Maaseudun ja kaupungin muuttuva suhde sanomalehdissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa miten maaseuduista tuli maaseutu? Torsti Hyyryläinen & Elina Vallas Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Maaseutututkijatapaaminen 25.8.2016, Rovaniemi www.helsinki.fi/ruralia 25.8.2016 1
Maaseudun ja kaupungin suhteet yhteiskunnallisissa keskusteluissa Suomessa 1860-luvulta nykyaikaan -hankkeen Tarkoitus ja tavoite Tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä maaseudun ja kaupungin muuttuvista suhteista ja tuottaa tietoa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistämiseen. Tutkimuksen tavoite on analysoida maaseudun ja kaupungin välisiä suhteita koskevia keskusteluja aikaan sitoutuvina ja ajassa muuttuvina ilmiönä. Tutkimuksessa paneudutaan sanoma- ja aikakauslehdissä käytyihin maaseutu-kaupunki-keskusteluihin ja niiden konteksteihin sekä keskusteluissa eri ajanjaksoina esiintyneisiin sisältökysymyksiin1860-luvulta nykypäivään. Tutkimuksessa selvitetään myös maaseudun ja kaupungin suhteisiin sisältyneitä jatkuvuuksia ja muutoksia. www.helsinki.fi/ruralia 25.8.2016 2
Tutkimuskysymykset 1. Millaisissa konteksteissa maaseudun ja kaupungin välisistä suhteista on käyty keskusteluja sanoma- ja aikakauslehdissä 1860-luvulta nykypäivään? 2. Millaisissa sisältökysymyksissä maaseudun ja kaupungin väliset suhteet ovat tulleet esille? 3. Mitä jatkuvuuksia ja muutoksia maaseudun ja kaupungin välisiin suhteisiin on sisältynyt yhteiskunnallisen kehityksen eri vaiheissa? Tässä esityksessä tarkastelemme lähemmin maaseutu-käsitteen monikko- ja yksikkömuotojen käyttöä 1800 1900 -lukujen vaihteessa Länsi-Savo-sanomalehdessä. www.helsinki.fi/ruralia 25.8.2016 3
Aineisto Aviisi-hanke edistää digitaalisten sanomaja aikakauslehtien käytettävyyttä. (Lähde: Power Point -esitys, Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus). DIMIKOn digitoima sanomalehti- ja muu aineisto Ennen vuotta 1910 ilmestyneet lehdet vapaasti käytettävissä Koko ilmestymisajaltaan erikseen sovittu: Länsi-Savo ja Maaseudun Tulevaisuus Tässä esityksessä aineistona on 194 (343) artikkelin kokoelma, joka on koottu poimimalla Kielipankin korpushakuliittymän avulla kaikki Länsi-Savo-sanomalehden sekä sen edeltäjien, Suomi-, Mikkeli- ja Suur-Savo-sanomalehtien vuosina 1889, 1899, 1909 sekä 1919 ilmestyneet maaseutu-sanan sisältävät artikkelit. www.helsinki.fi/ruralia 29.8.2016 4
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/raportteja157.pdf 29.8.2016 5
1. tutkimuskysymys: Milloin maaseudu(i)sta alettiin puhua? maaseutu-käsitteen historia vs. maaseudun historia sanomalehdistössä: Häkkinen (2004), Nykysuomen etymologinen sanakirja: 29.8.2016 6
1. tutkimuskysymys: Milloin maaseudu(i)sta alettiin puhua? maaseutu-käsitteen historia vs. maaseudun historia sanomalehdistössä: maaseutu oli puheenaihe jo ennen maaseutu-käsitteen tuomista suomen kieleen: Maamiehen ystävä 20.2.1848: - kaskut maalaisista ja kaupunkilaisista - talonpoikaisväestön sivistäminen - maanviljelykoulutus - tilattoman väestön asema 29.8.2016 7
2. tutkimuskysymys: Miten maaseuduista tuli maaseutu? maaseutu-käsitteen historia vs. maaseudun historia sanomalehdistössä: maaseutu-käsitteen käytössä alkuun hapuilua, koska kirjoitetun suomen traditiot eivät olleet vakiintuneita Europaeus (1853), Svenskt-Finskt Lexikon - Ruotsalais-Suomalainen sanakirja: - jordläge, kampanj, landskap, landsort, landsträcka, region - maan-paikka - jordsträck - maan-seutu - landsbygd - maa-seutu - i min landsort - koto-paikallani - i landsorten - maalla 29.8.2016 8
2. tutkimuskysymys: Miten maaseuduista tuli maaseutu? maaseutu-käsitteen historia vs. maaseudun historia sanomalehdistössä: - yhtenä varhaisen maaseutukeskustelun tihentymänä sanomalehdistössä olivat vuosien 1863 1864 valtiopäiviin liittyvät keskustelut, jotka käsittelivät maaseutuväestöä koskevia lakialoitteita - keskustelua läpikäydessä huomio kiinnittyi pääkaupunki vs. muu Suomi -asetelmaan 29.8.2016 9
2. tutkimuskysymys: Miten maaseuduista tuli maaseutu? Liittyykö maaseutu-käsitteen merkityksen muuttumiseen se, että vuoden 1863 Helsingistä katsottuna Turku ja Viipuri ovat maaseutua? Helsingin Uutiset 1.6.1863, Sanomalehdet : Helsingin Uutiset 23.11.1863, Uusi sanomalehti : Helsingin Uutiset 7.12.1863, Sanomalehdet tulevaksi vuodeksi : 29.8.2016 10
2. tutkimuskysymys: Miten maaseuduista tuli maaseutu? Maaseutu-sanan monikko- ja yksikkömuodon esiintyminen valitussa aineistossa: 160 140 144 120 100 80 74 60 40 20 7 26 42 46 17 7 0 Suomi 1889 Mikkeli 1899 Suur-Savo 1909 Länsi-Savo 1919 NUM_Sg NUM_Pl 29.8.2016 11
Monista maaseuduista yhdeksi maaseuduksi maaseutu-käsitettä käytetään vuoden 1889 aineistossa lähes yksinomaan monikkomuodossa, joskus rinnakkain yksikkömuodon kanssa, merkityssisällön muuttumatta Suomi 12.1.1889, Kotimaisesta teollisuudesta : Suomi 28.9.1889, Hienous haittana : 29.8.2016 12
Monista maaseuduista yhdeksi maaseuduksi mikäli maaseutu-käsitteen harvinainen yksikkömuoto ei viittaa tiettyyn paikalliseen maaseutuun, se esiintyy poikkeuksetta merkityksessä pääkaupungin ulkopuolinen valtakunnanosa Suomi 21.8.1889, Katsaus muihin lehtiin : Suomi 3.8.1889, Mohamettilaiset wetäytywät pois kristittyjen hallitsemista maista : 29.8.2016 13
Monista maaseuduista yhdeksi maaseuduksi vuoden 1899 aineistossa maaseutu-käsitteen yksikkömuoto yleistyy, yksikkö- ja monikkomuodon merkityssisällöt eriytyvät Mikkeli 20.10.1899, Yhtenä miehenä : Mikkeli 13.12.1899, Kuinka me tehtäwämme käsitämme : 29.8.2016 14
Pohdintaa / johtopäätöksiä Maaseutu-käsitteen käyttö muuttui hyvin lyhyen ajan sisällä siten, että 1910-luvulta alkaen maaseudusta puhutaan aineistossa lähes yksinomaan yksikkömuodossa. Jatkohypoteesimme: yksikkömuodon vakiintumisen taustalla on maaseutu-käsitteen merkityssisällön muuttuminen siten, että maaseutu saa merkityksen ei-pääkaupunki. Muutos voidaan nähdä kerronnallisena alkuna yksiulotteisen maaseutukäsityksen muotoutumiselle sekä kaupungin ja maaseudun mustavalkoiselle vastakkainasettelulle julkisessa keskustelussa. 29.8.2016 15
Kiitos mielenkiinnosta! 29.8.2016 16
Liite 1: Hankkeen tutkijat ja kumppanihankkeet Hankkeen päävastuutahona on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (R) kumppaninaan Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus (DIMIKO). tutkimusjohtaja HT Torsti Hyyryläinen (R), hankkeen PI tutkijakoulutettava FM Eeva Uusitalo (R), hankkeen proj.pääll. Yliopistoharjoittelija Elina Vallas aluehistorian tutkimusjohtaja FT Sulevi Riukulehto (R) tutkija YTT Aapo Jumppanen (R) Professori Mikko Tolonen (D) tietojärjestelmäasiantuntija FM Tuula Pääkkönen (D) tutkijatohtori Eetu Mäkelä (Aalto-yliopisto) tutkijakoulutettava Antti Kanner (HY) KUMPPANIHANKKEET: Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskuksen Aviisi-hanke Computational History and Transformation of Public Discourse in Finland, 1640-1910 (COMHIS 2016-2019) www.helsinki.fi/ruralia 29.8.2016 17
Liite 2: Maaseutu kaupunki-sanastoa 1886 1887 Uuden Suomettaren julkaisemassa esitelmässä ja siitä seuranneissa Mikkelin Sanomien keskustelukirjoituksissa. maaseutu, maalaiset alemmat luokat emäntä, isäntä kansa kansan syvät rivit maakansa maakartanojen omistajat ja varakkaammat talolliset, aluskuntalaiset ja vähempivaraiset naapurit maalainen maalaiskansa maalaisväestö maamies maanmiehet maanmuokkaajat maanomistaja maanviljelijä maanväestö maaseutu maata viljelevä väestö maaväestö pihkakaulat salomaiden ymmärtämättömät asukkaat talonpoika, talonpojat talonpoikaistyttäremme talonväki yleisö kaupunki, kaupunkilaiset herra herrat hienot herras- ja rouvasihmiset kansan ylemmät kerrokset kaupungin herra kaupungit ja muut liikennekohdat kaupunkilaiset keskihallitus ja virkamiehet maamme virkamiehistö opettaja, lääkäri, tuomari opinsaaneet sivistyneet Suomen virkamiehistö säätyläiset valtion virkamiehet, koulunopettajat virkamiehet virkamiehet, tuomarit, nimismiehet, lääninkamreerit ylemmät kansanluokat ylemmät luokat yliluokat Lähde: Piispanen & Hyyryläinen 2015, 14 29.8.2016 18