa, Pälkäne euroa, Orivesi euroa, Juupajoki euroa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ylitti talousarvion yt-alueella Kangasala euroa, Pälkäne euroa. Ylitys johtui henkilöstöresurssin sisäisestä siirtämisestä neuvolapalveluista kouluterveydenhuoltoon asetuksen velvoitteiden toteuttamiseksi. Suun terveydenhuolto Suun terveyspalveluissa saatiin hoidon saatavuus pidettyä lain mukaisella tasolla, jonne oli päästy edellisenä vuonna ja vuoteen 2012 verrattuna jonoja saatiin lyhennettyäkin. Jonojen hallintaan pyrittiin käyttämällä vuokratyövoimaa sekä (opiskelija-) sijaisia, sillä osa hammaslääkärin vakansseista oli kokonaan tai osittain vajaina (pitkät sairauslomat, perhevapaat). Hyvä Vastaanotto-hankkeessa aloitetuil-

67 la kehittämistoimenpiteillä sekä erityisesti oikomishoidossa työnjakoa kehittämällä saatiin jonotilanne pidettyä hallinnassa. Keskitetyn ajanvarauksen takaisinsoittojärjestelmän käyttöönotto syksyllä 2013 paransi huomattavasti puheluiden läpipääsyn tilannetta. Tietoteknisiä ratkaisuja tehtiin pitkin vuotta, jotta saataisiin otettua käyttöön AvoHilmo (ts. velvoitteiden mukainen hoidontarpeen arvioinnin ja käynti-tietojen toimittaminen THL:lle). Käyntimäärät yhteistoiminta-alueella lisääntyivät 1,5 % prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Suun terveydenhuollossa Kangasala kunnan osalta talousarvio ylittyi euroa, johtuen osittain ostopalveluna hankitun hammaslääkärityövoiman kalliimmista kustannuksista omaan toimintaan verrattuna, hammashoidon yhteispäivystyksen laajentumisesta ja oikomiskojeiden hankinnoista. Hammaslääkäri-ostopalvelua tarvittiin lakisääteisen toiminnan turvaamiseksi lähinnä korvaamaan pitkäaikaisia perhevapaita sekä sairauslomia ja täyttämättömiä vakansseja. Oriveden osalta ylitys oli euroa ostopalvelutyövoiman käytöstä sekä oikomishoidon ostoista. Terveyskeskussairaala Toiminta on tehostunut entisestään. Potilasvaihto on 5-8 potilasta/osasto arkisin. Hoitoketjujen toimivuus näkyy parhaiten erikoissairaanhoidon hoitopäivien vähenemisenä 1926 (-8,8 %) hoitopäivällä vuoteen 2012 verrattuna. Keskimääräinen hoitoaika lyhentyi edelleen ollen Kangasala os. 1: 9,7 pv., os. 2: 13,1 pv. Hoitojaksojen määrä lisääntyi 67:llä eli 2,4 %, hoitopäivien määrä väheni 2881 hoitopäivää eli 7,9 %. Terveyskeskussairaala Kangasala ylitti budjettinsa euroa. Suurin ylitys henkilöstökustannuksissa euroa, joista eläkekustannukset euroa, sijaisten palkat euroa, erilliskorvaukset euroa. Sijaisten palkkakustannuksiin esitettiin lisätalousarviota, koska sijaismääräraha ei riittänyt edes vuosilomasijaisten palkkaamiseen. Laboratoriokustannukset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalveluiden ostot euroa, posti- ja telepalvelut euroa, lääkkeet euroa, hoitotarvikkeet euroa (vaikeampihoitoiset potilaat ja runsas potilasvaihto), potilaiden kuljetus euroa (PSHP:n siirtokuljetukset). Oriveden terveyskeskussairaala alitti talousarvionsa euroa. Lääkinnällinen kuntoutus ja diabetes Kangasalan ylitys euroa terapiapalveluihin, proteesit ja kalliit apuvälineet euroa. Oriveden ylitys euroa välttämättömiin apuvälineisiin. 63 Erikoissairaanhoito Vuonna 2013 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) tuotekohtainen tilaus ylittyi kokonaisuudessaan miljoonaa euroa (+5 %), lisälasku oli 1,79 miljoonaa euroa, josta kalliin hoidon tasauksen osuus euroa. Erikoissairaanhoidon tuotteiden kustannukset olivat yhteensä miljoonaa euroa. Tuotekohtainen tilaus nousi 1,9 % vuoteen 2012 verrattuna. Kalliinhoidon tasauksen kustannuksien vuoksi kokonaiskustannukset nousivat miljoonaan euroon (+4 %). Lisäksi ensihoitopalveluiden ennakkoon arvioidut kustannukset ylittyivät euroa, loppulasku kokonaisuudessaan euroa. PSHP hoitopäiviä kertyi (Vuonna 2012: 21785/ -8,8 %), hoitojaksoja 3899 (vuonna 2012: 4199/-7,1 %), avohoitokäyntejä (vuonna 2012: /+1 %), lähetteitä (vuonna 2012: 11780/+0,6 %). Siirtoviivemaksuja kertyi 11 hoitopäivää yht euroa (ripuliepidemia terveyskeskussairaalassa kevättalvella ja kuormitushuippu marras-joulukuussa) Toimialueelle 1 ylitys 0,2 miljoonaa euroa, joista ylitys kertyi sisätaudeilta (tehohoito, kalliit lääkkeet ja verituotteet, hemodialyysihoidot). Toimialue 2 ylittyi 0,2 miljoonaa euroa, josta ylittyi gastroenterologia (tehohoito, poikkeuksellisen kallis hoito, erityisen kallis lääkehoito). Kirurgia ja syövänhoito alittuivat tilaukseen nähden. Toimialue 3 ylittyi 0,5 miljoona euroa, josta neurokirurgia 0,4 miljoonaa euroa (tehohoito, vakavat aivovammat, selkäydinleikkaukset ja rankakirurgia), silmätaudit 0,124 miljoonaa euroa (kaihileikkaukset, silmänpohjarappeuman pistoshoito). Toimialue 4 ylittyi 0,018 miljoonaa euroa, josta ylitys kertyi naistentaudeilta 0,081 miljoonaa euroa (gynekologiset syöpien leikkaushoito) ja lastenpsykiatrialta 0,263 miljoonaa euroa. Sen sijaan lastentautien ja synnytyksien tilaukset alittuivat. Toimialue 5 alittui 0,22 miljoonaa euroa, josta alitus kertyi akuuttipsykiatrialta. Toimialue 7 eli ensiapu Acutan pysyi lähes tilauksessa, ylitys 0,043 miljoonaa euroa. VALS ylitys 0,297 miljoonaa euroa, josta sisätaudit 0,1 miljoonaa euroa (mahasuolikanavan tähystykset, dialyysihoidot) kirurgia 0,047 miljoonaa euroa (mahasuolikanavan leikkaukset, ortopediset leikkaukset), naistentaudit 0,056 miljoonaa euroa (laskeumaleikkaukset), korvataudit 0,099 miljoonaa euroa (uniapnea hoito). Kokonaisuudessaan merkittävimmin ylittyivät Sydänkeskus sekä Coxa. Sydänkeskuksen ylitys on 0,486 miljoonaa euroa (läppäleikkaukset, rytmihäiriöiden tutkimukset ja tahdistinhoidot sekä hoitopäivät). Coxan tekonivelleikkaukset ylittyivät 0,255 miljoonaa euroa. Yksityisiä erikoislääkäripalveluita käytettiin euroa vuonna 2013, ylitys talousarvioon euroa. Kustannukset nousivat euroa vuoteen Kustannuksia nosti uutena palveluna ikähuonokuuloisten kuulontutkimukset ja kuulokojeet euroa, terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden myötä erikoissairaanhoidon palvelut Hatanpään sairaalasta euroa ja Jokilaakson sairaalasta euroa. Erikoislääkärikonsultaatioiden ja kuvantamistutkimuksien sekä lyhytjälkihoitoisen kirurgian kustannukset säilyivät vuoden 2012 tasossa. Kokonaisuudessaan yksityiset erikoislääkäripalvelut ovat noin 25 % edullisempia PSHP:n hintoihin verrattuna.

68 64 Informatiiviset tunnusluvut Kangasalalaisten käynnit * 2012* 2013* Terveysneuvonta Lääkärin vastaanottotoiminta Röntgentoiminta Kuntoutustoiminta Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Suun terveyspalvelut Vuodeosastohoito *Vuodet sisältävät myös Kuhmalahden luvut. Kangasala Pälkäne Orivesi Juupajoki Kaikki yht. Käynnit Ensihoito Lääkärit Hoitajat YHTEENSÄ Avosairaanhoito Lääkärin vastaanotto Sairaanhoitajat ja muu hoitohenkilöstö Päihdetyö YHTEENSÄ Terveysneuvonta Lääkärikäynnit Terveydenhoitaja ja muu hoitohenkilöstö Diabetes Ravitsemusneuvonta YHTEENSÄ Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Lääkärit Terveydenhoitajat ja muu hoith YHTEENSÄ Kotisairaanhoito Lääkärikäynnit Hoitajan käynnit Kuntoutus Avohoitokäynnit Ryhmäkäynnit Vuodeosastokäynnit Toimintaterapia Jalkaterapia YHTEENSÄ Röntgen Röntgentutkimukset UÄ-tutkimukset YHTEENSÄ Suun terveys-palvelut Vuodeosastohoito Hoitopäivät Hoitojaksot Kaikki yhteensä sisältää myös ulkopaikkakuntalaiset.

69 Psykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: ylilääkäri Anna-Leena Kirkkola Talous PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,8 % Ulkoiset ,8 % TOIMINTAKULUT ,8 % Ulkoiset ,0 % Sisäiset ,6 % TOIMINTAKATE ,3 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,8 % Toiminnan kuvaus Toimintakuluissa on tapahtunut ylitystä mm. henkilösivukuluissa. Palveluiden ostoissa on ylitystä, joka selittyy mm. kunnan ulkopuolella erilaisista syistä olevien potilaiden (mm. tuetussa ja kuntouttavassa ostopalvelussa olevat, sekä sijoitetut lapset ja nuoret) psykiatrisista avohoidon kuluista laitospaikkakunnilla. Psykiatrisen tuetun- ja kuntouttavan ostopalvelun asiakkaiden määrä on vähentynyt viime vuodesta, mutta vastaavasti ostopalveluihin jääneistä joku on joutunut siirtymään tuetumpaan ja kalliimpaan asumiseen ja kuntoutumismuotoon. Oriveden mielenterveystoimiston lääkärityötä jouduttiin ostamaan myös ostopalveluna viime vuonna resurssivajeesta johtuen. Vuoden 2013 palveluiden ostot ovat n euroa suuremmat kuin vuoden 2012 vastaava toteuma eli pysyneet kuitenkin lähes samalla tasolla, kun hinnankorotusten vaikutukset otetaan huomioon. Rakennusten ja huoneistojen vuokrakulut ovat ylittyneet, samoin ennakoimattomia rakennusten kunnossapitokuluja on tullut Oriveden ja Kangasalan mielenterveystoimistojen ja nuorisopsykiatrian yksiköiden ilmastointikanavien puhdistamisesta johtuen. Em. toimenpiteiden jälkeen on tarvittu myös puhtaanapito palveluita suunniteltua enemmän. Informatiiviset tunnusluvut Kangasala Pälkäne Orivesi Juupajoki YTA yhteensä Käynnit Perheneuvola Nuorisopsykiatria Mielenterveystoimisto Kuntouttava psykiatria YHTEENSÄ

70 Työterveyshuolto Vastuuhenkilö: ylilääkäri Hannele Hiltunen Talous TYÖTERVEYSHUOLTO Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,7 % Ulkoiset ,6 % Sisäiset ,9 % TOIMINTAKULUT ,4 % Ulkoiset ,8 % Sisäiset ,4 % TOIMINTAKATE ,8 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Toiminnan kuvaus Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuollon piirissä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 602 yritystä, joissa oli n työntekijää. Kangasalan toimipisteessä yrityksiä oli 298 ja niissä työntekijöitä n Oriveden toimipisteessä oli 304 yritystä ja niissä n työntekijää. Kokonaisvaltainen työterveyshuoltosopimus sairaanhoitoineen oli suurimmalla osalla yritysten työntekijöistä. Yritysten työntekijämäärät ovat laskeneet vuodesta 2012, julkisen sektorin ja yksityisen yrityssektorin tiukentunut taloustilanne on vähentänyt sijaisten käyttöä ja sitä kautta työterveyden henkilöasiakkaita. Toimintatuottojen mukaan työterveyshuollon toiminnasta suuntautui yksityisiin yrityksiin n. 60 % ja kuntien työterveystoimintaan n 40 %. Työterveys kykeni edelleen v toimintatuotot kattamaan toimintakulut työssä olleiden vajaalukuisuudesta huolimatta. Kangasalan työterveyshuollon toiminta on vuonna 2013 suuntautunut hieman aiempaa enemmän työpaikkatoimintaan, työpaikkakäynteihin ja - selvityksiin sekä jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn tukemiseen työterveysneuvotteluissa kuin sairaanhoitotoimintaan. Muutosta toiminnassa selittää pyrkimys suunnata käytettävissä olleiden työterveyslääkäreiden työpanosta lakisääteisen työterveyshuollon saralle ja sairaanhoidon vähenemistä sijaislääkäreiden rekrytoinnin vajaaksi jääminen vakituisten oltua opinto- tai muilla työvapailla. Myös työterveyshoitajien vakansseja on ollut vajaalla miehityksellä ja tämä näkyy informatiivisissa tunnusluvuissa v ja 2013 eroina. Psykologiresursseja oli v käytettävissä aiempaa enemmän. Oriveden toimipisteessä toisen lääkärivakanssin täyttyminen v aikana näkyy v edellistä vuotta hieman runsaampana lääkärin toimintana..

71 67 Informatiiviset tunnusluvut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Kangasalan toimipiste Oriveden toimipiste Yhteensä Kangasalan toimipiste Oriveden toimipiste Yhteensä KELA 1 TYÖPAIKKAKÄYNNIT JA -SELVITYKSET Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi Maatilakäynnit Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Agrologi Muu tp-toiminta Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi Työterveysneuvottelut Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi Terveystarkastukset Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi Ensiapukurssi Terveydenhoitaja KELA 2 Sairaanhoito Lääkäri Terveydenhoitaja

72 Ympäristöterveydenhuolto Vastuuhenkilö: terveysvalvonnan johtaja Anne Woivalin Talous YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,2 % Ulkoiset ,6 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,3 % Ulkoiset ,9 % Sisäiset ,8 % TOIMINTAKATE ,9 % Toiminnan kuvaus Ympäristöterveydenhuollon maksullisuus koskee suunnitelmallista valvontaa. Lihantarkastus ja valvontaeläinlääkärin tekemä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta, sekä kansalliset vierasaine- ja tautivalvontaohjelmat korvataan valtion toimesta. Terveysvalvonnan johtajan työajasta osa kohdistui Valkeakoskelle, jolloin Valkeakoski osallistui myös kustannuksiin. Suunnitelmallisen valvonnan osuus kasvoi, jolloin maksutulot lisääntyivät enemmän kuin oli arvioitu. Myös eläinlääkintähuollon klinikkamaksuista ja laitekorvauksista kertyi arvioitua enemmän tuloja. Toimintakulut ovat pysyneet ennallaan. Henkilöstökuluissa säästettiin jättämällä sijaismäärärahoja käyttämättä. Toiminnan kehittäminen suunnitelmallista valvontaa painottavaksi, on hidasta puutteellisilla henkilöstöresursseilla. Valtakunnalliset valvontatietojen siirtohankkeet YHTI ja KUTI, ovat tuoneet kunnille suuria kustannuksia käytännössä pakollisten ohjelmistopäivitysten ja lisäosien muodossa. Tiedonkeruujärjestelmät ovat kehitetty keskushallinnossa ja palvelevat valitettavasti toistaiseksi pääasiassa keskusviranomaisia. Talousarviossa pyritään varautumaan tietojärjestelmän kehittämiseen vielä jatkossakin, jotta niistä saataisiin myös omaa säästöä helpottuneen raportoinnin myötä. Valvontasuunnitelmaa on toteutettu vaikkakin vajaasti, niin riskiperusteisuuden mukaan. Kokonaistavoitetta ei saavutettu, koska absoluuttista henkilöstöresurssivajetta syvensi aikaa vievät atkjärjestelmien kehitystyöt, sekä seutuneuvottelut ja seutujen välinen yhteistyö. Myös hankalat sisäilmaongelmakohteet vievät aikaa suunnitelmalliselta valvonnalta. Suuremmilta ruoka- tai vesiperäisiltä epidemioilta vältyttiin. Eläinsuojelun osalta suunnitelmallista valvontaa heikensi epäilyyn perustuvat tarkastukset. Informatiiviset tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TP 2013 Eläinlääkintähuolto Potilaskäynnit tilalla Vastaanotolla hoidetut potilaat Eläinsuojelutarkastukset Muut tarkastukset Ympäristöterveysvalvonta Elintarvikevalvonta tarkastukset ja näytteenotto Terveydensuojelulain valvonta tarkastukset ja näytteenotto Muut tarkastukset Lausunnot ja päätökset

