Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2001

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2001 1

Energia-alan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Marja Jallinoja Motiva Oy Mirja Tiitinen Suomen kaukolämpöyhdistys Sky ry Sirpa Leino Adato Energia Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2002 2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja viimeksi linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 2002 päättyvän sopimuksen jatkamista vuoteen 2005 on valmisteltu tiiviisti kesän aikana. Kansallisen ilmastostrategian ja siihen sisältyvän energiansäästöohjelman toimeenpano on alkanut suunnitellusti. Sopimuksia ja niiden tuloksellisuutta on jo arvioitu, mutta osa arvioinneista on vielä kesken. Sopimusalojen johtoryhmät käyvät arvioinnit tarkasti läpi ja päättävät ulkopuolisten arvioitsijoiden suositusten aiheuttamista jatkotoimenpiteistä. Uusiutuvien energialähteiden kytkemistä sopimuksiin on myös valmisteltu. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu kolmannen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusaloilla ja sopimuksiin liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2001 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Mahdollisuuksien mukaan on raporttiin lisätty myös sopimukseen liittyneille yrityksille tarkoitettua palautetietoa energiansäästötoimista. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan vuonna 1997 allekirjoitettujen sopimusten osalta noin puolivälissä. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on hyvä ja energiakatselmuksia toteutettu suunnitelmallisesti. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa ainakin joiltakin osin jo näkyä. Helsingissä syyskuussa 2002 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4

Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Tiivistelmä 7 2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 8 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet 8 2.1.1 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa 8 2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa 9 2.2 Energian käyttö 10 2.2.1 Sähkön käyttö 10 2.2.2 Kaukolämmön kulutus 11 2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus 12 2.3.1 Voimalaitosala 12 2.3.2 Kaukolämpöala, tuotanto 14 2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu 18 2.3.4. Sähkön siirto ja jakelu 20 2.4 Raportoinnin kattavuus 21 3 Yritysten raportoimat tulokset 22 3.1 Voimalaitosala 24 3.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 24 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 25 3.1.3 Muut toimenpiteet 25 3.2 Kaukolämpöala 27 3.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 27 3.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 29 3.2.3 Muut toimenpiteet 29 3.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 31 3.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 31 3.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 32 3.3.3 Muut toimenpiteet 33 3.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 34 5

4 Muuta aihepiiriin liittyvää 37 4.1 Energiatehokkuus ja sen seuranta kaukolämpöalalla 37 4.2 Yritysjohdon merkitys organisaation energiansäästössä erittäin tärkeä 37 4.3 Energia-alan energiakatselmusmallit 38 4.3.1 Ohjeistus kaukolämpötoiminnan katselmukselle 38 4.3.2 Voimalaitosten energia-analyysi 38 4.4 Energia-alan energiansäästösopimuksen väliarviointi 38 4.5 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä 39 4.6 Palkitut energiansäästösopimusyritykset 40 4.7 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 41 4.8 ESCO-konsepti 41 Liitteet Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 42 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 43 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 45 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 47 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 50 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 53 6

1 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuosiraportti on laadittu ko. liittojen, KTM:n, Adato Energia Oy:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998 2001. Olennainen osa sopimusjärjestelmää on energiankäytön tehostamistoimien ja energiatehokkuuden edistymisen seuranta. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sener, Sky) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa selvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Energia-alan energiansäästösopimusten yrityskohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt kolmannen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2001 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2001. Säästösopimuksiin liittyneiden yritysten määrä on edelliseen vuoteen verrattuna pysynyt suunnilleen ennallaan. Kaikkiaan sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat toteuttaneensa vuonna 2001 66 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joille oli pystytty arvioimaan säästövaikutus. Näiden toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta 44,6 GWh/a ja sähkön osalta 7,6 GWh/a. Toimenpiteiden investointikustannus oli 13,5 milj. euroa. Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöpotentiaali on lämmön ja polttoaineiden käytössä noin 96,6 GWh/a ja sähkön käytössä noin 37,8 GWh/a. Nämä luvut eivät pidä sisällään ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 2001 raportoitujen toteutettujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden määrä on edellisestä vuodesta jonkin verran kasvanut kaikilla mittareilla, niin toimenpiteiden lukumäärässä, saavutetussa energiansäästössä kuin investointien suuruudessakin. Voimalaitosalalla on toteutettu muutamia suurehkoja säästötoimenpiteitä, joista pääosa kyseisestä erosta edelliseen vuoteen muodostuu. Energiakatselmusmallit voimalaitos- ja kaukolämpöalalle ovat valmistuneet, minkä toivotaan helpottavan yritysten ryhtymistä energiakatselmuksen suorittamiseen. Säästösopimusmenettelyn mukainen säästötoimenpiteiden suunnittelu, toteuttaminen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Energiakatselmusten enimmäistuki laskee 50 %:sta 40 %:iin. Energiansäästöinvestointien vauhdittamiseksi KTM on nostanut tavanomaisen tekniikan energiansäästöinvestoinneille myönnettävän enimmäistuen 15 20 %:iin aikaisemmasta 10 %:sta. Energiansäästötoimenpiteitä voidaan toteuttaa myös ESCO-konseptilla, jossa ESCO (= Energy Service Company) ottaa kokonaisvastuun energiansäästöhankkeen rahoituksesta ja teknisestä toteutuksesta. 7

