Uutiskirje RAY:n pelipisteiden työntekijöille 02/2013 Jos automaatti syö voittorahat Hyvityspyyntömenettely muuttuu toukokuussa. Uudistus nopeuttaa rahojen maksamista pelaajalle, ja tuo muutoksia kumppanin rooliin. Uudistuksen myötä hyvityspyyntölomakkeet jäävät pelipisteissä historiaan. Jatkossa pelaaja, jonka voittovarat ovat jääneet raha-automaattiin, ottaa yhteyttä RAY:n kuluttaja-asiakaspalveluun. Kuluttaja-asiakaspalvelun puhelinnumero löytyy jokaisesta raha-automaatistamme. Hyvityspyyntöuudistus nopeuttaa ja tehostaa hyvitysmenettelyä. Voittovarat saadaan maksettua pelaajan pankkitilille nopeammin, parhaimmillaan samana päivänä. Lisäksi pelipisteen työntekijöiden työaikaa ei enää vastaisuudessa kulu hyvityspyyntölomakkeiden käsittelyyn. Lähetämme pelipisteisiin ja kumppaneillemme RAY-kansioon liitettävän ohjeistuksen uudesta menettelystä lähempänä uudistuksen ajankohtaa. Huoltoedustaja paikalle tarvittaessa RAY:n kuluttaja-asiakaspalvelu lähettää tarvittaessa huoltoedustajan tarkastamaan automaatin, johon pelaaja kertoo voittovarojensa jääneen. Huoltoedustaja toimittaa tarkastuksen tuloksen kuluttaja-asiakaspalvelulle, ja jos pelaajan esittämä hyvityspyyntö on todettu aiheelliseksi, maksamatta jääneet voittovarat maksetaan pelaajan pankkitilille. Jos huoltoedustaja on todennut, ettei hyvitykselle ole perustetta, ilmoitetaan siitäkin pelaajalle. Pelaajalla on oikeus valittaa RAY:n tekemästä kielteisestä hyvityspäätöksestä Poliisihallitukselle. Automaattiin jääneen voiton maksaminen Jotta RAY:n kuluttaja-asiakaspalvelu voi maksaa automaattiin jääneen voiton pelaajan pankkitilille, tulee pelaajan kertoa asiakaspalvelulle sen raha-automaatin numero, johon voittovarat ovat jääneet. Numero löytyy automaatin oikeasta kyljestä. Lisäksi kuluttaja-asiakaspalvelun työtä helpottaa, jos pelaaja osaa kertoa sijoituspaikan nimen ja osoitteen sekä pelaamansa pelin nimen (esimerkiksi Tuplapotti). Oikean automaatin löytämisessä auttavat myös päivämäärä ja kellonaika, jolloin voittovarat jäivät automaattiin vaadittava rahasumma kuvaus automaattiin tulleesta viasta hyvitystä pyytävän pelaajan nimi, puhelinnumero ja pankkitilin numero. Jatkossa kumppanin tehtävänä on opastaa pelaajaa ottamaan yhteyttä RAY:n kuluttaja-asiakaspalveluun. Kumppani voi myös avustaa pelaajaa tarvittavien tietojen kokoamisessa. Aluksi yhteyttä otetaan puhelimitse, mutta tulevaisuudessa pelaaja voi hoitaa asian myös sähköisesti. Pelaaja-asiakas saa lisätietoja ja neuvoa RAY:n kuluttaja-asiakaspalvelusta puhelinnumerosta 0100 87 900 (mpm/pvm) ja kumppani RAY:n yritysasiakaspalvelusta puhelinnumerosta 0800 157 509.
