FI FI FI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 7.5.28 KOM(28) 248 lopullinen KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 28 (laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti) {SEK(28) 567} FI FI
1. KERTOMUKSEN TAVOITE Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio ja EKP antavat vähintään kahden vuoden välein tai, jos jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, näin pyytää, neuvostolle kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä. Viimeisimmät komission ja EKP:n säännönmukaiset lähentymiskatsaukset hyväksyttiin joulukuussa 26 1. Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole ilmaisseet halukkuuttaan siirtyä yhteiseen rahaan. Sen vuoksi tässä lähentymiskehityksen arvioinnissa käsitellään seuraavia kymmentä jäsenvaltiota, joita koskee poikkeus: Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro. EU:hun 1. tammikuuta 27 liittyneiden Bulgarian ja Romanian lähentymiskehitystä arvioidaan ensimmäisen kerran. Yksityiskohtaisempi arvio näiden kymmenen maan lähentymiskehityksestä on tämän kertomuksen teknisenä liitteenä (SEC(28) 567). Samaan aikaan 4. huhtikuuta 28 Slovakia pyysi sen arvioimista, täyttävätkö tarvittavat edellytykset, jotta maa voisi ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 29. Komission ja EKP:n kertomuksia ohjaa perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohta. Kyseisen artiklan mukaan kertomuksissa on tarkasteltava, onko jäsenvaltion lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa (jäljempänä EKPJ:n ja EKP:n perussääntö ). Kertomuksissa on myös tarkasteltava, onko jäsenvaltio saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason arvioituna lähentymiskriteereiden täyttymisen perusteella (hintavakaus, julkisen talouden rahoitusasema, valuuttakurssivakaus, pitkät korot) ja ottamalla huomioon useat muut 121 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa mainitut näkökohdat. Näitä neljää lähentymiskriteeriä käsitellään tarkemmin perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (Pöytäkirja N:o 21 lähentymisperusteista). Arvioitaessa, onko kansallinen lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa, on tarkasteltava, onko noudatettu seuraavia määräyksiä: keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto (perustamissopimuksen 11 artikla) ja erityisoikeuksia koskeva kielto (perustamissopimuksen 12 artikla), johdonmukaisuus EKPJ:n tavoitteiden kanssa (perustamissopimuksen 15 artiklan 1 kohta), keskuspankin riippumattomuus (perustamissopimuksen 18 artikla) ja kansallisten keskuspankkien liittyminen EKPJ:ään (useita perustamissopimuksen sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön artikloita). Hintavakauskriteeri määritellään perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa seuraavasti: hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen; tämä on ilmeistä, jos rahanarvon alenemisaste on lähellä korkeintaan kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaa astetta. 1 Vuonna 27 komissio ja EKP arvioivat Kyproksen ja Maltan lähentymiskehitystä kansallisten viranomaisten pyynnöstä. Kypros ja Malta ottivat euron käyttöön 1. tammikuuta 28. FI 2 FI
Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 1 artiklan mukaan...hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alenemisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan asteen. Rahanarvon aleneminen lasketaan kuluttajahintaindeksin avulla yhtäläisin perustein ottaen huomioon kansallisten määritelmien erot. 2 Hintatason kestävän vakauden vaatimus merkitsee, että tyydyttävän inflaatiokehityksen on oltava ensisijaisesti tulosta siitä, että tuotantopanoskustannukset ja muut tekijät, jotka vaikuttavat hintakehitykseen rakenteellisesti, kehittyvät suotuisasti sen sijaan, että inflaatiokehitys heijastaisi tilapäisten tekijöiden vaikutusta. Lähentymiskehityksen arviointiin sisältyy sen vuoksi inflaation taustatekijöiden ja keskipitkän aikavälin näkymien arviointi. Myös sitä arvioidaan, saavuttaako maa todennäköisesti viitearvon tulevina kuukausina 3. Inflaation viitearvo oli maaliskuussa 28 3,2 prosenttia 4, ja se oli laskettu kolmen parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion eli Maltan, Alankomaiden ja Tanskan inflaation perusteella. Julkisen talouden rahoitusasemaa koskeva lähentymiskriteeri määritellään perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa seuraavasti: kestävä julkistalouden tilanne; tämä on ilmeistä, jos valtion julkisyhteisöjen talousarvioiden osalta on tilanne, jossa ei ole 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua liiallista alijäämää. Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 2 artiklassa todetaan lisäksi, että tämä kriteeri merkitsee, ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske tämän sopimuksen 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa. Perustamissopimuksen 121 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa määritetään valuuttakurssikriteeri seuraavasti: Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan siten, ettei valuutan ulkoista arvoa ole alennettu suhteessa toisen jäsenvaltion valuuttaan. Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 3 artiklassa määrätään seuraavaa: Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Erityisesti jäsenvaltio ei ole 2 3 4 Hintavakauskriteerin osalta inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), joka määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2494/95, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/23. Kaikki inflaatiota ja muita muuttujia koskevat ennusteet ovat komission yksiköiden kevään 28 talousennusteesta. Komission yksiköiden ennusteet perustuvat yhteisiin oletuksiin ulkoisista muuttujista sekä oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, ja samalla otetaan huomioon ne toimenpiteet, joista tiedetään riittävästi. Viitearvosta tehtyyn ennusteeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, kun otetaan huomioon, että sen laskenta perustuu niiden kolmen jäsenvaltion inflaatioennusteisiin, joiden inflaation ennakoidaan olevan hitainta ennustejaksolla. Tämä lisää virhemarginaalia. Tämän kertomuksen valmistelussa käytetyt tiedot on kerätty 18. huhtikuuta 28 mennessä. FI 3 FI