2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet 2.1.1 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettiin sähköä ja lämpöä yhteensä 87,9 TWh, josta voimalaitosalan sopimuksen piirissä olleiden yritysten osuus oli 74,1 TWh. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen ei kuulu teollisuuden voimalaitosten tuotanto, joka on mukana teollisuuden energiansäästösopimuksessa. Voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä oli vuoden 2001 lopussa noin 84 % sähkön ja lämmön tuotannosta. Sähkön tuotannosta mukana oli lähes 90 %. Sopimuksesta puuttuu lähinnä vesivoimaa sekä sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia (kuva 1). Vuoden 2001 loppuun mennessä oli voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittynyt 22 yhtiötä (liite 1). Edelliseen vuoteen verrattuna energiansäästösopimuksen kattavuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. 30 25 20 TWh 15 10 5 0 Vesivoima Tuulivoima Ydinvoima Muu sähkön erillistuotanto Sähkön yhteistuotanto Lämmön yhteistuotanto Lämmön erillistuotanto Tuotanto, sopimukseen liittyneet Tuotanto, ei sopimuksessa Kuva 1. Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa vuonna 2001. 8

2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettuun sähköön ja lämpöön käytettiin polttoaineita vuonna 2001 yhteensä 145,9 TWh, joista sopimuksen piirissä olleiden osuus oli 129,9 TWh. Tuotantoon käytetyt polttoaineet jakautuvat kuvan 2 osoittamalla tavalla. Ydinenergian osuus oli suurin eli noin 51 %, maakaasun noin 14 %, kivihiilen noin 22 % ja turpeen 9 %. Puuperäisen polttoaineen osuus oli 5 %. 70000 60000 50000 40000 GWh 30000 20000 10000 0 Maakaasu Ydinenergia Kivihiili Turve Öljy Puuperäinen Muut Polttoaineet, sopimukseen liittyneet Polttoainet, ei sopimuksessa Kuva 2. Voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 2001. 9

2.2 Energian käyttö 2.2.1 Sähkön käyttö Vuonna 2001 verkkoyhtiöiden sähkön toimitus oli noin 43 TWh. Vuoden 2001 loppuun mennessä sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen oli liittynyt 42 yritystä (liite 3). Näiden yritysten sähkön toimitus oli 32,4 TWh, joka vastaa noin 75 % Senerin ja Finergyn jäsenten sähkön jakelusta. Kuten voimalaitosalallakin, ei muutosta edelliseen vuoteen verrattuna energiansäästösopimuksen kattavuudessa ole tapahtunut. 20 18 16 4,5 14 12 TWh 10 8 6 13,1 1,8 2,7 4 2 0 1,1 7,4 0,5 6,3 3,5 2,1 Yksityinen Maatalous Palvelu Julkinen Jalostus Sähkön toimitus, sopimukseen liittyneet Sähkön toimitus, ei sopimuksessa Kuva 3. Sähkön toimituksen jakautuminen (verkkoyhtiöt) 10

2.2.2 Kaukolämmön kulutus Vuonna 2001 Sky:n jäsenistön lämmön myynti oli yhteensä noin 29,2 TWh. Vuoden 2001 loppuun mennessä kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen oli liittynyt 39 kaukolämpöä myyvää yritystä (liite 2). Näiden yritysten myynti oli 20,5 TWh, joka vastasi noin 70 % Sky:n jäsenistön lämmön myynnistä. Energiansäästösopimuksen kattavuudessa ei vuoteen 2000 verrattuna ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaukolämmön kulutuksesta asuintalojen osuus on 57 %, teollisuuden 10 % ja muiden asiakkaiden (liikerakennukset, toimistot, julkiset rakennukset ym.) 33 %. 35,0 30,0 25,0 20,0 TWh 15,0 10,0 5,0 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 Lämmön myynti, sopimukseen liittyneet Lämmön myynti, ei sopimuksessa Kuva 4. Kaukolämmön energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten lämmönmyynnin osuus Sky:n jäsenten lämmönmyynnistä. 11

2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus 2.3.1 Voimalaitosala Tuotannon ja polttoaineiden suhde Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yhtiöt tuottivat vuonna 2001 vesi- ja tuulivoimaa 8,2 TWh. Muu tuotanto (ydinvoima, sähkön muu erillistuotanto, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, lämmön erillistuotanto) oli 65,9 TWh, minkä tuottamiseen kului polttoainetta 129,9 TWh. 140 120 Sopimukseen liittyneet, 1998 Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2000 Sopimukseen liittyneet, 2001 100 80 TWh 60 40 20 0 Vesi- ja tuulivoima Muu tuotanto Käytetyt polttoaineet (Muu tuotanto) Kuva 5. Sähkön ja lämmön tuotanto ja tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitosalan sopimukseen liittyneissä yhtiöissä. Sopimukseen liittyneiden yritysten yhteistuotannon osuus ja hyötysuhteet Vuonna 2001 oli yhteistuotannon osuus voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden tuotannosta noin 45 % (kuva 6). Sopimukseen liittyneiden yhteistuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli noin 83 %. Tiedot kuvaavat niiden yhteistuotantolaitosten hyötysuhteita, joilla ei ole merkittävästi lauhdutustuotantoa (kuva 7). Lauhdesähkön tuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli hieman vajaa 40 % (kuva 8). Kuvassa olevat poikkeuksellisen alhaiset hyötysuhteet (minimiarvot) ovat yksittäisten tuotantoyksiköiden, joiden vuotuinen käyttöaika on ollut erittäin lyhyt. 12

80 70 60 50 39,5 40,5 33,4 35,0 TWh 40 30 20 29,3 27,8 30,6 33,4 10 0 1998 1999 2000 2001 Yhteistuotanto Erillistuotanto Kuva 6. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa. 100 % 90 % 80 % 82 % 83 % 83 % 83 % 70 % Hyötysuhde 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 max min keskiarvo Kuva 7. Yhteistuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 13

50 % 45 % 40 % 35 % 39 % 40 % 39 % 39 % Hyötysuhde 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1998 1999 2000 2001 max min keskiarvo Kuva 8. Lauhdesähkön tuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 2.3.2 Kaukolämpöala, tuotanto Kaukolämmön erillistuotannon hyötysuhde Kaukolämmön lämpökeskuksissa tapahtuvan tuotannon lämpöhäviöt muodostuvat savukaasuhäviöistä, palamattomista kaasuista ja kiintoaineksista sekä säteily- ja johtumishäviöistä. Häviöt riippuvat mm. käytettävästä polttoaineesta siten, että kiinteitä polttoaineita käyttävissä kattiloissa hyötysuhteet vaihtelevat tyypillisesti välillä 85 94 %, raskaalla polttoöljyllä 88 93 % ja maakaasulla 94 97 %. Savukaasupesuri ja siihen liittyvä lämmöntalteenotto on viime vuosina yleistynyt varsinkin kotimaisen polttoaineen lämpökeskuksissa. Savukaasupesurilla puhdistetaan savukaasujen hiukkaspäästöjä. Lämpökeskuksen alemmasta lämpöarvosta laskettava hyötysuhde nousee savukaasujen lämmöntalteenoton ansiosta yli 100 %:n. Lämmön erillistuotantoon käytettyjen polttoaineiden jakautuma säästösopimuksiin liittyneissä yrityksissä on esitetty kuvassa 12. Noin kolmasosa polttoaineista on kiinteitä polttoaineita (kivihiili, turve, puu), kolmasosa maakaasua ja lähes kolmasosa polttoöljyä. Biopolttoaineiden käyttö on kasvanut jonkin verran, puun osuus oli lähes 9 % ja biokaasun osuus on noussut yhteen prosenttiin. Kivihiiltä käytetään lämmön erillistuotannossa ainoastaan niillä paikkakunnilla, joilla on kivihiiltä käyttäviä yhteistuotantovoimalaitoksia. 14

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2000 Sopimukseen liittyneet, 2001 Kivihiili Turve Puu Maakaasu Polttoöljy Muut Kuva 9. Lämmön erillistuotannon polttoaineiden jakautuma säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä. Lämmön erillistuotannon keskimääräinen hyötysuhde säästösopimuksessa mukana olevissa yrityksissä oli noin 88 % vuonna 2001 (kuva 10). Hyötysuhteen maksimiarvoon 98,9 % on päästy savukaasujen lämmöntalteenoton ansiosta. 100 % 90 % 80 % 96,4 % 89,7 % 78,3 % 95,2 % 88,0 % 82,1 % 94,7 % 86,4 % 98,9 % 88,2 % 70 % 69,9 % 68,8 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 keskiarvo max min Kuva 10. Lämmön erillistuotannon hyötysuhteet säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 15

Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen kaukolämmön tuotannossa. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten omasta kaukolämmön tuotannosta perustui vuonna 2001 yhteistuotantoon 79 %, kun vastaava luku kaikkien Sky:n jäsenten omassa tuotannossa oli noin 76 %. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin tuotettaessa energiaa samoilla polttoaineilla erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan Euroopan unionissa merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. 90 % 80 % 70 % 81,0 % 75,4 % 73,4 % 75,6 % 76,0 % 70,0 % 68,0 % 79,0 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 kaikki Sky:n jäsenet sopimukseen liittyneet Kuva 11. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa. Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Voimalaitoksen omakäyttölaitteiden tarkempi määrittely löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksestä nro 1261. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyttöjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa. Omakäyttöenergioiden vuositason määrityksen lisäksi olisi hyvä selvittää omakäytön kustannusmerkitystä (menetetyt myyntituotot tms.) sekä selvittää tarkemmin omakäyttöjen jakaumaa. 16

Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Kaukolämmön erillistuotannossa omakäyttöenergiaa ei mitata yhtä yleisesti kuin voimalaitosalalla, jossa lähes 90 % ilmoittaa omakäyttöä seurattavan. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty kaukolämpöyritysten raportoimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut omakäyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista. 140 120 100 MWh/GWh 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 1998 1999 2000 2001 Kuva 12. Lämmön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 90 80 70 60 MWh/GWh 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1998 1999 2000 2001 Kuva 13. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 17

2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu Verkostohäviöt Kaukolämpöverkoston lämpöhäviö on kaukolämpöverkoissa keskimäärin 5 8 %, pienissä verkoissa lämpöhäviöt nousevat yli 10 %. Lämpöhäviöihin voidaan vaikuttaa muun muassa käyttämällä paremmin eristettyjä kaukolämpöjohtoja sekä alentamalla kaukolämpöveden lämpötilatasoa. Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusiminen on kuitenkin taloudellisesti kannattamaton toimenpide ainoastaan energiansäästön vuoksi tehtynä. Kaukolämpöverkoston keskimääräiset lämpöhäviöt olivat säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä 7,6 % vuonna 2001 (kuva 14). 20 % 18 % 17,5 % 16 % 16,0 % 14 % 13,6 % 14,4 % 12 % 10 % 8 % 8,1 % 7,8 % 7,7 % 7,6 % 6 % 4 % 4,3 % 3,5 % 4,9 % 5,0 % 2 % 0 % 1998 1999 2000 2001 keskiarvo max min Kuva 14. Kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Pumppausenergia Kaukolämpöverkon paine-eroa säädetään kiertovesipumppujen avulla niin suureksi, että jokaisella asiakkaalla on riittävä paine-ero vesikierron aikaansaamiseksi lämmönsiirtimissä. Tarpeettoman suuri pumppujen paine-ero lisää pumppaukseen käytettyä sähköenergiaa. Pumppausenergia voidaan optimoida esim. erilaisilla pumppujen kytkentä- ja säätötavoilla. Pumppausenergian tulisi olla yksi yrityksen sisällä seurattavista tunnusluvuista. 18

Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymistä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45 50 o C. Kuvassa 15 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Kuvasta voidaan todeta, että 65 %:lla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 C:een vuonna 2001. Keskimäärin jäähtyminen oli 40,8 C. 60 50 40 o C 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 1998 1999 2000 2001 Kuva 15. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 19

Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 16 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999 2001. 60 50 40 kwh/m 3 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 25 1999 2000 2001 keskiarvo, kaikki Sky:n jäsenet Kuva 16. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit v. 1999 2001. 2.3.4 Sähkön siirto ja jakelu Verkostohäviöt Jakeluyhtiöiden verkostohäviöt syntyvät pääasiassa jakeluverkossa (nimellisjännite alle 110 kv). Tyypillinen jakeluhäviö on keskimäärin 3 5 %, yksittäisissä verkoissa häviöt voivat olla pienempiä tai suurempia. Sopimukseen liittyneiden yritysten jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo oli vuonna 2001 hieman alle 4 % (kuva 17). 20

12 % 10 % 10,2 % 10,1 % 8 % 6,4 % 7,2 % 6 % 4 % 4,1 % 3,8 % 3,8 % 3,9 % 2 % 1,8 % 2,0 % 1,9 % 1,9 % 0 % 1998 1999 2000 2001 max min keskiarvo Kuva 17. Jakeluverkon häviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 2.4 Raportoinnin kattavuus Vuosiraportointi Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2001 lopussa kaikkiaan 22 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 16 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin täydellisinä käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kolmelta yritykseltä saatiin raportointitiedot osittain. Neljä yritystä jätti kokonaan raportoimatta, joista kahdelta yritykseltä saatiin selvitys raportoimatta jättämisestä. Vuosiraportoinnista puuttuneiden yritysten energiankäyttö- ja tuotantotiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2001 lopussa kaikkiaan 39 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 29 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2001 lopussa kaikkiaan 42 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 38 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Yhdellä raportoimatta jättäneistä yrityksistä oli selitys asialle. Vuosiraportoinnista puuttuneiden yritysten energianseurantatiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. 21

3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sky, Sener) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteitä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä. Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt kolmannen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2001 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2001. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestöilleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa selvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia. Kyseiset tiedot eivät siten ole mitattuja tai muuten todennettuja säästövaikutuksia, mutta edustavat parasta käytettävissä olevaa arviota säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään; toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus/ motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Lisäksi voimalaitosalan vuosiraportoinnin yhteydessä raportoitiin ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä ennen vuotta 2001 toteutettuja toimenpiteitä (7 kpl), joiden sähkönsäästövaikutus oli noin 250 GWh/a ja investointien suuruus yhteensä vajaa 24 milj. euroa. Toteutettavaksi päätettyjä ydinvoimaloiden pääosin tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä raportoitiin 7 kpl ja niiden sähkönsäästövaikutukseksi on arvioitu n. 315 GWh/a vajaan 20 milj. euron investoinneilla. Näitä ei ole sisällytetty taulukoihin 1 ja 2. Jos tämän vuoden raportoinnin tuloksia verrataan vuoden 2000 vuosiraportissa esitettyihin arvoihin, huomataan, että ne ovat ennen vuotta 2001 toteutettujen toimenpiteiden osalta suuremmat, kuin edellisen vuoden lukujen perusteella olisi voinut olettaa. Tämä johtuu voimalaitosalalla tehdyistä muutamasta energiansäästövaikutukseltaan suurehkosta ja joukosta pienempiä toimenpiteitä, joista yritykset ovat raportoineet vasta tänä vuonna, vaikka toimenpiteet on toteutettu jo ennen vuotta 2001. Muutos on melko huomattava, jos verrataan vuoden 2001 aikana toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden energiansäästövaikutuksia vuoden 2000 vastaaviin lukuihin, jolloin energiansäästövaikutus oli lämmön ja polttoaineiden osalta 7,1 GWh/a ja sähkön osalta 3,4 GWh/a. Vuoden 2001 aikana toteutetuiksi raportoiduilla toimenpiteillä on saavutettu edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti lämpöenergian ja polttoaineiden osalta moninkertaiset säästöt. Voimalaitosalalla on toteutettu muutamia suurehkoja lämpöenergian ja polttoaineiden kulutukseen vaikuttavia säästötoimenpiteitä, joista kyseinen ero edelliseen vuoteen muodostuu. Sähkönsäästö muodostuu pääosin yhdestä voimalaitosalalla ja yhdestä sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetusta toimenpiteestä. Toteutetut investoinnit suhteessa saavutettuun energiansäästöön ovat kasvaneet, joka saattaisi viitata siihen, että energiansäästöinves- 22

tointeja tehdään jonkin verran aikaisempaa helpommin. Osasyynä eroon aikaisempiin vuosiin verrattuna saattaa tosin olla myös se, että lukuja niin säästöjen kuin investointienkin osalta on tänä vuonna raportoitu paremmin kuin aikaisemmin. Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 13,5 44,6 7,6 toimenpiteet vuonna 2001 Toteutetut 4,7 112,4 49,1 toimenpiteet ennen vuotta 2001 Toteutettaviksi 2,3 71,9 3,4 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,9 24,7 34,4 toimenpiteet Toteutetut, 21,4 254 95 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Kaukolämpöalalla ja sähkön siirto- ja jakelualalla säästötoimenpiteiden vaikutukset ovat suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Erityisesti sähkön siirto- ja jakelualalla toiminta on painottunut kuluttajiin kohdistettuun tiedotukseen ja neuvontaan, jonka säästövaikutuksen suuruutta on hyvin vaikea arvioida, mutta jonka vaikutukset voivat olla huomattaviakin. Valtaosa toimenpiteistä on laitosten omien selvitysten tuloksina löytyneitä ja toteutettuja. Sekä kaukolämpö- että voimalaitoksille on luotujen katselmusmallien mukaisia energiakatselmuksia toistaiseksi toteutettu vähän. Toteutetuista katselmuksista on löydetyn säästöpotentiaalin osalta saatu kuitenkin hyvin myönteisiä kokemuksia, joten katselmusten hyödyntämisen energiansäästökohteiden löytämiseksi toivoisi energia-alalla lisääntyvän. Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998 2001 toteutettuja ja vuonna 2002 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteiksi 4 6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimintaan. Tähän luetteloon on pyritty keräämään sellaisia toimenpiteitä, joille voidaan arvioida energiansäästövaikutus. 23

3.1 Voimalaitosala 3.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 21 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2001 ja joille voitiin esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi raportoitiin muutama toimenpide, joiden säästövaikutusta ei oltu arvioitu. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2. Kaikki toteutetut toimenpiteet, joille energiansäästövaikutus oli arvioitu, olivat laitoksen muissa selvityksissä kuin energia-analyyseissä esiin tulleita säästökohteita. Tähän lienee syynä toteutettujen energia-analyysien vähäinen määrä. Voimalaitoksen energia-analyysimalli valmistui vuoden 2002 alussa ja sen lanseeraaminen aloitettiin vuoden 2002 keväällä. Toivottavaa on, että tämän tuloksena käynnistyy vuoden 2002 aikana useissa voimalaitoksissa ko. mallin mukaisia energia-analyysihankkeita. Näiden hankkeiden tulokset näkynevät vuoden 2003 vuosiraportoinnista eteenpäin. Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 10,7 33,3 3,7 toimenpiteet vuonna 2001 Toteutetut 1,7 51,5 17,0 toimenpiteet ennen vuotta 2001 Toteutettaviksi 1,5 66,7 3,3 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,9 21,6 34,3 toimenpiteet Toteutetut, 14,8 176,1 58,3 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 24

Raportoiduista toimenpiteistä 12 vähensi polttoaineenkulutusta ja sähkön- ja lämmön kulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä oli kumpiakin viisi kappaletta. Raportoinnin mukaan toteutettuja toimenpiteitä (21 kpl) oli vuonna 2001 huomattavasti edellisenä vuonna (7 kpl) raportoitua enemmän, mikä johtuu lähinnä toimenpiteiden raportoinnin paranemisesta. Vuoden 2001 raporteista löytyi yli kymmenen sellaista toimenpidettä, jotka oli toteutettu jo vuonna 2000, mutta joita ei oltu viime vuonna raportoitu. Investointien määrä ja niillä saavutetut säästöt energiankulutuksessa, erityisesti lämmön ja polttoaineiden osalta, ovat melko suuria aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaikissa tuloksissa, myös harkittavien ja päätettyjen säästötoimenpiteiden osalta, yksittäiset suuret toimenpiteet ovat ratkaisevia, kun suurin osa toteutetuista toimenpiteistä on suuruudeltaan muutamia satoja tai kymmeniä MWh vuodessa. Vuoteen 2000 verrattuna yritykset raportoivat vuonna 2001 energiansäästötoiminnastaan jonkin verran aktiivisemmin. Yli 80 % säästösopimukseen kuuluvista yrityksistä palautti raportin. Yritysten raportoinnin parantuminen vaikuttaa myös tässä raportissa esitettyihin tuloksiin. Erityisesti ennen vuotta 2001 toteutettujen toimenpiteiden osalta luvut eivät ole kovin hyvin verrattavissa vuoden 2000 raportissa esitettyihin, mikä johtunee pääosin yritysten huolellisemmasta raportoinnista tänä vuonna. Toteutettavaksi päätettyjä ydinvoimaloiden tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä raportoitiin 6 kpl ja niiden sähkönsäästövaikutukseksi on arvioitu n. 315 GWh/a vajaan 20 milj. euron investoinneilla. Näitä ei ole sisällytetty taulukkoon 2. Energia-analyyseissä ehdotettuja toimenpiteitä, jotka oli päätetty jättää toteuttamatta, raportoitiin vuonna 2001 suunnilleen saman verran kuin edellisenäkin vuonna. Hylättyjen toimenpiteiden määrä ei siis ollut kasvanut, joka saattaa myös kertoa siitä, että harkinnassa olleita toimenpide-ehdotuksia ei ole kuluneen vuoden aikana paljoa käsitelty. Yhteenveto voimalaitosalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 4. 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Energiatehokkuuteen vaikuttavia ympäristönsuojeluinvestointeja raportoitiin voimalaitoksilla tehdyn vuonna 2001 kahdeksan kappaletta. Vain yhden investoinnin kohdalla vaikutus energiankulutukseen oli arvioitu. Kyseessä oli investointi, jossa fossiilisen polttoaineen kulutusta vähennettiin korvaamalla sitä puupolttoaineella. Raportoitujen ympäristönsuojeluinvestointien kuvausten perusteella vaikuttaa siltä, että mukana on investointeja (kuten ympäristöjärjestelmän rakentaminen), jotka vaikuttavat energiankulutukseen korkeintaan välillisesti ja joita ei tässä yhteydessä olisi aiheellista raportoida. 3.1.3 Muut toimenpiteet Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 18) valtaosalla (73 %) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä. 25

Kahdella kolmesta voimalaitoksesta on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Suhteessa eniten näyttää lisääntyneen tulospalkkion käyttö (maksetaan esim. hyötysuhdetta kuvaavien suureiden perusteella). Tulospalkkio käytössä Käyttömittareiden tarkistus suoritettu Suureille laadittu tavoitearvot Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Vastauksia (%) 2000 2001 Kuva 18. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys. Omakäyttöä seurataan yhdeksällä kymmenestä laitoksesta. Turbiinihyötysuhteen seuranta näyttää lisääntyneen huomattavasti. Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Muita kunnonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat koneistojen kombinointi, esilämmittimien ja lauhduttimien asteisuudet ja erilaiset hiukkaspäästöt. 26

Omakäyttö Käytettävyys Turbiinihyötysuhde Polttoaineiden laatu Kattilahyötysuhde Lisäveden kulutus Muut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vastauksia (%) 2000 2001 Kuva 19. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. 3.2 Kaukolämpöala 3.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöalan vuosiraporteissa raportoitiin 22 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2001 ja joille voidaan laskennallisesti tai mittaamalla arvioida säästövaikutus. Viime vuoteen (30 toimenpidettä) verrattuna säästötoimenpiteiden määrä oli vähentynyt. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3. Vaikutus lämmön ja polttoaineiden säästöön muodostuu pääosin neljästä suuremmasta säästötoimesta. Sähkön säästön puolella on toteutettu yksi suurempi toimenpide, jolla on saavutettu 80 % raportoiduista säästöistä. Lisäksi oli raportoitu kaksi suurta investointia ja muutama pienempi, joiden säästövaikutuksia ei oltu arvioitu. Näiden investointien yhteenlaskettu suuruus oli n. 0,5 milj. euroa. 27

Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 1,5 8,8 0,5 toimenpiteet vuonna 2001 Toteutetut 0,9 49,7 30,0 toimenpiteet ennen vuotta 2001 Toteutettaviksi 0,1 5,1 0,0 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,0 0,0 0,1 toimenpiteet Toteutetut, 2,5 63,6 30,6 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Kuten voimalaitosalallakin, voidaan huomata investointisummien kasvaneen suhteessa saavutettuun energiansäästöön, kun verrataan vuoden 2001 tuloksia aikaisempiin vuosiin. Raportoiduista tiedoista puuttui osa säästötoimenpiteiden investointisummista ja toisaalta joidenkin toimenpiteiden kohdalla säästöinvestoinniksi oli ilmoitettu koko toimenpiteen investointi, vaikka siitä vain pieni osa on tehty energiansäästötarkoituksessa. Tämän vuoksi taulukossa 3 esitettyyn investointien määrään vuonna 2001 on syytä suhtautua kriittisesti. Kaukolämpökatselmuksen toteutusohje ja mallisisällysluettelo julkaistiin keväällä 2001. Siitä huolimatta kaukolämpölaitosten katselmustoiminta ei ole menneenä vuonna lähtenyt vauhtiin, vaan pikemminkin hiipunut. Toimenpiteitä, jotka oli päätetty jättää toteuttamatta, raportoitiin suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna, mikä kertoo ehkä siitä, että toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia on käsitelty melko vähän. Myös toteutettavaksi päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden määrä viittaisi energiansäästötoiminnan vähenemiseen tulevana vuonna. Erityisesti harkittavia toimenpiteitä raportoitiin huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna (4,8 GWh/a säästövaikutus lämmössä ja polttoaineissa), mutta näitä toimenpiteistä ei tänä vuonna kuitenkaan raportoitu hylätyiksikään. Yhteenveto kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5. 28

3.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Vuonna 2001 raportoitiin kaukolämpöalalla tehdyksi neljä ympäristönsuojeluinvestointia, joilla on oletettu olevan vaikutusta energiankulutukseen. Vaikutusarvio on tehty vain kahden toimenpiteen osalta, joista toisessa energiankulutuksen sekä sähkön että lämmön osalta on arvioitu laskevan ja toisessa kasvavan. Vaikutukset ovat suuruudeltaan muutaman sadan MWh luokkaa vuositasolla. 3.2.3 Muut toimenpiteet Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä sekä oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liittyvissä asioissa. Raportoinnin perusteella näyttäisi, että asiakkaisiin suuntautuvat toimenpiteet ovat vähentyneet vuoteen 2000 verrattuna. Vain puhelimitse tapahtuvaa energiansäästöneuvonta on laajentunut. Kaukolämpöyritykset ovat perinteisesti jo vuosien ajan antaneet esim. palautetietoa asiakkailleen näiden kaukolämmön kulutuksesta. Aikaisempien selvitysten mukaan palautetietoa annetaan jopa yli 90 % kattavuudella. Kuitenkin säästösopimusraportointi osoittaisi vain alle 60 %:n yrityksistä lähettävän energiankulutuspalautteen asiakkailleen. Saatujen raportointien perusteella energiankäytön palautteen lisäksi asiakkaille annetaan energiansäästöneuvontaa puhelimessa ja jaetaan energiansäästöesitteitä. Lisäksi opastetaan ja koulutetaan asiakkaita kaukolämpölaitteiden käytössä. Yli kolmasosa yrityksistä raportoi tarjoavansa asiakkailleen kaukolämpölaitteiden huoltopalveluja. Kaukolämpöyritykset toimittavat myös energiansäästömateriaalia kouluille ja eräät yritykset osallistuvat aktiivisesti valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon. Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 20. 29

Kaukolämpölaitteiden käytön opastus Energiansäästöneuvonta puhelimessa Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti Energiansäästöneuvonta toimitiloissa Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille Kaukolämpölaitteiden huolto Kaukolämpölaitteiden käytön koulutus Kaukolämpölaitteiden katselmukset Energiansäästöviikkoon osallistuminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 2000 2001 Kuva 20. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Kaukolämpöyrityksen omassa toiminnassa on energiankäytön tehokkuuden edistämiseksi järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista. Monissa yrityksissä on lisäksi järjestetty omien kiinteistöjen kulutusseuranta sekä myös ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen seuranta. Samoin kuin asiakkaille suunnatuissa toimenpiteissä, myös oman toiminnan energiansäästötoimenpiteet näyttäisivät vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna lukuun ottamatta ajoneuvojen polttoaineen kulutusseurantaa. Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpiteet on esitetty kuvassa 21. 30

Omien kiinteistöjen kulutusseuranta Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta käytössä Omien kiinteistöjen energiakatselmukset 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 2000 2001 Kuva 21. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 3.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 3.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 23 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2001 ja joille voidaan esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Vuosi 2001 oli siis sähkön siirto- ja jakelualalla energiansäästön osalta huomattavasti edellistä vuotta aktiivisempi, jolloin raportoitiin toteutetuksi vain 8 toimenpidettä. Myös toimenpiteillä saavutetut säästöt, erityisesti sähkön osalta ovat mukavasti nousseet. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Raportoiduista toimenpiteistä 20:llä oli vaikutusta sähkönkulutukseen ja 15:llä lämmönkulutukseen. Sekä lämmössä että sähkössä saavutetusta säästöstä noin puolet muodostui yhdestä toimenpiteestä. Lisäksi oli pari muuta vaikutuksiltaan suurempaa toimenpidettä ja loput hyvin pieniä. Toivottavasti se, että toteutettavaksi päätettyjä toimenpiteitä on vain yksi ja harkittavia kymmenen, ei tarkoita sitä, että energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen sähkön siirto- ja jakelualalla olisi vähenemään päin. 31

Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirtoja jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 1,3 2,6 3,5 toimenpiteet vuonna 2001 Toteutetut 2,1 11,2 2,1 toimenpiteet ennen vuotta 2001 Toteutettaviksi 0,6 0,0 0,0 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,0 0,1 0,0 toimenpiteet Toteutetut, 4,2 13,9 5,6 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Sähkön siirto- ja jakelualalla monet yritykset panostavat huomattavasti asiakkaiden energiansäästöneuvontaan, jolla saatetaan saavuttaa merkittäviäkin säästöjä energiankulutuksessa, mutta jonka vaikutuksia on jokseenkin mahdoton arvioida. Yhteenveto sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 6. 3.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen vuoden 2001 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa esitettiin tehdyksi 8 ympäristönsuojeluinvestointia vuonna 2001. Näistä vain kahdella oli vaikutusta energian käyttöön. Toinen toimenpiteistä vähensi sähkönkulutusta peräti 5 GWh/a ja polttoaineen kulutusta 8 GWh/a, mutta lisäsi toisaalta lämmönkulutusta 13 GWh/a. Toisen toimenpiteen säästövaikutus sähkön käytössä oli reilu 0,1 GWh/a. 32

3.3.3 Muut toimenpiteet Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä. Saatujen vastausten perusteella valtaosa yhtiöistä lainaa asiakkaille kulutusmittareita, järjestää tuntitehomittausta sekä tarjoaa energiansäästöä edistävää sähkön hinnoittelua. Energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella sekä sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu näyttävät lisääntyneen. Kuvaan 22 on kerätty yleisimmin käytössä olevat toimenpiteet. Myös sähkönkulutuksen laskenta- ja seurantapalvelut internetissä ovat yleistyneet. Vastaavasti erityisesti energiakatselmus- ja analyysipalveluiden tarjoaminen on selvästi vähentynyt. Myös kiinteistöjen energiaselosteiden laadintaa sekä pientalojen energiaselvityksiä (kuntoarvioita) tekee entistä harvemmat yhtiöt. Kulutusmittarin lainaus Tuntitehomittaus käytössä Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille Energiasäästäneuvonta toimitiloissa Energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella Sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu PC-ohjelmalla Energiansäästöviikkoon osallistuminen Energiansäästöstä kirjoittaminen (artikkelit) Energiansäästöstä kirjoittaminen (neuvonta) Energiankulutuksen seurantaraportti (kotitalousasiakkaille) Energiansäästöasiaa internetissä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2000 2001 Kuva 22. Sähkön siirto- ja jakelualalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen sekä henkilöstön aktiivisuuteen energiansäästöasioissa. Näiden toimenpiteiden yleisyys yrityksissä on esitetty kuvassa 23. Vastausten perusteella näyttää omaan toimintaan liittyvä aktiivisuus vähentyneen selvästi. Erityisesti on vähentynyt henkilöstön kouluttaminen sekä ympäristö- että energiansäästöasioissa. Vastausten perusteella yleisintä näyttää olevan omien kiinteistöjen kulutusseuranta. Myös ajoneuvojen polttoaineiden kulutusta seurataan melko aktiivisesti. Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Vuosiraportoinnin perus- 33

teella näyttäisi kuitenkin siltä, että entistä useammassa yhtiössä myös näitä tässä luvussa käsiteltyjä toimenpiteitä pyritään mittaamaan ja seuraamaan. Omien kiinteistöjen kulutusseuranta Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta Omien kiiteistöjen energiakatselmukset Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 2000 2001 Kuva 23. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 3.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Säästösopimus ja energia-analyysit tukevat ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista. Säästösopimukseen kuuluva energiansäästösuunnitelma kannattaa liittää osaksi ympäristöjärjestelmää, jolloin energiansäästösuunnitelma tulee osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energian kulutuksen sekä säästötoimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Vuosiraportoinnin yhteydessä sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin, onko yrityksellä/tuotantoyksiköllä käytössään ympäristönhallintajärjestelmää. Ympäristöjärjestelmä on käytössä reilulla 80 % voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä. Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä (tai sen mukaelma), joka on käytössä noin 34

80 %:lla. Lopuilla on käytössään EU:n EMAS-asetuksen mukainen järjestelmä. Tämän lisäksi noin 8 % tuotantoyksiköistä järjestelmä on suunnitteilla. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä vajaalla 30 % on ympäristöjärjestelmä käytössä. Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain kahdella yrityksellä oli jokin muu järjestelmä. Vajaa 30 % yrityksistä ilmoitti ympäristöjärjestelmän olevan suunnitteilla. Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä hieman yli puolella ympäristöjärjestelmä on valmiina tai suunnitteilla. Ympäristöjärjestelmä on valmiina kahdeksalla yrityksellä, pääsääntöisesti järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen. Energiansäästösopimusten voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1999 voimalaitosalan sopimuksen piiriin kuuluvista tuotantoyksiköistä vain 35 %:lla oli ympäristöjärjestelmä. Vastaavasti siirto- ja jakelualan sekä kaukolämpöalan sopimusyrityksistä vain reilulla 10 % oli ympäristöjärjestelmä käytössään. Edelleenkin sopimusalojen välillä on järjestelmän yleisyydessä suuria eroja. Voimalaitosala 83 % 8 % 9 % Kyllä Kaukolämpöala 29 % 25 % 46 % Suunnitteilla Ei Siirto- ja jakeluala 28 % 28 % 44 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 24. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 35