1. Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija JyväsRiihi ry, Asekatu 3, 40110 Jyväskylä 2. Hankkeen nimi ja toteutusaika Kylä kiinnostaa, 10588 Hankkeen toteutusaika 1.9.2010-30.9.2013 3. Kuvaus ja yhteenveto hankkeesta Hankkeen tavoitteena oli madaltaa kyläyhdistysten kynnystä kyläsuunnitelmien ja muiden kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Hankkeesta hyötyvät paikalliset pienet yhdistykset, joiden ei tarvitse vastata hankkeeseen liittyvästä hallinnoinnista, vaan ne voivat osallistua itselleen tärkeiksi kokemiinsa toimenpiteisiin. Hankkeessa: ohjataan ja avustetaan kyliä kehittämissuunnitelmien päivityksessä ja laatimisessa. järjestetään yhdessä kylien kanssa erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia tai opintomatkoja. edistetään kylien markkinointia ja tiedotusta. laaditaan kylien liikunta- tai kokoontumispaikkaselvityksiä, sekä muita kylien tarpeista nousevia selvityksiä edistetään kyläyhteisöjen toimintavalmiuksia, osaamista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hankkeen toimintaan voivat osallistua kylissä toimivat yhdistykset, asukkaat, yritykset ja muut kehittämiseen liittyvät toimijat Jyväskylän maaseutualueella, Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla. Osallistuvilta kyliltä peritään pieni osallistumismaksu ja hankkeeseen liittyvät talkootyölistat. Hankkeen vastuullinen hakija ja toteuttaja on JyväsRiihi ry. Jyväskylän Korpilahdella hanke toteutetaan yhteistyössä Vesuri-ryhmä ry:n kanssa ja osatoteuttajana hankkeessa toimii Keski-Suomen Liikunta ry (KesLi). Hankkeessa edettiin niiden tavoitteiden mukaan, jotka hankkeelle alun perin asetettiin. Tavoitteita on hankkeen edetessä tarkennettu ja täsmennetty luopumatta alkuperäisestä suunnitelmasta, vaikkakin osin toteutetut toimenpiteet eroavat alkuperäisestä suunnitelmasta. Suhteessa toimintaan hankesuunnitelman budjetti oli sopiva. Yksityistä rahoitusta on kerätty hankesuunnitelman mukaisesti osallistumismaksuilla ja osa siitä on hankesuunnitelman mukaista talkootyötä.
Hankkeen tärkeimpänä tuloksena ovat 27 kylälle valmistuneet esitemalliset kylä- ja toimintasuunnitelmat. Osa kyläsuunnitelmista on toteutettu useamman kylän yhteisenä suunnitelmana. Kyläsuunnitelmien teossa tärkeää on ollut myös itse prosessi, joka on koonnut kyläläiset yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan yhteisistä asioista. Hyväksi asiaksi on koettu se, että esitemallisen kyläsuunnitelman päivittäminen jatkossa on mahdollista aivan kotikonstein. Kyläillat ovat osoittautuneet hyviksi tilaisuuksiksi, jonne kyläläiset ovat voineet tulla kertomaan millaista toimintaa he haluavat kotiseudulleen ja keskustelemaan kylien ajankohtaisista asioista. Kylien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä on pyritty lisäämään mm. kutsumalla naapurikylien väkeä kyläiltoihin mukaan kertomaan esimerkkejä omasta toiminnastaan. Yhteistyötä on pyritty laajentamaan useiden eri kylien välille ja verkostoitumista myös seudun ulkopuolelle oleviin kyliin on pyritty edistämään mm. opintomatkojen avulla. Kyläläiset ovat tutustuneet toisiinsa ja yhteistyömahdollisuuksia on kehitetty eri kylien välillä. Voidaan todeta, että osallistuvien kylien toimintapuitteet ovat parantuneet yhteistyöverkoston avulla ja sosiaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt yhteistyön kasvaessa. Vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen yhdistysten, kylien, yritysten, kuntapäättäjien, virkamiesten sekä rahoittajien välillä tukee kylätoimintaa ja lisää kiinnostusta kylien asioita kohtaan. 