Pihatalkoot hyvä tapa tutustua. Ylläpidä asumismukavuutta. Vason kotisivut uudistuvat. Itse hankittu kotivakuutus on välttämätön.

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:N TIEDOTUSLEHTI TALVI 2007 2 4 6 9 Vaso perustaa kiinteistöjen johtamiseen oman yksikön Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008 Pihakilpailun 2007 -tulokset Vason asukkaille Vihreä kantaasiakaskortti 10 11 12 14 Vason kotisivut uudistuvat Itse hankittu kotivakuutus on välttämätön Ylläpidä asumismukavuutta kotikonstein Pihatalkoot hyvä tapa tutustua

2 PÄÄKIRJOITUS Turku 5.12.2007 Asumisoikeudessa riittää kysyntää Vaso perustaa kiinteistöjen johtamiseen oman yksikön Vason asuntojen käyttöaste on huipussaan. Päivän myyntilistalla on vapaita asuntoja alle kymmenen, siis alle 0,5 % asuntokannastamme. Suosituimpiin asuntoihimme on tuntuvat jonot. Tilanne on yhtiömme kannalta jopa parempi, ja asunnon etsijän kannalta huonompi, kuin 1990-luvun lamavuosien aikaan, jolloin me rakensimme aktiivisesti ja muuta kuin aravatuotantoa oli Turun talousalueella erittäin vähän. Asumisoikeusjärjestelmän jatkuva myönteinen kehitys Suomessa edellyttäisi uudistuotantoa. Tällä hetkellä uudistuotanto on alle 400 asuntoa vuodessa koko maassa. Siitä osa on erityisryhmille, etupäässä vanhuksille suunnattua tuotantoa. Vuosituhannen vaihteessa tuotantomäärä oli vuosittain nykyiseen verrattuna kymmenkertainen. Turun seudulla uusia aso-kohteita ei ole valmistunut vuosiin. Hyvällä paikalla sijaitsevien nykyisellä rakennusalan kustannusrakenteellakin toteutettujen aso-asuntojen kysyntä olisi riittävää muutaman kiinteistön vuosivauhtiin. Asumiskustannukset nousuuralla Kaikissa kustannuksissa on menossa roima nousuvauhti. Menneinä vuosina on ollut tuttua energian hinnan ja energian käyttöön liittyvien ympäristövaikutusten mukanaan tuomat korotukset. Lisäksi meillä on ollut alueellisesti suuria veteen ja jäteveteen liittyviä kustannuspaineita. Nyt myös palkkakustannusten nousu ja siinä rinnalla kiihtynyt inflaatio ovat nostaneet kustannuksia jo tänä vuonna ja nostavat entisestään kohti vuotta 2008. Vasossa ensi vuonna kiinteistöjen hoitokulujen nousu on tämän vuoden talousarvioon verrattuna 6,3 %, tämän vuoden tulosennusteeseen verrattuna nousua on vain 2,1 %. Yhtiömme toimintasuunnitelma ja talousarvio kertoo tässä lehdessä tarkemmin tulevalle vuodelle suunnitellusta. Käyttövastikkeemme tulevat nousemaan ensi maaliskuussa keskimäärin 3,54 %. Keskivastike on sen jälkeen 8,20 /m 2 /kk. Vasossa on perinteisesti isännöinti ja kiinteistönhoito järjestetty ostopalvelujen kautta. Jatkamme samaa linjaa, mutta käynnistämme ensi vuonna myös kiinteistöjemme oman isännöinnin. Olemme vuosien mittaan todenneet, että pelkästään ostopalveluilla ei saavuteta sitä palvelun laatutasoa, jota itseltämme edellytämme. Ryhtymällä myös omaan isännöintiin voimme kilpailla markkinoilla toimivien isännöintiyritysten palvelujen hinnan ja laadun kanssa. Kiinteistöjemme joka vuosi tapahtuva ikääntyminen edellyttää myös voimakkaampaa paneutumista kiinteistönomistajan rooliin. Ensi vuonna perustettava kiinteistöyksikkö tulee ottamaan kokonaisvastuun kiinteistökantamme uudistamisesta ja osittain myös isännöinnistä. Turun kaupungin exit asunnoista Turussa haetaan raameja järkevälle taloudenpidolle ja omistajapolitiikalle. Kaupunkikonserniin kuuluvat asuntoja omistavat yhtiöt ovat joutuneet keskusteluasiakirjoissa tuleen. Visiossaan Turku haluaa irrottautua asunto-omistuksesta vuoteen 2020 mennessä. Näyttää siltä, että Turussa ei koeta huolta siitä, että kohtuuhintaista asumista on jatkuvasti uskottavasti tarjolla. Kansainvälisesti kehittyvät kaupunkiseudut haluavat sen varmistaa. Päinvastainen ajattelu sopinee vain provinssiin. Pelkästään markkinoiden ehdoilla tapahtuva asuntotarjonta ajaa esimerkiksi hoiva- ja palvelualojen työntekijät joko asumaan kauas työpaikoistaan tai kahden työn loukkuun. Kansainvälisessä selvityksessä todettiin muutama vuosi sitten myös, että Suomessa harjoitettu yhteiskunnan rahoittama ja ohjaama asuntopolitiikka on estänyt slummiutumista. Maamme kunnissa nostetaan tuottavuutta, tukitaan menoreikiä, kasvatetaan tuloja ja alennetaan riskejä. Taloudenpidon näkökulmasta Vasoa voi koskea näistä viimeinen, riskit. Vason osakepääomaan on sitoutunut omistajien varoja yhteensä 343.103 euroa, josta Turun osuus on 56,67 % eli 194.425 euroa. Se on se, jonka kaupunki voi ääritilanteessa menettää. Tuntuvasti enemmän, 26,2 milj. euroa, omia varojaan ovat yhtiöön sijoittaneet asukkaat asumisoikeusmaksuina. Turun kaupunkitalous pyörittää runsaan miljardin vuodessa. Yhtiön kiinteistöjen rakentamiseen otetut velat ovat 151 milj. euroa, jotka kirjanpitolain mukaan kirjautuvat pääomistajan eli Turun taseeseen, ja lyhenevät hyvää vauhtia. Kiinteistöjemme teoreettinen markkina-arvo on toki velkoja suurempi. Osakepääoman lisäksi Turku ei ole sitoutunut muuten, esim. takauksien kautta, vastuisiin Vasossa. Edellä olevat luvut ovat vuoden 2006 tilinpäätöksestä. Liiketaloudenpidon näkökulmasta voi olla mieltä, että näistä riskeistä on irrottauduttava. Eihän kunnan asuntoyhtiöistä ole mitattavissa ulos merkittäviä tuottoja. Kohtuuhintaisen asumisvaihtoehdon tuottaminen kuntalaisille on kuitenkin välittömiä tuottoja merkittävämpää. Vason vahvuudet, jotka tuottavat vähintään välillistä positiivista tulosta, ovat: - elinkeinopoliittinen merkitys: asuntoja työperäisesti muuttaville, liikkuvissa työsuhteissa oleville ja nuorille - seutukunnallinen merkitys: olemme kuntien omistama yhteistyöyritys, jonka toimesta alueen asumisoloja voidaan kehittää - alhainen riski konsernitaloudessa: Turun kaupungin varoja on sitoutunut Vasoon minimaalisesti, takausvastuita ei ole, konsernivelan merkitys on teoreettinen, kunta on ideaalinen aso-yhtiön omistajataho - asuntopoliittinen merkitys: Vaso tarjoaa kohtuuhintaista asumista, asumisoikeus on vaihtoehto, vaihtoehtoja tarvitaan, osaratkaisu ikääntyvien asuntotarpeeseen: asumisoikeusjärjestelmä suosii 55 vuotta täyttäneitä. Toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu. Olemme Vasossa luottavaisina tämän asian suhteen. Kuinka laaja on kunnan perustehtävä ja mitkä ovat todelliset keinot, joilla kuntatalous laitetaan kestävälle uralle? Hyvin hoidettu asuntosektori on vetovoimatekijä. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Vaso on hoitanut kiinteistöjen isännöinnin perinteisesti ostopalveluna. Oma organisaatio on vastannut yhtiön ydinliiketoimintaan luetuista keskushallintoon liittyvistä tehtävistä ja vapautuvan asuntokannan markkinoinnista. Aika ajoin isännöintitehtäviä on kilpailutettu ja pyritty löytämään sitä kautta hyvä hinta-laatusuhde. Vuoden 2006 aikana Vasossa käytiin perusteellinen sisäinen strategiapohdinta, jonka keskeisenä tuloksena oli palveluketjujen laadun varmistaminen. Tässä palveluketjulla tarkoitetaan mm. uuden asukkaan asuntoon muuton yhteydessä tarvitsemia tai asuvan asukkaan vuoden mittaan tarvitsemia palveluja. Vasolle on strategisesti tärkeää, että tuotetut palvelut ovat kaikella tavalla laadukkaita. Yhtiömme kiinteistökanta on iältään vielä varsin nuorta, mutta kuitenkin koko ajan ikääntyvää. Tähän mennessä myös kiinteistöjen ylläpitoon liittyvä asiantuntemus on hankittu ostopalvelujen kautta. Strateginen haaste tuleville vuosille on kiinteistökantamme uudistaminen jatkuvasti vastaamaan kuluttajien taloille ja asunnoille asetettavia vaatimuksia. Oma isännöinti strateginen valinta Jatkona laaditulle Vason strategialle Vason hallitus teki kesällä 2007 päätöksen perustaa oma kiinteistömanageerausyksikkö, jonka tehtäväksi tulee ottaa omalla organisaatiolla nykyistä laajempi kokonaisvastuu koko yhtiön kiinteistökannasta ja isännöinti osassa kiinteistöjä. Laaditun ohjelman mukaan Vason palkkalistoilla aloittaa helmikuun 2008 alussa kiinteistöpäällikkö. Hänen alaisuuteen palkataan myöhemmin vuoden 2008 aikana isännöitsijä ja tarvittava määrä muuta henkilökuntaa. Näillä näkymin Vason nykyinen viiden hengen organisaatio tuplaantuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Vason hallituksen päätösten mukaisesti nykyisin Realia Management Oy:n Isännöinti lähelle asukasta Yten puheenjohtaja Pekka Paatosen mielestä oma isännöinti luo mahdollisuuden asukkaiden ja isännöitsijän välisen tiedonkulun ja yhteistyön parantamiseen. - Asukkaat tapaavat isännöitsijän kuten aikaisemminkin. isännöimät kiinteistöt siirtyvät ensi vuoden aikana Vason omaan isännöintiin. Siirtymävaihe käynnistyy huhtikuun 2008 alussa, jolloin ensimmäiset kohteet siirtyvät Vason toimiston yhteyteen Rauhankatu 4:ssä perustettavaan isännöintitoimistoon. Järjestys ja aikataulu, jolloin isännöitsijä nykyisissä Realia Managementin isännöimissä kohteissa vaihtuu, vahvistetaan vuoden 2008 alkupuolella helmikuun alun jälkeen. Niihin Vason kiinteistöihin, joita järjestely koskee, tullaan tiedottamaan asuntokohtaisesti hyvissä ajoin ennen muutosta. Myös www.vaso.fi -sivuilta voi seurata asian kehittymistä ensi vuoden mittaan. Hallintokustannukset pysyvät kurissa Vuoden 2008 lopussa ollaan tilanteessa, jolloin Vason omassa isännöinnissä on 51 kiinteistöä. Nykyisten yhteistyösopimusten mukaisesti Isännöintitoimisto Mikko Aro Oy:n isännöinnissä on 33 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalo Oy:n isännöinnissä 15 kiinteistöä. Nämä sopimukset jatkuvat entiseen malliin. Siirryttäessä osittain omaan isännöintiin tulee uusien toimintojen perustamisvaiheessa syntymään kuluja, joiden kattaminen rasittaa normaalia enemmän yhtiön taloutta. Tehdyt laskelmat kuitenkin osoittavat, että päästyämme ns. normaalivuoteen, kustannukset tulevat asettumaan tähänkin asti voimassa olleelle isännöinti- ja hallintokustannusten tasolle. Käynnistämiskulut on otettu huomioon Vason vuoden 2008 talousarviossa. Vaso käynnistää kiinteistömanageerauksen. Tavoitteena on saada kiinteistömassa tehokkaaseen ja tuottavaan hallintaan. Puolet asukaskohteista otetaan oman isännöinnin piiriin. - Hallitus päätti asiasta yksimielisesti. Oma isännöinti tulee olemaan lähellä yhtiön johtoa ja asukkaita, sanoo Yten puheenjohtaja Pekka Paatonen. Vaso käynnistää kiinteistömanageerauksen vaiheittain seuraavan vuoden aikana. Tavoitteena on saada

