Ohje S4 2011 11.2.2011 1 (16)

Ohje S4 2011 11.2.2011 1 (16) SÄHKÖLAITTEISTOT JA KÄYTÖNJOHTAJAT 1 Johdanto (Tukes) antaa sähköturvallisuuslain, SL (410/1996) 56 :n nojalla sähkölaitteistojen käyttöönottoa, käyttöä ja tarkastuksia koskevat täydentävät ohjeet seuraavien säädösten osalta: 2 Sähkölaitteistojen jako luokkiin Sähköturvallisuuslaki (410/1996, muutokset 634/1999, 893/2001, 913/2002, 220/2004, 1465/2007, 1072/2010) Sähköturvallisuusasetus (498/1996, muutokset 323/2004, 402/2008) Kauppa ja teollisuusministeriön päätökseen sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä, KTMp (517/1996, muutokset 30/2003, 335/2004,), joka on tämän ohjeen liitteenä, ja Kauppa ja teollisuusministeriön päätökseen sähköalan töistä, KTMp (516/1996, muutokset 1194/1999, 28/2003, 1253/2003, 351/2010), sähkölaitteiston käytön johtajaa koskevilta osin. Sähkölaitteistot on jaettu laajuutensa ja erityisominaisuuksiensa perusteella luokkiin, joiden perusteella määräytyy varmennustarkastuksen suorittamisaika ja suorittaja, määräaikaistarkastuksen suorittaja ja määräaikaistarkastuksien väli rekisterinpitäjä, jolle ilmoitukset tehdään. Sähkölaitteistoluokituksessa luokitusperusteina on kolmentyyppisiä asioita: sähkölaitteisto asuinrakennuksessa (luokka 1a) sähkölaitteisto erityistilassa (luokat 1d, 2b, 3a, 3b) sähkölaitteistokokonaisuus (luokat 1b, 2c, 2d, 3c) Sähkölaitteistojen yksityiskohtainen luokkajako on annettu ministeriön päätöksen (517/1996, 335/2004) 2 :ssä. Sähkölaitteistojen luokitusta koskevat lisäohjeet ovat seuraavat: LUOKITTELEMATON SÄHKÖLAITTEISTO Sähkölaitteisto asuinrakennuksessa, johon kuuluu enintään kaksi asuinhuoneistoa riippumatta suojaavan ylivirtasuojan koosta. Muu sähkölaitteisto luokkien 1d, 2b, 3a ja 3b erityistiloja lukuun ottamatta, kun suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on korkeintaan 35 A

Ohje S4 2011 11.2.2011 2 (16) LUOKAN 1 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 1a Sähkölaitteisto asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa Asuinrakennus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Asuinrakennuksessa voi olla myös muita asuinrakennukseen kuuluvia kuin asumista palvelevia tiloja, esim. liiketiloja. Lisäksi asuinrakennuksessa voi olla luokkien 1d, 2b ja 3b erityistilojen sähkölaitteistoja. Luokka 1b (Sähkölaitteisto, jota suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 A, pl. asuinrakennukset) Tähän luokkaan kuuluvat muussa kuin asuinrakennuksissa olevat sähkölaitteistot muiden ylempien sähkölaitteistoluokkien asettamin rajoin. Luokkaan kuuluu esim. teollisuus, liike ja majoitusrakennusten kiinteistöjä, erilaisia yleisten alueiden sähkölaitteistoja, maatalouden tuotantorakennuksia, ym. Luokan 1b laitteistoa ei ole rajattu rakennuksiin kuuluvaksi vaan se käsittää haltijan koko liittymän/kiinteistön Luokka 1d (Sähkölaitteisto räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallinen kemikaali edellyttää ilmoitusta pelastusviranomaiselle) Vaarallisen kemikaalin ilmoitusta vaativa toiminta: Vaarallisen kemikaalin vähäinen teollinen käsittely ja varastointi. Ilmoitus tehdään pelastusviranomaiselle. [Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999)]. Luvan ja ilmoituksenvaraisuudesta on säädetty asetuksen 3 luvussa. Jakeluaseman katsotaan harjoittavan kemikaalin vähäistä varastointia. Nestekaasun vähäinen tekninen käyttö, käsittely tai varastointi (enintään 5 t). Ilmoitus tehdään kunnan palopäällikölle, kun nestekaasun varastointimäärä on yli 200 kg. [Nestekaasuasetus (711/1993)] Nestekaasun keskisuuri varastointi (yli 5 t mutta enintään 50 t). Ilmoitus tehdään Tukesiin. [Nestekaasuasetus (711/1993)]