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat JyväsRiihen järjestämissä hankeaktivointi- ja rahoitusinfotilaisuuksien yhteydessä nousi säännöllisesti esiin kylien yhteisöjen pienimuotoisia kehittämistarpeita, joihin yksittäisen kylän omalla hankkeella ei voida vastata. Alueen toimijat, niin yritykset kuin yhdistykset kaipasivat yhteistoimintaa tai apua kehittämiseen. Tarpeet saattoivat olla niin pieniä, että nykyisen ohjelmakauden hanketukien alarajat tulivat monessa tapauksessa esteeksi. Usein hankkeiden esteeksi muodostui myös sopivan hakijatahon mukaan lähteminen tai yksityisen rahoituksen kokoon saaminen. JyväsRiihi teetti opiskelijatyönä kyläkyselyn, josta käy nämä samat tarpeet ilmi. Kyselyn vastausprosentti oli 37 ja vastauksia saatiin kaikilta toiminta-alueen kyliltä. Lähes 70 % vastaajista kertoo, että kylälle ei ole tehty tai päivitetty kyläsuunnitelmaa viimeisen kolmen vuoden aikana, 25% ei tiedä onko suunnitelmaa. Kyläsuunnitelma nähdään tarpeelliseksi, ja tiedetään että sitä voitaisiin hyödyntää monipuolisesti. Kyläsuunnitelman puute nousee
esiin kysymyksessä mitkä asiat kaipaisivat kehittämistä, muita usein toistuvia vastauksia oli yhteisten tilojen, tapahtumien tai palveluiden puute. Hankkeen tavoitteet: Kylä- ja asukastoiminta aktivoituu ja paikallistoiminnan arvostus ja merkitys kasvaa ja erityisesti nuoret aktivoidaan mukaan Kyläsuunnittelun ja kyläsuunnitelmien hyödyntämisen kehittäminen, päivitetään ja laajennetaan vanhoja ja laaditaan uusia niille alueille, joissa kyläsuunnitelmia ei ole tehty Vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen yhdistysten, kylien, yritysten, kuntapäättäjien, virkamiesten sekä rahoittajien välillä Kylien, sekä kaupungin ja maaseudun välisen tiedotuksen ja markkinoinnin kehittyminen ja lisääntyminen. Kummikylätoiminnan kehittyminen. 4.2. Hankeen toteutus Kyläsuunnittelu ja kylien toiminnan kehittäminen Hankkeessa on kierrelty kylillä mm. pitämässä kyläiltoja ja kyläsuunnitelmatyöpajoja. Kylien tilaisuuksissa on kerrottu hankkeen toiminnasta ja aktivoitu kylien yhdistyksiä ja toimijoita mm. laatimaan kyläsuunnitelmia tai päivittämään niitä. Tilaisuuksissa on myös kartoitettu kyläyhteisöjen lähtökohtatilannetta, toimintavalmiuksia, osaamista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Teemoina kyläilloissa ovat olleet mm: kylän ideat, mutkaton meininki, mitä tukea/taitoja kylällä tarvitaan, pienet investoinnit kylällä, kylien välinen yhteistyö ja yhteistyö kunnan kanssa. Kyläillat ovat osoittautuneet hyviksi tilaisuuksiksi, jonne kyläläiset ovat voineet tulla kertomaan millaista toimintaa he haluavat kotiseudulleen ja keskustelemaan kylien ajankohtaisista asioista. Kyläillat on järjestetty yhdellä kylällä tai ne ovat olleet useamman kylän yhteisiä tilaisuuksia. Yhteiset illat ovat olleet myös tilaisuuksia, joissa on samalla käynnistynyt kyläsuunnitelman päivitystyö tai niissä on pohdittu kyläsuunnitelman merkitystä ja kyläyhdistyksen uudelleen järjestäytymistä. Kyläsuunnitteluprossia on ohjattu eteenpäin siten, että käydään läpi aikaisempi kyläsuunnitelma, jos sitä löytyy, sovitaan, minkä tasoinen suunnitelma toteutetaan, tehdään lähtökohta-analyysi kyläsuunnitelman pohjalle neljän hoon - tekniikalla (Swot) eli kerätään hyvät puolet, harmit, haaveet ja huolet kylällä, perustetaan työryhmän viemään kyläsuunnitelmaa eteenpäin ja sovitaan toteutuksen aikataulu. on tuottanut esitemuotoisen