73 Sosiaalityön palvelut Vastuuhenkilö: sosiaalityön johtaja Kirsti Anttila Talous SOSIAALITYÖN PALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,9 % Ulkoiset ,0 % Sisäiset VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 % 0 TOIMINTAKULUT ,7 % Ulkoiset ,1 % Sisäiset ,2 % TOIMINTAKATE ,1 % Toiminnan kuvaus Työllistämistuet ja menot on jaettu eri palvelukeskuksille, joten tähän taulukkoon sisältyy vain sosiaalikeskuksen työllistämistukien tuotot ja työllistämispalkkojen toteutuminen. Toimintatuottojen osalta perustoimeentulotuen valtionavustus toteutui ennakoitua pienempänä (tot.82,6 %), koska vastaavasti perustoimeentulotukimenoja kului arvioitua vähemmän (tot. 83,5 %). Toimintamenojen puolella ylitykset kohdistuivat työmarkkinatuen kuntaosuuteen (tot.185,9 %), ylitys euroa, mikä johtui pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Lastensuojelun perhehoidon (tot. 216,7 %) ja laitoshuollon (tot.132,7 %) määrärahat ylittyivät, mikä johtui hoitopäivien voimakkaalla kasvulla (laitoshoidossa lisäys pv, perhehoidossa pv.). Kiireellisiä sijoituksia ja uusia huostaanottoja oli edellistä vuotta enemmän. Perhehoidon kustannuksia lisää erityisesti pienten lasten kiireelliset sijoitukset päivystäviin perheisiin, joiden palkkiot ja tukimaksut Tampereen sijaishuollon asiakasohjaukseen Luotsiin ovat muuta perhehoitoa kalliimpia. Kiireellisesti perhehoitoon sijoitetut lapset saattavat joutua odottamaan usean kuukauden ajan päivystävissä sijaisperheissä ennen pitkäaikaisen sijaisperheen löytymistä. Myös lastensuojelun avohuollon ostopalvelumäärärahat ylittyivät huomattavasti (tot.201 %). Tämä selittyy esim. perhekuntoutuksen käyttönä yhtenä tukimuotona, turvakodin hoitopäivien määrän lisääntymisellä ja jälkihuoltonuorten tukipalvelujen ja muiden avohuollon tukitoimien ostojen lisääntymisellä. Lastensuojelun sijaishuoltoon ja avohuollon ostopalveluihin varatut määrärahat ovat useana peräkkäisenä vuonna olleet riittämättömiä vastaamaan lastensuojelun todellisia kustannuksia. Päihdehuollon ostoihin (sis. laitoskuntoutus, asumispalvelut, A-klinikka) varatut määrärahat ylittyivät (tot.148,6 %). Tämä selittyy ensisijaisesti sillä, että päihdehuollon palvelujen ostoihin oli vuoden 2013 talousarviossa varattu säästösyistä euroa vähemmän määrärahoja kuin vuonna Nämä määrärahat eivät olleet riittäviä, vaikka hoitopäivien määrä oli pienempi (-672pv ja määrärahoja kului n euroa vähemmän kuin v Päihdehuollon määrärahoista noin puolet kului A- klinikkatoimintaan.

74 70 Informatiiviset tunnusluvut Lapsiperheiden sosiaalityö Lastensuojelu Avohuollon asiakkaita, lasten lkm Sijoitettuna lapsia vuoden aikana, joista - perhehoidossa - laitoshuollossa Uudet sijoitetut lapset*, joista - huostaanotetut - kiireellisesti sijoitetut - avohuollon sijoituksessa *sama lapsi voi olla eri päätöksellä sijoitettuna Sijoitettuna lapsia, joista - huostassa - avohuollon sijoituksessa - perhehoidossa - laitoshuollossa Perhetyö - lapsiperheitä yhteensä, joista lastensuojeluperheitä muita lapsiperheitä Lastenvalvojapalvelut - huolto- ja tapaamissopimuksia - isyyden selvityksiä - elatussopimuksia Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki - Kotitalouksia Bruttomenot/kotitalous/vuosi Päihdehuolto, asiakkaita - laitoskuntoutuksessa asumispalveluissa Kuntouttava työtoiminta - aktivointisuunnitelmia - kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaita Työllisyyspalvelut - Työllistettyjä keskimäärin/kk Työllisyysmäärärahoin tehdyt työsopimukset, joista - Liiketoimintayksikkö Oksa - Sosiaalikeskuksessa - Sivistyskeskuksessa - Teknisessä keskuksessa - Ympäristöpalvelukeskuksessa - Muut yhteisöt - Työmarkkinatukiharjoittelussa/Työkokeilussa Etsivä nuorisotyö/asiakkaita vuodessa Työvoiman palvelukeskus - Asiakkaita Velkaneuvonta* - asiakkaita yhteensä, joista - uusia asiakkaita - kangasalalaisia

75 SIVISTYSKESKUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuspalveluiden kriittisten menestystekijöiden talousarviotavoitteet eivät toteutuneet kaikilta osin. Tilahankkeet toteutuivat suunnitellusti. Ruutanan Koivurinteen päiväkodin rakennustyö alkoi kesällä 2013 ja Sahalahden päiväkodin peruskorjaus valmistui lokakuussa Varhaiskasvatuksen perhetyötekijän täyttölupahakemukseen ei saatu lupaa. Perhetyöntekijän työnkuvaa ei laadittu yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Pienryhmäpedagogiikka on jalkautunut hyvin varhaiskasvatuksessa. Lasten läsnäolon sähköinen seurantajärjestelmän käyttöönotto siirtyi vuodelle 2014 Tampereen mukaan tulemisen vuoksi. Tarjouskilpailu on toteutettu joulu 2013 tammikuussa Suoriteperusteinen budjetointimalli laajennettiin koko varhaiskasvatuspalveluiden yksiköihin johtamisen tueksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Opetuspalveluiden kriittisten menestystekijöiden talousarviotavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti hyvin. Koulurakennushankkeiden osalta Suoraman koulun esi- ja perusopetuksen tilojen peruskorjauksen ja laajennuksen ensimmäinen vaihe valmistui syyslukukauden 2013 alkuun mennessä. Hankkeen toinen vaihe valmistuu mennessä. Huutijärven koulun laajennuksen suunnittelu käynnistyi joulukuussa Alustavan suunnitelman mukaan rakentaminen käynnistyy marraskuussa Uuden yhtenäiskoulun suunnittelu ei käynnistynyt, koska kaavan valmistelu on kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi :n valtionavustuksen perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen vuosiksi Valtionavustuksella on palkattu lukuvuodeksi resurssiopettajia yhteensä 20 Havisevan, Huutijärven, Kirkkoharjun, Liuksialan, Ruutanan, Sariolan, Suoraman, Tursolan, Vatialan, Pikkolan ja Pitkäjärven kouluille. Vuosille opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmäkoon pienentämiseen Kerhotoiminnan kehittämiseen on saatu valtionapua vuosille Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt kehittämisavustuksen Arjen liikettä Kangasalle hankkeelle lv Avustus on tarkoitettu käytettäväksi sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät lasten liikunnallisen toiminnan kehittämistä sekä pitkäjänteistä ja laadukasta järjestämistä esim. välituntiliikunta. Hankkeessa ovat ensimmäisessä vaiheessa mukana Huutijärven, Kirkkoharjun, Liuksialan, Pikkolan, Ruutanan, Sariolan ja Vatialan koulut. Kevään 2013 yhteishaun jälkeen 17 yhdeksäsluokkalaista jäi ilman jatko-opintopaikkaa. Edellisenä keväänä ilman jatko-opintopaikkaa jäi 22 yhdeksäsluokkalaista. Yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneet ovat saaneet kuitenkin opiskelupaikan mm. lukion peruutuspaikoilta, ammatillisen koulutuksen vapailta paikoilta sekä peruutuspaikoilta ja ammattistartista. Lisäksi opiskelupaikka on järjestynyt myös perusopetuksen lisäopetuksen luokalta (10-luokka), joka toimii Huutijärvellä TREDUn Kangasalan toimipisteessä. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden kriittisten menestystekijöiden talousarviotavoitteet toteutuivat osittain. Vatialan kirjastohanke eteni suunnitellusti: uudet tilat valmistuivat vuoden 2013 lopulla ja kirjasto avattiin Vatialan kirjasto oli kokonaan suljettuna neljän kuukauden ajan, mikä näkyy koko kirjastopalveluiden käyttötilastoissa. Kirjastopalveluiden strategiatyö ei edennyt toivotusti: laatutyö jatkuu edelleen ja pitkäjänteisempää toiminnan suunnittelua tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa v Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yhteistyömallia Kangasala-talo-organisaation kanssa selvitetään niin ikään vasta v (Kangasala-talon toimitusjohtaja aloitti tehtävässään alkaen osaaikaisena ja 1.3. alkaen kokopäiväisenä). Nykyisen kulttuuriohjelman viimeinen toimintavuosi oli 2013, ja kulttuuripalveluiden uuden toimintaohjelman laatiminen käynnistyi kesällä Ohjelmatyö ei kuitenkaan edennyt syksyllä, mutta jatkuu edelleen v Ohjelmatyössä otetaan huomioon mm. valmisteilla olevat Pirkanmaan kulttuuriohjelma ja Kangasala-talon strategia. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama KUULTO-hanke Kotiseutuni Kangasala eväsretki kulttuuriin päättyi syksyllä Hanke keskittyi päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten ja päiväkeskustoiminnassa ja laitoshoidossa olevien ikäihmisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen monipuolisen kulttuuritoiminnan avulla. Hanke tarjosi myös koulutusta ja työkaluja varhaiskasvatuksen ja vanhushuollon henkilökunnalle kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Uusien yhteistoimintamallien juurruttaminen osaksi arjen toimintaa ei ole kuitenkaan hankekauden jälkeen edennyt toivotulla tavalla: työhön tarvittaisiin koordinaattori tai kulttuurituottaja, joka huolehtisi työskentelyn jatkumisesta ja henkilökunnan motivoinnista. Hankkeessa kerätyt tarinat, tekstit, kuvat ja videot julkaistaan v alkupuolella julkaistavassa sähköisessä tarinapankissa. Vapaa-aikapalveluiden kriittisten menestystekijöiden talousarviotavoitteet täyttyivät osittain. Pikkolan urheilutalon ja Suoraman koulun liikuntasalin remontit valmistuivat ajallaan elokuussa. Remontit paransivat hieman kunnan sisäliikuntamahdollisuuksia, mutta kokonaissalitilanteeseen niillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta, sillä salitilanne ei edelleenkään vastaa tarvetta. Yhtenäiskoulun liikuntahallihanke- ja Pikkolan liikuntapuistohanke eivät talousarviokauden aikana edenneet. Hankkeille on haettu valtionavustusta. Linja-autoaseman nuorisotila joutui kosteusvaurioiden vuoksi käyttökieltoon keväällä ja syksystä tila-

76 72 toiminta jatkui katutasossa entisen kahvila Tilisanssin tiloissa huomattavasti pienemmissä puitteissa. Vatialan veturikorjaamon saneeraus valmistui ja nuorisotilatoiminta alkoi uudessa vuokratilassa lokakuussa. Aseman monitoimitalolla alkoi nuorisotilatoiminta syksyllä monen vuoden tauon jälkeen. Kuhmalahden nuorisotilatoiminta lopetettiin keväällä, ja sen toiminta yhdistettiin syksystä Sahalahden nuorisotilaan. Nuorten monialainen verkostotyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Tampereen seutukunnan nuorisotyöohjelma valmistui alkuvuodesta ja ohjelman jalkauttamiseksi erillisellä hankerahalla palkattu seudullinen nuorisoasiamies aloitti työnsä syyskuussa. Talous SIVISTYSKESKUS Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,6 % Ulkoiset ,5 % Sisäiset ,6 % TOIMINTAKULUT ,4 % Ulkoiset ,1 % Sisäiset ,8 % TOIMINTAKATE ,67% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,9 % Kriittinen menestystekijä -hyvinvointipalvelujen riittävyys Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Tilojen riittävyys: Palveluverkon kehittämissuunnitelman toteutuminen oman palvelukeskuksen osalta Lasten ja nuorten varhainen tukeminen Investointien toteutuminen aikataulussa, jotta vältytään tilapäistilojen käyttöönotolta * Suoraman koulun esi- ja perusopetuksen tilojen peruskorjauksen ja laajennuksen ensimmäisen vaiheen valmistuminen Huutijärven koulun laajennuksen suunnittelun käynnistyminen * Sahalahden päiväkodin peruskorjauksen toteutuminen. Ruutanan päiväkodin rakentamisen käynnistäminen suunnitellusti Uuden yhtenäiskoulun sijoituspaikka ja rakentamisaikataulu ratkaistu, suunnittelun käynnistyminen* Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijän työnkuvan luominen yhteistyössä sosiaalitoimen perhetyön kanssa Ykkösluokkien muodostaminen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelmassa määritellyn ryhmäkoon (max 20 oppilasta) mukaisesti koulujen tilat huomioiden * Pienryhmäpedagogiikan juurtuminen päiväkotien toimintakulttuurissa * Suoraman rakennushankkeen aikana hankittu tilapäistiloja. Neljän luokan suuruinen siirtokelpoinen tila hankittu Vatialan koululle oppilasmäärän kasvun vuoksi. Koulun laajennuksen ja peruskorjauksen ensimmäinen vaihe valmistui syyslukukauden 2013 alussa. Esiopetus siirtyi uusiin tiloihin elokuussa Toinen vaihe valmistuu mennessä. Suunnittelu käynnistyi 12/2013. Alustavan suunnitelman mukaan rakentaminen käynnistyy 11/2014. Sahalahden päiväkodin peruskorjaus valmistui lokakuussa Koivurinteen päiväkodin rakentaminen alkoi kesällä 2013 Suunnittelu ei ole käynnistynyt. Kaavan valmistelu kesken. Perhetyöntekijän työnkuvaa ei ole luotu. Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijälle ei saatu täyttölupaa. Tavoite toteutui opetusryhmäkoon pienentämiseen myönnetyllä valtionavustuksella palkattujen resurssiopettajien avulla. Pienryhmäpedagogiikka toteutuu suurimmassa osassa päiväkotien toimintakulttuuria. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sosiaali- Koulujen oppilashuollolliset kerhot

77 73 *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuosi ja terveyskeskuksen kanssa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi * Koulujen kerhotoiminnan vakiinnuttaminen * Aktiivinen osallistuminen nuorisolain edellyttämän monialaisen yhteistyöryhmän työskentelyyn * ovat osaltaan keskittyneet lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Yhteistyötä on tehty kunnan sosiaalija terveyskeskuksen kanssa. Oppilashuollolliset kerhot toimivat usein ns. kutsukerhoina, oppilaita valitaan kerhoihin yhdessä mm. kouluterveydenhuollon, koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan kautta. Tiiviissä yhteistyössä kerhotoiminnassa on myös vapaa-ajanpalvelut. Uusimpana kerhona on lasten painonhallintaan liittyvä kerho. Tähän toimintaan on otettu mukaan myös huoltajat. Kerhotoiminta on vakiintunut koulujen toimintatavaksi. Työryhmä on kokoontunut 3 krt. Lisäksi on järjestetty yksi laajennettu verkostotapaaminen. Kriittinen menestystekijä -vapaa-ajan palvelutarjonnan riittävyys ja laatu Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Nuoriso- ja liikuntatilat ja niiden ajanmukaisuus Pikkolan Liikuntapuisto hanke etenee * Hanke ei ole edennyt. Kirjasto- ja nuorisotilat ja niiden ajanmukaisuus Urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten tuottamat palvelut Vatialan (ent. Tehokaasu) kirjasto- ja nuorisotilahankkeen valmistuminen Urheiluseuroille ja nuorisoyhdistyksille tarjotaan mahdollisuudet monipuoliseen palveluiden tuottamiseen riittävillä tiloilla ja avustuksilla * Nuorisotilatoiminta alkoi uudessa tilassa Kirjasto avattiin yleisölle Liikunta- ja nuorisotilojen käyttöaste on ollut hyvä. Liikuntasalitilanne ei vastaa tarvetta. Aikuisten omaehtoisen opiskelun ja harrastamisen mahdollisuudet Kansalaisopiston opetuspisteitä on kattavasti kunnan alueella * Kunnan alueella oli opetuspisteitä 38, joista 18 oli nauhataajaman ulkopuolella eli 47 %. *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuosi Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksella toteutettava jatkohanke kansalaisopiston opintoihin osallistumisen alueellisen saavutettavuuden varmistamisesta valmis Loppuraportti valmistui määräaikaan mennessä. Kriittinen menestystekijä -talouden tasapainotus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Suoriteperusteisen budjetoinnin pilottikokeilu varhaiskasvatuksessa *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuosi Kustannustietoisuuden kasvaminen ja resurssien tehokas käyttö * Suoriteperusteinen budjetointimalli on käytössä koko varhaiskasvatuksen palvelualueen yksiköissä johtamisen ja kustannustietoisuuden tukena.