omasta aloitteestaan alentanut valuutan kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa toisen jäsenvaltion valuuttaan samana aikana." 5 Valuuttakurssivakauden arvioinnissa on tässä kertomuksessa käytetty kahden vuoden ajanjaksoa, joka alkoi 19. huhtikuuta 26 ja päättyi 18. huhtikuuta 28. Perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa ehdoksi asetetaan jäsenvaltion saavuttaman lähentymisen ja jäsenvaltion Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumisen pysyvyys, sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkokantojen tasossa. Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 4 artiklassa määrätään lisäksi seuraavaa: korkokantojen lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena merkitsee, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso [on enintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi verrattuna] enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaan tasoon. Korkokantojen taso lasketaan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin obligaatioiden ja vastaavien arvopapereiden perusteella ottaen huomioon kansallisten määrittelyjen erot. Korkojen viitearvo oli maaliskuussa 28 6,5 prosenttia. Perustamissopimuksen 121 artiklassa edellytetään myös muiden taloudelliseen yhdentymiseen ja lähentymiseen liittyvien seikkojen tarkastelua. Näihin lisätekijöihin sisältyy rahoitus- ja tuotemarkkinoiden yhdentyminen, vaihtotaseen kehittyminen 6 sekä yksikkötyökustannusten ja muiden hintaindeksien kehittyminen. Viimeksi mainitut sisältyvät hintavakauden arviointiin. 2. BULGARIA Bulgaria liittyi Euroopan unioniin 1. tammikuuta 27. Tässä kertomuksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa, onko maan lainsäädäntö EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön mukaista. Lisäksi arvioidaan maan kehitystä kohti kestävää taloudellista lähentymistä. Bulgarian keskuspankin oikeusperusta on 5. kesäkuuta 1997 annettu Bulgarian keskuspankkilaki. Viimeisimmät muutokset on tehty kesä- ja heinäkuussa 27. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Bulgarian lainsäädäntö ja erityisesti Bulgarian keskuspankkilaki eivät ole täysin sopusoinnussa perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Puutteellisuuksia on edelleen seuraavilta osin: setelien ja kolikoiden liikkeeseenlaskut, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistäminen, EKP:n hyväksyntä ennen osallistumista kansainvälisten rahalaitosten toimintaan, EKP:n ja EU:n tilastollinen rooli, riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien tekemä tilintarkastus, institutionaalinen ja henkilökohtainen riippumattomuus sekä keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto. 5 6 Valuuttakurssikriteerin täyttymistä arvioidessaan komissio tarkastelee, onko valuuttakurssi pysytellyt lähellä ERM II:n keskuskurssia, ja samalla voidaan ottaa huomioon valuutan vahvistumiseen johtaneet syyt Ateenassa 5. huhtikuuta 23 pidetyssä Ecofin-neuvoston epävirallisessa kokouksessa esitetyn yhteisen lausuman Common Statement on Acceding Countries and ERM2 mukaisesti. Arvioinnissa keskitytään ulkoiseen tasapainoon, joka määritellään yhdistetyksi vaihto- ja pääomataseeksi (nettoluotonanto/-otto suhteessa ulkomaihin). Tämän käsitteen ansiosta voidaan erityisesti ottaa kokonaisuudessaan huomioon ulkomaiset siirrot (myös EU:n tulonsiirrot), jotka osittain kirjataan pääomataseeseen. FI 4 FI
Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Bulgariassa ollut yli viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Keskimääräinen inflaatio oli Bulgariassa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 9,4 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti pysyykin huomattavasti yli viitearvon tulevina kuukausina. YKHI-inflaatio on kiihtynyt Bulgariassa nopeasti viime vuosina, ja vuotuinen keskimääräinen inflaatio kiihtyi vuoden 23 2,3 prosentista noin 7 ½ prosenttiin vuosina 26 ja 27. Kuukausi-inflaatio edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kiihtyi yli 1 prosenttiin vuoden 27 loppupuolella. Inflaatiota kiihdyttivät energian ja elintarvikkeiden korkeat hinnat sekä hallinnollisesti asetettujen hintojen ja valmisteverojen korotukset, minkä lisäksi taustalla olevat inflaatiopaineet myös vahvistuivat, sillä kotimainen kysyntä oli vilkasta ja palkkojen kasvu nopeaa. Tätä taustaa vasten inflaation ennustetaan pysyttelevän nopeana tulevina kuukausina ja vuotuisen keskimääräisen inflaation kiihtyvän noin 1 prosenttiin vuonna 28. Tämän jälkeen inflaation ennustetaan hidastuvan vähitellen noin 6 prosenttiin vuonna 29, kun talouden kysyntäpaineet hellittävät ja hyödykkeiden hintahäiriöt häviävät. Bulgarian alhainen hintataso (45 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Bulgaria ei täytä hintavakauskriteeriä. Kaavio 1a: Bulgaria - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 1 8 6 4 2 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Bulgaria Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste Bulgariaa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Bulgarian julkisen talouden rahoitusasema on kohentunut huomattavasti viime vuosina, ja vuoden 23 tasapainoisesta rahoitusasemasta siirryttiin 3,4 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 27. Vaikka kokonaistulot suhteessa BKT:hen ovat olleet kasvussa, menot suhteessa BKT:hen on pidetty kurissa suurimman osan aikaa. Julkisen talouden bruttovelkasuhde on ollut laskusuuntainen, eli se on laskenut vuoden 22 yli 5 prosentista suhteessa BKT:hen 18 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Komission yksiköiden kevään 28 talousennusteessa, joka perustuu oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, arvioidaan ylijäämän pysyttelevän noin 3 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 28 ja 29, kun velkasuhde puolestaan pysynee lasku-uralla ja alenee 11 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 29. FI 5 FI