3 Vason puheenjohtaja Aila Harjanne: Kiinteistömanageeraus Vason historian suurimpia päätöksiä Kiinteistömanageerauksen käynnistäminen on puheenjohtaja Aila Harjanteen mielestä Vason historian yksi suurimmista päätöksistä, jota hallituksen jäsenet miettivät tarkasti ja huolella. - Uskomme, että näin voimme palvella asukkaita entistäkin paremmin, luotettavimmin ja tehokkaammin, hän tähdentää. Kiinteistömanageeraus on keino vastata Vaso-strategian mukaisesta kiinteistöjen uudistamisesta ja markkina-arvon säilymisestä yhä tasapuolisemmin ja keskitetymmin. Peruskorjaustarve ja uudistamistarpeet lisääntyvät kiinteistöjen ikääntyessä. Puheenjohtaja Aila Harjanne painottaa, että omaan osittaiseen isännöintiin siirtyminen ei ole epäluottamuslause yhteistyökumppaneille, joiden kanssa Vaso harjoittaa yhteistyötä jatkossakin. - Haluamme omaan hoitoomme ja omalle vastuullemme rakennuskannan uudistamisen ja 10-vuotistarkastukset, jolloin pystymme ennakoimaan tulevien vuosien korjaus- ja uudistustarpeet, eikä suuria taloudellisia riskejä toivottavasti pääse syntymään. Aila Harjanteen mielestä kiinteistömanageerauksessa on tärkeää selvittää kiinteistöjen kunto sekä mahdolliset uudistamis- ja korjaustarpeet. kiinteistömassa tehokkaaseen ja tuottavaan hallintaan pitkäjänteisesti, mikä on myös asukkaiden etu. Manageeraukseen liittyy oman isännöinnin aloittaminen puolessa asukaskohteista. Puolet asukaskohteista hoidetaan entiseen tapaan ostamalla isännöintipalvelut ulkopuolisilta toimijoilta. - Asukkailla säilyy samat vaikutusmahdollisuudet kuin ennenkin. Vaso noudattaa kilpailulainsäädäntöä, mutta jatkossa pelkkä hinta ei korostu isännöinnissä, vaan myös laatu, Pekka Paatonen tähdentää. Yten puheenjohtajana Paatonen luottaa, että kiinteistömanageeraus on toimiva järjestely asukasdemokratian kannalta. Asukkaiden odotusarvo on, että isännöitsijä käy riittävän usein kohteessa. - Asioiden eteenpäin viemisessä korostuu asukkaiden yhteydenpito isännöitsijään sähköpostilla ja puhelimella, mutta aika ajoin tarvitaan henkilökohtaista kontaktia asukastoimikunnan kokouksissa. Puheenjohtaja Aila Harjanteen mielestä on ollut mukava huomata, että hakijoita esimerkiksi kiinteistöpäällikön tehtävään on ollut runsaasti. - Vaso on haluttu työpaikka, hyvä niin. - Pitkän tähtäimen suunnitelma on tehtävä, jotta suuriin taloudellisiin panostuksiin on tarvittaessa varaa. On erittäin tärkeää, että Vaso-asunnot pysyvät ajassa mukana: ne ovat nykyaikaisia ja terveellisiä, ja ennen kaikkea, että niissä asuu onnellisia ja tyytyväisiä asukkaita. Harjanne näkee tärkeänä, että asumisoikeusasuminen säilyy tavoiteltavana ja kilpailukykyisenä asumismuotona eri vaihtoehtojen yhä lisääntyessä. - Asukkaiden aktiivisuuteen luotan edelleen, vain yhdessä toimien voimme saavuttaa niin laadullisia kuin taloudellisiakin etuja vasolaisille. Vason hallitus on paneutunut kuluneena vuonna Vaso-strategian linjausten mukaiseen toimintaan: toimintaympäristön kehitykseen, taloudelliseen sekä toimintaympäristössä tapahtuvien teknologisten tekijöiden kehitykseen. Energia- ja ympäristökustannuksiin kohdistuu suuria nousupaineita, mihin hallituksen jäsenet ovat kiinnittäneet erityisesti huomiota. - Olemme pitäneet mielessä ja toiminnan keskipisteenä Vason perustehtävän toimia kustannustehokkaasti tavoittelematta voittoa ja jakamatta vastikkeetonta etuutta osakkailleen, Aila Harjanne sanoo. - Ohjenuoramme on toimia Vason arvojen mukaisesti olemalla palvelualttiita, asukasläheisiä, luotettavia ja kilpailukykyisiä. Olemme pyrkineet kaikin tavoin toimimaan visiomme mukaan, hän toteaa. Kiinteistömanageerauksen tehtävänä on arvioida tulevaa korjaustarvetta, mikä edellyttää tulevien korjauksien suunnittelua ja niihin varautumista. Osa Vason kohteista saavuttaa pian 20 vuoden iän. - Kiinteistöt ikääntyvät, ja peruskorjaukset lisääntyvät Vasonkin kohteissa. Manageeraus turvaa ja tehostaa kiinteistöomaisuuden arvon säilymistä korostetummin kuin tähän mennessä. Se mahdollistaa myös vertailun oman isännöinnin ja ostopalveluna tuotetun isännöinnin välillä, Paatonen selvittää. Vaso on palkkaamassa muun muassa kiinteistöpäällikköä, isännöitsijää ja kirjanpitäjää. - Turun alueella isännöitsijät alkavat siirtyä laajassa mittakaavassa eläkkeelle, ja uusia tekijöitä ei ole tulossa tilalle riittävästi. Oman isännöinnin onnistuminen riippuu siitä, miten rekrytointi onnistuu, Paatonen arvioi. Kymppihyvitys otettu hyvin vastaan Maaliskuun alussa voimaan astunut kymppihyvitys -järjestelmä on otettu hyvin vastaan asukkaiden keskuudessa. Tänä vuonna järjestelmän piirissä on ollut noin 350 asuntoa, noin 200 asukasta on käyttänyt hyvityksen hyväkseen marraskuuhun mennessä. - Palaute on ollut myönteistä, järjestelmä on koettu hyväksi ja tarpeelliseksi, kertoo hallintopäällikkö Teija Lamminen. Hallintopäällikkö Teija Lamminen muistuttaa, että asukkaan tulee olla aktiivinen kymppihyvityksen hakemisessa. Taina ja Matti Ponkamo asuvat Naantalin Keijulinnassa, joka valmistui vuonna 1996. Alkuperäiset asukkaat ovat tyytyväisiä uskollisten ja pitkäaikaisten asukkaiden palkitsemisesta ja kymppihyvityksen käyttöönotosta. Uudistus oli odotettu ja kaivattu. - Kymppihyvitys oli tervetullut, se tuli tarpeeseen, Taina Ponkamo toteaa. Pariskunta käytti kymppihyvityksen seinäpintojen tapetointiin ja kunnostamiseen, mikä onnistui kotiremontoijilta mallikkaasti. Heillä on tarkoitus asua vielä pitkään samassa asunnossa. Ponkamot ovat istuttaneet puutarhaan katajia ja vuorimäntyjä, pensaita ja omenapuita, jotka kantavat hedelmää vuosikymmenen jälkeenkin. Sisäpihan puolelle pariskunta on rakentanut pation. - Kymppihyvitys on myös kiitos siitä, että olemme istuttaneet kasveja omaan puutarhaan, mutta myös yhteistyössä asukastoimikunnan kanssa kunnostaneet yhteisiä pihaalueita, Matti Ponkamo jatkaa. Ponkamoiden mielestä hyvityksen saaminen sujui joustavasti. Matti soitti isännöitsijälle ja sopi Vaso palkitsee pitkäaikaisia asukkaita, jotka asuvat samassa asunnossa vähintään 10 vuotta yhtäjaksoisesti. Asukas voi pyytää isännöitsijältä käyttövastikehyvitystä 4 euroa neliömetriä kohti yhdeltä kuukaudelta kertaluonteisesti. Kymppihyvityksen suuruus on keskimäärin 300 euroa asuntoa kohti. - Tänä vuonna hyvitykseen oikeutettuja asukkaita oli paljon. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu 87 000 euroa kymppihyvitystä varten, ja budjetissa pysytään, Teija Lamminen kertoo. Kymppihyvityksen vaikutus hallintovastikkeessa on 4,3 senttiä neliömetriä kohti kuukaudessa. Ensi vuoden talousarvioon on varattu pienempi summa, sillä uusia kymppihyvitykseen oikeutettuja kiinteistöjä on 12. Tällöin kymppihyvityksen vaikutus hallintovastikkeeseen on vajaa sentti neliömetriltä kuukaudessa. Tervetullut kiitos Taina ja Matti Ponkamo viihtyvät Keijulinnassa Hyvityssummasta ja jäljelle jäävästä maksettavasta vastikkeesta asukkaan on aina sovittava etukäteen isännöitsijän kanssa, samoin kuin siitä, mille kuukaudelle hyvitys kohdennetaan. Isännöitsijätoimisto laskuttaa alennetun osan vastikkeesta Vason keskushallinnolta. - Asukkaan pitää olla aktiivinen, ja ottaa yhteyttä isännöitsijään, kun asumisoikeussopimus tulee kymmenen vuoden ikään. Isännöitsijältä ei tule muistutuskirjettä asiasta, Lamminen toteaa. Vason toivomus on, että asukas käyttää hyvityksen asunnon kunnon kohentamiseen, tapetoimiseen ja maalaamiseen. - Jokainen asukas saa kuitenkin käyttää rahan, miten hän haluaa, Lamminen tähdentää. Asukkaan on selvitettävä omaaloitteisesti vastikealennuksen vaikutus asumistukeen ja muihin asumiskuluihin saamiinsa etuuksiin. käyttövastikkeen hyvityksestä. Asia oli sillä selvä. Kolmilapsinen perhe viihtyy Naantalissa luonnonläheisessä ympäristössä ja meren lähettyvillä, Luonnonmaalla. Keijulinna sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Matka Naantalin, ja Turunkin, keskustaan on lyhyt. Rivitaloyhtiössä on 19 asuntoa. - Tartuimme heti tilaisuuteen, kun kuulimme kohteen valmistuvan. Kun lapset olivat pieniä, pihaalue soveltui hyvin lasten leikkeihin, ja kaveritkin olivat samasta pihapiiristä. Täällä on edelleen paljon lapsiperheitä, Taina kertoo. Asukastoimikunnan puheenjohtajana Matti Ponkamo kokoaa asukkaat yhteisiin pihatalkoisiin keväisin. Silloin naapurit tapaavat ja tutustuvat, keskusteluja käydään toki muulloinkin kohdatessa ja tavatessa. Tutustuminen lisää asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Hyvät ystävyydet ovat säilyneet senkin jälkeen, kun tuttavaperheet ovat muuttaneet muualle asumaan. Osa naapureista rakentaa omakotitaloa ja asuu vain väliaikaisesti kohteessa. - Asukkaiden vaihtuvuus vähentää hieman yhteisöllisyyttä. Asukastoimikuntaan pitää määrätä jäsenet, jotta toimikuntaan saadaan laaja asukasedustus, Matti hymyilee. Taina ja Matti Ponkamon asunnossa on neljä huonetta, keittiö ja kaksi kylpyhuonetta, mikä täyttää lapsiperheen tilantarpeen. - Arkkitehti on ajatellut tilat järkevästi. Kaikki neliöt ovat tehokkaasti suunniteltuja, hukkaneliöitä ei ole, Taina kiittää.

4 Yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja alan etujärjestöjen kanssa jatketaan asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä vahvana kolmantena vaihtoehtona asuntomarkkinoilla. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti tavoittelematta voittoa ja jakamatta vastikkeetonta etuutta osakkailleen. Vaso Oy perustaa toimintansa seuraaville arvoille: Palvelualttius Asukasläheisyys Luotettavuus Kilpailukykyisyys Yleistä VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008 Vason strategian 2007 2015 mukaan Vaso Oy omistaa, ylläpitää ja tuottaa Turun talousalueella laadukkaita ja viihtyisiä asuntokäytössä olevia kiinteistöjä, joista asuntojen hallintaoikeuksia luovutetaan asukkaiden käyttöön asumisoikeussopimuksilla. Yhtiöllämme on vuonna 2008 edessä merkittävät muutokset toimintamme käytännön järjestelyissä. Yhtiömme hallitus päätti kesäkuussa 2007 siirtää noin puolet omistuksessamme olevista kiinteistöistä omaan isännöintiin vuoden 2008 aikana. Päätös oli jatkoa vuoden 2006 aikana luodun Vason strategia 2007 2015 toteuttamisessa. Strategian keskeinen tavoite on yhtiömme palveluketjujen laadun varmistaminen ja parantaminen. Omaan isännöintiin siirtyminen tulee kaksinkertaistamaan yhtiön oman henkilökunnan määrän tulevan vuoden aikana. Muutos Vason toiminnan luonteessa on niin merkittävä, että sen toteuttaminen edellytti Turun kaupungin konserniohjeen mukaista suostumuksen saamista Turun kaupungin hallinnolta. Myönteinen kanta tähän saatiin hallituksemme päätöksen jälkeen kesäkuun 2007 lopussa. Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2007 toisella neljänneksellä vuoden 2006 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista ovat vuodessa eniten kallistuneet kunnossapito 6,2 prosenttia ja kaukolämpö 5,9 prosenttia. Kevyen polttoöljyn hinta on laskenut 10,0 prosenttia. Työkustannukset nousivat 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuokrat nousivat koko maassa vuoden kolmannen neljänneksen loppuun mennessä 3,2 %. Koko maan keskivuokra oli syyskuussa 8,78/m 2 /kk. Rakennuskustannukset nousivat syyskuusta 2006 syyskuuhun 2007 6,1 %, rakentamisen työkustannukset 3,4 ja kuluttajahinnat 2,6 prosenttia. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:ssä kustannustason nousu ja muut tekijät aiheuttavat kiinteistöjen hoitokustannuksiin 1.3.2008 keskimäärin 6,3 % korotuksen. Pääomakustannusten osalta korotus on 1,2 %. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus on ensi keväänä yhteensä 0,28 /m 2 /kk, kokonaisvaikutuksena 3,54 %. Korotuksen jälkeen keskivastike on 8,20 /m 2 /kk. Vuoden 2007 päättyessä asuntomarkkinat ovat jälleen kerran murrosvaiheessa. Vason jo valmiina olevasta asuntokannasta vapautuvien asuntojen kysyntä on pysynyt hyvänä myös vuoden 2007 aikana. Asukkaiden vaihtuvuus on alentunut aikaisempina vuosina. Viime aikoina on ollut havaittavissa merkkejä, että vaihtuvuus vuosittain on asettumassa 17 18 prosentin tuntumaan. Toimenpiteitä vaihtuvuuden alentamiseksi on jatkettava. Vuonna 2008 käynnistyvän Vason Vihreä kortti -kanta-asiakasohjelman kautta pyrimme pidentämään asukkaidemme asumisaikoja. Turun talousalueen työllisyystilannetta koskevat hyvät uutiset ovat tuntuneet myös asumisoikeusasuntojen kysynnässä. Positiivinen kehitys on parantanut asuntojemme käyttöastetta ja lisännyt yhtiön tuottoja. Koko vuoden 2007 käyttöaste tulee olemaan lähes 99 prosenttia. Käyttöasteen uskotaan pysyvän korkealla tasolla myös vuoden 2008 aikana. Vuoden 2007 aikana otettiin käyttöön pitkäaikaisen asukkaan palkitsemisetu Kymppihyvitys, joka koskee vähintään kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneita asukkaitamme. Edulla pyritään motivoimaan asukkaita pitämään asuntoaan oma-aloitteisesti hyvässä kunnossa. Asukkaamme ovat ottaneet Kymppihyvityksen innolla vastaan ja samaa käytäntöä jatketaan vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 alussa Vason omistuksessa on 2.392 huoneistoa 99 kiinteistössä kuuden kunnan alueella. Niistä 35 on kerrostalo- ja 64 rivitalotai paritalokohdetta. Vuoden 2008 alkaessa ei Vasolla ole käynnissä yhtään uudisrakennushanketta. Vasossa kuitenkin luotetaan Turun talousalueen kehityksen ja myös uusien asumisoikeusasuntojen tarpeen jatkuvuuteen. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on kahdeksannentoista toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Yhtiön organisaatio Vaso on perinteisesti vastannut omalla organisaatiollaan kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Ostopalveluina on hankittu kiinteistöjen isännöinti ja kiinteistönhoito. Yhtiö tulee jatkossa lisäämään omia voimavaroja kiinteistöjensä manageeraukseen. Kesällä 2007 tehdyn hallituksen päätöksen mukaisesti vuoden 2008 aikana tullaan siirtä- mään noin puolet kiinteistöistä omaan isännöintiin. Jatkossa omalla organisaatiolla hoidettavia tehtäviä varten tullaan vuoden 2008 alussa palkkaamaan kiinteistöpäällikkö, joka omalle vastuulleen nimettyjen kiinteistöjen isännöinnin lisäksi tulee vastaamaan Vason koko kiinteistökannan strategian mukaisesta uudistamisesta. Vuoden 2008 aikana tullaan palkkaamaan lisäksi isännöitsijä, kiinteistösihteeri ja kaksi kirjanpitäjää. He aloittavat työnsä vuoden mittaan tapahtuvan vaiheittaisen ohjelman mukaan, jolloin isännöitävät kiinteistöt siirtyvät omaan isännöintiin. Jatkossa pystymme vertaamaan omana työnä tehtyä kiinteistöjen isännöintiä ostopalveluna suoritettuun tapaan, kilpailuttamalla ostopalveluisännöintiä ja seuraamalla aktiivisesti ostopalvelujen laatukehitystä. Jatkossakin Vaso kehittää toimintaansa sellaiseksi, että asumisoikeusasuntojen hallinto toteutuu tehokkaasti ja taloudellisesti. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Aikaisemmin ylimääräinen toimistotila on vuokrattu ulkopuolisille. Vuoden 2008 alussa koko talon katutaso tulee omaan käyttöön osittain omaan isännöintiin siirryttäessä ja siitä aiheutuvien toimintojen laajentuessa. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä toimivia asukastoimikuntia aktivoidaan kohteiden isännöitsijöiden ja koko Vason asukaskuntaa edustavan kuusitoistajäsenisen yhteistyöelimen (Yte) kautta. Asukkaita laajemmin koskevista kysymyksistä neuvotellaan ja päätetään yhteistyöelimen kanssa. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Vaso-kokouksessa nimetään edustajat yhtiön hallitukseen, valitaan valvoja sekä Yte ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Yhtiön hallinnon ja asukasedustajien yhteisenä kehityskohteena on kehittää Vaso-isännöintiä osana asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sellaiseksi, että mm. vuoden 2007 aikana käyttöön otettavan Domus-tietojärjestelmän laajennusten avulla pystytään välittämään tietoa ja tavoittamaan mahdollisimman monet asukkaat, vaikka oma-aloitteinen aktiivisuus ei olekaan nousussa. Hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Uuden hallituksen toimikausi alkoi vuoden 2007 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Yhtiön henkilöstöön kuuluvat hallituksessa vuonna 2007 vahvistetun organisaatiokaavion mukaisesti toimitusjohtaja, yhtiön talous- ja keskushallinnosta vastaava hallintopäällikkö, asuntoasioista ja markkinoinnista vastaava asuntopäällikkö sekä asumisoikeusasuntojen markkinoinnissa toimivat kaksi asuntoneuvottelijaa. Vuonna 2008 organisaatioon palkataan edellä mainitun päätöksen mukaisesti kiinteistökannan kehittämisestä ja isännöinnistä vastaava kiinteistöpäällikkö, omia kiinteistöjä isännöivä isännöitsijä, hallintoa avustava kiinteistösihteeri sekä taloushallintoon ja reskontranhoitoon kaksi kirjanpitäjää. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivaso-lehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa. Markkinointi Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin, Liedon ja Piikkiön asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Vaso vastaa vapautuvien asuntojen markkinoinnista. Markkinoinnille haetaan koko ajan uusia muotoja. Internetin kautta tapahtuvat sekä markkinointi että asiakaskontaktit ovat voimakkaassa kasvussa. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan internetin kautta. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuilla www.vaso.fi. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös Oikotie.fi ja Etuovi.com -palveluissa. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Perinteisesti syksyllä järjestetty näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja siirretään kevättalveen. Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Vuoden 2007 lopulta alkaen perustetaan oma yksikkö kiinteistöjohtamiseen ja isännöintiin. Vuoden 2008 loppuun mennessä siirretään 51 kiinteistön isännöinti oman isännöintiyksikön hoidettavaksi. Yhteistyö jatkuu ostopalveluna kahden isännöintiyrityksen kanssa. Jatkossa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin toimivuutta sekä hinta- että laatutasolla. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnin kilpailutus pidettiin viimeksi vuonna 2006. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 10-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 10-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus-, ym. suunnitelmien perustaksi. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Viimeisin uudisrakennuskohteemme on valmistunut vuoden 2002 lopulla. Sen jälkeen on ostettu vuonna 2004 yksi valmis asumisoikeuskiinteistö. Kysyntätekijät ja aso-järjestelmään tulleet muutokset ovat viemässä kehi-