Ohje S4 2011 11.2.2011 3 (16) LUOKAN 2 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 2b (Lääkintätilojen sähkölaitteistot niissä sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla, joiden leikkaussaleissa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä) Lääkintätiloja ovat tilat, jotka on tarkoitettu potilaiden tutkintaan (taudin määrittämiseen), hoitoon ja valvontaan (SFS 6000 7 710: Luku 710, Lääkintätilat). Luokan 2b sähkölaitteistoon kuuluvat haltijan saman kiinteistön kaikki lääkintätilat, myös eri rakennuksissa olevat. Luokka 2c (Yli 1000 V osia sisältävä sähkölaitteisto) Samaan sähkölaitteistoon kuuluvat kaikki yhtenäiselle alueelle (kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle) rakennetut saman haltijan sähkölaitteistot, siis yli 1000 V laitteistojen lisäksi myös kiinteistön muu sisäinen jakeluverkko ja ne rakennukset, ulkoalueet yms. joissa on vain enintään 1000 V laitteistoja. On huomattava, että saman kiinteistön tai kiinteistöryhmän alueella voi olla eri haltijoiden ja eri luokkiin kuuluvia sähkölaitteistoja. Kiinteistön luokan 2c (ja 2d) laitteistoon sisältyvät myös kiinteistössä olevat saman haltijan alemman luokan, esim. 1b, 1d ja 2b sähkölaitteistot. Luokan 3a räjähdysvaarallinen tila ja luokan 3b lääkintätila, joiden varmennus ja määräaikaistarkastusmenettelyt poikkeavat 2c ja 2d laitteistosta, ovat aina tarkastusmenettelyjen kannalta erillisiä ja erikseen rekisteriin merkittäviä sähkölaitteistoja. Muuntamoksi katsotaan yhden tai useamman muuntajan taikka yli 1000 V nimellisjännitteisen kytkinlaitoksen muodostama kokonaisuus, joka on samassa tilassa tai välittömästi toisiinsa liittyvissä tiloissa. Tällaisilla tiloilla tarkoitetaan seinien tai kapeiden välitilojen toisistaan erottamia tiloja Luokka 2d (Liittymisteholtaan yli 1600 kva enintään 1000 V sähkölaitteisto) Sähkölaitteisto on luokkaa 2c vastaava enintään 1000 V jännitteinen kokonaisuus. Virtaan perustuvien liittymissopimusten osalta 230/400 V järjestelmässä 1600 kva vastaa 2300 A virtaa. Muun määrittelyn puuttuessa voidaan liittymistehon määrittelyn lähtökohdaksi tarvittaessa katsoa myös riittävän pitkältä ajanjaksolta mitattu 15 min huipputehon arvo. Myös liittyjän oma sähköntuotantoteho lasketaan mukaan, jos sen käyttö on otettu huomioon laitteiston liittymistehoa (kokonaistehontarvetta) määritettäessä.

Ohje S4 2011 11.2.2011 4 (16) LUOKAN 3 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 3a (Sähkölaitteisto räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallinen kemikaali edellyttää Tukesin kemikaalilupaa) Vaarallisen kemikaalin lupaa vaativa toiminta: Vaarallisen kemikaalin laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi[asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999)]. Luvan ja ilmoituksenvaraisuudesta on säädetty asetuksen 3 luvussa. Nestekaasun laajamittainen tekninen käyttö, käsittely ja varastointi (yli 50 t) sekä keskisuuri tekninen käyttö tai käsittely (yli 5 t mutta enintään 50 t) [Nestekaasuasetus (711/1993)]. Maakaasuputkistojen rakennuttaminen ja maakaasun varastointi. Luokan 3 sähkölaitteistoja on paineenlisäys ja paineenvähennysasemilla, tankkausasemilla sekä suurissa käyttökohteissa (> 6 MW). [Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009)]. Räjähteiden valmistus ja valmistuksen yhteydessä tapahtuva varastointi (perustamislupa) [Räjähdeasetus (473/1993)]. Myös työmaalla tapahtuva tilapäinen valmistus ja varastointi edellyttävät Tukesin lupaa, mutta nämä eivät kuitenkaan vaikuta tässä yhteydessä tarkoitettuun sähkölaitteistojen luokitteluun ja tarkastusmenettelyihin. Jos pölyräjähdysvaara aiheutuu aineista, jotka eivät edellytä kemikaalilupaa, eivät näiden pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteistot kuulu luokkaan 3a. Luokka 3b (Lääkintätilojen sähkölaitteistot niissä sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla, joiden leikkaussaleissa tehdään yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä toimenpiteitä) Luokan 3b sähkölaitteistoon kuuluvat haltijan saman kiinteistön kaikki lääkintätilat, myös eri rakennuksissa olevat. Lääkintätilojen ulkopuolella samassa kiinteistössä olevan saman haltijan sähkölaitteiston luokka määräytyy edellä olevan luokkajaon mukaisesti ja voi olla esim. 1b, 2c tai 2d, mutta ei 2b. Luokka 3c (Sähkönjakeluverkko, joka edellyttää sähköverkkolupaa) Verkonhaltijan verkoilla tarkoitetaan kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän ulkopuolisia jakelu ja siirtoverkkoja.

Ohje S4 2011 11.2.2011 5 (16) SÄHKÖLAITTEISTON LAAJUUS 3 Sähkölaitteistojen käytönjohtajat 4 Sähkölaitteistojen kunnossapito Sähkölaitteisto on haltijakohtainen. Luokkien 1d, 2b, 3a ja 3b sähkölaitteistoihin katsotaan kuuluvaksi myös erityistilan (räjähdysvaarallinen tila tai lääkintätila) ulkopuolella olevat ne saman haltijan sähkölaitteiston osat, joilla on välitön vaikutus po. tilan sähköturvallisuuteen ja energiansyöttöön. Luokan 2c, 2d ja 3c laitteistoille on nimettävä käytön johtaja ja ilmoitettava siitä TUKESille kolmen kuukauden kuluessa laitteiston käyttöönotosta. Samalla ilmoitetaan laitteistoa koskevat oleelliset tiedot. Uusi käytön johtaja on nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun käytön johtaja lopettaa tehtävässään tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kun lyhytaikaisen poissaolon vuoksi (esim. vuosiloma). Ilmoitukset muutoksista TUKESille tehdään kuukauden kuluessa muutoksesta. (KTMp (516/1996) 27 ja 28 ) Käytön johtajan on oltava luonnollinen henkilö. Yli 1000V laitteiston käytön johtajalla on oltava sähkölaitteiston jännitetasoa vastaava luokan 1 pätevyys ja enintään 1000 V laitteiston käytön johtajalla vähintään luokan 2 pätevyys. Myös edellisiin rinnastettava aikaisemman järjestelmän mukainen pätevyys kelpaa. Jos samaan sähkölaitteistoon kuuluu enemmän kuin kolme enintään 20 kv jännitteistä muuntamoa tai muuntamoon rinnastettavaa yli 1000 V kytkinlaitosta, on käytön johtajan oltava haltijan palveluksessa (työsuhteessa) tai käytön johtajan työnantajan ja sähkölaitteiston haltijan välillä on oltava sähkölaitteistoa koskeva kunnossapitosopimus. Sähköverkon käytönjohtajan palvelussuhteesta on voimassa mitä sähkömarkkinalaissa 386/1998 (muutos 1172/2004) säädetään. Sähkölaitteiston haltijan on hoidettava sähkölaitteistoa niin, ettei siitä aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa. Laitteiston kuntoa ja turvallisuutta on tarkkailtava ja havaitut puutteet sekä viat on poistettava riittävän nopeasti. Kunnon valvonnan tulee olla riittävän säännöllistä. Valvontaa voivat sähköalan ammattihenkilöstön lisäksi suorittaa osaltaan myös maallikot soveltuvin osin. Maallikoille voidaan antaa tehtävään opastusta. Luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille on laadittava ennalta sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapito ohjelma, johon sisällytetään myös haltijalle kuuluvat tarkastukset ja tarkistukset, joita sähkölaitteistojen vaatimustenmukaisuuden valvonta edellyttää.

Ohje S4 2011 11.2.2011 6 (16) Ohjelmaan sisällytetään kunnossapitoon kuuluvina mm. seuraavaa niihin kuuluvine huolto, kunnossapito ja korjaustöineen: Riittävä sähköturvallisuuden edellyttämä kunnon ja vikojen valvonta Perussuojaus ja mekaaninen suojaus Vikasuojaus (suojalaitteiden asetteluarvot) Toimenpiteet palo ja räjähdysvaaran ehkäisemiseksi Ilmajohtojen turvaetäisyydet, vapaa johtoaukea ja kiipeämisen esto Sähköpylväiden kunto ja lahoisuustarkastus. Sähkötilojen lukitukset, niihin pääsy ja varoituskilvet. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset. 5 Varmennustarkastukset Varmennustarkastuksen suorittamisvelvoite ja suorittaja Varmennustarkastuksia saavat suorittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitokset, kuitenkin laitteistoluokassa 3a vain valtuutetut laitokset. Varmennustarkastus voidaan luokan 3a laitteistoa lukuun ottamatta korvata sähkölaitteiston rakentaneen tai rakentamisesta vastanneen urakoitsijan varmennuksella, kun urakoitsijalla on tähän erikseen myönnetty oikeus. Varmennustarkastus on tehtävä kaikille uusille luokkien 1 3 sähkölaitteistoille. Varmennustarkastusta ei kuitenkaan tarvitse suorittaa uudelle sähkölaitteistolle, joka on muodostunut, kun olemassa oleva ja aikaisemmin tarkastettu laitteisto on jaettu useammalla haltijalle kuuluviin osiin ilman varmennustarkastusta edellyttäviä asennusmuutoksia. Varmennustarkastus on tehtävä: Muutetulle luokan 1a, 1b, 1d, 2b laitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 35 A suurempi, jos käyttö ja huoltotöiden johtajaa ei vaadita, ja muutoin 250 ampeeria. muutetulle luokan 2c, 2d ja 3c laitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 250 A suurempi, muutetulle luokan 3a laitteistolle, lukuun ottamatta vähäistä muutostyötä, josta ei ole tarpeen laatia käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa (ks. KTMp (517/1996) 4 2) muutetulle luokan 3b leikkaussalin laitteistolle, lukuun ottamatta vähäistä muutostyötä, josta ei ole tarpeen laatia käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ja

Ohje S4 2011 11.2.2011 7 (16) muutetulle luokan 3b muulle kuin leikkaussalin sähkölaitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 35 A suurempi lääkintätiloissa, joissa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä toimenpiteitä, jos käyttö ja huoltotöiden johtajaa ei vaadita, ja muutoin 250 ampeeria. Korkeintaan kaksi asuinhuoneistoa sisältävällä asuinrakennuksella ei ole sähkölaitteistoluokkaa eikä rakennuksen liittymän suojaavan ylivirtasuojan koko vaikuta asiassa. Tällaiselle rakennukselle ja sen muutostöille eivät säädökset edellytä varmennustarkastuksia. Varmennustarkastuksen suorittamisajankohta Sähkölaitteistoluokissa 1 ja 2 voidaan varmennustarkastus suorittaa kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston varsinaisesta käyttöönotosta. Verkonhaltijan kalenterivuoden aikana rakennetuille luokan 3c sähköverkoille voidaan varmennustarkastus suorittaa seuraavan kalenterivuoden aikana. Sähkölaitteistoluokkien 3a ja 3b varmennustarkastukset, on tehtävä ennen sähkölaitteiston varsinaista käyttöönottoa. Varsinaisella käyttöönotolla tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin tila, johon sähkölaitteisto on rakennettu, otetaan suunniteltuun käyttötarkoitukseensa (esim. rakennus tai sen osa saa rakennusvalvonnan käyttöluvan, erityistilassa räjähdysvaarallinen prosessi otetaan käyttöön tai leikkaussalissa aloitetaan leikkaustoiminta). Vähäiset muutostyöt Vähäisellä muutostyöllä tarkoitetaan yksittäisten ryhmäjohtojen alueella tehtyjä muutos ja lisäasennustöitä, jotka eivät muodosta asennuskokonaisuutta. Esim. uuden tai muutetun tilan sähköasennus on yleensä asennuskokonaisuus. Yksittäisen kojeen tai laitteen (esim. moottori) ja sitä syöttävän ryhmäjohdon tai koneen liitäntäjohdon uudis tai muutosasennus ei edellytä varmennustarkastusta, eikä tällaisen kohteen nimellisvirralle ole asetettu rajaa. Vähäisestä muutostyöstä ei ole tarpeen tehdä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa, mutta käyttöönottotarkastus on suoritettava, KTMp (517/1996) 4 2.

Ohje S4 2011 11.2.2011 8 (16) 6 Määräaikaistarkastukset Määräaikaistarkastuksen suorittamisvelvoite ja suorittaja Määräaikaistarkastuksia saavat suorittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitokset, kuitenkin laitteistoluokassa 3a vain valtuutetut laitokset. Määräaikaistarkastukset suoritetaan sähkölaitteistoille seuraavin määrävälein: Luokka 1 15 vuotta Luokka 2 10 vuotta Luokka 3 5 vuotta Asuinrakennukselle ei vaadita määräaikaistarkastuksen suorittamista. Kuitenkin asuinrakennuksen osana oleville muille kuin asumista palveleville tiloille, esim. liiketiloille, on tehtävä määräaikaistarkastus 15 v välein, jos tilojen suojalaitteena olevan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 A. Siten luokkiin, 2b (esim. lääkäriasema) ja 3b (esim. leikkaustoimintaa harjoittava lääkäriasema) kuuluvalle sähkölaitteistolle on myös asuinrakennuksessa tehtävä määräaikaistarkastus. Asumista palvelevilla tiloilla tarkoitetaan saman asuinkiinteistön kaikkia asuntoosakeyhtiön tms. hallinnassa ja asukkaiden käytössä olevia yhteisiä tai osakkaille, asukkaille tai muutoin asuinkäyttöön liittyviin toimintoihin vuokrattuja tiloja ja alueita. Näitä ovat esim. varasto, sauna, kylmähuone, askartelu, kerho tms. vastaavat tilat ja yhteiset ulkotilat, autokatokset yms. Luokan 3b niille lääkintätiloille, jotka eivät olleet aikaisemmin ennen päätösmuutosta (335/2004) luokkaa 3b, on tehtävä määräaikaistarkastus viimeistään silloin, kun on kulunut 10 v edellisestä määräaikaistarkastuksesta. Tarkoituksenmukaisinta on kuitenkin suorittaa tarkastus ennen kyseistä määräaikaa samaan aikaan kuin se tehdään jo ennestään luokkaa 3b olevalle sähkölaitteistolle. Haltija ja tarkastettava sähkölaitteisto Sähkölaitteiston haltijan tulee huolehtia laitteiston määräaikaistarkastuksesta. Velvoite huolehtimisesta jää käytännössä kiinteistön omistajalle, mikäli omistaja ei osoita tästä vastuussa olevaa muuta haltijaa. Vuokrasuhteissa määräaikaistarkastuksen teettämisvelvollisuus on pääsääntöisesti sillä, joka vastaa yleensäkin kiinteistön tai rakennuksen pitkäaikaisesta kunnossapidosta, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu. Näin ollen monissa tapauksissa teettämisvelvollisuus kohdistuu rakennuksen omistajaan.

Ohje S4 2011 11.2.2011 9 (16) Lisäksi on huomattava, että sähkölaitteisto on määritelmänsä mukaan toiminnallinen kokonaisuus. Tästä syystä usean vuokralaisen tapauksessakin koko rakennuksen sähkölaitteistoa on yleensä tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena eikä jaettuna erillisiin osiin määräaikaistarkastusvelvoitteen suhteen. Tällainen kohde voi olla esim. kauppakeskus, toimistorakennus tai pienteollisuustalo. On myös huomattava, että samaan toiminnalliseen sähkölaitteistokokonaisuuteen saattaa eräissä tapauksissa kuulua usean haltijan sähkölaitteistoja. Omistaja voi olla haltija rakennuksen sähkönjakeluverkolle, ja vuokralainen siihen liitetylle sähkölaitteistolle, joka voi muodostua esim. sähköasennuksista ja tuotantokoneista. Tällöin määräaikaistarkastusvelvoite voi kohdentua kumpaankin osapuoleen. Vuokralainen voi olla vastuussa määräaikaistarkastuksen teettämisestä esim. silloin, kun teollisuus tai liikeyritys on vuokrannut koko kiinteistön pitkäaikaisesti toimintaansa varten. Tällöin vuokralaiselle kuuluvasta kiinteistön kunnossapitovastuusta on yleensä sopimuksissa erikseen mainittu. 7 Varmennus ja määräaikaistarkastusten aiheuttamat toimenpiteet Välittömän vaaran aiheuttamat toimenpiteet Jos tarkastuksen yhteydessä on havaittu laitteen tai laitteiston aiheuttavan välitöntä vaaraa, valtuutettu tarkastaja ja valtuutettu laitos lähettävät laitteen tai laitteiston haltijalle tekemistään vaaraa koskevista kirjallisista ilmoituksista jäljennöksen Tukesille. Ilmoitusta jäljennöksineen ei ole tarpeen tehdä tarkastuksissa havaituista harvoista yksittäisistä puutteista, jotka olosuhteet huomioon ottaen eivät aiheuta selvää välitöntä vaaraa (esim. varokekannen puuttuminen keskuksessa, johon lasten ja sivullisten pääsy on estetty). Lisäedellytyksenä on, että puute korjataan heti. Tukesille lähetettävästä ilmoituksesta ja jäljennöksestä tulee ilmetä ainakin: Sähkölaitteen tai laitteiston haltija yhteystietoineen. Tiedot sähkölaitteesta, sähkölaitteistosta tai sen osasta, jonka käytöstä aiheutuu välitöntä vaaraa. Tiedot välittömän vaaran laadusta ja aiheuttajasta. Tiedot sähkölaitteiston mahdollisesta käytön johtajasta ja sähkötöiden johtajasta. Sähkölaitteiston rakentajan nimi erityisesti varmennustarkastusten osalta. Onko sähkölaitteen tai laitteiston haltija huolehtinut välitöntä vaaraa aiheuttavan vian tai puutteen korjaamisesta tai lopettanut laitteen tai laitteiston käytön ja erottanut sen verkosta.

Ohje S4 2011 11.2.2011 10 (16) Uusintatarkastus Jos valtuutettu laitos tai valtuutettu tarkastaja havaitsee varmennustarkastuksessa tai määräaikaistarkastuksessa vakavia puutteita, tarkastajan on määrättävä tarkastuksen kohteena oleva sähkölaitteisto tarkastettavaksi uudelleen. Uusintatarkastuksessa varmistetaan, että alkuperäisessä varmennustarkastuksessa tai määräaikaistarkastuksessa havaitut vakavat puutteet on korjattu. Alkuperäistä tarkastusta ei siksi keskeytetä ensimmäisen vakavan puutteen havaitsemiseen, vaan tarkastus viedään loppuun asti normaalilla tavalla, ja pöytäkirjaan kirjataan kaikki havaitut puutteet. Uusintatarkastuksen määrääminen ja sen aiheuttavat perusteet kirjataan pöytäkirjaan tai todistukseen selkeästi niin, ettei sen saajalle synny niistä epäselvyyttä. Uusintatarkastus on suoritettava 3 kk kuluessa alkuperäisestä tarkastuksesta. Normaalisti uusintatarkastuksen suorittaa sama tarkastaja kuin alkuperäisen tarkastuksenkin. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos alkuperäinen tarkastaja on pakottavaksi katsottavan syyn takia estynyt. Uusintatarkastuksen ajankohta on hyvä sopia jo alkuperäisen tarkastuksen suorituksen yhteydessä, mikäli mahdollista. Vakavien puutteiden kirjauksessa on syytä tuoda esille, että puutteet tulee korjata kiireellisesti eikä vasta sovittuun uusintatarkastuspäivämäärään mennessä ja että muutkin puutteet on korjattava kohtuullisessa ajassa. Ohjeet puutteiden luokitteluksi on annettu kohdassa 9. Valtuutetut tarkastajat ja tarkastuslaitokset ilmoittavat Tukesille vuosittain vuosikertomuksensa yhteydessä ne sähköurakoitsijat, joiden rakentamille kohteille on määrätty uusintatarkastus, sekä yhteenvedon niistä sähkölaitteistoista, joille on määräaikaistarkastuksissa määrätty uusintatarkastus. Tukesille lähetettävästä yhteenvedosta tulee ilmetä ainakin: Sähkölaitteen tai laitteiston haltija yhteystietoineen. Tiedot sähkölaitteistosta tai sen osasta, johon uusintatarkastusvelvoite on kohdistunut. Tiedot vakavien puutteiden laadusta ja aiheuttajasta. Tiedot sähkölaitteiston mahdollisesta käytön johtajasta ja sähkötöiden johtajasta. Sähkölaitteiston rakentajan nimi erityisesti varmennustarkastusten osalta. Onko uusintatarkastus tehty ja/tai onko sähkölaitteiston haltija huolehtinut vakavien vikojen tai puutteiden korjaamisesta.

Ohje S4 2011 11.2.2011 11 (16) Oikeudettomat sähkötyöt Myös varmennus tai määräaikaistarkastuksessa havaitusta säädösten vastaisesta ilman ilmoitusta tai asianmukaista pätevyyttä tehdystä sähköasennustyöstä on valvonnan kannalta suositeltavaa ilmoittaa Tukesille. Ilmoituksesta tulee ilmetä ainakin Työn kohteena olleen sähkölaitteiston haltija yhteystietoineen. Sähkötyön ajankohta ja laajuus. Onko tehdyissä asennuksissa havaittu turvallisuutta vaarantavia tai välitöntä vaaraa aiheuttavia vikoja tai puutteita ja onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty. Sähkötyön tehneen henkilön tai yrityksen nimi sekä yhteystiedot, mikäli mahdollista. 8 Rekisteri ilmoitukset tarkastuksista Jos jokin edellä mainituista kohdista ei ole ilmoittajan tiedossa, on tämä syytä mainita ilmoituksessa erikseen. Jakeluverkonhaltijalle tehtävät ilmoitukset Jakeluverkonhaltija ylläpitää rekisteriä alueensa liittymistä. Rekistereihin talletetaan tiedot sähkölaitteiston tyypistä, haltijasta, rakentajasta (sähköurakoitsijasta) ja tarkastajasta. Tieto liittymän sähköasennusten rakentajasta (sähköurakoitsijasta) on luontevinta pyytää liittämis ja mittarointivaiheessa käyttäen jakeluverkkoyhtiön yleistietolomaketta tms. Lomakkeessa on lisäksi tarpeen olla kohta, jossa ilmoitetaan, jatkaako sama sähköurakoitsija kohteen sähköasennustöitä vielä liittymän asentamisen (pääkeskus ja mittarointi) jälkeenkin. Jakeluverkonhaltijat antavat osaltaan yksityiskohtaisempia ohjeita heille tehtävistä ilmoituksista. Luokkien 1a, 1b, 1d ja 2b sähkölaitteistoista tehdään tarkastuksia koskevat ilmoitukset sille jakeluverkonhaltijalle, jonka vastuualueelle sähkölaitteisto on rakennettu. Tukesille tehtävät ilmoitukset TUKESissa pidetään rekisteriä luokkien 2c, 2d, 3a, 3b ja 3c sähkölaitteistoista käytön johtajia ja varmennus sekä määräaikaistarkastuksia koskevien ilmoitusten perusteella. TUKESille tehtävissä ilmoituksissa annetaan ilmoituslomakkeista sekä niiden täyttöohjeista ilmenevät tiedot (kts. Lisätietoja).

Ohje S4 2011 11.2.2011 12 (16) Yleistä ilmoituksista Kun yhtenäinen sähkölaitteisto jaetaan eri haltijoille kuuluviin osiin, katsotaan uusien haltijoiden sähkölaitteistot ilmoitusten kannalta uusiksi liittymiksi, joista tehdään tarpeelliset rekisteri ilmoitukset. Jos tarkastukseen on kuulunut eri laitteistoluokkiin kuuluvia laitteistoja (ks. kohta 2) tulee näiden ilmetä pöytäkirjasta ja tehtävistä ilmoituksista. Ilmoitus tehdään erikseen jokaisesta erillisestä sähkölaitteistosta. Ilmoitukset rekisteriin suoritetuista varmennus ja määräaikaistarkastuksista tekee tarkastuksen suorittaja kolmen kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Vain säädösten edellyttämistä varmennus ja määräaikaistarkastuksista tehdään rekisteri ilmoitukset. Vapaaehtoinen tarkastus, joka ei ole säädösten edellyttämä varmennus tai määräaikaistarkastus, on dokumentoitava siten (tehtävä pöytäkirja niin), ettei siitä synny sekaannusta säädösten edellyttämään varmennus tai määräaikaistarkastukseen. 9 Tarkastuksissa havaittujen puutteiden luokittelu Tarkastuksissa havaittujen puutteiden luokittelu Yleisiä periaatteita Sähkölaitteistojen rakenteessa olevat vaatimustenvastaisuudet (puutteet) voivat olla niin vakavia, että ne aiheuttavat vaaraa ja voivat johtaa onnettomuuteen. On oletettavaa, että sähkölaitteistossa oleva vaara johtaa ennemmin tai myöhemmin vahinkoon, jos mitään vaaran poistamistoimenpiteitä tai suojaustoimenpiteitä ei toteuteta. Sähkölaitteistoissa olevia tyypillisimpiä vaaroja tai vaaratilanteita ovat: sähköisku jännitteisen osan suorasta kosketuksesta tai suurjännitteellä suoran ylilyönnin seurauksena; sähköisku vian johdosta jännitteiseksi tulleesta osasta räjähdys, tulipalo tai palovamma taikka muu ylikuumenemisen tai valokaaren aiheuttama vaurio tai vamma sähkölaitteen, muun laitteen, rakenteen tai ympäristön muut vauriot ja vahingot Sähkölaitteistossa esiintyvät puutteet voidaan luokitella niiden turvallisuusmerkitysten perusteella seuraavasti: kategoria 0: puute, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa kategoria 1: puute, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa kategoria 2: puute, joka aiheuttaa kohtalaista tai lievää vaaraa kategoria 3: vaatimustenmukainen

Ohje S4 2011 11.2.2011 13 (16) Vaaratilanteeseen liittyvä riski riippuu vahingon vakavuudesta sekä vahingon todennäköisyydestä. Vakavuuden suuruutta voidaan arvioida ottamalla huomioon vammojen tai terveyshaittojen vakavuus (ovatko vammat lieviä, vaikeita vai onko seurauksena kuolema) ja vahingon laajuuteen (yksi henkilö, useita henkilöitä). Sähköisku on aina vakava, koska se voi johtaa kuolemaan. Kuoleman todennäköisyyteen vaikuttaa mm. millaisissa ulkoisissa olosuhteissa sähköisku saadaan, mikä on virran kulkutie ja suuruus, ja muutkin tekijät. Myös sähkön aiheuttama tulipalo on katsottava vakavaksi, varsinkin jos se voi aiheuttaa rakennuspalon. Rakennuspalo voi monista olosuhteista riippuen aiheuttaa hengen menetyksiä ja suuria aineellisia vahinkoja. Myös monet sähkön aiheuttamat valokaaret on katsottava vakaviksi. Suuritehoinen valokaari aiheuttaa ihmiselle laajoja palovammoja, ja valokaari voi johdannaisena aiheuttaa myös sähköiskun. Jos taas sähkölaitteiston puute aiheuttaa enimmillään yksittäisen laitteen tai komponentin rikkoutumisen ilman varsinaisia onnettomuusvaikutuksia, ei puutetta voi katsoa yhtä vakavaksi kuin edellä mainittuja. Todennäköisyyden arvioinnissa on otettava huomioon mm. henkilöiden altistuminen kyseiselle vaaralle, vaarallisen tapahtuman todennäköisyys sekä tekniset ja henkilöstä riippuvat mahdollisuudet ymmärtää ja välttää kyseistä vahinkoa. Riski sille, että jokin tietty sähkölaitteiston puute aiheuttaa sähköiskun tai muun onnettomuuden riippuu mm.: liittyykö puute perussuojaukseen (suojaus koskettamiselta jännitteiseen osaan), vikasuojaukseen (suojaus koskettamiselta yhden vian tapauksessa), vai lisäsuojaukseen (edellisten lisänä oleva suojaus) saattaako puute koko suojausjärjestelmän toimimattomaksi (esim. suojajohtimen puuttuminen) vai onko kyse siitä, että suojaus ei toimi kaikilta yksityiskohdiltaan vaatimuksen mukaisesti (esim. nopean laukaisun arvo 0,4 s hieman ylittyy) millaisessa käyttöympäristössä puute esiintyy (kuiva sisätila, märkä ulkotila, lääkintätila, räjähdysvaarallinen tila, jne) puutteellisen sähkölaitteiston osan konkreettinen sijoituspaikka kohteessa millaiset käyttäjät ja sivulliset ovat tekemisissä sähkölaitteiston kanssa, onko sähkölaitteisto julkisella paikalla vai ei miten laajalle mahdollinen tulipalo tai vikajännite voi levitä millainen vaikutus puutteella on sähkötyön turvalliseen suorittamiseen jännitetaso (pienoisjännite, pienjännite, suurjännite) Sähkölaitteistojen rakenteelle asetetut vaatimukset pyrkivät ottamaan huomioon edellä mainitut vaaratekijät ja todennäköisyydet. Mitä suurempi vaaran vakavuus ja todennäköisyys on, sitä enemmän vaatimuksiakin on asetettu. Siksi ei voida tehdä niin yksinkertaista johtopäätöstä, että puute räjähdysvaarallisessa tilassa olisi aina vaarallisempi kuin puute tavallisessa asuinhuoneessa.

Ohje S4 2011 11.2.2011 14 (16) Edellä mainituista syistä yksityiskohtaisten luettelojen tekeminen erilaisten puutteiden jakautumisesta kategorioihin on mahdotonta varsinkin kategorioiden 1 ja 2 osalta. Puutteiden luokittelemisessa onkin käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Välitön vaara (Kategoria 0) Välitöntä vaaraa aiheuttaviksi vioiksi ja puutteiksi voidaan olosuhteista riippuen katsoa mm. seuraavanlaisia: Laitteen kosketeltavassa metallirungossa tai osassa on vaarallinen kosketusjännite. Pistorasian suojakosketin on kytketty vaihejohtimeen, laitteen suojajohdin on pistotulpassa kytketty ääri tai nollajohtimen liittimeen tai laitteen suojamaadoitettaviin osiin on kytketty ääri tai nollajohdin. Sähkölaitteen tai laitteiston jännitteiset osat ovat kosketeltavissa puutteellisen kosketussuojauksen vuoksi olosuhteissa, joissa välitön vaara on ilmeinen. Sähkölaitteen tai laitteiston kosketussuojaamattomat osat on puutteellisesti erotettu jännitteisistä virtapiireistä (esim. jännite voidaan normaalein käyttötoimenpitein kytkeä kosketussuojaamattomaan osaan). Lääkintätilat tarvittavat elintoimintoja ylläpitävät turvasyöttöjärjestelmät eivät toimi tai niiden toiminta aika ei ole elintoimintojen ylläpidon kannalta riittävän pitkä sähköasennusten puutteet ja viat yhdessä käytettävien lääkintälaitteiden kanssa voivat aiheuttaa välittömän vaaratilanteen potilaalle (esim. kosketusjännite tai vuotovirta) Räjähdysvaarallisessa tilassa (palavat nesteet) on käytössä sähkölaite tai asennus, joka aiheuttaa ilmeistä räjähdysvaaraa. HUOM. Esimerkkejä vioista ja puutteista, jotka voivat olosuhteista riippuen aiheuttaa välitöntä vaaraa: Tilaluokassa 0 tai 1 käytetään rakenteeltaan muita kuin kyseiseen räjähdysvaaralliseen tilaan tarkoitettuja sähkölaitteita. Exi piirin zener rajoittimen maadoitus puuttuu tai erotus puuttuu piiristä, joka syöttää tilaluokassa 0 tai 1 olevia laitteita. Tilaluokassa 0 tai 1 käytetyn normaalitoiminnassa kipinöivän tai kuumenevan laitteen räjähdysryhmää tai lämpötilaluokkaa ei ole valittu oikein. Tilaluokassa 0 tai 1 ei ole tehty vaadittua sähkölaitteen suojamaadoitusta tai staattisen sähkön edellyttämät maadoitukset puuttuvat. Tilaluokissa 1 olevan Exd rakenteisen laitteen kotelo on vaurioitunut tai kansi huonosti kiinni. Tilaluokissa 1 normaalitoiminnassa kipinöivässä Exd laitteessa ei ole käytetty rakenteeltaan asianmukaisia läpivientitarvikkeita (Exdrakenne).

Ohje S4 2011 11.2.2011 15 (16) Tilaluokassa 0 ja 1 käytetyn normaalitoiminnassa kipinöivän Exivirtapiirin (esim. rajakytkin) yhteensovittaminen on tehty virheellisesti. Pölyräjähdysvaarallisessa tai räjähdystarviketilassa olevan sähkölaitteen kotelointiluokassa tai pintalämpötilassa on olennainen puute vaatimuksiin nähden. Vakava puute (Kategoria 1) Arvioitaessa onko puute sellainen, joka voi aiheuttaa vakavaa vaaraa, on aina käytettävä tapauskohtaista harkintaa ottaen huomioon tässä ohjeessa esitetyt yleiset periaatteet. Seuraavassa on eräitä tavallisimpia esimerkkejä, jotka voidaan tilanteesta riippuen katsoa vakaa vaaraa aiheuttaviksi puutteiksi. vikasuojaus puuttuu kokonaan tai on huomattavan puutteellinen, esim. suojamaadoitettavaksi tarkoitettua laitetta ei ole suojamaadoitettu (suojajohdin puuttuu tai suojajohdinpiiri on poikki) perussuojaus on huomattavan puutteellinen, mutta ei kuitenkaan välittömän vaaran aiheuttava ylikuormitus tai oikosulkusuojalaite on runsaasti ylimitoitettu, ja suojattu johto tai laite sijaitsee paikassa, jossa sen ylikuumeneminen voi aiheuttaa tulipalon laitteen kotelointiluokka poikkeaa runsaasti tilan olosuhteen edellyttämästä, ja puute voi kohtuullisella todennäköisyydellä aiheuttaa rikkoutumisen lisäksi tapaturman tai onnettomuuden sähkölaitteistossa ei ole haltijan käytössä olevaa erotusmahdollisuutta ollenkaan palo tai räjähdysvaara on ilmeisen vakava, ei kuitenkaan välitön leikkaussalin turvasyöttöjärjestelmä huomattavan puutteellinen. Puutteen vakavuutta arvioitaessa voidaan joissain tapauksissa ottaa huomioon puutteen kertautuminen. Jos samaan sähkölaitteiston osaan vaikuttaa monta yksittäistä puutetta, jotka aiheuttavat kohtalaista tai lievää vaaraa, voi niiden yhteisvaikutus ollakin vakava. Vastaavasti, jos samanlainen puute toistuu läpi koko sähkölaitteiston, on sen yhteisvaikutus suurempi kuin yksittäisen puutteen, esim. lisäsuojaukseen tarkoitettuja vikavirtasuojakytkimiä ei ole asennettu ollenkaan. Sähkölaitteiston rakentamisessa turvallisuuden varmistamisen oleellinen osa on asianmukaisesti tehty käyttöönottotarkastus. Jos voidaan luotettavasti osoittaa, että käyttöönottotarkastus tai sen olennaiset osat kuten kaikki mittaukset on laiminlyöty, voidaan tätä myös pitää vakavana puutteena. Sen sijaan yksittäistä puutetta käyttöönottotarkastuksen menettelyissä tai kirjaustavoissa ilman samanaikaista osoitusta vakavasta rakenteellisesta puutteesta ei yleensä voida katsoa lain tarkoittamaksi uusintatarkastukseen johtavaksi vakavaksi puutteeksi.

Ohje S4 2011 11.2.2011 16 (16) 10 Vakavat sähkövahingot Sähkölaitteistojen käytön turvallisuudessa oleellinen osa on kunnossapitoohjelma ja sen noudattaminen. Jos sähkölaitteistoluokissa 2 ja 3 ohjelmaa ei ole laadittu laisinkaan tai siinä esitetyt toimet on vakavassa määrin laiminlyöty tai alimitoitettu, voidaan tätä pitää myös vakavana puutteena. Kuoleman tai vakavan loukkaantumisen aiheuttaneesta sähkötapaturmasta tehdään sähkötapaturmailmoitus, jossa annettavat tiedot on yksilöity Tukesin ilmoituslomakkeessa. Tällaisesta tapaturmasta ilmoitetaan Tukesille välittömästi sen jälkeen, kun tapaturma on tullut tietoon. Ilmoitusvelvollisuus on erityisesti poliisilla, pelastus ja työsuojeluviranomaisella sekä jakelualueen jakeluverkonhaltijalla. Tukes huolehtii onnettomuuksien tutkinnasta, jos arvioi sen onnettomuuden syyn selvittämisen tai onnettomuuksien ehkäisyn kannalta tarpeelliseksi. 11 Voimassaolo 12 Lisätietoja Tämä Tukes ohje S4 2011 korvaa 15.6.2004 päivätyn Tukes ohjeen S4 2004 ja tulee voimaan ilmestyttyään ja on voimassa toistaiseksi. Tämän ohjeen edelliseen painokseen S4 2004 nähden uutta ohjetta on täsmennetty vastaamaan muuttuneita sähköturvallisuussäädöksiä. Lisätietoja tästä ohjeesta antaa sta (Tukes) puhelin 010 6052 000 Tämä ohje on tulostettavissa Tukesin Internet sivuilla www.tukes.fi. Ohjeeseen liittyvää lainsäädäntöä löytyy osoitteesta www.tukes.fi. Ylijohtaja Seppo Ahvenainen Johtaja Tuiri Kerttula