78 74 Kriittinen menestystekijä -organisaation ja prosessien toimivuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Hyvinvointipalvelujen toimialan palvelukeskusten yhteistoiminta Yhteisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tarpeenmukaisten yhteisten koulutusten toteuttaminen * Osallistuttu vuonna 2013 hyväksytyn hyvinvointikertomuksen laadintatyöhön sekä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisen valmisteluun. Strategiatyö Kirjastopalvelujen strategia on syntynyt osana kirjaston laatutyötä ja sitä kehitetään edelleen yhdessä henkilökunnan kanssa.* Uuden kulttuuriohjelman laatiminen * Pitkäjänteisempi toimintasuunnitelma ei valmistunut, vaan siirtyi vuodelle Ohjelman laatiminen käynnistyi, ja ohjelma valmistuu syksyllä Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen yhteistoiminta kulttuuritalo-organisaation kanssa *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuosi Yhteisten toimintaperiaatteiden määrittely ja yhteistyömuotojen kartoittaminen.* Ei edennyt, koska Kangasala-talon hallitus perustettiin syksyllä 2013 ja toimitusjohtaja aloitti työnsä tammikuussa Kriittinen menestystekijä -uudet palvelutuotantotavat ja seutuyhteistyö Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Seudulliset palvelusopimukset ja yksityinen palvelutuotanto Lasten läsnäolon sähköisen seurantajärjestelmän käyttöönotto perhepäivähoidossa ja vuorohoidossa seudullisesti Lasten sähköinen läsnäoloseuranta siirtyi vuodelle Tarjouskilpailu on toteutettu 2014 alussa. Käyttöönotto tapahtuu keväällä Kehittämishankkeiden määrä Osaava-opettajien täydennyskoulutushankkeen vakiinnuttaminen pysyväksi toimintatavaksi * Opetushenkilöstö on osallistunut Osaava-hankkeen järjestämiin täydennyskoulutuksiin. Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen laatukriteereiden laadintatyön käynnistäminen seudullisesti * Laadintatyö käynnistyi suunnitellusti. Suunnittelusta vastaa seudullinen laatuhankkeen ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat Kangasalta, Nokialta, Pirkkalasta, Pälkäneeltä ja Vesilahdelta. Hankkeeseen on palkattu laatuvastaava hankerahoituksella. *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuosi OKM:n Kuulto-hankkeen Kotiseutuni Kangasala eväsretki kulttuuriin toteuttaminen Kunnan viheraluesuunnitelmaan sisältyvän liikuntapaikkojen kehittämissuunnitelman edellyttämät jatkotoimenpiteet.* Tampereen seutukunnan nuorisotyöohjelman valmistuminen * Hanke toteutui suunnitellusti ja päättyi syksyllä Kehittämistä on jatkettu ohjelman mukaisesti. Ohjelma valmistui 3/2013 ja ohjelman jalkauttamista varten on palkattu elytuella seudullinen nuorisoasiamies 9/2013

79 75 Kriittinen menestystekijä -osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Työhyvinvointi Henkilöstön aktiivinen mukanaolo palvelujen kehittämistyössä * Henkilöstö on osallistunut palveluiden kehittämiseen moniammatillisissa kehittämispäivissä Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen järjestämällä säännöllisesti kehittämis- ja koulutuspäiviä* Henkilöstöhallinto järjesti useita kaikille esimiehille suunnattuja koulutus- ja infotilaisuuksia. Henkilöstön saatavuus Henkilöstökoulutus Työkiertomahdollisuudet aktiivisesti käytössä ammatillisen osaamisen lisäämiseksi * Vakinaiset palvelussuhteet ja pitkäaikaiset sijaisuudet täytetty pätevillä henkilöillä * Palvelutoiminnoissa tarvittavaa suunnitelmallista ammatillista täydennyskoulutusta järjestetty * Työnkierto on henkilöstön käytettävissä eri toimintasektoreilla. Vakinaiset palvelussuhteet ja pitkäaikaiset sijaisuudet saatu täytettyä pätevillä henkilöillä paitsi varhaiskasvatuksen päiväkodinopettajien sijaisuuksiin ei saada päteviä henkilöitä kesken toimintakautta. Koulutus on toteutunut suunnitellusti. *pidempiaikainen, enemmän kuin talousarviovuosi

80 Sivistyskeskuksen yhteispalvelut Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski Talous SIVISTYSKESKUKSEN YHTEISPALVEL Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT Ulkoiset TOIMINTAKULUT ,9 % Ulkoiset ,7 % Sisäiset ,6 % TOIMINTAKATE ,3 % Sivistyskeskuksen yhteispalveluiden arvioitua pienemmät ulkoiset menot johtuvat säästöistä sijaisten palkkaamiseen varatuissa määrärahoissa sekä muissa palkkakuluissa Varhaiskasvatus Vastuuhenkilö: varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo Talous VARHAISKASVATUS Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,8 % Ulkoiset ,8 % TOIMINTAKULUT ,4 % Ulkoiset ,5 % Sisäiset ,9 % TOIMINTAKATE ,8 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,3 % Päivähoitotarpeen väheneminen vuonna 2012 jatkui myös vuonna Maksutuotot eivät toteutuneet suunnitellusti. Sopeutumistoimina tilanteeseen Myllyn ryhmäperhepäivähoitotoiminta siirrettiin Omenatarhan päiväkodin yhteyteen sekä eri puolille kuntaa syntyi pienennettyjä päiväkotiryhmiä. Sijaisia käytettiin suurella harkinnalla syyskaudella. Näin ollen palkkakuluja syntyi huomattavasti arvioitua vähemmän. Ostopalvelumenoja kului myös vähemmän, koska muuttavat lapset pystyttiin sijoittamaan oman kunnan alueelle. Perhepäivähoitajien määrä elokuussa 2013 oli 17. Aine- ja tarvikemenoissa käytettiin koko vuoden suurta harkintaa Opetuspalvelut Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski Talous OPETUSPALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,3 % Ulkoiset ,9 % Sisäiset ,9 % TOIMINTAKULUT ,1 % Ulkoiset ,7 % Sisäiset ,6 % TOIMINTAKATE ,4 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,5 % Toiminnan kuvaus Tulojen arvioitua suurempi kertymä johtuu sivistyskeskuksen hakemista valtionavuista mm. perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen, kerhotoiminnan kehittämiseen ja laatuhankkeeseen. Menojen ylittyminen johtuu mm. ylityksistä henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa.

81 77 Informatiivisia tunnuslukuja Vuosi Oman perusopetuksen käyttökustannukset (netto) /opp. Perusopetuksen yksikköhinta /opp *) *) *) *) *) valtionosuusjärjestelmän muutos, siirtyminen VM:n kotikuntakorvausjärjestelmään.kangasalan kotikuntakorvauksen perusosa /opp. v. 2012, ei suoraan verrannollinen perusopetuksen yksikköhintaan Vuosi Oman lukiokoulutuksen käyttökustannukset (netto) /opp. Lukion yksikköhinta /opp Keskimääräiset ryhmäkoot: Lukuvuosi Luokat 0 2 Luokat 3 4 Luokat 5 6 Luokat Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: kulttuurijohtaja Taina Sahlander Talous Arvioitua pienemmät toimintamenot johtuivat kirjastopalveluiden säästöistä mm. atk-, toimisto-, pankki- ja. asiantuntijapalveluissa sekä siitä, että Kangasalatalon korkotukiavustusta ei ole käytetty Kirjastopalvelujen informatiiviset tunnusluvut Lainat Lainat/asukas 19,99 18,84 Vuotuinen kävijämäärä Käynnit/asukas 10,94 10,45 Verkkokäynnit Kirjastonkäytön opetus Kustannukset/lainaus 3,88 3,93 Kokonaiskustannus /asukas 77,50 74,10 Aineistomääräraha/asukas 7,14 6,72

82 Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö: vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen Talous VAPAA-AIKAPALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,0 % Ulkoiset ,6 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,7 % Ulkoiset ,9 % Sisäiset ,6 % TOIMINTAKATE ,8 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,4 % Toiminnan kuvaus Arvioitua suuremmat toimintatuotot johtuvat voimaan tulleesta uudesta tilavuokrahinnastosta. Tilojen käytöstä on laadittu erillinen raportti. Arvioitua pienemmät toimintamenot johtuvat lähinnä siitä, että uimahallin korko- ja lainatukiavustusosuutta käytettiin arvioitua vähemmän. Lisäksi palkkamäärärahoja kului arvioitua vähemmän lähinnä sijaisten ja tuntipalkkaisten osalta Kansalaisopistopalvelut Vastuuhenkilö: rehtori Kirsi-Marja Piekkala Talous KANSALAISOPISTOPALVELUT Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT Ulkoiset TOIMINTAKULUT ,6 % 0 Ulkoiset ,2 % 0 Sisäiset ,6 % 0 TOIMINTAKATE ,7 % 0 Arvioitua pienemmät toimintamenot johtuvat säästöistä asiakaspalvelujen ostoissa. Informatiiviset tunnusluvut Vuosi Opetuksen keskihinta Valtionosuuden perustana oleva yksikköhinta 2013*) 73,37 78, ,09 78, ,67 78, ,20 77, ,55 75,19 *) Kangasalan opistopalvelujen tuottamisesta on vastannut alkaen Valkeakoski-opisto. Opistotoiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen mukaisesti Valkeakoski-opisto laskuttaa Kangasalan kunnalta valtionosuuksien ja kurssimaksutulojen vähentämisen jälkeen 28 / tunti.

83 TEKNINEN KESKUS Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Mikko Ilkka Toiminnan kuvaus Tekninen keskuksen toimissa on vuoden aikana painottunut valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyväksymän MAL-aiesopimuksen toteuttaminen. Vuoden aikana on laadittu suunnitelmia vuoteen 2015 ulottuvan sopimuskauden aikana toteutettavaksi tulevia hankkeita varten. Sopimuksen mukaisissa hankkeissa painotetaan keskustan roolia ja kestäviä liikkumisen tapoja. Toteutettavaksi ovat tulossa keskustan liikenteen rauhoittamista tukeva kiertoliittymän rakentaminen ja Kuohunharjuntien parantaminen, bussipysäkkien parantaminen ja kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävän rakentaminen ja opastaminen. Rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa painottui yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. samoin painotettiin alakeskusten palveluiden kehittämistä ja saavutettavuuden parantamista erityisesti kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteen kyydillä. Lamminrahkan alueelle laadittiin laaja vaikutusten arviointi osayleiskaavaehdotuksen yhteydessä vuoden aikana aloittaneen projektipäällikön johdolla. Lamminrahkan suunnittelussa on hyödynnetty sekä monialaista osaamista että kuntien välistä yhteistyötä. Tavoitteena on Tampereen ja Kangasalan yhteisen yhtenäiskoulun toiminnan aloittaminen Lamminrahkassa v Keskustakorttelin kehittäminen on jatkunut Kangasala-talon rakentamisella. Taloustaantuma on hidastanut keskustan pitkään suotuisana jatkunutta asuntotuotantoa, mutta vuoden aikana hyväksytyt Ilmoninmäen ja Sorolanpellon asemakaavat tuovat kaivattuja perheasumisen paikkoja keskustan välittömään läheisyyteen. Myös Pikkolan alueen vireille tulleet palvelujen ja asumisen kehittämishankkeet tukevat keskustaa. Kuluneena vuonna asuntotuotannon määrä laski puoleen kahden edellisen vuoden asuntotuotantomääristä. Viime vuonna valmistui 139 asuntoa. Taantuma tuntui myös omakotitonttien vähäisenä kysyntänä. Vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka ohjaa vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämistä vuoteen 2030 asti, saatiin hyväksytyksi kertomusvuonna. Talous TEKNINEN KESKUS Ta+Mta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,0 % Ulkoiset ,9 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,5 % Ulkoiset ,1 % Sisäiset ,7 % TOIMINTAKATE ,76% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,8 % Val hyväksynyt talousarvion muutoksen: toimintakulujen lisäys, asiantuntijapalvelut euroa Kriittinen menestystekijä - elinkeinoelämän ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen - vapaa-ajan palvelutarjonnan riittävyys ja laatu Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Monipuolinen työpaikkatonttien tarjonta Keskustan toimivuus ja palveluiden monipuolisuus Lamminrahkan yritysalueen laajuus ja luonne selvitetty yleiskaavatyön yhteydessä Kuohunharjuntien uudistaminen keskustaa yhdistävänä katuna käynnistetty Linja-autoaseman korttelin kehittämissuunnitelma hyväksytty Osayleiskaava on tullut käsittelyyn vuoden 2014 alussa. Työpaikkaalueen laajuus on selvitetty. Uudistamissuunnitelma kiertoliittymineen on valmistunut ja sen toteuttamiseen on varattu rahoitus vuodelle Yhteistyökumppani luopui linjaautoaseman korttelin kehittämisestä. Hankkeen uudelleen käynnistä-

84 80 Puistojen ja ulkoalueiden toimivuus Viheralueohjelman toteutus käynnistynyt Kisarannan kehittämissuunnitelma valmistunut misestä on neuvoteltu uusien kumppanien kanssa. Viherohjelma on valmistunut, mutta se joudutaan heti päivittämään kunnan säästötavoitteiden mukaiseksi. Kisarannan kehittämissuunnitelma on valmistunut, ja se on tulossa hyväksymiskäsittelyyn. Kriittinen menestystekijä - maapolitiikan ja kaavoituksen onnistuminen Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus Maanhankinnan kohdentuminen Keskitehokkaan rakentamisen kehittäminen Vatialan ja Suoraman yleiskaavoissa painotetaan kestäviä liikenneratkaisuja ja palvelukykyisiä aluekeskuksia Maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen kyläkaavoituksen avulla Lamminrahkan alue kokonaan kunnan omistuksessa Pienimittakaavaisen, mutta maankäytön tehokkuudeltaan kaupunkimaisen asuintonttituotannon lisääminen Yleiskaavoissa ja palveluverkon suunnittelussa on painotettu alakeskusten roolia ja saavutettavuutta kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteen avulla. Vatialan osayleiskaavaehdotus ja Suoraman osayleiskaavaluonnos ovat olleet nähtävillä. Pakkalan kyläyleiskaavoitus on käynnissä. Lamminrahkan lunastuspäätöksestä on valitettu, ja KHO:n päätöstä odotetaan huhtikuulla. Vuoden aikana hyväksytyt Ilmoninmäen ja Sorolanpellon asemakaavat toteuttavat tavoitetta. Ne vastaavat yli 40 % vuoden aikana hyväksyttyjen asuinalue kaavojen kapasiteetista. Tonttitarjonnan houkuttelevuus Maanhankinnan ja kaavoituksen kohdentaminen laadukkaiden virkistys- ja ranta-alueiden tuntumassa oleville alueille Maanhankinnan ja kaavoituksen painopiste on ollut Lamminrahka, jonka vetovoima perustuu läheisiin virkistysalueisiin. Kriittinen menestystekijä - prosessien toimivuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Maankäytön toteuttamisohjelman toteutuminen Yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittaminen Maankäytön suunnittelu, palveluiden ja yhdyskuntatekniikan investoinnit ohjelman mukaisia Yhteisen palvelukeskuksen luominen Lamminrahkan ja Ojalan alueille Maankäytön toteuttamisohjelmaa ei käsitelty vuoden aikana. Kangasala ja Tampere ovat tehneet sopimuksen yhteisen yhtenäiskoulun rakentamisesta Lamminrahkan aluekeskukseen.

85 81 Kriittinen menestystekijä - osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Henkilöstön osaamisen ja toiminnan jatkuva kehittäminen Uusien suunnittelu- ja työmenetelmien käyttöön otto ja soveltaminen Ammatillisen koulutuksen antia on voitu käyttää hyväksi uusia työmenetelmiä käyttöön otettaessa. Prosessityöskentelyn toimivuus Tiimityöskentelyn tehostaminen Teknisen keskuksen omassa koulutuksessa on painotettu yhdessä työskentelyä Teknisen keskuksen yhteispalvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Mikko Ilkka Talous TEKNISEN KESKUKSEN YHTEISPALVE Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTAKULUT ,3 % Ulkoiset ,4 % Sisäiset ,9 % TOIMINTAKATE ,3 % Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: johtavan rakennustarkastajan sijainen rakennustarkastaja Pirjo Palmu-Heinänen Talous RAKENNUSVALVONTA Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,5 % Ulkoiset ,2 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,6 % Ulkoiset ,5 % Sisäiset ,8 % TOIMINTAKATE ,6 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Toiminnan kuvaus Rakentaminen on vuonna 2013 loppuvuotta kohden taantunut, mikä on vaikuttanut tulojen vähenemiseen. Virkajärjestelyjen muutokset ovat tuoneet jonkun verran säästöjä..