Bulgaria täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. Kaavio 1b: Bulgaria - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko -1 (prosenttia BKT:sta) 6 1 5 4 3 2 3 4 2 1 22 23 24 25 26 27 28(*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Bulgarian lev ei kuulu ERM II:een. Bulgaria on pitänyt yllä ensin Saksan markkaan ja sittemmin euroon sidottua valuuttakatejärjestelmää vuodesta 1997. Valuuttakatejärjestelmä on ollut olennaisen tärkeä makrotalouden vakauttamisessa, ja se on toiminut jouhevasti käyttöönottonsa jälkeen. Lisäindikaattorit eivät viittaa siihen, että valuuttakurssiin olisi arviointijaksolla kohdistunut paineita. Sijoittajien riskikäsitykset vaikuttavat kuitenkin lisääntyneen hieman kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisen myllerryksen vuoksi, mistä on osoituksena lyhyissä koroissa olevien erojen syveneminen euroalueeseen nähden vuoden 27 loppupuolelta alkaen. Viime vuosina huomattavasti kasvaneet valuuttavarannot tukevat edelleen hyvin valuuttakatejärjestelmää. Bulgaria ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli Bulgariassa maaliskuuhun 28 päättyvän vuoden jakson aikana 4,7 prosenttia eli 6,5 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Bulgariassa olleet alle viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Pitkät korot alenivat huomattavasti vuosina 23 25, mikä heijastaa sekä maailmanlaajuisten tuottoprosenttien laskua että korkoerojen kaventumista euroalueeseen nähden. Korkoero euroalueeseen nähden katosi lähes kokonaan vuoden 25 loppuun mennessä, mikä heijasti sijoittajien hyvää luottamusta Bulgarian makrotaloudelliseen suorituskykyyn ja näkymiin. Korkoero on palannut vuoden 26 puolivälin jälkeen, ja se oli noin 8 peruspistettä maaliskuussa 28, sillä sijoittajat ovat yhä suuremmassa määrin olleet huolestuneita huomattavasta makrotalouden epätasapainosta aiheutuvista riskeistä. Bulgaria täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Bulgarian ulkoinen vaje on viime vuosina syventynyt huomattavasti vuoden 24 6 prosentista suhteessa BKT:hen noin 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Suuri ulkoinen epätasapaino heijastaa lähinnä sekä kulutuksen että sijoitusten huomattavaa kasvua kiinnikuromisvaiheessa. Epätasapainon suuruus on selkeästi ylittänyt tason, jota voidaan pitää kestävänä keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsee, että ajan myötä tarvitaan huomattavaa sopeuttamista. Ulkoinen vaje on kokonaisuudessaan rahoitettu suorilla ulkomaisilla sijoituksilla ja myönteisellä sijoittajamielialalla. Kun otetaan huomioon ulkomaisen velan suuri määrä, Bulgarian ulkoinen rahoitusasema FI 6 FI
merkitsee huomattavia rahoitustarpeita keskipitkällä aikavälillä. Bulgarian talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Bulgarian rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Bulgaria täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 3. TŠEKKI Vuoden 26 lähentymiskatsauksessa lainsäädännön lähentymisen arviointi osoitti, ettei Tšekin lainsäädäntö varsinkaan Tšekin keskuspankkilaki ja rahoitusalan välimiesmenettelystä annettu laki ollut täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Tšekin keskuspankkilakia muutettiin vuonna 27. Vuoden 26 lähentymiskatsauksessa esille tuotuja yhteensopivuusongelmia ei ole kuitenkaan ratkaistu. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä, keskuspankin riippumattomuudesta ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevasta kiellosta voidaan todeta, että Tšekin lainsäädäntö ja erityisesti Tšekin keskuspankkilaki ja rahoitusalan välimiesmenettelystä annettu laki eivät ole täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Keskuspankkilaissa on puutteellisuuksia, jotka liittyvät EKP:n rooliin kansainvälisessä yhteistyössä, EKP:n ja EU:n rooliin tilastotietojen keräämisessä ja ulkoisten tilintarkastajien nimeämisessä, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistämiseen, institutionaaliseen ja henkilökohtaiseen riippumattomuuteen ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaan kieltoon. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Tšekissä ollut yli viitearvon joulukuusta 27 lähtien. Keskimääräinen inflaatio oli Tšekissä maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 4,4 prosenttia eli yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti loittonee edelleen viitearvosta tulevina kuukausina. Inflaatio oli Tšekissä heilahdellut noin 2 prosentissa vuodesta 24 alkaen mutta kiihtyi huomattavasti vuoden 27 jälkipuoliskolla energian ja elintarvikkeiden hintojen noustessa. Kuluttajahintainflaatio kiihtyi, vaikka koruna, joka oli vahvistunut vuodesta 24 alkaen, vahvistui edelleen huomattavasti. Vuoden 28 ensimmäisen neljänneksen aikana vuotuinen YKHI-inflaatio, jota välillisten verojen muutokset ja hallinnollisesti asetettujen hintojen korotukset entisestään kiihdyttivät, hyppäsi korkeimmalle tasolleen 9 vuoteen eli lähes 8 prosenttiin. Pohjahintaindeksien samanaikainen nousu antaa olettaa, että taustalla olevat kotimaiset inflaatiopaineet ovat myös kasvaneet. Komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan inflaatio todennäköisesti pysyttelee nopeana suurimman osan vuotta 28, mikä lähinnä johtuu hyödykkeiden hinnankorotusten ja kertaluonteisten hallinnollisten toimenpiteiden vaikutuksesta, mutta inflaation ennustetaan tämän jälkeen hidastuvan jyrkästi keskimäärin alle 3 prosenttiin vuonna 29, kun kyseiset korotukset jäävät pois vuotuisten lukujen laskennasta. Tšekin suhteellisen alhainen hintataso (62 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Tšekki ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 7 FI
