Satakunnan Kansa 2005-05-07 Kohtalokas kahvipaussi venyi 18 tunniksi hyisellä luodolla Timo Uusilehdon kahvit jäivät merellä juomatta. Sen sijaan hän joutui viettämään 18 tuntia hyisellä ulkoluodolla. Heikki Westergård/SK Timo Uusilehdon kalareissu ulkomerelle oli koitua tiistaina hänen viimeisekseen. Kuolemanvaarassa ollut mies toipuu kuitenkin nyt hyvää vauhtia. Uusilehto tyhjensi onnettomuuden jäljiltä Kallon merivartioasemalle hinattua venettä perjantaina ja pohti tapahtumia jälkikäteen. Kaikki veneen turvalaitteet ja henkilökohtaiset pelastusvälineet olivat onnettomuushetkellä kunnossa, mutta oma huolimattomuus vaikutti tukalaan tilanteeseen. Kahdeksantoista tuntia läpimärkänä hyisellä kallioluodolla viettänyt Uusilehto säilyi neuvokkuutensa ansiosta hengissä hypotermiasta. Toivo oli kuitenkin jo miltei mennyttä, kunnes apuun kiiruhti merelle lähtenyt kalapaatti ja vähän myöhemmin pintapelastusyksikkö. Uusilehdon mietteet liikkuvat nyt meriturvallisuudessa. - Nämä asiat, jotka minulle tapahtuivat, ovat kaikille opiksi, miettii pelastumisestaan kiitollinen kalamies. Pimeydessä pelkäsin jo kuolemaa Timo Uusilehto pelastettiin hyiseltä
kallioluodolta 18 tunnin kuluttua veden varaan joutumisesta. Oma sinnikkyys ja paikalle osunut apu antoivat hänelle uuden elämän. VILLE HAMMARBERG Pori Timo Uusilehto keskusteli koettelemuksistaan merivartija Anssi Salon kanssa. Salon mukaan Uusilehto oli onnettomuuden jälkeen neuvokas. Timo Uusilehto lähti totutuille apajille kalaan viime tiistaina puolenpäivän aikaan. Ensin verkot koettiin Viasvedenlahdella, sitten jatkettiin ulkomerelle. Vaikka keli on oli kylmä ja merellä kävivät mainingit, olo oli turvallinen ammattikalastajakäyttöön soveltuvassa korkealaitaisessa avoveneessä. Turvallisuutta lisäsi se, että kaikki turvavälineet olivat erinomaisessa kunnossa. Soihdut, valoraketit ja valopistooli pulpetilla, pelastautumispuku päällä ja paukkuliivit harteilla. Turvallisuutta lisäsi myös miehen koulutus. Teollisuuspalopäällikön koulutuksen saanut Uusilehto on toiminut vapaaehtoisena lukuisissa vesipelastustehtävissä. Viime vuonna kaupunkilaiset näkivät miehen veneineen etsimässä Kokemäenjokeen hukkunutta pikkupoikaa. Tiistai kello 14:00 Uusilehto päättää juoda kahvit. - Verkkojen kanssa oli tullut kova hiki ja avasin pelastautumispuvun. Itätuuli heilutti venettä karin vierellä. Ryhdyin laittamaan ankkuria, jotta saisin rauhassa kahvitella. Sitten en tiedä mitä tapahtui... kaiketi horjahdin... olin päälläni meressä ankkuriköysi kietoutuneena jalkoihin ja pelastautumispuku täyttyi kylmällä merivedellä, muistelee Uusilehto.
- Yritin syöksyä ottamaan kiinni veneestä, mutta vene pakeni. Laukaisin pelastusliivit ja yritin uudestaan, mutta vene meni menojaan. Liivit ja vettä täynnä oleva puku estivät liikkumisen. - Kaikki tapahtui niin äkkiä. Minulla on vieläkin muistissa mustia aukkoja. Uusilehto kompuroi itsensä aaltojen pieksämälle kiviluodolle ja hamuilee taskustaan kännykkää. Koska pelastautumispuku oli täynnä vettä, kännykkä oli läpimärkä. - Veneen mukana menivät hätäraketit ja -soihdut. Ne olisivat olleet vedenkestävässä pussissa. Kello 16:00 Uusilehto yrittää kohmeisilla sormillaan avata kännykkää, jotta voisi kuivata sen akkua. Työ on toivotonta. Sataa tihuuttaa. - Oli järjettömän kylmä. Pelkäsin hypotermiaa ja ryhdyin kävelemään parinkymmenen metrin läpimittaista karia ympäri. Ajattelin, että jos pysähdyn, kuolen. Muita veneitä, eikä meriliikennettä näy missään. Uusilehto jatkaa kävelemistä. Kivi kiveltä, askel askeleelta. Täytyy pitää itsensä lämpimänä. Täytyy. Ilta alkaa hämärtyä yhdeksältä. Ei vieläkään veneitä. Sade jatkuu. Uusilehto kerää taskustaan löytyneellä muovipussilla vettä. Elimistö ei saisi kuivua. Suullinen vettä auttaa. Kello 24:00 Satakunnan hätäkeskus saa hälytyksen Uusilehdon kotiväeltä. Mies on toisinaan ollut kalassa iltayhteentoistakin, mutta... Oletetulle katoamisalueelle lähtee merivartioston alus, pelastuslaitoksen kalustoa ja vähän myöhemmin hätiin kutsutaan myös helikopteri. Uusilehto jatkaa kävelemistään. Jalat ovat tunnottomat kuin vainajalla, sormet turvonneet. Askel, askeleelta...yksi, kaksi, kolme, neljä,... - Kaaduin kymmeniä kertoja. Sain vertavuotavia haavoja, mutta ajattelin, että pakko jatkaa. Kuolemanpelko alkoi kuitenkin kasvaa. Keskiviikko kello 02:00 Uusilehto näkee kaukaisuudesta veneen valojen pilkahtavan. - Olin löytänyt pelastautumispuvun taskusta yhden vanhentuneen käsisoihdun. Sain sen kohmeisilla käsilläni sytytettyä. Veneen valot, jotka Uusilehto näkee, kuuluvat merivartioston alukselle. Myös soihtu nähdään, mutta se sammui. - Näimme soihdun, mutta emme kyenneet täysin paikantamaan sitä. Merellä oli kova sumu ja sade, kertoo pelastustöissä ollut merivartija Anssi Salo. - Soihtu oli kuitenkin merkittävä havainto. Se oli tärkeä vahvistus siitä, että mies on elossa.
Karilla seissyt Uusilehto näkee veneen valojen menevän väärään suuntaan ja vihdoin katoavan. Epätoivoinen kävely jatkuu. Kello 03:00 Karilla kompuroiva mies kuulee sateen läpi helikopterin säksätyksen. - Tiesin, että operaatio oli käynnissä. Aloin toivoa. Helikopterin ääni häipyy kuitenkin kaukaisuuteen. Uusilehdon veneeseen oli saatu näköyhteys kaukana luodolta. Näköyhteys veneeseen menetettiin, ja etsintöjä jatkettiin nyt väärältä suunnalta. Kello 06:00 Aamun valossa Uusilehdon vene löydetään. Merivartiosto lähtee seuraamaan veneen liikkeitä takaisin GPS-navigaattorin piirtämän viivan perusteella. Työ on kuitenkin hidasta. Uusilehto on edelleen karilla. Näännyksissä 16 tuntia kestäneestä kävelemisestä. Aika alkaa käydä vähiin. Hieman ennen seitsemää Uusilehto näkee kaukaisuudessa pienveneen. - Kiipesin luodon korkeimmalle kohdalle ja heilutin pelastusliivejä hullun lailla yli tunnin. Veneessä olivat kalareissulla Ville Salminen ja hänen isoisänsä Unto Salminen. Aluksi he eivät huomanneet liivejä heiluttavaa miestä. - Sitten näin taivaanrannassa jonkin pisteen. Otin kiikarit ja näin miehen heiluttamassa jotain. Koska paikalla oli pyörinyt helikopteri, soitimme hätäkeskukseen ja kerroimme havainnosta. Samalla käänsimme veneen kohti miestä, kertoo Ville Salminen. Kello 08:00 Uusilehto näkee veneen keulakuohun kääntyvän hänen luotoaan kohti. - Muistan kaksi veneessä ollutta ihmistä ja sen, että kaaduin pitkälleni kajuuttaan. Sitten on taas hämärää. Salmisten veneen yläpuolelle hälytettiin helikopteri pintapelastajineen. Nyt on kiire. Pintapelastaja ja Ville Salminen auttavat Uusilehdon takaisin karille. - Mies oli hirvittävän väsynyt ja hänet nostettiin karilta helikopteriin, muistaa Ville Salminen. Uusilehdon tajuntaan nousi, että hänet nostettiin räjähtävällä nopeudella ylös. Kaksi kypäräpäistä hahmoa kumartuvat hänen puoleensa... pelastus. Ruumiinlämpö todettiin sairaalassa olosuhteisiin nähden ihmeeksi. Uusilehto oli pelastanut henkensä pitäessään itsensä liikkeellä.
Isoisänsä kanssa Timo Uusilehdon pelastustehtäviin osallistunut Ville Salminen nappasi kamerallaan kuvan keskiviikkona kello 8:10. Super Puma -helikopterin pintapelastajat nostavat jo hämärän rajamailla ollutta kalastajaa ylös turmaluodolta. Heikki Westergård/SK Perjantai kello 13:00 Mereltä löytynyttä venettä inventoidaan Kallon merivartioaseman altaassa. Kaikki on tallella. Vain saaliiksi saatu komea siika on kateissa. Lokit vieneet. - En ole vieläkään toipunut. Tapahtuma nolottaa ja järkyttää. Turva-asiat olivat kunnossa, mutta se pelastautumispuvun aukaisu. Ja se kännykkä... kaverit toivat minulle sairaalaan lahjaksi vedenpitävän kännykkäpussin, sanoo Uusilehto kiitollisena kaikille pelastajilleen, niin Salmisille kuin viranomaisille. Merivartija Anssi Salon mukaan Timo Uusilehdon ei ole syytä olla nolona. Kaikki toiminta mereen joutumisen jälkeen oli kuin pelastautumisen mallikirjasta. - Paremmin sitä työtä ei voi itse tehdä loppuun.