PLUS VAUHDISSA JUHLAKALUT. Juha Kankkunen valitsi juhlakisakseen Jyväskylän rallin 60-vuotissynttärit. SIVUT 24 25 KIMI OGIER

PLUS KSML.FI/PLUS JYVÄSKYLÄN MMRALLI 29. 31.7. 2010 JUHLAKALUT Juha Kankkunen valitsi juhlakisakseen Jyväskylän rallin 60vuotissynttärit. SIVUT 24 25 KIMI Kimi Räikkönen pääsee ensimmäistä kertaa tutuille teille. SIVUT 1819 LAAJAVUOREN EK ALKAA KALTEVALLA ASVALTTI POLULLA SIVUT 2223 OGIER Sebastien Ogier ajaa Jyväskylässä Citroenin tehdastallin kuljettajana. SIVUT 2829

2 PLUS Sisältö RISTO AALTO Juhliiko Mikko Hirvonen 30 vuotissynttäreitään voitolla? SIVUT 10 11 in pääsuunnittelijalla on monta rautaa tulessa SIVUT 32 33 Juha Salo on autourheilun sekatyömies SIVU 38 39 Mikko Pajunen on Jyskälän ensikertalainen SIVU 46 RALLIN JUHLAA Jyväskylän MMralli houkuttelee erikoiskokeiden varsille noin 100 000 ihmistä. Ralli on Suomen suurin vuosittainen urheilutapahtuma. PLUS Päätoimittaja: Pekka Mervola Tuottaja: Ari Mäntylä Toimittaja: Heikki Kärki Taitto: Mediasepät Maisa Jokilahti Mervi Lampinen Kannen kuva: Risto Aalto Ilmoitusmyynti: Harri Öörni Sähköposti: etunimi.sukunimi@ keskisuomalainen.fi Osoite: Sanomalehti Keskisuomalainen, PL 159, 40101 Jyväskylä www.ksml.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy Jyväskylä 2010 Syysajoista heinäkuun ralliksi Kolumni Ari Mäntylä Jyväskylän Suurajot järjestetään tänä vuonna 60:ttä kertaa. Ensimmäiset Suurajot alkoivat 1. syyskuuta vuonna 1951 26 auton ja 26 katsojan tapahtumana. Suurajot on vuosien saatossa kasvanut 100000 katsojan maailmanluokan mittelöksi, jossa kohtaavat maailman parhaimmat autot ja nopeimmat kuljettajat. MMralli on suurin vuosittainen urheilutapahtuma Suomessa ja sen taloudellinen vaikutus rallireitin alueella on noin 17 miljoonaa euroa. Ei ihme, että Helsinki, Lahti ja Tampere ovat hamunneet MMrallin isännyyttä. Jyväskylä on Suurajojen syntypaikka ja kaupunki on isännöinyt MMrallia alusta alkaen eli vuodesta 1973. MMralli kuuluu Jyväskylään kuin Olympiastadion Helsinkiin, Näsinneula Tampereelle ja hyppyrimäet Lahteen. Kunnia Suurajojen juurtumiselle Jyväskylään kuuluu Pentti Barckille, joka kaiverrutti ensimmäisten ajojen rintamerkkiin kilpailun nimeksi Jyväskylän Suurajot. Helsinkiläiset autourheilijat olivat ensin kakistelleet, mutta taipuneet päätökseen, että Suurajojen isäntäkaupunki on Jyväskylä. Jyväskylän Suurajot on kestänyt monta talouslamaa, ympäristöaktivistien painostuksen ja Kansainvälisen autoliiton FIA:n uhkaukset MMarvon menettämisestä. Isäntä talossa tosin vaihtui vuonna 1997, kun Autourheilun kansallinen keskusliitto AKK otti järjestämisoikeudet Jyväskylän Suurajot ry:ltä. Vanha ja uusi isäntä vääntävät kättä edelleen. AKK Sports Oy on vuoden päivät yrittänyt rekisteröidä 1000 Lakes Rally tavaramerkkiä. Patentti ja rekisterihallitus hylkäsi hakemuksen 27.4.2010 mm. urheilutoiminnan osalta, mutta hyväksyi käytön mm. aterimien osalta. AKK Sports Oy haluaisi palauttaa Jyväskylän MMrallille sen perinteisen 1000 Lakes Rally nimen. Se on mainio ajatus, sillä rallin nykyinen nimi Neste Oil Rally Finland ei viittaa sen enempää MMralliin kuin Jyväskylään. Neste Oil Ralli voisi aivan hyvin olla nimenä SMrallille Kouvolassa. Keskisuomalaisille Jyväskylän Suurajot on vuosikausia ollut kesän ja syksyn taitekohta. Tänä vuonna kilpailu järjestetään ensimmäistä kertaa siten, että se alkaa ja myös päättyy heinäkuussa. JYVÄSKYLÄN MMRALLIN voitto on lipsahtanut ulkomaalaiselle kuljettajalle vain kahdeksan kertaa. Viime vuonna Paviljongin pihassa juhlittiin voittajana Mikko Hirvosta. Toivottavasti sama toistuu tänäkin vuonna, sillä Hirvonen täyttää 30 vuotta MMrallin päätöspäivänä lauantaina. Taistelu Jyväskylän MMrallin voitosta on tänä vuonna poikkeuksellisen tiukka. Sebastien Loeb osoitti toissa vuonna, että hänen vauhtinsa ja kokemuksensa riittää voittoon myös Jyväskylässä. Loebille tosin riittää toinenkin sija Jyskälästä, sillä ranskalaisen mielessä ovat jo mestaruusjuhlat, joita hän toivoo pääsevänsä viettämään kotikonnuillaan Alsacessa lokakuussa. Loebin tavoite täyttyy, mikäli hänen 51 pisteen johtonsa MMsarjassa pitää Ranskan MMrallissakin. Hirvosen ja JariMatti Latvalan kovimmat uhkaajat ovatkin nuori ja nälkäinen Sebastien Ogier sekä parrasvaloihin palannut Petter Solberg. Citroen C4 on tällä haavaa MMsarjan paras auto ja suomalaiset kuljettajat lähtevät kotiteilleen altavastaajina. YLI 300 HEVOSVOIMAA ärjyvät WRCautot esiintyvät suomalaiselle rallikansalle viimeistä kertaa viikonloppuna. Ensi vuonna MMpisteistä ajetaan S2000autoilla, joissa on 1,6litrainen turbomoottori. Vuonna 1997 alkanut WRCautojen aikakausi oli monimutkaisen ja kalliin teknologian riemuvoitto. Valmistaja toisensa jälkeen jätti MMsarjan, kun kynnet eivät pitäneet ja rahaa paloi F1tallin tapaan. ja Citroen saavat mellestää kahdestaan MMsarjassa myös ensi vuonna. Vasta vuonna 2012 MMsarja voi saada uusia tehdastalleja Toyotasta, Volkswagenista, Skodasta, Ministä tai Opelista. ari.mantyla@ keskisuomalainen.fi Kirjoittaja on Keskisuomalaisen urheilutoimituksen esimies.

PLUS 3 PALJON ONNEA 60VUOTIAALLE Rallihistoria näyttävästi esillä myös Keski suomalaisessa. Heikki Kärki Jyväskylän ralli täyttää tänä kesänä 60 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi myös Keskisuomalainen muistelee näyttävästi rallin historiaa. Vauhdissaliitteeseen on kerätty erilaisia tarinoita ja tapahtumia vuosien varrelta. Tarinat on jaoteltu eri vuosikymmenille ja ne kulkevat sivun alareunassa läpi ralliliitteen. Lisäksi Keskisuomalaisen verkkosivustolta löytyvät kaikki Jyväskylän Suurajoista Keskisuomalaisessa julkaistut sivut. Sivuihin voi tustua ilmaiseksi osoitteessa ksml.fi/teemat/ralli/. Ensimmäiset maistiaiset Suurajojen historiasta tulevat luonnollisesti ensimmäisestä rallista vuodelta 1951. Tällainen oli ensimmäinen Jyväskylän rallista tehty lehtikirjoitus. Asialla oli kuuluisa nimimerkki Puuma: Jyväskylän suurajojen ensimmäinen lähtö tapahtui eilen aamulla jo klo 5. Jyväskylän suurajot alkoivat eilen aamulla jo aikaisin, jolloin selostaja hyppyytettiin sängystä jo ennen viittä katsomaan tämän jännittävän kilpailun lähtöä Kauppatorille, linjaautojen lähtökohdalle. Tähän tilaisuuteen oli saapunut kaiketi yhtä monta katsojaa kuin mitä kilpailevia autoja oli, se tahtoo sanoa 26. Ilahduttavana piirteenä vastoin IK32:n ja Jyväskylän Veikkojen äskeisiä yleisurheilukilpailuja olivat nyt kaikki ilmoittautuneet lähtöpaikalla. Lähettäjänä toimi komisario J. Hakala ja kilpailun johtajana hra Pentti Lönnström, jota paitsi AK:n täkäläisen osaston puheenjohtaja toht. Paavo Soini, johtokunnan jäseniö sekä työn raskaan raatajia, joiden tehtävänä oli suorittaa autojen, ajokorttien ym. loppputarkastus, nähtiin paikalla. Rouva A. Mäkinen, joka itsekin on autoilun harrastaja, jakoi auliisti eväspaketteja lähteville, ja lehtemme Kippo ikuisti lähtötilaisuuden. Kilpailijoiden joukossa nähtiin Pentti Barckin ohella myöskin eräitä muita tämänvuotisen Euroopan halki MonteCarlonajon osanottajia. Automerkkejä oli leegio ja autot trimmattu niin, että esim. pyöristä oli poistettu suojakapselit, jotta kumin vaihto pakottavassa tilanteessa kävisi mahdollisimman nopeasti. Kilpailijat suuntasivat matkansa pohjoiseen vievälle päätielle, nähtävästi joivat kahvit jossakin Kokkolan nurkilla, söivät aamiaisensa Oulussa ja päivällisensä jossakin Rovaniemen horisontissa. Kilpailukansliaan, joka sijaitsee Jyväshovissa, saapuu väliaikatiedotuksia kilpailun kulusta. Näin oli Jyväskylän ensimmäinen suurajo, jossa matkan pituus on n. 1 700 km, saatu käyntiin. 25 miehen ja kaikella kunnioituksella yhden komean naisen voimalla. P ma, 2.9.1951 KOTIMAISET ALUMIINIVENEET ESILLÄ LAAJA MALLISTO, NYT SYYSHINTAAN! KOTIMAISET LAATUVENEET PIENKONEET AGGREGAATTI EU20i todella hiljainen, pieni kulutusutus us Tarj. 1395 Sh. 1590 MYÖS LAAJA MALLISTO ISOMPIA AGGREGAATTEJA!!! AJOLEIKKURI ketterät runkoohjattavat etuleikkurikoneet nyt syyshintaan, myös tehokkaat 4vetomallit. RUOHONLEIKKURI KURI HRS536SDE vetävä,bio/sivulleheittävä ittä Tarj. 495 Sh. 640 MULTISTRADA 1200 UUTUUSMALLIT MOPOAUTOT OT MOPO SKOOTTERIT T MOOTTORIPYÖRÄ VARUSTEET ja TARVIKKEET HYPERMOTARD 1100 Evo SP MEILTÄ LÖYDÄT VARUSTEET HANSKOISTA RENKAISIIN MAASTO JA TIELIIKENNEMÖNKIJÄT Alasinkatu 5 Myynti: 010 8200 800 Varaosat: 010 8200 810 Huolto: www.jyvasmarine.com 040 8370 767 Ark. 918, la 914 VASARAKATU Jyväs Marine Prisma