Kaavio 2a: Tšekki - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 7 6 5 4 3 2 1 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Tšekki Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Tšekistä on tehty liiallista alijäämää koskeva neuvoston päätös (5. heinäkuuta 24 tehty neuvoston päätös) 7 Neuvosto suositti, että Tšekki toteuttaisi keskipitkällä aikavälillä toimenpiteitä supistaakseen maan julkisen talouden alijäämän vuoteen 28 mennessä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla. Tšekin julkisen talouden alijäämä on supistunut huomattavasti vuodesta 24 lähtien. Julkisen talouden alijäämä supistui 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 26 ja 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Tämä johtuu odotettua paremmista tuloista sekä joistakin menoja hillitsevistä toimista. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen on 1,4 prosenttia vuonna 28 ja supistuu hieman 1,1 prosenttiin vuonna 29, kun julkisen velan puolestaan odotetaan vähenevän vuoden 28 28,1 prosentista suhteessa BKT:hen 27,2 prosenttiin vuonna 29. Tämän kehityksen ja komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen perusteella komissio katsoo, että liiallinen alijäämä on korjattu, sillä julkisen talouden alijäämä on saatu supistettua uskottavalla ja kestävällä tavalla alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Sen vuoksi komissio suosittaa neuvostolle liiallisen alijäämän olemassaolosta Tšekissä tehdyn päätöksen kumoamista (SEC(28) 571). Jos neuvosto päättää kumota liiallista alijäämää koskevan menettelyn Tšekin osalta, Tšekki täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. 7 25/185/EY, EUVL L 62, 9.3.25, s. 2. FI 8 FI
Kaavio 2b: Tšekki - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko -7 (prosenttia BKT:sta) 31-6 -5-4 -3-2 -1 3 29 28 27 26 25 22 23 24 25 26 27 28(*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Tšekin koruna ei kuulu ERM II:een. Tšekki soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää. Kahden vuoden arviointijakson aikana koruna vahvistui suhteessa euroon lähes 13 prosenttia. Korunan lyhyen aikavälin heilahtelu vaikuttaa heijastaneen maailmanlaajuisilla rahoitusmarkkinoilla vallitsevien edellytysten muutoksia, vaikka myös kotimaisilla tekijöillä on ollut osansa (esimerkiksi korkoeron kehittyminen suhteessa maailman keskeisiin valuuttoihin). Tšekki ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli Tšekissä maaliskuuhun 28 päättyvän vuoden jakson aikana 4,5 prosenttia eli 6,5 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Tšekissä olleet alle viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Inflaatioodotukset on ankkuroitu alhaiselle tasolle, ja korunan vahvistuminen on osaltaan pitänyt tuottoprosentit alhaisina. Pitkät korot ovat Tšekissä siirtyneet lähelle euroalueen tasoa tai sen alle vuodesta 25 lähtien. Ero on kuitenkin kääntynyt lievästi positiiviseksi vuoden 27 jälkipuoliskolta alkaen. Tämä heijastaa lähinnä erilaisia ohjauskorkoon Tšekissä ja euroalueella liittyviä näkymiä sekä riskinottohalun maailmanlaajuista laskua. Tšekki täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Ulkoinen vaje supistui Tšekissä huomattavasti vuosien 22 24 noin 6 prosentista suhteessa BKT:hen 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 25 ennen kasvua keskimäärin noin 2,6 prosenttiin vuosina 26 27. Vakaan ulkoisen tasapainon taustalla on lähinnä tavaraviennin äkillinen kasvu, joka erityisesti on seurausta tehdasteollisuuteen tehdyistä ulkomaisista investoinneista. Ulkoinen vaje on kokonaisuudessaan rahoitettu maahan virtaavilla suorilla ulkomaisilla nettosijoituksilla EU:hun liittymisestä lähtien. Tšekin talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Tšekin rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Tšekki täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. FI 9 FI
4. VIRO Kuten vuoden 26 lähentymiskatsauksessa todetaan, kaikki vuoden 24 lähentymiskatsauksessa esille tuodut lainsäädännön yhteensopivuusongelmat on poistettu. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, ettei Viron perustuslain 111 ole muodollisesti sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen vaatimusten eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Perustuslainmukaisuuden valvonnasta vastaava Viron korkeimman oikeuden jaosto on kuitenkin tehnyt 11. toukokuuta 26 päätöksen, joka selkeyttää asiaa oikeudellisesti. Perustuslain 111 :ää ei päätöksen mukaan sovelleta sen jälkeen, kun euro on otettu käyttöön Virossa. Viron kansallisen lainsäädännön voidaan katsoa olevan sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen vaatimusten sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa edellyttäen, että rahalaki ja laki Viron kruunun suojaamisesta kumotaan euron käyttöönottopäivästä lähtien. Viron keskuspankkilaki sisältää kuitenkin edelleen joitakin puutteellisuuksia, jotka koskevat Viron keskuspankin liittymistä EKPJ:ään joidenkin seteleiden liikkeeseenlaskujen ja tilastotietojen keräämisen osalta. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Virossa ollut yli viitearvon syyskuusta 24 lähtien. Keskimääräinen inflaatio oli Virossa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 8,3 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti loittonee edelleen viitearvosta tulevina kuukausina. YKHI-inflaatio on kiihtynyt Virossa huomattavasti viime vuosina. Vuotuinen keskimääräinen inflaatio kiihtyi 6 ¾ prosenttiin vuonna 27, ja kuukausi-inflaatio edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kiihtyi yli 1 prosenttiin vuoden 28 alussa. Inflaation kiihtyminen heijasti kotimaisen kysynnän vahvaa kasvua ja nousevia palkkakustannuksia, ja tilannetta pahensivat elintarvikkeiden ja energian hintojen huomattavat nousupaineet. Tulevien kuukausien inflaatiokehitys heijastaa jatkuvia nousupaineita, jotka johtuvat työvoimakustannusten kehityksestä, energian ja elintarvikkeiden hinnankorotuksista sekä valmisteverojen korotuksista. Tämän jälkeen inflaation ennustetaan hidastuvan vuoden 28 9 ½ prosentista 5 prosenttiin vuonna 29 talouskasvun hidastuessa ja kertaluonteisten vaikutusten kadotessa. Viron suhteellisen alhainen hintataso (67 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Viro ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 1 FI
Kaavio 3a: Viro - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 1 8 6 4 2 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Viro Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Viroa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Vuosina 22 27 Viron julkisen talouden ylijäämä oli keskimäärin noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 27 Viron julkisen talouden ylijäämä oli 2,8 prosenttia, kun se enimmillään vuotta aikaisemmin oli ollut 3,4 prosenttia. Julkisen talouden bruttovelkasuhde oli 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 27 eli alhaisin kaikista EU:n jäsenvaltioista. Viranomaiset ovat hyödyntäneet vahvan kasvun kautta kerryttääkseen huomattavat julkisen talouden varat. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan ylijäämä supistuu huomattavasti,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 28 ja vuonna 29 syntyy,7 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen talouskasvun hidastuessa jyrkästi. Velkasuhteen ennustetaan vakaantuvan nykytason tuntumille vuosina 28 ja 29. Viro täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. Kaavio 3b: Viro - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) -1 1 2 3 4 22 23 24 25 26 27 28(*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) 6 5 4 3 2 1 (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Viron kruunu on ollut mukana ERM II:ssa 28. päivästä kesäkuuta 24 eli tätä katsausta laadittaessa yli kaksi vuotta. Ennen liittymistään ERM II:een Viro oli pitänyt yllä ensin Saksan markkaan ja sittemmin euroon sidottua valuuttakatejärjestelmää vuodesta 1992. Liittyessään ERM II:een Viro sitoutui yksipuolisesti pitämään yllä valuuttakatejärjestelmää ERM II:ssa. Lisäindikaattorit eivät viittaa valuuttakurssiin kohdistuviin paineisiin, vaikka lyhyiden korkojen nousu vuoden 27 lopulla viittaa markkinoiden riskikäsitysten kasvuun. Valuuttavarannot FI 11 FI
tukevat edelleen hyvin valuuttakatejärjestelmää. Kahden vuoden arviointijakson aikana Viron kruunu ei poikennut keskuskurssista, eikä siihen kohdistunut vakavia paineita. Viro täyttää valuuttakurssikriteerin. Viron julkisen talouden vähäisen velkaantuneisuuden vuoksi käytettävissä ei ole pitkäaikaista valtion obligaatiota tai vastaavaa arvopaperia, johon vertaamalla voitaisiin arvioida pitkissä koroissa näkyvää lähentymisen kestävyyttä. Kotitalouksille ja muille kuin rahoitusalan yrityksille myönnettyihin pitkäaikaisiin kruunumääräisiin lainoihin perustuvan korkoindikaattorin ja muun muassa vähäisen julkisen talouden velan perusteella ei ole syytä päätellä, ettei Viro täyttäisi pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Viron ulkoinen vaje on syventynyt viime vuosina, eli se on kasvanut vuosien 22 25 keskimääräisestä noin 1 prosentista suhteessa BKT:hen noin 16 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Vaikka huomattavan ulkoisen vajeen taustalla voidaan pitkälti nähdä siirtymävaiheen vaikutukset taloudessa, joka kuroo eroa nopeasti kiinni, vajeen suuruus on selkeästi ylittänyt tason, jota voidaan pitää kestävänä keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsee, että ajan myötä tarvitaan huomattavaa sopeuttamista. Ulkoista vajetta on huomattavissa määrin rahoitettu pankkiryhmien sisäisellä luotonannolla. Maahan virtaavat suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia, mutta maasta yhä enenevissä määrin poisvirtaavat suorat ulkomaiset sijoitukset ovat viime aikoina osittain kompensoineet ne. Kun otetaan huomioon ulkomaisen velan suuri määrä, Viron ulkoinen rahoitusasema merkitsee huomattavia rahoitustarpeita keskipitkällä aikavälillä. Viron talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Viron rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat huomattavassa määrin ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Viro täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 5. LATVIA Vuoden 26 lähentymiskatsauksessa lainsäädännön lähentymisen arviointi osoitti, ettei Latvian lainsäädäntö ollut täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Latvian keskuspankkilakia muutettiin kesäkuussa 26. Muita muutoksia ei ole tehty sen jälkeen. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä, keskuspankin riippumattomuudesta ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevasta kiellosta voidaan todeta, että Latvian lainsäädäntö ja erityisesti Latvian keskuspankkilaki eivät ole täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Puutteellisuuksia on edelleen seuraavilta osin: EKPJ:n tavoitteet, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistäminen, EKP:n ja EU:n neuvoston tilastollinen rooli, ulkoisten tilintarkastajien nimeäminen, EKP:n rooli kansainvälisessä yhteistyössä, pankin institutionaalinen riippumattomuus sekä Latvian keskuspankin päättävien elinten jäsenten henkilökohtainen riippumattomuus. FI 12 FI
Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Latviassa ollut yli viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Keskimääräinen inflaatio oli Latviassa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 12,3 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti loittonee edelleen viitearvosta tulevina kuukausina. YKHI-inflaatio on ollut viime vuosina Latviassa nopeaa ja kiihtynyt entisestään vuoden 27 alkupuolelta lähtien, mikä heijastaa jatkuvia palkka- ja kysyntäpaineita sekä ulkoisten tekijöiden vaikutusta. Toukokuussa 24 tapahtuneesta EU:hun liittymisestä vuoden 27 alkupuolelle YKHI-inflaatio vaihteli 6 8 prosentissa. Vuonna 27 YKHI-kuluttajahintainflaatio kiihtyi jyrkästi ja oli yli 16 prosenttia vuoden 28 ensimmäisellä neljänneksellä. Inflaation kiihtyminen heijasti osittain hallinnollisesti asetettujen hintojen ja valmisteverojen korotuksia sekä energian ja elintarvikkeiden maailmanlaajuisia hinnankorotuksia. Inflaation kiihtymiseen vaikuttivat kuitenkin merkittävästi kotimaisista lähteistä kumpuavat paineet, mikä näkyy siinä, että inflaatio kiihtyi kaikissa YKHI:n keskeisissä komponenteissa, paitsi muissa teollisuustuotteissa kuin energia. Inflaation ennustetaan pysyttelevän nopeana nykytason tuntumissa vuonna 28 (vuoden keskimäärä lähes 16 %) ja hidastuvan vuonna 29 pysytellen kuitenkin edelleen suhteellisen korkealla noin 8 ½ prosentissa, jos talous hidastuu ennakoidulla tavalla ja kun hyödykkeiden hinnankorotusten vaikutukset häviävät. Latvian suhteellisen alhainen hintataso (61 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Latvia ei täytä hintavakauskriteeriä. Kaavio 4a: Latvia - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 16 14 12 1 8 6 4 2 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Latvia Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Latviaa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Julkisen talouden rahoitusasema on vuodesta 22 lähtien kohentunut asteittain, ja vuonna 27 julkinen talous oli tasapainossa. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema heikkenee vuosina 28 ja 29, kun talouskasvu hidastuu jyrkästi, ja vuodeksi 29 odotetaan hieman yli 2 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen. Julkinen velka on ollut alle 15 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosikymmenen alusta, vuonna 27 se oli 9,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen odotetaan kasvavan vain hieman vuosina 28 ja 29. Latvia täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. FI 13 FI
Kaavio 4b: Latvia - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) -3 2-2 -1 22 23 24 25 26 27 28(*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) 15 1 5 (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Latvian lati on ollut mukana ERM II:ssa 2. päivästä toukokuuta 25 eli tätä katsausta laadittaessa yli kaksi vuotta. Ennen liittymistään ERM II:een Latvia sitoi valuuttakurssin ensin erityisnosto-oikeuden valuuttakoriin ja sitten 1. tammikuuta 25 alkaen euroon. Liittyessään ERM II:een Latvia sitoutui yksipuolisesti pitämään latin valuuttakurssin ±1 prosentin vaihtelualueella suhteessa keskuskurssiin. Arviointijakson aikana lati pysytteli lähellä keskuskurssia eikä siihen kohdistunut vakavia paineita, vaikka se kärsikin väliaikaisista rahoitusmarkkinoiden heilahteluista. Helmikuun 27 puoliväliin saakka latia vaihdettiin lähellä yksipuolisen vaihteluvälin yläosaa ja vaihtelut olivat hyvin pieniä. Helmikuun 27 puolivälissä valuuttakurssi suhteessa euroon heikkeni äkkiä ajankohtana, jolloin markkinoiden epävarmuus oli huomattavaa, ja maaliskuun 27 loppuun mennessä latia vaihdettiin lähellä ±1 prosentin vaihtelualueen alarajaa. Valuuttakurssi on kuitenkin tämän jälkeen vahvistunut uudelleen ja pysytellyt enimmäkseen vaihtelualueen yläosassa, vaikkakin joitakin lyhytaikaisia heilahteluja on ilmennyt. Lisäindikaattorit, kuten valuuttavarantojen muutokset ja lyhyet korot, eivät osoita, että valuuttakurssiin kohdistuisi jatkuvia paineita, vaikka lyhyiden korkojen taso suhteessa euroalueeseen vuoden 27 alusta lähtien (huipussaan vuoden 27 lopussa) osoittaakin markkinoiden riskikäsitysten kasvua. Latvia täyttää valuuttakurssikriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Latviassa maaliskuuhun 28 päättyvän vuoden jakson aikana 5,4 prosenttia eli 6,5 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Latviassa olleet alle viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Ero euroalueen pitkiin viitelainoihin sulkeutui keväällä 26. Tämän jälkeen pitkien korkojen erot euroalueeseen nähden kuitenkin kasvoivat noin 12 peruspisteeseen maaliskuussa 28, sillä sijoittajat ovat yhä suuremmassa määrin olleet huolestuneita huomattavasta makrotalouden epätasapainosta aiheutuvista riskeistä. Latvia täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Latvian ulkoinen vaje on kasvanut jyrkästi viime vuosina, ja se on ollut yli 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 24 lähtien. Ulkoinen vaje syveni 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Tämä heijastaa lähinnä tavarakaupan vajetta, sillä vahva kotimainen kysyntä on kasvattanut tuontia. Vaikka huomattavan ulkoisen vajeen taustalla voidaan pitkälti nähdä siirtymävaiheen vaikutukset taloudessa, joka kuroo eroa nopeasti kiinni, vajeen suuruus on selkeästi ylittänyt tason, jota voidaan pitää kestävänä keskipitkällä FI 14 FI
