Kaupunginhallitus, julkinen 428 07.12.2009 Tekninen lautakunta 7 12.01.2010 Tekninen lautakunta 15 03.02.2010

Kaupunginhallitus, julkinen 428 07.12.2009 Tekninen lautakunta 7 12.01.2010 Tekninen lautakunta 15 03.02.2010 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 25/111502/2010 KHALL 428 Sammakkokangas Oy on pyytänyt Äänekosken kaupunkia harkitsemaan osakkuutta yhtiössä. Sammakkokangas Oy toivoo saavansa kaupungin päätöksen asiasta vuoden 2009 aikana. Asiaa on valmisteltu työryhmässä, johon ovat kuuluneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olli Vertainen, ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kimmo Tuikka, kaupunginjohtaja Hannu Javanainen, johtava ympäristötarkastaja Joni Kurkela ja tekninen johtaja Jarmo Latvala. Työryhmä on tutustunut Lassila & Tikanoja Oy:n toimintaan Äänekoskella, Sammakkokangas Oy:n toimintaan Saarijärvellä, Äänevoima Oy:n toimintaan Äänekoskella sekä Mustankorkea Oy:n toimintaan Jyväskylässä. Äänekosken jätehuolto yhtenäistettiin heinäkuun alusta 2008, josta lähtien koko kunnassa on ollut käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa järjestelmässä asiakkaat kilpailuttavat jätteenkuljetuksen itse. Kuljetusta hoitaa käytännössä kokonaisuudessaan Lassila & Tikanoja Oy. Yhdyskunta- ja biojätteen käsittely on kilpailutettu kaupungin toimesta vuosittain ja viime vuodet jätteenkäsittely on tapahtunut Sammakkokangas Oy:n jätteenkäsittelykeskuksessa Saarijärvellä. Kilpailutus on koskenut kaupungin vastuulla olevaa yhdyskunta- ja biojätettä. Sammakkokangas Oy on kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kunnan vuonna 2003 perustama jätehuoltoyhtiö, jonka varsinainen toiminta alkoi vuoden 2004 alusta. Yhtiö hoitaa viiden kunnan (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi ja Saarijärvi) jätehuollon palvelutehtävät. Kaksi osakaskuntaa (Pihtipudas ja Viitasaari) hoitavat jätehuoltonsa itse, mutta toimittavat loppusijoitettavan jätteen Sammakkokankaan jätekeskukseen. Yhtiö kattaa kaikki menonsa jätehuollosta kerättävillä maksuilla. Osakaskunnat ovat sijoittaneet yhtiöön osakepääoman verran ja antaneet takauksen investointilainoille. Yhtiö ei tulouta voitoista osinkoa kunnille. Mahdolliset tuotot käytetään ensisijaisesti jätehuollon kehittämiseen ja toissijaisesti jätemaksujen alentamiseen. Yhtiön nykyisellä toiminta-alueella Äänekoski mukaan lukien on noin 53 000 asukasta. Jätekeskuksessa käsitellään vuosittain 25 000-30 000 tonnia jätettä. Hyötykäyttöasteeksi yhtiö ilmoittaa täyden palvelun kuntien osalta 41 % ja kaikkien kuntien osalta 28 % (Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Äänekoskelta tulee lähes täysin loppusijoitettavaa jätettä, josta

hyödynnettävät jätelajit on jo eroteltu pois). Biojäte kompostoidaan aumakompostissa ja hyödynnetään loppusijoituspaikan maisemoinnissa. Sammakkokangas Oy:llä on edessä investoinnit koskien loppusijoituspaikan laajentamista. Laajennustarve riippuu siitä, miten paljon jätettä alueelle tullaan loppusijoittamaan. Äänekosken jätteet muodostavat tällä hetkellä suuren osan loppusijoitettavasta jätteestä, joten yhtiön pitkänajan suunnittelun kannalta on erityisen tärkeä tietää, mihin Äänekosken jätteet jatkossa kulkeutuvat. Yhtiö näkee tulevaisuuden suunnitelmissaan Äänekosken yhtiön osakkaana. Osakkuus Sammakkokangas Oy:ssä maksaisi Äänekoskelle tällä hetkellä noin 303 000 (15,0 /asukas, osakkeen verotusarvo on tällä hetkellä 47,32 ). Maksun voisi maksaa erissä erikseen sovittavalla tavalla, osa maksusta voitaisiin maksaa jätehuollon rakenteilla, joiden arvoksi on arvioitu n. 82 500. Hallituksessa on kullakin osakaskunnalla yksi paikka, Äänekosken osalta on mahdollista neuvotella toisesta paikasta. Omistusosuus yhtiössä perustuu kunnan asukaslukuun. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 2,2 M. Osakkuus olisi mahdollista siten, että yhtiö hoitaisi palveluna koko Äänekosken jätehuollon viranomaistehtäviä lukuun ottamatta tai siten, että Äänekoskella voisi olla nykyinen järjestelmä kuitenkin siten, että yhtiössä on yhteiset käsittelytaksat ja että kunnan vastuulla oleva jäte toimitetaan Sammakkokankaan osoittamaan paikkaan. Yhtiön toiveena on, että kuljetusjärjestelmä muutettaisiin kunnan järjestämäksi. Osakaskunnat ovat perustaneet oman jätelautakunnan, jonka kotipaikkana on Saarijärvi. Viranomaistehtävät valvontaa lukuunottamatta on mahdollista siirtää jätelautakunnalle myös Äänekosken osalta. Lassila & Tikanoja on suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ollen merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. Yhtiöllä on kierrätyslaitos Teollisuuskadulla, joka eri toimintoineen työllistää tällä hetkellä noin 20 henkilöä. Yhtiö huolehtii kuljetuksen lisäksi kaupungin vastuulla olevasta ongelmajätehuollosta, hyöty- ja aluekeräyspisteiden jätteistä. Tontilla toimii myös pienerien vastaanottopiste. Hallissa käsitellään lähinnä teollisuuden ja kaupan kierrätysmateriaaleja, jotka käsittelyn jälkeen ohjataan hyötykäyttöön. Tontilla murskataan ja sekoitetaan polttoon menevä jäte (Lupaehtojen mukaan Äänevoima Oy voi polttaa 18 tonnia vuodessa erilliskerättyä REF- polttoainetta). Tällä hetkellä Äänevoima Oy polttaa alle puolet lupaehtojen sallimasta tonnimäärästä. Polttoainetta toimittavat myös muut tahot kuin Lassila & Tikanoja Oy. Lassila & Tikanoja Oy:n tavoitteena on ensisijaisesti, että kaatopaikoille menisi mahdollisimman vähän jätettä. Heidän

toimintansa perustuu jätteen uudelleenkäyttöön, kierrättämiseen materiaalina ja energiahyödyntämisenä. Yhtiön toivomus on, että kunnassa säilyy sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. Mustankorkea Oy on perustettu vuonna 1998. Osakkaana yhtiössä ovat Vapo Oy:n (55%) lisäksi Jyväskylän kaupunki, Laukaa ja Muurame. Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on 12 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin 220 000 asukasta. Käsittelykustannukset ovat samansuuruiset sekä osakkaille että asiakkaille. Toiminnalleen yhtiö hakee uutta ympäristölupaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Käytännössä yhtiö toimii alueella noin 20 vuotta. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ympäristölupapäätöksen mukaisia jätejakeita yhteensä 320 000 tonnia vuodessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 8,5 M. Mustankorkea Oy on sitoutunut toiminnassaan sertifioitujen ISO 9001- laatujärjestelmän sekä ISO 14001- ja EMASympäristöjärjestelmien toteuttamiseen. Yhtiö ilmoittaa, että jätteistä hyödynnetään jo 69 %. Kaatopaikkakaasu hyödynnetään energiantuotannossa. Saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin 1 100 omakotitaloa vuodessa. Biojätteet ja lietteet käsitellään kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytyksen jälkeen komposti ohjataan hyötykäyttöön, osa tuotteistettuna tavarana. Alueelle on rakennettu muutama vuosi sitten hyötyjätteiden käsittelyterminaali, jonne vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja - pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsitelty hyötyjäte toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Mustankorkea Oy on valmis tarjoamaan palvelujaan Äänekosken kaupungille ja valmis neuvottelemaan myös osakkuudesta. Jätelain uudistusta pohtii tällä hetkellä JÄLKI- työryhmä. Sen tehtävänä on tehdä tämän vuoden loppuun mennessä eduskunnalle esitys uudesta jätelaista. Uuden jätelain tärkein asia on linjata yhdyskuntajätehuollon vastuut ja velvollisuudet kuntien osalta. Ympäristöministeriö on mm. tehnyt esityksen, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus jäisi pois uudesta jätelaista. Asiasta käydään kiivas ja tulinen keskustelu, sillä vastapuoli on täysin eri mieltä. Uusi laki astuu voimaan näillä näkymin vuoden 2011 alusta. Iso kysymys osakkuudesta päätettäessä on kuljetusjärjestelmästä päättäminen.