5 tystä suuntaan, jolloin uudisrakentaminen tulee lähiaikoina perustelluksi. Lähiaikana tapahtuva markkinakehitys ja omistajakuntien kanssa käytävä keskustelu ja niiden asunto-ohjelmat ovat pohjana, kun tehdään ratkaisuja uusista Vaso-kohteista. Jatkossa oma kiinteistöjohtamisen ja isännöinnin yksikkö tulee vastaamaan aiempaa keskitetymmin strategiamme mukaisesta kiinteistöjemme uudistamisesta ja markkina-arvon säilymisestä. Edunvalvonta Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Yhteistyötä jatketaan myös muiden asumisoikeusasuntoja tuottavien ja omistavien yhteisöjen kanssa. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Olemme mukana ympäristöministeriön sekä kauppa ja teollisuusministeriön sopimuksessa energiansäästön edistämisestä asuinkiinteistöissä. Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat käytössä kaikissa niissä kiinteistöissämme, joissa mittarit on asennettu rakennusvaiheessa. Asuntokohtaiset vesimittarit alentavat veden kulutusta ja kohdistavat veteen, veden lämmittämiseen ja jäteveteen liittyvät kustannukset oikeille käyttäjille. Menneinä lähivuosina on veden kulutuksen pienentämisen lisäksi ollut teemoina mm. kokonaisvaltainen energiankulutuksen pienentäminen, piha-alueiden kunnossapitoon keskittyminen ja ostopalveluina hankittavien palvelujen tuottajien omiin ympäristöohjelmiin huomion kiinnittäminen. Kiinteistöalan palvelujen tuottajilla ei ole vielä yleisesti ympäristöohjelmia, mutta palvelusopimuksia tehtäessä on kuitenkin ympäristöasiat otettava kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden hallinta tulee jatkossa vahvistumaan kun Vasoon perustetaan oma kiinteistöjohtamisen yksikkö. Vuoden 2008 alussa tulee voimaan säädös pakollisesta energiatodistuksesta asuinkiinteistöille. Energiatodistus tullaan laatimaan myös kaikille Vason kiinteistöille viimeistään vuoden 2009 alkuun mennessä, jolloin se tulee siirtymäajan jälkeen pakolliseksi asuntojen myynti- ja vuokraustilanteissa ja myös asumisoikeussopimusten syntyessä. Tiedotus Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Www-kotisivumme uudistuvat vuoden 2007 loppuun mennessä, jolloin siellä oleva tieto on nykyistä laajempaa ja tarjolla paremmin jäsenneltynä. Syksyin keväin ilmestyvä perinteinen Kotivaso-lehti tulee ilmestymään ensi vuonna kolmattatoista vuosikertaansa. Kotivaso jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille. Uudistetutkin Vason kotisivut tulevat täyttämään asukasdemokratiamme tiedonvälityksen tarpeet. Uudet Vasokotisivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet tulevat palvelemaan jatkossa myös paikallista asukashallintoa. Uusilla ominaisuuksilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat, ainakin tarvittavat tiedot ovat kaikkien tasavertaisesti saatavissa netissä. Sähköpostiosoite yte@ vaso.fi on myös käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Perinteeksi muodostunut syksyn kampanja toteutetaan useita medioita hyväksi käyttäen jo kevättalven aikana vuonna 2008. Talous Käyttövastikkeissa oleva pääomamenojen osuus kasvaa ensi vuonna jonkin verran varautuessamme lähivuosina edessä olevien korkotukilainojen lyhennyksiin. Käyttövastikkeissa pääomaosuus nousee 1.3.2008 keskimäärin 0,05 /m 2 /kk. Hoitomenoissa korotustarpeet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Merkittävimpänä yksittäisenä korottavana tekijänä on energian hinnan jatkuva nousu kaikissa energiamuodoissa. Kiinteistönhuoltoyritysten palkkioihin on varattu kohdekohtaisia korotuksia n. 4 %:n luokkaa. Kaikilta neliöiltä tasasuuruisena perittävä isännöintipalkkio nousee 4,5 % johtuen isännöintialalla tapahtuneiden kustannustekijöiden noususta ja omaan isännöintiin siirtymiseen liittyvistä perustamiskustannuksista. Jätteiden käsittelykustannusten nousu on ollut huomattavaa ja sen odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 6 % ja kuljetuskustannusten 6 %. Vuoden 2007 alussa voimaan tulleiden uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy TALOUSARVIO 2008 Kaukolämmön perusmaksujen (+ 5 %) ja energiahintojen nousuun on varauduttu lähes kaikissa kunnissa. Kalleimmillaan Raisiossa kaukolämmön hinnaksi on varattu 47 / MWh ja halvimmillaan Liedossa 35 / MWh. Lämmön kulutusmäärissä on tehty kohdekohtaisia tarkistuksia. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 0,73 /l. Kiinteistösähkön kaksivuotinen sopimushinta päättyy keväällä 2008. Uutta kilpailutettavaa hintaa varten on loppuvuodeksi varauduttu tuntuvaan korotukseen. Myös sähkön siirtomaksujen sähköveroineen odotetaan nousevan noin 2 %. Asukkaiden kotitaloussähköä varten on kilpailutettu listahintoja alemmat puitesopimukset Turku Energian ja Fortum-sähkönmyynnin kanssa. Kiinteistöveroon on budjetoitu korotusta 2 %. Varautuminen palkka- ja kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2007. Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla kuluvan vuoden tapaan jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,25 /m 2 /kk korjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteen odotetaan olevan ensi vuonna kuitenkin vuoden 2007 mukaisesti korkealla tasolla. Joissakin kohteissa on käytettävissä myös edellisten vuosien ylijäämiä. Niitä on otettu huomi- Talousarvio Tulosennuste Talousarvio Tilinpäätös 2008 2007 2007 2006 Liikevaihto Vastikkeet 14 794 079,00 14 174 648,00 14 063 906,00 13 576 226,98 Vuokrat 742 405,00 960 602,00 943 138,00 1 173 220,38 Käyttökorvaukset 784 878,00 755 386,00 703 203,00 665 927,95 Liikevaihto yhteensä 16 321 362,00 15 890 636,00 15 710 247,00 15 415 375,31 Muut kiinteistön tuotot 813,00 637,25 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -404 420,00-247 010,00-267 150,00-242 719,94 Eläkekulut -74 181,00-45 500,00-48 128,00-47 256,09 Muut henkilösivukulut -17 797,00-10 670,00-11 516,00-10 670,93 Henkilöstökulut yhteensä -496 398,00-303 180,00-326 794,00-300 646,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -5 688 777,00-5 573 087,00-5 548 604,00-5 363 258,49 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto -406 445,00-535 974,00-523 259,50-546 083,42 Käyttö ja huolto -729 259,00-682 371,00-699 945,00-675 634,49 Ulkoalueiden huolto -115 505,00-135 349,00-105 418,00-153 642,30 Siivous -122 517,00-108 180,00-111 510,00-107 793,70 Lämmitys -1 704 589,00-1 627 597,00-1 620 061,00-1 497 179,49 Vesi- ja jätevesi -724 188,00-675 722,00-676 209,00-677 940,25 Sähkö -259 617,00-231 823,00-240 870,00-237 869,63 Jätehuolto -288 815,00-275 526,00-264 845,00-253 530,92 Vahinkovakuutukset -119 289,00-113 987,00-107 677,00-105 210,21 Vuokrat -32 472,00-100 380,00-100 110,00-11 291,62 Kiinteistövero -350 365,00-338 150,00-337 840,00-331 863,62 Korjaukset -965 776,00-884 695,00-786 331,00-725 408,17 Muut hoitokulut -772 134,00-716 932,00-721 837,00-642 621,51 Kiinteistön muut hoitokulut yht. -6 590 971,00-6 426 686,00-6 295 912,50-5 966 069,33 Luottotappiot 2 444,00-12 860,49 Muut kiinteistön kulut -63 175,00-24 200,00-19 200,00-22 094,97 Liikevoitto (tappio) 3 482 041,00 3 566 740,00 3 519 736,50 3 751 082,32 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vast. sijoituksista 132 229,00 137 770,00 94 786,00 114 549,50 Korkotuotot konsernilta 31 125,00 40 000,00 54 418,00 73 413,10 Muut korkotuotot 125 144,00 196 952,00 54 570,00 72 950,39 Muut rahoitustuotot 5 200,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut -3 265 485,00-3 475 244,00-3 406 635,00-3 508 642,36 Rahoitustuotot ja -kulut -2 976 987,00-3 095 322,00-3 202 861,00-3 247 729,37 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 505 054,00 471 418,00 316 875,50 503 352,95 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muut. -444 212,00-274 443,00-274 443,50-503 352,95 Tuloverot Edellisten tilikausien voitto (tappio) -60 842,00-42 432,00 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 196 975,00 0,00 0,00 oon hoitovastiketta määrättäessä kuitenkin niin, ettei kohteen talous siitä vaarannu. Aiempien vuosien talousarvioiden laadinnassa on myös muutamissa kohteissa epäonnistuttu. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallinto-osuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,680 /m 2 / kk, jossa on korotusta 0,03. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, jaksottaisen kunnossapidon varaus, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan vastikehyvitys ns. kymppihyvitys. Uutena asiana yhtiön hallintokuluissa on oman kiinteistöhallintoyksikön perustamis- ja ylläpitokulut. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Vuoden 2008 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuus määräytyy kunkin kiinteistön ikä- ja kuntotekijän, kiinteistötyypin, asuntojen käyttöasteodotusten, varustelutason ja alueellisen sijainnin perusteella. Lopullinen käyttövastike syntyy pääomaosuuden ja kiinteistön omien hoitokulujen summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokustannusten määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä. Kiinteistöjen hoitokuluissa korotustarpeet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. 1.3.2008 voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,11 0,52 /m 2 /kk. Huomioituna kaikki 99 kiinteistöä, tulee käyttövastikekorotus olemaan keskimäärin 0,28 /m 2 /kk. Kokonaisvastikkeesta korotus on keskimäärin 3,54 %. Keskimääräisesti pääomakulut nousevat 1,2 % ja hoitokulut 6,3 %. Korotusten jälkeen 1.3.2008 on keskivastike 8,20 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 7,48 9,21 /m 2 /kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 53,74 % (4,38 /m 2 /kk), kiinteistökohtaiset hoitokulut 37,92 % (3,09 /m 2 /kk) ja koko Vason kiinteistömassan keskushallinnon kulut 8,34 % (0,68 /m 2 /kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 37 % ja lainojen lyhennyksiin 63 %. Vuoden 2008 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 833 kutakin asuntoneliömetriä kohden.

6 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy KÄYTTÖVASTIKKEET 2008 Vastik- Vastike keen 1.3.2008 muutos sis. veden 1.3.2008 /m 2 /kk /m 2 /kk RAISIO Kerttulanniitty 7,96 0,29 Aisarivi 8,31 0,52 Siirintähti 7,95 0,18 Uunilintu 7,69 0,32 Siirinkaari 8,43 0,29 Siirinkartano 8,50 0,36 Kuuanpuisto 8,06 0,38 Ukko-Kauris 8,58 0,35 Kuuanhovi 7,88 0,37 Markonpiha 8,24 0,17 Keonrinne 8,67 0,39 Jerenpiha 8,23 0,22 Raision Puisto I, kt 8,33 0,26 Keskusrivi, kt 8,20 0,24 Raision Puisto, II, kt 8,22 0,31 NAANTALI Haikarinlinna 8,10 0,25 Orkonkatu 7 8,30 0,23 Tammistonpuisto 8,24 0,27 Keijulinna I ja II 8,36 0,22 Suopellonrivi 8,55 0,28 Sinipiianrivi 7,88 0,38 Tiroli 8,60 0,35 Iltarusko 9,10 0,35 Alppi, kt 8,86 0,20 Kauppilanrinne, kt 8,46 0,17 KAARINA Hovineito 7,73 0,36 Hovipoika 8,04 0,36 Hoviherra I 8,52 0,30 Hoviherra II, kt 8,61 0,29 Hoviherra III, kt 8,69 0,30 Beatankuja 8,23 0,28 Olavintytär 7,93 0,32 Vaakunarivi 8,03 0,32 Mattelmäenrinne 8,06 0,37 Verkamestari 8,15 0,30 Karakatu 3-4-5 8,14 0,35 Lankarivi 8,71 0,33 LIETO Liedon Lehdokki 7,63 0,11 Liedon Lemmikki 7,48 0,23 Liedon Kaunokki 7,81 0,23 Taatilankeidas 8,32 0,30 Taatilankeidas II, kt 8,37 0,31 TURKU Auringonpuisto 7,66 0,25 Lipunkantajanpuisto 7,78 0,34 Kartanonlehto 7,68 0,22 Haritun Helmi 8,40 0,27 Puistokenttä 7,98 0,12 Haritun Hovi 8,53 0,36 Kielo 8,03 0,22 Päivänkakkara 8,02 0,30 Kurjenpolvi, kt 8,30 0,19 Kissankello, kt 8,63 0,34 Kankaristonrivi 8,30 0,36 Waistenrivi 8,40 0,30 Kukkamaaria, kt 8,43 0,13 Kreulankartano 8,16 0,22 Myllymatinsato 8,11 0,25 Sinitaivas 8,20 0,36 Kappakuja 7,90 0,20 Metsärinne 7,97 0,17 Puutakuja I ja II 7,89 0,18 Puutakuja 3 7,75 0,14 Metsäniitty 7,75 0,14 Metsäkukka 7,86 0,20 Tavast. Mamselli 7,82 0,15 Kesäpouta 8,33 0,37 Pääskynpesä 8,08 0,21 Pyynpää 8,57 0,23 Pääskykallio I 8,50 0,36 Pääskykallio II 8,36 0,25 Suvipolku 8,20 0,34 Tavast. Emäntä, kt 8,03 0,35 Viiripuisto 8,34 0,31 Kartanonviheriö 7,64 0,29 Isotalo 7,55 0,11 Rauhankatu 8 9,21 0,26 Reelinkikatu 5 8,57 0,32 Ahterikatu 10 8,86 0,32 Rauninaukio 9,02 0,36 Ilkanterassi, kt 9,12 0,35 Länsipuisto 8,47 0,34 Hirvilaakso 8,36 0,32 Kukolankaski 8,58 0,36 Myrskylä 7,62 0,31 Puhuri 7,86 0,26 Laitainen 8,03 0,30 Merituuli, k 8,26 0,31 Katavanranta 8,19 0,24 Havulanrivi 7,99 0,23 Länsipirtti/Länsikivi 7,98 0,34 Ragnarinkivi 7,88 0,17 Ragnarinkaari 7,57 0,28 Paletti 7,85 0,30 Pastelli 8,23 0,29 Pihapolku 7,86 0,23 Kotimetsä 8,16 0,30 Kontio 8,08 0,20 Töpöhäntä 8,23 0,21 PIIKKIÖ Kototuomola 8,36 0,31 Vain mielikuvitus rajana Pihakilpailu 2007 Vanhat kengät ovat saaneet uuden tehtävän. Vuoden 2007 pihakilpailuun osallistui vähemmän kiinteistöjä ja yksityisiä pihoja kuin vuoden 2006 pihakilpailuun. Uusia yrittäjiä ei juurikaan ollut mukana, mikä olisi ollut toivottavaa, vaan kaikki osallistujat olivat mukana jo viime vuoden kilpailussa. Silti pihoissa riitti nähtävää. Huomionarvoista oli, että pihan sisustamisessa vain mielikuvitus on rajana. Pienet kauniit yksityiskohdat jäivät mieleen vinkeiksi, miten pihaan saa ilmettä. Kukkaset voi istuttaa vanhoihin saappaisiin tai maitohinkkiin, keraamiset lentävät linnut ja perhoset sekä patsaat luovat pihalle tunnelmaa. Kärrynpyörä aidassa tai hevosen valjaat ulkoseinällä tuovat tuulahduksen maalaismaisemasta kaupunkikotiin. Arvosteluraadin jäsenet Vason hallituksen ja raadin puheenjohtaja Aila Harjanne, Yten edustaja Riikka Lehtismäki, hortonomi Marianne Blom-Salola, Turun kaupungin viheraluepäällikkö, hortonomi Lauri Laine sekä arvosteluraadin sihteeri, toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kiersivät pihakilpailuun osallistuneet kolme kiinteistöpihaa ja seitsemän yksityispihaa elokuussa. Raati kiinnitti huomiota pihan toiminnallisuuteen ja yleisvaikutelmaan, mutta myös yksittäisten elementtien sijoitteluun ja luonteeseen kokonaisuuden kannalta. Raati arvosti pihan helppohoitoisuutta, istutusten ryhmittelyä ja toiminnallisten elementtien sijoittelua. Asukkaiden ahkeruus ja ajankäyttö olivat nähtävissä yksityispihoissa, asukkaiden välinen yhteistyö puolestaan korostui kiinteistösarjassa. Tänä vuonna kiinteistösarjassa jäi jakamatta kolmas palkinto. Vaso ei järjestä pihakilpailua vuonna 2008. Vuoden 2007 pihakilpailun tulokset Sarja 1 kiinteistön piha Kerrostalot, rivi- ja paritalojen pihat 1. palkinto 1.600 euroa jaettuna kahden kiinteistön kesken Kaarinan Hovineito, Hoviherrankatu 7 A ja B, Kaarina Kaarinan Hovipoika, Hoviherrankatu 7 C ja D, Kaarina Naapuritonteilla sijaitsevien kerrostalokiinteistöjen pihat muodostavat hyvän kokonaisuuden erikseen ja yhdessä. Molemmilla pihoilla näkyy asukkaiden osallistuminen ja aktiivisuus. Nämä asiat todettiin jo vuoden 2006 pihakilpailun arvostelun yhteydessä, jolloin näille kiinteistöille myönnettiin jaettu toinen palkinto. Hovineito-kiinteistön pihan keskellä olevan jätekatoksen ympäristö on muotoiltu hyvillä ideoilla höystetyllä laajalla perenna- ja istutusalueella, mukana myös yrttejä. Pihan Sarja 2 oma piha Henkilökohtainen sarja: maan tasalla asuvat rivi- ja paritalojen asukkaat 1. palkinto 500 euroa Merja Salmela, Länsipirtti, Laureuksenkatu 1 B 9, Turku Yksitasoisessa rivitaloasunnossa on suuri piha, johon on sijoitettu monia kasvilajeja ja toiminnallisia elementtejä: kesäkeittiö ja ryytimaa, ulkokalusteita pergolan suojassa ja sen ulkopuolella, mutta myös vapaata nurmialuetta. Monipuolinen kasvilajitelma, jossa mukana myös luonnonkasveja, vanhoja lajikkeitakin. Päätyasunnon etuja oli hyödynnetty tehokkaasti. 2. palkinto 300 euroa Terttu Lindell, Länsipirtti, Laureuksenkatu 1 C 15, Turku Rivitalokodin sekä taka- että etupihat olivat hienot myös tänä vuonna. Piha oli vuoden 2006 kilpailussa 2. sijalla. Piha on kuin ihana olohuone ulkona. Siisti ja monipuolinen. Köynnöksiä pihaa reunustavalla aidalla, iso ikivihreä tuija ja hyvin leikattu omenapuu, silti väljän oloinen. Hieno daaliaryhmä! 3. palkinto 200 euroa Ann-Christin Antell, Metsäniitty, Löytänänkatu 2 E 24, Turku Selkeästi lapsiperheen piha. Toiminnallinen ja kasvit sopivat siihen mukaan hyvin. Maaston kaltevuus ja Kesäkeittiö kiinnittää katseen. istutusten ryhmittely oli onnistunut nurmikkoalueisiin nähden. Hovipojassa oli hyviä yksityiskohtia kuten uusi ruusuportti tontin aidassa ja kohopenkki sen lähellä. Tontilla keskeisesti oleva pysäköintialue oli hyvin hoidettu ja toimi tontin osana. Molemmissa kiinteistöissä kompostit olivat käytössä ja kompostimulta antoi voimaa kasveille. Erityisen kiitettävää molemmissa kiinteistöissä oli asukkaiden vahva panos pihan hoidossa. Molemmissa kiinteistöissä miinuksena todettiin leikkipaikkojen puutteellinen hoito. Lapsia asuu ilmeisesti kovin vähän. Kolmatta palkintoa tai kunniamainintoja ei kiinteistöpihojen sarjassa jaettu. muut luonnon elementit varjostavankin metsän reunassa otettu hyvin käyttöön. Monipuolinen kasvivalikoima, myös ikivihreätä. Nurmikon halki kulkee kivetty polku, joka ohjaa pihalla tapahtuvaa liikettä. Kunniamaininnat Seppo Koskinen ja Annina Vahala, Suvipolku, Ritavuorenkuja 1 D 18, Turku Vuoden 2006 kilpailun 3. sija. Kaksikerroksisen rivitalon takapiha on hyvin hoidettu. Kasviryhmät on sijoitettu pihan reunoille ja rajattu kauniisti kanttikivillä siten, että pihan keskelle jää avoin nurmikko. Hyvinvoivat kasvit on istutettu ilmeikkäästi ja kerroksellisesti. Nurmikolle sijoitettu uusi vesiaihe on toistaiseksi vielä ehkä hieman irrallinen elementti. Oleskeluryhmän yhteydessä paljon yrttejä. Nina Paju ja Mika Lempiäinen, Kreulankartano, Kuohukuja 2 D 12, Turku Takapihan intiimistä ahtaudesta huolimatta pihasta on saatu mukava kokonaisuus. Etupihalla on monia hauskoja yksityiskohtia ja oivalluksia. Perennoja ja maanpeittokasveja on yhdistelty mukavasti. Etupihan erikoisuutena myös jokseenkin harvinainen puksipuu.

7 Kaarinan Hovipoika ja Hovineito jakoivat ykkössijan Pieni punainen omakotitalo rivitalon pihalla. Naapurien välinen yhteistyö kantaa hedelmää Kaarinan Hovipoika ja Hovineito jakoivat vuoden 2007 pihakilpailun ensimmäisen palkinnon. Naapurukset harjoittavat tiivistä yhteistyötä. Hyvin hoidettu piha viestittää kohteesta ja sen asukkaista. Veikko Mäen (vas.) ja Keijo Tapperin mukaan hyvin hoidettu ja siisti piha ehkäisee ilkivaltaa. Pihan rakentaminen, suunnitteleminen ja kunnostaminen tähtäävät siihen, että asukkaat viihtyvät. - Työtä on paljon, mutta pihanhoito on mukavaa, toteaa Hovipojan asukastoimikunnan puheenjohtaja Keijo Tapper. Keijo Tapper ja Hovineidon asukastoimikunnan puheenjohtaja Veikko Mäki iloitsevat viimevuotisen kakkossijan vaihtumisesta ykköspalkintoon. Palkinto ei kuitenkaan miehillä ollut ykköstavoitteena: piha pidetään kunnossa ja hoidettuna vuodesta toiseen. - Palkinto on kiva tunnustus kaikesta työstä, mitä teemme, Tapper sanoo. Keväällä 15 vuotta täyttävien kohteiden piha-alueet ovat suuret. Puurtamisen kädenjäljet näkyvät selkeissä istutusryhmissä ja lehti- ja havupuiden kirjossa. Hovipojan asukkaat hoitavat itse piha-alueen sekä nurmikon leikkaamisen. Hovineidossa pihatöistä vastaa huoltoyhtiö. Asukkailla on puutarha-alan osaamista ja innostusta. Hovineidossa asuu ammattitaitoinen puutarhuri, jonka asukkaat pakertavat pihatalkoissa kaksi kertaa vuodessa. - Istutukset teemme molemmissa kohteissa asukkaiden voimin. Kasvit eivät ole kalliita, mutta työtä ne vaativat. Yhteishankinnoissa olemme saavuttaneet säästöä, Tapper kertoo. Hän painottaa, että hyvin hoidettu piha-alue viestittää kohteesta ja sen asukkaista uusille asunnonostajille. Viheriöivät ja laajat piha-alueet sekä keskeinen sijainti Kaarinan keskustassa palvelujen äärellä ovat vaikuttaneet siihen, että kohteissa ei ole tyhjäkäyttöä. - Suuri piha on kiva pitää kauniina, mikä lisää kohteiden asumisviihtyvyyttä. Ihmiset tulevat asunnoistaan ulos juttelemaan ja nauttimaan ympäristöstä, ja naapureista, Tapper sanoo. Tunnetta omasta pihasta lisää tontin rajoille rakennettu yhteinen lautaaita, joka erottaa talot ja nurmikentät naapuritaloista. Valkoinen aita on osoittautunut käytännölliseksi läpikulun esteeksi. Nyt ihmiset käyttävät vain kulkuväyliä, oikaisut pitkin pihaa ovat loppuneet. - Aita rauhoitti tontit selvästi, Tapper kuvaa. Kompostoinnista multa kasveille Molemmissa kohteissa asukkaat ovat aktiivisia kompostoijia. Multa käytetään oman pihan kasvualustoissa. Jätepisteiden yhteydessä on viisi kompostia prosessin joka vaiheeseen. Jälkikomposti tuottaa muutaman kuution multaa vuosittain. - Kompostointi vaatii yhden ihmisen, joka huolehtii ja hoitaa, Veikko Mäki sanoo. - Kun kompostit hankittiin, valitsimme yhden henkilön hoitamaan niitä. Hänen ei tarvitse tehdä muuta. Jos joku asukas silloin tällöin hoitaa komposteja, se ei onnistu, Keijo Tapper tietää. Rahaa varattuna talousarviossa Keijo Tapper ja Veikko Mäki kertovat, että kohteissa on varattu asukastoimikunnan käyttöön tietty summa pihan kunnostamiseen ja istutuksiin sekä puutarhavälineiden hankintaan. Myös pihakilpailun palkintorahat on ohjattu tähän tarkoitukseen. - Se on talousarviossa tärkeä raha, joka on asukastoimikunnan päätettävissä ja käytettävissä, useampana vuonna, Tapper kertoo. Edellisvuoden kakkossijan palkinto käytettiin Hovineidossa pihakeinun ja ruusuportin hankkimiseen, Hovineidossa rakennettiin lasten leikkipaikka. Molemmissa kohteissa on yhteensä vain muutama lapsiperhe, mutta lasten leikkipaikka on koettu tarpeelliseksi pienille vieraille, jotka kyläilevät talossa. Pitkän tähtäimen suunnittelua Molemmissa kohteissa on laadittu 5-vuotissuunnitelma alusta lähtien. Suunnitelmassa on pohdittu, miten pihaa pitää kehittää, ja miltä se näyttää vuosien jälkeen. Se kannustaa pihatöihin pitkäjänteisesti. - Asukkaiden toivomuksesta istutimme hyötykasveja, vihreitä viinimarjoja ja vadelmapensaita. Ensi vuonna on tarkoitus istuttaa omenapuu tontin aurinkoiselle puolelle. Lehmukset eivät viihdy täällä, joten vaihdamme niitä ikivihreisiin havupuihin, mäntyihin ja kuusiin, Veikko Mäki kertoo. Keijo Tapper puolestaan suunnittelee istuttavansa Terijoen salavaa kevyenliikenteenväylän varteen vähitellen. - Salava on varma kasvi, joskin se roskastaa runsaasti, hän pohtii. Syksyllä ja talvella on aikaa valmistella kevään kasvukautta Hortonomi Marianne Blom-Salola suosittelee puutarhan kasvien hyödyntämistä esimerkiksi kransseissa ja kukka-asetelmissa. Havukasvit kannattaa istuttaa lokakuun puoliväliin mennessä, jotta ne ehtivät aloittaa juurtumisen ennen talven tuloa. Maanpinnan peittäminen esimerkiksi kuorikkeella pitää maan lämpimänä pitempään, jolloin juurtuminen jatkuu. Kukkasipuleita voi hankkia edullisesti tyhjennysmyynneistä ja istuttaa siihen saakka, kunnes maa jäätyy. Kun kasvualustat tehdään valmiiksi jo syksyllä, istutustöihin päästään heti, kun kasvukausi alkaa. Myös nurmikoiden pohjat kannattaa tehdä valmiiksi, jolloin siemenet voi kylvää aikaisin ja ne itävät nopeasti kevätkosteassa mullassa. Kompostin kääntäminen ja talouskompostorin tyhjentäminen kannattaa tehdä hyvissä ajoin, kun ilmat ovat vielä lämpimät. Uutta multaa voi levitellä jo syksyllä sinne, missä sitä tarvitaan. Osan lehdistä voi kompostoida helposti pensaiden alustoilla ohuen multakerroksen alla. Kukkasipulit ja pensaat sulaan maahan Pitkäjänteinen viherpeukalo aloittaa uuden kasvukauden valmistelun jo syksyllä. Puiden ja pensaiden istutus onnistuu Turun seudulla yleensä hyvin maan jäätymiseen asti. Talvi on hyvää aikaa katsella ikkunasta ulos ja suunnitella, mitä uusia istutuksia ja toimenpiteitä piha ja puutarha kaipaavat. - Näin säästyy aikaa ja työtä, toteaa hortonomi Marianne Blom-Salola. Talvet ovat nykyisin näillä leveyksillä leutoja, joten puiden ja pensaiden leikkauksia tehdään enenevässä määrin jo syksyllä. Kun lehdet ovat pudonneet, ravinteet ovat kulkeutuneet talteen kasvin juuriin. Kasveista voi poistaa vahingoittuneita oksia ja juuriversoja. Marjapensaiden hoitoleikkauksia voi suorittaa syksyllä, jos keväällä aikaa pihatöille on niukasti. Suuret nuorennusleikkaukset kannattaa kuitenkin siirtää kevääseen. Rivi- ja kerrostalojen nurmikoita leikataan säännöllisesti talven tuloon saakka. Nurmikko jätetään pidemmäksi, jotta se kerää vararavintoa juuriin. Viimeisellä kerralla nurmikko leikataan aivan lyhyeksi. Silloin haravointi keväällä on helpompaa. Pihan ja puutarhan kasveista voi ottaa erilaisia aineksia kransseihin ja kukka-asetelmiin etenkin joulun alla. Niihin voi liittää kaupasta ostettuja koristeita ja kristalleja, helmiä ja nauhoja, suihkuttaa värisprayta tai kiinnittää valosarjoja. Rikkaruohot irtoavat helposti Juuri ennen talventuloa kitketään monivuotiset rikkaruohot vielä kerran. Harmittavaiset ja työläät rikkaruohot irtoavat kosteasta maasta helpommin syksyllä ja varhain keväällä. Käytävien puhdistus rikkaruohoista onkin syytä tehdä joko viimeisenä työnä syksyllä tai ensimmäisenä keväällä. - Silloin ei tarvitse käyttää kemikaaleja rikkaruohojen tuhoamiseksi, Marianne Blom-Salola neuvoo. Syksyllä työvälineet ja puutarhakalusteet huolletaan. Puutarhakalusteet nostetaan sisään varastotiloihin kuivumaan. Kalusteet ja niiden metalliosat puhdistetaan ja tarvittaessa maalataan. - Talvella siihen on hyvää aikaa. Ilmettä pihaan erilaisilla valinnoilla Turun seudulla voi kokeilla eksoottisiakin kasveja. Esimerkiksi punalehtinen pyökki kasvaa Keski-Euroopassa, Hollannissa, Tanskassa ja eteläisessä Ruotsissa metsikköinä. - Turun seudullakin se näyttää viihtyvän edullisilla kasvupaikoilla kohtuullisesti. Leutojen talvien aikana kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia kasveja, Marianne Blom-Salola kehottaa. Blom-Salola kuvailee, että suomalaisen männyn voi leikata kuin bonsaipuun tai kuusen pallomaiseen muotoon. Puista ja pensaista leikatuista oksista sidotut niput soveltuvat näkösuojiksi, mutta niihin voi kiertää myös valosarjoja talvea valaisemaan. - Pimeänä aikana erilaiset kynttilälyhdyt puiden ja pensaiden oksilla tuovat valoa ja ilmettä pihaan. Paloturvallisuus täytyy aina muistaa, hän tähdentää. Rivi- ja kerrostalon pihoille voi istuttaa taimenesta kasvavan joulupuun, jolloin valosarjat on helppo kiinnittää pihan kaunistukseksi ja asukkaiden iloksi vuodesta toiseen. Lumisena pakkastalvena pihaa voi elävöittää kynttilä-, jää- ja lumipallolyhdyillä. - Valosarjat voi kiinnittää pilarimaisten kasvien ympärille, kuten tuijien, havujen, katajien sekä pylväshaapojen. Jos sataa paljon märkää lunta, tuijat ja katajat pitää muistaa puhdistaa lumesta nopeasti. Ne taipuvat tai avautuvat lumen painosta ikävästi. Kasvit suojaan jyrsijöiltä ja auringolta Koristeomenat suojataan rusakoilta, jotka syövät nuorten puiden kuoria. Runko on suojattava alhaalta asti ylöspäin vähintään 120 senttimetriin saakka tiheäsilmäisellä verkolla. - Jos rusakot syövät versoja, se ei vielä vahingoita puuta. Jos ne syövät runkoa, se on huono asia. Myyrien varalta uusi lumi tallataan puun ympärille pelastusrenkaaksi, Marianne Blom- Salola neuvoo. Kevättalvella auringonsuojat laitetaan kasvien päälle usein aivan liian myöhään. Ensimmäiset aurinkoiset päivät voivat vaurioittaa kasveja. Siksi kasvit kannattaa suojata jo syksyllä tulevilta kevätauringon säteiltä. - Esimerkiksi vihreä kudossäkki on hengittävää materiaalia, Blom-Salola lisää.

8 Yten toiminta vuonna 2007 Koko kuluvan vuoden 2007 Vasolla on mennyt hyvin, sillä käyttöaste on säilynyt korkealla yli 98 %:n tasolla. Vason hallituksen tehtyä kesäkuussa 2007 päätöksen osittaiseen omaan isännöintiin tai nykytermein kiinteistömanagerointiin siirtymisestä on asia pohdittu myös yhteistyöelimessä Ytessä. Asukashallinnon suhtautuminen sekä Vason hallituksessa että Ytessä on ollut asiaan myönteinen. Sen sijaan tummia pilviä on alkanut kasaantua syksyllä Turun kaupungin uusien omistajapolitiikkapohdintojen vuoksi. Vason hallitus päätti kesäkuussa 2007, että noin puolet Vason kohteiden isännöinnistä hoidetaan jatkossa omana työnä ja loput edelleen ostopalveluina. Nykyään termi isännöinti on varattu lähinnä asunto-osakeyhtiöiden hallinnosta puhuttaessa. Muiden kiinteistöjen kohdalla puhutaan kiinteistöjen manageroinnista. Asukashallinnon edustajat sekä Vason hallituksessa ja sen työvaliokunnassa sekä Ytessä ja sen työvaliokunnassa ovat olleet uudistuksen tarpeellisuudesta yksimielisiä. Paljon aikaa on käytetty pohdintaan siitä, mitä Vason kiinteistömanagerointi käytännössä on ja miten se heijastuu asukashallintoon. Omistajan eli Vason taholta on monesti vakuutettu, että aktiivinen asukashallinto on Vasolle jatkossakin ensiarvoisen tärkeää. Tätä pyritään tukemaan mm. kohteiden omilla nettisivuilla, jotka on tarkoitus ottaa asteittain käyttöön Vason nettisivustojen uudistuessa joulukuussa. Yten yhteiset asukashallinnon sivut säilyvät myös jatkossa. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen yhteydessä julkistettiin kaksi keskustelumuistiota, joista Turku-konsernin omistajapolitiikka liittyy suoraan Vasoon. Lainaan muistiosta Vasoa koskevan kappaleen: Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (kaupungin omistus 56,67 %) ylläpitää asumisoikeusasuntoja. Osakkeiden myyntiä yleishyödyllisille toimijoille tai muille osakkaille tavoitellaan erityisesti konsernin velan pienentämiseksi. Yhtiölle annetaan konserniohje, jossa lupaa uudistuotantoon ei anneta. Asiakirjassa visioidaan, että kaupunki luopuu asuntojen omistamisesta kokonaan vuoteen 2020 mennessä eikä harjoita enää asuntojen uustuotantoa. Po. muistio on asuntoliiketoimintaa käsitellessään linjauksiltaan erittäin kova ja kyyninen, eikä Turun kaupunki saisi esim. Vason osakkeet myymällä kovinkaan merkittäviä taloudellisia etuja puhumattakaan että mainittu toimenpide olisi ratkaisu Turun kaupungin talousongelmiin! Ytessä on 16 jäsentä ja 4 varajäsentä. Vuonna 2007 Yten puheenjohtajana on Pekka Paatonen, varapuheenjohtajana Raimo Kurki ja sihteerinä Pekka Mikkilä. Paitsi että Yte kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa, sen toiminta tapahtuu myös neljän työryhmän puitteissa. Yten työvaliokunta, jota Yten puheenjohtajana johdan, käsittelee pääasiassa talousasioita. Kuluvana vuonna työvaliokunnassa on käsitelty myös Vason kiinteistömanagerointia. Yten kritiikkiryhmän perustehtävänä on aivan Yten alkuajoista lähtien ollut antaa asukkaiden näkökulmasta lausunto asuntojen suunnittelijoille. Kritiikkiryhmän vetäjänä on Sari Koskinen. Yten ympäristöryhmän vetäjänä on Juha Näkkilä. Yten inforyhmä vastaa yhdessä Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäen kanssa Kotivaso-lehden toimittamisesta. Ryhmän vetäjänä on Ari Pikkarainen. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Yten päätöksen mukaisesti vastaan Yten puheenjohtajana Yten sähköpostiin osoitteessa yte@vaso.fi ja tuon tarvittaessa viesteissä esiintyneitä asioita Yten kokouksen käsiteltäväksi. Vason hallituksen toimikausi vuosille 2007 2009 alkoi kuluvan vuoden alusta. Vason hallituksen asukasjäseninä ovat Tuire Kähkönen ja Pekka Paatonen sekä varajäsenenä Raimo Kurki. Tuire Kähkönen on myös Vason hallituksen työvaliokunnan jäsen. Asukkaiden valitsemana valvojana tilintarkastajan valtuuksin toimii myös vuonna 2007 KTM Osmo Valovirta Tilitoimisto Ernst & Young Oy:stä, koska yhtään asukasta ei ilmoittautunut halukkaaksi valvojan tehtävään. Vaso-kokouksessa 15.11.2007 Pekka Paatonen Yten puheenjohtaja Rakentava ja hyvähenkinen Vaso-kokous Syksyn Vaso-kokous pidettiin perinteiseen tapaan Svenska Klubbenilla torstaina 15.11. Keskustelu ja asioiden käsittely sujui rakentavassa ja hyvässä hengessä. Kokous kesti tasan kaksi tuntia. Kokousväkeä kiinnosti oman isännöinnin aloittaminen, ja keskustelutti Turun kaupungin omistukseen liittyvät aikeet, jotka on nostettu esille kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelman keskusteluaineistoissa. Kokoukseen osallistui 28 kohteen edustajaa, yhteensä läsnä oli 47 osallistujaa. Valintojen lisäksi kokousväki käsitteli vuoden 2008 talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Pekka Paatonen valittiin jatkamaan Yten puheenjohtajana. Samoin varapuheenjohtaja Raimo Kurki sai jatkopestin. Yten 16 jäsenestä kahdeksan on erovuorossa vuosittain toimikauden ollessa kaksi vuotta. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Mikko Hirvonen, Tiina Immonen, Sari Koskinen, Tuire Kähkönen, Riikka Lehtismäki ja Pekka Paatonen sekä uusina jäseninä Tapio Kaihtela ja Anna-Kaisa Sjölund. Varajäseniksi valittiin Merja Salmela, Mirja Laakko, Raimo Porjo ja Tarja Laaksonen. Varajäsenten toimikausi on vuoden mittainen. He siirtyvät varsinaisiksi jäseniksi valitsemisjärjestyksessä. Asukkaiden nimeämänä valvojana jatkaa KHT Osmo Valovirta tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy:stä ensi kevään Vaso-kokoukseen saakka, jolloin asukkaiden nimeämä valvoja valitaan tilintarkastustoimiston kilpailuttamisen jälkeen. Kokouksen alussa YTE:n puheenjohtaja Pekka Paatonen antoi yhteistyöelimen kertomuksen tiedoksi kokousväelle. Kertomuksessaan hän viittasi kiinteistömanageeraukseen ja omaan isännöintiin, joiden tarpeellisuudesta Yte on ollut yhtä mieltä. Turun kaupungin Marraskuiseen Vaso-kokoukseen osallistuneita asukkaita rauhoitti tieto, että asumisoikeusasuminen on laissa säädettyä omistajatahosta huolimatta: asumisoikeussopimus suojaa asumista, ja asumisoikeusmaksu on turvassa.

9 YHTEISTYÖELIN 2008 Varsinaiset jäsenet Pj. Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Vpj. Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, 20740 Turku raimo.kurki@vasoasukas.fi Eeva Heinonen Pohjanmaankatu 3 D 31, 20740 Turku Mikko Hirvonen Kotikoivunkatu 4 A 2, 20210 Turku Tiina Immonen Ahmakuja 3 A 3, 20750 Turku Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku tapio.kaihtela@dnainternet.net Armi Kauppinen Mattelmäenkatu 3 B 7, 20780 Kaarina armi.kauppinen@pp.nic.fi Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku Riikka Lehtismäki Neitsyt Marian katu 3 C 5, 20400 Turku riikale@hotmail.com Airi Mattsson Lipunkantajankatu 5 B 31, 20360 Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 D 14, 20240 Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, 20610 Turku anna-kaisa.sjolund@seamk.fi Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku Varajäsenet Merja Salmela Laureuksenkatu 1 B 9, 20320 Turku Mirja Laakko Paraistentie 7 A 4, 20780 Kaarina Raimo Porjo Myötäinen 9 A 5, 20900 Turku Tarja Laaksonen Rauninaukio 2 B 26, 20300 Turku Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Varajäsen Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, 20740 Turku raimo.kurki@vasoasukas.fi Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa Osmo Valovirta Ernst & Young, Linnakatu 3 a B, 20100 Turku osmo.valovirta@fi.ey.com Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukkaille kanta-asiakaskortti Vason Vihreä kortti Vihreällä kortilla on mahdollista saada erikoishinnoiteltuja tuotteita tai alennuksia normaalihinnoista Vihreään korttiin liittyvistä yrityksistä. Joka tapauksessa voit odottaa, että saat näistä yrityksistä hyvää palvelua. Korttiin liittyvät palvelut ja tuotteet liittyvät läheisesti asumiseen. Vason Vihreä kortti avaa reilun pelin hengen Sinun ja korttiin liittyvien yritysten ja palveluntuottajien välillä! Vason Vihreä kortti toteutetaan ensimmäisen kerran vuonna 2008. Kortti uudistetaan vuosittain. Vihreä kortti on huoneistokohtainen Otamme käyttöön asiakaskortin, joka jaetaan Vasokoteihin joulukuun puolenvälin aikaan. Vason Vihreällä kortilla pystyt osoittamaan olevasi Vason asukas, kun käytät korttiin liittyviä etuja. Korttiin painetaan Vason tietojärjestelmästä löytyvien asumisoikeussopimuksen allekirjoittajien nimet ja huoneiston osoitetiedot. Myös muut samassa asunnossa asuvat perheenjäsenet voivat käyttää korttia. Ulkopuolisille korttia ei saa luovuttaa! Vihreä kortti vanhenee aina vuoden vaihteessa. Vuoden mittaan Vasoon muuttavat uudet asukkaat saavat oman korttinsa Vason toimistosta. Vihreän kortin yhteistyökumppanit ensimmäisen vuoden alussa: asumisoikeusasuntojen omistukseen liittyvät aikeet ovat Paatosen mielestä asuntolinjauksiltaan kovia. - Kaupunki ei saisi mainittavaa hyötyä, myynti ei ole ainakaan ratkaisu talousongelmiin. Toimintasuunnitelmakatsauksessaan toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kertoi, että kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat jatkuvassa nousussa, mutta eivät yhtä paljon kuin viime vuonna. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrien nousu oli 3,3 prosenttia ensimmäisellä vuosikolmanneksella, kun se viime vuonna oli 4,2 prosenttia vastaavana aikana. Asuntojen vuokriin on korotuspaineita, sillä vuokrat ovat nousseet 2 3 prosenttia, kun asuntojen kauppahinnat ovat nousseet lähes 10 prosenttia vuosittain. - En usko, että aso-asunnoissa on vastaavia korotuspaineita. Yleinen palkkojen nousu ja inflaatio heijastuvat myös asumisoikeusasuntoihin pitkällä aikavälillä. Peltomäen mukaan Rauhankatu 4:ään perustettava kiinteistömanageerausyksikkö ottaa vastuun kiinteistökannan uudistamisesta. Vason asunnot ovat suhteellisen nuoria, mutta nekin ikääntyvät vuosi kerrallaan. Tavoitteena on uudistaa ikääntyvää kiinteistökantaa, jotta asunnot ovat markkinaiskussa myös tulevaisuudessa. - Yksikkö osallistuu mahdollisten uudisrakennushankkeiden rakentamiseen sekä arvioi suunnitelmien ja elinkaariajattelun kustannuksia, mutta rakennuttajaksi emme kuitenkaan halua ryhtyä. DNA Oy Turku Kurjenmäenkatu 3, Raisio Kirkkoväärtinkuja 1 ja Kauppakeskus Mylly puh. 0800 398 313 Vaso-kotien laajakaistan toimittaja Mobiili-koti teemaan liittyviä tuotteita erikoishinnoin vuoden mittaan; tällä hetkellä perus- ja tallentava digiboxi (katso erillinen ilmoitus) sekä lisänopeuksia Vaso-laajakaistaan Viherlassila Oy Alakyläntie 2 4 Turku puh. (02) 254 6651 kodin vihersisustaminen, kesäkukat ja taimet teemaan liittyviä tuotteita vuoden mittaan erikoishinnoin Lainalaatikko Oy Rauhankatu 17, Turku puh. (02) 233 4436 muuttolaatikoiden vuokraus alennusta 20 % listahinnoista Rapido Siivous Oy Vahterantie 6, 21310 Vahto puh. (02) 536 9555, 044 080 0311/Hermanni Uusitalo luotettavat kotisiivoukset ensimmäisen siivouksen hinta 20 % Huom: kotitalousvähennys verotuksessa Kulmala Oy Huiskulantie 129, Turku puh. (02) 238 5808, 0400 520 886/Kulmala muuttokuljetuksia Vaso-hinnoittelu ja laatumuutot topatuissa muuttoautoissa Blom-Salola Marianne Vanha Tampereentie 337, Aura puh. 0400 787 247 pihojen suunnittelua pihojen, puiden ja pensaiden hoito-ohjeita neuvontaa kasviongelmien ratkaisussa Marianne tuntee Vason ja vasolaiset www.vaso.fi kertoo korttiuutiset ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri Oy Pläkkikaupunginkatu 25, 20320 Turku puh. (02) 338 3000 Vason asiakkailla käytössä asiakastili nro 104881 vasolaisille alennuksia nettohinnoista ja omia kampanjahintoja, superhalpa remonttimaali! Edut on tarkemmin esitelty Vason nettisivuilla maalit ja tapetit lattiapäällysteet työtarvikkeet Seuraa www.vaso.fi -sivujen kautta mitä uutta Vihreään korttiin liittyen tapahtuu. Jatkossa kotisivumme tulevat olemaan pääkanava, jossa se kerrotaan. Myös kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Kotivaso-lehti kertoo tuoreimmat Vihreä kortti -uutiset, mutta www.vaso.fi on ehtinyt kertoa sen jo aiemmin.

10 Vason kotisivut uudistuvat Joulukuun puolenvälin aikaan näkyy uutta ilmettä nettiosoitteessa www.vaso.fi. Vason ensimmäiset kotisivut ilmestyivät vuonna 1997. Silloin kotisivuillamme oli esillä koko asuntokantamme kiinteistökohtaisesti eri asuntotyyppejä myöden. Olimme silloin valtakunnallisesti yksi ensimmäisistä, joka pystyi esittelemään internetissä niin laajasti omistuksessaan olevat asunnot. Vuosien mittaan Vasonkin sivut ovat asteittain kehittyneet ja myynnissä olevat asunnot ovat jo vuosia olleet tarjolla Oikotie.fi sekä Etuovi.com -kauppapaikkojen kautta. Ilmeeltään ja sisällöltään uudistuneilla Vaso-sivuilla esitellään tietysti perustietoja asumisoikeusjärjestelmästä, kerrotaan Vasosta yhtiönä, annetaan ohjeita asumiseen, välitetään asukasdemokratiaan liittyvää tietoa sekä esitellään hyvin myynnissä olevat Vason asunnot. Sivujen sisältö julkaisuhetkellä ei ole suinkaan täydellinen ja kehitystyötä tullaan jatkamaan. Erityisesti Vasoasunnot -osuuteen liittyvä kuvitus ja asuntojen pohjapiirrokset tulevat täydentymään ja paranemaan laadullisesti. Myös joulukuussa 2007 julkaistava Vason Vihreä kortti ja siihen liittyvät ominaisuudet esitellään kotisivuilla. Vihreä kortti -tunnuksen takaa löytyy korttiin liittyvät uusimmat tiedot. Kohdekohtaiset kotisivut Kehitystyön kohteena on myös kohdekohtaiset sivut. Ne tulevat olemaan Vaso-asunnot -osuuden alla niin, että yk- sittäisen kiinteistön tiedoista pääsee ko. kiinteistön omille kotisivuille. Kohteen sivuille tulee tärkeät yhteystiedot isännöitsijästä, huoltoyhtiöstä, asukastoimikunnasta, väestönsuojelun vastuuhenkilöistä jne. Sinne tulee myös kohteen tärkeät asiakirjat; järjestyssäännöt, tilinpäätöstiedot, jne. Kohteen omat sivut toimivat myös ilmoitustauluna. Siellä voidaan kutsua koolle asukaskokoukset ja talkoot tai voidaan ilmoittaa ensi sunnuntaina pidettävästä kirpputoritapahtumasta. Kohdekohtaisten kotisivujen rakentelussa kuluu vielä jonkin aikaa, mutta tavoitteena on saada ne rakenteeltaan ja perustiedoiltaan valmiiksi alkuvuoden 2008 aikana. Kaapelitalouksien siirtymäaika päättyy helmikuun lopussa Analogiset lähetykset päättyvät kaapelitalouksissa ensi vuoden helmikuun lopussa. - Tämän aikataulun mukaan edetään, vahvistaa myyntipäällikkö Esko Koskinen Turun Kaapelitelevisio Oy:stä. Kotimaisten ohjelmayhtiöiden operaattoreille myöntämä lupa muuntaa digitaaliset lähetykset analogisiksi päättyy helmikuun lopussa. Kaapelitelevisioyhtiö lopettaa satelliitin kautta vastaanotettujen ulkomaisten digitaalisten signaalien muuntamisen analogisiksi kuitenkin jo vuoden vaihteen jälkeen. Tällä hetkellä yli 75 prosentilla kaapelitalouksista on valmius katsella digitaalisia lähetyksiä. - Joulumyynti on tulossa, joten prosentti nousee vielä vuoden loppuun mennessä, Esko Koskinen odottaa. Antennitalouksien tv-lähetykset muuttuivat digitaalisiksi syyskuun alussa. Televisiosta näkyy ohjelmia vain digitaaliseen vastaanottoon soveltuvan television tai digiboksin kautta. Vason kiinteistöt ovat kaapelitelevisioverkossa lukuun ottamatta Kan- karistonriviä, Haritun Helmeä, Haritun Hovia ja Puistokenttää. Näissä mainituissa tv:tä katsotaan antenniverkossa ja jo nyt digitaalisena. Kun asukas hankkii digiboksin, hänen pitää varmistaa, että laite soveltuu kaapeliverkkoon. Antennitalouksista osa jätti televisiomaksun maksamatta syyskuun alun jälkeen. Koskinen ennustaa, että vastaava kehitys tulee tapahtumaan myös kaapelitalouksissa. - Pieni osa jättäytyy varmasti digiajan ulkopuolelle, ainakin vähäksi aikaa, kunnes he jossain vaiheessa hankkivat digiboksin. Näin kävi myös Ruotsissa.

11 Kotisivutilaa ja sähköposti @vasoasukas.fi Vaso-kotien laajakaistaan kuuluu kotisivutilaa ja Vason oma sähköpostiosoitteen @vasoasukas.fi -pääte. Sähköpostiosoite luodaan ja otetaan käyttöön osoitteessa https://oma.lumonetti.fi. Sinne kirjauduttuasi avautuu näyttö, johon tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Ne saat, kun soitat DNA Oy:n (ent. Aurajoen tai Lännen Puhelin) palvelunumeroon 0600 390 907 (arkisin klo 9 22, lauantaisin klo 10 16, hinta pvm/mpm + 0,37 /min) tai käyt tekemässä palvelusopimuksen Kurjenmäenkatu 3 (Turku), Kirkkoväärtinkuja 1 (Raisio) tai Kauppakeskus Myllyn palvelupisteessä. Sinulta vaaditaan palvelusopimuksen syntymistä varten yhteystiedot asuntoosi Vasossa ja omat henkilötiedot. Oma Lumonetti Oma Lumonetissä voit esimerkiksi määritellä sähköpostiosoitteita itsellesi vaihtaa salasanan asettaa lomavastaajan ohjata sähköpostisi johonkin muuhun sähköpostiosoitteeseen tilata lisäpalveluja (vain pääkäyttäjät) Oma Lumonetin käyttäjätunnuksen ja salasanan saat tehdessäsi sopimuksen Lumonetti-palvelun käytöstä. Jos unohdat salasanasi, voit ottaa yhteyttä tekniseen tukeen numeroon 0600 390 907. Tekninen tuki on avoinna arkisin klo 9 22 ja lauantaisin klo 10 16. Puhelun hinta on pvm/mpm + 0,37 / min. Oma Lumonetti -palvelimessa voit rakentaa sähköpostiosoitteen itsellesi ja ohjailla sitä. Kun teet itsellesi sähköpostiosoitetta, kirjaudu tästä em. näytöstä sisään. Sen jälkeen valitse yläpalkista Palveluasetukset. Sitten valitse tekstissä oleva Sähköposti, sen jälkeen seuraavasta näytöstä myös tekstistä Sähköpostiosoitteet. Seuraavalla sivulla voit luoda korkeintaan kuusi sähköpostiosoitetta ja alasvetovalikosta valitset päätteeksi @vasoasukas.fi. Tulevan postin palvelin on mail.lumonetti.fi ja lähtevän postin smtp.lumonetti.fi. Näitä tietoja tarvitset kun käytät sähköpostejasi jollain sähköpostiohjelmalla, kuten Outlook Express. Postia voit lukea myös Webmailin kautta osoitteesta http://webmail.lumonetti. fi/, johon kirjaudut tunnuksillasi. Kotisivutilaa 100 Mt Jokaista käyttäjäyhteyttä kohti eli jokaista Vaso-kotia kohti on 100 megatavua kotisivutilaa. Oman kotisivun voi perustaa osoitteeseen http://kotisivu. lumonetti.fi/tunnus. Kotisivujen laatiminen on jonkin verran vaativampaa puuhaa kuin sähköpostiosoitteiden perustaminen. Kotisivujen tekemisessä tarvitaan taitoja ja työkaluja, joilla omat sivut toteutetaan. Tämän jälkeen sivustot siirretään omalta koneelta jollain FTP-ohjelmalla (esim. SmartFTP (www.smartftp.com)) osoitteeseen kotisivu.lumonetti.fi, Login-kohtaan tulee käyttäjätunnuksesi ja Password-kohtaan salasanasi. Siirtoon löytyy ohjetta osoitteesta http://www.lumonetti.fi/internet/ohjeet/kotisivut/siirto.html. Itse Vaso on vakuuttanut talot ja niihin liittyvät tilat kiinteistön täysarvovakuutuksella. Se korvaa kiinteistölle tapahtuvat vahingot mikäli vesijohto äkkiä vuotaa, viemäri tukkeutuu tai asukkaan viallisesta sähkölaitteesta syttyy tulipalo. hankittu kotivakuutus on välttämätön! Hölmö säästää jättämällä kotivakuutuksen ottamatta! Jo vähäinenkin vahinko aiheuttaa asunnon asukkaille harmia. Vesivahingoissa remonttiajat ovat aina pitkiä, koska kostuneita paikkoja joudutaan kuivattelemaan äänekkäillä kuivureilla viikkokaupalla. Samoin kosteus pilaa asukkaan omaisuutta; mattoja ja huonekaluja. Nopeastikin ja vähällä vedellä sammutetun tulipalon jäljiltä savuvahingot ovat aina huomattavia, jolloin ainakin tekstiilejä tulee käyttökelvottomaksi. Yleisesti on käytössä periaate, että se joka vahingon aiheuttaa myös vastaa syntyneistä kuluista. Jos ei ole kysymys tuhopoltosta tai tahallisesti tukitusta viemäristä, ei vahinkojen maksumieheksi ole löydettävissä muita kuin vakuutusturva. Odottamattomassa ja äkillisessä vahinkotilanteessa ei kiinteistön omistajakaan ole syyllinen. Isojen vesi- ja viemärivahinkojen ja huoneistopalojen jälkeen joudutaan poikkeuksetta remontin ajaksi evakkoon. Vason hankkima vakuutusturva ei kata kuluja, jotka asukkaalle aiheutuvat pilalle menneestä omaisuudesta, remontin ajaksi hankitusta korvaavasta asunnosta, muuttokuluista jne. Tällaista ei-toivottua, mutta kuitenkin mahdollista, tilannetta varten on jokaisen asukkaan varauduttava omalla kotivakuutuksella! Hanki kotivakuutus! Kotivakuutus on yhdistelmävakuutus, joka yleensä sisältää esine-, vastuuja oikeusturvaosan. Esinevakuutuksella vakuutetaan kodin irtaimisto, vastuuvakuutuksella perheenjäsenten ulkopuoliselle aiheuttamat vahingot ja oikeusturvavakuutuksella oikeudenkäyntikulut. Peruspakettia voi kuitenkin muokkailla oman tarpeensa mukaan. Evakkoon oman vakuutuksen turvin Kun asunnossa sattuu tulipalo, vesitai muu asumisen estävä vahinko, korvaa kotivakuutus väliaikaisen asumisen aiheuttamat kohtuulliset lisäkulut vakuutusyhtiöstä riippuvin ehdoin. Tilapäisasunnon löytämisessä Vaso pyrkii auttamaan parhaan kykynsä mukaan, mutta itse evakkoasumisen kustannukset kuuluvat kotivakuutuksen piiriin. Säästä kilpailuttamalla älä alivakuuttamalla Muista tarkistaa vakuutusturvasi säännöllisesti! Kotivakuutuksen maksut riippuvat omaisuuden vakuutusmäärästä tai pinta-alatiedoista, siitä minkälaisessa rakennuksessa omaisuus on ja valitusta omavastuusta. Kotivakuutuksen hintoja kannattaa kysellä useammastakin vakuutusyhtiöstä. Vakuutuksen ottaja voi joko itse määrittää vakuutusmäärän tai se voi perustua yhtiön arviointiohjeisiin. Säästöä on turha tavoitella alivakuuttamisella, jossa omaisuuden arvo määritellään liian pieneksi. Tällöin osa mahdollisesta vahingosta jää aina omaksi tappioksi, vaikka sattunut vahinko olisi ollutkin täydellinen.

12 Kun liesituuletin jättää rasvan hajun huoneistoon, hana vuotaa, lavuaari on tukossa, ja wc-pönttökin lorisee, asumismukavuus kärsii. Asukas voi ylläpitää laitteiden ja märkätilojen kalusteiden toimintakuntoa pienin kotikonstein. Jos kotikonstit eivät riitä, soitto isännöitsijälle tai huoltomiehelle kannattaa tehdä viivyttelemättä. Kotikonstit lisäävät asumismukavuutta Huoltomies Jarmo Toivonen näyttää, miten helposti ja vaivattomasti keittiön liesituulettimen suodattimen puhdistus tapahtuu. Lähteenä käytetty myös www.vaso.fi Näin puhdistat ilmastointiventtiilin Puhdista venttiili kostealla kangaspyyhkeellä säännöllisesti pari kertaa vuodessa. Irrota tarvittaessa venttiili puhdistamista varten kiertämällä sitä vastapäivään. Erityisen likaiset venttiilit voi pestä tavallisella astianpesuaineella ja vedellä. Pulloharja soveltuu hyvin pesuun. Irrota tiiviste pesun ajaksi. Jos poistoilmaventtiilin yhteydessä on äänenvaimenninpatruuna, puhdista se tarvittaessa kevyesti harjaamalla venttiilin irrottamisen jälkeen. Kiinnitä venttiili paikalleen kiertämällä myötäpäivään. Venttiilin kannen säätöasentoa ei saa muuttaa puhdistettaessa. Asukas voi huolehtia kotikonstein monesta asumismukavuutta ylläpitävästä toimenpiteestä. Konstit ovat monet, mutta yksi on ylitse muiden: säännöllinen puhdistus. Tämä pätee niin liesituulettimen suodattimen, ilmanvaihtoventtiilien kuin kylpyhuoneen lattiakaivonkin kohdalla. Kotikonstit eivät aina riitä, jos lavuaarin viemäri on tukkeutunut tai vesikalusteet vuotavat. Kiireellisissä tapauksissa on otettava nopeasti yhteyttä isännöitsijään tai huoltomieheen. Vettä tiputteleva hana tai vuotava wc-istuin tulee kalliiksi vuositasolla. - Lähtökohtana on, että asukas noudattaa vastuunjakotaulukkoa mahdollisimman pitkälle, neuvoo huoltomies Jarmo Toivonen Turun TaloTeam Oy:stä. Useimmiten Jarmo Toivoseen otetaan yhteyttä, kun lavuaari menee tukkoon tai vesihanojen tiivisteet täytyy uusia. Myöhään syksyllä ja alkutalvesta kylmät patterit askarruttavat asukkaita, vaikka asunnossa on lämmintä. - Tilanne helpottuu, kun ensimmäiset pakkaset tulevat, Toivonen tietää. Pattereiden lämpötila pidetään usein vakiona. Tällöin on vaarana, että termostaatit jumiutuvat ja kalkkeutuvat käytön puutteesta. - Lämpöpatterien termostaatit voi silloin tällöin kääntää 0-asennosta ääriasentoon, jolloin neulaventtiili ei jämähdä paikoilleen. Paperi apuna tarkistamisessa Yksinkertainen tapa tarkistaa poistoilmaventtiilien toiminta on ottaa pala talouspaperia ja asettaa se vuorotellen jokaisen venttiilin eteen. Jos ilmanvaihto toimii, paperi imeytyy kiinni venttiiliin. Jos paperi ei imeydy venttiiliin tai putoaa itsestään, ensimmäinen toimenpide on puhdistaa poistoilmaventtiili rakoineen. Mikäli puhdistuksen jälkeenkään paperi ei imeydy venttiilin pintaan, tuuletusikkunaa voi raottaa hieman ja kokeilla uudelleen. Jos paperi nyt tarttuu kiinni, korvausilmareitti on tukkeutunut. Korvausilmaventtiilit eivät saisi koskaan olla kokonaan kiinni. Kesällä voi korvausilmaventtiilit pitää täysin auki, talvella riittää pienikin rako. Raittiin ilman tulon tuntee kädellä varsinkin talviaikaan. - Asukkaan kannattaa vaihtaa raikasilmasuodattimia säännöllisin väliajoin, Jarmo Toivonen neuvoo. Paperitesti auttaa paljastamaan myös pienet wc-pöntön vuodot. Asukas voi löytää vuodon yksinkertaisella paperitestillä: aseta pala wc-paperia pöntön takaseinämälle ja katso kastuuko se heti. Pitkään jatkunut vuoto näkyy pöntön sisällä vesivanajälkenä. Liesituulettimen suodatin puhtaaksi VASTUUNJAKOTAULUKKO >> Talon vastuulla: Ulkoseinät, painumat ja halkeamat kantavissa rakenteissa, parvekkeet Lämmöneristeet ja märkätilojen vesieristeet Ulko-oven käyntihäiriö tai rakennevika, alkuperäinen lukko, ovensuljin (ovipumppu), ovenpysäytin ja aukipitolenkki, ovikello (tapauskohtaisesti) Parvekeoven rakennevika tai käyntihäiriö Postiluukku, ulko-oven nimikilpi Keittiön liesituulettimessa on suodatin, joka tulee puhdistaa kuukausittain. Puhdistus ehkäisee myös palovaaraa. Liesikuvun pohjalevyn aukaisuun ei tarvita työkaluja, ja suodatin on helppo ottaa pois pesua varten. Rasvasuodattimen voi laittaa likoamaan muutamaksi tunniksi lämpimään veteen, jossa on esimerkiksi konetiskiainetta. Liotus irrottaa likakerrostumat tehokkaasti irti, jolloin Ikkunoiden ulko- ja sisäpuitteiden ja karmien rakenneviat, helojen yms. varusteiden korjaus, maalaus Talon asentamat parvekelasitukset Märkätilojen seinäpintojen ja saunan paneloinnin korjaus Saunan lauteiden korjaaminen Patterien ilmaaminen ja perussäätö Patteriventtiilien ja termostaattien korjaus ja huolto pesu käsin on vaivatonta. Suodatin täytyy huuhdella ja kuivattaa huolella. - Metallisen suodattimen voi pestä myös astianpesukoneessa, Jarmo Toivonen sanoo. Huolellisuutta märkäkalusteissa Viemärit on tarkoitettu ainoastaan jätevesien kuljettamiseen, ne tukkeutuvat kiinteistä jätteistä. Jos viemäri on tukossa, lavuaariin ei kannata laskea lisää vettä ja odotella, vaan silloin kannattaa soittaa apua paikalle. - Kinkun rasvat ja kanaliemet pitää hävittää kuivajätteen mukana tai kompostissa. Niitä ei saa kaataa lavuaariin. Kiintoaineet tukkivat viemärin ajan kanssa, vaikka hetkellisesti ne näyttävätkin uppoavan uumeniin, Jarmo Toivonen muistuttaa. Kylpyhuoneiden ja saunatilojen lattiakaivot on syytä puhdistaa hiuksista ja kuonasta säännöllisesti. Asukas voi hankkia lattiakaivon kansiritilän päälle verkkosuodattimen, jonka puhdistaminen ja peseminen on helpompaa, mutta myös miellyttävämpää. Viemäröintipisteessä on altaan alla vesi- eli hajulukko, joka estää viemäriaromien pääsyn asuntoon. Myös hajulukko tukkeutuu aika ajoin hiuksista, nukasta, lietteestä ja muista aineksista. Hajulukon voi puhdistaa kiertämällä putken osat auki ja pesemällä ne. Kun osat kierretään takaisin, on muistettava huolehtia, että tiivisteet tulevat paikoilleen. Poistoilmaventtiilien säätö ja korjaus sekä ilmanvaihtokanavien puhdistus Liesituulettimen tms. korjaus Hanojen virtaamien perussäätö Hanojen korjaus ja uusinta, suihkujen ja suihkuletkujen uusinta (tapauskohtaisesti) Putkistovuodot Vesilukkojen ja lattiakaivojen korjaus ja uusinta Wc-laitteen korjaus (ei asukkaan särkemät osat)

13 Energiatodistukset tulevat Vasoon vuoden 2008 aikana Tavoitteena energiansäästö Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta ja tunnistaa niin pihit kuin syöpöt rakennukset. Vasossa laaditaan energiatodistukset kiinteistöille vuoden 2008 aikana. Energiatodistuksen tavoitteena on parantaa kiinteistön energiatehokkuutta, mikä on kiinteistön omistajan ja asukkaan etu: mitä vähemmän energiaa kiinteistö kuluttaa, sitä parempi myös ympäristölle. Rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus silloin, kun rakennus tai siinä oleva asunto otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan. Todistus pohjautuu lakiin ja asetukseen rakennuksen energiatehokkuudesta, joka astuu voimaan vuoden 2008 alussa. Ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta. Omakotitaloille ja enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille, jotka ovat valmistuneet ennen lain voimaantuloa, todistus on vapaaehtoinen. Asiantuntija Matti Hellgrén Suomen Talokeskuksesta tähdentää, että energiatodistus on asiapaperi, joka perustuu rakennuksen todelliseen energiankulutukseen. Yksikkönä on energiankulutus kwh/bruttopinta-ala. Kiinteistö normeerataan Jyväskylään huolimatta siitä, missä rakennus sijaitsee. Energiatodistuksen laskennassa kiinteistössä pitää olla tiedossa oikea bruttoneliömäärä. Bruttoala on kaikkien kerrostasoalojen summa: rajoina ovat kerrostasoa ympäröivien ulkoseinien ulkopinnat. Kylmät sekä alle 160 senttimetrin korkuiset tilat otetaan huomioon energiatehokkuutta laskettaessa. - Usein huoneistojen pinta-alat ja kerrosneliömetrit ovat hyvinkin selvillä, mutta bruttoneliöiden määrä voi olla monessa asuinrakennuksessa epäselvä, Hellgrén arvioi. - Kuinka eri toimijat pääsevät yhtenäiseen lopputulokseen erilaisten laskentakaavojen perusteella, on arvoitus, hän pohtii. Energialuokka A:sta G:hen Energiatehokkuuden perusteella kiinteistölle määritellään energialuokka kylmälaitteista tutulla asteikolla A G. Asteikot ovat erilaiset erilaisille rakennustyypeille. Kiinteistön lämmitysmuoto ei vaikuta rakennuksen saamaan energialuokkaan. - Vain harva asuinrakennus saavuttaa A-tason, jos se on rakennettu normaalien rakennusmääräysten mukaan, Matti Hellgrén ennustaa. Energiatehokkuuden määritys perustuu rakennustyypistä riippuen laskennalliseen tai kulutustietoihin pohjautuvaan energiankulutukseen. Kiinteistösähkön kulutus määritellään ensisijaisesti rakennuksen sähkömittareiden perusteella. Mikäli rakennuksessa on käyttäjäkohtaiseen mittaukseen sisältyviä talotekniikkalaitteita tai muita laitteita, joiden kulutus sisältyy normaalisti kiinteistösähkön kulutukseen, nämä kulutukset lisätään mitattuun kiinteistösähkön kulutukseen. - Mitatusta kiinteistösähkön kulutuksesta vähennetään mahdollisten sähköisten lämmitysten kuten ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja jäähdytysjärjestelmien kulutukset, Matti Hellgrén selvittää. Voimassaoloaika vaihtelee Energiatodistuksen voimassaoloaika vaihtelee todistuksen laatijan ja raken- nuksen mukaan. Omakotitalojen ja korkeintaan kuuden asunnon kiinteistöissä, energiakatselmuksen yhteydessä laaditut sekä erilliset energiatodistukset ovat voimassa 10 vuotta. Yli kuuden asunnon uudisrakennuskohteissa energiatodistus on voimassa neljä vuotta. - Isännöitsijäntodistukseen sisältyvän todistuksen voimassaoloaika on lyhyempi. Se tullaan päivittämään useammin, Matti Hellgrén arvioi. Todistus voidaan antaa rakennuslupamenettelyn tai energiakatselmuksen yhteydessä, osana isännöitsijäntodistusta tai erillisenä todistuksena. Erillisen energiatodistuksen antajien pätevyysvaatimuksista säädetään ympäristöministeriön asetuksessa. Tällöin todistus sisältää myös suositukset energiatehokkuuden parantamiseksi. - Isännöitsijäntodistuksen yhteydessä annettava energiatodistus tulee olemaan yleisin tapa, Hellgrén uskoo. Asukkaan vastuulla: Viemäritukosten avaus (kustannusvastuu asukkaalla, jos hänen aiheuttamansa) Kiinteiden valaisinten ja niiden kupujen korjaus Pistorasioiden ja kytkimien korjaus (tapauskohtaisesti) Kiukaan korjaus Lieden ja jääkaapin korjaus ja huolto Aidat, yhteiset pihavarastot ja katokset Lisäavaimen hankinta, kadonneen avaimen vuoksi uudelleen sarjoittaminen Turvalukon, varmuusketjun ja ovisilmän asentaminen ja huolto Ulko-oven saranoiden ja lukon voitelu, tiivisteiden uusinta ja korjaus Ikkunoiden tiivisteiden korjaus ja uusinta Sälekaihtimien asentaminen Sisäovien saranoiden ja lukkojen voitelu Parvekelasitukset (asukkaan asentamat) Märkätilojen lattioiden ja seinien kunnon tarkkailu Parvekkeen puhtaanapito ja sen vedenpoistoaukkojen puhdistus Poistoilmaventtiilien puhdistus Korvausilmaventtiilien puhdistus ja suodattimien puhdistus ja vaihto Liesituulettimen tms. suodattimen puhdistus Hanojen suuttimien puhdistus Pesukoneen liittäminen, pesukoneen letkut ja astianpesukonehanan hankkiminen Vesilukkojen ja lattiakaivojen puhdistaminen Hanojen ja wc:n vuotojen tarkkailu Lamppujen ja loisteputkien hankinta ja vaihto sekä loisteputkivalaisinten sytyttimien hankinta ja vaihto Sulakkeiden hankinta ja vaihto Antenniliitosjohtojen hankinta Puhelinjohtojen lisääminen Jääkaapin, lieden yms. merkkivalojen lamppujen hankinta ja vaihto Palohälytin ja sen paristot Kiuaskivet Kylmäkalusteiden lauhduttimien puhdistus ja jääkaapin sulamisvesiputken puhdistus Oman piha-alueen puhtaanapito, nurmikkotyöt ja pensaiden hoito Ulko-oven edustan puhtaanapito, lumityöt ja liukkaudentorjunta

14 Mika Laakson 3,5-vuotias tytär, Sanni, on Isotalon nuorin talkoolainen. Yhteistyö tuottaa tulosta Pihatalkoot hyvä tapa tutustua Nauru kaikuu, ja hyväntuulinen puheensorina täyttää kauniin syyssään. Mika Laakso kippaa lehdet kottikärryistä. 3,5-vuotias Sanni juoksee paikalle ja haravoi muutamat lennelleet lehdet kekoon. Aurinko paistaa täydeltä terältä. On jokavuotisten syystalkoiden aika. SKV Isännöinnistä Realia Management SKV-konserni toimii kiinteistönvälityksen ja isännöinnin rintamilla. Aikaisemmin Vason kiinteistöjen isännöintiä on hoitanut SKV-konserniin kuuluvat Turun Talokeskus Oy ja SKV Isännöintipalvelu Oy, joista viimeksi mainittu oli vasolaisille paremminkin tuttu Kiinteistövastuu-nimellä. SKV järjesteli uuteen uomaan isännöinnin asiakassuhteitaan niin, että isommat asiakkaat siirrettiin hiljattain perustetun Realia Management Oy:n asiakkaiksi. Muutos tapahtui syyskuun alussa. Tämän johdosta kaikki Vason SKV-isännöidyt kiinteistöt siirtyivät uuden toimijan yhteyteen. Talokeskuksen kohteiden isännöinti siirtyi osoitteeseen Käsityöläiskatu 4 a ja myös kohteiden isännöitsijät vaihtuivat. Vanhan SKV Isännöintipalvelun isännöitsijä ja asiointiosoite pysyi entisellään em. osoiteessa, mutta firman uusi nimi tuli opeteltavaksi. Pernon kaupunginosassa sijaitsevan Isotalon asukkaat istuttavat uutta nurmikkoa, puhdistavat lipputankoa, haravoivat piha-alueita, leikkaavat pensaita ja kahvittelevat grillikatoksen alla. Lokakuinen lauantaipäivä kuluu pihatöiden merkeissä. Illalla on perinteiseen tapaan grillijuhla. Vuonna 1993 valmistuneen kohteen asukastoimikunnan jäsen Jukka Harjamäki, puheenjohtaja Pekka Paatonen ja sihteeri Marjatta Pikkarainen korostavat asukkaiden välistä yhteistyötä piha-alueen kunnostamisessa ja siistimisessä. Kohteessa on järjestetty pihatalkoot perustamisvuodesta lähtien, säännöllisesti. - Paitsi Kymppijuhlien aikana jätimme talkoot väliin ja järjestimme Olympialaiset, Jukka Harjamäki kertoo. Asukkaat ja aktiiviset asukastoimikunnan jäsenet osallistuvat kiitettävästi pihatalkoisiin. - Kun teemme yhdessä töitä, lopputulos näkyy, Marjatta Pikkarainen sanoo ja katselee tyytyväisenä ympärilleen. - Pihatalkoissa asukkaat tutustuvat toisiinsa. Ne luovat yhteishenkeä, Pekka Paatonen jatkaa. Yhteistyö kantaa hedelmää talvellakin, sillä asukkaat vastaavat lumenluonnista vuorotellen. Kohteessa on 28 asuntoa, vuoroviikko osuu kohdalle pari kertaa vuodessa. - Lumenluonti tapahtuu nopeasti ja säästää asumiskustannuksia. Teimme asukaskyselyn asiasta, ja kaikki halusivat jatkaa käytäntöä, Paatonen kertoo. Syystöihin kuuluu nurmikon paikkaus ja istutus. Erkki Lahtinen levittää multaa paikattavalle alueelle rinteeseen. Tapani Sulin tuo lisää uutta multaa, jota on varattu nurmikon kunnostamiseen kuusi kuutiota. Nurmikon leikkausta vaikeuttaneet kivet on kangettu ylös. Kuten lehdessämme on toisaalla kerrottu, tulee näiden kohteiden isännöinnissä tapahtumaan muutoksi myös vuoden 2008 aikana. Aurajoen Puhelin on nyt DNA Heinäkuun 2007 alusta Vasokotien laajakaistayhteyden toimittaja on ollut uudelta nimeltään DNA Oy. Uusi yritys syntyi kun joukko alueellisia puhelinalan yrityksiä päätti liittyä yhteen, muodostaen valtakunnallisen isomman toimijan. Kaikki aiemmin Aurajoen Puhelimeen tai Lännen Puhelimeen liittyvät yhteystiedot ja palvelulinjojen puhelinnumerot ovat yhä voimassa. Erkki Lahtinen (vas.) ja Tapani Sulin istuttavat uutta nurmikkoa. Marjatta Pikkarainen ja Pekka Paatonen lakaisevat kulkuväylää samaan tahtiin. Pihatalkoot luovat yhteishenkeä.

15 Kun on muutto tai muusta syystä pitää päästä eroon ylimääräisistä huonekaluista tai kodinkoneista, älä silloin jätä niitä lojumaan kiinteistön roskalaatikoille. Turun seudun kierrätyskeskukset ja ekotorit hoitavat käyttökelpoisten tavaroiden kierrätyksen lisäksi kotitalouksien ongelmajätteiden sekä kodinkoneiden ja elektroniikan vastaanottoa. Kierrätyskeskukset ja ekotorit Turun Ekotori Kirkkotie 10 Puhelin (02) 277 6300 Avoinna ma pe 9 18, la 10 14 (kesälauantaisin suljettu) Nuppulantie 30 Puhelin 043 822 0173 Avoinna ma pe 11 17 www.turunekotori.fi Kierrätykseen kelpaa tavallises- ti esim. huonekalut. Käyttökelpoisen sohvan voi Ekotorille vie- dä maksutta, huonokuntoisesta sohvasta peritään n. 10 vastaanottomaksu. Sähköelektroniikkalaitteita otetaan kotitalouksilta vastaan veloituksetta sekä ehjinä että viallisina. Kuljetusmaksu on Turun kaupungin alueella 12. Kaupungin ulkopuolella oleviin kohteisiin sovitaan kuljetusmaksuista tapauskohtaisesti. Isokokoisten tai painavien tavaroiden kuljetuksen hinta sovitaan aina erikseen. Kaarinan kierrätyskeskus, Ekokaarina Koristontie 1 Puhelin 020 764 9890 Avoinna ma pe 9 18, la su 9 15 www.ekokaarina.net Hyväkuntoiset huonekalut vastaanotetaan veloituksetta. Ekokaarina purkaa myyntikelvottomat huonekalut. Palvelu on maksullista. Pyydä hinta-arvio suoraan Ekokaarinasta, yleensä hinta on noin 5 35. Noutopalvelun hinta esim. Kaarinan alueelta 5, Turusta 10 ja Piikkiöstä 20. Kuljetus on hyvä tilata edellisenä päivänä, jolloin voit myös pyytää hintaarvion. Suurista kuormista peritään erillinen maksu. Raision Ekotori Purokatu 10 Puhelin (02) 438 7728 Avoinna ma pe 9 18, la 9 14 www.raisionekotori.fi Raision Ekotori vastaanottaa mm. käyttökelpoiset huonekalut. Näiden vastaanotto on yksityisasiakkaalta maksutonta. Ekotorille voi toimittaa myös myyntikelvottomat huonekalut, joista peritään kierrätysmaksu, esim. sohva n. 7 10. Tarkan hinnan saa tietoonsa ottamalla yhteyttä Ekotorille. Ekotorilla toimii myös noutopalvelu. Raision ja Naantalin alueelta hinta on 15,60 /nouto, muilta alueilta 23,05 /nouto. Liedon Kisällikellari Teollisuuskuja 2 A Puhelin (02) 4873 3392 Avoinna ma, ke, to 8 16, ti 8 19 (heinäkuussa ti 8 16), pe 8 14.30 www.lieto.fi/kisallikellari Kisällikellari ottaa maksutta vastaan kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa. Lisäksi vastaanotetaan kotitalouksilta kaikenlaiset (myös rikkinäiset) sähkö- ja elektroniikkalaitteet, kodinkoneet yms. Kisällikellarin kuljetuspalvelu noutaa tavarat tarvittaessa. Kuljetusveloitus on Liedon kunnan alueella 10 ja muualle kilometrien mukaan. Kompostoreita kaksi kaupan Vason Viiripuisto (Vesalankatu 14, Kärsämäki, Turku) myy tarpeettomana kaksi kompostoriaan: merkki TARA, väri ruskea, hinta 50 euroa/kpl. Kuljetus on hoidettava itse. Tiedustelut: Isännöitsijä Tuija Rihko, Realia Management Oy, 010 228 7208.

Lux Eternam Ikuinen Valo Sydämen palo Rakkaus jalo Ikuinen valo Hellyyden jano Totuuden palo Rakkaus jalo Ikuinen valo Totuuden jano Kosketusta ano Rakkaus jalo Ikuinen valo Kylmyys: varo Kosketusta ano Rakkaus jalo Ikuinen valo Lux eternum luceat eis: Ikuinen valo teille loistakoon!!! Ari Pikkarainen 2007 Toimiston aukioloajat joulun aikaan Vason toimisto on normaalisti (talvikuukausina ma to klo 9 16, pe klo 9 15) avoinna jouluviikkoa edeltävän viikon sekä jouluviikon torstain ja perjantain. Toimisto on suljettuna 24. 26.12. Uudenvuodenaattona maanantaina 31.12.2007 suljemme klo 13.00. Vason toimiston väki toivottaa Joulurauhaa asukkaillemme! Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Asukkaillemme ja Yhteistyökumppaneillemme! En Fridfull Jul och Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas Våra Invånare och Samarbetspartner! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Egentliga Finlands Bostadsrätter Ab VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:N TIEDOTUSLEHTI TALVI 2007 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 2747 000 Päätoimittaja Pekka Peltomäki Painopaikka: Euraprint Taitto Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Riikka Lehtismäki ja Tiina Tång sekä avustavana toimittajana Vason kotisivut: www.vaso.fi Sähköposti: vaso@vaso.fi Kansi: JUBA