Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja selvitysmies, kansanedustaja Kyösti Karjulan kanssa kesäkuussa 2006. Itse kyselyn suoritti ZEF Solutions. Kyselyyn vastasi noin 1600 Suomen Yrittäjien yli 2 henkeä työllistävää jäsenyritystä eri puolilta Suomea. Kaikki merkittävät toimialat olivat edustettuina. Kyselyssä tuloksia tarkasteltiin myös alueittain. Pieksämäen, Savonlinnan, Forssan ja Kokkolan seuduilta arvioinnin antaneiden määrä ja/tai osuus jäi niukaksi. Innovaatioympäristön osatekijöitä edustavat mm. yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset, erilaiset yrityspalvelut sekä rahoitusta edustavat tahot. Innovaatioympäristöselvityksen mukaan suomalaisen yrittäjän mielestä heidän tärkeimmät ja parhaiten onnistuneet tukijansa löytyvät yksityiseltä sektorilta. Osaavasta työvoimasta on pulaa. Rahoituksen saatavuus on yrittäjien mielestä hyvä. Innovaatioiden suojauksella ja yhteistyöllä tutkimuslaitosten kanssa on yrittäjien mielestä vähän merkitystä heidän liiketoiminnalleen. Verokannustimille on suuri tarve. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että pk-yritysten käyttämien yksityisten yrityspalvelujen, ystävien ja lähipiirin sekä kumppaniyritysten merkitys on ollut suuri yrityksen liiketoiminnan tukemisessa ja ne ovat onnistuneet siinä hyvin. Kohtalaisen suuri merkitys yritysten liiketoiminnan tukemisessa ja onnistuminen on ollut melko hyvää Suomen Yrittäjien, oppilaitosten, TE-keskusten ja Finnveran osalta. Keskimäärin kyselyyn vastanneille yrityksille on ollut pienin merkitys Keksintösäätiöllä/PRH:lla, yrityshautomoilla, uusyrityskeskuksilla, tutkimuslaitoksilla ja Tekesillä. Innovaatioympäristötekijöiden merkitys ja oma suoriutuminen Kyselyssä annettiin arvioitavaksi yrityksen menestykseen oletettavasti vaikuttavia tekijöitä, joiden merkitystä ja joiden suhteen onnistumista yrittäjät saivat peilata oman yrityksensä kannalta. Yrittäjät pitävät yrityksensä kannalta tärkeinä asioina myyntiosaamista, osaavan työvoiman saatavuutta, markkina- ja markkinointiosaamista sekä yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Näiden suhteen koetaan myös onnistutun lukuun ottamatta osaavaa työvoimaa, joka näyttäisi näin ollen olevan pullonkaula yritysten toiminnalle. Kyselyssä nimetyistä tekijöistä vähiten merkitystä koetaan olevan yhteistyöllä tutkimuslaitosten kanssa sekä innovaatioiden suojauksella. Näiden kohdalla myös oma suoriutuminen on heikkoa. Keskitason merkitys omalle yritykselle koetaan olevan rahoituksen saatavuudella, tietämyksellä jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä, yhteistyöllä oppilaitosten kanssa sekä yhteistyöllä seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Näistä tekijöistä rahoituksen saannissa koetaan onnistutun hyvin ja siten se ei näyttäisi olevan este yritystoiminnalle. Keskisuuret yritykset, joissa T&K&I-panostus on suurempaa ja joille 1 Muistion on kirjoittanut ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä. Tulosten graafinen esitys löytyy osoitteesta: http://www.yrittajat.fi/sy/home.nsf/www/innovaatioselvitys2006. Selvitysmies Kyösti Karjulan raportti, jonka liitteenä 2 on lyhyt yhteenveto kyselyn tuloksista yleisellä tasolla, sijaitsee osoitteessa: http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j12-vaurastuminen-kansallisenavelvollisuutena/pdf/vaurastuminen_kansallisena_velvollisuutena_b5_verkko.pdf.

oletettavasti useammin merkitystä innovaatioiden tuntemisella, antavat pienempiä yrityksiä kriittisemmän arvion omasta tietämyksestään jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä. Ylivieskan seudulla rahoitus koetaan keskimääräistä selvästi merkittävämmäksi tekijäksi, mutta sitä koetaan myös saadun onnistuneesti. Oulun, Kokkolan, Forssan, Savonlinnan, Lappeenrannan, Kouvolan ja Kotkan seudulla osaavan työvoiman saatavuutta ei koeta samalla tavalla pullonkaulaksi kuin muualla. Markkina- ja markkinointiosaamisessa koetaan suoriudutun heikoimmin Kokkolan seudulla. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa pidetään erityisen vähämerkityksellisenä Forssan seudulla. Savonlinnan ja Pieksämäen seudulla innovaatioiden suojausta pidetään keskimääräistä merkittävämpänä tekijänä. Pieksämäen seudulla suojauksessa koetaan myös onnistutun oman yrityksen kohdalla. Innovaatioympäristötekijöihin saatu tuki yksityisiltä ja julkisilta toimijoilta Yrittäjiltä kysyttiin myös, millaista tukea innovaatioympäristöön vaikuttavissa tekijöissä yrittäjät ovat saaneet yksityisiltä ja julkisilta toimijoilta. Osaavan työvoiman saamisessa, rahoituksen saannissa, markkina- ja markkinointiosaamisen sekä myyntiosaamisen kehittämisessä tukea on saatu hyvin molemmilta toimijoilta. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön rakentamisessa tuki on ollut suurempaa julkisilta toimijoilta, kun taas yritysten välisen yhteistyön rakentamisessa tuki on ollut merkittävämpää yksityisiltä toimijoilta. Sekä julkisten että yksityisten toimijoiden tuki on ollut heikompaa yritysten ja seudullisten yrityspalveluiden yhteistyön rakentamisessa sekä tiedonsaannissa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamisessa yksityinen tuki koetaan olemattomaksi ja julkisten toimijoidenkin tuki pieneksi. Innovaatioiden suojaamiseen ei koeta saatavan tukea kummiltakaan toimijoista. Pienet yritykset kokevat julkiselta sektorilta saadun tuen osaavan työvoiman saannin suhteen suuremmaksi kuin muut yritykset. Keskisuuret yritykset puolestaan arvioivat saaneensa muita yrityksiä enemmän tietoa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä julkisilta toimijoilta. Keskisuuret yritykset kokevat saaneensa muita yrityksiä enemmän tukea yksityisiltä toimijoilta ja vähemmän julkisilta toimijoilta markkina- ja markkinointi- sekä myyntiosaamisen kehittämisen osalta. Yritysten välisen yhteistyön rakentamisessa julkisilta toimijoilta koetaan saatavan muuta maata suurempi tuki Hämeenlinnan ja Kajaanin seudulla, kun puolestaan Porin seudulla tukea ei koeta saatavan julkisilta toimijoilta lainkaan. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön rakentamisessa julkinen tuki koetaan muuta maata heikommaksi Rovaniemen, Kemin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudulla. Myös Mikkelin ja Kajaanin seuduilla koetaan julkinen tuki heikommaksi, mutta toisaalta yksityinen tuki koetaan suuremmaksi kuin muualla. Rahoituksen saannissa sekä julkinen että yksityinen tuki koetaan keskimääräistä heikommaksi Hämeenlinnan seudulla. Lahden seudulla myyntiosaamisen tuki koetaan heikoksi julkisilta toimijoilta, mutta toisaalta yksityisiltä toimijoilta saatu tuki koetaan suureksi. Julkisilta toimijoilta koetaan kuitenkin saatavan keskimääräistä parempi tuki

yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamisessa sekä tiedonsaannissa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä. Osaavan työvoiman saannissa julkisilta toimijoilta saatava tuki koetaan heikoksi Jyväskylän seudulla. Sekä osaavan työvoiman että rahoituksen saannissa koetaan yksityinen tuki muuta maata heikommaksi Kouvolan seudulla. Lappeenrannan seudulla puolestaan koetaan markkina- ja markkinointiosaamisessa saatava julkinen tuki heikoksi. Sama koskee Vaasan seutua, jossa lisäksi osaavan työvoiman saannissa saatava yksityinen tuki koetaan heikoksi verrattuna muuhun maahan. Ylivieskan seudulla rahoituksen saannissa yksityinen tuki koetaan heikoksi ja julkinen tuki puolestaan heikoksi osaavan työvoiman saannissa. Julkinen tuki osaavan työvoiman saannissa koetaan heikoksi myös Rovaniemen ja erityisesti Savonlinnan seudulla. Mikkelin, Savonlinnan ja Kouvolan seuduilla julkisten toimijoiden koetaan onnistuneen keskimääräistä paremmin yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamisessa. Kajaanin seudulla myös yksityinen tuki tämän suhteen koetaan heikommaksi kuin keskimäärin. Joensuun seudulla sekä julkinen että yksityinen tuki rahoituksen suhteen koetaan keskimääräistä heikommaksi. Joensuun, Rovaniemen ja Vaasan seuduilla tiedonsaannissa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä koetaan saatavan keskimääräistä parempi tuki yksityisiltä toimijoilta. Pieksämäen seudulla rahoituksessa saatava tuki julkiselta puolelta koetaan heikoksi. Pieksämäellä molemmat toimijat saavat heikon palautteen osaavan työvoiman saannin sekä erityisesti markkina- ja markkinointiosaamisen suhteen toisin kuin keskimäärin. Poiketen muusta maasta yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamisessa sekä tiedonsaannissa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä Pieksämäen seudulla koetaan saatavan puolestaan hyvää tukea sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Innovaatioympäristön toimijoiden merkitys ja onnistuminen Yrittäjien arvioitavaksi annettiin tarkemmin 13 julkista ja yksityistä yritysten ympäristöön vaikuttavaa toimijaa. Vastaajat kokevat liiketoiminnalleen eniten merkitystä olevan ystävillä ja lähipiirillä, kumppaniyrityksillä sekä tilitoimistoilla. Näille yrittäjät antavat myös parhaan arvion onnistumisesta. Melko merkittäviksi koetaan ja hyvä arvio onnistumisesta annetaan myös Suomen Yrittäjille, TE-keskuksille, oppilaitoksille ja Finnveralle. Pienin merkitys ja samalla heikoin arvio onnistumisesta annetaan Keksintösäätiölle/PRH:lle, yrityshautomoille ja uusyrityskeskuksille. Melko pieni merkitys ja melko huono arvio annetaan seudullisille yrityspalveluille, tutkimuslaitoksille ja Tekesille. Mikroyritykset, jotka ovat useammin myös nuorempia, kokevat uusyrityskeskusten merkityksen ja onnistumisen muita yrityksiä suuremmaksi. Keskisuuret yritykset arvioivat puolestaan Tekesin palvelut muita yrityksiä merkittävämmiksi ja myös hieman onnistuneemmiksi liiketoiminnan tukemisessa. Tilitoimistojen merkitys ja onnistuminen nähdään puolestaan muita yrityksiä kriittisemmin. Keskisuurista yrityksistä itsestään löytyykin pienempiä yrityksiä useammin mm. laskenta- ja henkilöstöosaamista.

Kokkolan seudulla tilitoimistot arvioidaan keskimääräistä vähemmän merkityksellisiksi ja arviot onnistumisestakin ovat keskimääräistä matalampia. Kokkolan seudulla yrityshautomojen merkitys koetaan hiukan suuremmaksi, mutta arvio onnistumisesta on heikko. Sen sijaan TE-keskusten osalta arvio sekä merkitys että onnistumisesta on keskimääräistä suurempi. Suomen Yrittäjien merkitys ja onnistuminen arvioitiin puolestaan keskimääräistä kriittisemmin. Forssan, Pieksämäen, Joensuun, Ylivieskan ja Rovaniemen seudulla Tekesin onnistuminen liiketoiminnan tuessa arvioidaan erittäin heikoksi, kun keskimääräinen arvio on melko heikko koko maassa. Pieksämäellä uusyrityskeskukset koetaan merkitykseltään ja onnistumiseltaan keskimääräistä korkeammaksi sekä Finnvera keskimääräistä matalammaksi. Forssan seudulla seudulliset yrityspalvelut koetaan keskimääräistä merkityksellisemmiksi ja niiden arvioidaan myös onnistuneen keskimääräistä paremmin. TEkeskusten ja oppilaitosten merkitys koetaan keskimääristä suuremmaksi, mutta arviot onnistumisesta ovat valtakunnallista keskitasoa. Vaasassa seudullisten yrityspalveluiden merkitys koetaan hiukan suuremmaksi, kun taas Joensuussa näiden onnistuminen arvioidaan keskimääräistä paremmaksi. Vaasassa lisäksi Finnveran merkitys arvioidaan keskimääräistä suuremmaksi, mutta myös onnistumisesta annetaan parempi arvio. Hämeenlinnan seudulla Finnveran merkitys ja onnistuminen arvioidaan muuta maata matalammaksi. Savonlinnan seudulla TE-keskusten merkitys nähdään suuremmaksi ja onnistuminenkin arvioidaan keskimääristä paremmin. Yhteiskunnalta saatavan tuen tarve Kyselyssä pyydettiin arviota siitä, millaista tarvetta yrittäjät kokevat nimetyille yhteiskunnan tarjoamille tuille. Yrittäjät kokevat suurinta tarvetta verokannustimille. Kansainvälistymisen neuvonta- ja tukipalveluille ei koeta olevan tarvetta yleisellä tasolla. Muiden kriteerien yleisten neuvonta- ja tukipalveluiden, palveluiden saannin yhdeltä luukulta, ideoiden helpon ja nopean testausmahdollisuuden sekä tiedonsaannin jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä suhteen tarve arvioidaan keskimääräisesti. Keskisuuret yritykset, jotka ovat useammin kansainvälisillä markkinoilla toimivia, kokevat muita yrityksiä tarpeellisemmiksi kansainvälistymisen neuvonta- ja tukipalvelut. Merkittäviä seudullisia eroja ei juuri ole. Savonlinnan seudulla yleisten neuvonta ja tukipalveluiden tarve koetaan muuta maata pienemmäksi. Kokkolan seudulla näiden tarve koetaan puolestaan keskimääräsäistä suuremmaksi.