PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017



Samankaltaiset tiedostot
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kouluterveyskyselyn tulokset Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

PUUMALAN KUNNAN SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2010

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveys Kauniaisten kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2008

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2010

Kouluterveyskysely 2010

Kouluterveys Vantaan kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

KOULUTERVEYSKYSELY 2013: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2013

Kouluterveyskysely 2013

Kouluterveyskysely 2011

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kouluterveyskysely 2013

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

tarvittava resurssointi Toteutettu 2015 Sosiaalityöntekijä Kouluterveyskysely > Arviointi > Arviointi 2017.

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

KOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Kouluterveyskysely 2013

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Kouluterveyskysely 2013

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2013

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2010

HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISSUUNNITELMA

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS, PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2013

Hyvinvointiareena

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Kouluterveyskysely 2013

Transkriptio:

Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1

SISÄLLYS: 1 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Puumalassa 1 Hyvinvointi-indikaattorit 2 Kouluterveyskysely 3 Kunnan strategia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä 4 Kunnan hyvinvointikertomus ja suunnitelma lasten ja nuorten näkökulmasta 2 Puumalan kunnan palvelut lapsille, nuorille ja perheille 3 Tavoitteet ja toimenpiteet 4 Arviointi 2

1 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Puumalassa 1 Hyvinvointi-indikaattorit Lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreita on tarkasteltu ajanjaksolla 2008 2013. Indikaattorit ovat liitteenä, liite nro 1. Indikaattoreiden pohjalta voidaan todeta seuraavaa: 0 6 vuotiaiden määrä on vähentynyt n. 40 %. Tämä ei vielä ole näkynyt päivähoidon kysynnässä, koska kotihoidontukea saaneiden perheiden määrä on laskenut. Esiopetusryhmä on kuitenkin pienentynyt. 7 15 vuotiaiden määrä on vähentynyt n. 15 %. Tämä on näkynyt peruskoulun oppilasmäärän vähentymisenä, koko peruskoulu on yksisarjainen ja jakotunteja ei enää paljoa tarvita. 16 24 vuotiaiden määrä on vähentynyt n. 32 %. Tämä on johtanut Puumalan lukiokoulutuksen lakkautumiseen 1.8.2015 alkaen. Lasten ja nuorten määrän väheneminen asettaa haasteita koulutus-, vapaa-aika- ja kulttuuripalvelujen järjestämiseen lapsille ja nuorille. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt n. 9 %. Yksihuoltajaperheiden määrä kaikista lapsiperheistä on kuitenkin kasvanut n. 37 %. Tämä tuo paineita erilaisten tukipalvelujen järjestämiselle. Noin puolet kouluikäisistä lapsista ja nuorista asuu haja-asutusalueella, joka tuo haasteita lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämiseen tasapuolisesti kaikille. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 vuotiaiden osuus ikäluokasta on kasvanut n. 6 %. Nuorisotyöttömyys on vaihdellut vuosien aikana aika rajustikin ollen 10 % ikäluokan työvoimasta vuonna 2013. Nämä tuovat haasteita opinto-ohjaukseen, etsivään nuorisotyöhön ja sosiaalipalvelujen tarjotaan. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on pysynyt ennallaan, samoin toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus samanikäisistä. Toimeentulotuen määrä asukasta kohden on vähentynyt. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on laskenut ja huomattavasti pienempi kuin kunnan yleinen pienituloisuusaste. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on hieman vähentynyt ja avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus hieman kasvanut. 2 Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely on tehty Puumalassa keväällä 1998, 2000, 2002, 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2013 peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille. Kouluterveys 2013 Puumalan kuntaraportissa kuvataan nuorten hyvinvointia 42 indikaattorilla, jotka on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset ja kokemus oppilas- ja opiskelijahuollon tuesta. Puumalan tulokset olivat seuraavat: Elinolot: Edelliseen kyselyvuoteen verrattuna vanhempien tupakointi ja työttömyys sekä oppilaiden läheiset ystävyyssuhteet olivat vähentyneet. Vanhempien tie toi suus viikonloppuiltojen viettopaikasta on yleistynyt vuodesta 2008 al kaen sekä perheen yhteisen ilta-aterioinnin yleistyminen vuodesta 2006 lähtien päät tyi. Puumalalaisten vanhempien tupakointi oli harvinaisempaa kuin Etelä-Sa vossa. Puumalalaisten oppilaiden lä hei set ys tä vyys suh teet olivat harvinai sempia kuin Etelä-Savossa ja koko maassa. Puumalalaisten oppilaiden toistuva rikkeiden tekeminen oli yleisempää kuin Etelä-Savossa. 3

Kouluolot: Edelliseen kyselyvuoteen verrattuna puutteet koulun fyysisissä työoloissa vähentyivät. Ongelmat koulun työilmapiirissä ja koulussa kuul luksi tu le minen yleistyivät. Koulutyön määrän kokeminen liian suureksi vähentymi nen vuodesta 2006 alkaen päättyi. Puumalassa ongelmat koulun työilmapiirissä olivat yleisempiä kuin Ete lä-savossa ja koko maassa. Puumalassa oppilaiden tietoisuus vaikuttaa kou lun asioihin oli harvinaisempaa kuin Etelä-Savossa. Koettu terveys: Edelliseen kyselyvuoteen verrattuna kokemus hyvästä terveydestä vähen tyi. Viikoittain koetut niska- ja hartiakivut sekä ylipaino yleistyivät ja olivat yleisempiä kuin Etelä-Savossa ja koko maassa. Terveystottumukset: Edelliseen kyselyvuoteen verrattuna koululounaan syöminen päivittäin ja humala juominen vähintään kerran kuukaudessa vähentyivät. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleistyminen vuodesta 2006 päättyi. Puumalalaisten oppilaiden vähintään 8 tunnin yöunet arkisin olivat yleisem pää kuin Etelä-Savossa ja koko maassa. Kokemus oppilashuollon tuesta: Edelliseen kyselyvuoteen verrattuna kouluterveydenhoitajalle, koululääkä rille ja koulupsykologille pää syn ko keminen vaikeaksi vähentyi ja avun ha keminen masentuneisuu teen yleistyi. Puumalalaisten oppilaiden koululääkärille pääsyn kokeminen vaikeaksi oli harvinaisempaa, kun taas koulukuraat torille pääsyn kokeminen vaikeaksi oli yleisempää kuin Etelä-Savossa ja koko maassa. Puumalalaisten oppi laiden koulupsykologille pääsyn kokeminen vaikeaksi oli yleisempää kuin koko maassa. Ilon- ja huolenaiheet: muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Ilonaiheet: vanhempien tupakointi vähentyi vanhempien työttömyys vähentyi koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi humalajuominen vähentyi kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Huolenaiheet: läheiset ystävyyssuhteet vähentyivät koulun työilmapiiri heikkeni koettu terveydentila heikkeni viikoittain koetut niska- ja hartiakivut lisääntyivät ylipainoisia oli enemmän koululounaan syöminen päivittäin vähentyi 4

3 Kunnan strategia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Puumalan kuntastrategiassa on 4 kulmakiveä: Elinkeinojen, yrittäjyyden, ympäristön puhtauden ja matkailun edistäminen Henkisen ja fyysisen elämänlaadun parantaminen Monipuoliset ja viihtyisät vapaa-ajan ja vakituisen asumisen mahdollisuudet keskellä puhdasta Saimaata Toimivat ja taloudellisesti järjestetyt peruspalvelut. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita ovat: Puumalassa kattava palvelutarjonta takaa hyvän ja terveellisen elämän edellytykset. Puumalassa on tarjolla hyvälaatuiset ja taloudellisesti järjestetyt kunnalliset peruspalvelut ja kunnassa on panostettu merkittävästi asukkaiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tavoitteeksi on asetettu, että nuorisotyöttömyysprosentti on Etelä-Savon keskiarvoa parempi koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 vuotiaiden osuus on alle 7 % Erilaisia kulttuuri ja liikuntatapahtumia järjestetään vähintään 30/vuosi 4 Kunnan hyvinvointikertomus ja suunnitelma lasten ja nuorten näkökulmasta Puumalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt syksyllä 2013 hyvinvointikertomuksen valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelman valtuustokaudelle 2013 2016. Hyvinvointikertomuksen mukaan kunnan tulisi jatkossa edelleen panostaa lasten saannin kannustamiseen ja lapsiperheiden houkuttelemiseen alueelle. Positiivinen ilmiö on lasten verrokkikuntia alhaisempi pienituloisuusaste. vertailujaksolla koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrän suhteellinen osuus laski kokonaisuutena mutta kääntyi vuoteen 2009 jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen taas nousuun. Psyykkisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten osuus on sekin ollut vertailujaksolla kasvussa, samoin kuin myös toimeentulotukea saaneiden osuus. Tähän vaikuttaa toisaalta kunnan pieni asukasluku, joten määrällisesti vähäinen määrä voi näkyä suurena prosenttiosuuden kasvuna. Hyvää kehitystä on tapahtunut väestön sosioekonomisessa asemassa (pienituloisuusaste, pienituloiset lapsiperheet, kansaneläkeläisten määrä), väestön koulutustasossa, työllisyydessä ja työkyvyttömyyseläkettä saavien määrässä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää väestön koulutustason parantamiseen erityisesti nuorten osalta, lapsiperheiden määrän kasvattamiseen, nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja toimeentulotuen varassa elävien nuorten tilanteeseen. Hyvinvointisuunnitelmassa on otettu seuraavat painopistealueet ja kehittämiskohteet: 1) Henkisen ja fyysisen elämänlaadun parantaminen 2) Toimivat ja taloudellisesti järjestetyt peruspalvelut Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet panostaa ihmisten työllisyyteen ja työllistymiseen kuntalaiset ovat osallistuvia ja aktiivisia nuorille taataan hyvät edellytykset elämään kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihinsa ennaltaehkäisyllä saadaan vähennettyä palvelujen tarvetta. 1 Puumalan kunnan palvelut lapsille, nuorille ja perheille 5

Neuvolapalvelua tuotetaan Puumalan terveysasemalla. Kouluterveydenhuollon palveluja on Puumalan yhtenäiskoululla kaksi kertaa viikossa. Puumalassa yksi terveydenhoitaja vastaa em. palveluista. Päivähoitopalvelua tarjotaan kaikille sitä tarvitseville joko päiväkodissa tai vuorohoitoryhmäperhepäiväkodissa. Perusopetusta annetaan Puumalan yhtenäiskoulussa luokilla 0. 9. Lisäksi Hurissalon oppilaiden osalta on tehty yhteistoimintasopimus Mikkelin kaupungin kanssa, jonka mukaan oppilaat voivat käydä peruskoulunsa Anttolan yhtenäiskoulussa. Osana yleisopetusta annetaan erityisopetusta ja kaikki tarvitsevat saavat sitä. Puumalan yhtenäiskoulussa on koulukuraattoripalvelua 1 pv/vko ja koulupsykologipalvelua 1 pv/kk. Aamu- ja iltapäivähoitoa annetaan päiväkodilla ja iltapäivätoimintaa järjestetään yhtenäiskoulun yhteydessä klo 13-16.30 koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien toimesta. Sosiaalipalveluja tarjotaan sosiaalityössä, perhetyössä ja lastensuojelussa sekä kehitysvammahuollossa. Puumalassa on sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja sekä kehitysvammahuollossa avohuollon toimintaa. Nuorisopalvelut, seurakunta, Puumalan 4H-yhdistys ry. ja muut järjestöt tuottavat lapsille ja nuorille ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Nuorisovaltuusto toimii nuorten vaikutuskanavana. Etsivä nuorisotyö on moniammatillisten verkostojen kanssa tehtävää erityisnuorisotyötä, jota tehdään nuorten lähtökohdista käsin. Ensisijaisena tehtävänä on auttaa niitä 16 28 -vuotiaita nuoria, jotka ovat jäämässä koulutuksen, työelämän tai julkisen sektorin palvelujen ulkopuolelle. Kunnassa on osa-aikainen etsivä nuorisotyöntekijä. Kulttuuritoimi tuottaa lapsille ja nuorille teatteri- ja konserttipalveluja. Kirjastopalvelua tuottaa Puumalassa Mikkelin kaupunki. Kansalaisopisto tarjoaa monipuolista opetusta myös lapsille ja nuorille. Tarvittaessa kaikki kunnan toimialat tekevät yhteistyötä palvelujen tarjonnassa. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet Puumalan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2014 2016 kolme perustavoitetta ovat samat kuin Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa: lasten ja nuorten parissa työskentelevien yhtenäiset käytännöt lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistäminen ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen. Näiden perustavoitteiden alle sijoittuvat alatavoitteet on johdettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilan tuloksista ja kunnan tavoitteista. Taulukko tavoitteista ja toimenpiteistä ja liitteenä, liite nro 2. 3 6

Arviointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan, arvioidaan ja täsmennetään vuosittain, josta raportoidaan valtuustolle. Arvioinnin suorittaa Nuorisolain 7 a :n mukainen nuorten ohjaus ja palveluverkostona toimiva Orvokki-ryhmä. 7