kyläsuunnitelman mallipohjan, joka on jatkossa helppo päivittää. Esitemuotoinen kyläsuunnitelma on valmistunut hankkeen koordinoimana 27 kylälle. Kyläiltoja ja ideapajoja on pidetty kylillä yhteensä nelisenkymmentä ja kehittämisiltoja Keski-Suomen Liikunnan toimesta järjestettiin Laukaassa, Muuramessa ja Korpilahden Pohjoisilla kylillä. Yhdistysten kehittämisiltojen lopputuloksena valmistui kahden yhdistyksen (Team LKP ja Muuramen Syke) Toimintakäsikirja, joka on pohja toiminnan edelleen kehittämiselle ja POKO ry (Pohjoisen Korpilahden kylät, 4 kylää) yhteinen liikuntasuunnitelma. Hanke on opastanut kyläyhteisöjä ja seuroja toiminnan kehittämisessä ja kylä- ja asuinalueiden suunnittelussa ja erilaisten tapahtumien/tilaisuuksien järjestämisessä mm. Tikkalan tonttimarkkinat, Korpilahden järjestöjen yhteiset joulumyyjäiset, Korpilahden eteläisten kylien yhteinen Syystapahtuma. Opastus on tapahtunut yhteisten tapaamisten ja kartoitustyön yhteydessä sekä puhelimitse. Yhdistyksen perustaminen -työpaja järjestettiin syksyllä 2011 ja hankkeen aikana ja tuella on perustettu kolme uutta kyläyhdistystä. Hanke järjesti yhteistyössä Viestinnästä voimaa-hankkeen kanssa kylien yhdistyksille suunnatun Sosiaalisenmedian työpajat toukokuussa 2012, joissa osallistujat oppivat tekemään yhdistykselleen esim. Facebook-sivun tai blogipohjaiset nettisivut. Keski- Suomen Liikunta suunnitteli toiminnallisen liikunnan vertaisohjaajan sisällön, jota tarjottiin räätälöitynä kylätoimijoille. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistäminen Kylien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä on pyritty lisäämään mm. kutsumalla toisten ja naapurikylien väkeä kyläiltoihin mukaan kertomaan esimerkkejä omasta toiminnastaan. Yhteistyötä on pyritty laajentamaan useiden eri kylien välille ja verkostoitumista myös maakunnan ulkopuolelle oleviin kyliin on pyritty edistämään mm. opintomatkojen avulla. Jyväskylän Killerin raviradan edustalla järjestettiin koko perheen Kevätkeikaustoimintapäivä maaliskuussa 2012, jonka tavoitteena oli lisätä vuorovaikutusta ja verkostoitumista Jyväskylän seudun kylien sekä asukasyhdistysten että asukkaiden välillä. Päivän aikana kylät ja yhdistykset esittelivät omaa toimintaansa, kertoivat kylien palveluista ja tulevista tapahtumista. Samalla tutustuttiin toisiimme ja saatiin uusia ideoita oman yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Tilaisuuden koordinointivastuu oli KesLin ja tilaisuus järjestettiin yhteistyössä K-S Kylien ja Japa ryn kanssa. Tilaisuus keräsi n. 200 kävijää paikalle. Hankkeen viestiä on pyritty viemään myös kuntapäättäjille ja heidän kanssaan aloitettuja yhteistyöneuvotteluita on jatkettu mm. järjestämällä yhteisiä kyläiltoja. Hankkeen
koordinoimia kunnan ja kylien yhteisiä kyläiltoja on pidetty hankkeen aikana Korpilahdella(1kpl), Laukaan kylillä(5kpl) ja Uuraisilla(4kpl). Tämän lisäksi hankkeessa on osallistuttu Jyväskylän kaupungin järjestämiin kyläiltoihin. Kyläillat ovat vakiintuneet säännölliseksi kunnan ja kylien väliseksi toiminnaksi, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja vaihdetaan kuulumisia kylien kesken. Kylät voivat toimia vuoroon isäntinä illan järjestäjinä ja valita myös illan teeman. Hankkeessa on neuvoteltu yhteistyöstä myös JAOn matkailupuolen opiskelijoiden kanssa, tarkoituksena oli yhdessä aktivoida opiskelijoita toteuttamaan kylä- ja asuinalueille erilaisia opinnäyte- ja harjoitustöitä mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyötä on viritelty mm. Tikkakosken Tohina-tapahtuman suuntaan. Hanke osallistui Jyväskylän Vapaa-aika-, ja Puutarhamessuille 2011 Ely -keskuksen yhteisosastolla ja syksyllä 2012 Maaseutu kaupungissa - tapahtumaan Jyväskylässä. Marraskuussa 2012 esiteltiin kyläkehittämisen mahdollisuuksia Keski-Suomen Maaseutugaalassa. Maaliskuussa 2013 hanke koordinoi oman osaston ja näkyvyyden Jyväskylän Elämysmessuille. Messuosasto toteutettiin yhteistyössä viiden muun kylien kehittämishankkeen ja K-S kylien kanssa; teemalla Tervetuloa kylään Keski-Suomen maaseudulle. Lisäksi kyläkehittäjä on osallistunut erilaisiin alueellisiin, seudullisiin ja valtakunnallisiin kylätoiminnan kehittämiseen liittyviin tapahtumiin, tilaisuuksiin, messuille ja seminaareihin keräten ajankohtaista tietoa välitettäväksi kylille eteenpäin. Ajankohtaista tietoa kylien kehittämisestä on kerätty myös mm. internetin ja median välittämänä. Opintomatkat Hankkeessa on järjestetty neljä kotimaahan suuntautunutta opintomatkaa, joista ensimmäinen Joutsan ja Pertunmaan kylien kautta Etelä-Savoon, Mäntyharjun lomaasuntomessuille. Matka toteutettiin yhteistyössä Vihreä väylä hankkeen kanssa. Vuonna 2012 tehtiin matkat Pirkanmaan kyliin 13.6., Hämeen kyliin 17.8. ja yhteistyössä Vihreä väylä hankkeen ja Keski-Suomen kylät ryn kanssa marraskuussa ELMAmaaseutumessuille Heinolan kirkonkylän kautta. Ulkomaan opintomatka tehtiin 15. 18.4.2012 Tarton ja Peipsjärven seudun kyliin. Kyläkehittäjä Seija Lemmetti osallistui Innovative Village- hankkeen järjestämälle opintomatkalle Pohjois-Irlantiin 3.-7.10.2012. Matkoilla on viritelty mahdollista kummikylätoimintaa, verkostoiduttu, vaihdettu kuulumisia ja kokemuksia kylätoiminnasta ja hankkeista. Opintomatkojen jutut tai raportit on luettavissa JyväsRiihen nettisivuilla.
Tiedottaminen Tiedottamista on pyritty tekemään mahdollisimman laajalti hankkeen toiminta-alueella mm. sähköpostin, lehti- ilmoitusten, - juttujen ja henkilökohtaisen kontaktoinnin avulla. Hankkeen nettisivuilta löytyy ajankohtaista tietoa ja kuulumisia kyliltä. Yhteistyötä on tehty aktiivisesti Viestinnästä voimaa hankkeen kanssa. Aikataulu Hankkeen kokonaiskesto oli 1.9.2010-30.9.2013. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa syksyllä 2012. Hankkeen toimenpiteitä alettiin toteuttaa varsinaisesti 7.3.2011 alkaen, jolloin hankkeelle palkattu hankekoordinaattori aloitti työt. Pääosin hankkeet toimenpiteet on toteutettu 7.3.2011-30.6.2013 välisenä aikana, jolle ajalle oli myös palkattu koordinaattori. 1.7.-30.9. 2013 on tehty lähinnä hankkeen päättämiseen ja lopputiedottamiseen liittyviä tehtäviä sekä valmisteltu hankkeen loppumaksatus. Resurssit Hankkeen vetäjäksi palkattiin 7.3.2011 hankekoordinaattori, jonka vastuulla on hankkeen kokonaiskoordinointi. Osan hankkeen toimenpiteistä toteuttaa KesLi, jolle työresurssia budjetoitiin 10 kk * 0,5 htk. Käytännössä se tarkoitti sitä, että KesLin eri työntekijät kohdensivat hankkeelle työaikaa toteutettujen toimenpiteiden mukaisesti. Hankkeen taloushallinnosta ja kirjanpidosta vastaa JyväsRiihen talouspäällikkö. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii JyväsRiihen toiminnanjohtaja, joka vastaa hankkeen työnohjauksesta. Työntekijöiden työaika kohdennetaan hankkeelle tehdyn työajan mukaan. Toteutuksen organisaatio Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli JyväsRiihi ry. Osatoteuttajana hankkeessa on ollut Keski-Suomen Liikunta ry (KesLi) ja alueiden välisen hankkeen kumppanina toiminut Vesuri-ryhmä ry. KesLi on vastannut omalla työpanoksellaan mm. liikuntapaikkakatselmuksiin, yhdistysten toiminnan kehittämistoimenpiteisiin ja pienimuotoisiin koulutuksiin liittyvistä toimenpiteistä. Molemmat osatoteuttajat ovat vastanneet hankkeen omarahoitusosuudesta kulujen mukaisessa suhteessa. KesLin osalta hankkeen toteutusaika päättyi 31.12.2012. Vesuriryhmä ry osallistui hankkeeseen alueellisena kumppanina. Se osallistui toimenpiteiden suunnitteluun, tiedottamiseen ja tapahtumiin tarpeen mukaan, mutta ei vastannut yksityisen rahoituksen osuudesta. Kustannukset ja rahoitus Rahoitus tuli Keski-Suomen ELY-keskukselta siten, että julkisen rahoituksen osuus 90 % ja yksityisen rahoituksen on 10 %. Yksityistä rahoitusta on kerätty hankesuunnitelman
mukaisesti osallistumismaksuilla ja osa siitä on hankesuunnitelman mukaista talkootyötä, jota on kertynyt mm. kyläsuunnittelutyöpajatyöstä, tapahtumien organisoinnista. Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely) Hankkeen seurantaa, arviointia ja raportointia on tehty rahoituspäätöksen mukaisesti. Hankkeelle on perustettu ohjausryhmä, joka on kokoontunut viisi kertaa: 19.4.2011, 27.10.2011, 15.2.2012, 28.8.2012 ja 5.3.2013. Ohjausryhmään kuuluvat: Petri Lehtoranta, Keski-Suomen Liikunta ry Pentti Noronen, JyväsRiihi ry (OHRY pj) Reena Laukkanen-Abbey, Keski-Suomen Kylät ry Paula Määttä, Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry Juhani Kuusela, Vesuri-ryhmä ry Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Ely-keskuksen edustajana on Veli Koski. Toteutusoletukset ja riskit Tämän tyyppinen hanke on otettu hyvin vastaan, mutta toteutuksen riskinä ovat olleet mm. kehittämisprosessien (mm. kylä-ja kehittämissuunnitelmat) hidas käynnistyminen ja eteneminen. Hankkeessa toimitaan vapaaehtoiskentällä ja uusien prosessien eteenpäin vienti on aikaa vievää ja vaatii usein pitkiä pohdintoja kyläyhteisöissä, ennen niiden varsinaista käynnistämistä. Yleisinfosta on pitkä matka toteutukseen. 4.3. Yhteistyökumppanit Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä muiden alueella toimivien hankkeiden, kehittämisorganisaatioiden ja eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä on ehditty tehdä mm. Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen, Keski-Suomen kylät ry:n,vihreä väylä hankkeen, Viestinnästä voimaa hankkeen, JAPA ry:n, Palvelutuuli - ja KIMPPAhankkeiden kanssa. Kyläkehittäjä on kuulunut useaan eri sidosryhmäyhteistyöryhmään mm. Korpilahden kumppanuuspöytä, Keski-Suomen hankevetäjien yhteistyöryhmä ja Keski-Suomen maaseututoimijoiden yhteistyöryhmä.
4.4. Hankkeen arvioidut tulokset TAVOITE / TOIMENPIDE TULOS / TUOTOS Kyläsuunnitelmat 30 kpl Tilaisuuksia tai toimintaa väh. 30 kylässä Kyläsuunnittelupajat, ideapajat. Kyläesitteet tai -markkinointimateriaalit, lehtijutut kylätoiminnasta Seminaarit ja lyhytkestoiset koulutukset, messut valmiit kyläsuunnitelmat 27 kylällä mukana olevien kylien määrä yhteensä 36 kpl kyläsuunnittelu-/ideatyöpajoja pidetty 40 kpl kyläesitteet (esitemalliset kyläsuunnitelmat, toimintakäsikirjat)19 kpl lehtijuttuja/ kirjoituksia (omat+ muut) n.25kpl kylien markkinointiin liittyvät tilaisuudet 8 kpl Muita rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetty Hanke- ja rahoitusinfot (muut kuin maaseuturahasto) ja toimijoiden ohjaaminen. Kummikyläpareja 10 kpl Vierailut kyliltä asukasyhdistyksiin ja kaupungista kyläyhdistyksiin tiedotettu muista rahoituslähteistä (esim. kuntien tai liikuntajärjestöjen avustuksista) kyläiltojen yhteydessä kylien verkostoituminen (kummikylät) 6 kpl kylävierailut /opintomatkat 4 kpl alueen ulkopuolelle kotimaassa, 1+1 kpl ulkomaan opintomatka Kylät ja kaupunki kohtaavat: Kevätkeikaus - tapahtuma Korpilahden yhteisöjen yhteiset Joulu- ja Pääsiäismyyjäiset messuosallistumiset :Vapaa-aika ja Elämysmessut/Jkl Maaseutu kaupungissa tapahtumaan osallistuminen Tapahtumat 20:llä kylällä Kuntayhteistyöhön liittyvä yhteistyö, yhteiset ja avoimet kyläillat kuntayhteistyöhön liittyvät yleiset/kylien yhteiset tilaisuudet 10 kpl henkilökohtainen yhteydenpito ja neuvottelut sidosryhmäyhteistyö kyläillat 40 kpl Tilaisuuksia 20:llä kylällä Osaamisen ja tietotaidon lisääminen, Yhdistystoimintakoulutukset, ideapajat ajankohtaistilaisuudet osaamiseen tai tietotaitoon liittyvät kylien yhteiset tilaisuudet/työpajat 3kpl kylien yhteiset ajankohtaistilaisuudet 10kpl kyläsuunnitelma- ja ideapajat kylillä 40 kpl
Uudet kerhot tai harrastuspiirit kylätaloille, investointihankehakemukset Liikunta- ja kokoontumistilojen katselmukset, uusien toimintojen käynnistämisen tukeminen ohjattua harrastustoimintaa (KesLi) Liikunta Peuhulan suunnittelu yhteistyössä Jkl kaupungin ja POKO ryn kanssa uusia kyläyhdistyksiä 3 kpl Uudet yritysverkostot tai hankintaketjut Yrittäjien ja yhteisöjen verkostoitumistilaisuudet kylien yhteiset ja kaikille avoimet kyläillat 40 kpl isommat yhteiset tapahtumat ja seminaarit 6 kpl kyläsuunnitelmatyöpajat 40 kpl 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeessa matkan varrella kehittämiskohteina on tullut esille asioita, jotka olisivat kehittämisen arvoisia edelleenkin. Kiinnostus kylien ja kyläläisten keskuudessa yhteistyön jatkumiseen on tällä hetkellä merkittävä ja uudelle kehittämistyölle tämän hankkeen jatkoksi olisi monella kylällä kiinnostusta ja selkeää tarvetta. Tämä hanke oli ensimmäinen seudullinen kylien kehittämishanke ja kestoltaan lyhyt, joten alueen moni kylä ei vielä ehtinyt tähän mukaan tällä aikataululla. Tarvetta olisi jatkaa mm. kyläsuunnitelmien tekoa ja auttaa niiden päivittämisessä. Kylien tiedotuksen ja markkinoinnin kehittämiseen ja kylien omien voimavarojen esiin nostamiseen tarvitaan myös apua. Kyläyhteisöjen omiin harrastus ja liikuntamahdollisuuksiin, kerhotoimintaan tarvitaan ohjausta ja välineitä. Yleisesti ottaen kylillä on halua ja tahtoa kehittää kyliä ja pitää ne asuttuina ja elossa. Pidemmällä tähtäimellä kylätoiminnan organisoituminen vaatii selkeätä strategiaa. Kuntatasolla tarvitaan lisää kylä- ja maaseutumyönteistä päätöksentekoa sekä kylien infrastruktuurin kehittämistä, jotta saadaan kylät pysymään vireinä ja tuottamaan palveluita myös kantakaupunkilaisten käyttöön. Vireä kyläyhteisö tulisi nähdä kaupunkikehittämistä täydentävänä ja houkuttelevana vetovoimatekijänä, jossa on tilaa myös uudentyyppisille yritystoiminnoille (mm. bioenergia) ja palveluiden tuottamiselle. Alueiden kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että myös maaseudun ja kylien kehittämisen resursseja olisi tarpeeksi ja ne olisivat riittävän pitkäjänteisiä.