4 PLUS JUHLIIKO LOEB KULTAA KOTITEILLÄÄN? Heikki Kärki Siinä missä rallin MMsarjasta muodostui viime vuonna todellinen trilleri, on tästä kaudesta ollut jännitys kaukana. Kuusinkertainen maailmanmestari Sebastien Loeb näyttää jälleen jyräävän vääjäämättä kohti uutta mestaruutta. Kun takana on seitsemän kilpailua, on Loeb venyttänyt johtonsa jo 51 pisteeseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ranskalainen saattaa hyvinkin juhlia mestaruutta kotimaassaan jo kauden kolmanneksi viimeisessä rallissa. Suomalaisten kausi on ollut synkkä. Vaikka Mikko Hirvonen voitti Ruotsissa ja JariMatti Latvala Uudessa Seelannissa, ei kaksikko ole löytänyt vaadittavaa tasaisuutta. Loebilta sen sijaan ei suoritusvarmuutta puutu. Heikoimmillaankin ranskalaisässä on ollut kolmas. Lisäksi Citroenit näyttävät kulkevan eja vauhdikkaammin, sillä Sebastien Ogier on kivunnut pistetaulukossa kakkoseksi. Riskit kostautuivat Kokonaisuudessaan kausi ei ole ollut pelkkää Loebin ylivoimaa. Vielä helmikuussa kaikki näytti suomalaisten kannalta hyvältä, kun Hirvonen ja Latvala kaasuttelivat Ruotsin rallissa kaksoisvoittoon. Tuolloin Hirvonen kertoi taistelevansa maailmanmestaruudesta entistä rohkeammalla taktiikalla. Tämän rallin opetus on se, että Loeb on lyötävissä. Otimme riskin lauantain rengastaktiikassa ja se toimi, Hirvonen iloitsi. Ilo ei kuitenkaan kauan kestänyt. Seuraavista kolmesta kisasta Loeb kahmi täyden 75 pisteen potin, mutta Hirvonen jäi 27 pisteeseen. Etenkin Jordaniassa uusi rohkea taktiikka epäonnistui. Auto osui melkein suoralla tiellä penkkaan, kimmahti siitä, kaatui vasemmalle kyljelle ja etupyörä meni rikki. Tällaista ei saisi sattua, Hirvonen kertasi. Sen jälkeen palokkalainen on tuonut autonsa aina maaliin, mutta kaksi kärkisijaa ovat jääneet haaveiksi. Turkissa Hirvonen taisteli voitosta vielä sunnuntaina mutta ajovirhe pudotti miehen kolmanneksi. Latvalan huippuhetki osui UuteenSeelantiin. Tuolloin ajovirheeseen sortui Loeb, joka kuitenkin nousi muiden avustuksella seitsemännestä kolmanneksi. Tämä oli urani hienoin voitto, koska taistelu Sebastien Ogierin kanssa oli niin tiukka, 2,4 sekunnilla ranskalaisen lyönyt Latvala myhäili. Kahdessa viimeisimmässä rallissa on kuitenkin nähty Citroenin riemujuhlat. Loeb, Ogier ja Dani Sordo veivät ensin Portugalissa kolmoisvoiton. Vielä paremmaksi ranskalaistalli pisti Bulgariassa, kun Petter Solberg täydensi Citroenin neloisjuhlat. Kimi Räikkösen pistetili on jäänyt kovasta kohusta huolimatta pieneksi. Toisaalta Räikkönen on osoittanut esimerkiksi Bulgariassa pysyvänsä parhaimmillaan jopa kärkikuskien vauhdissa. Mutta vauhdista ei ole hyötyä, jos Räikkönen ei opi ohjastamaan ajokkiaan maaliin ilman haavereita. Kuljettajien MMsarja 2010 Sija 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 14. 16. 16. 16. 19. 19. Kuljettaja Kansallisuus Auto Sebastien Loeb Sebastien Ogier Mikko Hirvonen JariMatti Latvala Petter Solberg Dani Sordo Matthew Wilson Federico Villagra Henning Solberg Kimi Räikkönen Mads Östberg PG Andersson Xavi Pons Jari Ketomaa Frigyes Turan Martin Prokop Dennis Kuipers Khalid Al Qassimi Armindo Araujo Aaron Burkart Ranska Ranska Norja Espanja Britannia Argentiina Norja Norja Ruotsi Espanja Unkari Tshekki Hollanti Arabiemiirikunnat Portugali Saksa Citroën Citroën Citroen Citroen Citroën Subaru Peugeot Mitsubishi Suzuki Ruotsi Meksiko Jordania Turkki 18 10 25 15 2 12 6 8 0 4 1 0 0 0 25 15 12 10 18 0 0 6 8 0 4 2 1 25 8 0 18 15 12 10 6 2 4 0 1 0 25 12 15 4 18 kesk. 6 8 0 10 0 2 1 Uusi Seelanti Portugali Bulgaria 15 18 12 25 kesk. 10 8 2 6 0 1 4 0 18 25 12 kesk. 10 15 8 4 kesk. 1 6 0 0 0 0 2 0 0 25 12 10 8 15 18 2 1 0 6 4 Pisteet yht. 151 100 86 80 78 67 40 26 25 15 10 7 6 4 4 2 2 2 1 1 GRAFIIKKA: SUVI LANTTA

PLUS 5

6 PLUS OLIHAN SE Mikä on muuttunut sen jälkeen, kun Aimo Hänninen osallistui ensimmäisiin Suurajoihin? Kaikki. JYVÄSKYLÄ Heikki Kärki 60 vuotta on pitkä aika. Melkeinpä millä tahansa mittarilla tarkasteltuna. Mutta Jyväskylän Suurajojen kohdalla tuo aika tuntuu melkeinpä ikuisuudelta. Niin paljon on ehtinyt vuosien varrella muuttua. Verrataan vaikkapa ralliin osallistujien lähtökohtia. Nykyään kuskin penkille ei hevillä pääse. WRC:n rattiin hyppääjältä vaaditaan joko timanttisia näyttöjä tai läjäpäin rahaa. Mielellään molempia. Toista oli vuonna 1951. Silloin kun vaajakoskelainen Aimo Hänninen osallistui ensimmäisiin Suurajoihin. Vaajakosken ammattikoulun rehtori Kauko Pälve sanoi, että valitse auto ja kaveri, niin hän hommaa luvat. Te lähdette Suurajoihin, 83vuotias Hänninen muistelee. Kuljettajan valintaan oli looginen peruste. Eihän ihmisillä ollut autoja siihen aikaan. Minä taas olin ammattikuski. Toimin SOK:n henkilökunnan kuljettajana. Työnantaja hoiti 3 000 markan osallistumismaksun ja Hänninen lähetettiin reitille 25 kilpailijan seuraksi. Kakkoskuskiksi tuli niin ikään SOK:lla kuljettajana toiminut Felix Starczewski. Virnuiltiin, että mehän oltiin tehdaskuskeja. Meillä oli talon auto, saimme pari jerrykannua evääksi ja vahingossa vielä lauantaipäivältä palkkaakin, Hänninen naureskelee. Millä tahansa kotterolla ei Hännisen ja Starczewskin Rallireitti 1951 Reitin pituus oli 1 666 km. Ralli taitettiin Jyväskylä Kokkola Oulu Kemi Rovaniemi Kemijärvi Taivalkoski Paltamo Kajaani Kuopio Varkaus Pieksämäki Jyväskylä reittiä pitkin. Kokkola tarvinnut 1 666 kilometrin reitille lähteä, vaan urheat ensikertalaiset saivat alleen komean menopelin. Meillä oli tuliterä Mercedes Benz. Vuoden 1951 malli 170 S, Hänninen kertoo ylpeyttä äänessään. Katsottiin ylöspäin Yksi asia rallissa on kuitenkin säilynyt läpi vuosikymmenten. Kärkisijoista taistelemiseen tarvitaan huippukalustoa. Eikä tehtaan Mersulla ollut sentään asiaa voittotaisteluun. Ei tietenkään. Mersussa oli 52 hevosvoimaa ja siellä oli kilpaautojakin mukana, Hänninen hymähtää. Lopputulokseksi tuli HELSINKI Kemijärvi Kemi Rovaniemi Taivalkoski Oulu Paltamo Kajaani Kuopio Jyväskylä Varkaus Pieksämäki KUVAT: OSMO KALPALA, KESKISUOMALAISEN ARKISTO, GRAFIIKKA: KATRI MOISALA oman luokan 12. ja kokonaiskilpailun 14. sija. Tulokset tyydyttivät, mutta osallistuminen antoi myös jotain paljon sijoituksia tärkeämpää ikimuistoisen elämyksen. Mielellämme lähdettiin mukaan. Se oli kokemus ja meriitti, Hänninen korostaa. Luulen, että meitä katsottiin vähän ylöspäin. Ei tosin palkanmaksussa, mutta muuten. Väsy ja oksennus Kilpailun kulusta Hänniselle on jäänyt yksi erityisen voimakas mielikuva. Väsytti. Väsytti hirveästi. RALLIVETERAANI Ihmekös tuo. Urakka kesti kaikkiaan 34 tuntia, eikä matkalla pidetty kuin muutama ruokatauko. Yhdellä istumalla ajettiin. Mitäpäs se oli ammattimiehille, Hänninen virnuilee. Kuljettajien työnjako poikkesi nykyralleista tyystin. Tuolloin kakkoskuljettaja oli kirjaimellisesti kakkoskuljettaja. Ajettiin vuorotellen sen verran, mitä jaksettiin. Minä ajoin Kokkolaan, Felix Aimo Hänninen on 83vuotiaanakin yhä rattimiehiä. Hei Dodge Aspenillaan. Ouluun, minä taas Rovaniemelle, Felix Kuusamoon ja niin edelleen, ralliveteraani kertoo. Toisen ajaessa toisella oli mahdollisuus levätä. Mutta uneen asti eivät 50luvun soratiet kilpailijoita päästäneet. Ajettiin noin 70 kilometriä tunnissa, mikä oli niille teille aika kova nopeus, Hänninen muistelee. Rynkytystä ei helpottanut sekään, että pohjoisessa kilpailijoita tervehti rankkasade. Yritin nukkua. Mutta siitä tuli ainoa kerta, kun olen oksentanut autossa. Ei vaajakoskelaisilla silti mitään suurempaa hätää ollut. Mersukin kesti ralliurakan yllättävän hyvin. Lenkki meni vaurioitta. Ei tullut edes rengasrikkoja, Hänninen kummastelee. Lisäksi hyvä varustautuminen oli SOK:n tehdaskuskien valttina. 1950luku Keskeytysten kilpailu Jyväskylän ralli tunnetaan tänäkin päivänä kilpailuna, jossa jo maalin pääseminen on haastava tehtävä. Keskeytykset ja ulosajot ovat värittäneet Suurajojen historiaa melkeinpä alusta asti. Vielä ensimmäisenä vuonna lähes kaikki autokunnat selvisivät maaliin, mutta jo toisessa kisassa moni joutui jättämään leikin kesken. Vuonna 1952 ajettiin yhteensä 1 800 kilometrin lenkki, joka osoittautui kovaksi koettelemukseksi. Niinpä Keskisuomalainen joutui raportoimaan lukuisista ulosajoista. Niin ajajat kuin ajokitkin olivat yhtämittaisessa rääkissä. Kajaanin lähistöllä E. T. Kaipiaisen A. Halosen Hudson meni jokeen, Kinnulan Kivijärven maastossa A. Sorri Alhon Mercedes kuljettajan torkahduksen vuoksi meni louhikkoon ja sitä ennen oli pari kilometriä ennen Haapajärveä eräälle Austinille käynyt samaten. Kaikkiaan matkaan lähti 44 kilpailijaa, joista 12 kohtaloksi koitui keskeyttäminen. Kolareissa vältyttiin henkilövahingoilta. Keskisuomalainen 15.9.1952 Ensimmäinen sekuntipeli Suurajojen voittaja ratkaistiin ensimmäistä kertaa erikoiskokeiden sekuntitaistelun perusteella vuonna 1953. Kahdessa aiemmassa kilpailussa voittaja oli selvinnyt virhepisteillä, mutta tällä kertaa kaksi autoa selvisi maaliin puhtaalla saldolla. Kaikkiaan kilpailuun kuului neljä erikoiskoetta: rataajo Seinäjoen raviradalla, Pallas, Ahveninen ja Jyväskylässä mitelty kiihtyväisyys ja jarrutuskoe. Erikoiskoekilometrien määrä oli edelleen vähäinen suhteessa reittiin, sillä vain vajaat kaksi prosenttia kilpailusta ajettiin pikataipaleina. Kiristynyt kilpailu noteerattiin myös Keskisuomalaisessa. Kaksi autoa, numero 6 (V. Hietanen O. Hixen) sekä numero 27 (O. Rissanen J. Keskinen) saapuivat maaliin virhepisteittä. Erinäisten laskutoimitusten jälkeen kilpailujen johto sai voittajaksi parin Hietanen Hixen. Kolmannen rallin erikoisuuksiin kuuluivat sääolosuhteet. Vaikka kisa ajettiin syyskuussa, kohtasivat kuljettajat Torniossa kipakan yli kymmenen asteen pakkasen.

PLUS 7 MERIITTI JANI SOURANDER Vuosikymmeniä järjestelyissä mukana JYVÄSKYLÄ Heikki Kärki Aimo Hänninen on totisesti jättänyt kädenjälkensä Jyväskylän Suurajojen historiaan. Sen lisäksi, että hän ajoi ensimmäisissä Suurajoissa, ehti Hänninen työskennellä toimitsijana vuosikymmeniä. Sytyke vapaaehtoistyöhön tuli samalta mieheltä kuin ajamiseenkin. 50luvun lopulla Kauko Pälve kysyi Hännistä mukaan erikoiskokeiden järjestämiseen. Tuolloin urakka oli huomattavasti nykyistä yksinkertaisempi. Viisi miestä lähti metsään ja hoiti homman. Kaksi miestä lähtöön ja kolme maaliin. Ei siellä muita tarvittu, Hänninen naurahtaa. Sen jälkeen vastuualueeksi tuli ajanotto, jonka Hänninen organisoi yhdessä SOK:n Vaajakosken autokerhon kanssa. Meillä oli parhaimmillaan metsässä yli 400 kaveria. Hoidimme koko kilpailun ajanoton, Hänninen muistelee. Onneksi SOK:lla oli myös tuliterä tietokone, jolla saimme laskea. Noista ajoista Hännisellä on paljon hyviä muistoja. Se oli rikasta aikaa. Meillä oli kova kuri. Jos joku halusi tulla mukaan, niin hänen piti tehdä se, mitä käskettiin. Muuten ei ollut uudestaan tulemista, hän kertoo. Eikä koskaan tullut protestia ajanotosta, eikä vääristä laskuista. Se on aika hyvin. Vähän turmia Myöhemmin Hännisestä tuli rallin lähettäjä. Siinäkin hommassa hän ehti nähdä yhtä sun toista. Olen lähettänyt kuljettajia kuolemaan, Hänninen huokaa. Mutta lähetyslavalla kävi myös kenraalia, kuningasta ja prinssiä. Joku nokkamies lähetti yleensä ensimmäisen auton. Mikä tapahtuma on jäänyt vuosien varrelta kirkkaimpana mieleen? Kerran pyhäaamuna neljältä soitti Rääkkylän pikataipaleen päällikkö, että täällä on paikkakunnan nimismies, joka kauppaa lupaa taipaleen ajamiseen, Hänninen nauraa. Se oli unohtunut kokonaan. Lupa piti sitten ostaa. Vaajakoskelainen ehti nähdä myös Suurajojen synkemmän puolen. Hännisen mukaan vakavia onnettomuuksia sattui kuitenkin yllättävän vähän. Ohjukset kiitävät pitkin soraränniä ja katsojilla oli varpaat tienreunalla. Näin pienet vahinkomäärät ovat olleet tuuria, konkari arvioi. Lähettäjän tehtävät Hänninen lopetti Harjun onnettomuuden jälkeen vuonna 1996. Lähetin vielä Tommi Mäkisen matkaan ja ajattelin, että eiköhän se ole siinä. Niin, eiköhän 50 vuoden urakka ole yhdelle miehelle tarpeeksi. MIKKO VÄHÄNIITTY näkuussa vaajakoskelainen osallistui 1000 Lakes Rally Classic ajoon 80vuosimallin Silloin, kun muut eivät löytäneet bensaa, me otettiin jerrystä. Siihen aikaan kun ei noita abceja paljon näkynyt. 1,7 EKkilometriä Konkretisoidaan vielä rallimaailman muutoksia. Ensimmäisten Suurajojen reitillä oli vain kaksi erikoiskoetta, joiden yhteispituus oli 1,7 kilometriä. Koko kilpailusta vain 0,1 prosenttia ajettiin siis erikoiskokeina. Ensin ajettiin Puijolla vanha tie ylös. Se saatiin vielä harjoitella. Tuloskin parani kahdella sekunnilla. Toinen pikataival ajettiin silloisella Harjukadulla. Ensin oli 300 metriä vauhdinottoa, sitten piti peruuttaa keilojen välistä. Se olikin tiukka paikka, mutta onnistuimme hyvin, Hänninen kertaa. Ei kiinnosta Paljon on rallissa siis tapahtunut 60 vuoden aikana. Liikaakin, jos Hänniseltä kysytään. Nykyralli on liian kovaa touhua. Auton teho näyttelee liian suurta osaa verrattuna kuskin taitoihin, ralliveteraani näkee. Niinpä Hännistä on turha yrittää bongata viikonloppuna erikoiskokeiden varrelta. Aika vähän tulee enää seurattua. Varsinkaan tämä Neste Ralli ei kiinnosta. Hänninen toimi rallien lähettäjänä vuosikausia. Myös sankka sumu häiritsi kisailijoiden menoa. Keskisuomalainen 14.9.1953 Tulevaisuus vaakalaudalla Yksi käännekohta Jyväskylän Suurajojen historiassa nähtiin jo vuonna 1953. Tuolloin kilpailun tulevaisuus oli vaakalaudalla, sillä ilmoittautumisajan umpeutuessa ajojen sihteeri Aarne Vauhkonen ei ollut saanut yhtään ilmoittautumista. Suurajot oli menettämässä asemaansa, sillä se ei enää toiminut karsintana Monte Carlon kilpailulle. Järjestelytoimikunta kaivoi kuitenkin rahat taskustaan, jotta kilpailujärjestelyjä pystyttiin jatkamaan. Tuolloinhan osallistumismaksuilla oli merkittävä rooli rallin tulonlähteenä. Lopulta lehdistön voimakkaan tuen ansiosta kilpailuun saatiin houkuteltua ennätysmäärä autokuntia: 69. Seuraavina vuosina Suurajoja kehitettiin vastaamaan paremmin ajan henkeä. Herrasmiesten matkailuajona alkanut ralli muuttui voimakkaammin autourheilutapahtumaksi. Pikataivalten ja luokkajakojen määrää lisättiin, Lapissa ajamisesta luovuttiin ja Jyväskylästä tehtiin pysyvä keskuspaikka. Vielä vuoteen 1960 asti osanottajien määrä säilyi likimain samalla tasolla, mutta siemen Suurajojen tulevaisuudelle oli kylvetty. Kilpailusta tuli vauhdikkaampi ja voitosta taisteltiin entistä ankarammin. Keskisuomalainen 18.8.1967 Haastattelut mukaan Rallikuskit tunnetaan nykyisin sanavalmiina urheilijoina, jotka ovat valmiita analysoimaan kisansa kulkua vaikka jokaisen erikoiskokeen jälkeen. Vielä 1950luvulla tilanne oli toinen. Kuljettajat eivät tarvinneet verbaalista osaamista, vaan ainoastaan rattimiehen taitoja. Haastatteluja kun ei rallin aikana juuri kyselty. Itse asiassa vuoden 1953 kilpailumääräykset kertovat tiukasta mediakurista. Kilpailun johto pidätti itselleen oikeudet tulosten ja selostuksien julkaisemiseen. Lisäksi kuljettajat saivat antaa haastatteluja ainoastaan kilpailujohdon kirjallisella luvalla. Säännön rikkomisesta olisi seurannut tuntuva rangaistus: rallista sulkeminen ja kilpailukielto myös seuraavaksi vuodeksi. Niinpä ensimmäiset kuljettajien kommentit löytyvät Keskisuomalaisesta vasta vuodelta 1955. Tuolloin lehdessä raportoitiin muutaman kilpailijan näkemyksistä otsikolla Kilpailijain sanomaa.

8 PLUS RANSKAN VASTA Frederic Billett Ranskan autourheilun kattojärjestö Federation Francaise du Sport Automobile (FFSA) on onnistunut löytämään ja nostamaan kaksi lahjakasta kuljettajaa rallin MMsarjan huipulle. Sebastien Loeb on voittanut kuljettajien maailmanmestaruuden kuusi kertaa ja johtaa kuljettajien MMsarjaa myös tänä vuonna. Sebastien Ogier voitti ensimmäisen MMrallinsa toukokuussa Portugalissa ja heinäkuussa hän solmi kolmen vuoden sopimuksen Citroenin tehdastallin kanssa. FFSA on onnistunut projekteissaan samalla tavalla kuin Timo Jouhki on onnistunut suomalaisten kuljettajien kanssa. Rally Jeunes FFSA:n rallivalmennuksen juuret ulottuvat vuosien taakse, kun FFSA ja Peugeot perustivat Operation Rallye Jeunesin eli nuorten kuljettajien operaation. FFSA ja Peugeot järjestivät vakioautolla ajettavia rallisprinttejä eri puolilla Ranskaa alle 25vuotiaille kuljettajille. Jokainen halukas saattoi osallistua testikilpailuun 100 frangin maksulla. Kunkin testikilpailun voittaja pääsi mittaamaan taitojaan muiden voittajien kanssa ja kolme parasta kuljettajaa sai palkinnoksi ajopestin Volant Peugeot rallisarjaan, jossa oli sekä sora että asvalttikilpailuja. Loeb ajoi Volant Peugeot sarjan, mutta ei finaalia, koska alsacelaiset liikemiehet hommasivat hänelle Citroen Saxo Kit Carin. Mutta Ogier voitti Volant Peugeot sarjan mestaruuden vuonna 2007. Isommat ympyrät FFSA oli tukemassa ranskalaisia kuljettajia jo Uuden Kaledonian rallissa vuonna 1988, mutta vakavasti FFSA lähti tukemaan nuorten kuljettajien kansainvälistä uraa Equipe de France FFSA projetillaan. FFSA sai projektiin mukaan sekä Peugeotin että Citroenin vuonna 1999. FFSA toteutti Peugeotin kanssa kansallisen ohjelman, kun Citroenin kanssa lähdettiin ulkomaille. Loeb ja Fabien Vricel saivat Saxo Kit Carin Katalonian, Korsikan ja San Remon ralleihin. Vuonna 2000 Peugeot halusi viedä eteenpäin Volant Peugeot sarjan voittajaa Fabrice Morelia, kun FFSA:n mielestä oli järkevämpi tukea Loebia, joka oli osoittanut kykynsä ja lahjakkuutensa kansallisissa ralleissa. Toyotan tehdaskuljettajan Didier Auriolin avulla ja FFSA:n presidentin Jacques Regisin päättäväisyydellä Loebille vuokrattiin Grifonelta Toyota Corolla San Remon ja Korsikan MMralleihin. Loeb ajoi Korsikassa yhdeksänneksi ja San Remossa kymmenenneksi. Nämä sijoitukset kiinnittivät Citroenin tallipäällikön Guy Frequelin huomion ja loppu onkin historiaa. Ihmeellinen Ogier Loebin jälkeen FFSA yritti viedä huipulle F3000 kuljettaja Sebastien Bourdaisia. Rallissa satsattiin Serge Bernardiin, Yoann Bonatoon (Clio S1600) ja Cedric Robertiin (Peugeot). Alex Benguelle saatiin asvalttiralleja Skodalta, mutta valitettavasti Skoda vetäytyi MMsarjasta. Ranskalaisten rallifanien piti odottaa vuoteen 2007 ennen kuin uusi lahjakkuus löi läpi. Sebastien Ogier oli jo voittanut Rally Jeunes ja Volant Peugeot sarjat, kun hän pääsi 00auton rattiin Korsikan MMrallissa vuonna 2007. Jo sitä ennen Loeb oli vihjaissut Ogierista Citroenin rallitallin päällikölle Guy Frequelille. Samalla tavalla kuin Loeb oli hyötynyt Auriolin avusta, pääsi Ogier piireihin Loebin avulla. Frequelin, Regis ja FFSA:n uusi presidentti Nicolas Deschaux päättivät hommata Ogierille Citroen C2auton juniorien MMsarjaan vuonna 2008. FFSA ja Citroen maksoivat kulut puoliksi fiftyfifty periaatteella. Ogier voitti juniorien maailmanmestaruuden vuonna 2008 ja niinpä FFSA ja Citroen päättivät hankkia hänelle Citroen C4 WRCauton MMsarjaan lähes RANSKAN KULTAMUNAT koko kaudeksi 2009. Citroen otti vastatakseen yli puolet kuluista, koska FFSA:lla ei ollut varaa rahoittaa 50 prosenttia projektista. Ogier ajoi Kreikan MMrallissa toiseksi sekä viidenneksi Australian ja Katalonian MMralleissa. Jyväskylän MMrallissa hän sijoittui kuudenneksi. Rahat takaisin Citroenin tallipäällikkö Ranskan autoliitto FFSA voi rehvastella historian parhaimmalla rallikuljetvahvasti Loebin renkaanjälkiä MMsarjassa. Olivier Quesnel päätti satsata Ogieriin kunnolla ja tarjosi hänelle kauden 2010 kaikki MMrallit Citroenin junioritallin autolla. Ogier kiitti luottamuksesta ja voitti Portugalin MMrallin. Niinpä Quesnel tarjosi hänelle paikkaa tehdastallista Jyväskylän MMrallista lähtien sekä kolmen vuoden jatkosopimusta. Ogier oli saanut tarjouksen myös ilta, joten todennäköisesti hän teki rahakkaan sopimuksen Citroenin kanssa. Timo Jouhki ottaa tietyn provision suojattiensa palkasta. FFSA haluaa niin ikään osan kuljettajiin sijoittamistaan rahoistaan takaisin. Jos FFSA:n tukema kuljettaja yltää kuljettajien MMsarjassa viiden parhaan joukkoon, joutuu hän maksamaan FFSA:lle takaisin kaikki häneen sijoitetut rahat. FFSA sijoitti Loebiin 200 000 euroa ja Loeb maksoi ne takaisin kauden 2003 jälkeen. Ogier on ottanut vastaan FFSA:n rahaa 300 000 euroa. Ehkä jo tänä vuonna Ogier joutuu maksamaan rahat takaisin, mutta todennäköisesti hän tekee sen mielellään. SARAPERÄT valittivat liiallista kuumuutta. Hautuuhan tänne, kun tulee tuota hellettä aina vaan vastaan, vaikka yritti matkalla sataakin. Kokonaista viisi pisaraa putosi poikien auton tuulilasille aamupäivällä lauantaina. Sellainen on hellekesän 1955 elokuu. Tiet olivat miesten kertoman mukaan melko hyvässä kunnossa. Keskisuomalainen 21.8.1955 Ulkomaalaiset mukaan Suurajot alkoivat kiinnostaa 50luvun Ruotsalaispari Erik Carlsson Mario Pavoni (oik.) juhli vuoden 1957 ykkössijaa Jyväskylän torilla. kuluessa hiljalleen myös ulkomailla. Ensimmäiset ruotsalaiset ilmoittautuivat mukaan 1954, ja sen jälkeen ulkomailta on aina ollut osallistujia. Suurajojen voittoon ruotsalaiset ajoivat vuonna 1957, kun Erik Carlsson ja Mario Pavoni kaasuttelivat Saab 93:llaan ykkösiksi. Vuotta aiemmin Suurajoissa kummasteltiin italialaisten poisjääntiä. Kisaan oli ilmoittautunut kolme saapasmaan autokuntaa, mutta Jyväskylään asti he eivät koskaan päässeet. Erikoiseksi tapauksen tekee se, että italialaiset olivat tiettävästi saapuneet Suomeen ja varmistaneet ilmoittautumisensa asianmukaisesti. Vuonna 1958 Suurajojen kokoontumisajoon osallistui puolestaan kuljettajia Neuvostoliitosta, Norjasta, Ruotsista ja Saksasta. Löysipä Keskisuomalaisen toimittaja lisääkin kansainvälistä väriä. Tilaisuudessa nähtiin myös ranskatar Galina Polonski, joka oli tullut tutustumaan Suomen teihin ja Jyväskylän Suurajoihin osallistuakseen niihin seuraavana vuonna. Tämä kaunis ranskatar oli sangen kielitaitoinen, sillä hän keskusteli mm. venäläisten kanssa näiden omalla äidinkielellä. Polonski ei saapunut koskaan Suurajoihin. Ensimmäinen ranskalaisautokunta nähtiin vuonna 1960 ja voittoa he juhlivat 32 vuotta myöhemmin Didier Auriolin ansiosta. Keskisuomalainen 23.8.1958

PLUS 9 ISKU Täytyy ihailla mitä FFSA on saanut aikaan DANIEL ROESELER Ranskan autourheilun kattojärjestö FFSA onnistui auttamaan Sebastien Loebin ja Sebastien Ogierin MMsarjan huipulle. tajalla Sebastien Loebilla (oik.). FFSA:n toinen suojatti Sebastien Ogier (kesk.) seuraa Alamäkipyöräilijästä rallikuljettajaksi Ari Mäntylä Pekka Koski seuloi suomalaisia rallilahjakkuuksia Mitsubishin rallitallin käyttöön 1990luvulla. Meidän piti löytää nuori suomalainen rallikuljettaja, josta mahdollisesti voisi tulla Mitsubishin tehdaskuljettaja. Tommi Mäkinen oli ensimmäinen kuljettaja, joka otettiin mukaan tiimiin vuonna 1990, Koski muistelee. Mitsubishi rahoitti Suomen maahantuojan rallitallia vuoteen 2003 saakka. Mitsun avusta pääsivät nauttimaan mm. Jani Paasonen, Kristian Sohlberg, Juha Kangas, Juuso Pykälistö ja Janne Tuohino. Jos meillä nyt olisi samanlainen projekti, niin lähtisin etsimään kuljettajaa hyvän kehokoordinaation vaativista lajeista, kuten alamäkipyöräilystä tai suurpujottelusta. Loebin taustahan on voimistelussa ja Ogierin pujottelussa, Koski huomauttaa. Ari Mäntylä AKKMotorsportin toimitusjohtajan Jarmo Mahosen mukaan Suomen rallivalmennuksen rahoitusta yritetään petrata siten, että valmennus yhtiöitetään ensi vuoden alussa. Ranskan autourheilun kattojärjestön FFSA:n toiminta Sebastien Loebin ja Sebastien Ogierin tukemisessa saa kehuja Suomen merkittävimmältä rallimanagerilta Timo Jouhkilta. FFSA:ssa on varsin järkeviä ihmisiä. He ovat osanneet valita oikeat kuljettajat ja satsanneet heihin paljon rahaa. Loeb ja Ogier ovat vielä poikkeuksellisen lahjakkaita kuljettajia, Jouhki toteaa. Jouhkin mukaan FFSA on myöntänyt kopioineensa häneltä mallin, jolla lahjakkaita kuljettajia viedään uralla eteenpäin. Jouhki on avittanut nelinkertaisiksi maailmanmestareiksi Juha Kankkusen ja Tommi Mäkisen sekä nostanut Mikko Hirvosen, JariMatti Latvalan ja Harri Rovanperän MMrallivoittajiksi. Suomessa pudotaan tyhjän päälle, kun minä lopetan, Jouhki lataa. Jouhki ei enää aktiivisesti etsi uusia kuljettajia siipiensä suojiin, mutta hän ei täysin tyrmää uutta projektia. En halua sanoa absoluuttisesti ei. Jos kohdalle osuisi Ogierin kaltainen kuljettaja, niin sitten voisin vielä innostua, Jouhki tuumaa. Jouhki arvottaa Ogierin erittäin korkealle. Ogier on lahjakkaampi kuljettaja kuin Loeb. Eri aikakausien kuljettajia ei tietenkään voi verrata toisiinsa. Jouhkin mukaan FFSA on tällä hetkellä painavin tekijä uusien kuljettajien tukemisessa. Ranska on edellä kaikkia muita. Heillä on systemaattinen projekti, rahoitus kunnossa ja vielä oma autoteollisuus. Heillä löytyy aina autoja ja sarjoja nuorille kuljettajille, Jouhki korostaa. Jouhkin mukaan autourheilun kansallinen keskusliitto AKKMotorsport ei pysty kilpailemaan nuorten kuljettajien tukemisessa FFSA:n kanssa. AKK:n pitäisi satsata paljon rahaa. On tietysti hyvä, että AKK tukee kuljettajia, mutta nykyinen toiminta on kuin hyttysen pieru Itämeressä. On enemmän sattumaa, jos tuollainen toiminta tuottaa tuloksia, Jouhki painottaa. Rahaa tarvitaan AKKMotorsportin rallivalmennuksesta vastaavan Risto Mannisenmäen mukaan raha on suurin este suomalaisille kuljettajille rallimaailman portailla. Rahaa tarvitaan, että päästään harjoittelemaan ja ajamaan mahdollisimman paljon kilpailuja. Tähän saakka yksityiset managerit ovat ottaneet taloudellisen riskin. Miten valmennus rahoitetaan, jos tukijoita ei ole, Mannisenmäki kysyy. AKK:n toiminta on kuin hyttysen pieru Itämeressä Timo Jouhki MARKKU OJALA Täytyy ihailla FFSA:n systeemiä ja mitä he ovat saaneet aikaan. Olen huolissani, että miten me pysymme mukana. AKK:n valmennusryhmään kuuluvat tällä haavaa Mikko Pajunen, Esapekka Loppi ja Jukka Korhonen. Pajunen on voittanut kolme R1luokan osakilpailua Britannian rallisarjassa, mutta hänellä on vielä pitkä tie edessään. Tärkeintä on saada paljon erikoiskoekilometrejä. Kokemusta tulee harjoittelemalla ja kilpailemalla. Joka vuosi olisi päästävä eteenpäin ja nopeasti ulkomaille kilpailemaan erilaisiin olosuhteisiin, Mannisemäki korostaa. Ja kaikki tämä vaatii hirveästi rahaa. AKK:n asia on miettiä, että miten rahoitus järjestetään. Taloudelliset satsaukset ovat nykyisin niin kovia, että tarvitaan yhteistyökumppaneita. Muuten ei pystytä sitoutumaan viiden vuoden projektiin, koska puhutaan miljoonista euroista. Mistä rahat? AKKMotorsportin toimitusjohtaja Jarmo Mahonen ei lupaa rallivalmennukseen miljoonia. Kunpa mekin saataisiin sata miljoonaa euroa valtiolta, kuten FFSA. Kun Ranskassa kiellettiin tupakkamainonta, niin valtio antoi FFSA:lle 300 miljoonaa, Mahonen tietää. Mahonen ei ole kateellinen FFSA:lle, vaan päinvastoin. He tekevät hyvää työtä. Ei meillä ole mitään mahdollisuutta kilpailla taloudellisesti heidän kanssaan. Mahosen mukaan AKK Motorsportin on mahdoton toteuttaa samanlaista projektia kuin millä Ogier on saatu huipulle. AKK yrittää saada esille ne kuljettajat, jotka ovat tarpeeksi nopeita voittamaan ralleja, Mahonen linjaa. 1960luku Mikkelin musta päivä Vaikka Suurajojen historiaan mahtuu lukuisia onnettomuuksia, sujuivat kilpailun alkuvuodet ilman vakavia tapaturmia. Ensimmäinen kuolemantapaus sattui vuonna 1960 silloisessa Mikkelin maalaiskunnassa, kun kuuluisa saksalainen kilpailijapari Eugen Böhringer Hermann Socher ajoi 50vuotiaan työmiehen päälle. Saksalaiset olivat ohittamassa tietyömaata hiljaisella vauhdilla ja varoittivat tulostaan äänimerkein. Työmaalla olleet kaksi naista siirtyivätkin hyvissä ajoin tien sivuun. Pahaksi onneksi paikalla työskenteli myös kuuro mies, joka ei pystynyt kuulemaan varoitusääniä. Vaikka saksalaiset yrittivät väistää, ei onnettomuutta onnistuttu välttämään. Työmies menehtyi törmäyksen voimasta välittömästi. Keskisuomalainen nimesi uutisessaan tapahtumat Suurajojen mustaksi päiväksi. Paikalla olleet naiset kertoivat, että auton nopeus ei ollut kova. Tiellä oli korkein sallittu nopeus 60 km/t ja poliisiviranomaisten mukaan auton nopeus ei ylittänyt tätä. Keskisuomalainen 21.8.1960 Naiskuskeja hämmästeltiin vielä 60luvulla. Sylvia Österberg johtaa Hippoksen rataajoa vuonna 1963. Mitä? Nainen ratissa! Vuosien varrella Jyväskylän ralliin on osallistunut useita naiskuljettajia ja karttureita. Näin siitäkin huolimatta, että erityisesti 50 ja 60luvuilla asenteet naiskuskeja kohtaan olivat varsin vähätteleviä. Kuten vuoden 1962 Keskisuomalaisen ennakkojutusta voidaan lukea. Maininnan arvoinen asia on se, että naisparejakin on uskaltautunut mukaan peräti neljä kappaletta, joista

10 PLUS AHDINKOON Pystyykö Mikko Hirvonen haastamaan Citroenkuljettajat edes kotiteillään KeskiSuomessa? Ari Mäntylä Nostetaan heti alussa kissa pöydälle. on saanut parissa viime rallissa pahasti turpaan Citroenilta ja iskuja ovat saaneet myös tallin suomalaiset kuljettajat Mikko Hirvonen ja JariMatti Latvala. Bulgarian rallista Citroenkuljettajat ottivat neloisvoiton ja Hirvonen jätettiin viidenneksi yli kolmen minuutin päähän kärjestä. Portugalin rallissa toukokuussa Citroenkuljettajat veivät kolme ensimmäistä sijaa. Neljänneksi tuupattu Hirvonen hävisi rallin voittaneelle Sebastien Ogierille 1.32 minuuttia. Uuden Seelannin rallissa Sebastien Loeb ajoi lauantain erikoiskokeet kaksi minuuttia Hirvosta nopeammin. Latvalan voitto antoi hieman balsamia in haavoihin. Loeb on tarjonnut kylmää kyytiä tänäkin vuonna, mutta huolestuttavampaa on se, että myös Ogier, Dani Sordo ja Petter Solberg ovat kyykyttäneet kuljettajia. Eihän me oltu Bulgariassa samalla seinälläkään Citroenien kanssa. Vaikutti siltä, että asvaltilla ero on vain kasvanut soraralleihin verrattuna, Hirvonen myöntää. UudenSeelannin rallissa Citroenkuljettajat veivät nimiinsä jokaisen erikoiskokeen pohjaajan yhtä Hirvosen noteerausta lukuun ottamatta. UudenSeelannin rallissa tiet ovat nopeita ja jouhevia, vähän kuin Jyväskylän MMrallissakin. Siksi olettaa sopii, että Citroenkuljettajat ovat vaarallisen nopeita myös KeskiSuomen sorateillä perjantaina ja lauantaina. Vähän joutuu olemaan varpaillaan. Kilpailun voitosta voi tulla aika tiukka vääntö, Hirvonen myöntää. Missä vika? Hirvonen voitti viime vuonna neljä MMrallia ja pääsi MMsarjassa pisteen päähän Loebista. Hirvonen sai toki apua Loebilta, joka hölmöili Kreikan ja Puolan ralleissa, mutta silti jyväskyläläinen oli vauhdillisesti lähempänä Loebia kuin tänä vuonna. Hirvonen on tällä kaudella pystynyt kukistamaan Loebin ainostaan Ruotsin rallissa helmikuussa. Muissa ralleissa Loeb on ollut tukevasti niskan päällä. On tämä uusi tilanne. Aikaisempina vuosina tilanne on ollut se, että joka vuosi vauhti on vain noussut. Nyt ollaankin yht äkkiä perässä, vaikka mitä tekee. Miten tässä tällä tavalla pääsi käymään, Hirvonen ihmettelee. Citroen on ollut tänä vuonna ia terhakampi auton kehittämisessä ja säätämisessä. Citroen on paennut ia tuntuvasti myös JOUSITUS PAREMMAKSI soralla. Portugalin rallin perusteella ranskalaiset ovat löytäneet parannettavaa auton voimansiirrosta ja jousituksesta. Loebin vauhti ei katoa sutiviin pyöriin, vaan C4 etenee koko ajan ja pirullisen nopeasti. Meidän auto ei tunnu in rallitallin mekaanikot tekivät jousituksen kanssa kovasti töitä tes MMralliin. huonolta ja siksi suuria muutoksia ei olla tehty. Citroen on vain mennyt eteenpäin, Hirvonen toteaa. Juuri se Hirvosen ja Latvalan kannalta onkin huolestuttavaa. Hirvonen ajaa hyvin ja virheettömästi, auto tuntuu sopivan käteen, eikä teknisiä ongelmia ole. Ja silti Citroenkuskeilta tulee takkiin sekuntitolkulla. in rallitalli MSport heräsi tilanteeseen Portugalin rallin jälkeen. Talli teki kovasti töitä ja testasi Focusta asvaltilla ennen Bulgarian rallia. Hirvonen kävi jopa voittamassa asvalttirallin Serbiassa, mutta paluu arkeen oli karu heinäkuussa. Citroen löi ia navetalla naamaan Bulgarian erikoiskokeilla. Talli teki todella ison työn Bulgarian ralliin, mutta ei vaan oltu oikeilla Pauli Toivonen ja Jaakko Kallio kaasuttelivat Citroenillaan ykkösiksi vuonna 1962. ainakin Ewy Rosqvist tulee päihittämään hävettävän suuren määrän miehisiä kilpaveikkoja. Lopputuloksissa Mercedeskuski Rosqvist olikin kartturinsa Ursula Wirthin kanssa komeasti 20. Lisäksi parivaljakon saavutuksiin kuului joukkuekilpailun kolmas tila. Myös ruotsalainen Sylvia Österberg kirjoitti nimensä Suurajojen historiaan. Naisten FIA:n rallicupia 60luvulla hallinnut Österberg kohahdutti Jyväskylässä lyömällä muun muassa vuoden 1963 kilpailun voittaneen Simo Lampisen Harjun erikoiskokeella. Volvo Amazonilla kaasutellut Österberg oli parhaimmillaan kokonaiskilpailun 15. Kohukaunotar Tabe Slioor osallistui puolestaan vuoden 1956 Suurajoihin. Slioorin kerrotaan vakuuttaneen katsojat ajotaidoillaan, vaikka hän osallistui ainoastaan turistiluokkaan, eikä voinut sijoittua yleiskilpailussa. Huonommin kävi sen sijaan ensimmäisenä naisena suurajoihin osallistuneelle Lempi Dahlströmille, jonka matka katkesi vuonna 1951 keskeytykseen Kemijärvellä. Keskisuomalainen 17.8.1962 Koulupojasta voittaja Simo Lampisesta tuli ensimmäinen kuljettaja, joka onnistui voittamaan Jyväskylän Suurajot kahtena vuonna peräkkäin. Lampinen kaasutteli Saab Sportillaan ykköseksi sekä 1963 että 64. Kolmatta ykköstilaa pitikin odotella sitten pidempään, sillä Lampinen valloitti Jyväskylän vielä vuonna 1973. Lampisen menestys kertoo rallimaailman muutoksista. Vielä 60 luvulla rallihuipulle saattoi nousta hyvinkin nuorena, sillä ensimmäisen voittonsa aikaan Lampinen oli 20vuotias koulupoika. Nykyisin yhtä nuorilla kuskeilla ei ole asiaa Jyväskylän valtiaiksi. Toisaalta Lampisenkin menestys perustui kokemukseen. Ennen vuoden 1964 rallia hän käytti viisi päivää reitin testaamiseen. Tuolloin erikoiskokeille tuli pituutta 211 kilometriä. Mutta mitä Lampinen vastasikaan, kun häneltä tiedusteltiin syksyn suunnitelmia historiallisen tuplavoiton jälkeen?

PLUS 11 AJETTU JYRKI KAUKO On tämä uusi tilanne. Aikaisempina vuosina tilanne on ollut se, että joka vuosi vauhti on vain noussut. Nyt ollaankin yht äkkiä perässä, vaikka mitä tekee. Mikko Hirvonen Hyvät perusteet tulevaisuudelle teissä, jotta Mikko Hirvosen Focus saataisiin nopeampaan kuntoon viikonlopun jäljillä siellä, Hirvonen harmittelee. Maine pelissä ille on luvassa kylmää kyytiä loppukaudesta, sillä kalenterissa ovat vielä Saksan, Ranskan ja Espanjan asvalttirallit. Hirvonen on kuljettajien MMsarjassa 65 pistettä Loebia perässä, joten maailmanmestaruus on jo kirvonnut Hirvosen otteesta. Automerkkien MMsarjassa Citroenin etumatka iin on 47 pistettä, joten myös valmistajien titteli on menossa Ranskaan. Jyväskylän MMralli on ille kasvojen pelastamisen paikka. Jos Hirvonen ja Latvala eivät pysty taistelemaan voitosta Jyväskylässä, eivät he pysty siihen kauden muissakaan MMralleissa. Toivottavasti olemme vahvoja Jyväskylän MMrallissa. Jyväskylä on minulle MMsarjan paras ralli ja nautin aina siellä kilpailemisesta. Tietysti minkä tahansa rallin voittaminen olisi nyt tyydyttävää, in rallitallin päällikkö Malcolm Wilson totesi ennen Bulgarian rallia. Tallipäällikön ja koko tallin odotuksista kasaantuu paineita Hirvoselle. Hän voitti Jyväskylän MMrallin viime vuonna, joten hänen odotetaan olevan nopein ja taitavin myös tänä vuonna. Eikä nyt muistella sitä, että Loeb pesi Hirvosen Keski Suomen sorateillä kaksi vuotta sitten. Loeb ei ollut jäänyt paljon Hirvosesta viime vuonnakaan ennen rengasrikkoa. Kyllä voittoa pitää pystyä puolustamaan. Heti pitää saada rytmistä kiinni ja mennä niin kovaa kuin pääsee. Jokaisella pätkällä on vain onnistuttava, Hirvonen painottaa. Jyväskylän MMrallissa voittajan on kasvatettava johtoaan sekunti sekunnilta. KeskiSuomen sorateillä on harvoin nähty irtiottoja. Voittajan on vain ajettava koko ajan kaasu pohjassa ja virheitä vältellen ja toivottava, että auto kestää ja toimii maaliin asti. Rallin reitissä ei ole Hirvosen mielestä sellaista yksittäistä erikoiskoetta, jonka voisi nimetä ratkaisupätkäksi. Jos on tasaista niin taistelu voitosta menee lauantain viimeiselle erikoiskokeelle asti, veikkaa Hirvonen ja toivoo olevansa siinä kamppailussa mukana. Perustavaan rakentamiseen kaivuutyöt maarakennusurakoinnit maansiirtokuljetukset rahtikuljetukset hiekat sorat murskeet mullat p. 0201 555 927 www.ksk.fi Poikkea viihtyisään KahvilaRavintola EEDENIIN herkulliselle lounaalle. Noutopöytä on katettuna ark. klo 1116 ja su klo 1216 ARKILOUNAS 9,20 SUNNUNTAILOUNAS 13,85 Muina aikoina saatavana ruokaannoksia. Suomen monipuolisin puutarhakeskus tarjoaa aina jotain uutta ja kiinnostavaa. Tervetuloa myymäläämme! Meillä myös viljellään! Kasvatamme itse runsaasti ruukkukukkia ja leikkoruusuja myyntiin. Bussi nro 15 Kammintie 6, JYVÄSKYLÄ www.viherlandia.fi Ark. 920, la 918, su 1018. 18. Ensimmäiset kolme viikkoa tulen lukemaan englannin kielen reppuja, Lampinen kertoi. Voitonjuhlansa kullakin. Keskisuomalainen 17.8.1964 Taikinalla korjattiin Jyväskylän rallin kilpailijoille on tapahtunut reitin varrella monenlaista. Vielä alkuvuosina Suurajojen raportointi oli sen verran vähäistä, että osa tarinoista jäi elämään ensin suullisina. Eikä kaikkien legendojen ja kertomusten todenmukaisuudesta ole tietenkään takeita. Yksi hauskimmista sattumuksista kerrottiin Keskisuomalaisessa enemmän tai vähemmän totena. Tuolloin lehdessä muisteltiin vuoden 1962 kilpailua ja maailman nopeimmaksi Volgakuskiksi nimettyä Matti Kolehmaista. Kolehmaisen menopelin jäähdyttäjä oli ruvennut vuotamaan parinkymmenen kilometrin päässä asutuksesta. Kuljettajan piti siis lähteä etsimään läheisestä majatalosta jotain, jolla vuoto saadaan tukittua. Maatalon emäntä oli kotona leipomassa, eikä osannut auttaa hermostunutta Kolehmaista. Nokkelasta älystään tunnettu kuski ei kuitenkaan tilanteesta hämmentynyt, vaan nappasi emännän kulhosta taikinaa ja valutti sen jäähdyttäjään. Vuoto lakkasi ja Kolehmainen ajoi onnellisena maaliin. Vaikka tarinaa ei ole todeksi todistettu, tuntuu erikoiselta, että joku keksisi tällaista omasta päästään. Keskisuomalainen 20.8.1965 Skandaali salaharjoittelusta Kun Jyväskylän Suurajot kehittyi yhä Ilmoitus Keskisuomalaisessa 13.7.1985

12 PLUS VOITTAJAN LUONNE Kaikki tuntevat Sebastien Loebin saavutukset. Silti niistä on pakko puhua. RAUHALLINEN RALLITÄHTI Heikki Kärki Mitä kertoa miehestä, josta lähes kaikki on jo kerrottu? Sebastien Loeb on toimittajan kannalta hankala tapaus. Ranskalaisesta on oikeastaan mahdoton puhua mainitsematta miehen huikeaa rallimenestystä. Menestystä, jonka kaikki vähänkin lajia seuraavat kyllä tietävät. Kuusinkertainen maailmanmestari, eniten MMosakilpailuvoittoja, rallihistorian paras voittoprosentti ja niin edelleen... Tuttua juttua. Vaan ei auta. Kun muita Sebastien Loeb on muiden rallikuskien mukaan luonteeltaan hiljainen, rauhallinen, reilu ja avulias. Mutta auton ratissa Loeb kovaksi kilpailijaksi. kuljettajia pyytää kuvailemaan Loebin persoonallisuutta, nousee menestys jälleen esille. Hän on moninkertainen maailmanmestari, mutta silti aivan normaali kaveri, kaimakuski Sebastien Ogier aloittaa. Myös JariMatti Latvala muistuttaa heti aluksi Loebin menestyksestä. Kaikki arvostavat hänet pikkuisen muita ylemmäksi, Latvala kuvailee Loebin asemaa rallikuskien keskuudessa. Hän ei ole ylimielinen. Mutta kaikki kyllä tietävät, mitä Loeb on saavuttanut. Selväksi tuli. Loeb on voittanut niin paljon, että menestys määrittelee tavallaan myös hänen luonnettaan. Ensin ihastellaan, kuinka paljon Loeb on saavuttanut. Sen jälkeen korostetaan, ettei menestys ole noussut Citroenkuskin päähän. Kun hänet oppii tuntemaan, voi Sebastienin kanssa jutella mistä tahansa. Hän on todella mukava ja avulias ihminen, Ogier kertoo. Loeb on tosi reilu kaveri, mutta myös vähän hiljainen, jatkaa Latvala. Hiukan varautunut Niin, se hiljaisuus. Ainakin rallimedian perusteella ranskalainen tuntuu ihmisenä pikemminkin sulkeutuneelta kuin avoimelta. Loebin tyyliin kuuluu vastata asiallisesti kysymyksiin, mutta sen kummemmin hän ei tuo itseään esille. Sebastien on hiukan varautunut julkisuudessa. Mutta luulen, että ihmiset ymmärtävät sen, Ogier arvioi. Kun sinulla on todella Sebastienin kovin pettymys oli Heikki Kärki Yksi tapa hahmottaa Sebastien Loebin viime vuosien ylivoimaa, on vaihtaa näkökulma menestyksestä epäonnistumisiin. Mikä on ranskalaisen uran suurin pettymys? Pettymys? Eipä niitä paljoa ole, Loeb hymähtää. Ja pohdiskelee sitten kymmenisen sekuntia. Pitää varmaan mennä vuoteen 2003, jolloin hävisin maailmanmestaruuden yhdellä pisteellä. Ajattelin, etten välttämättä koskaan saa uutta mahdollisuutta. Mahdollisuuksia on kuitenkin riittänyt joka vuosi. Kaiken huipuksi Loeb on pystynyt käyttämään ne kaikki hyväkseen. Mikä oikein on ranskalaisen ylivoiman salaisuus? Heh, ei minulla ole salaisuuksia. En tiedä, miksi kaikki on mennyt niin hyvin, Loeb pyörittelee. Sitten seuraa tuttu urheilijoiden litania kovasta työstä ja ahkeruudesta. Aina kun testaan, yritän saada autooni mahdollisimman hyvät asetukset. Ja aina Ralliyleisö kasvoi 60luvulla hurjaa vauhtia. Hippoksen rataajoa kerääntyi seuraamaan tuhansia ihmisiä. kuuluisammaksi ja tärkeämmäksi ralliksi, kovenivat myös otteet kilpailun voittamiseksi. Ensimmäinen isompi kärhämä käytiin niin sanotun salaharjoittelun tiimoilta vuonna 1966. Vaikka kilpailureitti oli salainen ja erikoiskokeilla harjoittelu säännöissä kiellettyä, tiedettiin joidenkin kilpailijoiden kuitenkin harjoitelleen etukäteen pikataipaleita. AKK ei kuitenkaan puuttunut salaharjoitteluväitteisiin, vaan odotti järjestäjän ilmoitusta väärinkäytöksistä. Keskisuomalaisen toimituksessa vaadittiin tuntuvia rangaistuksia salaharjoittelijoille. Tapausta kuvattiin jopa skandaaliksi. Yleisö ei kohta enää tiedä, kuka on paras ajaja, vaan antaa voittajalle ovelimman huijarin maineen. Susi ja punahilkka tyyliset iltasadut kilpailurehtiydestä, reilusta urheiluhengestä jne. voidaan huoletta heittää romukoppaan. Toisaalta harjoittelusäännöt olivat ilmeisen epäselvät. Esimerkiksi Pauli Toivonen oli kysynyt kilpailujohtaja Matti Jaatiselta luvan vanhojen pikataipaleiden harjoitteluun. Nyt kuitenkin TV tekee sensaatiojutun, että olen ajanut vanhoilla pikataipaleilla, Toivonen puhisi. Keskisuomalainen 21.8.1966 Legendaarisin kuva Vaikka Suurajoihin liittyy valtava määrä legendoja, ei Jyväskylän rallihistorian legendaarisimmasta kuvasta liene epäselvyyttä. Se on otettu 19. elokuuta vuonna 1967. Näky on edelleenkin vaikuttava. Timo Mäkinen kaasuttelee Ouninpohjan maaliin Mini Cooperin konepelti pystyssä. Konepelti aukesi yli kymmenen kilometriä ennen maalia, mutta Mäkinen ei tilanteesta häkeltynyt. Hän heitti aina ennen kaarretta autonsa poikittaisluisuun, jotta näki, mitä tuleman pitää. Eikä vauhti ollut hassumpaa. Kovan ilmanvastuksen tuoneesta

PLUS 13 JANI SOURANDER laiskuskit eivät suuremmin tapaile vapaaajalla. Loeb kun pysyttelee mielellään kotonaan Sveitsissä vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Hän on Ranskassa suuri tähti. En ihmettele lainkaan, miksi hän asuu Sveitsissä, jossa on paljon rauhallisempaa, Ogier sanoo. Aika paljon Loebin maineesta kotimaassaan kertoo ranskalaiskuskien ensikohtaaminen. Maailmanmestari tuli tapaamaan Peugeotilla kaasutellutta Ogieria erään rallin jälkeen. Se oli elämäni siihen asti kaunein päivä. Hän oli idolini, johon halusin tutustua, Ogier hehkuttaa. Jakaen varmasti kaikkien ranskalaisten rallilupausten tunteet. Itse rauhallisuus muuttuu hurjapääksi ja paljon ihmisiä ympärilläsi, kannattaa pitää joitain ovia suljettuina. Samasta syystä ranska Vaikka Loebin todellisesta luonteesta tiedetään vähän, on yksi asia varmaa. Ranskalaisella on voittajan luonne. Erikoinen piirre Loebissa on se, kuinka hän on aina tilanteen tasalla. Hän tietää koko ajan, mitä kilpailussa tapahtuu, Latvala kuvailee. Lisäksi Loeb on todella rauhallinen. Ikään kuin hän ei ottaisi paineita mistään. Lisäksi Loebilla on kova kilpailuvietti, jonka huomaa jopa Citroenin mediapäivänä Savutuvan Apajalla. Ruokailun jälkeen ranskalainen innostuu heittämään hevosenkenkiä kartturinsa Daniel Elenan kanssa.elenan onnistuttua myös Loeb jaksaa yrittää, kunnes kenkä lopulta kolahtaa kepin ympärille. Juuri kilpailuhimo lieneekin yksi Citroenkuskin pitkän uran salaisuuksista. Olen aina nauttinut eniten tiukoista taisteluista, Loeb korostaa. Tänä viikonloppuna sellaiseen on taas mahdollisuus. vuonna 2003 kun kilpailen, yritän puristaa täysillä, Loeb korostaa. Ollen tietysti oikeassa. Intohimoinen lajille heittäytyminen on pitänyt ranskalaisen huippuiskussa läpi vuosien. Lisäksi jatkuva menestys on kasvattanut miehen uskoa ja itseluottamusta. Ainoastaan Jyväskylän MMrallissa tuo itseluottamus on horjunut. Suomalaiset tuntuvat täällä monesti lyömättömiltä, Loeb tunnustaa. Siksi hän ei hamua tälläkään kertaa voittoa hinnalla millä hyvänsä. Tulos tai ulos mentaliteetti ei ole koskaan sopinut Loebille. Jos saan hyvän startin, voin taistella voitosta. Mutta tärkeintä on kerätä hyvät pisteet MMsarjaa varten. SEPPO TURPEINEN Tämä kuva ei unohdu. Timo Mäkinen tulee Ouninpohjan maaliin konepelti pystyssä. 52087.,(57221 2VWDPPH MD QRXGDPPH URPXDXWRW \P URPXUDXWDD 5HNLVWHULVWl SRLVWRW 0$.6877$ URPXWXVWRGLVWXNVHW 7DNXXYDUDRVDW QXPHURVWD 3XUNDPR $XWR 2VL[ 2\ 3XK ZZZ DXWR RVL[ À 9$8+7,$ <5,7<672,0,17$$1.RNRXVSDNHWLW. N N WLW 5DOOLN\\GLW\NVHW 0 QNLMlVDIDULW $MD LWVH UDOOLDXWRD 9DUDD RPD YDXKWLSDNHWWLVL 3XK WXRPR#WRPPLPDNLQHQUDFLQJ IL Ilmoitus Keskisuomalaisesta 24.8.1983 Noin ilmoitimme Ralliliitteessä vuonna 1983. Vuodet vierivät nopeasti hyvissä merkeissä ja mukavien asiakkaiden kanssa. nssa. Ja ralli jatkuu... Pohjanlahdentie 19 JYVÄSKYLÄ p. 0108 345 300 www.kuvamp.fi

14 PLUS MESTARUUS MIELESSÄ PONSIA PATAAN Ari Mäntylä Mikkeliläisen Jari Ketomaan päätös lähteä S2000luokan MMsarjaan kiinalaisen Shanghai FCACA rallitallin Fiestalla on osoittautunut hyväksi siirroksi. Ketomaa on voittanut S2000luokan UudenSeelannin ja Portugalin MMralleissa ja hän on S2000luokan MMsarjassa toisena 28 pisteen päässä Jari Ketomaa ajaa Jyväskylän MMrallin lisäksi vielä Japanin, Ranskan ja Britannian osakilpailut eli yhden enemmän kuin pahin kilpakumppani Xavier Pons. Jari Ketomaalla on mahdollisuus valloittaa S2000luokan maailmanmestaruus. sarjaa johtavasta Espanjan Xavier Ponsista. Myös S2000luokassa voitosta palkitaan 25 pisteellä, joten luokkavoitto Jyväskylän MMrallista nostaisi Ketomaan aivan Ponsin tuntumaan. Pons ei osallistu Jyväskylän ralliin, eikä espanjalainen ole mukana myöskään Japanissa. Ketomaa passaa loppukauden kisoista Saksan rallin. Ketomaa sai kisakuvionsa kuntoon niin myöhään, että hän missasi Ruotsin ja Meksikon MMrallit. Avausralli Jordaniassa Ketomaalta meni pieleen heti alussa teknisen vian takia ja kouraan jäi vain kuusi MMpistettä, mutta UudessaSeelannissa ja Portugalissa sekä mies että auto olivat iskussa. konepellistä huolimatta Mäkinen hävisi erikoiskokeen voittaneelle Bengt Söderströmille vain 19 sekuntia. Söderströmin lisäksi ainoastaan Hannu Mikkola suoriutui Ouninpohjasta Mäkistä nopeammin. Vieläkin legendaarisemmaksi ajosuorituksen tekee se, että Minin vaihteet hajosivat hiukan ennen konepellin aukeamista. Mäkinen kurvaili siis maaliin rikkinäisillä vaihteilla ja surkealla näkyvyydellä. Toisaalta kuljettaja oli itse osasyyllinen konepellin aukeamiseen. Hän laittoi lähdössä pesusienen konepellin ja korin väliin, koska Minin moottori tuntui ylikuumentuneelta. Ouninpohjan rytäkässä sieni liikkui siten, että konepellin kiinnityshihna petti pitkän hypyn jälkeen. Keskisuomalaisen toimittaja kuvaili tunnelmia Ouninpohjan maalissa seuraavasti. Yleisöllä ei pääse edes hurraahuutoa, siksi vaikuttava on esitys ollut. Kaarteen täyttää kuitenkin puheensorina, joka lähtee paristasadasta suusta. Ei se ole ihminen... hullu se on... eihän noin voi ajaa... Legenda täydentyi seuraavana päivänä, kun Mäkinen juhli Jyväskylässä kolmatta peräkkäistä Suurajovoittoaan. Keskisuomalainen 19.8.1976 Kilpailukirja hukassa Simo Lampisen ja Timo Mäkisen jälkeen Suurajot sai uuden valtiaan Hannu Mikkolasta. Kaikkiaan seitsemän kertaa Jyväskylässä Hannu Mikkola oli Escortillaan nopein vuosina 196870. voittanut Mikkola kaasutteli Escortillaan ykköseksi jo vuosina 1968 70. Rallilegendan ensimmäinen Suurajovoitto oli täpärällä. Mikkola saapui maaliin johdossa, mutta hänellä ei ollut esittää vaadittavaa kilpailukirjaa. Rike oli

PLUS 15 DANIEL ROESELER Saimme tähän kauteen kasaan hyvän porukan ja tiesin, että olemme vahvoja S2000sarjassa. Aloitus oli katastrofaalinen, mutta UudessaSeelannissa kaikki meni hyvin, Ketomaa sanoo. Ketomaa hallitsi Uuden Seelannin rallin S2000 luokkaa lähdöstä maaliin ja kukisti Ponsin 54 sekunnilla. Portugalin rallissa Ketomaa sai kovemman vastuksen. Nasser AlAttiyah johti kilpailua avauspäivänä, mutta lopulta Ketomaa vei luokkavoiton nimiinsä kolmen ja puolen minuutin erolla. Ketomaa on Juho Hännisen tavoin S2000luokan suosikki Jyväskylän MMrallissa. Voitto on tietenkin tavoitteena, mutta Juhon lisäksi kova vastus on Per Gunnar Andersson ja Patrik Sandell ajaa varmasti kovaa. Vaikka kaikki eivät aja meidän kanssa MMpisteistä, niin taktikoimaan en ala, vaan ajan voitosta. Ketomaa ajoi viime vuonna vikurilla Subaru Imprezalla yleiskilpailun seitsemänneksi ja se muistetaan yhä. Viime vuonna pystyttiin osoittamaan vauhtimme, vaikka lopputulos oli pettymys. Jyväskylän suoritus oli kuitenkin yksi avain tähän juttuun ja vielä kun ajoimme syksyllä pari kisaa hyvin Kiinassa, niin tässä ollaan. Luokkavoitto Jyväskylän MMrallista on silti vain välitavoite Ketomaalle. Tavoitteena on voittaa ralliautoilun maailmanmestaruus, mutta siihen pitää ajaa hyvin yksittäisiä ralleja ja yksittäisiä erikoiskokeita. Mestaruuteen on edettävä niin pienin askelin, että mestaruus on liian iso asia ajatella vielä tässä vaiheessa kautta, Ketomaa huomauttaa. Ketomaan unelma on tänä vuonna realistinen. Parhaamme tietenkin yritetään, että tulevina vuosina voitaisiin tehdastallissa ajaa. Ketomaa pitää S2000 luokkaa parempana näyttöpaikkana tallipäälliköille Nryhmään verrattuna. S2000luokassa tuurilla on pienempi osuus. Olen aina tykännyt ajaa kaasu pohjassa ja mennä niin kovaa kuin päästään. Nryhmässä autot tahtoivat vähän hajota ja tuuri tuli kuvaan mukaan. S2000 autot kestävät paremmin ja kuljettajien ajotaidot nousevat paremmin esille. Kun sarjassa on vielä kovia kuljettajia mukana, niin omasta tasosta saa paremman kuvan. Ketomaa on käynyt jo alustavia keskusteluja ensi vuoden ohjelmasta, mutta mikkeliläinen haluaa pitää vielä ne suunnitelmat salassa. Mulla on selkeä tavoite ajaa ensi kaudella, mutta millä ja missä ja kenen autolla, niin se on vielä päättämättä. Tietysti pyrin saamaan niin hyvän auton kuin mahdollista, Ketomaa toteaa. vakava, sillä samasta syystä oli hylätty muun muassa useita Monte Carlon rallin kilpailijoita. Myös Suurajojen sääntöjen mukaan Mikkolaa odottaisi diskaaminen. Mikkola ja hänen kartanlukijansa Anssi Järvi väittivät, että kilpailukirja olisi tippunut viimeisen pikataipaleen maalialueelle Ruuhimäkeen, jossa parivaljakko oli noussut autosta poseeraamaan ja ottamaan vastaan onnitteluja. Etsinnöistä huolimatta kilpailukirjaa ei kuitenkaan Ruuhimäestä löytynyt. Lopulta Mikkolan Escort päätettiin tarkastaa vielä kerran. Ja sieltähän se kilpailukirja löytyi takapenkiltä! Helpotuksen hymy valtasi suupielet. Voitto oli varma. Keskisuomalainen 19.8.1968

16 PLUS JANI SOURANDER JariMatti Latvala on oppinut, että jatkuva MMrallien voittaminen ottaa oman aikansa. Längelmäellä testannut JariMatti Latvala tunnetaan positiivisena ihmisenä. Vaikka vastoinkäymisiä on uran aikana riittänyt, uskoo Latvala AURINKOINEN MIES auringon paistavan hänelle entistäkin kirkkaampana. HITAAMMIN HUIPULLE Heikki Kärki Sen piti käydä helpommin. Sen piti tapahtua nopeammin. Vielä helmikuussa 2008 JariMatti Latvalan tulevaisuus näytti tähtiin kirjoitetulta. Tuurilainen teki Ruotsissa rallihistoriaa voittamalla kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana MMosakilpailun. 22vuotias Latvala alitti rallilegenda Henri Toivosen ennätyksen kahdella vuodella. Takana oli muutenkin nousujohteinen ura. Pikavauhtia MMtasolle kivunnut Latvala häikäisi jo Stobartin puikoissa takomalla tehdaskuskeja vastaan lukuisia pohjaaikoja. Kun Latvala osoitti vielä Ruotsissa osaavansa voittaa, piti kaiken olla selvää. Tässä on mies, joka pudottaa Sebastien Loebin valtaistuimeltaan. Mies, jonka varaan in on hyvä rakentaa tulevaisuutensa. Näin ajateltiin ralliväen keskuudessa. Näin ajateltiin mediassa. Ja taisipa näin ajatella myös JariMatti Latvala. Tämä laji on paljon vaikeampi kuin kuvittelin, hän tunnustaa rehdisti. Latvala muistaa hyvin, millainen tunnelma Ruotsin rallin korkeimmalla korokkeella vallitsi. Ehkä voitto tuli liian helpolla. Tuli sellainen fiilis, että onkos se tosiaan näin helppoa voittaa MMralleja. Tuo fiilis oli tietysti valheellinen. Voittoja on tullut sen jälkeen vain kaksi, eikä suomalaiskuskin uralta ole puuttunut vastoinkäymisiä. Ulosajot ja epäonnistumiset eivät ole silti pelkästään huono asia. Vaan pikemminkin välttämätön koulu matkalla kohti maailmanmestaruutta. Olen oppinut ymmärtämään lajia paremmin, Latvala näkee. Se, että naputtelet koko ajan kärkiaikoja ja voitat ralleja... Se on oikeasti vaikeaa ja ottaa oman aikansa. Median silmätikku Latvalan koulu on ollut kovempi kuin monen muun. pilottiin on kohdistu 1970luku Mikkola lentää Sitten seurasi hetken hiljaisuus. Katsojat tiesivät, kuka oli tulossa. Odoteltiin ja polteltiin tupakkaa ja sitten räjähti. Lehmät Humalamäen seutuvilla rävähtivät polvilleen ja kanat lopettivat välittömästi munimisensa. Pikataipaleen varrella olevassa mökissä asuva vanha mummo katsoi kuin halvaantuneena kaappikelloaan. Ensin kuului vaimeata mörinää, väliin seurasi nopeita ulvahduksia, sitten taas mörinää ja vinkumista, kunnes alkoi valtava pauke ja melu. Vaari alkoi kaivaa jo kirvestä sängyn alta. Rallipolun varrella oleva yleisö kurkotti kaulaansa. Itse maestro kahden viimeisen Suurajon voittaja Hannu Mikkola oli tulossa. Kuin lentokone hyökkäsi Hannun Escort TC nyppylälle, tyylikäs ilmalento, neljän pisteen mahalasku, kahva edellä kurviin ja taas suoralle. Humalamäen kärkiaika oli taattu. Keskisuomalainen 21.8.1970 Elämäni rajuin ulosajo Olen joutunut näissä hommissa ajamaan ulos joskus aikaisemminkin, kertoi Hannu Mikkola Tampereen keskussairaalan 5Bosastolla eilen iltapäivällä Keskisuomalaisen reportterille, mutta kyllä tämänaamuinen oli ehdottomasti rajuin. Sehän näkyy jäljistäkin. Kylkiluita lienee poikki kuutisen kappaletta ja runnellulta olo tuntuu muutenkin. Selkäni ei ilmeisesti ole vahingoittunut ja mahdollisia sisusvikoja tutkitaan vielä tänään. Joutunen viettämään täällä sairaalassa viikon päivät....varsinaista syytä en voi vielä nykyisten muistikuvieni perusteella tähän ulosajoon täsmentää. Tunsin pätkän (Viitapohja) hyvin ja kaiken piti olla kunnossa. Niin vain kui Hannu Mikkola hyppäsi sairaalaan vuonna 1971.

PLUS 17 nut osittain epärealistisiakin odotuksia. Nuoren tähden läpimurtoa odotettiin niin innokkaasti, että epäonnistumiset ovat kirvoittaneet kovaa kritiikkiä. Erityisesti viime kesän törttöily Puolassa otettiin median silmätikuksi. Ei siis ihme, että Latvala itse jätti rallijutut suosiolla lukematta. Se oli tosi vaikea paikka. Hetken tuntui siltä, etten halua ajaa enää koskaan, Latvala huokaa. Tiesin itse, kuinka paha systeemi oli takana. Eikä se ainakaan helpota, että rupeat seuraamaan mediaa. Tärkeintä oli käsitellä kardinaalimokaus itsensä kanssa. Siihen Latvalalla on omat keinonsa. On hyvä käydä ajamassa välillä meidän takaveto Escortilla. Siinä huomaa, kuinka kivaa ajaminen Tämä laji on paljon vaikeampi kuin kuvittelin. lopulta onkaan, tuurilainen hymyilee. Rakkaudesta lajiinhan tätä hommaa tehdään. Myös positiivinen luonne on ase, jolla Latvala kääntää vastoinkäymisiä voitoksi. Miestä näkee rallivarikolla tai haastatteluissa harvoin huonotuulisena. Totta kai minullakin on huonoja hetkiä, mutta mä olen optimisti. Yritän pysyä positiivisena. Uusi rooli Täksi kaudeksi Latvalasta tehtiin in kakkoskuski, jonka tehtävänä on auttaa Mikko Hirvosta MMjahdissa. Uusi rooli on opettanut entiselle hurjapäälle paljon Kolmas sija tyydyttää Latvalaa Heikki Kärki uusia asioita. Mun asenne ralliin on ihan erilainen. Nyt keskitytään tasaisuuden parantamiseen, eikä ajeta koko aikaa voitosta, Latvala kertoo. Eikö sitten tekisi mieli puristaa välillä ihan täysillä kohti kärkipaikkaa? Noh. Mä olen saanut tehdä sitä kaksi vuotta ja matkan varrella on tullut JariMatti Latvala voi lähteä tänä vuonna rennoin mielin Jyväskylään. Lähtökohta on siis täysin erilainen kuin vuosi sitten. Silloin oli hirveät paineet, Latvala huokaisee. Takana oli kaikkien aikojen rallimokaksi nimetty epäonnistuminen Puolan yleisöerikoiskokeella. Myös vuosien 2007 ja 2008 ulosajot Jyväskylässä jyskyttivät takaraivossa. Vielä kun ruokamyrkytys iski tuurilaiseen perjantaina, eivät ennusmerkit näyttäneet hyvältä. Kaikesta huolimatta Latvala ajoi uransa parhaan Suomen MMrallin. Tasaisen ja virheettömän viikonlopun jälkeen tuurilaisen sijoitus oli kolmas. Vastaava suoritus tyydyttäisi tälläkin kertaa. Jos sijoitus on kolmatta parempi, niin se on iso bonus, Latvala sanoo. Aivan samanlaisella taktiikalla pilotti ei kuitenkaan aio ajaa. Tällä kertaa luvassa on piirun verran rohkeampaa menoa. Aloitin viime vuonna liiankin arasti, hän arvioi. Jyväskylässä pitää pysyä koko ajan kärjen lähettyvillä. Sitten muutamilla pitkillä erikoiskokeilla pitää pystyä venymään. Haaste on kova. Etenkin kun tiedetään Mikko Hirvosen ja Sebastien Loebin vauhti. Ja nopeassa kisassa virhe aika monta ulosajoa, kuski hymähtää. Tajusin itsekin, että joskus on pakko purra hammasta. Se tyyli, että mä lähden aina vetämään miljoonaa, ei vaan toimi. vaanii aina lähempänä, Latvala muistuttaa. Lisää päänvaivaa tuo se, että Citroenit tuntuvat ottaneen viime kisoissa selvän etulyönnin eihin nähden. He ovat niputtaneet kaikki pienet yksityiskohdat niin hyvin kuin mahdollista, Latvala analysoi. in leirissä ongelmia on ollut ainakin perän luistamisen kanssa. Se luistaa liikaa. Nyt ollaan yritetty testeissä tuoda erilaisilla iskareilla sinne lisää tuntumaa, Latvala kertoo. Jos tuntuma löytyy, voidaan kuskilta odottaa viikonloppuna paljon. Kokemus ja rentous ovat nyt Latvalan puolella. Vanhaa kansaa Kokemuksensa ansiosta Latvala suhtautuu ensi kauteen innokkaan luottavaisena. Hän uskoo, että tämän kauden opetukset kantavat tulevaisuudessa hedelmää. Lisäksi uudet WRC:t voivat hyvinkin muuttaa MMsarjan voimasuhteita. Ne ovat varmasti haastavampia autoja ajaa, mutta mä luulen, että mun tyyli sopii niille, Latvala sanoo. Olen ollut aina sellainen JariMatti Latvalalla on rento fiilis. vanhan kansan rallikuski, joka vetää enemmän poikittain. Eikä Latvalan tavoite ole muuttunut vuosien varrella mihinkään. Viis vastoinkäymisistä tämä mies aikoo nousta jonain päivänä MMsarjan valtiaaksi. Jos sitä uskoa ei olisi, niin eihän mun kannattaisi lähteä edes viivalle. JANI SOURANDER

18 PLUS NUOTIN VIERESTÄ Nuotitus on ollut odotetusti vaikein elementti Kimi Räikköselle MMralleissa. Ari Mäntylä Formula ykkösten maailmanmestari Kimi Räikkönen arveli vuosi sitten Keskisuomalaisen Vauhdissaliitteen haastattelussa, että nuottien tekeminen erikoiskokeille on hänelle kaikkein haastavinta ralliautoilussa. Ratkaisevaa on, että pystyy tekemään nuotin ja kuuntelemaan sen. Välillä sitä keskittyy liikaa ajamiseen, eikä muista kuunnella nuottia. Nuotin tekeminen ja sen kuunteleminen on rallissa kaikkein vaikeinta, Räikkönen totesi 29. heinäkuuta 2009 julkaistussa haastattelussa. Räikkönen oli arviossaan enemmän kuin oikeassa. Räikkösen ensimmäinen kausi rallin MMsarjassa Citroenin C4autolla on ollut tutun asian kanssa painiskelemista. Hyvien erikoiskoeaikojen vastapainoksi kauteen on mahtunut muutama ulosajo, joissa kaikissa väärä nuotti on ollut jollain tavalla mukana. Varmaan kaikki virheet ja metsään ajamiset ovat johtuneet siitä, että en ole kuunnellut nuottia riittävän hyvin, Räikkönen myöntää Jyväskylän MMrallin aattona. Kokemus opettaa Räikkösellä oli kokemusta viidestä rallista, kun hän starttasi Citroen C4 WRCautolla Ruotsin MMralliin helmikuussa. Vähäiseen kisakokemukseen nähden yleisön ja median odotukset olivat utopistiset. Lehdissä arvuuteltiin, että voittaako Räikkönen MMrallin tänä Kartanlukija Kaj Lindströmin (oik.) mukaan Kimi Räikkönen on kehittynyt isoin harppauksin rallikuljettajan urallaan. vuonna ja minä vuonna hän voittaa maailmanmestaruuden. Monella suomalaisella Bjuniorillakin on rallista enemmän kokemusta kuin Räikkösellä oli Ruotsin MMrallin aattona. Räikkönen sukelsi Ruotsissa hankeen puoleksi tunniksi. Seuraava MMralli Meksikossa päättyi ulosajoon seitsemännellä erikoiskokeella. Ei todellakaan toivottu alku rallikaudelle. Meksikossa meillä oli nuotissa liukkaudet merkitty. Tultiin vaan liian pitkälle jarrutuksessa. Meiltä puuttui takaspoileri, eikä meillä ollut parasta mahdollista jarrutustehoa, Räikkösen kartanlukija Kaj Lindström selvittää rajun ulosajon taustoja. Kahden ulosajon sävyttämä kauden alku ei ollut odotettu, mutta ei toisaalta yllättäväkään. Kimin on täytynyt rallissa kääntää koko ajamisen ajatusmaailma täysin toisin päin kuin rataautoilussa, jossa ajetaan siten miten nähdään. Rallissa ei ajeta siten miten nähdään, vaan siten miten paperissa lukee. Vaatii oman aikansa ennen kuin sen omaksuu, Lindström painottaa. Ruttaantuneesta pellistä ja henkisistä kolhuista huolimatta kauden alku oli opettavainen. Rallissa haetaan rajat kantapään kautta. Virheistä oppii. Jos ei ikinä aja ulos, niin silloin ei yritäkään mennä kovaa. Ei MMsarjassa ole ainuttakaan kuljettajaa, joka ei olisi koskaan vetänyt puskaan, Lindström huomauttaa. MMpisteille Kauden kolmannessa MMrallissa Jordaniassa Räikkönen kolhi Citroeninsa kiveen heti ensimmäisellä erikoiskokeella ja veti ulos tieltä kolmannella pätkällä. Räikkönen sijoittui lopulta kahdeksanneksi ja otti mukaan ensimmäiset MMpisteensä. Turkin MMrallissa Räikkönen taituroi jo viidenneksi. En tehnyt mitään erikoista. Olin vain huolellisempi nuottien kanssa, Räikkönen totesi Autosportlehdelle. Nuotista ajamisessa on kolme tärkeää vaihetta. Ensinnäkin nuotti pitää osata tehdä mahdollisimman tarkaksi. Tien luonne, välimatkat, jarrutuspaikat, ajolinjat, nypyt, mutkien kiristymiset ja sumput sekä kaikki muut hienoudet olisi saatava mahdollisimman virheettömästi paperille kahdella ajokerralla. Toiseksi kartanlukijan lukema nuotti olisi omaksuttava kilpailutilanteessa, kun autolla on vauhtia parhaimmillaan 200 km/h, voi sataa vettä tai autossa olla teknisiä ongelmia. Jo WRCautolla ajamisessa on oma haasteensa, mutta vaikeaksi yhtälö muuttuu silloin, kun kartanlukija lukee kiharaista ja pomppuista tietä pari mutkaa eteenpäin. Ehtiikö kuljettaja kuulla ja reagoida jokaisen nuotin? Kolmanneksi kuljettajan on luotettava tekemäänsä ja kartanlukijan lukemaan nuottiin. Siinä kysytään kanttia. Kun erikoiskokeella on metsä edessä, tie kääntyy vasemmalle ja kartturi sanoo, että vasen kolme täys, niin silloin kuljettajan pitää vaan uskoa, että se on vasen kolme täys, Lindström sanoo. Mikä Räikköselle on ollut nuotittamisessa kaikkien vaikeinta. Nuottien tekeminen vai omaksuminen? Kummatkin. Nuotittaminen on totta kai koko ajan helpompaa. Nuottien tekemiseen on tottunut, eikä niitä tarvitse enää miettiä niin paljon. Varmasti nuotitus vaan paranee kauden mittaan, Räikkönen sanoo. Kohti kärkeä Moni odotti mielenkiinnolla Räikkösen ekaikoja kauden ensimmäisessä asvalttirallissa Bulgariassa. Asvaltti on Räikköselle tuttu elementti ja hän ajaa Citroenia samalla tyylillä kuin Sebastien Loeb ja Sebastien Ogier. Kolmikko vie Citroenin mutkaan voimakkaasti keula edellä. Ajotyyli vaatii luottamuksen valittuun ajolinjaan ja siinä pysymistä. Räikkönen ajaa samoilla säädöillä kuin Loeb. Ratakettu on hakenut vinkkejä ajamiseen myös istumalla Loebin kyydissä. Loeb ei linkuta mutkaan tullessa, vaan kääntää auton jo ennen mutkaa. Loeb menee todella lujaa, vaikka ajaminen ei näytä siltä, Räikkönen korostaa. Räikkönen lunasti odotukset paukuttamalla Bulgarian rallin alussa viidenneksi nopeimpia ekaikoja. Bulgaria oli uusi ralli kaikille ja ajaminen on minulle asvaltilla vähän helpompaa, Räikkönen selittää nopeita ekaikojaan. Vaikka Bulgariasta ei lopulta jäänyt kouraan MMpisteitä, olivat hyvät ekajat helpotus Räikköselle ja Lindströmille. Bulgaria oli henkisesti tärkeä sekä Kimille että minulle. Siellä nähtiin, että olemme paljon lähempänä kärkeä, kun alusta on tutumpaa. Mutta kun ajetaan noin lähellä kärkeä, niin on erittäin tärkeää, että Kimi kuuntelee nuotit vieläkin tarkemmin, Lindström painottaa. METSÄÄN MENI Jyväskylän MMrallissa Räikkönen pääsee ensimmäistä kertaa tutuille teille. Hän osallistui viime vuonna kilpailuun S2000luokan Fiat Grande Puntolla, joskin matka katkesi ulosajoon lauantain viimeisellä erikoiskokeella Väärinmajassa. Onhan se helpompaa, kun on nuotit jo kerran tehnyt. Jonkin verran joudumme muuttamaan viime vuoden nuottejamme, mutta silti ne on nyt helpompi tehdä, kun matkat ja muut säilyvät. Meillä on numeronuotti, eikä niiden muuttaminen ole hankalaa. Muistan myös joitakin erikoiskokeita, Räikkönen sanoo. tenkin tapahtui, että hyppyrin jälkeen, jolle olimme nousseet noin 120 130 km:n tuntivauhtia lasku tapahtuikin vinottain, johti kivikon kautta nokan yli katolleen ja jatkui auton pyörintänä ympäri useamman kerran. Auto jäi pyörilleen, kertoi Hannu, mutta sitä en sillä hetkellä tajunnut, koska menin tajuttomaksi ja juutuin musertuneen katon ja istuimen väliin. Näin minulle on kerrottu. Keskisuomalainen 22.8.1971 Mikkolalle viides voitto Hannu Mikkolasta tuli varhain sunnuntaiaamuna Jyväskylän Suurajojen viisinkertainen voittaja. Voiton avaimet antoi hänelle myöhään lauantaiiltana PohjoisKarjalassa sijaitsevalla Niittykummun pikataipaleella pahin kilpailija Markku Alen. Markku ajoi vauhdikkaasti tieltä ja niinpä Mikkolan tehtäväksi jäi vain voiton varmistaminen. Kilpailu ratkesi 24 erikoiskokeella. Tauon jälkeen ehdittiin Hannu Mikkola ja Atso Aho juhlivat voittoa vuonna 1975. ajaa Markun kanssa tosissaan kilpaa kahdeksan pikataipaletta, kunnes Markku pyyhkäisi ulos. Tiesin heti tilanteen ja etumatkani seuraaviin, joten loppuosuudella ei tarvinnut ottaa kaikkea irti, sanoi Mikkola. Toiseksi sijoittui ajojen kolminkertainen voittaja Simo Lampinen, joka jäi Mikkolasta 72 sekuntia. Keskisuomalainen 1.9.1975 Alen alan mies Raju ajo karkuun Sysmän seuduilla, johtopaikan varmistelu Savonlinnan tauon jälkeen ja laskelmoitua kaasuttelua kohti Jyväskylää. Siinä keinot, joilla 25vuotias Markku Alen kiitää kohti ensimmäistä Jyväskylän Suurajojen voittoaan.

PLUS 19 DANIEL ROESELER Kimi Räikkönen oli Bulgarian MMrallissa neljäntenä, kun Citroen lipesi puskan puolelle. Räikkönen säväytti kuitenkin kaikki ajamalla viidenneksi nopeimpia ekaikoja kilpailun alussa. Eikä tarvitse katsella yötä päivää videoita, kun nuotit on jo kertaalleen tehty. Lindströmin mukaan kaksikolla on riittänyt töitä ihan tarpeeksi nuotituksessa tänäkin vuonna. Vaikka tie on tutumpaa, niin ei silloinkaan saa lähteä ajamaan yli taitojensa. Erikoiskokeilla on sellaisia nyppyjä, joista Fiat ei lähtenyt ilmaan, mutta Citroen lähtee. Nuotituksessa on yritettävä löytää nyppyihin oikeat linjat, Lindström huomauttaa. Millaista tulosta Räikkönen viikonlopulta odottaa? Kärjessä ajetaan ihan yhtä lujaa tässäkin rallissa, Räikkönen puntaroi. F1kuljettajat : Rallin MMsarjassa 2Carlos Reutemann: Argentiinalainen voitti F1 urallaan 12 GPkilpailua. Osallistui kaksi kertaa Argentiinan MMralliin ja sijoittui molemmilla kerroilla yleiskilpailun kolmanneksi. Vuonna 1980 Reutemannin autona oli Fiat Abarth 131 ja vuonna 1985 Peugeot 205 Turbo 16. Kaikkiaan Reutemann ehti ajaa urallaan 146 F1kilpailua. 2 Gerard Larrousse: Osallistui F1urallaan ainoastaan Belgian GPkisaan vuonna 1974. Voitti Korsikan rallin vuonna 1969 ja sijoittui viidenneksi vuonna 1974. Vuonna 1969 hänen autonaan oli Porsche 911 ja vuonna 1974 AlpineRenault. Larrousse sijoittui myös kolme kertaa toiseksi Monte Carlon rallissa vuosina 1969, 1970 ja 1972 sekä sijoittui kuudenneksi RACrallissa vuonna 1970. 2Leo Kinnunen: Ajoi kahdeksan kierrosta Ruotsin F1kisassa vuonna 1974. Sijoittui Jyväskylän Suurajoissa kolmanneksi vuonna 1973 Porsche 911 autolla. 2Stephane Sarrazin: Osallistui Kinnusen tavoin vain yhteen F1kisaan. Ajoi Subaru Imprezalla neljänneksi Katalonian MMrallissa vuonna 2004 ja oli neljäs myös Korsikan MMrallissa 2005. 2Derek Bell: Osallistui 14 F1kisaan. Oli mukana Britannian MMrallissa vuosina 1987 ja 1988. Sijoittui luokassaan kolmanneksi Vauxhall Astralla vuonna 1988. 2Derek Warwick: Osallistui 162 F1kisaan. Oli mukana Britannian MMrallissa Subaru Legacylla vuonna 1990, mutta keskeytti. 2 Martin Brundle: Osallistui 165 F1kisaan. Oli mukana Britannian MMrallissa vuosina 1996 ja 1999, mutta keskeytti. Vuonna 1996 hän ajoi Escort RS Cosworthia ja vuonna 1999 Toyota Corolla WRCautoa. 2Mark Blundell: Osallistui 63 F1kisaan. Oli mukana Britannian MMrallissa vuonna 2002, mutta keskeytti. Ilkka Kivimäki (vas.) ja Markku Ale n voittivat Jyskälän vuonna 1976. Risulahdessa helkkari vieköön lähdettiin väärällä lähtöajalla ja huomattiin se vasta maalissa, kyllä kai ne ny jukulauta sen osaa korjata, päivittelivät Alen ja kakkoskuski Ilkka Kivimäki. Simo Lampinen puolestaan naureskeli katkeransävyisästi taukopaikalla....tulemme Risulahden lähtöpaikan läheiseen huoltoon. Ukkoa on ympärillä rassaamassa ja laittamassa vehjettä kuntoon kaikin puolin, ja sitten ei huomata, että pensaa on vain tilkka tankin pohjalla. No joo, matkalla kyllä huomattiin, mutta liian myöhään. Köhittiin sitten jotenkuten 41 kilometriä pitkää taivalta, kunnes 5 kilometriä ennen maalia tuli kaasariin enää pelkkää ilmaa, sillähän se ei sentään kulje. Maalaistalosta löydettiin kanisterista öljynsekoitteista moottorisahabensiiniä ja siitä vaan tankkiin.. Siinä pudottiin kolme sijaa, mutta kaikkiahan pitää sattua, kertoili Simo. Keskisuomalainen 29.8.1976 Valtaistuin Hämäläiselle Jyväskylän Suurajojen valtaistuimelle kipusi sunnuntaina uusi kasvo...27:nnen Jyskälän valloittaja oli 32vuotias ylistarolainen maanviljelijä Kyösti Hämäläinen, joka osoitti samalla lukeutuvansa maailman ehdottomaan rallieliittiin....hämäläisen kanssa voitosta kilvoitelleen Markku Alenin kohtaloksi muodostui ilmeisesti katselijoiden tielle kantama kivenmurikka. Alen pyyhkäisi siihen ja menetti ratkaisevan paljon sekunteja.... En ymmärrä. En olisi uskonut, että Suomessa saattaa sattua jotain tällaista, kommentoi murheellinen Alen tapahtunutta.... Tässä kilpailussa taisi olla

20 PLUS DANIEL ROESELER YLÖS YHÄ YLTÄÄ NORJASTA LENTÄÄ Ari Mäntylä Norjan Petter Solbergille kuluva rallivuosi on ollut suotuisa. Omaa rallitallia pyörittävä Solberg on ajanut kahdesti toiseksi ja palkintopallilla hän on seissyt tänä vuonna kaikkiaan neljä kertaa. Yhtä hyvään suoritukseen hän ylsi viimeksi kaudella 2006. Kausi on ollut minulle todella hyvä. Alan vähitellen päästä niille sijoituksille, joilla minun pitääkin olla, Solberg myöntää. Solbergin kausi alkoi takkuisesti, sillä Ruotsin rallissa hän ajoi Citroeninsa hankeen viideksi minuutiksi ja jäi lopputuloksissa yhdeksänneksi. Mutta jo seuraavassa rallissa Meksikossa Solberg Petter Solberg on ollut tänä vuonna MMralleissa pysyvä uhka Sebastien Loebille, Sebastien Ogierille, Mikko Hirvoselle, JariMatti Latvalalle ja Dani Sordolle. Petter Solberg on ajanut oman rallitallinsa auton neljä kertaa palkintopallille tänä vuonna. saalisti kauden komeetan Sebastien Ogierin päänahan peittoamalla ranskalaisen viimeisen päivän kaksintaistelussa ja nappaamalla toisen sijan 1,1 sekunnin erolla. Jordaniassa Solberg ajoi kolmanneksi ja Turkissa jälleen toiseksi. Neljän MMosakilpailun jälkeen Solberg oli MMsarjassa toisena. Solberg oli ajamassa neljättä kertaa peräkkäin palkintopallille Uudessa Seelannissa, mutta Citroen lipesi paaluun viimeisellä erikoiskokeella. Tiesin jo siihen mutkaan tullessa, että tästä emme selviä. Yritin liikaa. Sitä lukuun ottamatta en ollut tehnyt koko kauden aikana mitään typeryyksiä, Solberg toteaa. Portugalin rallin jälkeen Solberg sai kylmää vettä niskaansa, kun hänen pitkäaikainen kartanlukijansa Phil Mills ilmoitti lopettavansa. Mills oli istunut Solbergin kartanlukijana yli kymmenen kautta aina keväästä 1999 lähtien. Juhannuksen jälkeen Solberg kiinnitti kartturikseen britti Chris Pattersonin, joka on lukenut nuotteja mm. Nasser AlAttiyahille ja Kris Meekelle. AlAttiyahin kanssa Patterson juhli Nryhmän maailmanmestaruutta vuonna 2006. Arvostan Chrisin vankkaa kokemusta. Hienoa, että sain hänet kartanlukijakseni, Solberg hehkuttaa 12 vuotta kartturina istunutta brittiä. Solberg ei suotta miestä kehu, sillä kaksikko täräytti heti ensimmäisessä yhteisessä kilpailussaan Bulgarian rallissa kolmanneksi. Solbergin palkintopallisijojen arvoa nostaa se, että ajamisen lisäksi hän vastaa rallitallinsa pyörittämisestä, mikä käytännössä tarkoittaa rahoituksen varmistamista. Solberg joutuu hankkimaan tukijoiltaan miljoonia euroja vuodessa. Voiko yksityistallilta edes odottaa näin hyviä tuloksia. Budjettini on todella pieni tehdastalleihin verrattuna, Solberg heittää. Ja sen kerääminen on paljon työläämpää tänä vuonna, koska tuplasin sen viime kaudesta, sanoo Solberg ja neuvottelee jo rahoituksesta kaudeksi 2011. Olen todellakin pystynyt kamppailemaan kärkisijoista jokaisessa rallissa. Enkä ole vielä näyttänyt parastani, Solberg vihjaisee. Solbergin Citroen C4 on ns. asiakasversio, joka pohjautuu kauden 2008 autoon. Auto ei ole ihan yhtä hyvä kuin tehdastauto, jolla Loeb ja Sordo sompailevat, mutta kosolti parempi kuin Citroen Xsara, jolla Solberg kamppaili viime kauden kahdeksan ensimmäistä rallia. Se oli hyvä auto, mutta vanhan jäähdytysjärjestelmän takia siinä oli 25 hevosvoimaa vähemmän kuin C4:ssä. Jouduin ajamaan sillä aivan riskirajalla pärjätäkseni, Solberg tuumaa vanhasta sotaratsusta, jolla hän ajoi kaksi kertaa kolmanneksi. Solbergin edellisestä ajamalla otetusta MMrallin voitosta on kulunut yli viisi vuotta. Meksikon rallissa norjalainen pääsi jo 24,2 sekunnin päähän ykköspaikasta. Milloin kohdalle nasahtaa jälleen voitto? Auto on kilpailukykyinen ja vauhtini riittää, joten kyse on vain oikeasta hetkestä, Solberg puntaroi. Jos keli pysyy kuivana ja kuumana, niin minulla voi olla mahdollisuuksia ajaa voitosta Jyväskylän MMrallissa, norjalainen uskoo. Solbergin mukaan Jyväskylän MMrallinkin luonne on tosin muuttunut siten, että kukaan ei voi Jyskälää enää valloittaa huonolla autolla. Aikaisemmin nopea kuljettaja saattoi korvata auton puutteet ajamalla, mutta nyt kaiken pitää olla autossa viimeisen päälle iskussa, että pystyy voittamaan Suomessa, Solberg korostaa. vähän kovempi taso kuin viime vuonna. Silloin voittaja sai pötkötellä maaliin kolmella pytyllä, mutta nyt tarvittiin neljää, Kyösti naurahti repiessään kuohuviinipullon korkkia.... Ilman Ari Vatanen valloitti Jyväskylän kahdesti. nuotteja ajo nelosryhmän autolla näin pitkää kilpailua on kuitenkin niin kovaa hommaa, etten samaa aio kokeilla ensi vuonna. Vauhti on niin kovaa, ettei millään tahdo pysyä muistikuvioissaan mukana. Siinä tulee väkisinkin pieniä virheitä, ja näin suurissa nopeuksissa on silloin elämä hiuskarvan varassa. Keskisuomalainen 29.8.1977 Katon kautta kakkoseksi Myhinpäässä erikoiskoe 42:lla sattui Saloselle pahanlainen lipsahdus. Timo intoutui hurjastelemaan pitkällä suoralla. Suoran päässä oli nyppylä ja tiukka vasen mutka. Jarrutus jäi viimetippaan. Nyppylän päältä Fiat lähti komeaan lentoon. Alastulo oli varma, mutta muuten heikko. Auto pyörähti katolleen ja saman tien taas pyörilleen. Onneksi oli sen verran vauhtia, ettei pysähtynyt katolleen, sanoi Timo maaliin selvittyään. Moni olisi ympäriajon jälkeen vetänyt pitkään henkeä. Vaan tällaisia hengenvetäjiäpä ei näy tuloslistan kärjessä. Ei muuta kuin käyntiin, sanoi kakkoskuski Erkki Nyman Timpalle. Tätä taas ei tarvinnut kauan hoputella. Jos tarkastellaan Myhinpään tulosluetteloa, on vaikea uskoa, että pari tosiaan kävi katollaan. 19,4 kilometrin pikataipaleella jäi pohjaaika vain 14 sekunnin päähän. Ei siinä ole ollut aikaa vitkastella. Keskisuomalainen 28.8.1978 Mestarin happikato MestariAlen saapui tauolle silmät pyöreinä. Hämmästyksen syynä eivät olleet yölliset seikkailut, eikä Vatasen puuskutus niskaan, vaan Ruuhimäessä koettu hengenahdistus. Menin aivan lukkoon. Tulin liian kovaa hyppyrille ja siitä se lähti. Se oli niin uskomaton lento, etten moista ole kokenut, selitti Markku päätään puistellen. Huolto väittää auton olevan aivan kunnossa, mutta jotenkin on sellainen fiilis, että kaikki ei ole ok. Mutta katotaan... Keskisuomalainen 26.8.1979