Opiskelijavalinnan kehittäminen valintojen järjestämisen näkökulmasta Milla Vaisto-Oinonen Ryhmäpäällikkö/ TKK, Opiskelijarekrytointi ja valinnat OPM-seminaari 21.9.2009 Page 1
Taustaa esitykselle Korkeakoulujen opiskelijavalintatyöryhmä on kokoontunut tähän mennessä 4 kertaa. Puheenjohtajana Hannu Sirén (OPM), amk-sektorin sihteerinä Anne Koskela (sijaisena Riikka Asikainen, Savonia-amk) ja yliopistosektorin sihteerinä Milla Vaisto- Oinonen (TKK) Valintojen järjestämistä koskevaa suosituskohtaa ei vielä ole perusteellisesti keskusteltu läpi työryhmässä ja seminaarin keskusteluista toivotaan näkemyksiä ja näkökulmia jatkokäsittelyyn. Page 2
Valintojen järjestäminen, suositus 14 Korkeakoulut järjestävät opiskelijavalinnan siten, ettei valintaan valmistautuminen edellytä valmennuskurssien käymistä. Korkeakoulut pohtivat yhdessä erilaisia alakohtaisia ratkaisuja, esimerkiksi valintakokeiden sisältöjen vaihtelevuutta. Valintakokeet perustuvat ensisijaisesti menettelyihin, jotka mittaavat hakijan motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta. Page 3
Valintojen järjestäminen, suositus 14 - kommentti Suosituksen taustalla tutkittua tietoa pääsykokeiden alueellisesti epätasa-arvoistavasta vaikutuksesta valmennuskursseja runsaasti tarjolla lähes yksinomaan pääkaupunkiseudulla Pääsykokeiden muodolla ja niiden sisällön vaihtumisella on vaikutusta valmennuskurssien järjestämiseen jos pääsykokeen sisältö vaihtuu vuosittain tai jos pääsykokeeseen ei voi valmistautua kirjoja lukemalla, on myös valmennuskurssia vaikea järjestää Toisaalta hakijaa voidaan valmentaa myös aineistokoetta varten. Valintakokeen muodon ja sisällön jatkuva vaihtuminen voi myös olla osittain ristiriidassa valintaperusteiden pysyvyyttä koskevan periaatteen kanssa. Valmennuskursseihin liittyvä problematiikka korostuu tietyillä aloilla. Page 4
Valintojen järjestäminen, suositus 14 - kommentti Alakohtainen valintayhteistyö yo-sektorilla v. 2009 Ala Mukana olevat yliopistot Aloitus Biologia HY, JY, JoY, OY, TY v. 1999 Kauppatieteellinen ala Luokanopettajat (VAKAVAhanke) HSE, TSE, JoY, KuY, LTY, OY, TaY, VY v. 2005 HY, JoY, JY, LY, OY, TaY, TY v. 2007 (pilotti 2006) Tekniikan ala (DIA) TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, VY, TY v. 1974 Sosiaalityö JY, LY, TaY (myös Pori), TY v. 2009 Sosiologia JY, Ly, TaY (myös Pori), TY v. 2009 Tietojenkäsittelytiede HY, JoY, JY, KuY, TaY, TY v. 2000 Varhaiskasvatus (VAKAVAhanke) HY, JY, TaY, OY, TY v. 2007 (pilotti 2006) Page 5
Valintojen järjestäminen, suositus 14 - kommentti Suositus valintakokeiden perustumisesta ensisijaisesti menettelyihin, jotka mittaavat hakijan motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta on haastava, sillä eri valintatavoilla on omat hyvät ja huonot puolensa ja joskus lopputulos on sama valintatavasta riippumatta. Valintakokeiden järjestämisen tapaan vaikuttavat saatavilla olevat resurssit ja koulutusalan sisäänotto se, mikä toimii pienen sisäänoton ohjelmissa ei välttämättä päde massa-aloilla Opiskelijavalinnan riittävä resurssointi tärkeää, sillä maisterivaiheen valintojen myötä työtä on tullut lisää joillakin aloilla on lähes aina joku hakukierros menossa. Page 6
Valintojen järjestäminen, suositus 14 kommentti Onko pääsykokeen muodolla merkitystä? TKK osallistuu DIA-yhteisvalintaan, jossa kaikilla samat pääsykokeet vuosittain paikan jättää vastaanottamatta keskimäärin 10 % hakijoista. TKK:n informaatioverkostot omana valintanaan (aineisto- ja soveltuvuuskoe) yhteisvalinnan ulkopuolella kaikki paikat otetaan täyteen (35), mutta vain varasijalistan avulla (9) paikan jättää vastaanottamatta yli 25 % hakijoista Maisterivaiheessa paperivalinta paikan jättää kotimaisista hakijoista vastaanottamatta 11% valituista Page 7 Tutkinto ohjelma DIA-yhteisvalinta, hyväksytyt DIA-yhteisvalinta, paikan vastaanottaneet ARK 35 35 AUT 61 51 BIO 52 42 ENE 54 51 EST 151 133 GMA 33 27 KEM 103 86 KON 148 140 KTA 48 35 MTE 66 54 MAR 17 17 PUU 76 65 RRT 67 63 TFM 65 56 TIK 95 87 TLT 61 54 TUO 47 44 YYT 37 32 Yhteensä 1216 1072
Valintojen järjestäminen, suositus 15 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan erillisiä valintoja lukuunottamatta valtakunnallisessa yhteishaussa. Sähköiset hakujärjestelmät yhdistetään. Hakijoilla on näin paremmat mahdollisuudet hahmottaa koko koulutustarjonta ja preferoida hakukohteita. Page 8
Valintojen järjestäminen, suositus 15 - kommentti Suosituksen taustalla ajatus yksinkertaistaa koulutukseen hakeutumista hakijan näkökulmasta. Yliopistojen palautetta YSHJ:sta kerätään parhaillaan. Hakijan kannalta ongelmallista on hakukohteiden suuri määrä ja vertailtavuuden vaikeus. Hakujärjestelmien yhdistäminen vaatii onnistuakseen mittavia toimenpiteitä koulutustarjonnan yksinkertaistamiseen (esim. DIAyhteisvalinnassa tänä vuonna 53 eri hakukohdetta) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakemisen yhdistäminen voi pitkällä tähtäimellä tuoda kustannussäästöjä. Hakijat näyttäisivät kuitenkin jo nyt hahmottavan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit, sillä vain viidesosa hakijoista hakee ja vielä harvempi tulee hyväksyttyä molemmille sektoreille. Page 9
Valintojen järjestäminen, suositus 16 Yliopistojen yhteishakua kehitetään paremmin yliopistoja palvelevaksi siten, että hakija joutuu merkitsemään hakutoiveensa järjestykseen ja siten, että järjestelmä määrittää kunkin yliopiston päättämien valintaperusteiden avulla hakijoiden paremmuusjärjestyksen. Valintapäätökset jäävät edelleen kunkin yliopiston vastuulle. Page 10
Valintojen järjestäminen, suositus 16 kommentti Taustalla ajatus hakujärjestelmän tehostamisesta ja valintaperusteiden yksinkertaistamisesta (ja yhdenmukaistamisesta) yliopistosektorilla. Suosituksen toteuttaminen vaatii yliopistoilta valintaperusteiden rankkaa läpikäyntiä, alakohtaisen yhteistyön huomattavaa lisäämistä sekä hakukohteiden määrän vähentämistä kannatettava, mutta yliopistoille osittain tuskalliseksi koettu asia. Hakijoiden paremmuusjärjestykseen asettaminen vaatii aukottoman järjestelmän, sillä yhdelläkin virheellä on lukuisia kerrannaisvaikutuksia sijoittumisajossa. Jonotusoikeuden miettiminen uudelleen Opiskelijat ottaa yliopisto ja opiskelijavalinnan perusteista päättää yliopisto myös uuden yliopistolain mukaan (Yliopistolaki 24.7.2009/558, 36 ) Page 11
Valintojen järjestäminen, suositus 17 Valintajärjestelmän kehittäminen perustuu tutkimus- ja seurantatietoon ja opiskelijavalintoja tarkastellaan osana opetuksen ja opintojen kehittämistä. Page 12
Valintojen järjestäminen, suositus 17 - kommentti Ajatuksena erittäin kannatettava. Tutkimus- ja seurantatietoa opiskelijavalinnasta tulee kerätä säännöllisesti ja systemaattisesti. Tiedon tulee myös olla kaikkien ulottuvilla. Eurooppalaisten valintajärjestelmien ymmärrys tärkeää parhaiden käytäntöjen hahmottaminen ja käyttöönotto Opiskelijavalinta osana opetuksen ja opintojen kehittämistä Millä haku-/ valintajärjestelmällä löydetään parhaat osaajat? Käytetäänkö hakijan ohjaamiseen liian vähän, tarpeeksi vai liikaa resursseja suhteutettuna opiskelijan ohjaamiseen käytettäviin resursseihin? Page 13
Valintojen järjestäminen, suositus 16 ja 17 - Eurooppalainen näkökulma Eurybase-tietojen mukaan (Key Data on Higher Education in Europe 2007) opiskelijavalintaa rajoitetaan kiintiöillä lähes jokaisessa EU-maassa. Kansallisella tasolla valinnasta päätetään viidessä maassa (Kreikka, Espanja, Kypros, Portugali ja Turkki). Korkeakoulutasolla valinnasta päätetään noin kolmasosassa EU-maita. Muutamissa maissa (Suomi, Ruotsi, Slovenia) käytetään alakohtaisten kiintiöiden lisäksi myös korkeakoulukohtaisia kiintiöitä. Vapaa pääsy opiskelupaikkoihin on käytössä ainoastaan Belgiassa, Hollannissa, Maltalla ja Islannissa. Suositusta 16 muistuttava hakujärjestelmä on käytössä Irlannissa ja Isossa- Britanniassa sekä Norjassa ja Ruotsissa. Page 14
Levels of authority involved in limiting places or selecting students for the first cycle of higher education, 2005/06 (Key Data on Higher Education in Europe) Page 15