86 82 Pysäköinninvalvonta Vastuuhenkilö: Johtavan rakennustarkastajan sijainen rakennustarkastaja Pirjo Palmu-Heinänen Talous (luvut sisältyvät rakennusvalvonnan talouslukuihin) euroa Ta 2013 Mta Ta+Mta TP 2013 Erotus Tot % Toimintatuotot ulkoiset sisäiset Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ulkoiset sisäiset Toimintakate Toimintakulujen ylitys on aiheutunut toimintaa tehostavan toisen mobiilipäätelaitteen hankinnasta Ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: ympäristöpäällikkö Tuomo Antila Talous YMPÄRISTÖNSUOJELU Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,8 % Ulkoiset ,9 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,5 % Ulkoiset ,0 % Sisäiset ,5 % TOIMINTAKATE ,6 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 % 0 Toiminnan kuvaus Ympäristönsuojelun tuotot koostuvat ilmoitusten ja lupien käsittelymaksuista sekä voimassa olevien maaaineslupien valvontamaksuista. Vuonna 2013 myönnettiin kaksi lupaa maa-ainesten ottamiseen ja kolme ympäristölupaa sekä tehtiin kolme ympäristönluvan muuttamispäätöstä, ympäristöluvan määräysten tarkistamispäätös ja toiminnan rekisteröinti. Ympäristönsuojelun tulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna maa-ainelupien vuoksi.

87 Kaavoitus Vastuuhenkilö: kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen Talous KAAVOITUS Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,0 % Ulkoiset ,0 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,9 % Ulkoiset ,0 % Sisäiset ,7 % TOIMINTAKATE ,2 % Toiminnan kuvaus Kaavoituksen painopiste oli yleiskaavoituksessa. Vatialan, Suoraman, Lamminrahkan ja Pakkalan osayleiskaavoja varten laadittiin paljon selvityksiä ja suunnitelmia samoin kuin Pikkolan alueen vireillä olevia maankäytön muutoksia varten. Töitä varten saatiin rahoitusta myös lisätalousarviosta siten, että määrärahat eivät kokonaisuudessaan ylittyneet Paikkatieto ja mittaus Vastuuhenkilö: paikkatietoinsinööri Lilli Hervamaa Talous PAIKKATIETO JA MITTAUS Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,9 % Ulkoiset ,9 % TOIMINTAKULUT ,5 % Ulkoiset ,5 % Sisäiset ,5 % TOIMINTAKATE ,0 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,6 % Toiminnan kuvaus Paikkatieto ja mittauksen toimintatuotot ovat ylittyneet ja toimintakulut alittuneet. Toimintatuottojen ylittyminen johtuu pääosin vuoden 2013 aikana tehdyistä aineistoluovutuksista. Menot ovat alittuneet, koska kaikkia aiottuja tehtäviä ei olla saatu tehdyksi resurssipulasta johtuen.

88 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: rakennuspäällikkö Merja Saarilahti Talous YHDYSKUNTATEKNIIKKA Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,3 % Ulkoiset ,3 % Sisäiset TOIMINTAKULUT ,8 % Ulkoiset ,6 % Sisäiset ,3 % TOIMINTAKATE ,0 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,6 % Toiminnan kuvaus Työohjelman työt saatiin tehtyä suunnitelmien mukaan muutamaa toteutumatta jäänyttä hanketta lukuun ottamatta. Hankkeiden lyhyet valmistelu- ja toteutusajat sekä työohjelman ulkopuoliset, kiireiset työt ovat edelleen suuri haaste. Vuoden merkittävimmät työt olivat Vatialantien ja Pakkalantien kevyen liikenteen väylien rakentaminen sekä keskustan kiertoliittymän ja Kuohunharjuntien muutossuunnitelmien valmistuminen. Katujen ja vesihuollon peruskorjauksia tehtiin Ilkontiellä, Suutarintiellä ja Herttualassa. Vesihuollon peruskorjauksen hankaluuksien takia osalla kohteista siirtyi päällystystöitä vuodelle Tiejaosto (sisältyy yhdyskuntatekniikan määrärahoihin) Talous euroa Ta 2013 Mta Ta+Mta TP 2013 Erotus Tot % Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Pelastustoimi (sisältyy yhdyskuntatekniikan määrärahoihin) Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Mikko Ilkka Talous euroa Ta 2013 Mta Ta+Mta TP 2013 Erotus Tot % Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

89 Kuhmalahden vesilaitos Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Antti Kytövaara Toiminnan kuvaus Vesihuolto on ollut luotettavaa ja häiriötöntä. Valvontaa ja luotettavuutta on parannettu kehittämällä automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmää. Automaation uudistamistyö valmistui Pohjan puhdistamon ympäristölupamääräykset tarkistettiin. Uudet lupamääräykset ovat voimassa vuoteen 2023 saakka. Merkittävä tulevaisuuden hanke on Kuhmalahden kirkonkylästä Sahalahteen rakennettava siirtolinja, jonka suunnittelu jatkuu toteutussuunnittelulla v Vehkajärven vesihuollon kehittämisen selvitystä ja kartoitusta jatkettiin v. 2013, johon liittyen syksyllä 2013 käynnistettiin pohjaveden antoisuusselvitystyö. Kuhmalahden vesilaitos on kunnan taseyksikkönä toimiva oma vesilaitos. Kangasalan Vesi liikelaitoksen henkilöstö hoitaa Kuhmalahden vesilaitoksen toimintoja kuntaliitoksen jälkeen. Talous KUHMALAHDEN VESILAITOS Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,1 % Ulkoiset ,2 % Sisäiset ,5 % TOIMINTAKULUT ,7 % Ulkoiset ,1 % Sisäiset ,9 % TOIMINTAKATE ,34% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,7 % Kriittinen menestystekijä - vesihuollon järjestäminen Toteutuminen 2013 Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Laitoksen yleinen toiminta Hyvän vesihuollon järjestäminen Vesihuolto on ollut luotettavaa ja häiriötöntä Jätevesipumppaamoiden automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmä valmistui v Työt jatkuivat verkostokarttojen päivittämiseksi.

90 86 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 2013 INVESTOINNIT /ULKOISET PALVELUKESKUS Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 Toteutuma- % TP Strateginen ja konsernijohto Tuotot , Kulut , Netto , Oksa Tuotot , Kulut , Netto , Sosiaali- ja terveyskeskus Tuotot Kulut Netto Sivistyskeskus Tuotot Kulut , Netto , Tekninen keskus Tuotot Kulut , Netto ,

91 87 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 2013 Ulkoiset Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Strateginen ja konsernijohto 8000 Maa-alueet Tuotot , Kulut , Netto ***** Muut erittelemättömät osakkeet Tuotot ***** Kulut ***** 0 Netto ***** Taide-esineet Tuotot Kulut Netto TASKU KY Tuotot ***** 0 Kulut Netto Tamseed Ky Tuotot Kulut , Netto , Kangasalan Torikeskus Oy Tuotot Kulut Netto Koy Taloherttua Tuotot Kulut ***** 0 Netto ***** Kangasalan Uimahalli Oy Tuotot Kulut Netto Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy Tuotot ***** 0 Kulut Netto ***** 0

92 88 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Lentolan teollisuustalo Oy Tuotot ***** 0 Kulut Netto ***** Kangasala-Talo Oy Tuotot Kulut ***** 0 Netto ***** Kunnan yhtiöt Tuotot Kulut Netto Strateginen ja konsernijohto yhteensä Tuotot , Kulut , Netto , Liiketoimintayksikkö Oksa 8022 Rekola-koto Tuotot Kulut , Netto , Suoraman päiväkoti Tuotot Kulut Netto Sahalahden päiväkoti Tuotot Kulut , Netto , Huutijärven koulu Tuotot Kulut ,4 0 Netto , Kirkkoharjun koulu Tuotot ***** 0 Kulut , Netto , Liuksialan koulu Tuotot ***** 0 Kulut , Netto ,

93 89 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Ruutanan koulu Tuotot Kulut ,3 0 Netto , Suoraman koulu Tuotot Kulut , Netto , Vatialan koulu Tuotot Kulut , Netto , Vilpeilän koulu Tuotot Kulut ,7 0 Netto , Pohjan koulu Tuotot Kulut Netto Sariolan yläkoulu Tuotot Kulut ,2 0 Netto , Pikkolan urheilutalo Tuotot Kulut , Netto , Kyötikkälän kenttä ja huoltora Tuotot Kulut Netto Uimarantojen pukukopit Tuotot Kulut Netto Vahderpää Tuotot Kulut , Netto ,

94 90 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Energiatehokkuuden parantamine Tuotot ***** 8561 Kulut , Netto , Rakennusten LVISA-tekniikan aj Tuotot Kulut Netto Jätevesijärjestelmien uusimine Tuotot Kulut Netto Kosteus- ja sisäilmaongelmat Tuotot Kulut , Netto , Liuksialan päiväkoti Tuotot ***** 0 Kulut Netto ***** Kaarinan kodit Tuotot Kulut ,1 0 Netto , Keskusterveysasema Tuotot Kulut , Netto , Vatialan terveysasema Tuotot Kulut Netto Koivurinteen päiväkoti Tuotot Kulut , Netto , Pentorinteen vanhainkoti Tuotot Kulut Netto

95 91 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Kyötikkälän yhten.koulu,liikun Tuotot Kulut Netto Rakennusryhmän koneet ja kalus Tuotot Kulut Netto Oksa yhteensä Tuotot , Kulut , Netto , Sosiaali- ja terveyskeskus 8022 Rekola-koto Tuotot Kulut , Netto , Juhanankartano Tuotot Kulut Netto TupasWilla Tuotot Kulut Netto Hammashoitokoneyksiköt Tuotot Kulut Netto Keskusterveysasema Tuotot Kulut ,6 0 Netto , Hammashuollon kuvantaminen ja Tuotot Kulut , Netto , Kansalaisen ajanvaraus Tuotot Kulut ,7 0 Netto ,7 0

96 92 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Pentorinteen vanhainkoti Tuotot Kulut Netto Kotihoidon mobiililaitteet Tuotot Kulut ,7 0 Netto , Sosiaali- ja terveyskeskus yhteensä Kulut Netto Sivistyskeskus 8004 Piano pääkirjastoon Tuotot Kulut Netto Taide-esineet Tuotot Kulut Netto Suoraman koulu Tuotot Kulut , Netto , Pikkolan koulu Tuotot Kulut ,6 0 Netto , Pikkolan urheilutalo Tuotot Kulut Netto Veturitalli Tuotot Kulut ,8 0 Netto , Päiväkodin kalusto Tuotot Kulut , Netto ,

97 93 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Koulun kalusto Tuotot Kulut , Netto , Koivurinteen päiväkoti Tuotot Kulut Netto Sivistyskeskus yhteensä Tuotot Kulut , Netto , Tekninen keskus 8080 Kyötikkälän kenttä ja huoltora Tuotot Kulut ,3 0 Netto , Pintavesihaittojen poistaminen Tuotot Kulut , Netto , Lumenkaatopaikka Tuotot Kulut , Netto , Sadevesiviemäröinnin peruskorj Tuotot Kulut Netto Suoramajärvi Tuotot Kulut , Netto , Papinoja Tuotot Kulut , Netto , Sahalahti-Kangasala kevyen lii Tuotot Kulut Netto

98 94 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Katujen perusparannus Tuotot Kulut , Netto , Liikenneturvallisuuden paranta Tuotot Kulut , Netto , Katuverkoston täydentäminen Tuotot Kulut , Netto , Katuvalaistuksen peruskorjaus Tuotot Kulut , Netto , Keskusta Tuotot Kulut , Netto , Mobilia ja Kisarannantie Tuotot Kulut Netto Koulumatkojen kevyenliikent.vä Tuotot Kulut ,6 0 Netto , Kenttien perusparantaminen Tuotot Kulut Netto Suunnistus- ja ulkoilukartat Tuotot Kulut Netto Liikennealueet Tuotot Kulut , Netto ,

99 95 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Leikkikentät Tuotot Kulut Netto Näköalamaisemat Tuotot Kulut , Netto , Keskustan pysäköinti Tuotot Kulut ,7 0 Netto , Ulkoalueiden autot Tuotot Kulut ,8 0 Netto , Ulkoalueiden koneet ja kalusto Tuotot Kulut , Netto , Ilkontien peruskorjaus Tuotot Kulut ,7 0 Netto , Vatialantie/Veturitallin liik. Tuotot Kulut Netto Mäntyveräjä Tuotot Kulut Netto Vesaniemi Tuotot Kulut , Netto , Kuhmalahden viitoitus Tuotot Kulut ,2 0 Netto ,2 0

100 96 Ta 2013 Toteutunut Erotus 2013 TA-% TP Kuohunlahden rantapuisto Tuotot Kulut , Netto , Kortekumpu Tuotot Kulut Netto Pikonlinna Tuotot Kulut , Netto , Prusin alue Tuotot Kulut ,7 0 Netto , Pakkalantien kev.liikent.väylä Tuotot Kulut ,2 0 Netto , Tekninen keskus yhteensä Kulut , Netto , RAPORTTI YHTEENSÄ Tuotot , Kulut , Netto ,

101 97 6 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 6.1 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,65 Maksutuotot , ,19 Tuet ja avustukset , ,58 Muut toimintatuotot , , , ,08 Valmistus omaan käyttöön , ,81 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,03 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,40 Muut henkilösivukulut , ,23 Palvelujen ostot , ,87 Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,05 Avustukset , ,49 Muut toimintakulut , , , ,19 TOIMINTAKATE , ,30 Verotulot , ,15 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,24 Muut rahoitustuotot , ,87 Korkokulut , ,11 Muut rahoituskulut , , , ,30 VUOSIKATE , ,55 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,94 SATUNNAISET ERÄT Pysyvien vastaavien myyntivoitot ,51 TILIKAUDEN TULOS , ,39 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , , , ,82 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,57

102 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,55 Satunnaiset erät ,51 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,88 Investointien rahavirta Investointimenot , ,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,78 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,90 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,25 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,79 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , ,21 Oman pääoman muutokset ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,19 Vaihto-omaisuuden muutos , ,34 Saamisten muutos , ,33 Korottomien velkojen muutos , , , ,57 Rahoituksen rahavirta , ,89 Rahavarojen muutos , ,01 Vapaaehtoisen varauksen purku peruspääomaan ,00 Korjaus edell. tilikausien ylijäämään , , , , ,01 Rahavarat , ,61 Rahavarat , , , ,01

103 Tase TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,81 Keskeneräiset, muut pitkävaik. menot , ,00 **Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,81 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,68 Kiinteistöjen liittymismaksut , ,87 Rakennukset , ,96 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,17 Koneet ja kalusto , ,11 Muut aineelliset hyödykkeet , ,95 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,85 **Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,59 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,29 Muut lainasaamiset , ,89 Muut saamiset , ,00 **Sijoitukset yhteensä , ,18 ***Pysyvät vastaavat yhteensä , ,58 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,91 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,62 Muut toimeksiantojen varat , ,06 ***Toimeksiantojen varat yhteensä , ,59 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,37 **Vaihto-omaisuus yhteensä , ,37 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,30 Lainasaamiset , ,06 Muut saamiset , ,55 *Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,91 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,68 Lainasaamiset 3 384, ,92 Muut saamiset , ,83 Siirtosaamiset , ,71 *Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,14 **Saamiset yhteensä , ,05 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,00 Muut arvopaperit , ,02 **Rahoitusarvopaperit , ,02 **Rahat ja pankkisaamiset , ,59 ***Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,03 VASTAAVAA , ,20

104 100 TASE V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,38 Muut omat rahastot , ,65 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,97 Tilikauden yli-/alijäämä , ,57 **Oma pääoma yhteensä , ,43 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,85 **Poistoero ja vapaaeht. varauks. yhteensä , ,85 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,92 Lahjoitusrahastojen pääoma , ,73 Muut toimeksiantojen pääomat , ,02 **Toimeksiantojen pääomat yhteensä , ,67 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,21 Lainat julkisyhteisöiltä , ,89 Saadut ennakot , ,50 Liittymismaksut ja muut velat , ,37 Siirtovelat ,00 *Pitkäaikainen yhteensä , ,97 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,92 Lainat julkisyhteisöiltä , ,98 Lainat muilta luotonantajilta ,00 Saadut ennakot ,00 Ostovelat , ,81 Muut velat , ,94 Siirtovelat , ,63 *Lyhytaikainen yhteensä , ,28 **Vieras pääoma yhteensä , ,25 VASTATTAVAA , ,20

105 Konsernituloslaskelma KANGASALAN KUNTA KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot -340 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä

106 Konsernin rahoituslaskelma

107 Konsernitase KANGASALAN KUNTA KONSERNITASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ

108 104 KANGASALAN KUNTA KONSERNITASE V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Säätiöiden pääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

109 105 7 LIITETIEDOT 7.1 Kunnan liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanvaltuuston hyväksymällä poistosuunnitelman muutoksella on poistoaikoja tarkistettu alkaen. Muutos on perustunut kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaan uuteen yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Vuoden 2012 poistot sisälsivät poistosuunnitelman uudistamisen yhteydessä päätettyjä kertapoistoja n. 1,3 milj.. Poistosuunnitelman muutoksen vaikutus vuonna 2013 on n. 1,4 milj.. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tasi sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen terveyspalvelujen varastoissa FIFO-periaatteen mukaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu tilinpäätöspäivän alimpaan hankinta-arvoon. Johdannaissopimukset Johdannaissopimus on koronvaihtosopimus. Se on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisen lainan vaihtuvan koron koronvaihtosopumuksella kiinteään korkoon. Sopimus on voimassa vuoteen Avustukset Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Kangasalan ja Kuhmalahden kuntien yhdistyessä vuoden 2011 alussa kunnan saama yhdistymisavustus ja valtionosuuksien vähenemisen korvaus on kirjattu maksuperusteisesti tuotoksi, erään tuet ja avustukset. Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina yhteensä euroa ja valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosittain euroa vuosina Jaksotusperiaatteet Lomapalkkajaksotus on tehty käyttäen joulukuun palkkasummaa ja saman ajankohdan sivukuluprosentteja.