Lähimaksaminen tulee Tuomme kesäkuussa noin 7 000 raha-automaattimme maksupäätteeseen lähimaksuominaisuuden, joka helpottaa ja nopeuttaa maksamista. Päivitämme samalla maksupäätteitämme helppokäyttöisemmäksi. Lähimaksaminen on maksutapa, jossa debit-maksukortti tuodaan parin senttimetrin päähän maksupäätteestä. Maksupääte lukee kortin tiedot NFC-lukijalla (Near Field Communication) kortilla olevasta NFC-sirusta. Tämän jälkeen pelaaja valitsee maksupäätteen tarjoamista summista sen, jonka haluaa siirtää raha-automaatin pelivarauksiin tai vaihtoehtoisesti näppäilee haluamansa summan. Maksukorttia ei syötetä maksupäätteeseen eikä PIN-koodia tarvitse näppäillä jokaisella maksukerralla. Käyttöönotto ja turvarajat Jos maksukortissa on lähimaksuominaisuus, pelaajan on syötettävä maksukorttinsa automaatin maksupäätteeseen ja näppäiltävä PIN-koodinsa ennen ensimmäistä lähimaksukertaa raha-automaatilla. Näin kortille voidaan tehdä ikärajatarkistus. Sen jälkeen lähimaksuominaisuus on käytettävissä. Kortin liikkeelle laskeneesta pankista riippuen pelaaja saattaa kuitenkin joutua syöttämään kortin maksupäätteeseen ja näppäilemään PINkoodin esimerkiksi joka viidennellä lähimaksukerralla. Tämä lisää lähimaksamisen turvallisuutta. Maksukorttien liikkeellelaskijat ovat yhdessä määritelleet yhden lähimaksamiskerran maksimisummaksi 25 euroa. Vain muutamissa korteissa Vain sellaisilla debit-maksukorteilla voi lähimaksaa, joissa on lähimaksuominaisuus. Tällä hetkellä vain muutamalla pankilla on liikkeellä korttityyppejä, joihin on mahdollista saada lähimaksuominaisuus. Pelaajan kannattaa varmistaa omasta pankistaan, onko hänen kortissaan tai voiko siihen liittää lähimaksuominaisuuden. Lähimaksuominaisuudella varustetussa kortissa saattaa esimerkiksi olla lähimaksamisen logo (ks. kuva). Myös raha-automaatin maksupäätteestä, jossa voi lähimaksaa, löytyy sama logo. Rauhallinen levitysaikataulu Asennamme lähimaksuominaisuuden ainoastaan sellaisiin raha-automaattiemme maksupäätteisiin, joiden näytössä on sininen RAY-logo valkoisella pohjalla. Näitä maksupäätteitä on tällä hetkellä maksuvälinekäytössä noin 7 000 automaatissa. Emme asenna lähimaksuominaisuutta vanhempiin maksupäätteisiin, joiden näytössä on musta logomme keltavihreällä pohjalla. Näitä maksupäätteitä on kentällä noin 10 000, ja ne tullaan korvaamaan lähimaksuominaisuuden mahdollistavilla maksupäätteillä niiden käyttöiän umpeutuessa. Etuasiakkaille 5 000 euron Onnenpotti Onnenpotti uudistui huhtikuun alussa. Jokainen korttipelaajamme on voinut tavoitella 10 ja 1 000 euron Onnenpotteja huhtikuun alusta alkaen. Sen sijaan Etuasiakkailla on mahdollisuus parempaan: he pääsevät jahtaamaan myös 5 000 euron suurvoittoa. Aiemmin Onnenpotit ovat olleet vain Etuasiakkaiden ulottuvissa. Uudet Onnenpotit ovat aluksi voitettavissa vain pelisaleissa, mutta kesästä alkaen myös pelipisteissä. Onnenpotti on yllätystyyppinen lisävoitto, jonka voi voittaa pelaamalla Etuasiakkuus-merkinnällä varustettua raha-automaattia maksukortilla. Voitto ei riipu pelikierrosten määrästä eikä panoksen suuruudesta, vaikka voiton todennäköisyys onkin suurempi suuremmilla panoksilla pelattaessa. Kymmenen euron Onnenpotti maksetaan suoraan pelaajan pelivarauksiin, mutta 1 000 ja 5 000 euron potit pankkitilille. 2
75 vuotta kansan terveydelle Raha-automaattiyhdistyksen perustamisesta tuli huhtikuun alussa kuluneeksi 75 vuotta. Matkaan on mahtunut monenlaista. Ensimmäiset raha-automaatit tuotiin Suomeen 1920-luvun puolivälissä. Ne olivat Pajatso-tyyppisiä pelikoneita, joita pitivät pelattavana yksityisten liikemiesten lisäksi yhtiöt ja yritykset. Eräs toiminnanharjoittaja solmi jo vuonna 1931 Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton (nykyinen Mannerheimin Lastensuojeluliitto) kanssa sopimuksen, jonka mukaan kumpikin osapuoli sai automaattien tuotoista 35 prosenttia. Ylijäävä osuus maksettiin automaatin sijoituspaikalle korvauksena. Kohti yksinoikeutta Ensimmäisenä toimintavuonna 84 järjestölle jaettiin avustuksina 12 miljoonaa markkaa. Avustusta myönnettiin esimerkiksi Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitolle helsinkiläisen Lastenlinnan sairaalaan suunnittelukustannuksiin. Ensimmäiset Suomeen tuodut pelikoneet olivat Bajazzo-merkkisiä. Merkki on jäänyt elämään Pajatso-nimenä. Alalle alkoi pian kertyä kyseenalaista julkisuutta vaivattomana varainkeruuna, mikä sai toiminnanharjoittajat solmimaan yhteistyösopimuksia hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Toiminnanharjoittajien välinen kilpailutilanne kiristyi 1930-luvun puolessa välissä. Raha-automaattitoiminta aiheutti poliitikkojen keskuudessa ristiriitaisia tunteita, mutta sen tuottojen jättämistä yksityisten toiminnanharjoittajien käsiin ei katsottu hyvällä. Vuonna 1937 annettiinkin raha-automaattitoimintaa koskeva asetus, jossa säädettiin, että lupa raha-automaatin pitämiseen voidaan antaa vain sitä tarkoitusta varten perustettavalle yhdistykselle. Toiminnan tuotot säädettiin jaettavaksi avustuksina yhdistyksen jäsenjärjestöille ja muille vastaaville järjestöille. Jaosta vastasi valtioneuvosto. Raha-automaattiyhdistys ry:n toiminta alkoi 1.4.1938. Automaattien huolto kuului alusta alkaen yhdistyksen toimialaan, ja valmistuskin muutamaa kuukautta myöhemmin. RAY avusti Lastenlinnan suunnittelukustannuksissa vuonna 1938. (Kuva: Lastenlinnan säätiö) Tanssi vei tuotot Raha-automaattipelaamisen suosio laski jatkosodan jälkeen huomattavasti. Rahan arvo oli laskenut, ja ravintolayleisö siirtyi tanssikiellon kumoamisen 3
jälkeen ravintoloista seuraintaloille ja tanssilavoille. Myös kolikkopula vähensi pelaamista. Tuoton laskun vuoksi avustusta saavien järjestöjen määrä laski niin paljon, että vuonna 1945 avustusta sai enää 24 järjestöä. 1950-luvulla toiminta alkoi elpyä. Lähes jokaiseen maaseututaajamaan nousi kyläbaari, johon voitiin myös sijoittaa raha-automaatti. Inflaatio hidastui, jolloin pelipanoksia ja voittoja voitiin korottaa. Tämä lisäsi pelaamista ja siten RAY:n tuottoja. Se taas mahdollisti avustusten suuntaamiseen yhä useammalle järjestölle. Vuonna 1962 RAY:n toiminta laajeni koskemaan myös musiikkiautomaatteja, jukebokseja. RAY:stä tuli nopeasti niiden suurin tarjoaja Suomessa. Uusi jasso pelaamisen lisäämiseksi 50 pennin Pajatso kehitettiin pelaamisen lisäämiseksi. 1960-luvun puolivälissä raha-automaattien tuotto kääntyi laskuun. Vuodesta 1958 käytössä ollut 20 pennin Pajatso ei tuottanut toivottua kasvua, joten pelaamisen lisäämiseksi tarvittiin isompia panoksia. Tarvittiin myös uusi automaatti, koska 50 pennin kolikko ei mahtunut 20 pennin Pajatsoon. RAY:n insinööri Lauri Martti suunnitteli uuden Pajatson, johon lisättiin myös rahanvaihtokone, jolla markan saattoi vaihtaa kahdeksi 50-penniseksi. Automaattia ryhdyttiin levittämään kentälle vuoden 1967 alusta, mutta lopullisesti se syrjäytti 20-pennisen edeltäjänsä vasta 1970-luvun alussa. Hedelmäpelien vallankaappaus Rahapelitoiminnassa tapahtui paljon 1970-luvun vaihteessa. RAY toi uutena pelimuotona ruletin, Veikkaus käynnisti loton, ravivedonlyöntiin tuli uusia pelimuotoja ja bingo raivasi tietään Suomessa. Myös alkoholijuomien kulutus kasvoi, sillä keskiolut oli vapautettu Alkon monopolista vuonna 1969. Se lisäsi ravintoloiden ja kapakoiden asiakasmäärää, mikä puolestaan kasvatti rahapelaamista. Erilaiset hedelmäpelit, yksikätisinä rosvoina tunnetut raha-automaatit, tulivat Suomeen huvipuistojen kautta ja RAY:n toimialaan kuuluviksi Helsingin Linnanmäen huvipuiston automaattien siirryttyä RAY:n toimivaltaan. Vähitellen näitä automaatteja alettiin levittää myös ravintoloihin ja kapakoihin. Aluksi automaatit olivat muiden valmistamia, mutta 1980-luvulla niitä alettiin rakentaa myös RAY:ssä. Aluksi hedelmäpelit, kuten kuvan Aristocrat Automatics LTD:n valmistama automaatti, tuotiin ulkomailta. 4
RAY:n ensimmäinen omaa tuotantoa oleva hedelmäpeli, RAY 3000 -automaatti tuotiin pelattavaksi vuonna 1979. Hedelmäpelit osoittautuivat Pajatsoja suositummaksi automaattityypiksi, ja ne ohittivatkin Pajatsot melko pian pysyvästi tuottoluvuissa. Brändiajattelu toi logon RAY:n perustamisen aikaan 1930-luvun lopulla brändit eivät olleet vielä lyöneet itseään läpi Suomessa. Siksi ei nähty oleelliseksi tehdä tai teetättää RAY:lle tunnusta, logoa, heti toiminnan alussa. RAY:n 30-vuotisjuhlavuonna 1968 brändiajattelu oli edelleen uutta Suomessa, mutta yhdistykselle päätettiin kuitenkin hankkia logo. Sen löytämiseksi järjestetyn avoimen kilpailun voitti Pelisormi-niminen ehdotus, jossa oli sormen näköisen hahmon päässä kolikko. Syystä tai toisesta sormi kuitenkin ohitettiin, ja logoksi valittiin toinen ehdotus, neljän kolikon muodostama onnen symboli, neliapila. Pöytäpelit tulevat Blackjack tuli suomalaisiin ravintoloihin vuonna 1982. Pelissä on tavoitteena muodostaa pelinjakajan kättä parempi kahden kortin käsi. Hieman ennen 1960-luvun loppua suomalaisiin ravintoloihin ilmestynyt ruletti vakiinnutti paikkansa nopeasti. Myönteisen kokemuksen innoittamana ravintoloihin ryhdyttiin kaavailemaan muitakin pöytäpelejä. Blackjackiä pelattiin ensimmäisen kerran helsinkiläisissä ravintoloissa maaliskuussa 1982. Lisäksi pelikasinoajatus virisi vuosien hautomisen jälkeen. Suomen ensimmäinen kasino avattiin Helsinkiin hotelli Presidenttiin vuonna 1991. Tuolloin vielä Casino RAY -niminen pelipaikka muutti vuonna 2004 Helsingin Rautatientorin laidalle, jossa se toimii edelleen Casino Helsinkinä. Laajempi pelitarjonta, enemmän avustuksia Sittemmin pelaamisen ikäraja on noussut 18 vuoteen, ja RAY:lle on annettu määräaikaisen toimiluvan sijaan arpajaislakiin kirjattu yksinoikeus raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoimintaan Manner-Suomessa. RAY voi myös tarjota pelejä myös internetissä sekä mobiilikanavassa. RAY:n neliapilalogo päivitettiin nykyaikaisemmaksi vuonna 2007. Uusi logo kuvaa kulmallaan seisovaa noppaa. Nopan kyljessä lukee RAY pienillä kirjaimilla kirjoitettuna ja lyhenteen yläkulmassa on nähtävissä vanhan logon neliapilaa muistuttava kuvio. RAY:n ensimmäisenä toimintavuonna avustusta myönnettiin 84 järjestölle yhteensä 12 miljoonaa markkaa. Koko maassa oli tuolloin 670 rahaautomaattia, joiden tuotosta 20 prosenttia maksettiin sijoituspaikkakorvauksena yrittäjille. Tänä vuonna avustusta ja tukea myönnettiin yhteensä 413,3 miljoonaa euroa, josta 301 miljoonaa ohjattiin järjestöille ja 112,3 miljoonaa sotiemme veteraanien kuntoutukseen ja hoitoon. Sijoituspaikkamaksuja maksettiin noin 7 500 yrittäjälle noin 101,9 miljoonan euron verran. Elämä kuin elokuva RAY järjestää osana 75-vuotisjuhlavuottaan kampanjan, jonka aikana kerätään tarinoita RAY:n toimintaketjussa mukana olevilta. Tarinoista kootaan lyhytelokuva. Tarinat voivat olla pelaajan, yrityskumppanimme työntekijän tai vaikkapa avustusta saavan järjestön suulla kerrottuja. Oman tarinansa voi ilmoittaa mukaan kampanjasivustolla osoitteessa http://kampanjat.ray.fi/ yhteispeli/. Tarinassa voi esimerkiksi kertoa, mitä hyötyä, iloa tai apua on nähnyt tai kokenut RAY:n toiminnasta olevan, tai että miksi yhteispelin toimiminen jatkossakin on tärkeää. Kampanja on käynnissä ainakin toukokuun puoleen väliin saakka. Käsikirjoittaja Aleksi Bardy kokoaa tarinoista ohjaaja Dome Karukosken ohjattavaksi viisiminuuttisen lyhytelokuvan Yhteispeli. Lyhytelokuvan tarkoituksena on avata RAY:n toimintaketjua eli kertoa keitä kaikkia prosessissa tarvitaan, jotta RAY:n ainutlaatuinen toimintamalli pyörii. Elokuva esitetään Finnkinon teattereissa lokakuussa 2013 ensi-iltaan tulevan Leijonasydän-elokuvan alkukuvana. RAY:n toiminta on koneisto, jossa tarvitaan jokaista ratasta. Kerro tarinasi, ja tule mukaan käsikirjoittamaan lyhytelokuvaa! 5
Pienen pyörän pitkä historia Rulettia tiedetään pelatun Pariisissa jo 1700-luvulla. Pelin nimi tulee ranskankielisestä pientä pyörää tarkoittavasta roulette-sanasta. Ruletin alkuperä on historian hämärässä. Erilaisia rulettimuotoja on tavattu jo ennen 1700-lukua, mutta nykymuotoonsa pelin kehittivät ranskalaiset François ja Louis Blanc omistamallaan Bad Homburgin kasinolla Saksassa vuonna 1842. Heidän pelissään oli mukana numero nolla kasvattamassa kasinon tuottoa. Pelistä tuli heti suurmenestys, joka syrjäytti aiemmat versiot. Samalla vuosisadalla peli levisi muuallekin Eurooppaan sekä Amerikan mantereelle, jossa pelikiekkoon lisättiin numero 00 pelin järjestäjän voiton todennäköisyyden kasvattamiseksi. Ensimmäisen kerran rulettia pelattiin Suomen valtion alueella Maarianhaminan Seurahuoneella 4.7.1964. Toiminnanharjoittaja oli ruotsalainen. Vuonna 1991 Helsinkiin avatussa Casino RAY:ssä pelattiin samana vuonna ensimmäisen kerran kansainvälisen tason voittokerrointen ja panosten rulettia. Casino RAY muutti sittemmin hotelli Presidentistä Helsingin Rautatientorin laidalle ja vaihtoi nimensä Casino Helsingiksi. Mutta ruletti pyörii siellä edelleen. Yhä harvemmassa ravintolassa Ravintola-alalla on tapahtunut viime vuonna muutoksia, joiden vuoksi rulettien määrä ravintoloissa on vähentynyt. Suurimpana syynä ovat ra- vintoloiden lyhentyneet aukioloajat ja asiakkaiden saapuminen ravintoloihin yhä myöhemmin. Ruletin onkin monessa ravintolassa korvannut Blackjack-korttipeli. Tänä päivänä rulettia voi Manner-Suomen alueella pelata 17 ravintolassa, RAY:n 19 pelisalissa, Casino Helsingissä sekä tietenkin ray.fi -nettipelipalvelussa. Pelin sääntöihin ja voitonjakoon voit tutustua osoitteessa http://www.ray.fi/fi/pelitietoa/ poytapelienesittelyt/ruletti. Tuolloin peli kuului huvitilaisuuksista annetun asetuksen piiriin, joten vaikutti siltä, että sitä saattoi luvan hankittuaan harjoittaa kuka tahansa. Liikemiehet kiinnostuivatkin tästä mahdollisuudesta. Raha-automaattiasetukseen syyskuussa 1964 tehty muutos käsitti kuitenkin myös ruletin, jolloin yksinoikeus sen harjoittamiseen kuului vuonna 1938 perustetulle Raha-automaattiyhdistykselle. Laivaliikenteen kautta Manner-Suomeen RAY:n ensimmäinen ruletti avattiin pelattavaksi muutamalla Helsingin ja Lyypekin väliä seilaavalla laivalla vuonna 1968. Niistä saadut kokemukset olivat niin rohkaisevia, että saman vuoden syyskuussa muutamia ruletteja päätettiin sijoittaa myös ravintoloihin. Ensimmäisen kerran rulettia pyöritettiin Suomen mantereella helsinkiläisessä ravintola Adlonissa helmikuussa 1969. Pelinhoitaja Seija Lehtinen rulettipöydän takana ravintola Adlonissa Helsingissä vuonna 1969. Pelaamassa vasemmalta lukien RAY:n insinööri Lauri Martti, RAY:n toiminnanjohtaja Väinö Lampela, varatuomari Onni Salo Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitosta sekä Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kai J. Warras. 6
Automaattien aatelia RAY 3000 on ehdottomasti pelikoneiden aatelia. Se piti pintansa yli kymmenen vuotta ja kopioitiin laittomasti Espanjaan. RAY halusi käynnistää nykyaikaisten hedelmäpelien valmistuksen 1970-luvun lopulla. Koska talosta ei tuolloin löytynyt elektroniikan ja ohjelmistotekniikan osaamista, tutkimus- ja suunnittelutyö tilattiin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1977. Tavoitteena oli Suomen ensimmäisen mikroprosessoriohjatun raha-automaatin kehittäminen. Siihen saakka RAY oli valmistanut vain täysin mekaanisia Pajatsoja, mutta sillä oli ollut käytössä myös pieni määrä releohjattuja, Iso-Britanniasta