KEMIA Kemi 5/2015 YKSIKIN työturma on liikaa INTO- HIMONA kemian opetus KYBER- VAINOOJA uhkaa tehdasta KUOLE näyttävästi, gladiaattori!
Tervetuloa alan ajankohtaisimpaan seminaariin Biomassan jalostus ja analytiikka haasteet ja tulevaisuuden näkymät 12.-13.11.2015 Naantalin Kylpylässä Seminaari tarjoaa tuoreen ja monipuolisen katsauksen biomassan tuottamiseen, esikäsittelyyn sekä jalostukseen liittyvään analytiikkaan. Toivotamme tervetulleeksi sekä teollisuuden ja tutkimusmaailman edustajat että alasta kiinnostuneet opiskelijat. Kromatografiaseura sponsoroi kahden opiskelijan osallistumisen seminaariin. Hakuohjeet löytyvät seminaarin verkkosivulta. Ilmoittautuminen ja ohjelma: http://web.abo.fi/instut/pcc/kromissemi.html Yhteistyössä
ERP MES SCADA & PLC/DCS Electrical & field instruments Managed by Elomatic Internet of Things Faster than ever before and more efficiently with less input. Automation and remote controlling of intelligent devices present great promises to the world of industries. We have comprehensive know-how of different automation and SCADA technologies and systems. This is complemented by our IT team, which has experience in data management and reporting systems development. automation systems (DCS) supervisory control and data acquisition software (SCADA) programmable logic controllers (PLC) data acquisition and reporting systems www.elomatic.com batch software data transfer between different systems modernization of old systems, application conversions and virtualizations machine vision systems Contact us today! Our personnel are ready to help you with your automation challenges. Tel. +358 2 412 411 info@elomatic.com
SISÄLLYS 6 Kemianteollisuudessa Jokainen tapaturma on liikaa Arja-Leena Paavola 12 TÄTÄ MIELTÄ Kohti kiertotaloutta ja uutta kasvua Tatu Rauhamäki 14 Anja Haavisto on opettaja monen menestyjän takana Olin niin tavattoman innostunut kemiasta! Sisko Loikkanen Markku Joutsen Luennoilta joutui joskus juoksemaan pommisuojaan. Veteraaniopettaja Anja Haaviston sydän on sykkinyt kemialle yli seitsemän vuosikymmenen ajan. (s. 14) Kemianteollisuudella on työturvallisuudessa tiukka tavoite, nolla tapaturmaa. Siihen pyritään myös Bayer Oy:n tuotantolaitoksessa Turussa. (s. 6) 20 AJANKOHTAISTA Kemianteollisuuden alkuvuosi: Liikevaihto ja vienti pienenivät Leena Laitinen 22 UUTISIA 30 VIHREÄT SIVUT 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Pidätkö työtäsi inspiroivana? Oletko ylpeä siitä, mitä teet? Nautitko työhön uppoutumisesta? Hienoa, olet työn imussa! (s. 56) Peter Ginter Scanstockphoto 38 ULJAS UUSI BIOTALOUS Kokkolasta kajastaa uudenlainen biojalostamo Maija Pohjakallio 39 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Sahdissa maistuu historia Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 40 REACH RAKENTUU Suojaa bisneksesi tulevaisuus osallistu RMOA-prosessiin Tim Becker 41 KEMIA SILLOIN ENNEN 41 NÄKÖKULMA Kippis karsinassa Anja Nystén 42 Helsinki Chemicals Forum: Uudet työkalut helpottavat kemikaalien hallintaa Katja Pulkkinen ja Riku Rinta-Jouppi 46 Kybervihollinen vaanii modernia teollisuuslaitosta Lauri Lehtinen 50 Mäntyöljy jalostuu tankkiin Uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannasta Otto Elomaa 52 Muoviin pakkaaminen tukee kestävää kehitystä Auli Nummila-Pakarinen 54 Katse horisonttiin, pk-yritykset! Riikka Paasikivi 56 Työn imu auttaa yli vaikeiden aikojen Tuija Käyhkö Jean-Léon Gérômen maalaus 60 Gladiaattorit olivat aikansa supersankareita Arja-Leena Paavola 64 TAPAHTUMIA Kemistin uralatu vei kehittämään suksivoiteita Leena Turpeenoja ja Saija Weman Rooman gladiaattoreita ihailtiin kuin nykyajan huippu-urheilijoita ja viihdetähtiä. Sankaruuden hintana oli lyhyt ja julma ura. (s. 60) 65 KEEMIKKO Ojasta toimistoon 66 ULKOMAILTA 68 HENKILÖUUTISIA 71 TULEVIA TAPAHTUMIA 72 SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Göttingen maalaiskaupunki nousi tieteen huipulle Sisko Loikkanen 4 KEMIA 5/2015
PÄÄKIRJOITUS 9. syyskuuta 2015 KEMIA Kemi Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset Annonser Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti Forsäljning Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300 3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Markku Joutsen Palava innostus tarttuu HAAVISTO, NIKKOLA, VILJANMAA. Nimet oppikirjan kannessa painuivat pysyvästi muistiini lukion kemian tunneilla ja ylioppilaskirjoituksiin päntätessä. Tieteenalan loogisuus viehätti ja kiinnostus kemiaan kasvoi, kun huomasin ymmärtäväni ainetta. En arvannut, että saisin joskus tavata kolmikon kemistin, Anja Haaviston. Kohta 90 vuotta täyttävä konkariopettaja osallistuu onneksi edelleen kemian seuratoimintaan, ja tilaisuus koitti seuran juhlissa. Juttu luisti fiksun ja huumorintajuisen naisen kanssa. Toimittaja Sisko Loikkasen jutusta selviää, millaista oli kemian opiskelu sota-ajan Suomessa ja kemian opettajan työ vuosikymmeniä sitten. Silloin näin ensimmäisen kerran kemiallisen reaktion, ja kyllä se oli ahaa-elämys, Haavisto muistelee ensimmäistä laboratoriotyötään yli seitsemän vuosikymmenen takaa. (Omistani muistan ainoastaan sen, jossa menin sekaisin siitä, kumpi pitää laittaa ensin, happo vai vesi. Puuuuf.) Palava innostus kemiaan oli Haaviston 35-vuotisen opettajanuran kantava voima. Into tarttui myös oppilaisiin, joista useat ovat sittemmin menestyneet luonnontieteiden ja tekniikan alalla. Luontevana sisäänheittona kemian maailmaan toimi suosittu Nitro-kerho, jossa oppilaat pääsivät itse näkemään ja kokeilemaan, mitä kemia on ja miten yhdisteet toimivat keskenään. Luontevana sisäänheittona kemian maailmaan toimi suosittu Nitro-kerho. SUOMI TARVITSEE tulevaisuudessa entistä enemmän luonnontieteiden ja teknologian osaajia. Alat kiinnostavat kuitenkin vain harvoja opiskelu- ja uravalintojaan miettiviä nuoria. Liian vaikeaa, moni perustelee. Yksi haasteeseen tarttuneista on LUMA Suomi -pilottiohjelma, jonka tavoitteena on innostaa päiväkoti- ja peruskouluikäisiä luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan pariin. Professori Maija Akselan vetämää ohjelmaa toteuttaa vuosina 2014 2019 kymmenen yliopiston verkosto yhteistyössä koulujen, kotien, opetushallinnon ja yritysten kanssa. Eri puolilla Suomea on jo käynnissä 33 hanketta, joissa kokeillaan luovia, oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja luma-aineiden ja tekniikan haltuunottoon. Keskiössä ovat nuorten omat kysymykset ja kokeilut, lähiympäristön tutkiminen ja kontaktit alan oppilaitoksiin ja työnantajiin. Tarkoitus on jakaa hankkeissa tuotettua aineistoa verkon kautta vapaaseen käyttöön ja rakentaa koko Suomen kattava luma-kuntaverkosto. Avainasemassa ovat, jälleen kerran, työtään rakastavat opettajat, jotka haluavat oppia uutta ja välittää omaa kiinnostustaan oppilaille. Ei se olekaan niin vaikeaa! 5/2015 KEMIA 5
Kemianteollisuudessa Jokainen tapaturma on liikaa Työturvallisuus on kemianteollisuudessa kaikkien asia ja yhteinen kehityskohde. Alan tavoitteena on karsia tapaturmat kokonaan pois. Arja-Leena Paavola Kemianjätti Bayer käynnisti viitisen vuotta sitten ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä konsernista alansa turvallisin toimija. Top Performance in Process and Plant Safety -hanke muodostuu useista kokonaisuuksista, kuten koko henkilöstön kattavasta turvallisuuskoulutuksesta sekä poikkeamatarkastelumenetelmällä tehtävästä turvallisuuskriittisten laitteiden ja prosessien riskinarvioinnista. Ohjelman käynnistämisen pontimena oli, että kansainvälisessä yli 110 000 hengen yrityksessä sattui lähes vuosittain kuolemaan johtaneita tapaturmia. Turmien määrä oli muutenkin suhteellisen korkea. Koska jokainen tapaturma on liikaa ja toisaalta myös vältettävissä, päätimme ryhtyä toimiin. Henkilöstön osallistuminen on lisännyt kaikkien turvallisuusasennetta ja uskoa yhteiseen tavoitteeseemme, joka on nolla tapaturmaa, kertoo Bayer Oy:n HSE-asiantuntija Arto Arvola. Toimiin ryhtyminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki turvallisuuskriittiset laitteet arvioidaan retrospektiivisesti. Syyniin joutuvat esimerkiksi laitteiden korkeat tai matalat lämpötilat ja aineet sekä se, käytetäänkö prosessissa vaarallisia kemikaaleja. Lisäksi jokaisen uuden laitteen, oli se sitten turvallisuuskriittinen tai ei, riskit arvioidaan ennen sen ottamista käyttöön. Kun Turun tuotantolaitoksessa otetaan käyttöön uusia vaikuttavia lääkeaineita tuotekehityksessä, laboratorioissa tai tuotannossa, kaikki niiden vaikutukset selvitetään. Selvityksessä huomioidaan aineiden mahdolliset kemialliset ja fysiologiset vaikutukset henkilöstöön sekä vaikutukset ympäristöön. Selvityksen tulosten perusteella määritellään turvallisuustoimenpiteet, jotka käydään sen jälkeen läpi koulutuksessa. Arvola muistuttaa, että kemia on Suomessa pärjännyt työturvallisuudessa monia muita teollisuudenaloja paremmin. Hän kiittelee etenkin kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa. Se on luonut kemialle yhteisen foorumin ja työkalun. Voimme oppia toisilta ja samalla myös vertailla esimerkiksi omia tapaturmalukujamme muihin vastaaviin yrityksiin. Jos yritys on kovin kaukana keskiarvoisista lukemista, on helppo huomata, että jokin asia tehdään väärin. Ongelman voi korjata vain, jos siitä on tietoinen. Peter Ginter 6 KEMIA 5/2015
Bayerin Turun lääketehtaassa työturvallisuus on toiminnan perusta. Yhtiö tähtää turvallisuudessa alansa ykköseksi. 5/2015 KEMIA 7
Työturvallisuuden edelläkävijä Työturvallisuus on kehittynyt kemianteollisuudessa huimaa tahtia. Tapaturmataajuus eli turmien määrä miljoonaa työtuntia kohden on 1980-luvulta tähän päivään laskenut peräti 83 prosenttia. Kehityksen takana on pitkäaikainen, järjestelmällinen työ. Olemme toimineet työturvallisuuden kehittämiseksi vuosikymmenien ajan. Nyt tavoitteeksi on asetettu nolla tapaturmaa. Se on kunnianhimoinen mutta toteutettavissa oleva päämäärä, arvioi Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Työturvallisuuden parantamisessa keskeisiä ovat selkeät prosessit: kaikki työtehtävät ja työvaiheet käydään läpi, jotta havaitaan vaaranpaikat ja löydetään turvalliset työtavat. Myös kulttuurin luominen on tärkeää. Työyhteisössä asenteen pitäisi olla se, että työ tehdään turvalliseksi havaitulla tavalla eikä luisteta ohjeista ajan säästämisen toivossa. Kemianteollisuus ryhtyi viime vuonna mittaamaan myös työhyvinvointia osana Responsible Care -vastuullisuusohjelmaansa. Työhyvinvointi kehittyy turvallisessa ympä- Kemianteollisuuden imago on yhä parempi. Ala on tärkeä kestävän tulevaisuuden rakentaja, muistuttaa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Sini Pennanen Kemian tavoitteena on olla myös työhyvinvoinnissa Suomen paras toimiala vuonna 2020, kertoo vanhempi asiantuntija Merja Vuori. ristössä, ja toisaalta työhyvinvointi motivoi työturvallisuuden ylläpitoon ja parantamiseen. Työhyvinvointiin linkittyvät esimerkiksi sairauspoissaolot, vaihtuvuus ja eläköitymisikä. Osa työhyvinvoinnin mittareista katsoo Lepän mukaan taaksepäin, osa on ennakoivia. Eteenpäin suuntautuvissa arvioissa seurataan sitä, onko yrityksessä käytössä kehityskeskustelut ja varhaisen puuttumisen malli. Mukana seurannassa ovat myös työtyytyväisyyskyselyt ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Kasvava ympäristötietoisuus on Lepän mukaan osoittanut jo kauan sitten, että teollisuuden on toimittava tinkimättömästi lupaviranomaisten mukaan. Lupaehtojen täyttäminen ei kuitenkaan vielä riitä. Kemia onkin omaehtoisella toiminnan kehittämisellä ja seurannalla pyrkinyt olemaan askeleen edellä ja viemään asiat pidemmälle. Tämä on seikka, jossa kaikki voivat vain voittaa. Ympäristövaikutusten huomioiminen on tärkeää myös yhteiskunnan ja yritysten kannalta, Leppä painottaa. Sini Pennanen Hyviä saavutuksia ja lisää kehitettävää Vapaaehtoiseen Responsible Care -ohjelmaan on sitoutunut 96 yritystä, jotka edustavat noin 80:tä prosenttia alan tuotannosta ja noin 60:tä prosenttia henkilöstöstä Suomessa. Kemianteollisuus ry:n koordinoiman ohjelman kehittämisessä ja seurannassa ovat mukana myös alan palkansaajajärjestöt. Kun ohjelman pääpaino alkuun oli tuotannon päästöjen vähentämisessä, 2010-luvulla sen keskiössä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, tuotteiden ja tuotannon kestävyys ja turvallisuus, hyvinvoiva henkilöstö sekä avoin vuorovaikutus ja yhteistyö. Kemianteollisuus ry:n vanhemman asiantuntijan Merja Vuoren mukaan ohjelman keskeinen tavoite on turvallisuuden jatkuva parantaminen. Turvallisuudesta huolehtiminen on peruskysymyksiä yrityksissä. Se vaikuttaa merkittävästi työmotivaatioon yritysten sisällä ja siihen, että koko työyhteisö voi hyvin, Vuori sanoo. Kemianteollisuuden työturvallisuus on Suomen parhaasta päästä. Responsible Care -osallistujien joukossa on jo nollan tapaturman yrityksiä. Se osoittaa, että tavoite on saavutettavissa laajemminkin. Kemianteollisuuden turvallisuusluvut ovat nytkin Suomen parhaasta päästä. Kun maan koko teollisuuden tapaturmataajuus on 14, RC-yrityksillä se oli viime vuonna 7 (LTI3). Kansainvälisesti suomalaisilla on tosin vielä kirittävää. Työturvallisuuden kummiverkostoissa on tätä nykyä mukana 29 yritystä, ja toiminta on laajenemassa. Verkostot ovat osoittautuneet erittäin hyväksi tavaksi lisätä turvallisuutta yhteisvoimin. Kummiverkostot ovat tärkeä keino oppia yhdessä ja hakea vastauksia työturvallisuuden kehittämiseen, Vuori toteaa. Alueelliset verkostot toimivat tällä hetkellä Haminassa, Kilpilahdessa, Oulussa ja Varsinais-Suomessa. Mukana on myös väriteollisuuden toimialaverkosto. 8 KEMIA 5/2015
Tarkastuksessa kartoitetaan riskit Työturvallisuuden ulkopuolisena valvojana toimivat aluehallintovirastot eli avit. Niiden tarkastajat ovat viime vuosina tehneet yrityksiin yli 10 000 tarkastusta, joista 250 on kohdistunut prosessiteollisuuteen. Tarkastuksista noin 80 on keskittynyt erityisesti kemiallisten tekijöiden muodostamiin riskeihin. Kemiallisten tekijöiden valvonnassa toimenpiteet kohdennetaan valikoidusti ja vaihtelevalla laajuudella, kertoo prosessiteollisuuden tiimissä työskentelevä työsuojeluinsinööri Satu Auno Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Päätös kohteiden valinnasta tehdään erilaisissa hankkeissa, joiden näkökulmasta otetaan mukaan kunkin hankkeen kannalta otolliset kohteet, hän kuvailee valvonnan suuntaamista. Yritykseen saapunut tarkastaja selvittää ensin, miten kemiallisten tekijöiden vaarat ovat hallinnassa. Työpaikoilla on esimerkiksi oltava luettelo käytettävistä kemikaaleista ja käyttöturvallisuustiedotteet suomenkielisinä ja tarvittaessa ruotsinkielisinä. Lisäksi katsotaan säiliöiden ja putkistojen merkinnät. Vaikkapa näytteenottajan on tiedettävä, mistä aineesta on kyse. Tarkistamme myös, että kemiallisia tekijöitä säilytetään ja varastoidaan asianmukaisesti. Esimerkiksi hapot ja emäkset tulee säilyttää erillään toisistaan. Tarkastajat asioivat yrityksen työsuojelupäällikön ja työsuojeluval- Piritta Pietilä Työturvallisuuden merkitys ymmärretään prosessiteollisuudessa hyvin, sanoo työsuojeluinsinööri Satu Auno. tuutettujen kanssa. Tarkastukseen osallistuu kohteesta riippuen pari tai joskus toistakymmentäkin henkeä. Tarkastajat otetaan hyvin vastaan Aunon kokemuksen mukaan työturvallisuuden merkitys ymmärretään prosessiteollisuudessa hyvin, ja Pieniä puutteita löytyy, mutta älyttömiin viritelmiin tarkastajat törmäävät harvoin. yrityksissä suhtaudutaan tarkastuksiin pääasiassa erittäin myönteisesti. Alalla vuodesta 2006 työskennelleen Aunon mieleen tulee vain yksi paikka, jossa vastaanotto oli nihkeä ja asenne tarkastajiin viileä. Syynä voi tosin olla, että kohteessa ei aluksi ymmärretty, miksi työturvallisuustarkastus tehdään ja mikä tarkastajien rooli on. Pieniä puutteita löytyy tarkastuksissa varsin usein, mutta älyttömiin viritelmiin tarkastajat törmäävät harvoin. Sellaista olen kyllä nähnyt, että esimerkiksi syövyttäviä aineita on kannettu avoimessa sangossa säiliöstä toiseen. Myös muutamia vaarallisia letkuvirityksiä on tullut eteen. Kemikaalinhan kuuluu kulkea putkessa tai kemikaalille soveltuvassa letkussa. Muutoin riskinä on, että letku ei kestä kemikaalin aiheuttamaa rasitusta. Aunon kuvaamissa tapauksissa ei onneksi ollut ehtinyt sattua pahempaa. Kun tarkastaja havaitsee puutteen, tämä antaa ohjeet asian hoitamiseksi kuntoon. Jos puute on merkittävä, sen korjaamisen tulee tapahtua määräajassa. Myöhemmän kontrollikäynnin aikana varmistetaan, että ohjeita on noudatettu. Tarkastuksessa käydään läpi myös tapahtuneet työtapaturmat ja todetut ammattitaudit sekä se, kuinka niiltä olisi voitu välttyä. Lisäksi käsitellään turmien, ammattitautien ja vaaratilanteiden tutkinnan menettelytavat yrityksessä. Sairauspoissaloja tarkastajat seuraavat siitä näkökulmasta, onko niiden joukossa erityisesti kemiallisista tekijöistä johtuvia. Samalla mietitään, kuinka työolosuhteita voitaisiin muuttaa, jotta sairauspoissaolojen määrää saataisiin vastaisuudessa vähennettyä. Työntekijöitä kannattaa kuunnella Rajamäkeläinen Roal Oy tuottaa entsyymejä rehu-, elintarvike-, metsä- ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Yrityksessä pyritään mieltämään työturvallisuustoiminta osaksi kaikkien työtä, ei ainoastaan työsuojelupäällikön tehtäväksi. Jokainen on vastuussa oman työskentelynsä turvallisuudesta, tähdentää yhtiön työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Antti Alanen. Työturvallisuuden parantaminen edellyttää hänen mukaansa jatkuvaa työtä. Oman riskienarvioinnin kautta ja työntekijöitä kuuntelemalla parannuskohteita löytyy jatkuvasti. Henkilöstön osallistuminen ja raportointi esimerkiksi läheltä piti -tilanteista on Alasen mukaan aktiivista. Teemme päivittäin myös muun muassa Turvalliset työtavat -nimisiä havainnointi- ja keskustelukierroksia, joiden tekijöinä on laajasti työntekijöitä erilaisilta osaamisalueilta, hän kuvailee yrityksen toimintatapaa. Yhtiö on hiljattain ottanut käyt- 5/2015 KEMIA 9
Roal Oy Kemianteollisuus ry / Turvallisuuspalkintovideo Finex Oy vastaanotti viime vuonna Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnon pienten yritysten sarjassa. töön lähes reaaliaikaisen hengitysilman pölyn kokonaisproteiinitason mittaamisen ja seurannan. Jauhetuotannon ongelmakohtiin voidaan nyt tarttua nopeasti ja estää altistuminen entsyymipölylle. Alasen mielestä työturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on meillä kirjoitettu melko yleisluontoisesti. Yritysten on siksi tärkeää itse tunnistaa jatkuvasti kohteita, joissa on petraamisen varaa. Lain vähimmäisvaatimusten sijasta mekin mietimme, mikä mahdollisimman suurella todennäköisyydellä tarjoaa turvallisen työympäristön kaikille työntekijöillemme ja yhteis- Roal Oy:ssä kehitetään entsyymejä teollisuuden tarpeisiin. Työskentelyn riskejä arvioidaan jatkuvasti. työkumppaneille, Alanen kertoo. Hän kiittää kemian alalla työskentelyn edellyttämää korkeaa ammattitaitoa. Se auttaa myös omaan toimintaamme liittyvien riskien tunnistamisessa. Hyvät käytännöt kiertoon Finex Oy voitti Kemianteollisuuden vuoden 2014 turvallisuuspalkinnon pienten yritysten sarjassa. Yritys on parin viime vuoden aikana ottanut harppauksia turvallisuuskulttuurissaan. Jokainen tapaturma on liikaa ja toisaalta myös vältettävissä. Kromatografisia erotushartseja ja erikoispolymeerejä valmistavan yrityksen johto on sitoutunut turvallisuustavoitteisiin vahvasti. Koko muukin henkilöstö on tiiviisti mukana kehitystyössä. Konkreettinen, helposti mitattava asia on tapaturmista johtuneiden sairauspoissaolojen määrä. Sitä olemme saaneet vähennettyä merkittävästi, kertoo Finexin HSE ja Q -päällikkö Niina Lehtonen. Jäävuoriteorian mukaan jokaista tapaturmaa ja vahinkoa kohti esiintyy monisatakertainen määrä erilaisia läheltä piti -tilanteita ja vaarallisia olosuhteita. Niitä ja muitakin prosessiturvallisuuteen ja turvallisuuskäyttäytymiseen liittyviä asioita raportoidaan Finexissä jatkuvasti niin sanottuina turvallisuushavaintoina. Meidän 35 hengen yrityksessä tehtiin viime vuonna yli 300 turvallisuushavaintoa, mikä on huikea suoritus. Kun läheltä piti -tilanteet hallitaan, voidaan vähentää vakavampia seurauksia, Lehtonen sanoo. Hänen mielestään kemia on toimiala, jolla on muita aloja paremmin ymmärretty turvallisuuden vaikutus tuottavuuteen. Turvallisuus on siten työntekijöiden ja työnantajan yhteinen intressi. Erityisen hyvä asia hänestä on kemian alan vahva yhteistyö turvallisuusasioissa. Parhaat käytännöt halutaan jakaa myös muille. Se tapahtuu uusissa työturvallisuuden kummiverkostoissa, joita on perustettu sekä alueellisesti että toimialoittain. Finex Oy on ollut kehittämässä kummitoimintaa alusta lähtien. Nyt yritys toimii Haminan kummiverkoston toisena koordinaattorina. Isäntänä toimii jokainen kummiverkoston yritys vuorollaan. Teemme myös tehdasvierailuja puolin ja toisin, ellei kyseessä ole kilpailija. On helpottavaa huomata, että emme ole yksin ja että samat asiat puhututtavat muissakin yrityksissä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com 10 KEMIA 5/2015
KOKKOLA MATERIAL WEEK ohjelma (viikko 44) LA 24.10. Kokkola Industrial Park avoimet ovet / Port Tower, 10.00 14.00 MA 26.10. Suomen kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, 9.00-12.00 Avajaisseminaari Suomen teollisuuden tilanne Case Kokkola (Kokkolan kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00-18.00 TI 27.10. Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00-16.00 Meeting Point yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00-20.00 KE 28.10. BioKokkola seminaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00-17.00 Centria-Open, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00-20.00 TO 29.10. MetalKokkola seminaari, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00-16.00 K-P LUMA keskus järjestää CSI -rikospaikkatutkinta-työpajoja lukio ja yläkoululaisille. Työpaja kestää n. 1-1,5h Työpajaan mahtuu kerrallaan n. 24 oppilasta. Työpajoja järjestetään ma 26.10., ti 27.10. sekä pe 30.10. TERVETULOA! Varaa mielenkiintoiset tapahtumat kalenteriisi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi Centria TUTKIMUS JA KEHITYS
TÄTÄ MIELTÄ Kohti kiertotaloutta ja uutta kasvua PÄÄMINISTERI Juha Sipilän hallitus on asettanut yhdeksi kymmenen vuoden strategiseksi tavoitteeksi tehdä Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijän. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä ja käyttöönotolla hallitus haluaa lisätä omavaraisuutta, luoda uusia työpaikkoja sekä saavuttaa ilmastotavoitteet. Hallituksen tavoitteet ovat erittäin kannatettavia, sillä Suomi tarvitsee kipeästi uutta taloudellista kasvua. Ympäristöliiketoiminnassa on valtavat mahdollisuudet. Ympäristöteknologian noin 2 000 miljardin euron maailmanmarkkinat kasvavat yli 10 prosentilla vuodessa, ja vauhti vain kiihtyy. Niukkojen resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä tulee jatkossa entistä olennaisempi osa myös teollisuus- ja kilpailupolitiikkaa. Ennusteiden mukaan luonnonvarojen kysyntä jopa kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tämä johtaa väistämättä hintojen nousuun. Jotta pystymme pitämään yllä omaa kilpailukykyämme, uusiutumattomien raakaaineiden hintojen nousuun on vastattava korvaamalla niitä uusiutuvilla ja kierrätettävillä raaka-aineilla sekä hyödyntämällä tehokkaasti jätteitä ja sivuvirtoja. TUORE HALLITUSOHJELMA nostaa keskeiseksi tavoitteeksi kiertotalouden läpimurron. Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Resurssitehokkuudella vastataan myös väistämättömään tarpeeseen siirtyä kestävämpään talouskasvuun. Suomen kannattaa ottaa kiertotalouden potentiaalista kaikki irti. Hallitukselta tämä vaatii vahvaa sitoutumista markkinaehtoisiin ratkaisuihin, julkisten palveluiden avaamista kilpailulle ja kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä muutoksen aikaansaamiseksi. Rohkealla tekemisellä voimme ottaa edelläkävijän roolia niin Euroopassa kuin globaalistikin. Hallitusohjelman kirjaukset yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamisesta vähintään 50 prosenttiin, kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkakiellon asettamisesta, kierrätyspohjaisten ratkaisuihin liittyvän sääntelyn kohtuullistamisesta sekä kunnille jätelaissa annettujen yksinoikeuksien rajaamisesta asumisessa syntyviin jätteisiin ovat kaikki tervetulleita keinoja kiertotalouden edistämiseksi. Ne on pantava viipymättä toimeksi. SUOMELLA ON kaikki edellytykset lisätä jätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Rohkealla tekemisellä voimme luoda tälle cleantechin ytimeen kuuluvalle alalle uusia markkinoita ja ottaa edelläkävijän roolia niin Euroopassa kuin globaalistikin. Ilman kotimaisia referenssejä maailmalla ei kuitenkaan menestytä. Hallitusohjelman lisäksi on syytä pohtia erilaisia taloudellisia ohjauskeinoja, joilla vahvistetaan yritysten valmiutta uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tukeviin investointeihin. Myös julkiset hankinnat pitää lopultakin saada valjastettua tukemaan innovaatioita ja niiden pääsyä markkinoille. Kiertotalous on loistava mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja vientimahdollisuuksia samalla, kun varmistetaan teollisuudellemme parempi raaka-aineiden saatavuus ja maltilliset valmistuskustannukset. Jos Suomi jättäytyy kiertotalouden junassa jarrumiehen rooliin, sulkee se samalla ovia alan teollisuudelta ja palveluilta kehittyä ja kasvaa alalla, joka on yksi maailman kovimpia kasvusektoreita. Tatu Rauhamäki tatu.rauhamaki@ytpliitto.fi Kirjoittaja on Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja. Sininen Kuva / Sini Pennanen 12 KEMIA
VENÄJÄ MARKKINA-ALUEENA MUOVIPAKKAUSKONFERENSSI pakkausalan mahdollisuudet ja haasteet MUOVIPAKKAUSKONFERENSSI luonnollisen markkina-alueen, jonka potentiaali on valtava. Lähes 140 miljoonan asukkaan maassa tulotaso nousee ripeästi ja kasvavan keskiluokan kulutustarpeet lisääntyvät vähintään samassa suhteessa. Maa on lisäksi luonnonvaroiltaan rikas Suomen Helsingin - monen Messukeskus luonnonvaran osalta jopa maailman 28.10.2015 rikkain. Myös Pakkausyhdistys väestön koulutustaso ry:n järjestämä on korkea. Muovipakkauskonferenssi Nopean talouskasvun jatkumiselle Helsingin pitkälläkin Messukeskuksessa aikavälillä on siis erinomaiset keskiviikkona edellytykset. 28.10.2015 Suomen Pakkausyhdistys ry:n järjestämä tarjoaa Muovipakkauskonferenssi järeän tietopaketin muovipakkausalan Suomalaisilla tuotteilla ja suomalaisella Helsingin osaamisella tarjoaa on perinteisesti järeän kehityksestä, tietopaketin Venäjällä uusien hyvä muovi- maine. Messukeskuksessa keskiviikkona 28.10.2015 viimeisimmästä pakkausalan viimeisimmästä kehityksestä, materiaalien Maan uusien suurimmat ja materiaalien tekniikoiden kasvukeskukset ja tarjoamista tekniikoiden sijaitsevat tarjoamista mahdollisuuksista sekä edistyneimmistä mahdollisuuksista lisäksi maantieteellisesti sovelluksista. sekä edistyneimmistä lähellä meitä. Venäjän markkinoiden menestyksekäs hyödyntäminen Muovipakkauskonferenssi on alan ehdoton sovelluksista. edellyttää huipputapahtuma kuitenkin Muovipakkauskonferenssi erityisosaamista kuluvana ja vuonna paikallis- maassamme. Tilaisuuden ohjelma toteutetaan alan ten olosuhteiden ehdoton yhteistyössä huipputapahtuma ja käytäntöjen EhoPlace tuntemista. kuluvana Oy:n kanssa ja päivän luennoitsijoina toimivat alan vuonna johtavat maassamme. asiantuntijat Suomesta ja muualta Euroopasta. Kohderyhmänä Venäjä ovat poikkeaa kaikki pakkausketjun markkina-alueena osapuolet, länsi-maista jotka työssään tekevät pakkausratkaisuihin monelta liittyviä osin. Paikallisen päätöksiä. lainsäädäntö, tullauskäytännöt, erilaiset Tilaisuuden ohjelma rekisteröinnit, toteutetaan yhteistyössä työluvat, Katso tilaisuuden ohjelma www.pakkaus.com. EhoPlace rahoituksen Oy:n järjestäminen kanssa ja päivän ja koko luennoitsijoina paikallinen sopimuskulttuuri muodostavat haasteen Venäjän TULOSSA: toimivat alan johtavat asiantuntijat Suomesta markkinoille mentäessä. Menestys edellyttää Pakkausalan ympäristökonferenssi Helsingin ja muualta kaikesta Messukeskuksessa Euroopasta. Kohderyhmänä tästä oikeaa ja ajantasaista 24.11.2015. ovat tietoa. kaikki pakkausketjun osapuolet, jotka työssään tekevät pakkausratkaisuihin liittyviä päätöksiä. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY FINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAKING ASSOCIATION Venäjä tarjoaa suomalaiselle teollisuudelle Suomen Pakkausyhdistys ry:n järjestämä seminaari 28.10.2015 Venäjä markkina-alueena - pakkausalan Helsingin Messukeskus mahdollisuudet ja haasteet tarjoaa päivän mittaisen tukevan tietopaketin venäjänkauppaan liittyvistä kysymyksistä. Päivän luennoitsijat edustavat alan parasta asiantuntemusta maassamme. Lisäksi seminaarissa on mahdollisuus tutustua tahoihin, joiden avulla voi luoda kontakteja ja hankkia yhteistyökumppaneita Venäjän alueella. Muovipakkauskonferenssi järjestetään Helsingin Messukeskuksessa, osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki. Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu 21.10.2015 mennessä Suomen Pakkausyhdistyksen kotisivulle www.pakkaus.com. Osallistumismaksu on Suomen Pakkausyhdistyksen jäsenyrityksissä toimivilta 480, muilta 550 ja se laskutetaan tilaisuuden jälkeen. Osallistumismaksuun sisältyvät luennot, jaettava materiaali sekä ohjelmaan merkityt tarjoilut. Ilmoittautumisajan päätyttyä osanoton peruuttaneilta laskutetaan puolet osallistumismaksusta. Lisätiedot: Risto Laiho, puh. 0400 501091, risto.laiho@pakkaus.com SU SUOMEN P PAKKAUSYHDISTYS KA ST YS R Y RY FINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH FINSKA PACKAGING FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN ASSOCIATION FINNISH PACKAGING ASSOCIATION Askel Venäjä ratkaisuun markkina-alueena venaja-kurssin-esite.indd 4 5.3.2012 16.02 KAASUKROMATOGRAFIAN PERUSKOULUTUS Pakkausalan mahdollisuudet ja haastee ORDIOR OY TARJOAA SUOMENKIELISTÄ KOULUTUSTA KAASUKROMATOGRAFIAN PERUSTEISTA Kaasukromatografian peruskoulutuksen tarkoituksena on antaa osallistujalle perustiedot kaasukromatografiasta analyysitekniikkana sekä yleiset valmiudet kaasukromatografisten analyysien suunnitteluun ja toteutukseen. Päivän kestävässä koulutuksessa käsitellään kaasukromatografian teorian perusteet sekä yleisimmin käytettävät injektiotekniikat, kolonnit ja detektorit käytännön analytiikan näkökulmasta. Helsingin Messukeskus Lisäksi koulutuksessa paneudutaan kaasukromatografien normaaliin käyttöön ja ylläpitoon sekä ongelmanratkaisuun. Koulutus soveltuu kaikille kaasukromatografian parissa työskenteleville tai siitä kiinnostuneille käytössä olevasta laitemerkistä riippumatta. Kouluttajat: FT Joonas Jernberg & FT Suvi Kemmo AIKA JA PAIKKA: 27.10.2015 KLO 9.00 16.00, YA-TALO, HELSINKI OSALLISTUMISMAKSU: 350 (0% ALV.) / HLÖ LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN: TiisTai 24.4.2012 JOONAS.JERNBERG@ORDIOR.FI WWW.ORDIOR.FI ORDIORILTA KATTAVA VALIKOIMA GC- JA GCMS-RATKAISUJA LUKUISIIN KÄYTTÖTARKOITUKSIIN. OTA YHTEYTTÄ AUTAMME MIELELLÄMME! ORDIOR Konalantie 47 A 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi Puh. (09) 530 8000 www.ordior.fi
Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä. On ollut mukava seurata, mitä omista oppilaista myöhemmin tulee, Anja Haavisto hymyilee. Markku Joutsen
Anja Haavisto on opettaja monen menestyjän takana Olin niin tavattoman innostunut kemiasta! Anja Haavisto toi kemian olympialaiset Suomeen ja koulutti omassa kemian kerhossaan joukon alan tulevia huippuja. Uskon, että opettajan oma innostus välittyy oppilaisiinkin, pian 90-vuotias veteraani sanoo. Sisko Loikkanen Ei uskoisi, että Anja Haavisto täyttää kuluvan vuoden viimeisenä päivänä 90 vuotta. Vuosi vaihtuu taas samalla kuin ikäni, Haavisto naurahtaa viehättävässä kodissaan Helsingin Munkkiniemessä. Keittiöstä leijuu pannukahvin ja vastaleivotun raparperipiiraan tuoksu. Korkea ikä ei näy missään. Virkeä nainen seuraa valppaasti maailman tapahtumia ja etenkin oman alansa kemian kehitystä. Kuntoa pitävät yllä kävelyretket. Aina silloin tällöin kävelen 91-vuotiaan ystävättäreni kanssa Munkkiniemestä Tarvaspäähän kahville ja takaisin, sellaisen neljän kilometrin lenkin. Omien pyöreiden vuosien lisäksi tiedossa on toinenkin perhejuhla. Hiljattain syntyi uusi lapsenlapsenlapsi, ja nimiäiset ovat tulossa, hymyilee Haavisto, joka mielellään viettää aikaa suvun nuorempien jäsenten kanssa perheen yhteisessä lomapaikassa Haikassa Tampereen Teiskossa. Se on helsinkiläissyntyiselle Haavistolle tuttu jo lapsuuden kesiltä. Olen tavattoman onnellinen, että myös kolme lastani kokevat paikan läheiseksi itselleen. Jokaisella on siellä Anja Haavisto Syntynyt Helsingissä 1925. Filosofian maisteri (kemia) Helsingin yliopistosta 1951. Kemian opettajana 1951 1986. Sivutoimia mm. kouluhallituksen ylitarkastajana ja tietokirjailijana. Luottamustoimia mm. opetusministeriön työryhmissä, MAOL ry:ssä, Interbook ry:ssä ja Suomalaisten Kemistien Seurassa. Avioitui 1952 Jouko Haaviston (k. 1992) kanssa. Kolme lasta, viisi lastenlasta ja kolme lapsenlapsenlasta. Harrastuksina mm. yliopiston alumnitoiminta, kemian seuratoiminta, kirjoittaminen, Haikan tilan ylläpitäminen ja matkailu. oma vanha hirsitalonsa. Lastenlapsetkin viihtyvät siellä hyvin. Anja Haavisto kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta keskellä sotaa vuonna 1943. Hän edustaa pula-ajan läpikäynyttä sukupolvea, joka ei raaski heittää yhtäkään vanhaa vaatekappaletta pois sitähän saatetaan joskus tarvita. Lämmöllä hän muistelee Haikan mummilta ylioppilaslahjaksi saamaansa tummansinistä pukukangasta, jota isoäiti oli vuosikausia säilönyt aitassa. Amerikasta saapunut pakettikin on jäänyt mieleen. Se sisälsi aarteen, kahvipapuja, joita paahdettiin Haikan kakluunissa säästellen, pieni annos kerrallaan. Sotavuosina koulunkäynti oli katkonaista. Koulut suljettiin välillä jopa kuukausiksi, ja koululaisetkin kuuluivat työvelvollisiin. Haavisto hoiti pestinsä Haikassa niin sanottuna työtyttönä. Hän uurasti pellolla, oppi lypsämään ja leipoi lauantaisin pakarissa hapanleipää ja rievää yhdessä Emilia-tädin kanssa. Leipomisen jälkeen taikinanrippeet huuhdottiin käsistä lehmien juomakaukaloon, jotta mitään ei menisi hukkaan. Vapaa-ajalla kävimme nyhtämässä ojien varsilta voikukkia. Lehmät saivat naatit ja ihmiset hyödynsivät juuret. Kun juuret kuorittiin, pilkottiin ja kuivattiin, niistä saatiin sikurin korviketta jyväkahvin joukkoon. Haikassa opin, kuinka yksinkertaisella ruualla ihminen tulee toimeen. Kerran kuussa käytiin Tampereella kaupassa, ja silloinkaan ei tarvinnut ostaa juuri muuta kuin suolaa ja sokeria. Jännittävät yhtälöt Syksyllä 1943 Haaviston opintie jatkui Helsingin yliopistossa. Sota varjosti opiskelua sielläkin. Luennoilta joutui joskus juoksemaan pommisuojaan, kun tuli hälytys, Haavisto kuvailee ankaraa aikaa. Idea opiskella nimenomaan kemiaa oli syntynyt, kun ystävä oli tuonut Ruotsin-tuliaisina tieteenalaa esittelevän vihkosen. Yhtälöt olivat jännittävän näköisiä. Kiinnostuin myös aineista ja niiden rakenteesta, ja halusin päästä perille niistä syvällisemmin. Rintamalta palanneet opiskelijat aiheuttivat laitoksessa suman, ja kvalitatiivisen osaston laboratoriotöihin piti jonottaa. Kun paikan vihdoin sai, edessä olivat sakkareaktiot ja analyysit. Sitten pyrittiin kvantitatiiviselle osastolle, jossa tehtiin titrauksia ja painoanalyyttisiä töitä. Ensimmäisen laboratoriotyönsä Haavisto muistaa hyvin. 5/2015 KEMIA 15
Panimme posliinimaljaan rautanauloja ja päälle rikkihappoa ja sitten keitimme niitä vetokaapissa. Reaktiossa syntyi vaaleanvihreitä kiteitä, rautasulfaattia. Silloin näin ensimmäisen kerran omin silmin kemiallisen reaktion, ja kyllä se oli ahaa-elämys. Töiden ohjaus tosin oli Haaviston mukaan olematonta. Yrmeät assistentit vain panivat suorituksen jälkeen vihkoon oikein- tai väärinmerkin. Ja kun tuli väärinmerkki, piti vain palata jatkamaan analyysin tekemistä omin neuvoin. Tilanne parani, kun laitokseen tuli Eero Laaksovirta, joka paneutui kunnolla opiskelijoihinsa. Haavisto ystävystyi ohjaajansa kanssa ja myöhemmin hyödynsi opettajantyössään tämän kirjoittamaa kemian oppikirjaa. Kvantitatiivisten töiden jälkeen vuoroon tulivat orgaanisen kemian työt. Ne kiehtoivat Haavistoa, joka valitsi pääaineekseen orgaanisen kemian. Sivuaineita olivat kasvitiede, fysiikka ja matematiikka. Aktiivinen nuori nainen toimi Kuvat: Anja Haaviston kotialbumi Haavistojen perheeseen syntyi 1950-luvulla kolme lasta, Riitta, Pekka ja Esko. Äitiyslomia ei tunnettu eikä apulaisia ollut helppo saada. Äitini oli pitkään ratkaiseva apu. myös kemianopiskelijoiden emäntänä. Kemistijuhlasta löytyi tuleva elämänkumppani Jouko Haavisto, joka taas oli kemistien tiedotussihteeri. Jouko tosin vaihtoi sitten historiaan, josta hän suoritti tutkintonsa. Mutta kemia meidät vei yhteen. Matka Munkkivuoreen Lopputyönsä Anja Haavisto teki KCL:n laboratoriossa ligniinin malliaineiden synteesistä. Siihen tarvittiin voimakkaanhajuista, limakalvoja ärsyttävää bentsyylikloridia. Kerran laborantilta tipahti lattialle bentsyylikloridipullo, joka meni tietysti rikki. Hirveä lemu levisi myös alakertaan, jossa oli menossa arvovaltainen kokous. Siitä tuli kyllä sanomista. Sen jälkeen minut pantiinkin tekemään työt vetokaapissa, Haavisto naureskelee. Vastavalmistunut kemianopettaja sai ensimmäisen paikkansa tuntiopettajana omassa entisessä opinahjossaan SYK:ssa. Se aiheutti sydämentykytyksiä. Koulun rehtorina työskenteli sananlaskujen tutkijana mainetta Sotavuosina työvelvollisuudet katkaisivat tuon tuostakin koulunkäynnin. Nuori Anja oli työtyttönä suvun tilalla Teiskossa. niittänyt Aksel Koskenjaakko, jonka tapaaminen jännitti entistä oppilasta kovasti. Sitten hän ohjeistikin minua: Älä nyt minua rehtoriksi kutsu, sano vain sedäksi. Mutta kun se oli niin vaikeaa, kyseessähän oli arvostettu Koskenjaakko! Seuraavaksi Haaviston tie vei Helsingin teknilliseen oppilaitokseen ja vuonna 1958 juuri perustettuun Munkkivuoren yhteiskouluun, jossa hän teki lähes 30-vuotisen työrupeaman. Siellä rehtoriin oli helppo suhtautua rennommin, sillä virkaa hoiti oma aviomies Jouko Haavisto. Sydän kemian kerhossa Munkkivuoressa Anja Haaviston sydämen asiaksi muodostui kemian kerho Nitro, jota hän alkoi pitää lukiolaisille. Kerhoon kokoontui alasta viehättyneitä oppilaita muutamaksi illan tunniksi joka viikko. Kerhossa tavoiteltiin Luontoliiton vanhojen sääntöjen mukaan pronssi-, hopea- ja kultamerkkejä. Vaativaa kultamerkkiä varten oppilaat tekivät käytännön laboratoriotyön ja sen oheen pienen tutkielman. Tutkielmien tarkastuksen Haavisto uskoi valitsemilleen ulkopuolisille asiantuntijoille. Kun eräs reipas nitrolainen teki kultamerkkityönsä brisanttisesta 16 KEMIA 5/2015
Anja Haaviston kotialbumi Nitro-kerhossa riitti tungosta keväällä 1972. Myös sydänten kemia kukoisti, sillä eturivissä keskellä hymyilee tuleva aviopari. Kemia-oppikirjasarjaa käytettiin lukioissa vuoteen 2000 asti, taulukkokirja on yhä käytössä. Markku Joutsen Anja Haaviston kotialbumi räjähdysaineesta, Haavisto pyysi tarkastajaksi henkilöä, joka oli toiminut asiantuntijana Lapuan räjähdysonnettomuudessa 1976. Hän soitti takaisin kauhistuneena ja valisti, että tuollaisen aineen valmistaminen koulussa on ehdottomasti kiellettyä. Vähän sitten itsekin rupesin miettimään tilannetta. Aviomies rehtorina ja minä teetän tällaisia kokeita! Siitäkin selvittiin, ja kerhotoiminta jatkui. Monista kerholaisista tuli opettajalle ystäviä, joiden uraa hän on seurannut kiinnostuneena ja joita hän yhä tapaa tilaisuuden tullen. Myös sydänten kemia kukoisti kerhossa. Nuo kaksi menivät myöhemmin naimisiin, opettaja hymyilee kuvia katsellessaan. Useat kultamerkkiläiset ovat menestyneet elämässään erinomaisesti. Kemian alalle lähtivät muun muassa professori Juha Kere Karoliinisesta instituutista, professori Jukka Seppälä Aalto-yliopistosta ja johtaja Raimo Pakkanen Tekesistä. Monen muunkin tie on vienyt pitkälle: Perttu Lindsberg toimii lääketieteen professorina, Kaija Pehu-Lehtonen Metsä-Fibren johtajana, Eero Heliövaara valtioneuvoston kansliapäällikkönä, Teppo Turkki tietokirjailijana ja tutkijana. Tepon kanssa olemme hyvät ystävät. Mutta vieläkin harmittaa, että annoin hänelle kemian loppuarvosanaksi kahdeksikon. Olisinpa antanut kiitettävän! Haavisto huudahtaa ja sanoo, että arvosanojen antaminen on opettajan työn ainoita ikäviä puolia. Onneksi saldo muuten jää kirkkaasti plussalle. Olympiajoukkueen vetäjäksi Opettajana Haavisto onnistui saamaan muutkin kuin aktiiviset kerholaiset kiinnostumaan oppiaineestaan. Olin itse niin tavattoman innostunut kemiasta! Hankin koko ajan lisää tietoja, kuuntelin luentoja ja luin alan lehtiä. Tunneilla otin esille mielenkiintoista lisäaineistoa. Uskon, että opettajan oma innostus välittyy oppilaisiinkin, Haavisto sanoo. Varsinaisen työn ohella hänellä riitti aikaa ja energiaa moneen suuntaan. Haavisto edusti vuosien ajan kemistejä Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOL ry:n hallituksessa ja tarttui toimeen myös silloin, kun Kouluhallitus ajoittain tarvitsi kemiaa tuntevaa tilapäistä ylitarkastajaa. Kun Kouluhallitukseen saapui kutsu kemian kansainvälisiin olympialaisiin, Haavisto syttyi oitis. Innostuin aivan kauheasti ja ajattelin heti, että tähän täytyy ryhtyä. Munkkivuoren yhteiskoulun kemian luokka vuonna 1974. Kemian kerho oli opettajavuosieni kohokohtia. Siellä sain uusia ideoita myös oppitunteja varten. 5/2015 KEMIA 17
Oppilaamme imivät aineita pipetteihin, kun eivät osanneet käyttää pumpetteja. Pekalla on tavattoman suuri tietovarasto ja ihailtavat esiintymistaidot, Anja Haavisto kehaisee kuopustaan. Ylioppilaskuva on vuodelta 1976. Kuvat: Anja Haaviston kotialbumi Lastenlapset mummin kanssa Haikan pirtissä kesällä 1994, vasemmalta Jenni, Jonna, Jaana, Juuso ja Jutta. Halusin tehdä kemian hyväksi muutakin kuin opettaa, ja nyt siihen tarjoutui hieno mahdollisuus. Haavisto lähetettiin tarkkailijaksi Tšekkoslovakiassa pidettyyn tapahtumaan, josta hän toi tuliaisinaan olympialaisten rakenteen ja järjestelmän. Jo seuraavana vuonna 1978 hän matkusti Suomen joukkueen johtajana Puolassa järjestettyihin kisoihin. Olympialaisissa huomasi, että Suomen kouluissa ei vielä ollut kaikkia hienouksia. Oppilaamme imivät aineita pipetteihin, kun eivät osanneet käyttää pumpetteja, Haavisto nauraa. Kaikkiaan hän veti olympiajoukkuetta seitsemän kertaa kollegoinaan kemian professoreita. Hän oli myös valmistelemassa Suomessa vuonna 1988 järjestettyjä kemian olympialaisia, joiden johtajana toimi professori Jouko Koskikallio. Haaviston jälki näkyi myös kirjoissa. Moni nykykemisti on saanut kipinän alalle Tammen Kemia-oppikirjasarjasta, jota käytettiin kouluissa vuosina 1976 2000. Lisäksi hän oli tekemässä Otavan kustantamaa matematiikan, fysiikan ja kemian taulukkokirjaa, joka on yhä käytössä. Kirjallisista saavutuksistaan Haavisto itse iloitsee etenkin Munkkivuoren yhteiskoulun matrikkelista, joka ilmestyi pari vuotta sitten. Mukana kirjaa tekemässä oli joukko hänen entisiä oppilaitaan, muun muassa tutkijat Marc Baumann Biomedicum Helsingistä ja Panu Harmo Aalto-yliopistosta. Työstä harrastukseksi Anja Haavisto jäi opettajan virastaan eläkkeelle vuonna 1986, mutta ahkeroi luottamustoimissa vuosia sen jälkeenkin. Kun kemia aiemmin oli työ, nyt sitä on aikaa harrastaa. Luen tietysti Kemia-lehteä ja lisäksi Yliopisto-lehteä ja Tiede-lehteä. Käyn Suomalaisten Kemistien Seuran kokouksissa ja ekskursioilla, joilla pääsee tutustumaan mielenkiintoisiin paikkoihin. Hän on mukana Helsingin yliopiston alumnitoiminnassa ja vakiovieras kemian laitoksen vuosittaisessa kemistitapaamisessa. Antoisia ovat myös Biomedicumin yleisöluennot. Äskettäin kolme professoria kertoi suolistomikrobeista ja niiden vaikutuksesta terveyteen. Terveys- ja ravintoasiat kiinnostavat. Kukaan intohimoisen kemistin lapsista ei kuitenkaan seurannut äidin jalanjälkiä? Se on kyllä kauhea puute, Haavisto nauraa. Tärkeintä vanhemmalle on totta kai se, että kaikki kolme ovat valitsemillaan aloilla onnistuneet hyvin. Niin hyvin, että on pakko kysyä, onko äiti ylpeä kansanedustaja- ja ministeripojastaan Pekka Haavistosta. Enpä minä ylpeä ole, se sana on jotenkin vieras minulle. Mutta olen tietysti tavattoman kiinnostunut hänen tekemisistään. Poikansa presidentinvaalikampanjaa hän seurasi tiiviisti. Pekka Haaviston pääsy toiselle kierrokselle asti ei häntä yllättänyt. Hänellä on todella suuri tietovarasto, ja hän pystyy myös erittäin hyvin ilmaisemaan tietojaan eri aloilta. Joskus me muut ihmettelemmekin, mistä hän on kaikki tietonsa kerännyt, ja ihailemme hänen esiintymisiään. Parasta oli loppujen lopuksi se, että poika otti kisassa hyvän hopeasijan. Onneksi hän ei tullut valituksi. Presidentille tulee näinä aikoina niin vaikeita asioita ratkaistavaksi. Valtavan hyvin Sauli Niinistö on mielestäni pärjännyt työssään. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi 18 KEMIA 5/2015
Mahtavaa, Mikko, Linda ja muut kemian laudaturin ylioppilaat! Kaikki kemiasta laudaturin kirjoittaneet uudet ylioppilaat palkittiin nyt kolmannen kerran Kemia-lehden vuosikerralla. Kevään lakkiaisissa stipendin sai ennätykselliset 394 uutta ylioppilasta. Lehtistipendejä jaetaan uusille ylioppilaille myös syksyn lakkiaisissa. Lämpimät onnittelumme stipendiaateille ja heidän opettajilleen! Kiva, että palkitaan menestyksestä ylioppilaskokeessa Minua kiinnostaa biokemia, koska sen avulla pystyy paremmin ymmärtämään biologian ilmiöitä ja niihin liittyviä yhdisteitä. Aloitan syksyllä opinnot Helsingin lääkiksessä. Linda Häkkinen, Mäkelänrinteen lukio Mielellämme muistamme kemian taitajia, kun kaupat ja yhdistykset huomioivat pääosin kielten osaajia. Kemia-lehdestä opiskelijat saavat monipuolista tietoa kemian kaikista mahdollisuuksista. Kiitos! Kemian lehtori Anu Viitasaari, Seinäjoen lukio Lahjakkaille nuorille avautuu lehden välityksellä aivan uusi maailma! Koulun jälkeen näkee paremmin kemian merkityksen koko yhteiskunnallemme. Kemian opettaja Pirjo Tervonen, Sibelius-lukio Kiitos lehtistipendistä! Aion ottaa mukavan asennon kotipihan keinussa ja oppia uusia ja mielenkiintoisia asioita kemiasta. Syksyllä aloitan teknillisen fysiikan ja matematiikan opinnot Aalto-yliopistossa. Mikko Karhunen, Sibelius-lukio YHTEISTYÖSSÄ MUKANA KEMIA Kemi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY
AJANKOHTAISTA Kemianteollisuuden alkuvuosi: Liikevaihto ja vienti pienenivät Öljytuotteiden hintakehitys ja Kilpilahden huoltoseisokki vetivät kemianteollisuuden liikevaihdon ja viennin arvon laskuun. Lääketeollisuuden kasvu piristi alavireistä kevätkautta. Leena Laitinen Kemianteollisuuden liikevaihto laski tammi toukokuussa 18 prosenttia edellisvuodesta samaan aikaan, kun koko teollisuuden liikevaihto laski 5 prosenttia. Kotimaan liikevaihto supistui 17 prosenttia ja tavaraviennin arvo 23 prosenttia. Pudotus johtui pitkälti öljytuotteiden hintojen laskusta ja öljyteollisuuden mittavasta huoltoseisokista Kilpilahdessa, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Öljytuotteiden viennin arvo pieneni peräti 45 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Koska öljytuotteiden osuus kemianteollisuuden koko liikevaihdosta on lähes puolet, pudotus notkauttaa koko alaa. Laskua oli myös peruskemiassa sekä muovi- ja kumituotteissa. Valopilkkuna on lääketeollisuus, jonka viennin arvo kasvoi tammi toukokuussa 21 prosenttia ja jonka hinnat ovat muista kemian tuotteista poiketen nousussa. Lääketeollisuuden osuus kemianteollisuuden viennistä nousi alkuvuonna 7:stä lähes 11 prosenttiin. Suomessa toimivat lääketeollisuusyritykset ovat Lepän mukaan onnistuneet vahvoilla erikoistuotteillaan. Koko 2000-luvun jatkuneen kasvun taustalla vaikuttaa myös väestön ikääntyminen. Kemianteollisuuden uudet tilaukset ovat loivassa laskussa ja suhdannearviot varovaisia. Heikentyneistä tunnusluvuista huolimatta kemianteollisuuden investointien ennakoidaan kasvavan viime vuodesta. Vireillä on useita merkittäviä, jo aiemmin päätettyjä investointiprojekteja. Muun muassa Neste, Borealis Polymers, Lääketeollisuus on kasvattanut koko 2000-luvun osuuttaan Suomen kemianteollisuuden arvonlisäyksestä. Yara, Bayer, Gasum, Kemira ja Orion investoivat tänä vuonna yhteensä satoja miljoonia euroja tuotantoon, tutkimukseen ja kehitykseen. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen pettymys Kemianteollisuus pettyi yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen. Sen mukaan sopimus olisi toteutuessaan parantanut nopeasti vientiteollisuuden kilpailukykyä. Kemianteollisuus investoi Suomeen vuositasolla noin miljardi euroa, ja ala on toistaiseksi säilyttänyt pääomatasonsa ja työpaikkansa. Vienti ja liikevaihto Kemianteollisuuden ovat kuitenkin kuluvana vuonna liikevaihto 25 miljardia Kumituotteet 3,8 % Muovituotteet 9,1 % Öljytuotteet 48,6 % Yhteensä 24,7 mrd. euroa (2013) 2500 2000 1500 1000 500 0 Muut 7,8 % Peruskemia Kumi- ja muovituotteet Lääketeollisuus Öljynjalostus Lääketeollisuuden arvonlisäys käyvin hinnoin EUR 1,3 mrd Peruskemia 21,4 % Maalit ja lakat 2,1 % Lääkkeet 6,8 % Pesuaineet ja kosmetiikka 0,4 % Lääketeollisuuden arvonlisäys kasvussa *Arvonlisäys, brutto vuoden 2010 perushintaan, milj. euroa laskeneet. Vain kilpailukyvyn ja investointien kautta työpaikat ja tuotanto säilyvät Suomessa, Timo Leppä sanoo ja peräänkuuluttaa vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä. Investointipäätöksiä tehtäessä tärkeitä ovat vähintään kilpailijamaiden tasolla oleva kustannusrakenne, tuottavuuden jatkuva parantaminen ja uusiin toimintatapoihin kannustava toimintakulttuuri. Suuri osa näistä asioista voidaan sopia kansallisella tasolla. Kemianteollisuuden liikevaihto oli noin 25 miljardia euroa vuonna 2013 ja alan osuus Suomen teollisuustuotannosta noin neljännes. Ala työllistää suoraan Suomessa 34 000 henkeä, muissa maissa noin 30 000 henkeä. Kemianteollisuuden liikevaihto 25 miljardia Lähde: Tilastokeskus Öljytuotteiden hinnanlasku on painanut alas koko kemianteollisuuden liikevaihtoa, josta 18.8.2015 lähes puolet tulee öljytuotteista. Peruskemikaalien osuus on yli viidennes. Lääketeollisuuden arvonlisäys kasvussa Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 9 Kuvat: Kemianteollisuus ry 20 KEMIA 5/2015 18.8.2015 12