aikavälillä, mikä merkitsee, että ajan myötä tarvitaan huomattavaa sopeuttamista. Ulkoinen vaje on pitkälti rahoitettu maahan virtaavilla sijoituksilla, jotka suureksi osaksi liittyvät pankkiryhmien sisäiseen rahoitukseen. Kun otetaan huomioon ulkomaisen velan suuri määrä, Latvian ulkoinen rahoitusasema merkitsee huomattavia rahoitustarpeita keskipitkällä aikavälillä. Latvian talous on yhdentynyt yhä suuremmassa määrin EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Latvian rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Latvia täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 6. LIETTUA Kuten vuoden 26 lähentymiskatsauksessa jo todetaan, Liettuan lainsäädäntö, erityisesti Liettuan keskuspankkilaki, on täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Liettuassa ollut viitearvon yläpuolella huhtikuusta 25 lähtien, lukuun ottamatta huhtikuuta 26, jolloin se oli viitearvon tasolla. Keskimääräinen inflaatio oli Liettuassa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 7,4 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti loittonee edelleen viitearvosta tulevina kuukausina. YKHI-inflaatio on Liettuassa kiihtynyt vuoden 25 puolivälistä lähtien. Vuonna 27 inflaatio oli 5,8 prosenttia, ja kuukausi-inflaatio edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kiihtyi yli 1 prosenttiin vuoden 28 alussa. Inflaation kiihtyminen heijastaa useiden tekijöiden yhteisvaikutusta, mukaan luettuna energian korkeammat maailmanmarkkinahinnat, hallinnollisesti asetettujen hintojen korotukset sekä jalostettujen ja jalostamattomien elintarvikkeiden hinnannousu, jalostamattomien elintarvikkeiden osalta erityisesti vuonna 27. Tilanteessa, jossa työmarkkinapaineet ja palkkakustannukset kasvoivat, inflaatiota kiihdyttivät myös kotimaiseen kysyntään liittyvät tekijät, mikä johti palveluhintojen nopeaan kasvuun. Inflaation ennustetaan kiihtyvän edelleen huomattavasti vuonna 28, mikä heijastaa öljyn ja maataloustuotteiden hinnoista aiheutuvia paineita, tuontikaasun merkittävän hinnannousun ja tupakan, polttoaineen ja alkoholin valmisteverojen huomattavien korotusten vaikutuksia sekä palkkojen nopeaa kasvua. Inflaation ennustetaan hidastuvan vain vähitellen vuoden 28 vuotuisesta keskimääräisestä noin 1 prosentista noin 7 prosenttiin vuonna 29, mikä heijastaa hintojen hidasta reagointia talouskasvun hidastumiseen sekä öljyn ja elintarvikkeiden hintojen kohtuullistumista. Liettuan suhteellisen alhainen hintataso (57 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Liettua ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 15 FI
Kaavio 5a: Liettua - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 1 8 6 4 2-2 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Liettua Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Liettuaa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Julkisen talouden vakauttamispyrkimykset johtivat alijäämän supistumiseen vuoden 22 noin 2 prosentista suhteessa BKT:hen,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 25. Sen jälkeen julkisen talouden alijäämä kasvoi uudelleen ja oli 1,2 prosenttia vuonna 27. Tulot suhteessa BKT:hen kasvoivat vuoden 24 jälkeen, mikä lähinnä heijasti maahan virtaavien EU:n varojen kasvua, kun juoksevat perusmenot suhteessa BKT:hen puolestaan pysyttelivät suhteellisen vakaina. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksilöiden kevään 28 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen syvenee edelleen 1,7 prosenttiin vuonna 28 ja supistuu ainoastaan hieman 1,5 prosenttiin vuonna 29. Liettuan julkisen talouden velkasuhde aleni tasaisesti vuoden 22 lopun 22,4 prosentista suhteessa BKT:hen 17,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 27 lopussa, ja sen odotetaan vakaantuvan tämän tason tuntumaan vuosina 28 ja 29. Liettua täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. Kaavio 5b: Liettua - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) -3 25-2 -1 22 23 24 25 26 27 28(*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) 2 15 1 5 (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt FI 16 FI
Liettua on ollut mukana ERM II:ssa 28. päivästä kesäkuuta 24 eli tätä katsausta laadittaessa yli kaksi vuotta. Ennen maan liittymistä ERM II:een Liettuan keskuspankki piti huhtikuusta 1994 alkaen yllä valuuttakatejärjestelmää, jossa liti oli ensin sidottu Yhdysvaltain dollariin ja sitten euroon helmikuusta 22 alkaen. Liittyessään ERM II:een Liettua sitoutui yksipuolisesti pitämään yllä valuuttakatejärjestelmää ERM II:ssa. Arviointijakson aikana Liettuan liti ei poikennut keskuskurssista eikä siihen kohdistunut vakavia paineita. Lisäindikaattorit, kuten valuuttavarantojen muutokset ja lyhyet korot, eivät osoita, että valuuttakurssiin kohdistuisi paineita, vaikka markkinaosapuolten lisääntyneet riskikäsitykset ovatkin heijastuneet siinä, että lyhyiden korkojen erot suhteessa euroalueeseen kasvoivat selkeästi vuonna 27. Tämä suuntaus kääntyi pitkälti päinvastaiseksi vuoden 28 alussa. Liettua täyttää valuuttakurssikriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Liettuassa maaliskuuhun 28 päättyvän vuoden aikana 4,6 prosenttia eli 6,5 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Liettuassa olleet alle viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Ero euroalueen pitkiin viitelainoihin, joka oli selvästi kaventunut ennen ERM II:een liittymistä kesäkuussa 24 ja pienentynyt alimmillaan noin 2 peruspisteeseen vuoden 27 puolivälissä, alkoi tämän jälkeen kasvaa uudelleen ja oli noin 6 peruspistettä vuoden 27 lopussa. Tämä erojen suureneminen heijastaa osittain maan kasvanutta riskipreemiota, sillä sijoittajat ovat yhä suuremmassa määrin olleet huolestuneita huomattavasta makrotalouden epätasapainosta aiheutuvista riskeistä. Liettua täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Liettuan ulkoinen vaje syveni vuoden 21 4,7 prosentista suhteessa BKT:hen 12 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27, mikä suurelta osin johtui vilkkaasta kotimaisesta kysynnästä. Suurimpana syynä oli tavarakaupan kasvava alijäämä. Vaikka kasvavan ulkoisen vajeen taustalla näkyykin talous, joka kuroo eroa nopeasti kiinni, vajeen suuruus on selkeästi ylittänyt tason, jota voidaan pitää kestävänä keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsee, että ajan myötä tarvitaan huomattavaa sopeuttamista. Heikkenevä ulkoinen tasapaino on rahoitettu lähinnä pankkiryhmien sisäisellä luotonannolla ja vähäisemmässä määrin suorilla ulkomaisilla sijoituksilla. Kun otetaan huomioon ulkomaisen velan suuruus, Liettuan ulkoinen rahoitusasema merkitsee huomattavia rahoitustarpeita keskipitkällä aikavälillä. Liettuan talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Liettuan rahoitusmarkkinat ovat huomattavan yhdentyneet EU:hun, mikä johtuu lähinnä siitä, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Liettua täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. FI 17 FI
7. UNKARI Vuoden 26 lähentymiskatsauksessa lainsäädännön lähentymisen arviointi osoitti, ettei Unkarin lainsäädäntö ollut täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Unkarin keskuspankkilakia muutettiin heinäkuussa 27. Vaikka joitakin vuoden 26 lähentymiskatsauksessa esille tuotuja yhteensopivuusongelmia on poistettu, useita on vielä jäljellä. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä, keskuspankin riippumattomuudesta ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevasta kiellosta voidaan todeta, että Unkarin voimassa oleva lainsäädäntö ja erityisesti Unkarin keskuspankkilaki, keskuspankin perussääntö, Unkarin perustuslaki ja luottolaitoslaki eivät ole täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Puutteellisuuksia on edelleen seuraavilta osin: EKPJ:n tavoitteet, seteleiden ja kolikoiden liikkeeseenlaskut, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistäminen, EKP:n ja EU:n neuvoston tilastollinen rooli, EKP:n rooli kansainvälisessä yhteistyössä, ei velvoitetta noudattaa eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamista koskevaa järjestelmää, pääjohtajan henkilökohtainen riippumattomuus ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Unkarissa ollut yli viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Keskimääräinen inflaatio oli Unkarissa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 7,5 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti pysyykin huomattavasti yli viitearvon tulevina kuukausina. Inflaatio on ollut Unkarissa hyvin epävakaa viime vuosina, mikä heijastaa lähinnä öljyn ja elintarvikkeiden hintakehitystä. Hallinnollisesti asetettujen hintojen ja verotuksen muutokset ovat vielä lisänneet inflaation epävakautta. Nämä seikat yhdessä forintin heikkenemisen kanssa johtivat inflaation nopeaan kiihtymiseen vuoden 26 toiselta neljännekseltä alkaen. Inflaatio oli huipussaan 9 prosenttia maaliskuussa 27 mutta hidastui sen jälkeen syyskuuhun 27 saakka, missä näkyi jalostamattomien elintarvikkeiden ja energian inflaation hidastuminen ja forintin vahvistuminen. Elintarvikkeiden hintainflaation kiihtyminen kiihdytti uudestaan YKHI-inflaatiota vuoden 27 viimeiseltä neljännekseltä alkaen. Inflaatio oli keskimäärin 7,9 prosenttia vuonna 27. Inflaation ennustetaan pysyttelevän vuonna 28 nopeana yli 6 prosentissa, mikä heijastaa elintarvikkeiden, öljyn, sähkön ja kaasun korkeita hintoja sekä vuoden 27 jälkipuoliskolla ja vuoden 28 alussa tapahtuneen forintin heikkenemisen viivästynyttä vaikusta. Elintarvikkeiden ja energian negatiivisten perusvaikutusten odotetaan hidastavan inflaation vuonna 29 alle 4 prosentin. Unkarin suhteellisen alhainen hintataso (6 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Unkari ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 18 FI
Kaavio 6a: Unkari - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 8 6 4 2 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Unkari Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Unkaria koskee liiallisesta alijäämästä tehty neuvoston päätös (5. heinäkuuta 24 tehty neuvoston päätös) 8. Neuvosto suositti, että Unkari toteuttaisi keskipitkällä aikavälillä toimenpiteitä korjatakseen liiallisen alijäämän vuoteen 29 mennessä uskottavalla ja kestävällä tavalla. Vuoden 26 puolivälissä käynnistetyn julkisen talouden vakauttamisohjelman ansiosta julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 26 9,2 prosentista 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Menosuhde supistui hieman vuonna 27, kun taas tulosuhteessa näkyivät toimenpiteet, joilla puututtiin veronkiertoon. Oletukseen, että talouspolitiikkaa säilyy entisellään, perustuvan komission yksilöiden kevään 28 talousennusteen mukaan alijäämä on 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 28 ja supistuu ainoastaan hieman 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 29. Koska finanssipolitiikka oli löyhää aina vuoden 26 puoliväliin saakka, velka suhteessa BKT:hen kasvoi huomattavasti ja velkasuhde oli noin 66 prosenttia vuonna 27. Komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan julkinen velka pysyttelee nykyisen tasonsa tuntumassa vuosina 28 ja 29. Unkari ei täytä julkisen talouden rahoitusasemaa koskevaa kriteeriä. Kaavio 6b: Unkari - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko -1 (prosenttia BKT:sta) 7-9 -8-7 -6-5 -4-3 -2-1 65 6 55 5 22 23 24 25 26 27 28(*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt 8 24/918/EY, EUVL L 389, 3.12.24, s. 27. FI 19 FI