Kone-ja metallialan perustutkinto
Sisällys 2.1 Pakollinen tutkinnon osa... 5 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp... 5 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp...7 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp...10 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 12 2.2.1 Koneistus 30 osp, Koneistaja... 12 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 osp, Levyseppähitsaaja... 15 2.2.3 Koneenasennus 30 osp, Koneenasentaja... 19 2.2.4 Työvälinevalmistus 30 osp, Työvälinevalmistaja... 22 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 30 osp, Hienomekaanikko... 24 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 27 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 30 osp... 27 2.3.2 Automaatioasennus 30 osp, Automaatioasentaja... 29 2.3.3 Kunnossapito 30 osp, Kunnossapitoasentaja... 32 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat... 36 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 15 osp... 36 2.5.2 Koneautomaation asennus 15 osp... 38 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 15 osp... 40 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 15 osp... 42 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 30 osp... 44 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 15 osp... 46 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 15 osp... 47 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 15 osp... 49 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 15 osp... 52 2.5.10 Sähköasennus 30 osp... 55 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 15 osp... 58
2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 15 osp... 60 2.5.14 Asennushitsaus 15 osp... 64 2.5.15 Hitsaus 15 osp... 67 2.5.16 IW-hitsaus 15 osp... 71 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp... 72 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp... 75 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 15 osp... 78 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp... 81 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 15 osp... 83 2.5.22 Ohutlevytyöt 15 osp... 85 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp... 88 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp... 92 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp... 95 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp... 98 2.5.27 CNC-sorvaus 15 osp... 100 2.5.28 CNC-jyrsintä 15 osp... 102 2.5.29 Hionta 15 osp... 106 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö 15 osp... 108 2.5.31 Manuaalikoneistus 15 osp... 110 2.5.32 Konepajamittaus 15 osp... 112 2.5.33 Moniakselinen valmistus 15 osp... 114 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 15 osp... 117 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp... 119 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 15 osp... 121 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 15 osp... 123 2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta... 125
2.5.44.1 Komposiittituotteiden valmistus, 15 osp... 125 2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia... 127 2.5.51.1 Muovituotannon kunnossapidon ja valmistuksen perusteet... 127 2.5.50.1 Työvälineiden CAD/CAM - suunnittelu ja valmistus...130
Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto 2.1 Pakollinen tutkinnon osa 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia -lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita -lukea työohjeita sekä käyttö- huoltokokoonpano-ohjeita -koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä -käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta -tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa -selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden ja laitteiden kokoonpanotöitä. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15
taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti -tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä -peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja -pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet -asentaa pneumatiikkajärjestelmiä -sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten -Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta -yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat -tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, harjoitustyöt, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. -perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista -suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla -varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen -tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia
kaavioiden perusteella -tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon -laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto 2.1 Pakollinen tutkinnon osa 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen -teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa -piirtämänsä koneenpiirustuksen Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti oppilaitoksessa. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioida tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida jatkuvalla seurannalla. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla
-koneenpiirustuksen mittakaavat -piirtää leikkauskuvannon -porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen -eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille -tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa -laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet -sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä -käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa -valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin -asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu -jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja -valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein -käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka-,työsaliopetus, asiakastyöt, sekä vaihtoehtoisesti työssäoppimalla. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työsuunnitelman tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti oppilaitoksessa harjoitustyönä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja
-mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. -kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen -tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti -valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein -teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella -valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla -valita oikean poranterän kierrereikään -viimeistellä valmistamansa kappaleen -mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä -tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto
2.1 Pakollinen tutkinnon osa 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät -piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa -piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan -puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin -leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti -leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työsalissa tai työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen vaadittavan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. AmoJtk:n lukuvuodelle 2015-2016 toteutuskokonaisuudet ovat: 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka-ja työsaliopetus. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön
-kulmata ja pyöristää levyaihioita -käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä -tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla -käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä -tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia -polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan -hitsata kaasuhitsausprosessilla -hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla töillä. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti koulun työsalissa tai työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn yksinkertaisen levy- ja hitsaustyökokonaisuuden esim. saunankiukaan. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla -levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä -mitata pituus- ja kulmamittoja -tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto
2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.2.1 Koneistus 30 osp, Koneistaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä -koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla -CNC-tekniikan perusteet -materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet -valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen -käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä -käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen -kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan sekä käydään arviointikeskusteluja opiskelijan kanssa. Palautteista joista ei anneta arvosanoja kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä jos mahdollista.
pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina -tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten -määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille -sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä -kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa -kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä -valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä -kellottaa kiinnittimiä -käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä -tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia -kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla -käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten -käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raakaaineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen ja mallintaminen.
laikkatyypit -valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen -kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden -tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan -viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen -konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti -laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet -työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -selviytyy työtilanteista englannin kielellä.
Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 osp, Levyseppähitsaaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen -laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman -leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat -rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat -suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen -tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa joko liitostekniikan- tai levytyö osio tai jopa molemmat. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen huippuosaajan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
-levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa -tehdä levynkäyttösuunnitelman -syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset -suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta -arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua -perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen -leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken -pyörityslaitteita leikkauksessa -suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä -levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset -matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita -valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten -aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen AmoJtk:n lukuvuodelle 2015-2016 toteutuskokonaisuudet ovat: Liitostekniikat 15 osp, sekä levytyöt 15 osp. 2.2.2.1 Levy- ja hitsaustyöt 30 Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn levy- ja hitsaustyökokonaisuuden esim. kotakeittiön, moottorikelkanreen tai savustimen. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen.
niin, että osaa suorittaa esitaivutukset -ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen -säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet -käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa -laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle -suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella -särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet -laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet -laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman -tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle -tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpanoja hitsaustöitä -lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS)
-hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät -hitsien tarkistusmittaukset -standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D -suorittaa puikkohitsauksia -MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia -hitsata standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C -laskea työ- ja materiaalikustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet -koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto
2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.2.3 Koneenasennus 30 osp, Koneenasentaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden ja laitteiden kokoonpanotöitä. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Ammattitaitovaatimukset: -lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita -valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia -käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla -mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen -suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla -suorittaa tasapainotuksia Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista.
-asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin -asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla -valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet -tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja -käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia -mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin -tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet -asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä -voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä -asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille Tutkinnon osan toteutus Jaksot Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla.ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja osaa asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla koneiden runkorakenteita ja koneissa yleisesti esiintyviä mekaanisia rakenneosia, kuten laakereita, kytkimiä, johteita ja erilaisia tehonsiirron komponentteja. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot ja siirrot ja kiinnittää laitteita perustuksille sekä suorittaa asennuksissa vaadittavat mittaukset. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt
-tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. -tehdä nostot ja siirrot turvallisesti -suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan -yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä -arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet -työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita -selviytyy työtilanteista englannin kielellä Tutkinnon osan arviointisuunnitelma
Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.2.4 Työvälinevalmistus 30 osp, Työvälinevalmistaja Toteutusajankohta: 2. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -työvälinetyypit ja niiden toimintaperiaatteet -tulkita työpiirustuksesta projektiot, leikkauskuvannot, mitoitukset, toleranssit ja pintamerkinnät -piirtää työpiirustuksia -manuaali- ja CNC-työstökoneen avulla valmistaa työvälineen tai sen osan työpiirustuksen mukaisesti tarkkuusasteen IT7 mukaisesti -mitata työkalut ja asettaa ne CNCtyöstökoneelle -ohjelmoida ja tarkistaa ohjelmat CNCtyöstökoneen sen omalla ohjauksella -CAD-järjestelmällä mallintaa tarvittavat työvälineen osat Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan sekä käydään arviointikeskusteluja opiskelijan kanssa. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä jos mahdollista.
-käyttää CAM-järjestelmää työstöratojen valmistuksessa -käyttää mittavälineitä työvälineen osan laadun varmistamisessa -työvälinevalmistuksen periaatteet osana laatujärjestelmää -valita oikeat materiaalit työvälineen valmistukseen ja tuntee niiden lämpökäsittelyn -suorittaa tasohionnan ja pyöristysten viilauksen -suorittaa kiillotuksen SPI B-1 -luokkaan Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja tuntee työvälineiden toiminnan ja rakenteet ja tuntee työvälineiden manuaali- ja CNC-valmistusmenetelmät. Hän osaa huoltaa ja kunnostaa työvälineitä tai niiden osia. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -valmistaa muototerän -laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet -työstökoneisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -keskeisimmät työvälineiden nimet ja työvälinevalmistuksen käsitteet englannin kielellä -selviytyy työtilanteista englannin kielellä.
Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 30 osp, Hienomekaanikko Toteutusajankohta: 1. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi sorvata sisä- ja ulkolieriöitä sekä kartiopintoja -jyrsiä kiilauria ja tasopintoja -tehdä jakopään avulla yksinkertaisia hammaspyöriä -laskea ja valita oikeat työstöarvot -tehdä levytyökoneiden avulla hienomekaanisia levyosia -tehdä helppoja levityskuvia -tehdä ruuvi-, niitti-, juotos- ja liimaliitoksia -tehdä laakeriasennuksia ja tunnistaa erilaiset laakerityypit -CNC-koneiden peruskäsitteet ja määritelmät Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt
-tehdä NC-ohjelman työstettävästä kuvasta -siirtää tietokoneella luodun kuvan CNCkaiverruskoneelle tai laserille työstettäväksi -valmistaa monimutkaisia kuvioita CNCkaiverruskoneella tai laserilla -huoltaa laser- tai CNC-kaiverruskoneita -mitata työntömitalla ja mikrometrillä erilaisia kappaleita -mitata mittakellolla, astemitalla ja erilaisilla tulkeilla (esim. kierretulkilla) -sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet -laskea tasa- ja vaihtosähkötekniikan peruslaskutehtäviä -laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita -mitata yleismittareilla ja oskilloskoopilla erilaisten komponenttien vaikutusta sähkövirtapiiriin -mitata erilaisten komponenttien, kuten vastuksien, kondensaattorien, diodien, transistorien ja porttipiirien toimintakunnon -purkaa ja panna kokoon hienomekaanisia laitteita kokoonpanokuvien ja kytkentäkaavioiden mukaan -anturitekniikkaa ja asentaa antureita
-piirikorttiasennukset -tehdä hienomekaanisten sähkölaitteiden johdotuksia -tehdä kokoonpanotyöhön liittyviä testauksia ja tarkastuksia ja suorittaa tarvittavat mittaukset -työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -tavallisimpien komponenttien englanninkieliset nimet -lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita -selviytyy työtilanteista englannin kielellä -laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto
2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 30 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: - suorittaa asennuksissa tarvittavia mittauksia -mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen -suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla -valmistaa ja asentaa tiivisteitä -tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit ja osaa suorittaa niiden asennuksen ja irrotuksen -käyttää laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettäviä laitteita, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteita -tarkastaa laakerien kunnon ja tarvittaessa irrottaa sekä vaihtaa laakerin -asentaa ja vaihtaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden ja laitteiden perusasennuksia ja -korjauksia. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot.3.1.1 Sähkömekaanisten asennusten perusteet 15 2.3.1.2 Sähkömekaanisten asennusten sovellukset 15 Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
-voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä -asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteita sekä suorittaa niiden putkistoon ja letkuihin liittyviä asennuksia -lukea ja piirtää koneenosia sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyviä kaavioita -tulkita kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksia -käyttää mittalaitteita sähköisten suureiden mittaamiseen toiminnan toteamiseksi -sähkömekaanisten komponenttien, kuten releet ja kontaktorit, toimintaperiaatteen ja suorittaa niiden asennuksen ja johdotuksen -asentaa ohjauslaitteita, riviliittimiä ja kaapelointeja ohjauskaappeihin ja koneisiin -suorittaa antureiden asennuksia ja osaa todeta niiden toiminnan mittaamalla -asentaa ja vaihtaa epätahti-, servo- ja askelmoottoreita -maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä -tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet -lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan tilanteen mukaan ensimmäisen, toisen tai kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja tekee työpiirustusten, kaavioiden ja ohjeiden mukaan koneissa ja laitteissa käytettävien komponenttien, toimi- ja automaatiolaitteiden asennuksia. Hän tuntee ohjasjärjestelmissä yleisimmin käytetyt komponentit, niiden toimintaperiaatteen ja asentaa niistä toimivan kokonaisuuden tai osakokonaisuuden suorittamalla komponenttien asennuksen lisäksi tarpeelliset kaapeloinnit ja johdotukset. Hän suorittaa vianetsintää, huoltoa ja vaihtaa koneiden osia. Tutkinnon suorittaja tuntee kunnossapitojärjestelmien käyttötarkoituksen laitteiden kunnossapidossa. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus.
-selviytyy työtilanteista englannin kielellä -laskea työkustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.3.2 Automaatioasennus 30 osp, Automaatioasentaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -sähkötekniikan ja elektroniikan teorian perusteet ja käyttää matematiikkaa apuna sähkösuureiden määrittämisessä Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi -yrityksissä käytettävien sähköjärjestelmien rakenteiden perusratkaisut ja toimilaitteiden ja ohjauslaitteiden tehonsyötön periaatteet Tutkinnon osan toteutus Jaksot
-sulautettujen järjestelmien ja ohjelmoitavien ohjauslaitteiden toiminta- ja käytön periaatteet kone- ja laiterakennuksessa -automaatiolaitteiden yleisemmät rakenneosat ja toimilaitteet -yleisimpien digitaalisten sekä analogiaantureiden toimintaperiaatteet ja osaa mittaamalla todeta niiden toiminnan ja osaa asentaa niitä Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -tehdä kaapelointeja ja ohjausjärjestelmään liittyviä kytkentöjä sekä huomioida asennuksissa mahdolliset sähköiset häiriölähteet -tietää tapoja automatisoida kappaleen käsittelysekä siirtojärjestelmiä -robotiikan käytön perusteet automaatiojärjestelmän osana -yleisimpien automaatiokomponenttien toimintaperiaatteet ja ohjaustavat -sulautettujen järjestelmien perusteet ja käytön kone- ja laiterakennuksessa -perusteet jostakin yleisesti käytetystä mikroohjaimen kehitysympäristöstä ja ohjelmistosta -mikro-ohjainten liitäntäelektroniikan perusteet -ohjelmoitavien logiikoiden ja teollisuustietokoneiden toimintaperiaatteet ja liittää niihin anturoinnin sekä toimilaitteet -laatia yksinkertaisia IEC61131-3 mukaisia
ohjausohjelmia jossakin ohjelmointiympäristössä sekä tekee ohjausohjelmaan tarvittavia parametrien ja muita laitteiden toimintaan vaikuttavia muutoksia -yleisimpien automaatioverkkojen (kenttäväylien) toimintaperiaatteet ja rakenteet -ohjelmoida robottia ja käyttää sitä osana automaatiojärjestelmää -hoitaa automaatiolaitteen käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet -mitata sähköisten signaalien arvot -käyttää automaatiolaitteiden asennuksissa käytettäviä työvälineitä -käyttää vianetsinnässä ja toimivuuden toteamisessa tarvittavia mittalaitteita ja ohjausohjelmalla ohjauslaitteiden monitorointia -automaatiolaitteiden rakentamista koskevien koneturvallisuusdirektiivien keskeiset määräykset ja ohjeet -lukea englanninkielisiä käyttöohjeita. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto
2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.3.3 Kunnossapito 30 osp, Kunnossapitoasentaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit -varmistaa sähköturvallisuuden -suorittaa voiteluhuoltotehtäviä -tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä -tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä -tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden, laitteiden tai tuotantoprosessien kunnossapitotöitä. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen osaamista arvioidaan myös varsinaisten oppimistilanteiden ulkopuolisen toiminnan perusteella. Osaamisen tunnustamisessa opiskelijan osaamista verrataan suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnon osien opettajat. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla oppimisen etenemistä ja opiskelijan osaamisen kehittymistä teoriaopintojen, harjoitustöiden ja työssäoppimisen yhteydessä tukemalla ja ohjaamalla opiskelijaa ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi. Menetelminä käytetään itsearviointia, vertaisarviointia ja arviointikeskusteluja. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
-tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista -ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta -suorittaa mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien perustehtäviä -yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asentaa ja liittää putkistoja -tietää koneissa käytettävät materiaalit, kiinnityselimet, liimat ja lukitteet -rajakytkintyypit sekä osaa mitata kytkentöihin liittyviä signaaleja -tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä sorvaus-, poraus-, jyrsintä- ja hitsaustöitä sekä valmistaa työpiirustusten mukaan yksinkertaisia koneenosia ja teräsrakenteita -ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Opetuksessa on pääpaino työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Opiskelija osaa käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä piirustusten avulla tehdä koneille, laitteille ja tuotantoprosesseille vianetsintää, huoltoja ja korjauksia. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto