Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hämeenkyrön kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antero Alenius 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Antero Alenius kunnanjohtaja 05068192 antero.alenius@hameenkyro.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 17.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Vaarantaa palveluiden saavutettavuuden. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Yhteiskunnan voimavarat otettava huomioon palveluiden järjestämisvastuussa.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Hämeenkyrön kunta 10 000-11 000 asukkaan kuntana voi toimia nykyistä palvelutasoa vastaavien palvelujen järjestäjänä. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? ota kantaa - Pirkanmaalle syntyy vain 1 sote-alue. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Ristiriidassa työssäkäyntialueen kanssa. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Hämeenkyrön asukasmäärä riittää nykyisen palvelutason järjestämiseen perustasolla. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? Avoimet vastaukset: Kyllä - Suomeen riittää yksi erva-alue koordinoimaan sille laissa esitettyjä tehtäviä. 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta.
Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Hyvin kyseenalainen perustuslain kannalta. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Päätöksenteko siirtyy vastuukunnalle, mutta kustannusvastuu ja laskujen maksuvelvollisuus jää peruskunnalle. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset: Kyllä 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? ota kantaa - Vastuukuntamalli kyseenalainen perustuslain kannalta. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? ota kantaa - Malli vastaa nykyistä sairaanhoitopiirin päätöksentekomallia
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Määrä on liian suuri, yksi erva riittää tai tehtävät voisi hoitaa STM tai THL. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? ota kantaa 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä
Ei vastauksia. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Kapitaatio-periaate kohtelee epätasa-arvoisesti kuntia, mikäli ei huolehdita siitä, että palveluita on saavissa samalla etäisyydellä jokaisessa kunnassa. On tunnettua, että palvelun etäisyys vaikuttaa sen käyttöön käänteisesti: mitä pidempi matka sitä vähemmän käyttöä. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Riippuu kuntien sopimuksesta. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
ota kantaa - Ervojen määrä liian suuri. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä - Miten alijäämä katetaan muuten kuin laskuttamalla kunnilta? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
- Nykyinen järjestelmä on hyvä. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä - Selkeyttää nykyistä sekavaa it-järjestelmää. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? ota kantaa
41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? ota kantaa 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Hyvin byrokraattinen, jos erva on lausunnon antava taso menettelyn välissä. Menettely hankaloittaa yksityisten palveluntuottajien osallistumista. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
ota kantaa 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Kiinteistökuntayhtymistä syntyy uusi hallinnon rakenne. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Hämeenkyrön kunta on nykyisellä rakenteella kyennyt järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut kohtuullisen hyvin ja kunnan voimavarojen puitteissa. Tarvevakioidut kustannukset ovat Pirkanmaan keskitason alapuolella ja laissa määrätyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on pystytty turvamaan asukkaille. Sosiaali- ja terveydenhuolto on perustasolla integroitu yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Tästä on hyötynyt erityisesti vanhustenhuolto, jossa kotihoito, avoterveydenhuolto, tehostettu palveluasuminen ja terveyskeskussairaala ovat yhtenäinen ketju. Henkilöstön saatavuus, mukaan lukien lääkärit ja sosiaalityöntekijät, on ollut hyvä. Erityispalvelut, joiden järjestämiseen 10500 asukkaan väestöpohja ei riitä on turvattu sopimuksin naapurikuntien, Tampereen kaupungin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Terveydenhuollon tietojärjestelmä on kehitetty yhdessä Nokian kanssa, päivystysyhteistyötä tehdään Ikaalisten kanssa. Tarvittaessa Hämeenkyrön ja Ikaalisten terveyskeskussairaalat tuottavat palveluja toisilleen niin, että siirtoviiveitä ei synny. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa psykiatriset avo- ja laitospalvelut, psykiatrisen laitoshoidon käyttö on modernilla tasolla, <0.5/1000 as. Päihdehuolto on perusturvan vastuulla. Lisäksi käytämme Tampereen päihdepäivystystä sopimukseen nojautuen. Sosiaalipäivystys ostetaan Tampereen kaupungilta ja perheneuvonta on yhteinen Ikaalisten kaupungin kanssa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nykyisin hallinnassa. Yksityiserikoislääkärit tuottavat pääosin peruserikoissairaanhoitopalvelut. Aluesairaalan käyttö on vähäistä, terveyskeskussairaala toimii yliopistollisen
sairaalan jatkohoitopaikkana. Kaksiportainen järjestelmä TAYS/terveyskeskussairaala järjestelmä toimii. Hallituksen esitys monopolisoisi erikoissairaanhoidon vastuukunnalle. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, koska yksityiset kumppanit ovat tuottaneet Hämeenkyrölle palveluita edullisesti ja kilpailu on hillinnyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluiden kustannuskehitystä. Uudistuksessa yksityissektori kumppanina on unohdettu kokonaan. Hämeenkyrön kunta haluaa kyseenalaistaa viiden ERVA-alueen mallin. Ne tehtävät, joita ERVA-alueille kaavaillaan, tulisi koordinoida ja tehdä kansallisesti yhdessä ERVAssa. Hämeenkyrön kunnan näkemyksen mukaan Pirkanmaalle ei ole tarkoituksenmukaista perustaa useita sote-alueita lakiluonnoksessa mainituilla ehdoilla. Nyt esitetyssä mallissa ei toteudu alkuperäinen integraatioajatus, jossa kytkettäisiin yhteen perustaso ja erityistaso sekä sote-palvelut ja kunnan muut palvelut. Esityksessä kuntia kohdellaan eri tavoin perustason palveluita järjestettäessä, mistä syystä sote-alueen yhteisen toimielimen toiminnasta ja päätöksenteosta on tulossa sekavaa. Maakunnan keskuskaupungin perustason palvelut ovat siirtymässä sote-alueelle, kun taas yli 20 000 asukkaan kunnat järjestävät perustason palvelunsa itse. Koska integraatio on jäänyt tarkasti määrittelemättä, hajaannus on väistämätöntä. Lakiesityksen toinen keskeinen ongelma on vastuiden epäselvyys ja hajanaisuus. Lakiesityksen mukaan rahoitusvastuu on peruskunnilla, oikeudellinen vastuu vastuukunnalla, kun taas järjestämisvastuu koskeva päätösvalta on osoitettu kuntien yhteiselle toimielimelle ja edustajainkokoukselle. Tällaisella mallilla saadaan aikaan sekava, kuntayhtymätyyppinen rakenne vastuukunnan sisälle. Kolmas ongelmakohta kulminoituu järjestämis- ja tuottamisvastuiden epäselvään määrittelyyn ja osittaiseen päällekkäisyyteen. Esityksen mukaan esimerkiksi henkilöstö siirtyisi sote-alueen vastuukunnan palvelukseen. Periaate, että iso organisaatio saa automaattisesti aikaan integraation itse toimintaan, ei käytännössä ainakaan automaattisesti tapahdu. Omaisuusjärjestelyt ja tietotekniikka olisivat vaikeita ainakin nopeasti toteutettuna. Aikaisemmin on sanottu, että erikoissairaanhoito on parhaimmassa kunnossa, korjattavaa on perusterveydenhuollossa. Toisaalta suurimmat rahat ja kalleimmat toimenpiteet liikkuvat juuri erikoissairaanhoidossa, joten siellä tehtävät ratkaisut tuottaisivat eniten hyötyä. Sairaanhoitopiirit kilpailevat sekä keskenään että yksityisen sektorin kanssa. Niiden rahoitus on monopolisoitu maksuautomaatti, jossa jälkilaskutus aina korjaa tilanteen. Kaikki sairaanhoitopiirit valmistautuvat huomattaviin investointeihin. Tosiasiassa näitä ei integroi kukaan. Kehittämisessä kannattaisi keskittyä tähän taloudellisesti suureen kokonaisuuteen. Se käsittelisi niitä asioita, joita kunnat eivät pysty tuottamaan niin terveydenhuollossa kuin vaativassa sosiaalihuollossakin. Kuntien suuntautumiskeskustelun tarve vähenisi oleellisesti. Jatkuva keskustelu suuntautumisesta on alkanut toimia kuntien välisen yhteistyön jarruttajana. Toteutuksen pitäisi lähteä toiminnasta käsin, ei organisaatioista. Jos kunnista eli tässä mallissa siirrettäisi sotetoimialaa pois, säilyisi integraatio kunnan kaikkien toimialojen kanssa. Perustason rinnakkainen integraatio on tärkeämpää kuin integraatio erityistason kanssa tai vähintään pitäminen samalla organisaatiotasolla. Hämeenkyrön kunta näkee useita uhkia hallituksen esittämässä rakenteessa. Hallituksen esitys vie päätöksenteon pois kunnan perusturva ei ole osa kunnan toimintaa. Kunnassa toimiva perusturvayksikkö tuottaa palvelut, mutta ei ole suoraan vastuussa kuntalaisille palveluiden tarjoajana eikä myöskään taloudellisesti vastuussa kuntaan. Tämä riippumattomuus johtaa kustannusten nousuun, joka ei ole lain tarkoitus, eikä kunnan talous tätä kestä. Alle 20 000 asukkaan kunta pystyy tuottamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat lähipalvelunsa itse. Pienemmissä yksiköissä asiakkaat tunnetaan ja heidän tilanteensa tunnistetaan kokonaisuutena. Pienien kuntien mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja menoihin karkaa täysin muiden päätettäväksi ja euron merkitys hämärtyy. Kun kyseeseen tulevat palvelut, joita ihminen tarvitsee kerran tai muutaman elämänsä aikana, palvelut voidaan keskittää suurempiin kokonaisuuksiin. Palveluiden sisältöjen ja niitä koskevan lainsäädännön uudistaminen on jäänyt tämän lainsäädännön jalkoihin. Terveydenhuoltolain mahdollistama potilaan vapaa liikkuvuus vuoden 2014 alusta merkitsee myös sitä, että jos kunta ei jostain syystä pystyisi järjestämään palveluita, asukas voi lähteä ihan itse hakemaan niitä, mistä parhaaksi katsoo. Lakiluonnosten muutokset ja lausuntopyynnöt ovat teettäneet kunnissa runsaasti työtä, mutta päätösten puuttuminen ei ole edesauttanut lopullisten ratkaisujen tekemistä. Nyt kuntien kuulemisen jälkeen on aika tehdä päätöksiä, jotta kunnissa päästään aidosti kehittämään toimintoja. Eurot eivät lisäänny rakenteita rukkaamalla vaan sisältöjä kehittämällä. Rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa samanaikaisesti. Suurin ongelma tulevina vuosina tulee olemaan se, että miten ikääntyvän väestön tarpeisiin pystytään vastaamaan, jos nykytasoinen lainsäädäntö pysyy voimassa ja eduskunta säätää jatkuvasti uusia
subjektiivisia oikeuksia karsimisen sijaan. Hämeenkyrön kunta esittää lausuntonaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on aloitettava palveluiden sisällöstä ja sote-lakiluonnoksen perustuslailliset ongelmat on tunnustettava. Kunnilla tulee olla paikalliset olosuhteet huomioiden erilaisia vaihtoehtoja tuottaa palveluita yksin ja yhdessä muiden kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.