ostettuja automaatteja. Uuden tekniikan toivottiin mahdollistavan pelaajia kiinnostavan ja luotettavan uuden pelilaitteen rakentaminen. Espoon Otaniemessä sijaitsevassa Teknillisessä korkeakoulussa alkanut elektroniikkaprojekti muuttui yhdeksi RAY:n suosituimmista raha-automaateista. Ensimmäinen itse rakennettu hedelmäpeli Tutkimusprojektin seurauksena syntyi RAY 3000 -automaatin, niin kutsutun Valssikoneen, prototyyppi. Projektin päätyttyä TKK:ssa vuonna 1978 automaatin rakennus- ja kehitystyö siirrettiin RAY:n toimitiloihin Espoon Leppävaaraan. Ensimmäinen Valssikone vietiin pelattavaksi Espoon Leppävaaran silloiseen Maxi-marketiin vuonna 1979, ja vähitellen myös muihin pelipisteisiin. Automaatista tuli menestys, ja se myös tuotti paremmin kuin RAY:n toinen automaatti, Pajatso. Ensimmäisessä Valssikoneessa tavoiteltiin markan panoksella 20 markan päävoittoa. Kolmentoista ohjelmistoversion ja yli kymmenen vuoden jälkeen 1990-luvun alkupuolella panos oli noussut kahteen markkaan ja päävoitto 40 markkaan. Automaatista tehtiin 1980-luvulla myös vientiversio Ruotsiin, jossa automaattipelistä ei saanut voittaa rahaa, vaan voitto maksettiin Valssikoneeseen liitetyn tavaravoittoautomaatin kautta. Yllätys- ja erikoisvoittoja Valssikoneesta saattoi voittaa kierrosvoittojen lisäksi myös yllätys- ja erikoisvoittoja. Neljän tai kuuden markan yllätysvoiton sai kahden appelsiinin tai kahden rypäleen kuvioyhdistelmällä, joita ei ollut voittotaulukossa. Useat pelaajat tosin tiesivät voittoyhdistelmän, joten suuri yllätys se ei siis kaikille ollut. Erikoisvoitto sen sijaan edellytti RAY-apilakuvioyhdistelmää, joka sytytti erikoisvoittovalon. Valo paloi seuraavan kymmenen pelikierroksen ajan, ja jos pelaaja sillä aikaa sai minkä tahansa voiton, hän sai myös kymmenen markan erikoisvoiton. Valssikone on myös RAY:n ensimmäinen automaatti, jossa oli kymmenen markan setelin vastaanotin. Kaivattu ja kopioitu Valssikone katosi kentältä 1990-luvun alussa. Se hävisi tuottokilpailussa uusille suosikeille RAY:n Pokereille ja Poteille. Viimeinen Valssikone siirtyi museoon vuoden 1993 kolikkouudistuksen tieltä. Pelaajat ovat kaipailleet automaattia takaisin, erityisesti muotoilunsa vuoksi. Ja juuri muotoilunsa takia valssikone myös 1980-luvulla kopioitiin laittomasti Espanjaan. RAY oli esitellyt Valssikonetta Lontoossa pelimessuilla, ja automaatin muotoilu herätti ihailua. Jopa niin paljon, että muutamaa vuotta myöhemmin Espanjassa tuli markkinoille Valssikoneen näköiskopio ilman RAY:n lupaa. 7
Kuudesti vuodessa ilmestyvä Pelihetki-uutiskirje tarjoaa pelipisteen työntekijöille ajankohtaista tietoa RAY:n pelitoiminnasta. Pyydämme mahdolliset uutiskirjeeseen liittyvät palautteet, juttuideat ja kysymykset osoitteeseen pelihetki@ray.fi. Lisätietoja ja neuvontaa yrityskumppaniasioissa saat yritysasiakaspalvelustamme sähköpostitse osoitteesta yritysasiakaspalvelu@ray.fi tai maksuttomasta puhelinnumerosta 0800 157 509, ma-pe klo 8-18 ja la klo 8-16. Muina aikoina ja arkipyhinä numeroon voi jättää viestin.