110 Tuloslaskelman liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuottojen erittely Strateginen johto OKSA Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Kuhmalahden vesilaitos Kangasalan Vesi Yhteensä Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöverojen tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuuksien erittely Peruspalvelut, ilman tasausta Verotuloihin per. valtionosuuksen tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut Valtionosuudet yhteensä Satunnaiset tuotot Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ,51 purkautuminen/purkuvoitto

111 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet (atk-ohjelmia) 2 vuotta Tasapoisto 50 % Muut pitkävaikutteiset menot 2-5 vuotta Tasapoisto 20 % - 50 % Rakennukset vuotta Tasapoisto 3,3 % - 10 % Rakennusten perusparannukset vuotta Tasapoisto 3,3 % - 10 % Kiinteät rakenteet ja laitteet Tiet, puistot, urheilulaitokset Menojäännöspoisto 20 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Vedenjakelu- ja viemäriverkostot Menojäännöspoisto 10 % Puhelin- ja tietoliikenneverkot Menojäännöspoisto 22 % Vesilaitosten laitteet 15 vuotta Tasapoisto 6,7 % Muut kiinteät laitteet ja rakenteet 10 vuotta Tasapoisto 10 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet ja autot 4 vuotta Tasapoisto 25 % Liikkuvat työkoneet 5 vuotta Tasapoisto 20 % Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 vuotta Tasapoisto 20 % Atk-laitteet 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Pienet käyttöomaisuushankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta KA Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Investointien omahankintamenot Suunnitelmanmukaiset poistot Ero Poikkeama % 41 Poistonalaiset investoinnit ovat viime vuosina ylittäneet selkeästi poistojen määrän. Osatekijänä on ollut jo lähtökohtaisesti vuosi 1997, kun siirryttiin noudattamaan liikekirjanpitoa. Silloin käyttöomaisuuden arvostus jäi alhaiseksi varsinkin vanhan rakennuskannan johdosta. Kasvava kunta on joutunut viime vuosina ja joutuu edelleenkin investoimaan voimakkaasti ja se vie oman aikansa, kun poistotaso ja investoinnit alkavat vastata toisiaan. Aiempien vuosien suurin investointitason nousu ajoittui vuodelle Tämän jälkeen investointitaso on jatkunut korkeana. Suunnitelmakaudelle investointitaso on nousemassa yhä korkeammaksi ollen yhteensä n. 81,6, milj. euroa. Tehtyjen investointitarvekartotusten mukaan investointitarpeet tuleville vuosille jatkuvat erityisen korkeina. Ratkaistavana ovat mm. Lamminrahkan rakentaminen ja terveyskeskusinvestointi suurinpina hankkeina.

112 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot sekä rahoitustuotot ja - kulut Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut Muut myyntitappiot Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Peruspääoman korot Muut rahoitustuotot Arvonalentumisten palautumiset Arvonalentumiset vaiht. vastaavien rah.varoista Muut rahoituskulut

113 Taseen liitetiedot TASEEN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat Aineet- Muut pitkä- Ennakkomaksut Ennakkomaksut ja aineelliset tomat vaikutteiset ja keskener. Kiinteät Koneet ja Muut aineell. ja keskener. hyödykkeet oikeudet menot hankinnat Yhteensä Maa-alueet Rakennukset rakenteet kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden sumu-poistot Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo

114 110 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Kuntayhtymä- Osakkeet Muut Yhteensä Saamiset Saamiset Yhteensä Sijoitukset konserniyhtiöt osuudet osakkuus- ja osakkeet konserni- muut yhteisöt yhteensä muut omist. ja osuudet yhteisöt yhteisöt Hankintameno Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Arvonalennukset tilikaudella Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

115 111 OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus (1 000 ) omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pää- pää- voitosta/ omasta omasta tappiosta Tytäryhteisöt Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy Kangasala 21,2 % 100,0 % Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Kangasala 33,3 % 100,0 % Kangasalan Lämpö Oy Kangasala 100,0 % 100,0 % Kangasalan Uimahalli Oy Kangasala 100,0 % 100,0 % Kangasalan Torikeskus Oy Kangasala 100,0 % 100,0 % Ki Oy Kangasalan Harjunsola I Kangasala 66,0 % 66,0 % Ki Oy Kangasalan Harjunsola II Kangasala 66,0 % 66,0 % Ki Oy Kangasalan Ostoskeskus Kangasala 100,0 % 100,0 % Ki Oy Kangasalan Säästökeskus Kangasala 64,6 % 64,6 % Ki Oy Kangasalan terveysasema ja kirjastotalo Kangasala 100,0 % 100,0 % Ki Oy Taloherttua Kangasala 100,0 % 100,0 % Ki Oy Vatialan Kasarminportti Kangasala 59,6 % 59,6 % Ki Oy Sahalahden Yrittäjätalo Kangasala 71,8 % 71,8 % As Oy Isopenni Kangasala 100,0 % 100,0 % As Oy Kuhmalahden Kolikko Kangasala 100,0 % 100,0 % As Oy Kuhmalahden Vili Kangasala 100,0 % 100,0 % As Oy Pirkanpelto Kangasala 100,0 % 100,0 % As Oy Tulimäenvatro Kangasala 100,0 % 100,0 % Yhdistelemättömät tytäryhteisöt As Oy Kangasalan Lillianpuisto Kangasala 100,0 % 100,0 % Kangasala-talo Oy Kangasala 100,0 % 100,0 % Yhteensä Säätiöt Kuhmalahden Vanhustentalosäätiö Vehkajärven Vanhustentalosäätiö Kangasala Kangasala Kuntayhtymät Hämeen päihdehuollon Ky Lammi 3,09 % 3,09 % Pirkanmaan Liitto Ky Tampere 5,46 % 5,46 % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Ky Tampere 6,05 % 6,05 % Tampereen kaupunkiseudun Ky Tampere 8,06 % 8,06 % Valkeakosken seudun koulutusky Valkeakoski 0,53 % 0,53 % Yhteensä Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt Kangasala Jäähalli Oy Kangasala 33,8 % 35,3 % ( ) Ki Oy Nattarin Lähipalvelukeskus Kangasala 22,5 % 22,5 % Ki Oy Tieliikennemuseo Kangasala 46,3 % 46,3 % Sahalahden Esikäsittelylaitos Oy Kangasala 41,0 % 41,0 % Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy Pirkkala 20,7 % 20,7 % Yhteensä

116 112 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset Yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Yhteensä Lyhytaikaisiin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtyvät korot Sote yhteistoiminta-alue lisäosuudet Pirkanmaan pelastuslaitos maksuosuuksien palautus Kangasalan Uimahalli menoennakko Vammaispalvelu Valtiokonttori/sotainvalidit Palkkatuet valtiolta Ely-keskus energiatuki Lääkäreiden koulutuskorvaukset Muut siirtosaamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Markkinarvo Kirjanpitoarvo Erotus Muut arvopaperit Markkinarvo Kirjanpitoarvo Erotus

117 113 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma Peruspääoma Lisäykset Peruspääoma Muut omat rahastot Investointirahaston pääoma Investointirahaston pääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Edellisten tilikausien oikaisut Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät yli viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Yhteensä

118 114 Velkojen erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Muut velat Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Ostovelat Muut velat Siirtovelat Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Siirtovelat Shekkilimiitti Luotollinen Sampo Pankki Oyj:n shekkitili Luotollinen Nordea Pankki Suomi Oyj:n shekkitili Muut velat Muut pitkäaikaiset velat Liittymismaksut Muut velat Yhteensä Siirtovelat Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Korkojaksotukset Lomapalkkajaksotus Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Työnantajan eläkevakuutusmaksut Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin ky Muut menojäämät Yhteensä

119 115 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokrakone- ja leasingvastuut Omasta puolesta Vuokrakone- ja leasingvastuut Vastuusitoumukset konserniyhteisöjen puolesta Tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Vakuudet muiden puolesta Osakkuusyhteisöjen puolesta annetut takaukset Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta

120 116 Muut taloudelliset vastuut Kangasalan Uimahalli Oy:n ja Kangasalan Torikeskus Oy:n rahoitus päätetään vuosittain talousarvioiden hyväksymisen yhteydessä, VAL ja VAL Kangasalan Jäähalli Oy:n ja kunnan välistä allekirjoitettua sopimusta on jatkettu siten, että laina-aikaa on pidennetty viidellä vuodella ja subventointeja jatketaan kymmenellä vuodella. Kiinteistö Oy Tieliikennemuseolle 1. vaihe vv vuosittaisena avustuksena ,- 2. vaihe vv vuosittaisena avustuksena ,- 3. vaihe vv vuosittaisena avustuksena ,- Tamseed Ky -rahastolle jäljellä oleva sitoumus euroa. ARVONLISÄVERON PALAUTUSVASTUU Kiinteistön myynnin tai käyttötarkoituksen muutoksen johdosta kunnalla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin alkaen valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tai perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäveron vähennyksiä tai palautuksia, mutta kasvavana kuntana Kangasalle ei todennäköisesti tule palautusvastuita. Vuonna 2013 myydylle kiinteistölle, Sammaliston kylästä Haapala-niminen tila, ei ole ollut kiinteistöinvestointeja. Oman käytön arvonlisäverona Ostoihin sisältyneet arvonlisäverot Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Yhteensä Korkosuojauksiin liittyvät johdannaissopimukset Nimellispääoma Käypä arvo Danske Bank Oyj, johdannaissopimus , ,00

121 Henkilöstöä koskevat liitetiedot HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Vakituiset Määräaikaiset, tilapäiset Yhteensä Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin Yhteensä henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,30 Tilintarkastajan lausunnot 975,00 0,00 Muut palkkiot 0, ,00 Palkkiot yhteensä , ,30 BDO Audiator Oy/Oy Audiapro Ab Tilintarkastuspalkkiot 8 361,60 0,00 Muut palkkiot 4 058, ,90 Palkkiot yhteensä , ,90

122 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä sekä tytäryhteisöt. Yhdistelemättä on jätetty 100 % kunnan omistamat Asunto-osakeyhtiö Lillianpuisto, koska sillä ei ole toimintaa sekä tilikaudella perustettu Kangasala-talo Oy, jonka toiminta ei ole vielä alkanut. Konsernirakenteen muutokset Kunnan tytäryhtiö Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy on jakautunut kahdeksi yhtiöksi: Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy:ksi ja Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:ksi. Jakautumisen jälkeen kunnan omistus molemmissa yhtiöissä oli 33,3 %. Kunta on myynyt Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:n osakkeita edelleen tytäryhtiöilleen Kangasalan Lämpö Oy:lle ja Kangasalan Uimahalli Oy:lle. Osakekauppojen jälkeen kunnan omistus Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:ssä on 21,2 % ja molempien yhtiöiden 6,1 %. Konsernin omistus molemmissa yhtiöissä on 100 %. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä on purkautunut tilikaudella. Kunta on myynyt osakkuusyhteisö Kiinteistö Oy Lentolan Teollisuustalon osakkeista osan, minkä jälkeen omistus on 17,9 % eikä yhtiö ole enää osakkuusyhteisö. Konsernirakenteen muutosten vaikutus konsernin omaan pääomaan on esitetty konsernin tuloslaskelmassa sekä investointien rahavirrassa rahoituslaskelmassa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kangasalan Torikeskus Oy ja Kiinteistö Oy Kangasalan Säästökeskus ovat käsitelleet tilikaudella pääkirjaston perustamishankkeiden valtionosuuksien 1. ja 2. erät vähentäen rakennusten tasearvoja, kunnalla koko valtionosuus on vuodella 2010 saamisena valtiolta ja velkana yhtiöille. Konsernitilinpäätöksessä koko valtionosuus on vähennetty yhtiöiden rakennusten tasearvoista. Osa Kuhmalahden kunnan toimintapääoman rahoittamiseen myöntämistä lainoista Kuhmalahden Vanhustentalosäätiölle ja Vehkajärven Vanhustentalosäätiölle puuttuu säätiöiden taseista. Ne on eliminoitu edellisten tilikausien yli/alijäämää vastaan. Olennaisia sisäisiä katteita ei ole. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännös- arvojen ero on kirjattu yhtiöiden oman pääoman eriä, edellisten tilikausien yli/alijäämää ja tilikauden yli/alijäämää vastaan. Säätiöiden rakennusten poistoja ei ole oikaistu suunnitelmanmukaisiksi, koska tietoja ei ole ollut käytettävissä.

123 119 Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaavalla määrällä osakkuusyhteisön voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, joka aloitti toimintansa , on yhdistelty ensimmäisen kerran konserniin. Poikkeavat tilikaudet Osakkuusyhteisö Kangasalan Jäähalli Oy:n tilikausi on päättynyt , yhtiö on toimittanut tilinpäätöstiedot konsernia varten. KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot tehtäväalueittain Yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Pakollisten varausten muutokset Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin ky Potilasvahinkovastuuvaraus Omistusosuuden muutos, vähennys Lisäykset Potilasvahinkovastuuvaraus

124 120 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Arvo Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin Ky:n omistusosuuden muutoksen aiheuttama vähennys -297 Arvonkorotusten purku Arvo Rakennukset Arvo Arvonkorotusten purku Arvo Arvonkorotusten kohteena olevien maa-alueiden ja rakennusten arvo on määritetty varovaisuuden periaatetta noudattaen. Kirjanpitolain mukaiset arvonkorotusten edellytykset täyttyvät. Siirtosaamiset Korkojaksotukset Kela/työterveyshuollon korvaus Lääkäreiden koulutuskorvaukset Vammaispalvelut/vakuutuskorvaukset Pirkanmaan pelastuslaitos Sote-yhteistoiminta-alue Ulkopuolisen rahoituksen jaksotus (PSHP) Muut tulojäämät

125 121 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma Peruspääoma Lisäykset Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden pääomat Omistusosuuden muutos, vähennys -156 Lisäykset Yhdistysten ja säätiöiden pääomat Arvonkorotusrahasto Omistusosuuden muutos, vähennys -297 Vähennykset Lisäykset Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Omistusosuuden muutos, vähennys -999 Lisäykset Vähennykset Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Omistusosuuden muutos, vähennys Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset Muutokset tilikaudella Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutus Erittely siirtoveloista Korkojaksotukset Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Lomapalkkajaksotus Työnantajan eläkevakuutusmaksut Palvelusopimusten lopullinen laskutus Vuokratakuut Peruspääoman korko jäsenkunnille Potilasvahinkovakuutus seuraavan vuoden lyhennys Jaksotetut tuet ja avustukset (PSHP) Muut menojäämät

126 122 KONSERNIN VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuiden yhteismäärä Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset muiden puolesta Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma

127 123 8 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 8.1 Kangasalan Vesi -liikelaitos TOIMINTAKERTOMUS 2013 Käyttötoiminta Kahden vuoden kokemukset Rikun vedenottamon käytöstä tehostamisen ja saneerauksen jälkeen ovat olleet erittäin positiivisia ja laitokselta verkostoon johdettavan talousveden laatu on ollut tasalaatuista ja hyvää. Raikun vedenottamon tehostamisen suunnittelu valmistui vuoden 2013 aikana ja urakka vedenottamon prosessin tehostamiseksi on jo aloitettu. Näiden kahden toimivan laitoksen myötä Kangasalan talousveden laatu ja määrä voidaan turvata pitkälle tulevaisuuteen. Päävedenottamoiden lisäksi varalaitoksena toimivan Sahalahden pintavesilaitoksen koekäyttöä jatkettiin suunnitelman mukaisesti, jolloin se voidaan ottaa tarvittaessa heti käyttöön. Sahalahden pintavesilaitos turvaa Sahalahden taajaman talousveden hankinnan, mikäli pitkissä siirtolinjoissa on ongelmia. Lisäksi Kangasalan Vesi-liikelaitoksen verkostoon on kaksi varayhteyttä Tampereen verkostosta. Vuonna 2013 kaikki Kangasalan Vesi -liikelaitoksen toiminta-alueella vastaanotetut jätevedet johdettiin Tampereelle puhdistettavaksi. Siirtoviemäri Sahalahdelta Tampereen Ruskoon johtaa kaikki Sahalahden taajaman jätevedet ja osan Kangasalan Kirkonkylän jätevesistä Viinikanlahden puhdistamolle puhdistettavaksi. Vanhan nauhataajaman siirtoviemäri Huutijärveltä Roopennotkoon johtaa suurimman osan Kangasalan jätevesistä Tampereelle ja linjan toimivuuden varmistaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Häiriötilanteiden hoitamista kehitettiin ja varajärjestelmien toimivuutta varmistettiin hyvän valmiuden ylläpitämiseksi. Käyttötoiminta toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Käyttö-, huolto- ja ylläpitotoiminta järjestettiin pääosin oman organisaation kautta. Omaa toimintaa täydennettiin osto- ja sopimuspalveluilla mm. seuraavin toimin: Kangasalan alueen jätevesien käsittelypalvelut sekä Sahalahden jätevesien esikäsittely, talousveden ja jäteveden laboratorioanalyysipalvelut, pumppaamoiden huoltopalvelut, painehuuhtelu- ja imuautopalvelut. Uudis- ja saneerauskohteiden rakentamis-, työkone- ja suunnittelupalvelut ovat myös ensisijaisesti ulkopuolelta hankittavia palveluja. Vesilaitoksen päivystys hoidettiin omalla varallaolojärjestelmällä. Hallinto Kangasalan Vesi -liikelaitoksen johtokunta vuonna 2013 jäsen varajäsen Haavisto Jussi, pj Somppi Tapio Mansikka-aho Juha, vpj Tiilikainen Markku Haaparanta Saila Järvensivu Sari Heikkilä Arja Kamppari Seija Könönen Maritta Nieminen Nina Nurmi Leo Mäntylä Kalle Johtokunta kokoontui 7 kertaa vuonna Vastuuhenkilöt Hallinto ja asiakaspalvelu Laitokset Verkostot toimitusjohtaja Antti Kytövaara käyttöpäällikkö Kimmo Suonperä verkostoinsinööri Sampo Nurmi, verkostoinsinööri Sami Virkajärvi Vesilaitoksen toimintoja hoitaa koko- tai osa-aikaisesti 24 henkilöä, joista osa on liiketoimintayksikkö Oksan henkilöstöä. Vuoden 2012 lopussa palkattiin kaksi uutta laitosmiestä, joiden vastuualueena on pääsääntöisesti jätevesipumppaamojen huolto- ja ylläpito. Yhden huoltoasentajan työsuhde päättyi v Tunnuslukuja ja suoritteita Liikevaihto toteutui alle arvioidun (98,0 %). Vuoden käyttömenot (102,4 %) ylittivät arvioidun. Rahoituskulut olivat (87,7 %). Kunnan peruspääoman korvaus oli , perustamislainaa lyhennettiin sekä sen korkoa maksettiin Ulkoiset korkomenot alittuivat selvästi suunnitellusta. Poistot olivat Tilikauden tulos oli jonkin verran heikompi kuin suunniteltu arvio. Arvolisäverokannan muuttuminen laski tulosta, koska laskutusjaksojen aikataulumuutoksista johtuen osa tavanomaisesti seuraavalle vuodelle kirjautuvista tuloista kirjautuivat jo vuoden 2012 tuloiksi. Käyttömenot olivat lähes suun-

128 124 nitellulla tasolla. Sisäiset kustannukset olivat kuitenkin lähes 39,5 % arvioitua suuremmat erityisesti sisäisien kustannuksien yleisten hinnoitteluperiaatteiden muuttumisen johdosta. Lisäksi vesi- ja viemäriverkoston kunnossapitokustannukset olivat jonkin verran suunniteltua korkeammat. Tilikauden tulosta selvästi heikensi käyttöomaisuuden poistolaskentaperiaatteiden muuttuminen. Tilikaudelta 2013 kertyi alijäämää Investoinnit olivat 2,3 milj. euroa, joista kohdentui verkostojen ja jätevesipumppaamoiden saneerauksiin. Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin 1,4 km ja vanhaa verkostoa saneerattiin 3,2 km. Uutta jätevesiviemäriä rakennettiin 3,7 km ja vanhaa verkostoa saneerattiin 3,3 km. Vesihuoltoverkostoa saneerattiin Ilkontien, Herttualan, Suutarintien, Aseman, Liutunrannan, Kiertotien ja keskustan alueilla. Pitkäaikaisten investointien rahoittamiseksi otettiin uutta lainaa Vanhoja lainoja lyhennettiin yhteensä Taulukko 1. Toiminnan tunnuslukutaulukko Liikevaihto ( ) Toimintakulut ( ) Verkostoon liitetyt kiinteistöt (kpl) - vesijohto - viemäri Laskutus (m3) - vesi - jätevesi Laskutus ( ) - vesi + perusmaksut - jätevesi + perusmaksut Verkostopituudet (km) - vesijohto - jätevesiviemäri - hulevesiviemäri Kangasalan Vesi liikelaitoksen toiminta-alueella verkostoon johdettu kokonaisvesimäärä (m³/a) - Rikun vedenottamolta pumpattu vesi - Raikun vedenottamolta pumpattu vesi - Sahalahden pintavesilaitokselta pumpattu vesi - Tampereen Vedeltä ostettu vesi o Kuminakatu o Kiveliö - Kuhmalahden vesilaitokselle myyty vesi YHTEENSÄ Kangasalan Vesi liikelaitoksen toiminta-alueelta Tampereelle johdettu jätevesi (m3/a) - Roopennotko JVP pumpattu jätevesi - Saarenmaa JVP pumpattu jätevesi YHTEENSÄ Taulukko 2. Talouden vertailutaulukko KANGASALAN VESI -LIIKELAITOS Ta 2013 Tp 2013 Erotus Toteutuma-% Tp 2012 TOIMINTATUOTOT ,0 % Ulkoiset ,7 % Sisäiset ,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT ,4 % Ulkoiset ,4 % Sisäiset ,5 % TOIMINTAKATE ,34% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,5 %

129 125 Talousveden laatu Kangasalan Vesi liikelaitos toimittaa talousvettä asiakkailleen Kaikissa Rikun ja Raikun pohjavedenottamoiden lähtevän veden näytteissä talousveden laatu oli Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaisesti hyvää talousvettä. Vedenottamoilla suoritettiin lähtevän veden määritysten lisäksi raakavesikaivojen käyttötarkkailua. Näytteiden määritystulokset olivat Kaupunkiliiton suosituksen B192 mukaisesti hyvää raakavettä. Osassa näytteistä tulokset olivat hyvää raakavettä paitsi mangaani- ja happipitoisuuksiltaan. Rikun vedenottamon vuoden 2011 saneerauksen jälkeen Kangasalan Vesi liikelaitoksen toimittama talousvesi on ollut kokonaisuudessaan tasalaatuisempaa ja hyvää talousvettä. Varayhteyksien ja laitoksen käyttö oli hyvin vähäistä vuoden 2013 aikana, jolloin Tampereelta johdettiin Kuminakadun venttiiliaseman kautta ainoastaan 670 m³ Kangasalan verkostoon. Sahalahden pintavesilaitoksen ylläpito varalaitoksena jatkui suunnitelman mukaisesti koekäyttämällä laitosta kerran kuukaudessa. Vesilaitoksen tarkkailun piirissä ovat terveysvalvontaviranomaisten ottamat valvontatutkimusohjelman mukaiset määritykset sekä laitoksen oma käyttötarkkailu joka liittyy omien prosessien ja laadunvalvonnan tarkkailuun. Valvontatutkimusohjelman mukainen tarkkailu suoritetaan pääsääntöisesti aina käyttöpisteissä eli suoraan kuluttajien hanoista ja käyttötarkkailu laitokselta lähtevästä vedestä ja raakavedestä. Alla olevissa taulukoissa 1 ja 2 on esitetty laitoksilta lähtevän veden määritystulokset ja taulukossa 3 on esitetty valvontatutkimusohjelman mukaiset verkostovalvonnan tulokset. Laboratorioanalyyseissa on määrityksille aina tietyt minimirajat eli tietty arvo jonka alapuolella ei saada enää luotettavaa tulosta, koska pitoisuudet ovat niin pieniä. Taulukoissa esitettyihin tuloksiin on merkitty tämä minimiarvo, jos tulos on alle tämän rajan. Esim. lähtevän veden sameus laitoksilta on lähes kaikissa tuloksissa < 0,2 NTU, jolloin tulos voi todellisuudessa olla pienempi. Silti taulukossa on esitetty pienempinä arvoina tämä 0,2 NTU. Talousveden laatu Rikun vedenottamolla Rikun vedenottamon saneerauksen ja prosessin tehostamisen jälkeen, vuodesta 2011 alkaen, lähtevän veden rauta ja mangaanipitoisuudet ovat pysyneet hyvällä tasolla. Pohjavesipinnan lasku ennen kevään sulamisvesiä on laskenut pohjaveden happipitoisuutta ja nostaneet vastaavasti hiilidioksidipitoisuuksia. Tämä oli havaittavissa tänäkin vuonna mutta se ei vaikuttanut aikaisempien vuosien tapaan lähtevän veden rauta ja mangaanipitoisuuksien nousuun. Saneeratun ja tehostetun laitoksen hiekkasuodattimet toimivat siis odotetulla tavalla. Erityistä on havaita, että mangaanipitoisuudet jäivät kaikissa määritystuloksissa jopa alle määritysrajan, <1 mg/l. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa teetettiin yhteensä 107 analyysia laitoksen käyttötarkkailua varten. Lisäksi käyttötarkkailuun liittyivät omat määritykset sekä automaation online mittaukset. (Tulokset esitetty taulukossa 3) Talousveden laatu Raikun vedenottamolla Raikun vedenottamolla vain raakavesikaivo 1 oli tuotantokäytössä, koska mangaanipitoisuudet olivat liian korkeat raakavesikaivossa 6. Raikun laitoksen tehostamisen suunnittelu valmistui syksyllä 2013 ja tavoitteena on hankkia rakennuslupa vuoden 2014 aikana laitoksen laajennukselle. Suunnitelmissa on toteuttaa vastaavanlainen prosessin tehostaminen kuin Rikun vedenottamolla eli rakentaa vedenottamolle raudan ja mangaaninpoistoa varten hiekkasuodattimet. Raikun vedenottamon raakaveden laatua parannettiin rakentamalla kevään aikana uusi raakavesikaivo 3. Pohjavesialuetta hapetettiin pumppaamalla vettä kaivosta 6 kaivoon 3. Samassa yhteydessä raakaveden joukkoon lisättiin ilmaa ejektorilla ja pohjavesialueen happipitoisuus saatiin nousemaan selvästi. Pohjavesialueen hapetus otettiin käyttöön alkukesän aikana ja jo elokuun tuloksissa Raikun lähtevän veden mangaanipitoisuus oli pudonnut n. 30 µg/l tasosta n. 10 µg/l tasolle. Vuoden viimeisissä määritystuloksissa Raikun lähtevän veden mangaanipitoisuus oli alle 1 µg/l. Kaivoalueen hapettaminen onnistui odotettua paremmin. Vuoden lopulla aloitettiin kaivojen huoltorakennusten rakentaminen ja laitoksen muutokset hapetusjärjestelyiden tehostamiseksi. Tavoitteena on vuoden 2014 aikana hapettaa kaivoaluetta tehokkaammin ja samalla pumpata raakavettä laitokselle muistakin kuin kaivosta 1. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa teetettiin yhteensä 107 analyysia laitoksen käyttötarkkailua varten. Lisäksi käyttötarkkailuun liittyivät omat määritykset sekä automaation online-mittaukset. (Tulokset esitetty taulukossa 4).

130 126 Taulukko 3. Rikun vedenottamon lähtevän veden käyttötarkkailu vuodelta 2013 Min Max Ka Asetuksen laatuvaatimus/-suositus Escherichia coli pmy/100 ml Koliformiset bakteerit (+37 C) pmy/100 ml Heterotrofinen pesäkeluku (+22 C) ,5 Ei epätavallisia muutoksia ph 7,5 8,2 7,8 6,5-9,5 (käytännössä 7,0-8,8) Sameus 0,20 0,45 0,24 Ei epätavallisia muutoksia Orgaanisen hiilen kok.määrä (TOC) 1,10 2,00 1,55 Ei raja-arvoa, käytännössä n. 4 mg/l Alkaliteetti 1,30 1,70 1,48 Kokonaiskovuus 2,30 2,60 2,48 Vapaa hiilihappo 2,50 5,10 3,50 Happi, [O] 7,30 8,40 7,83 Rauta, [Fe] 10,0 23,0 13,7 200 µg/l Mangaani, [Mn] 1,0 1,0 1,0 50 µg/l Kloridi, [Cl - ] 7,9 9,7 8,9 250 mg/l Sulfaatti, [SO 2-4 ] mg/l Kokonaiskloori, [Cl 2] 0,05 0,06 0,05 + Ammonium, [NH 4 ] 0,01 0,01 0,01 0,5 mg/l Nitriitti, [NO - 3 ] 0,01 0,01 0,01 hanasta 0,5 mg/l, lähtevä 0,1 mg/l Nitraatti, [NO - 2 ] 0,83 0,83 0,83 50 mg/l (käytännössä 15 mg/l) Taulukko 4. Raikun vedenottamon lähtevän veden käyttötarkkailu vuodelta 2013 Min Max Ka Asetuksen laatuvaatimus/-suositus Escherichia coli pmy/100 ml Koliformiset bakteerit (+37 C) pmy/100 ml Heterotrofinen pesäkeluku (+22 C) 0 2 0,42 Ei epätavallisia muutoksia ph 7,7 8,1 7,9 6,5-9,5 (käytännössä 7,0-8,8) Sameus 0,20 0,53 0,26 Ei epätavallisia muutoksia Orgaanisen hiilen kok.määrä (TOC) 0,60 1,00 0,82 Ei raja-arvoa, käytännössä n. 4 mg/l Alkaliteetti 1,30 1,50 1,38 Kokonaiskovuus 3,80 4,20 4,00 Vapaa hiilihappo 1,60 4,60 2,55 Happi, [O] 7,00 8,20 7,50 Rauta, [Fe] 10,0 10,0 10,0 200 µg/l Mangaani, [Mn] 1,0 33,0 20,3 50 µg/l Kloridi, [Cl - ] 13,0 14,0 13, mg/l Sulfaatti, [SO 2-4 ] 47,0 48,0 47,5 250 mg/l Kokonaiskloori, [Cl 2] 0,05 0,07 0,06 + Ammonium, [NH 4 ] 0,01 0,01 0,01 0,5 mg/l Nitriitti, [NO - 3 ] 0,01 0,01 0,01 hanasta 0,5 mg/l, lähtevä 0,1 mg/l Nitraatti, [NO - 2 ] 3,40 3,40 3,40 50 mg/l (käytännössä 15 mg/l) Talousveden laatu verkostossa Kangasalan Vesi liikelaitoksen jakeleman talousveden laatua valvotaan terveysvalvontaviranomaisen toimesta kuukausittain eri puolilta verkostoa. Suunnitellun näytteenotto-ohjelman lisäksi terveystarkastajat ottavat vesinäytteitä satunnaisesti. Vuoden 2013 aikana valvontatutkimusohjelman mukaisia näytteitä otettiin eri puolilta verkostoa n. 300 kappaletta. Merkittävin muutos aikaisempiin vuosiin nähden on rauta ja mangaanipitoisuuksien pieneneminen ja tasaisuus. Muutamassa verkostonäytteessä mangaanipitoisuus oli useita kymmeniä. Tämä johtui todennäköisesti verkostoputkista irronneista sakoista, koska esim. Rikun laitokselta lähtevän veden mangaanipitoisuus oli kaikissa määrityksissä alle minimirajan eli < 1 µg/l. Sama suuntaus oli myös raudan osalta. Raikun vedenottamon kaivoalueen hapetus on laskenut pitoisuuksia myös Raikun vedenottamon lähtevästä vedestä, joten tulevaisuudessa Kangasalla voidaan nauttia entistäkin tasalaatuisemmasta ja hyvästä talousvedestä.

131 127 Taulukko 5. Valvontatutkimusohjelman mukainen verkostotarkkailu 2013 Min Max Ka Asetuksen laatuvaatimus/-suositus Escherichia coli pmy/100 ml Koliformiset bakteerit (+37 C) pmy/100 ml Clostridium perfringens pmy/100 ml Enterokokit pmy/100 ml Heterotrofinen pesäkeluku (+22 C) Ei epätavallisia muutoksia ph 7,7 8,5 8,0 6,5-9,5 (käytännössä 7,0-8,8) Sameus 0,2 0,5 0,2 Ei epätavallisia muutoksia Orgaanisen hiilen kok.määrä (TOC) 1,6 1,8 1,7 Ei raja-arvoa, käytännössä n. 4 mg/l Hapettuvuus (COD Mn) 0,51 0,51 0,51 5 mg/l (käytännössä <2 mg/l) Alkaliteetti 1,5 1,5 1,5 Ei raja-arvoa, yksikkö mmol/l Kokonaiskovuus 2,8 4,3 3,5 Rauta, [Fe] 10,0 81,0 15,1 200 µg/l Mangaani, [Mn] 1,0 110,0 7,7 50 µg/l Kloridi, [Cl - ] 8,7 14,0 10,3 250 mg/l Sulfaatti, [SO 4 2- ] 37,0 49,0 41,0 250 mg/l Ammonium, [NH 4 + ] 0,006 0,008 0,006 0,5 mg/l Nitriitti, [NO 3 - ] 0,007 0,007 0,007 hanasta 0,5 mg/l, lähtevä 0,1 mg/l Nitraatti, [NO 2 - ] 1,3 1,9 1,7 50 mg/l (käytännössä 15 mg/l) Sähkönjohtavuus µs/cm Natrium, [Na] 32,0 37,0 34,5 200 mg/l Kalsium, [Ca] 17,0 17,0 17,0 Ei raja-arvoa, yksikkö mg/l Alumiini, [Al] 10,0 16,0 13,0 200 µg/l Arseeni, [As] 0,2 0,2 0,2 10 µg/l Kadmium, [Cd] 0,1 0,2 0,2 5 µg/l Kromi,[Cr] 2,0 2,0 2,0 50 µg/l Kupari, [Cu] 0,01 0,02 0,01 2 mg/l Fluoridi, [F - ] 0,17 0,19 0,18 1,5 mg/l Lyijy, [Pb] 0,8 0,8 0,8 10 µg/l Elohopea, [Hg] 0,005 0,005 0,005 1 µg/l Nikkeli, [Ni] 4,0 4,0 4,0 20 µg/l Trihalometaanit yht. 1,0 2,1 1,6 100 µg/l Bromidikloorimetaani 0,50 0,71 0,61 yksikkö µg/l Bromoformi 0,50 0,50 0,50 yksikkö µg/l Dibromikloorimetaani 0,50 0,50 0,50 yksikkö µg/l Kloroformi 0,50 1,60 1,05 yksikkö µg/l Pestisidit *) 0,10 0,10 0,10 Summa 0,5 µg/l, yksittäisen 0,1 µg/l *) Pikonlinnan verkostosta otetusta näytteestä havaittiin pestisidejä, dalaponia < 0,1 µg/l. Pestisidit ovat torjunta-aineita ja niiden summa yksittäisessä näytteessä saa olla maksimissaan 0,5 µg/l. Yksittäisen pestisidin arvo saa olla maksimissaan 0,1 µg/l. Näytteestä löydetty dalaponia, jonka arvo oli < 0,1 µg/l syntyy yleensä klooridesinfioinnin sivutuotteena. Jäteveden puhdistus ja johtaminen Kangasalan verkostosta johdettiin Tampereen Viinikanlahden puhdistamolle yhteensä m³. Roopennotkon pumppaamon kautta määrä oli m³ ja Saarenmaan pumppaamon kautta m³. Sahalahden linjan hajuhaitat saatiin kuriin saneeraamalla Sahalahden linjan siirtopumppaamojen aktiivihiilisuodattimet sekä syöttämällä Sahalahdessa FIN12 -kemikaalia johdettavan jäteveden joukkoon. Tämä estää rikkivedyn muodostumista siirtoviemärissä ja aktiivihiilisuodattimet poistavat pääosan lopuista hajuista. Jäteveden johtaminen Tampereelle sujui ilman suurempia ongelmia. Kangasalan kunta on yhtenä osakkaana Sahalahden esikäsittelylaitos Oy:ssä ja yhteistyö Saarioisten jätevesien esikäsittelyn osalta jatkui Saarioinen Oy:n ja Kemira Operon Oy:n kanssa. Esikäsittelylaitoksen toiminta on ollut tavoitteet täyttävää ja tehokasta. Sahalahden puhdistamon toiminnan lopettamiseen liittyvät lupaehdot on pääosin tehty ja viimeiset lupaan liittyvät velvoitteet tullaan hoitamaan vuoden 2014 aikana.

132 128 Jätevesien johtamiseen liittyen Kangasalan Vesi - liikelaitoksen kaukovalvontaa ollaan tehostettu viimeisten vuosien aikana ja pumppauksien valvonta ja hallinta ovat hyvällä tasolla. Lisäksi suurimpana pumppaussaneerauksen aloitettiin Roopennotkon jätevesipumppaamon saneeraus, joka saadaan päätökseen kevään 2014 aikana. Tämä edelleen varmistaa jätevesien johtamisen luotettavuutta Tampereen suuntaan ja ennaltaehkäisee jätevesien ylivuodoista aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kaaviossa on esitetty Tampereelle johdettu jätevesivirtaama Roopennotkon ja Saarenmaan pumppaamojen virtaamista graafisesti. Kaaviossa näkyvät selvästi kevään vuotovesien aiheuttamat virtaamien nousut ja tulevaisuudessa on jatkettava aktiivisesti työtä vuotovesien estämiseksi Kaavio: Tampereelle johdetut jätevesivirtaamat Tulevaisuuden näkymät Hyvän talousveden varmistaminen ja asiallisen viemäröinnin järjestäminen asiakkaille on tulevaisuudessakin vesilaitoksen päätehtävä, mikä edellyttää laadukkaita ja kestäviä vesihuoltoratkaisuja. Pääpaino investointien osalta lähitulevaisuudessa on verkostojen saneerauksissa. Mittavat saneeraustoimet verkoston korjausvelan hallinnaksi on nyt aloitettu ja verkostosaneeraukset jatkuvat lähivuosina vilkkaina sekä puhdas- että jätevesiverkostojen osalta. Saneeraus olemassa olevalla toiminta-alueella vaatii suunnitelmallisuutta sekä vankkaa osaamista sekä rakennuttajalta että urakoitsijalta. Lisäksi on saneeraussuunnitelmaa pitää pystyä muuttamaan rohkeasti tarpeen niin vaatiessa. Asiakkailtamme saneeraukset vaativat jatkossakin kärsivällisyyttä, koska työmaat ovat usein lähes kotioven tuntumassa. Myös pumppaamojen osalta saneeraustarve tulee kasvamaan, koska suurin osa pumppaamoista on rakennettu 80 -luvun alkupuolella ja ovat elinkaarensa päässä. Korjausvelan hallinta on yksi suurimmista haasteista tulevaisuudessa samalla kun uusinvestoinnit jatkuvat seutukunnan vilkkaan kehittymisen johdosta. Vedentuotantolaitosten osalta tilanne tällä hetkellä on hyvä ja viime vuosien suurien investointien vaikutukset ovat selvästi havaittavissa. Toiminta on tehokasta ja verkostoon johdettavan talousveden laatu on hyvä. Raikun laitoksen tehostaminen on seuraava suurempi investointi ja vuoden 2014 aikana selviää hankkeen toteuttamisen laajuus. Tulevaisuudessa ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntyminen tullee jatkumaan ja vesilaitoksen tulee pystyä vastaamaan näihinkin haasteisiin. Tämän vuoksi vesilaitoksen henkilöstön ja päivystäjien ammattitaito ja koulutus tulee pitää hyvällä tasolla ja toimintoja jatkuvasti kehittää.

133 129 Tampereen seudulle on suunnitteilla Pirkanmaan keskuspuhdistamo, jonka jatkosuunnittelussa kunta ja Kangasalan Vesi -liikelaitos ovat mukana hankkeen johtoryhmässä. Hankkeen tavoitteena on mm. tehostaa jätevesien käsittelyä tiukentuvien ympäristölupaehtojen johdosta ja korvata kuntien jätevedenpuhdistamoita yhteisellä keskuspuhdistamolla vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Tavase Oy on jättänyt lupavirastoon vuoden 2013 aikana vesilain mukaisen päivitetyn lupahakemuksen koskien vireillä olevaa tekopohja-vesihanketta. Kunnan valtuusto on tehnyt päätöksen , jonka perusteella kunta irtautuu Tavase Oy:stä. Kunnan irtautuminen Tavase Oy:stä ei ole kuitenkaan vielä toteutunut. Kuhmalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan vuoden 2011 alusta alkaen. Kuhmalahden vesilaitos jatkaa kunnan taseyksikkönä toimivana omana vesilaitoksena. Kangasalan Vesi -liikelaitoksen henkilöstö hoitaa Kuhmalahden vesilaitoksen toimintoja kuntaliitoksen jälkeen. Kuntaliitos on tuonut uusia haasteita toimintaan vesihuoltoalueiden laajentumisen kautta. Kriittinen menestystekijä: -liikelaitoksen toiminnan kannattavuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Liikelaitoksen toiminnan rahoitus Kriittinen menestystekijä: -vedentuotannon ja jakelun luotettavuus Tulosarvio 2013 Liikevaihto toteutui hieman alle arvion (98 %). Vuoden käyttömenot olivat (102,4 %). Rahoituskulut olivat , josta kunnan peruspääomakorvaus Tilikauden alijäämä oli , tilikauden tulos oli suunniteltua heikompi. Rahoituslaitokselta uuttaa lainaa otettiin euroa, kuitenkin suunniteltua vähemmän. Vesilaitos kattoi kulunsa tulo- ja lainarahoituksella. Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Toimintahäiriöiden määrä ja laatu Kriittinen menestystekijä: - jäteveden johtaminen Käyttövarmuus ja veden laatu hyvä, raja-arvojen sisällä. Minimoidaan mahdolliset häiriöt ja häiriöajat. Häiriöiden kesto enintään 12 tuntia, korvaava vedenjakelu hoidetaan 2 tunnissa. Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Toimintahäiriöiden määrä ja laatu Jäteveden johtamisen käyttövarmuus hyvä, ei pumppaamoiden ylivuotoja Minimoidaan mahdolliset häiriöt ja häiriöajat Vesijohtoverkostossa korjattiin 22 vuotoa. Vuodoista kolme aiheutti kaivinkone ja muut 19 olivat materiaalin rikkoutumisia. Vuodot korjattiin pääosin tavoitteen mukaisesti lukuun ottamatta kahta, joissa korjaustyön yhteydessä uusittiin muitakin osia kuin vain rikkoutunut kohta. Rikun vedenottamon ukkosvauriossa tuhoutuivat automaatiolaitteet lähes täysin. Insta Automation Oy:n ylläpitoa hoitavien kanssa laitos saatiin käyttökuntoon alle vuorokaudessa eikä asiakkaille koitunut haittaa lainkaan. Paineviemärivuotoja korjattiin 3. Vuodot johtuivat materiaalin rikkoutumisista. Liutun viettoviemärin tukkeutuminen aiheutti muutaman kymmenen kuution ylivuodon Kaukajärveen. Ylivuoto aiheutui viemäriin johdetusta sinne kuulumattomasta jätteestä kuten räteistä. Muita ylivuotoja ei vuoden 2013 aikana tapahtunut. Tulevaisuudessa ääri-ilmiöt kuten myrskyt lisääntyvät ja tuovat oman haasteensa laitosten toiminnalle. Tässä ollaan kuitenkin onnistuttu hyvin kehittämällä varajärjestelmiä ja kaukovalvontaa. Esim. jätevesien johtamisessa on käytössä lukuisia varatoimintoja, jotta jätevesien ylivuodoilta vältyttäisiin. Näiden toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen jatkuu aktiivisesti myös tulevaisuudessa.

134 130 Kriittinen menestystekijä: - vuotovesien hallinta jätevesiviemäreissä Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Pumppaustilasto Vuotovesien määrä alle 30 % kokonaisvirtaamasta ja vuorokausihuippu on alle m3 Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella korjattiin vuotavia viemärikaivoja. Jätevesipumppaamoiden ylivuotolinjoja on korjattu ja parannettu lisäämällä niihin takaisin virtauksen estäviä ratkaisuja. Vuotovesien osuus kokonaisjätevesivirtaamasta vuonna 2013 oli n. 27 %, joka oli n. 5 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Jätevesien huippuvirtaama m³/vrk Tampereelle johdettavassa jäteveden määrässä saavutettiin , jolloin Roopennotkon jätevesipumppaamon huippuvirtaama oli m³/vrk. Saarenmaan pumppaamon huippuvirtaama m³ oli Vuorokautinen huippuvirtaamatavoite m³/vrk ylitettiin neljänä päivänä. Työtä vuotovesien estämiseksi on jatkettava aktiivisesti myös tulevaisuudessa. Kriittinen menestystekijä: -asiakas- ja asukastyytyväisyyden säilyttäminen Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Pyydetty ja saatu asiakaspalaute Kriittinen menestystekijä: osaava ja motivoitunut henkilöstö Saavutetun asiakastyytyväisyyden ylläpitäminen ja liikelaitoksen imagon kehittäminen Julkaistiin asiakaslehti Solina ja Wacsi tutkimus toteutettiin kesällä Asiakaspalautteet käsiteltiin viikkopalavereissa. Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Henkilöstön ammattitaito Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ajan vaatimusten tasolle. Suoritettu vesityö-, tulityö- ja tieturvakorttien ylläpitokoulutuksia. Henkilöstö on osallistunut ammatilliseen koulutukseen. Nykyisten vahvuuksien ylläpitäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Päivystyskoulutusta pidettiin sisäisenä koulutuksena kerran kuukaudessa. Koulutuksessa keskityttiin oleellisesti kaukovalvonnan etäkäyttöön, jota kehitettiin vuoden 2013 aikana. Virkistyspäivät järjestettiin sekä keväällä että syksyllä useiden merkkipäivien johdosta.

135 131 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET LIIKEVAIHTO , ,62 Valmistus omaan käyttöön 1 065, ,89 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 0,00 Muut tuet ja avustukset 6 350, ,48 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,93 Palvelujen ostot , ,08 Materiaalit ja palvelut yht , ,01 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,99 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,54 Muut henkilösivukulut , , , ,14 Henkilöstökulut yht , ,13 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,46 Liiketoiminnan muut kulut , ,85 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,54 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot , ,87 Kunnalle maksetut korkokulut , ,40 Muille maksetut korkokulut , ,52 Korvaus peruspääomasta , ,91 Muut rahoituskulut -57, ,45-55, ,00 Ylijäämä /alijäämä ennen varauksia , ,46 Poistoeron muutos Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,46 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -1,8 2,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto % -2,9 2,6 Voitto, % -11,7-0,7

136 132 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan rahavirta yht Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta yht Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lainakannan muutokset yht Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset yht Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 64,1 64,5 Lainanhoitokate 2,9 3,9

137 133 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOKSEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ** Aineettomat hyödykkeet yht. 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,96 Rakennukset , ,72 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,66 Koneet ja kalusto , ,86 Enn.maksut ja keskener. hankinnat , ,00 ** Aineelliset hyödykkeet yht , ,20 Sijoitukset Muut saamiset , ,00 ** Sijoitukset yht , ,00 *** Pysyvät vastaavat yht , ,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 873,31 873,31 ** Vaihto-omaisuus yht. 873,31 873,31 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,44 Saamiset kunnalta ,67 0,00 Muut saamiset 0,00 970,80 Siirtosaamiset 126, ,18 * Lyhytaikaiset saamiset yht , ,42 ** Saamiset yht , ,42 *** Vaihtuvat vastaavat yht , ,73 VASTAAVAA , ,93

138 134 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOKSEN TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,54 Edellisen tilikauden yli/alijäämä , ,71 Tilikauden yli/alijäämä , ,46 *** Oma pääoma yht , ,79 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,00 Lainat kunnalta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Liittymismaksut ja muut velat , ,54 * Pitkäaikainen yht , ,54 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,00 Lainat kunnalta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Ostovelat , ,95 Korottomat velat kunnalta 0, ,95 Muut velat , ,43 Siirtovelat , ,27 * Lyhytaikainen yht , ,60 *** Vieras pääoma yht , ,14 VASTATTAVAA , ,93 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 42,9 46,2 Suhteellinen velkaantuneisuus % 229,4 195,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Lainasaamiset ,

139 135 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUS- PERIAATTEET JA -MENETELMÄT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on Kangasalan Veden varmuusvarastoa; vanhoja putkia ja niihin liittyviä osia, joita ei enää valmisteta. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Jaksotusperiaatteet Lomapalkkajaksotus on tehty käyttäen joulukuun palkkasummaa ja saman ajankohdan sivukuluprosentteja. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuottojen erittely Vesimaksut Jätevesimaksut Perusmaksut vesi Perusmaksut jätevesi Muut liiketoiminnan tuotot Valmistus omaan käyttöön Muut tuotot Tuet ja avustukset Yhteensä

140 136 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOS Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kyseisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Rakennukset vuotta Tasapoisto 3,33-5 % Rakennusten perusparannukset vuotta Tasapoisto 3,3 % - 10 % Kiinteät rakenteet ja laitteet Verkostot Menojäännöspoisto 10 % Muut kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto 6,7-10 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet ja autot 4 vuotta Tasapoisto 25 % Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Pienet hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta KA Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Investointien omahankintamenot Suunnitelmanmukaiset poistot Ero Poikkeama % 23 Investointitaso pysyy korkeahkona, koska on tarve toteuttaa uusien alueiden ja kohteiden investointihankkeita ja koska vanhan vesihuoltoverkoston saneeraustarve kasvaa verkoston ikääntymisen vuoksi. Uusien investointien kustannustaso on korkeampi suhteessa poistojen laskennan perusteena olevien vanhempien investointien kustannustasoon.

141 137 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOS TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaisia saamisia ei ole tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä, eikä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lyhytaikaisiin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Työttömyysvakuutusmaksu Palkkatuet joulukuu

142 138 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOS TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Ennakkomaksut Pysyvät Kiinteät Koneet ja ja keskener. Muut vastaavat Maa-alueet Rakennukset rakenteet kalusto hankinnat Yhteensä saamiset yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä 0 0 Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana 0 0 Poistamaton hankintameno

143 139 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOS TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma Peruspääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät yli viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat kunnalta Yhteensä Velkojen erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Muut velat Lyhytaikainen vieras päöoma Velat tytäryhteisöille Ostovelat Liittymismaksut Muut pitkäaikaiset velat Liittymismaksut Siirtovelat Lyhytaikaiset siirtovelat Korkojaksotukset Lomapalkkajaksotus Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Työnantajan eläkevakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Yhteensä

144 140 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUKUJA JA SUORITTEITA TUNNUSLUVUT, 1000 Liikevaihto Liikeylijäämä Investoinnit Liikeylijäämä/Liikevaihto -4,9 5,6 13,6 6,3 Henkilöstön määrä ,5 22 SUORITTEET Verkostoon pumpattu vesimäärä, m Johdettu jätevettä, m Käsitelty jätevettä, m Vesijohtoverkoston kokonaispituus, km ,2 Liittyneitä kiinteistöjä yhteensä, kpl Laskutettu vesimäärä, m Jätevesiviemärin kokonaispituus, km ,1 Liittyneitä kiinteistöjä yhteensä, kpl Laskutettu jätevesimäärä, m

145 141 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOS HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Vakituiset Määräaikaiset, tilapäiset 0 0 Yhteensä Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin Yhteensä henkilöstökulut

146 142 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN ULKOISET JA SISÄISET TALOUSARVIO TOTEUTUNUT EROTUS TOTEUTUNUT v Liikevaihto , , ,62 Valmistus omaan käyttöön 1 065, , ,89 Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuet ja avustukset 6 350, , ,48 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,93 Palvelujen ostot , , ,08 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,99 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,54 Muut henkilösivukulut , , ,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,46 Liiketoiminnan muut kulut , , ,85 Liikeylijäämä (alijäämä) , , ,54 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot ,57-532, ,87 Kunnalle maksetut korkokulut ,44 0, ,40 Muille maksetut korkokulut , , ,52 Korvaus peruspääomasta ,91 0, ,91 Muut rahoituskulut 0-57,27 57,27-55,04 Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia , , , ,46 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,46

147 143 KANGASALAN VESI -LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN ULKOISET TALOUSARVIO TOTEUTUNUT EROTUS TOTEUTUNUT v Liikevaihto , , ,18 Valmistus omaan käyttöön 1 065, , ,89 Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuet ja avustukset 6 350, , ,48 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,93 Palvelujen ostot , , ,43 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,99 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,54 Muut henkilösivukulut , , ,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,46 Liiketoiminnan muut kulut , , ,33 Liikeylijäämä (alijäämä) , , ,27 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot ,57-532, ,87 Korkokulut , , ,52 Muut rahoituskulut -57,27 57,27-55,04 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , ,58 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,58

148 144 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 2013 Kangasalan Vesi -liikelaitos Ulkoiset, euroa Ta 2013 Tp2013 Erotus 2013 TA-% Hankkeen valmiusaste - % TP Keskusta 5 Kulut , Yksit. Tonttijohtojen rakentam Kulut , Kangasalan vesijohdon täydenny Kulut , Talousarvion hyvväksymisen jäl Kulut Vesijohtoverkoston peruskorjau Kulut , Rikun vedenkäsittelylaitos Kulut Kaukovalvonta ja automaatio 100 Kulut , Raikun vedenkäsittelylaitos 15 Kulut , Kangasalan Veden auto 100 Kulut , Verkoston hallinta 10 Kulut , VT 12 Ranta-Koiviston rampit 100 Kulut ***** Mäntyveräjä Kulut Kortekumpu 5 Kulut Pikonlinna 100 Kulut , Prusin alue 100 Kulut , Vesilaitos yhteensä Tuotot Kulut , Netto ,

149 Viemärilaitos Ulkoiset, euroa Ta 2013 Tp2013 Erotus 2013 TA-% Hankkeen valmiusaste - % TP Keskusta 50 Kulut , Talousarvion hyväksymisen jälkeen Kulut Yksit. Tonttiviemärien rakenta Kulut , Kangasalan viemäröinnin täyden 100 Tuotot ***** Kulut , Netto Jätevesiverkoston peruskorjaus Kulut Jätevesipumppaamoiden peruskor Kulut , Kaukovalvonta ja automaatio 100 Kulut , Hajunpoistokemikaalisäiliö 100 Kulut ,7 0 Netto , VT 12 Ranta-Koiviston rampit 100 Tuotot Kulut Netto Sopentien alue 5 Kulut ,9 0 Netto , Helenantie 20 Kulut , Mäntyveräjä Kulut Kortekumpu 5 Kulut , Pikonlinna 100 Kulut , Prusin alue 100 Kulut , Viemärilaitos yhteensä Tuotot ***** Kulut , Netto ,

150 Sadeveden johtamisverkko Ulkoiset, euroa Ta 2013 Tp2013 Erotus 2013 TA-% Hankkeen valmiusaste - % TP Keskusta 5 Kulut , Mäntyveräjä Kulut Sadevesiverkoston peruskorjaus Kulut , Kortekumpu 5 Kulut , Pikonlinna 100 Kulut , Prusin alue 100 Kulut , Sadeveden johtamisverkko yhteensä Kulut , Netto , Kangasalan Vesi -liikelaitos yhteensä Tuotot Kulut ,2

151 147

152 Liiketoimintayksikkö Oksa LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSAN TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET TALOUSARVIO TOTEUTUNUT EROTUS LIIKEVAIHTO , ,93 Valmistus omaan käyttöön , ,01 Liiketoiminnan muut tuotot , ,25 Muut tuet ja avustukset , ,14 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,62 Palvelujen ostot , ,45 Materiaalit ja palvelut yht , ,83 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,86 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,55 Muut henkilösivukulut , ,05 Henkilöstökulut yht , ,36 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,09 Liiketoiminnan muut kulut , ,57 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,82 Ylijäämä (Alijäämä) ennen varauksia , ,82 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,73 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,55

153 149 LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSAN TULOSLASKELMA ULKOISET LIIKEVAIHTO , ,20 Valmistus omaan käyttöön , ,92 Liiketoiminnan muut tuotot , ,42 Muut tuet ja avustukset , ,16 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,18 Palvelujen ostot , ,13 Materiaalit ja palvelut yht , ,31 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,38 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,88 Muut henkilösivukulut , ,30 Henkilösivukulut yht , ,18 Henkilöstökulut yht , ,56 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,23 Liiketoiminnan muut kulut , ,35 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,75 Ylijäämä (Alijäämä) ennen varauksia , ,75 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 3 327, ,85 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,90

154 150 LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSAN RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/Liikealijäämä , ,00 Poistot ja arvonalentumiset , ,23 Tulorahoituksen korjauserät ,00 Toiminnan rahavirta yht , ,23 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,99 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pys. vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 Investointien rahavirta yht , ,99 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,76 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle , ,00 Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainauksen muutokset , ,00 Oman pääoman lisäykset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,16 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,89 Korottomien velkojen muutos muilta , ,03 Muut maksuvalmiuden muutokset yht , ,76 Rahoituksen rahavirta , ,76

155 151 LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSAN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 ** Aineettomat hyödykkeet yht. 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,60 Rakennukset , ,42 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,71 0,00 Koneet ja kalusto , ,79 Enn.maksut ja keskener. hankinnat , ,55 ** Aineelliset hyödykkeet yht , ,36 Sijoitukset Muut saamiset , ,00 Muut sisäiset saamiset 5 128, ,36 Muut saamiset Kangasalan Vedeltä , ,38 ** Sijoitukset yht , ,74 *** Pysyvät vastaavat yht , ,10 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , ,55 * Pitkäaikaiset saamiset yht , ,55 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,80 Muut saamiset , ,82 Siirtosaamiset , ,96 * Lyhytaikaiset saamiset yht , ,58 ** Saamiset yht , ,13 *** Vaihtuvat vastaavat yht , ,13 VASTAAVAA , ,23

156 152 LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSAN TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,35 Edell.tilikausien yli/alijäämä , ,27 Tilikauden yli/alijäämä , ,85 *** Oma pääoma yht , ,93 POISTOERO JA VAP.EHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,37 * Poistoero yht , ,37 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,38 Korottomat velat kunnalta , ,98 Muut velat , ,63 Siirtovelat , ,94 * Lyhytaikainen yht , ,93 *** Vieras pääoma yht , ,93 VASTATTAVAA , ,23

157 Kuhmalahden vesilaitos KUHMALAHDEN VESILAITOKSEN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN ULKOISET JA SISÄISET TALOUSARVIO TOTEUTUNUT EROTUS TOTEUTUNUT v Liikevaihto , , ,06 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,85 Palvelujen ostot , , ,02 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,55 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,74 Muut henkilösivukulut ,63-39, ,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,22 Liiketoiminnan muut kulut 0,00-20,49 Liikeylijäämä/alijäämä , , ,84 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 793,15-793,15 901,19 Muille maksetut korkokulut -916,76 916, ,65 Muut rahoituskulut Liikeylijäämä/alijäämä ennen varauksia , , ,30 Poistoeron muutos, lisäys , , ,73 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,57

158 154 KUHMALAHDEN VESILAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Liikealijäämä , ,84 Poistot ja arvonalentumiset , ,22 Rahoitustuotot ja -kulut -123, ,46 Tulorahoitus yhteensä , ,08 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,61 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,69 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,75 Lainakannan muutokset yht , ,75 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,88 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,19 Korottomien velkojen muutos muilta 2 699, ,37 Muut maksuvalmiuden muutokset yht , ,44 Rahoituksen rahavirta , ,69 Rahavarojen muutos 0 0

159 155 KANGASALAN KUNTA KUHMALAHDEN VESILAITOKSEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,82 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,94 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 3 964, ,00 ** Aineelliset hyödykkeet yht , ,76 *** Pysyvät vastaavat yht , ,76 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,40 Siirtosaamiset 0,00 0,00 * Lyhytaikaiset saamiset yht , ,40 ** Saamiset yht , ,40 *** Vaihtuvat vastaavat yht , ,40 VASTAAVAA , ,16 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,34 Ed. tilikausienyli/alijäämä , ,68 Tilikauden yli/alijäämä , ,57 *** Oma pääoma yht , ,09 POISTOERO JA VAP.EHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,06 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,00 Liittymismaksut ja muut velat , ,57 * Pitkäaikainen yht , ,57 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Ostovelat 359,13 619,29 Korottomat velat kunnalle , ,53 Muut velat 3 364, ,54 Siirtovelat 3 563, ,08 * Lyhytaikainen yht , ,44 *** Vieras pääoma yht , ,01 VASTATTAVAA , ,16

160 Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLLON TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN ULKOISET JA SISÄISET TALOUSARVIO TOTEUTUNUT EROTUS LIIKEVAIHTO , ,99 Liiketoiminnan muut tuotot 138,00-138,00 Muut tuet ja avustukset 4 352, ,96 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,01 Palvelujen ostot , ,86 Materiaalit ja palvelut yht , ,87 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,06 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,48 Muut henkilösivukulut , ,99 Henkilöstökulut yht , ,57 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,66 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,99 Ylijäämä (Alijäämä) ennen varauksia , ,99 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,99

161 157 TYÖTERVEYSHUOLLON TULOSLASKELMA ULKOISET LIIKEVAIHTO , ,50 Liiketoiminnan muut tuotot 138,00 240,00 Muut tuet ja avustukset 4 352, ,30 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,99 Palvelujen ostot , ,59 Materiaalit ja palvelut yht , ,58 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,48 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08 Muut henkilösivukulut , ,86 Henkilösivukulut yht , ,94 Henkilöstökulut yht , ,42 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0, ,20 Liiketoiminnan muut kulut , ,12 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,52 Ylijäämä (Alijäämä) ennen varauksia , ,52 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,52

162 158 TYÖTERVEYSHUOLLON TULOSLASKELMA SISÄISET JA ULKOISET LIIKEVAIHTO , ,18 Liiketoiminnan muut tuotot 138,00 240,00 Muut tuet ja avustukset 4 352, ,30 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,99 Palvelujen ostot , ,45 Materiaalit ja palvelut yht , ,44 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,48 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08 Muut henkilösivukulut , ,86 Henkilösivukulut yht , ,94 Henkilöstökulut yht , ,42 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0, ,20 Liiketoiminnan muut kulut , ,12 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,30 Ylijäämä (Alijäämä) ennen varauksia , ,30 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,30

163 159 TYÖTERVEYSHUOLLON RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , ,30 Poistot ja arvonalentumiset 0, ,20 Toiminnan rahavirta yht , ,50 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,50 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,18 Saamisten muutos muilta , ,20 Korottomien velkojen muutos , ,88 Muut maksuvalmiuden muutokset yht , ,50 Rahoituksen rahavirta , ,50

164 160 TYÖTERVEYSHUOLLON TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,35 Saamiset kunnalta , ,13 Muut saamiset 6 054, ,05 Siirtosaamiset , ,60 VASTAAVAA , ,13 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,79 Edell. tilikausien yli/alijäämä , ,40 Tilikauden yli/alijäämä , ,30 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 4 389, ,41 Muut velat , ,94 Siirtovelat Lomapalkkajaksotus , ,07 Muut siirtovelat , ,22 VASTATTAVAA , ,13

165 161 9 KANGASALAN KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN 2013 ALLEKIRJOITUKSET

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Liite Val 2. Tilinpäätös 2014

Liite Val 2. Tilinpäätös 2014 Liite Val 2 Tilinpäätös 2014 Kh 20.4.2015 Val 8.6.2015 Kansi: Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Sisällys 1 KEHITYSKATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2011

KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2011 Liite Val 1 KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2011 Kh 23.4.2012 Val 11.6.2012 Kangasala TP 2011 1 Kangasala 1.1.2011 aluekartta Kangasala TP 2011 2 Kunnanjohtajan puheenvuoro Vuoden 2011 osalta yleistä talouskehitystä

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kangasala Tp 2008 Kh 27.4.2009 Val 8.6.2009

Kangasala Tp 2008 Kh 27.4.2009 Val 8.6.2009 Kh 27.4.2009 Val 8.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kunnanjohtajan puheenvuoro 1 Kunnan yleinen kehitys 2 Väestön muutokset ja ikärakenne 2 Asuntotuotanto

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2009

KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2009 KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2009 Kh 19.4.2010 Kh 31.5.2010 Val 14.6.2010 Tp 2009 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kunnanjohtajan puheenvuoro 1 Kunnan yleinen kehitys

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-13 12:40 Erja Fasta TESTIYRITYS SQL-SUOMALAINEN OY (L) POSTIOSOITE: SQLKATU 60 60, 99999 KORVATUNTURI, SUOMI Y-TUNNUS. 0000000-6 D&B D-U-N-S NR. 65-200-7816 TILINPÄÄTÖS 201310 AA Hyvä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kangasala Tp 2008 Kh 27.4.2009 Val 8.6.2009

Kangasala Tp 2008 Kh 27.4.2009 Val 8.6.2009 Kh 27.4.2009 Val 8.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kunnanjohtajan puheenvuoro 1 Kunnan yleinen kehitys 2 Väestön muutokset ja ikärakenne 2 Asuntotuotanto

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Y-Tunnus 2124310-8 Toimitusjohtaja Matti Kokkinen

Y-Tunnus 2124310-8 Toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Y-Tunnus 2124310-8 Toimitusjohtaja Matti Kokkinen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko Hallituksen varapuheenjohtaja Tuula Saxholm Jyrki Kasvi Kimmo Oila Pekka Sirviö Reijo Tuori Pekka Vaara

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot