SUOMALAISEN OMISTUKSEN PUOLESTA VUOSIKERTOMUS
VUOSIKERTOMUS 2010
Sisältö Solidium 2 Solidium lyhyesti 3 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Solidiumin tehtävät ja toiminta Omistukset 8 Solidiumin salkku 10 Omistusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus 12 Elisa 14 Kemira 16 Metso 18 Outokumpu 20 Rautaruukki 22 Sampo 24 Sponda 26 Stora Enso 28 TeliaSonera 30 Tieto 32 Tikkurila Hallinnointi 34 Hallitus 36 Henkilöstö 38 Hallinto 42 Yritysvastuu Tilinpäätösosio 45 Hallituksen toimintakertomus 48 Tilinpäätös 55 Tilintarkastuskertomus 56 Lähteet ja huomautukset SUBSTANSSIARVO 7 715 Milj. SAATU VOITONJAKO 458 Milj. SIJOITUSTEN TUOTTO 35 %
VUOSIKERTOMUS 2010 Solidium lyhyesti Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa. Solidiumin sijoitustoiminta perustuu taloudelliseen analyysiin. Yhtiön sijoitusstrategian perusta ja keskeisin tavoite on nykysalkun hyvä hoito ja sen arvon kasvattaminen. Solidiumin osakesalkussa on katsauskauden lopussa yksitoista pörssilistattua yhtiötä, joissa kaikissa se on vähemmistöomistajana (Elisa Oyj, Kemira Oyj, Metso Oyj, Solidiumin tehtävä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Sampo Oyj, Stora Enso Oyj, Sponda Oyj, TeliaSonera AB, Tieto Oyj ja Tikkurila Oyj). Solidium on suurin tai yksi suurimpia omistajia sijoituskohteissaan. Yhtiö on pitkäaikainen omistaja, ja se pyrkii edesauttamaan aktiivisen omistajuuden keinoin yhteistyössä muiden omistajien kanssa omistamiensa yhtiöiden arvonmuodostusta. Keskeisimpiä aktiivisen omistamisen vaikutuskeinoja ovat muun muassa hallitusten jäsenten valintoihin vaikuttaminen sekä omistajien kannanottoa edellyttävien osakeantien ja merkittävien yritysjärjestelyiden valmisteluun osallistuminen. TEHTÄVÄ Solidiumin tilikauden 2009 2010 keskeiset asiat olivat: Sijoitusten tuotto 34,6 prosenttia Osakesalkun markkina-arvo 7 914 miljoonaa euroa kauden lopussa Solidiumin saamat käteisosingot ja pääomanpalautukset yhteensä 356 miljoonaa euroa Solidiumin hallitus ehdottaa yhteensä 356 miljoonan euron osinkoa maksettavaksi Solidiumin hallitus vahvisti Solidiumin arvot ja strategian Solidium sopinut yhteensä 600 miljoonan euron määräisistä rahoitusjärjestelyistä Uusia yhtiöitä osakesalkussa Tieto Oyj ja Tikkurila Oyj Solidiumin edustajat mukana seitsemän osakesalkun yhtiön nimitysvaliokunnassa Olla haluttu omistaja, jonka ammattitaitoa, hallinnointitapaa ja arvonluontikykyä laajasti arvostetaan VISIO 1. Ammattimaisuus 2. Integriteetti ja avoimuus 3. Vastuullisuus 4. Aloitteellisuus ARVOT 1. Kasvattaa osakesijoitusten arvoa pitkällä aikahorisontilla kustannustehokkaalla tavalla 2. Yhteistyössä muiden merkittävien osakkeenomistajien kanssa kehittää salkkuyhtiöitä niiden arvon kasvattamiseksi 3. Aktiivisesti osallistua hyvän hallinnointitavan ja pääomamarkkinoiden kehittämiseen Suomessa TAVOITTEET 1. Olla ankkuriomistaja, jolla on riittävä vaikutusvalta omistajan arvonluontisuunnitelmien kehittämistä ja toteuttamista varten 2. Keskittyä rajoitettuun määrään osakeomistuksia 3. Salkun allokaatioita kehitetään Solidiumin tehtävän mukaisesti, markkinaolosuhteet huomioiden SIJOITUSSTRATEGIA SOLIDIUM PÄHKINÄNKUORESSA 1. Kansallisesti merkittävät pörssiyhtiöt ja listautumista valmistelevat yhtiöt keskeisillä toimialoilla 2. Merkittävä vähemmistöosuus riittävän vaikutusvallan turvaamiseksi 3. Arvonnousupotentiaali aktiivisen omistamisen kautta 4 Pitkä sijoitushorisontti SIJOITUSKRITEERIT Osinkotuotosta yhtiön kulujen kattamisen jälkeen jäävä tuotto pääsääntöisesti tuloutetaan omistajalle OSINGONJAKO 2
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Toimintakyky vakiinnutettu Päättynyt tilikausi oli uuden Solidiumin ensimmäinen täysi vuosi. Se on ollut työteliäs ja sisältänyt kaikkea ennakkoon odotettua, mutta myös yllättävää työsarkaa. Toimintaympäristö muuttui perustamisvaiheen olettamuksista voimakkaasti, kun kansainvälinen talouden taantuma pakotti yrityksiä siirtymään nopeasti kasvustrategioista lyhyen aikavälin sopeuttamistoimenpiteisiin. Tässä yhteydessä Solidiumin toiminnan lähtökohdat olivat selvät. Sinivalkoisena ankkuriomistajana halusimme olla mukana tukemassa yrityksiä vaikeiden vaiheiden yli. Uuden yhtiön liikkeelle lähdössä peruskiviä ovat aina selkeä tehtävän eli mission määrittely sekä ydinorganisaation luominen. Solidiumin organisaatio saavutti tilikauden aikana laadukkaan toimintakyvyn. Yhtiöllä on sen alusta alkaen ollut hallitus, joka edustaa monipuolista osaamista ja kokemusta. Avoin ja kyseenalaistava keskustelu on ollut rakentavaa. Ilokseni voin myös todeta, että hallitusta yhdistää vahva sitoutuminen tehtäväämme. Vuoden aikana yh tiöön on luotu myös toimivat ohjausja valvontajärjestelmät. Toiminnallisen organisaation osalta tavoitteena oli rakentaa laadukas, kooltaan kompakti asiantuntijaryhmä, joka kykenee riittävän syvään analyysiin monilla eri toimialoilla. Vastuulliset päätökset edellyttävät perusteellista, objektiivista ja viileää analyysiä. Solidiumin hallitus on omassa vuosiarvioinnissaan antanut tälle työlle korkean arvosanan. Vuoden aikana asialistallamme on ollut lukuisia projekteja, osa suuruusluokaltaan varsin merkittäviä. Nuori organisaatio on hoitanut projekteja hyvin. Vain osa projekteista on tullut näkyviin julkisuuteen. Päätöksiä tehtäessä ei-päätökset vaativat kuitenkin yhtälailla perusteellisen valmistelun ja harkinnan. Ulkoinen palaute Solidiumin toiminnasta on ollut pääasiassa myönteistä. Kriittiset kommentit ovat liittyneet toimintamme aktiivisuuteen tai sen väitettyyn puutteeseen sekä palkitsemisjärjestelmiin. Toimintamme aktiivisuutta arvioitaessa on korostettava tehtävämme luonnetta. Sinivalkoisen ankkuriomistajan missio kertoo pitkä- Haluamme toimia hyviä hallinnointitapoja kunnioittaen ja hyvässä yhteis työssä muiden kanssa. jänteisyydestä. Me emme ole lyhyen aikavälin pelaaja, tarvittaessa kuitenkin ketterä. Olemme strategiassamme määritelleet muutosten suunnat nykyomistuksillemme. Näemme tulevaisuudessa omistuksissamme lisäyksiä, vähennyksiä, myös uusia nimiä kuten jo menneen kauden aikana. Teemme ratkaisut perusteellisten analyysien pohjalta huomioiden missiomme mukaisesti ensisijaisesti taloudelliset perusteet, mutta kansallista intressiä unohtamatta. Uutta hankittaessa aikajänne on siis pitkä. Omistuksesta mahdollisesti luovuttaessa haluamme luonnollisesti taloudellisesti mielekkään ratkaisun eli kunnon hinnan. Harkintaan kuuluu myös se, että yhtiölle, jonka osakkeista luovutaan, pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvä tulevaisuus uudessa kodissa. Palkitsemisjärjestelmien osalta voimme todeta, että noudatamme luonnollisesti valtioneuvoston antamia ohjeistuksia. Organisaatiota perustettaessa tavoitteeksi määriteltiin laadukas asiantuntijaorganisaatio, jolle maksetaan asianmukainen kilpailukykyinen kokonaiskompensaatio. Näin on myös tapahtunut. Ankkuriomistajuus tuo mukanaan erityistä vastuuta. Haluamme olla omistajana vastuullinen, vaativa ja yhteistyökykyinen. Vaativa omistaja haluaa pitää yhtiön ansaintakyvyn mahdollisimman hyvänä tänään ja tulevaisuudessa. Tämä on myös todellista vastuullisuutta. Solidium on merkittävä omistaja, mutta vain yksi niistä. Haluamme toimia hyviä hallinnointitapoja kunnioittaen ja hyvässä yhteistyössä muiden kanssa. Yhteistyö omistuksessa olevien yhtiöiden ja muiden osakkaiden kanssa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Toimintakykymme nyt vakiinnuttua katson luottavaisena eteenpäin. Talouden volatiliteetti tulee jatkumaan. Tässä ympäristössä vaaditaan sekä viisautta, pitkäjänteisyyttä että ketteryyttä. Uskon Solidiumin hoitavan tehtäväänsä luottamuksen arvoisesti. Keijo Suila Hallituksen puheenjohtaja 3
VUOSIKERTOMUS 2010 Ensimmäinen täysi toimintavuosi Solidiumin perustamisella haluttiin aikaan saada selkeä, avoin ja ammattimaiseen päätöksentekomalliin perustuva pitkäjänteinen, sinivalkoinen toimija. Solidiumilla on itsenäinen ja riippumaton hallitus, joka toimii valtioneuvoston antamissa raameissa. Jo ensimmäisenä toimintavuotenaan Solidium on toiminut järjestelmällisesti tämän mallin mukaisesti: se on aktiivisesti osallistunut yhtiöiden järjestämiin pääoman korotuksiin ja tehnyt uuden sijoituksen Tieto Oyj:öön. Päätöksentekorakenne, joka päätettiin Solidiumin syntyessä, on ollut avoimesti esillä ja se on toiminut. Solidiumin osakeyhtiömuoto ja oma tase on tuonut sijoitustoiminnalle uskottavuutta ja joustoa. Suuri tase on arvo sinänsä, sillä se mahdollistaa riittävän lisärahoituksen hankkimisen tarvittaessa ja siten merkittävätkin panostukset sekä salkkuyritysten kehittämiseen että uusiin sijoituksiin; tavoitteemme on säilyttää Solidiumin rahoitusreservit tämän mahdollistavalla tasolla. Solidium sopi syksyllä 2009 yhteensä 600 miljoonan euron rahoitusvalmiuden, joka mahdollistaa tarvittaessa nopeat sijoituspäätökset. Kansallisen tehtävän tarkempi määrittely on ollut Solidiumin tärkeimpiä kehittämisen kohteita ensimmäisen täyden toimintavuoden aikana. Solidiumin sinivalkoinen tehtävä ja siitä juontavat arvot, tavoitteet ja strategiat on esitelty vuosikertomuksen sivulla 2. Uskomme vastuullisen ja ammattimaisen toiminnan johtavan pitkäjänteisesti hyvään tulokseen, josta on osinkojen kautta hyötyä omistajalle, Suomen valtiolle. Menneellä kaudella Solidiumin omistusten tuotto oli 34,6 prosenttia Solidium on toiminut runsaan vuoden ja sen rakenne on osoittanut vahvuutensa ja osakesijoituksemme kasvoivat 6,0 miljardista eurosta 7,9 miljardiin. Tämä on hyvä tulos omistajallemme, mutta vuosi on liian lyhyt aika toimintamme arviointiin. Oikea aikajänne Solidiumin toiminnan taloudellisen tuloksen arviointiin on yli syklin perustuva tarkastelu. Vuoteen on mahtunut sekä nykyisiä omistuksia koskevia hankkeita että mahdollisten uusien sijoituskohteiden tarkastelua. Vain pieni osa Solidiumissa tehdystä työstä näkyy julkisuuteen. Harkinta vaatii kuitenkin pitkäjänteistä valmistelua sekä sitä, että hankkeita voidaan myös hylätä tilanteen niin vaatiessa. Solidiumin tärkein omistajavaikuttamisen kanava on yhteydenpito sijoituskohteiden hallituksiin ja toiminta nimitysvaliokunnissa yhdessä muiden merkittävien omistajien kanssa. Hallitusten kokoonpanoissa, työskentelyssä ja seu- 4
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS rannassa on näkemyksemme mukaan edelleen kehitettävää, ja Solidium aikoo olla aktiivinen tässä kehitystyössä. Tavoitteitamme ovat mm. hallitusjäsenten monipuolisuuden eli diversiteetin ja toimialaosaamisen lisääminen. Markkinavoimat edellyttävät yritysten toimivan tehokkaasti, mutta hallitustasolla toiminnan järjestelmällisessä kehittämisessä on vielä toivomisen varaa. Yksi keskeisistä kysymyksistä jatkossa on, miten omistajat pystyvät edesauttamaan hallitusten toiminnan kehittämistä samalla kun omistajien omat prosessit kehittyvät. Samalla kun hallitusten kokoonpanoa ja toimintaa kehitetään pitää myös eri tavoin varmistua siitä, että palkkiot ovat oikein mitoitetut. Solidium oli keskeisesti vaikuttamassa siihen, että keväällä yhä useampi yritys päätti maksaa osan hallituspalkkioistaan yhtiön osakkeina. Sekä johdon että hallituksen osakeomistus on tärkeää ja etenkin pitkäaikaisten palkitsemismallien tulisi jatkossa tukea tätä kehitystä. Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden keskeisenä omistajana toimiminen antaa Solidiumille ainutlaatuisen näköalapaikan yhtiöiden hallinnon ympäristöön. Viime tilikauden aikana Solidium osallistui Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin uudistamiseen kommentoimalla ehdotuksia ja tuomalla esiin omat näkökantansa. Uusi hallinnointikoodi mahdollistaa erilaiset tavat valmistella hallituksen jäseniä ja hallituksia koskevia ehdotuksia yhtiökokoukselle. Tämä on perusteltua erilaisen omistusrakenteen tai historian omaaville yhtiöille. Hallinnointikoodin tulee olla ohjaava pikemminkin kuin rajoittava. Solidiumin kannalta merkittävin muutos hallinnointikoodissa oli omistajista koostuvan nimitysvaliokuntamallin hyväksyminen osaksi suomalaista käytäntöä. Malli on toimiva yrityksissä, joissa on yrityksen toimintaan sitoutuneita ankkuriomistajia. Malli lisää läpinäkyvyyttä ja toisaalta lisää omistajan paineita ammattimaiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan. Solidium noudattaa uutta hallinnointikoodia omistuksiin liittyvässä toiminnassaan, ja tukee tavoitetta saada kaikki pörssiyhtiöt koodin mukaiseen toimintaan. Olemme osa miljoona-liikettä. Solidiumin omistuksia seuraavat sadat tuhannet työntekijät ja osakkaat. Omistusten vaikutus säilyi laajana yli viime vuosien talouskriisin, vaikka yhtiöt joutuivat rajusti tehostamaan toimintaansa. Nopeat sopeutustoimet osoittivat talouden darwinismin toimivan, sillä yhtiöt nousevat lamasta eri tavoin kohtaamaan seuraavat talouden käänteet. Laman jälkeisten voittajien identifioiminen ja näiden kasvustrategioiden tukeminen on keskeisenä agendalla jo alkaneella tilikaudella. Kiitän omistajaa hyvästä tuesta toiminnallemme, ja henkilöstöä hyvästä toimintavuodesta. Työmme suomalaisen omistajuuden eturintamassa yhdessä muiden omistajien kanssa saanee uusia muotoja ja haasteita lähivuosina, niihin katsomme luottavaisina Solidiumin antaman hyvän selkänojan turvin. Kari A.J. Järvinen toimitusjohtaja MIKSI SIJOITUS TIETO OYJ:ÖÖN? Solidium uskoo Tiedon olevan hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä Tiedolla on keskeinen rooli tietotekniikkapalveluissa Pohjoismaissa Tieto on selkeä markkinajohtaja Suomen tietotekniikkamarkkinalla noin 25 prosentin markkinaosuudellaan Tieto on noin 5 800 työntekijällään Suomessa ylivoimaisesti suurin työllistäjä ja suurin osaamiskeskittymä Suomen tietotekniikka-alalla Kotimainen ankkuriomistus on Tiedossa hyvin perusteltua Yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet kannattavaan kasvuun strategiansa mukaisilla kasvualueilla 5
VUOSIKERTOMUS 2010 Solidiumin tehtävät ja toiminta YLEISTÄ Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa. Solidiumin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on omistaa ja hallinnoida Suomessa toimivien yritysten osakkeita ja käyttää niissä omistajuuteen perustuvaa määräysvaltaa. Solidium noudattaa toiminnassaan valtioneuvoston vahvistamia yleisiä omistajaohjauksen periaatteita. Yhtiö sijoittaa varoja yrityksiin, joilla katsotaan olevan kansallista merkitystä. Solidium voi sijoittaa suomalaisiin pörssiyhtiöihin, laajasti Suomessa toimiviin ulkomaalaisiin pörssiyhtiöihin sekä listautumista valmisteleviin yhtiöihin. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on määrittänyt Solidiumin hallituksen toimintavaltuudet, joiden puitteissa hallitus toimii itsenäisesti. SOLIDIUMIN SIJOITUSTOIMINTA Solidiumin sijoitustoiminta perustuu taloudelliseen analyysiin ja sen tavoitteena on pitkäaikainen omistaja-arvon kasvattaminen. Solidium on omistamissaan yhtiöissä pitkäaikainen omistaja ja se pyrkii edesauttamaan aktiivisen omistajuuden keinoin omistamiensa yhtiöiden kehitystä ja kasvua sekä arvonmuodostusta pitkäjänteisesti. Solidiumin sijoitusstrategian perusta ja keskeisin tavoite on nykysalkun hyvä hoito ja sen arvon kasvattaminen. Solidiumin toiminnan tuottotavoitteena on kasvattaa osakesijoitusten arvoa kustannustehokkaalla tavalla pitkällä aikavälillä käyttämällä vertailuindeksinä OMX Hki Cap -indeksiä sekä riskikorjattua valtion pitkäaikaista velkakirjatuottoa. Uusien sijoituskohteiden analysoimiseksi Solidium käyttää useista erilaisista sijoituskriteereistä koostuvaa analyysiä. Keskeisimpiä kriteerejä uusien sijoituskohteiden analysoinnissa ovat: kohdeyhtiölle asetettu tuottovaatimus sijoitus on kansallisen edun kannalta perusteltu omistukseen perustuva vaikutusvalta on saatavilla sijoituksen määrä on järkevässä suhteessa Solidiumin sijoitusten kokonaismäärään. Solidiumin tekemiin sijoituksiin ei liity elinkeinopoliittisia syitä, tukiluontoisuutta eikä kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Solidium ei sijoita yhtiöihin, joiden toiminnan voidaan katsoa olevan epäeettistä taikka joiden rahoitusasema tai omistusrakenne ei puolla sijoitusta yhtiöön. Solidiumin yritysvastuuta on käsitelty tarkemmin sivuilla 42 43. Solidium voi irtautua tai vähentää omistustaan sijoituskohteissaan, mikäli taloudelliset perusteet irtautumiselle tai omistuksen vähentämiselle ovat vahvat ja markkinatilanne puoltaa irtautumista tai omistuksen vähentämistä. Samoin Solidium voi irtautua tai vähentää omistustaan sijoituskohteissaan, mikäli Solidiumin tehtävä suomalaisena ankkuriomistajana on saavutettu tai se voidaan saavuttaa alhaisemmalla omistusosuudella. AKTIIVINEN OMISTAJUUS Solidium on suurin tai yksi suurimpia omistajia sijoituskohteissaan ollen kuitenkin kaikissa yhtiöissä vähemmistöomistajana. Solidium toimii omistamissaan yhtiöissä aktiivisena omistaja ja pyrkii vaikuttamaan omistajalle kuuluviin asioihin omistamissaan yhtiöissä. Osana aktiivista omistajuutta Solidium valmistelee omistajastrategisen näkemyksen kunkin omistamansa yhtiön osalta. Tämä edellyttää yhtiöiden liiketoiminnan, toimintaympäristön, kilpailutilanteen ja taloudellisen aseman syvällistä ymmärtämistä sekä aktiivista vuorovaikutusta Solidiumin omistamien yhtiöiden ja muiden osakkeenomistajien kanssa. Omistajastrategian luomisen avulla Solidium muodostaa oman näkemyksensä mm. yhtiöiden pääomatarpeisiin sekä merkittäviin strategisiin ja rakenteellisiin kysymyksiin. Omistajastrategian perusteella Solidium tekee myös päätökset muun muassa omistamiensa yritysten osakkeiden myymisestä tai uusien osakkeiden ostamisesta tai merkitsemisestä osakeanneissa sekä suhtautumisesta omistajien kannan ottoa edellyttäviin yritysjärjestelyihin. Keskeisimpiä aktiivisen omistamisen vaikutuskeinoja on hallitusten jäsenten valintoihin osallistuminen. Solidiumin edustajat osallistuvat useimmissa Solidiumin omistamissa yhtiöissä hallitusten jäsenten toiminnan arviointiin ja yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäseniä ja hallituksen jäsenten palkkioita koskevien ehdotusten valmisteluun osakkeenomistajista koostuvassa nimitysvaliokunnassa tai Solidiumin edustajia kuullaan ehdotusten valmistelussa muutoin. 6
SOLIDIUMIN TEHTÄVÄT JA TOIMINTA SOLDIUMIN OSALLISTUMINEN NIMITYSVALIOKUNTATYÖSKENTELYYN 2009 2010 Kemira Metso Outokumpu Rautaruukki Sponda Stora Enso TeliaSonera Kari Järvinen jäsen Kari Järvinen pj. Kari Järvinen pj. Kari Järvinen pj. Kari Järvinen pj. Keijo Suila pj. Kari Järvinen jäsen Elisassa ja Sammossa on hallituksen jäsenistä koostuva nimitysvaliokunta. Solidiumista tuli Tiedon ja Tikkurilan omistaja keväällä 2010. Keskeisiä hallituksen jäsenten valintaa koskevia tavoitteita ovat muun muassa jäsenvalintojen perustuminen yhtiön kehitystarpeisiin sekä muodostaa hyvin toimiva, toisiaan täydentävä hallituskokoonpano, jonka jäsenillä on monipuolista osaamista ja kokemusta. Hallituksen jäsenten valintakriteereitä ovat muun muassa ammattitaito, osaaminen ja kokemus, sitoutuneisuus, riippumattomuus sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustehtävien hoitamiseen. SOLIDIUMIN OMISTAMIEN YHTIÖIDEN HALLINNOINTI Solidium pyrkii edistämään hyvien hallinnointiperiaatteiden soveltamista omistamiensa yhtiöiden hallinnoinnissa. Solidium noudattaa omistamiensa yhtiöi den hallinnoinnissa osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia, muuta lainsäädäntöä, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja arvopaperimarkkinoiden parhaita käytäntöjä. Arvopaperimarkkinayhdistys ry julkisti 15.6.2010 uuden listayhtiöiden hallinnointikoodin. Solidium on osallistunut hallinnointikoodin uudistamiseen antamalla suullisia ja kirjallisia lausuntoja koodiehdotuksiin. Hallinnointikoodia uudistettiin siten, että uudessa hallinnointikoodissa huomioitu Euroopan komission 30.4.2009 antama palkkiosuositus. Lisäksi uuteen hallinnointikoodiin on tehty lisäys, jonka mukaan hallituksen jäsenten valinnan valmistelua varten perustettu osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitysvaliokunnan perustamista ei katsota olevan poikkeus koodista. Myös Ruotsin listayhtiöiden hallinnointikoodia on uudistettu 1.2.2010. Uudessa hallintokoodissa on huomioitu Euroopan komission 30.4.2009 antama palkkiosuositus ja eräät muutokset Ruotsin osakeyhtiölainsäädännössä. Uudet hallinnointikoodit lisäävät läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta listayhtiöiden palkitsemisen kuvaamisessa. Suomen uusi hallinnointikoodi lisää myös joustavuutta listayhtiöiden hallituksen jäsenten nimitysasioiden valmistelussa. Uudistuksen jälkeen kaikki Solidiumin omistamat yhtiöt noudattavat niihin sovellettavaa hallinnointikoodia sellaisenaan. Solidium hallinnoi omistamiaan yhtiöitä noudattamalla muun muassa seuraavia periaatteita: Solidiumin soveltamien hallinnointiperiaatteiden lähtökohtana on omistajien keskinäinen yhdenvertaisuus; Solidium toimii yhteistyössä muiden merkittävien omistajien ja omistamiensa yhtiöiden hallituksen ja toimivan johdon kanssa Solidium vaikuttaa aktiivisesti omistuskohteidensa hallitusvalintoihin ja muihin osakkeenomistajille kuuluviin asioihin sekä seuraa aktiivisesti omistuskohteidensa toiminnan kehittymistä Solidium ei omistajana puutu hyvien hallinnointiperiaatteiden vastaisesti omistamiensa yhtiöiden hallitusten tai toimivan johdon päätöksentekoon Solidium keskustelee merkittävien omistajien kanssa keskeisistä liiketoiminnan strategiaa koskevista kysymyksistä ja rakennejärjestelyistä. Solidiumin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous vahvistaa ne hyvää hallintotapaa koskevat periaatteet, joita yhtiön tulee noudattaa toimiessaan pörssiyhtiöiden osakkeenomistajana. TILIKAUSI 2009 2010 Solidiumin edustajat osallistuivat seitsemän omistamansa yhtiön hallituksen jäseniä ja heidän palkkioitaan koskevan ehdotuksen valmisteluun nimitysvaliokunnassa. Solidiumin omistamien yhtiöiden hallituksiin (poislukien Tieto ja Tikkurila, joista tuli Solidiumin omistamia yhtiöitä hallituksen nimittämisen jälkeen) valittiin keväällä 2010 yhteensä 13 uutta jäsentä, joista naisia oli viisi eli noin 38 prosenttia. Kaikissa Soldiumin omistamissa yhtiöissä Tietoa lukuun ottamatta hallituspalkkiot maksetaan vuonna 2010 yhtiöiden omien osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Solidiumin näkemyksen mukaan hallituksen jäsenten kasvava ja pitkäjänteinen osakeomistus yhdenmukaistaa osakkeenomistajien ja hallituksen jäsenten intressejä ja palvelee siten kaikkien osakkeenomistajien etua. Solidium käytti Kemiran merkintäetuoikeusannissa merkintäetuoikeutensa täysimääräisesti ja merkitsi osakeannissa Kemiran uusia osakkeita noin 35 miljoonalla eurolla. Lisäksi Solidium antoi osakeannin yhteydessä merkintäsitoumuksen ja -takauksen. Solidium myötävaikutti muutoinkin aktiivisesti osakkeenomistajana Tikkurilan irrottamiseen Kemirasta. Solidium osti markkinoilta 10,3 prosenttia Tiedon osakkeita noin 116 miljoonalla eurolla ja nousi Tiedon suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Tieto on keskeinen pohjoismainen palveluntarjoaja, ja se sopii erinomaisesti Solidiumin omistajaintresseihin. Yhtiöllä on Solidiumin näkemyksen mukaan hyvät mahdollisuudet kannattavaan kasvuun strategiansa mukaisilla kasvualueilla ja Solidium uskoo Tiedon olevan taloudellisesti hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä. 7
VUOSIKERTOMUS 2010 Solidiumin salkku SIJOITUSTEN TUOTTO Solidiumin osakesijoitusten tuotto oli 35,1 prosenttia tilikauden aikana ja 3,6 prosenttia vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Osakkeista parhaimman tuoton tilikauden 12 kuukauden ajanjaksolla tuottivat Kemira ja Metso. Osakesalkun arvo nousi 1 919 miljoonaa euroa, 5 995 miljoonasta 7 914 miljoonaan euroon. Solidiumin kaikkien sijoitusten (osakesijoitukset sekä rahamarkkinasijoitukset) tuotto oli 34,6 prosenttia tilikauden aikana ja 3,8 prosenttia vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Solidiumin substanssiarvo nousi 28 prosenttia, 6 042 miljoonasta 7 715 miljoonaan euroon. PÄÄOMAMARKKINOIDEN TILANNE Vuoden 2009 alkupuolella alkanut pörssikurssien elpyminen jatkui alkukevääseen 2010, ja osakemarkkinoiden kehitys Suomessa oli keskimäärin muuta Eurooppaa vahvempaa. Maailmantalous on alkanut elpyä kriisistä, mutta talouskehitykseen liittyy edelleen useita epävarmuustekijöitä, jotka heijastuvat pörssikursseihin. Keväällä 2010 valtioiden velkaongelmat lisäsivät markkinoiden epävarmuutta: pörssikurssit heilahtelivat voimakkaasti, mutta osakeindek- sien arvot päätyivät kauden lopussa lähelle vuoden alun tasoa. HELSINGIN PÖRSSI Helsingin pörssin markkina-arvo oli 136 miljardia euroa 30.6.2010. Vuotta aiemmin markkina-arvo oli 121 miljardia euroa, joten markkina-arvo nousi tilikauden aikana 12,4 prosenttia. Painorajoitettu Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi nousi tilikauden aikana 31,8 prosenttia. Vuoden 2010 alussa Helsingin pörssin markkina-arvo oli 141 miljardia euroa, joten markkina-arvot ovat vuoden ensimmäisellä puoliskolla laskeneet 3,5 prosenttia. OMX Helsinki Cap- tuottoindeksi nousi 5,0 prosenttia vastaavana ajanjaksona. SOLIDIUMIN OMISTUKSET Solidiumin osakesalkussa oli tilikauden lopussa yhdentoista pörssiyhtiön osakkeita. Osakesalkun markkina-arvo oli 7 914 miljardia euroa 30.6.2010. Markkina-arvoltaan suurimmat omistukset ovat TeliaSoneran, Sammon ja Outokummun osakkeissa. Solidiumin yhtiöstä saama voitonjako (osingot ja pääomanpalautukset) oli tilikauden aikana yhteensä 458 miljoonaa euroa, josta 299 miljoonaa euroa oli käteisosinkoa, 57 miljoonaa euroa pääomanpalautusta ja 102 miljoonaa euroa osinkoa Tikkurilan osakkeina. Käteisenä saadun voitonjaon määrä oli siten 356 miljoonaa euroa. Suurin voitonjako saatiin TeliaSonerasta (142 miljoonaa euroa), Kemirasta (109 miljoonaa euroa, ml. Tikkurilaosakkeet) ja Sammosta (79 miljoonaa euroa). Solidium perustettiin jakautumisella 1.5.2009. Solidiumille jakautumisessa siirretyille osakkeille maksettiin voitonjakoa tilikauden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 285 miljoonaa euroa. SAATU VOITONJAKO TILIKAUDELLA 1.7.2009-30.6.2010 Milj. TeliaSonera 141,9 Sampo 79,3 Stora Enso Rautaruukki Elisa Outokumpu Sponda Metso Kemira 38,8 25,0 22,0 19,8 11,4 11,0 7,0 0 30 60 90 120 150 Tieto ja Tikkurila eivät olleet Solidiumin salkussa voitonjaon aikaan. Kuva ei sisällä voitonjakona saatuja Tikkurilan osakkeita. MUUTOKSET OSAKESALKUSSA Hankinnat Osakkeita, kpl Hankintameno/osake, Hankintameno, Kemiran merkintäetuoikeusanti joulukuu 2009 5 239 587 6,60 34 581 274 Tikkurila-osakkeiden jakaminen osinkona Kemiran osakkaille maaliskuu 2010 6 474 021 15,80 102 289 532 Tieto-osakkeiden hankinta keväällä 2010 7 415 418 15,58 115 560 419 Hankinnat yhteensä 252 431 225 Myynnit Osakkeita, kpl Myyntihinta/osake, Myyntihinta, Rautaruukki-osakkeiden myynti kesäkuu 2010 100 12,98 1 298 PÄÄOMAN KEHITYS 1.7.2009 30.6.2010 milj. euroa 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 30.6.2009 8 31.7.2009 31.8.2009 30.9.2009 31.10.2009 30.11.2009 31.12.2009 31.1.2010 28.2.2010 31.3.2010 30.4.2010 31.5.2010 30.6.2010 TUOTTOKEHITYS 1.7.2009 30.6.2010 150 140 130 120 110 100 90 80 30.6.2009 31.7.2009 31.8.2009 30.9.2009 31.10.2009 30.11.2009 31.12.2009 31.1.2010 28.2.2010 31.3.2010 30.4.2010 31.5.2010 30.6.2010
SOLIDIUMIN SALKKU SIJOITUSTOIMINNAN TUNNUSLUVUT PER 30.6.2010 1 kk 6 kk 12 kk 2 v* Kaikkien sijoitusten tuotto (ml. rahamarkkinasijoitukset) 2,1 3,8 34,6-1,9 Osakesijoitusten tuotto, % 2,2 3,6 35,1-1,5 Vertailuindeksin OMX CAP HKI tuotto, % -1,2 5,0 31,8-2,9 Volatiliteetti, % 24,7 24,6 35,6 Sharpe 0,3 1,4-0,1 Beta 1,0 1,0 Alfa, % 1,8 1,1 Tracking Error, % 7,2 9,3 Informaatiosuhde 0,4 0,1 * Yli vuoden tunnusluvut vuotuisia OSAKEOMISTUKSET PER 30.6.2010 Yhtiö Solidiumin omistamat osakkeet, kpl Osuus yhtiön koko osakekannasta Osuus yhtiön äänivallasta Elisa 16 631 000 10,0 % 10,0 % Kemira 25 896 087 16,7 % 16,7 % Metso 15 695 287 10,4 % 10,4 % Outokumpu 56 440 597 30,9 % 30,9 % Rautaruukki 55 656 599 39,7 % 39,7 % Sampo A 79 280 080 14,1 % 14,0 % Sponda 95 163 745 34,3 % 34,3 % Stora Enso 97 079 438 12,3 % 25,1 % Stora Enso A* 55 595 937 31,4 % 31,4 % Stora Enso R* 41 483 501 6,8 % 6,8 % TeliaSonera 616 128 221 13,7 % 13,7 % Tieto 7 415 418 10,3 % 10,3 % Tikkurila 6 474 021 14,7 % 14,7 % * Osuus osakesarjan kokonaismäärästä OSAKESALKUN JAKAUMA Markkina-arvo 30.6.2010, milj. Osuus salkussa, % Markkina-arvo 30.6.2009, milj. Osuus salkussa, % TeliaSonera 3 259,3 41,2 % 2 285,8 38,1 % Sampo A 1 377,1 17,4 % 1 066,3 17,8 % Outokumpu 701,6 8,9 % 693,7 11,6 % Rautaruukki 669,0 8,5 % 793,1 13,2 % Stora Enso 589,8 7,5 % 418,9 7,0 % Stora Enso A 341,9 263,0 Stora Enso R 247,9 156,0 Metso 416,2 5,3 % 208,7 3,5 % Elisa 236,5 3,0 % 195,1 3,3 % Sponda 236,0 3,0 % 193,2 3,2 % Kemira 228,4 2,9 % 140,5 2,3 % Tieto 100,8 1,3 % Tikkurila 99,7 1,3 % Yhteensä 7 914,4 100,0 % 5 995,3 100,0 % SUBSTANSSIARVOLASKELMA Milj. 30.6.2010 30.6.2009 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 0,3 0,0 Osakesijoitukset 7 914,4 5 995,3 Lyhytaikaiset saamiset 0,6 0,3 Rahamarkkinasijoitukset 357,7 152,8 Varat yhteensä 8 273,1 6 148,4 Lyhytaikaiset velat -3,8-0,6 Laskennallinen verovelka -554,5-106,2 Velat yhteensä -558,3-106,8 Substanssiarvo 7 714,8 6 041,6 Muutos tilikauden aikana, euroa 1 673,2 Muutos tilikauden aikana, % 28 % Julkisesti noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahastot on arvostettu viimeiseen kaupankäyntikurssiin ja kaikki muut tase-erät kirjanpitoarvoonsa. Laskennallinen verovelka on 26 % markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotuksesta. 9
VUOSIKERTOMUS 2010 Omistusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Solidiumin salkussa olevat yhtiöt ovat merkittäviä tekijöitä omalla toimialallaan Pohjoismaissa ja useat myös maailmanlaajuisesti. Yhtiöt työllistävät yli 140 000 ihmistä ja ne tuottivat yli 39 miljardia euroa liikevaihtoa vuonna 2009. Yhtiöt maksoivat veroa yhteensä 790 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja jakoivat voittoa 2,2 miljardia euroa keväällä 2010. Suuri osa Solidiumin salkkuyhtiöiden liiketoiminnoista on ulkomailla. Metson, Outokummun ja Stora Enson liikevaihdosta yli 90 % kertyy Suomen ulkopuolella. Henkilöstöstä yli kaksi kolmannesta on ulkomailla; vain Elisalla, Rautaruukilla ja Spondalla on pääosa työvoimasta Suomessa. Yhtiöiden omistus on laajalti hajautunutta. Osakepääomasta merkittävä osa, keskimäärin 61 prosenttia, on ulkomaisten instituutioiden (mm. eläkerahastot, osakerahastot) omistuksessa. Osakkeenomistajien määrässä näkyy toisaalta laaja suomalaisten kotitalouksien omistus. Jokaisessa Solidiumin salkkuyhtiössä on tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia kotitalouksia omistajina. Omistusosuuksilla mitattuna Stora Ensolla ja TeliaSoneralla on kansainvälisimmät omistajapohjat. Stora Enson ulkomainen omistusosuus on 68 prosenttia, ja TeliaSonerassa muut kuin suomalaiset sijoittajat omistavat 81 prosenttia (tästä ruotsalaisten sijoittajien osuus on 65 prosenttiyksikköä). Yhtiöiden liikevaihdosta 80 % Suomen ulkopuolelta ja henkilöstöstä yli 2/3 ulkomailla Vaikka yhtiöiden kansainvälistyminen lisää ulkomaisen myynnin ja henkilöstön osuutta, on suomalaisilla vahva intressi yhtiöiden taloudelliseen menestymiseen sekä suoran osakeomistuksen kautta että suomalaisten eläke- ja vakuutusvaroja sijoittavien instituutioiden kautta. Suomalaisen pääomamarkkinan toimivuuden kannalta sekä ulkomaalaisomistus, suomalainen instituutio-omistus että laaja suomalainen piensijoittajaomistus ovat tärkeitä: eri sijoittajaryhmät voivat toimia eri tavoin eri markkinatilanteissa ja siten tasata markkinaliikkeitä ja tuoda markkinoille likviditeettiä. 10
OMISTUSTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS VAIKUTTAVUUSTIETOJA Yhtiö Liikevaihto 2009, milj. euroa Liikevaihdosta Suomen ulkopuolella, % Elisa 1 430 9 % Kemira 1 970 86 % Metso 5 016 93 % Outokumpu 2 611 95 % Rautaruukki 1 950 70 % Sampo 4 568 65 % Sponda 243 9 % Stora Enso 8 945 93 % TeliaSonera 10 280 84 % Tieto 1 706 52 % Tikkurila 530 80 % Yhteensä 39 249 80 % Huom. Kemiran liikevaihto pro forma (ilman Tikkurilaa) Yhtiö Henkilöstö 2009, hlöä Henkilöstöstä Suomen ulkopuolella, hlöä Ulkomaisen henkilöstön osuus, % Elisa 3 331 300 9 % Kemira 4 955 3 890 79 % Metso 27 166 18 473 68 % Outokumpu 7 606 4 903 64 % Rautaruukki 11 648 5 743 49 % Sampo 7 087 4 922 69 % Sponda 134 14 10 % Stora Enso 28 696 20 450 71 % TeliaSonera 29 734 24 893 84 % Tieto 16 663 10 905 65 % Tikkurila 3 538 2 774 78 % Yhteensä 140 558 97 267 69 % Huom. i) Kemiran henkilöstö pro forma (ilman Tikkurilaa), ii) Elisan henkilöstö Solidiumin arvio perustuen liikevaihdon jakaumaan Yhtiö Osakkaita 30.6.2010, kpl Ulkomaalaisten osuus, % osakkeista Elisa 230 153 25 % Kemira 32 078 11 % Metso 45 068 52 % Outokumpu 38 807 22 % Rautaruukki 45 106 21 % Sampo 83 142 49 % Sponda 9 659 44 % Stora Enso 75 100 68 % TeliaSonera 622 194 81 % Tieto 25 152 50 % Tikkurila 28 530 5 % Ulkomaalaisten omistajien omistama markkina-arvo yhteensä 31 560 Huom. i) Osakasmääriä ei laskettu yhteen, koska voivat olla osittain päällekkäisiä, ii) Stora Enson ja Tiedon osakkaiden lukumäärät ovat vuoden 2009 vuosikertomuksesta. Yhtiö Voitonjako 1.1. 30.6.2010 milj. euroa Maksetut verot vuonna 2009, milj. euroa Markkina-arvo 30.6.2010, milj. euroa Elisa 143 57 2 215 Kemira 41 23 1 338 Metso 105 138 3 968 Outokumpu 64-36 2 261 Rautaruukki 62 21 1 669 Sampo 561 275 9 749 Sponda 33 3 688 Stora Enso 158 3 4 740 TeliaSonera 1 035 288 23 755 Tieto 36 14 971 Tikkurila 0 3 679 Yhteensä 2 238 790 52 035 Huom. Kemiran voitonjako ei sisällä jaettuja Tikkurilan osakkeita. Kemiran maksetut verot pro forma (ilman Tikkurilaa) 11
Elisa Oyj 10,0 Solidiumin omistusosuus (%) 3,0 236 Osuus Solidiumin osakesalkussa (%) Omistuksen markkinaarvo 30.6.2010 (milj. ) 22,0 Voitonjako Solidiumille 1.7.2009 30.6.2010 (milj. ) LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Elisa on suomalainen matkaviestinnän ja kiinteän verkon palveluyritys, joka toimii Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Yhtiö palvelee alueellisesti noin kahta miljoonaa kuluttaja-asiakasta ja kansainvälisesti noin 150 000:ta yritysasiakasta. Yhtiö tarjoaa palveluita sekä Elisa- että Saunalahti-tuotemerkeillä. Elisa tavoitteena on parantaa organisaatioiden tuottavuutta verkossa sekä kehittää kuluttajille ja yritysasiakkaille ICT- ja online-palveluja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 1,4 miljardia euroa ja liikevoitto 267 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta ja liikevoitosta yli 90 prosenttia tuli Suomesta ja loput Virosta. Konsernin henkilöstön määrä on noin 3 500. Elisa toimii globaalisti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa. Elisa tarjoaa kiinteän ja langattoman verkon viestintäpalveluita kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Elisan palveluvalikoima muodostuu matka- ja kiinteän puhelinlinjan liittymistä, laajakaistaliittymistä, sekä ICT- ja muista palveluista. Kuluttaja-asiakkaat kattoivat 60 prosenttia liikevaihdosta ja 63 prosenttia liikevoitosta vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Elisan kiinteä verkko on yrityshistorian seurauksena vahva erityisesti Uudellamaalla sekä Tampereen, Jyväskylän ja Joensuun seudulla. Langaton 3G-verkko on Suomen kattavin ja kattaa yli 90 prosenttia suomalaisista. Elisalla on puhelinyhdistyksestä juontuvan historiansa seurauksena edelleen erittäin laaja suomalainen omistuspohja ja yli 230 000 osakkeen- Hallituksen puheenjohtaja: Risto Siilasmaa Toimitusjohtaja: Veli-Matti Mattila 12
OMISTUKSET omistajalla laajin omistajapohja Helsingin pörssin yhtiöistä. Elisa kävi läpi laajan integraatiovaiheen 2000-luvun alkupuolella, jonka tuloksena aikaisemmin erilliset puhelinosuuskunnat ja -osakeyhtiöt yhdistettiin yhdeksi Elisaksi. Strategiansa seuraavana vaiheena Elisa vahvisti markkina-asemaansa avainalueillaan, jonka tuloksena se nousi Suomen suurimmaksi matkapuhelinoperaattoriksi liittymien määrällä mitattuna. Strategian mukaisesti Elisa keskittyy seuraavaksi uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä kuluttajaettä yritysasiakkaille. Uusien palveluiden toteuttamisessa ja jakelussa Elisa hyödyntää laajaa asiakaskuntaansa ja tehokasta sähköistä jakelukanavaansa. VIIMEAIKAINEN KEHITYS Elisan matkapuhelinliittymien määrä rikkoi ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen kolmen miljoonan rajan. Alkuvuoden tilannetta telekommunikaatioalalla kuvasi voimakas hintakilpailu, kun toimialan yhtiöt pyrkivät kasvattamaan markkinaosuuksiaan. Elisan asiakasvaihtuvuus matkapuhelinliittymissä kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli 15,5 prosenttiin asiakaskunnasta, mikä kertoo kireästä kilpailutilanteessa Suomen markkinoilla. Elisan liikevaihto vuoden 2010 alkupuoliskolla kasvoi 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevoitto oli viime vuoden tasolla. Henkilöasiakasliiketoiminnassa kasvu tuli uusien palvelujen kysynnän kasvusta ja lisääntyneestä mobiililiiketoiminnasta. Yritysasiakasliiketoiminnassan vuoden 2009 laskutrendi kääntyi hienoiseksi kasvuksi toisella neljänneksellä. Elisa on lanseerannut viime aikoina useita uusia henkilöasiakkaille suunnattuja palveluita, kuten IPTV Elisa Viihde, turvapalvelu Elisa Vahti ja äänikirjapalvelu Elisa Kirja. Yritysasiakkaille Elisa tarjoaa tulevaisuudessa nykyiset operaattoripalvelut ja ICT-palveluihin integroivia ratkaisuja. Elisa osti keväällä 2010 enemmistöomistuksen videoneuvottelu-ratkaisuihin erikoistuvasta Videra Oy:stä tarkoituksenaan vahvistaa markkina-asemaansa ja osaamista videoneuvottelupalveluissa. Teleoperaattoritoiminta on vaatinut perinteisesti merkittäviä investointeja kiinteään ja langattomaan verkkoon. Elisan mukaan sen investoinnit lähivuosina tulevat olemaan 10 12 prosenttia liikevaihdosta. Tästä merkittävä osa tultaneen kohdistamaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. SOLIDIUMIN NÄKEMYS Elisan julkistama keskipitkän aikavälin tavoite on kasvaa markkinoiden keskiarvoa nopeammin erityisesti uusien tuotteiden ja palveluiden avulla. Huomattava kilpailutekijä on Elisan laaja omistaja-asiakaskunta Suomessa. Elisan lähes koko liiketoiminta keskittyy Suomeen, missä markkina on jo varsin kypsä ja liittymätiheys ja kiinteän verkon kattavuus korkeat. Lisäksi kova kilpailu nykyisillä tuote- ja palvelualueilla luo hintapaineita. Elisan taloudellinen asema on vahva ja tuloksentekokyky hyvä. Yhtiön velkaantumisaste on lähellä pitkän aikavälin tavoitetason alarajaa ja täten voitonjakokyky on hyvä. KURSSIKEHITYS euroa 25 20 15 10 5 0 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 Elisa Dow Jones STOXX 600 Telecommunications Index Toimialan indeksikehitys normalisoitu verrattuna yhtiön osakkeeseen. LIIKEVAIHDON JAKAUMA Suomi, 91 % Muut maat, 9 % AVAINLUVUT Milj. 1 6/2010 2009 2008 Liikevaihto 717 1 430 1 485 Liikevoitto 126 267 264 Liikevoitto-% 17,6 18,7 17,8 Nettotulos 48 177 177 Oman pääoman tuotto 20 % 19 % Sijoitetun pääoman tuotto 13 % 17 % 16 % Omavaraisuusaste 42 % 46 % 43 % Nettovelkaantumisaste 93 % 80 % 93 % Osakekohtainen tulos (euroa) 0,31 1,13 1,12 Markkina-arvo 2 215 2 484 1 914 Taseen loppusumma 1 935 1 965 2030 Henkilöstö (lkm) 3 538 3 331 3 017 Voitonjako 143 156 Solidiumin saama voitonjako 15 7 Osingot on merkitty sen tilikauden kohdalle, jonka tilinpäätöksen perusteella ne on maksettu. SUURIMMAT OMISTAJAT 30.6.2010 Osuus osakkeista Osakkeita, kpl ja äänistä (%) Solidium Oy 16 631 000 10,0 Elisa Oyj 10 534 506 6,3 Varma 10 151 976 6,1 Ilmarinen 5 041 334 3,0 Valtion Eläkerahasto 2 000 000 1,2 13
Kemira Oyj 16,7 Solidiumin omistusosuus (%) 2,9 228 Osuus Solidiumin osakesalkussa (%) Omistuksen markkinaarvo 30.6.2010 (milj. ) 7,0 Voitonjako Solidiumille 1.7.2009 30.6.2010 (milj. ) LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Kemira on vedenkäsittelyn kemikaaleihin keskittynyt yhtiö, jolla on kattava tuotevalikoima kuitukemiassa, kemiallisessa vedenkäsittelyssä ja veden erotustekniikassa. Kemira tarjoaa sekä veden laadun että määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran asiakkaita ovat vesi-intensiivisillä aloilla toimivat yhtiöt sekä vedenkäsittelyyn liittyvät julkisen sektorin toimijat. Vuonna 2009 Kemiran jatkavien toimintojen liikevaihto (ilman maaliskuussa 2010 eriytettyä Tikkurilaa) oli noin 2 miljardia euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 110 miljoonaa euroa. Konsernissa työskenteli vuoden 2010 puolivälissä noin 5 200 henkilöä 40 maassa. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa yli 10 prosentin liikevoittotaso ja 5 prosentin orgaaninen kasvu. Nettovelkaantumistavoite on 40 80 prosenttia. Kemiran veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan keskittyvät segmentit ovat Paper, Municipal & Industrial ja Oil & Mining. Liikevaihdosta lähes puolet on peräisin Paper-segmentistä eli sellu- ja paperiteollisuuden kemikaaleista. Kemira on segmentissä maailman kolmen suurimman toimijan joukossa. Sen tuotteita käytetään valmistusprosesseissa tarvittavan veden määrän vähentämiseen ja prosessin puhtauden ylläpitämiseen. Kemikaaleilla esimerkiksi poistetaan vesikierrosta mikrobeja ja epäpuhtauksia, jotka heikentävät paperin laatua ja haittaavat prosessin ajettavuutta. Kemiran strategiana Paper-segmentin osalta on uudelleenasemoida se ja keskittyä kasvaviin markkinoihin ja valikoituihin tuotteisiin ja asiakkaisiin. Municipal & Industrial tuo vajaan kolmanneksen Kemiran liikevaihdosta. Kemira on maailman suurin kuntien ja teollisuuden vedenkäsittelyssä käyttämien saostuskemikaalien toimittaja sekä merkittävä polymeerien valmistaja. Segmentin tuotteita käytetään juomaja teollisuusveden käsittelyyn ja puhdistamiseen sekä lietteiden käsittelyyn. Markkinan kasvu pohjautuu nopeasti lisääntyvään puhtaan veden ja vedenkäsittelyn tarpeeseen erityisesti kehittyvien maiden suurkaupungeissa. Kemiran strategiana on kasvattaa segmenttiä nykyisillä ja uusilla markkina-alueilla. Oil & Mining -segmentin osuus Kemiran liikevaihdosta on noin 15 prosenttia. Sen tuotteita käytetään öljynporauksessa saostumienestossa, öljyesiintymän täyttämisessä ja paineistamisessa sekä erilaisissa kaivosteollisuuden tarpeissa. Kemira on segmentissä yksi merkittävimmistä toimijoista. Asiakkaat ovat tyypillisesti suuria, mutta liiketoiminta melko paikallista. Yhtiön strategiana on keskittyä globaaliin kasvuun Hallituksen puheenjohtaja: Pekka Paasikivi Toimitusjohtaja: Harri Kerminen 14
OMISTUKSET kaivos- ja öljyteollisuuden tuotantovolyymien elpymisen vauhdittamana. Loput noin 10 prosenttia Kemiran liikevaihdosta syntyy laajasta valikoimasta kemikaaleja esimerkiksi rehu-, ruoka-, lääke- ja tekstiiliteollisuudelle. Tuotannosta vastaa pääosin ChemSolutions-yksikkö. Kemiralla on myös 39 prosentin osuus pigmenttinä käytettävää titaanidioksidia valmistavasta Sachtlebenistä. VIIMEAIKAINEN KEHITYS Kemira kykeni vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla jatkamaan vuoden 2009 aikana alkuunsaatua positiivista tuloskehitystä. Liikevaihto nousi 7,5 prosenttia. Myyntivolyymit elpyivät laman pohjalukemista erityisesti Paperja Oil & Mining-segmenteissä, mutta ovat edelleen historiallisesti melko matalalla tasolla. Liikevoittomarginaali parani noin kaksi prosenttiyksikköä 7,8 prosenttiin alkuvuoteen 2009 verrattuna. Tämä oli seurausta Kemiran vuonna 2009 toteuttamista tehostamistoimenpiteistä ja markkinan elpymisestä. Kassavirta säilyi hyvänä ja velkaantuneisuus aleni 48 prosenttiin. Nykyinen vedenkäsittelyyn erikoistunut Kemira on muodostunut 2000- luvun yritysostokautta seuranneen integroinnin ja keskittymisen tuloksena. Tikkurilan eriyttäminen muutti Kemiran fokusoituneeksi vesikemian yhtiöksi. Kemiran aikaisemmin kokonaan omistamasta Tikkurilasta jaettiin 86 prosenttia nykyisille omistajille osakeosinkona 26.3.2010. Samalla Tikkurila listattiin Helsingin pörssiin. Kemira julkisti vesiosaamisen SWEET- vesitutkimuskeskushankkeen yhdessä VTT:n kanssa. Hankkeeseen osallistujat investoivat siihen neljän vuoden aikana yhteensä 120 miljoonaa euroa ja työllistävät vuositasolla 200 henkilöä. Hankkeeseen osallistuu jatkossa myös muita klusterin toimijoita. SOLIDIUMIN NÄKEMYS Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Yhtiö keskittyy palvelemaan runsaasti vettä käyttävillä toimialoilla toimivia yrityksiä, joille on tärkeää veden määrän ja laadun optimointi. Kemira tavoittelee orgaanista kasvua valitsemillaan segmenteillä ja markkinakasvu näyttää pitkällä aikavälillä hyvältä. Yhtiön investointikyky kasvun mahdollistamiseksi on hyvä syksyllä 2009 toteutetun osakeannin ja vahvan kassavirran ansiosta. Paperi- ja sellukemikaalien osuus Kemiran myynnistä on edelleen merkittävä. Näiden asiakastoimialojen haasteiden vuoksi tuotteiden kysynnän kehitys perinteisillä markkinoilla tulee olemaan heikkoa. Kehittyvien markkinoiden osuus tulee kasvamaan selluteollisuuden investointien keskittyessä Etelä-Amerikkaan ja paperinvalmistuksen investointien Aasiaan. Municipal & Industrialsegmentti tarjoaa hyvän kasvumahdollisuuden julkisella sektorilla suurissa ja nopeasti kehittyvissä kaupungeissa. Toisaalta paikallisen infrastruktuurin kehityksen hitaus saattaa asettaa joissain tapauksissa rajoitteita kasvulle. Oil & Mining on globaalilla tasolla nopeasti kasvava segmentti, mutta muodostaa vielä pienen osan Kemiran liiketoiminnasta. Solidiumin näkemyksen mukaan Kemiralla on hyvät edellytykset rakentaa kansainvälisesti merkittävä asema veden käsittelyyn liittyvässä liiketoiminnassa. Lisäksi esimerkiksi makean veden valmistus merivedestä sekä biomassojen hyödyntäminen voivat tarjota pitkällä aikavälillä mielenkiintoisia uusia kasvumahdollisuuksia. KURSSIKEHITYS euroa 14 12 10 8 6 4 2 0 1.1.2005 1.1.2006 LIIKEVAIHDON JAKAUMA Suomi, 15 % Muu Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka, 50 % Pohjois-Amerikka, 23 % Etelä-Amerikka, 6 % 1.1.2007 Aasia ja Tyynenmerenalue, 6 % 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 Kemira FTSE EUROFIRST 300 Chemicals Toimialan indeksikehitys normalisoitu verrattuna yhtiön osakkeeseen. AVAINLUVUT Milj. 1 6/2010 2009 2008 Liikevaihto 1 060 2 500 2 833 Liikevoitto 83 175 133 Liikevoitto-% 7,8 7,0 4,7 Nettotulos 55 96 35 Oman pääoman tuotto 9 % 3 % Sijoitetun pääoman tuotto 9 % 8 % 7 % Omavaraisuusaste 50 % 45 % 34 % Nettovelkaantumisaste 48 % 53 % 108 % Osakekohtainen tulos (euroa) 0,35 0,72 0,26 Markkina-arvo 1 338 1 574 720 Taseen loppusumma 2 518 2 817 2 860 Henkilöstö (lkm) 5 177 8 493 9 405 Voitonjako 41 30 Solidiumin saama voitonjako 7 5 Osingot on merkitty sen tilikauden kohdalle, jonka tilinpäätöksen perusteella ne on maksettu. Luvut sisältävät Tikkurilan luvut aiemmilta tilikausilta sekä alkuvuodelta 2010 Tikkurilan eriyttämiseen asti. Tikkurilan osakkeiden jakoa osinkona ei ole huomioitu voitonjaossa. SUURIMMAT OMISTAJAT 30.6.2010 Osuus osakkeista Osakkeita, kpl ja äänistä (%) Oras Invest Oy 25 933 622 16,7 Solidium Oy 25 896 087 16,7 Varma 15 185 836 9,8 Ilmarinen 8 153 495 5,2 Kemira Oyj 3 600 225 2,3 15
Metso Oyj 10,4 Solidiumin omistusosuus (%) 5,3 416 Osuus Solidiumin osakesalkussa (%) Omistuksen markkinaarvo 30.6.2010 (milj. ) 11,0 Voitonjako Solidiumille 1.7.2009 30.6.2010 (milj. ) LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Metso on kestävien teknologioiden ja palveluiden toimittaja kaivos-, maarakennus-, energia-, metallinkierrätyssekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metso toimii yli 50 maassa ja työllistää maailmanlaajuisesti noin 27 000 henkeä. Metso-konserni koostuu kolmesta raportointisegmentistä: Kaivos- ja maarakennusteknologia, Energia- ja ympäristöteknologia ja Paperi- ja kuituteknologia. Metson liiketoiminta koostuu tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnasta. Metso on rakentanut maailmanlaajuisen myynti- ja palveluverkoston ollakseen läsnä kohdemarkkinoilla ja taatakseen parhaan mahdollisen palvelutason asiakkaille. Yhtiön tärkeimmät kilpailijat uusien koneiden ja kokonaisten tuotantolaitosten toimituksissa ovat globaaleja yrityksiä, joiden tuote- ja palvelutarjonta vastaa osittain Metson tarjontaa. Kokonaisratkaisuja toimittavaan kykenevien kilpailijoiden määrä on kuitenkin suhteellisen pieni. Palveluliiketoiminta on luonteeltaan paikallisempaa ja kilpailijat ovat usein pieniä paikallisia toimijoita. Metso panostaa voimakkaasti ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen. Noin 60 prosenttia yhtiön liiketoiminnasta voidaan luokitella OECD:n määritelmän mukaiseksi ympäristöliiketoiminnaksi. Ympäristötehokkaat ratkaisut tuottavat asiakkaille lisäarvoa tuotantoprosessin elinkaaren kaikissa vaiheissa, parantavat asiakkaiden kilpailukykyä sekä vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia. Metson ympäristöliiketoiminnan tarjonta liittyy uusiutuviin energialähteisiin, asiakkaiden tuotantoprosessien energiatehokkuuteen, kierrätykseen, raaka-aineiden ja veden tehokkaaseen hyödyntämiseen, pölyn, melun, jätteiden, hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseen ja prosessien optimointiin. Pitkällä aikavälillä energian kulutuksen kasvu, globalisaatio, väestönkasvu sekä ympäristö- ja energiakysymykset tarjoavat Metsolle kasvumahdollisuuksia. Kaivos- ja maarakennusliiketoiminta tarjoaa lupaavia kasvunäkymiä metallien ja muiden raaka-aineiden kysynnän kasvaessa ja samalla raaka-ainevarantojen käydessä pienemmäksi pitoisuudeltaan. Paperi- ja kuituteknologialiiketoiminnassa Metso on yksi johtavista toimittajista maailmassa ja hyötyy pitkälle kehitetystä teknologiastaan ja prosessiosaamisestaan. Energia- ja ympäristöteknologialiiketoiminta kehittää tuotteita ja ratkaisuja puhtaamman energian tuottamiseen sekä automaatiotuotteita laajalle asiakastoimialajoukolle. Hallituksen puheenjohtaja: Jukka Viinanen Toimitusjohtaja: Jorma Eloranta 16
OMISTUKSET VIIMEAIKAINEN KEHITYS Viime vuoden lopulla Metso keskittyi edelleen organisaation ja kustannustason sopeuttamiseen alentuneen kysynnän tasolle ja kassavirran vahvistamiseen. Tehdyillä säästötoimilla luotiin Metson kilpailukyvylle vahva pohja kasvun jälleen käynnistyessä yhtiön asiakastoimialoilla. Viime vuoden marraskuussa julkistettu paperikoneiden viiroja ja suodatinkankaita valmistavan Tamfelt Oyj:n osto vahvistaa Metson asemaa yhtiölle tärkeässä ja toimintaa tasapainottavassa palveluliiketoiminnassa. Metson palveluliiketoiminnan kysyntä kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 7 prosenttia vertai lukauteen nähden ja se oli 1 123 miljoonaa euroa, mikä vastasi 45 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Palveluliiketoiminta vakauttaa Metson liiketoimintaa ja on yhä tärkeämpi osa Metson strategiaa. Alkuvuonna Metson kysyntätilanne on kehittynyt suotuisasti ja elpyminen on laajemmalla pohjalla. Paperi- ja kuituteknologian kysyntä on ollut viimeisen vuoden aikana jopa odotettua vahvempaa johtuen erityisesti selluteknologiainvestoinneista Etelä-Amerikassa ja Kiinassa. Vuoden aikana Metso on saanut useita merkittäviä tilauksia. Kaivosja maarakennuksen puolella asiakkaat ovat alkaneet jälleen tehdä uusinvestointeja metallien ja mineraalien kysynnän elpymisen ollessa vankalla pohjalla. Käyttöasteiden noustessa varsinkin korvausinvestointeja on alettu tehdä kasvavassa määrin. Energia- ja ympäristöteknologialiiketoiminta on hyötynyt vahvasti uusista voimalaitosprojekteista, joihin Metso toimittaa polttokattiloita ja automaatiojärjestelmiä. Viime vuoden lopusta alkaen erityisesti kaivospuolella oli nähtävissä lisääntyvää hintapainetta kysynnän vähäisyydestä johtuen. Paineet hintatatason suhteen ovat kuitenkin vähentyneet kuluvan vuoden alkupuolella. Hintatason vakaudella on merkittävä vaikutus Metson kannattavuuteen. Myös hinnoitteluvoiman tasapaino on merkittävä tekijä kannattavuuskehityksessä. SOLIDIUMIN NÄKEMYS Toimintamallien uudistamisen ja sopeuttamistoimien seurauksena Metso on päämarkkinoillaan hyvässä asemassa investointiaktiviteetin osoittaessa kasvun merkkejä hyödykkeiden kysynnän nousun myötä. Metsolla on kolme vahvaa liiketoiminta-aluetta, jotka tukevat toisiaan. Liiketoimintojen asiakastoimialat kehittyvät osittain eri sykleissä, mikä osaltaan tasapainottaa yhtiön tuloskehitystä. Metson uuslaitemyynti painottuu jatkossa kehittyviin maihin ja palveluliiketoiminta puolestaan kehittyneissä maissa olemassa olevan laitekannan huoltoon. Pitkällä aikavälillä Metson liiketoimintaan positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat tarve uudelle infrastruktuurille ja vanhan infrastruktuurin korvaamiselle, uusien energiamuotojen kehittäminen, palveluiden yhä kasvava osuus sekä kehittyvien markkinoiden talouskasvu. Metso on globaali toimija päätoimialoillaan. Yhtiö on pystynyt kehittämään korkean tason teknologista ja liiketoiminnallista osaamista, jota voidaan hyödyntää laajasti myös uusilla asiakastoimialoilla erityisesti ympäristöliiketoiminnan saralla. Energia- ja ympäristöteknologia -liiketoiminta-alueelta voi tulevaisuudessa kasvaa merkittäviä uusia liiketoimintoja. KURSSIKEHITYS euroa 60 50 40 30 20 10 0 1.1.2005 1.1.2006 LIIKEVAIHDON JAKAUMA Suomi, 7 % Muut Pohjoismaat, 8 % Muu Eurooppa, 29 % Pohjois- ja Etelä-Amerikka, 28 % Aasia ja Tyynenmeren alue, 22 % Muut maat, 8 % 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 Metso Bloomberg Europe Machinery-Diversified Index Toimialan indeksikehitys normalisoitu verrattuna yhtiön osakkeeseen. AVAINLUVUT Milj. 1 6/2010 2009 2008 Liikevaihto 2 540 5 016 6 400 Liikevoitto 210 271 631 Liikevoitto-% 8,2 5,4 9,8 Nettotulos 115 135 385 Oman pääoman tuotto 14 % 8 % 25 % Sijoitetun pääoman tuotto 13 % 9 % 23 % Omavaraisuusaste 36 % 35 % 29 % Nettovelkaantumisaste 29 % 47 % 77 % Osakekohtainen tulos (euroa) 0,76 0,90 2,72 Markkina-arvo 3 968 3 693 1 207 Taseen loppusumma 6 059 5 715 5 511 Henkilöstö (lkm) 27 665 27 166 29 322 Voitonjako 105 99 Solidiumin saama voitonjako 11 11 Osingot on merkitty sen tilikauden kohdalle, jonka tilinpäätöksen perusteella ne on maksettu. SUURIMMAT OMISTAJAT 30.6.2010 Osuus osakkeista Osakkeita, kpl ja äänistä (%) Solidium Oy 15 695 287 10,4 Marathon Asset Management LLP * 7 258 794 5,1 Ilmarinen 4 162 637 2,8 Varma 4 113 552 2,7 Valtion Eläkerahasto 1 910 000 1,3 * Perustuu liputusilmoitukseen 19.11.2008. 17
Outokumpu Oyj 30,9 Solidiumin omistusosuus (%) 8,9 702 Osuus Solidiumin osakesalkussa (%) Omistuksen markkinaarvo 30.6.2010 (milj. ) 19,8 Voitonjako Solidiumille 1.7.2009 30.6.2010 (milj. ) LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Outokumpu on Euroopan suurimpia ruostumattoman teräksen tuottajia. Yhtiön tuotteita ovat kylmä- ja kuumavalssatut nauhat, levyt ja putkituotteet, joita myydään mm. rakennus-, prosessi- ja kemian teollisuudelle sekä kuljetusalan ja catering-alan sovelluksiin. Outokummun tärkeimmät tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Isossa- Britanniassa ja Yhdysvalloissa, palvelukeskuksia on 12 maassa ja toimintaa on yli 30 maassa. Ruostumattoman teräksen osuus on pieni maailman teräksen käytöstä, mutta sen kysyntä kasvaa. Ruostumatonta terästä käytetään tuotteissa, joiden käyttö kasvaa mm. kaupungistumisen ja elintason kasvun myötä. Perustuotteiden lisäksi Outokumpu on kehittänyt omia teräslaatuja (ns. duplex-laadut), joiden käytön odotetaan kasvavan ja joissa Outokumpu on markkinajohtaja maailmassa. Ruostumattoman teräksen valmistuksessa käytetään ferrokromia. Outokumpu omistaa Kemissä oman ferrokromikaivoksen, jonka kromiitista yhtiö rikastaa ferrokromia rikastetehtaassa Torniossa. Oman ferrokromituotannon läheisyys myötävaikuttaa siihen, että Tornio on maailman tehokkaimpien ruostumattoman teräksen tuotantolaitosten joukossa. Tällä hetkellä Outokumpu saa noin 2/3 ferrokromitarpeestaan omasta kaivoksestaan. Kesäkuussa 2010 julkistettu investointi ferrokromituotannon laajentamiseen tekee Outokummusta omavaraisen ferrokromin suhteen. Hallituksen puheenjohtaja: Ole Johansson Toimitusjohtaja: Juha Rantanen 18