Kaupunginjohtajan ehdotus: Nykyinen jätehuoltojärjestelmä on siis ollut käytössä koko Äänekoskea koskevana kesästä 2008 lähtien eli vähän yli vuoden. Järjestelmän rakentaminen on jatkunut tähän päivään saakka ja jatkuu vielä hyöty- ja aluekeräyspisteiden muutoksilla. Sumiaisten pienjäteasemaa siirretään parhaillaan toiseen paikkaan. Tällä hetkellä on menossa pienimuotoinen kokeilu energiajätteen keräilyn osalla. Kokeilun tarkoituksena on kerätä tietoa energiajätteen määrästä suhteessa kuivajätteeseen. Jätehuollon kehittyminen/tulevaisuuden arviointi on vaikeaa, koska ratkaisujen löytyminen on hidasta erityisesti siltä osin kuin on kysymys hyötyjätteen määrän kasvusta joko uudelleen käytön, kierrättämisen materiaalina tai energiahyödyntämisen kautta, polton lisääntymisestä ja sitä kautta jätteenkäsittelykeskuksiin tulevan loppusijoitettava jätteen määrästä. Tästä seurauksena on kysymys jätehuoltoyhtiöiden taloudesta ja sitä kautta asiakkailta perittävistä maksuista. Yksi jätehuoltoyhtiö pystyisi hoitamaan koko Keski-Suomen yhdyskunta- ja biojätteen käsittelyn, jolloin suuren asiakasmäärän johdosta maksuihin ei kohdistuisi niin suuria paineita. Yhden yhtiön malli ei ole kuitenkaan tällä hetkellä ajankohtainen. Valmistelevassa työryhmässä on pohdittu eri järjestelmien vertailuna mm. jätehuoltomaksuja, työpaikkojen määrää/säilymistä, kuljetusjärjestelmää, tiedonsaantia/tilastotietoja, päätösvaltaa, toiminnan ammattimaisuutta verrattuna omaan toimintaan, osakkuuden hintaa ja jätehuollon tulevaisuutta. Työryhmän tarkoituksena on tuoda asia kaupunginhallituksen käsittelyyn 18.1.2010, jota ennen pyydetään ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot asiasta. Työryhmä pyytää kaupunginhallitukselta valtuutta neuvotella osakkuudesta, jotta ennen päätöksentekoa olisi mahdollisimman oikeat tiedot käytettävissä ja pystyttäisiin tekemään vertailu hintalaskelmineen nykymallin ja osakkuusmallin välillä. (valmistelu tekninen johtaja Jarmo Latvala puh. 020 632 3440) Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työryhmän neuvottelemaan osakkuudesta jätehuoltoyhtiössä ja pyytää ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot työryhmän vuoden 2009 loppuun mennessä tekemästä vertailusta nykymallin ja osakkuusmallin välillä siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa 18.1.2010. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -

TELA 7 Kaupunginhallituksen asettama työryhmä päätti kokouksessaan 18.12.2009, että asiaa käsitellään ennen lautakuntien lausuntoa asian monimuotoisuuden ja kauaskantoisten seurausten vuoksi puolueiden ryhmäkokouksissa. Ryhmät kokoontuvat seuraavan kerran kaupunginhallituksen kokouksen 18.1.2010 alla. Teknisen johtajan ehdotus: Jotta jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuvaihtoehdot tulisivat käsitellyiksi myös teknisessä lautakunnassa sekä ympäristölautakunnassa riittävän hyvin niin sovittiin, että lautakunnat käyvät asiasta alustavan keskustelun ennen varsinaista päätösesitys- ja lausuntokäsittelyä. Oheismateriaalina on eri vaihtoehdoista tehty vertailu. Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 on luettavissa osoitteessa www.ymparisto.fi/ksu>ympäristönsuojelu>jätteet ja jätehuolto. Lisätietoja Jarmo Latvala puh 020 632 3340. Keskustellaan käsiteltävänä olevasta asiasta ja määritellään suuntaviivat seuraavassa kokouksessa annettavalle päätösesitykselle ottaen huomioon teknisen lautakunnan tehtävä. Tekninen lautakunta päättää jätelakiin liittyvistä toteuttamistehtävistä eli kuljetuksen, hyödyntämisen ja käsittelyn järjestämisestä sekä järjestämistä koskevista maksuista ja kunnallisista jätehuoltomääräyksistä. Hallitus ja valtuusto päättävät osakkuuksiin liittyvistä asioista ja ympäristölautakunnan tehtävänä on jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta. Päätös: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian seuraavaan kokoukseen. - - - - - Jätehuollon esimies Raimo Eklund selosti asiaa lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 18.15. - - - TELA 15 Asiaa käsiteltiin teknisen lautakunnan edellisessä kokouksessa jossa luotiin suuntaviivoja tehtävälle päätösesitykselle. Työryhmän tekemässä vertailussa on pohdittu lähinnä kolmea eri vaihtoehtoa: nykymalli: jätteen käsittely kilpailutetaan,käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa asiakkaat tekevät itse sopimuksen kuljetusyrittäjän kanssa, pienjäteasemat Äänekoskella, Konginkankaalla sekä Sumiaisissa.

osakkuusmalli 1: sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jätteen käsitte ly osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuksessa, pienjä teasemat kuten nykymallissa. osakkuusmalli 2: täyden palvelun osakkuus osakkuusyhtiössä, kunnan järjestämä jätteenkuljetus (annettu yhtiön hoidettavaksi), jätteenkäsittely osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuksessa, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, pienjäteasema nykyisten lisäksi myös Suolahdessa, kunnan on tehtävä erillinen päätös jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisesta. Päätösvalta eri malleissa jakaantuu siten, että: nykymallissa kunta päättää oman kuntansa alueella jätteenkuljetusjärjestelmästä, jätteen käsittelypaikasta, muusta palveluverkosta (pienjäteasemat, aluekeräyspisteet, hyötykeräyspisteet), jätteenkäsittelymaksuista, lausunnon antajan rooli laajemmassa jätehuoltokeskustelussa osakkuusmallissa 1 kunta päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä, palveluverkosta, jätteet toimitetaan yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaan, yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa osakkuusmallissa 2 on kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä (annettu yhtiön hoidettavaksi), jätteet yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaa, yhtiö päättää palveluverkosta (kuntaa kuullaan), yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa. Vertailussa on kysymys kunnan vastuulla olevasta yhdyskuntajätteestä (asumisen ja siihen rinnastettavan julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet). Jäljempänä tekstissä pohditaan lähinnä nykymallia ja osakkuusmallia 2, koska Sammakko kangas Oy:n tavoite on selkeästi osakkuusmalli 2. Työryhmä on erik seen vertaillut mahdollista osakkuutta myös Mustankorkea Oy:ssä. Alueellisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 kehittämistavoitteita ovat jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntämisen sekä rakentamisen materiaalitehokkuuden lisääminen tuhkan (teollisuuden energiatuotannon) hyödyntämisen lisääminen laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen Tavoitteena on yhdyskuntajätteen osalta on, että jätteestä

kierrätetään materiaalina 50% hyödynnetään energiana 30 % loppusijoitus kaatopaikalle 20 % Muita tavoitteita yhdyskuntaliete hyödynnetään 99 %:sti rakentamisen jätteiden hyötykäyttöaste tavoittelee 70 % Tehdyn vertailun (jaettu edellisessä kokouksessa) perusteella voidaan todeta, että nykymal lissa jätehuollon kustannukset (tiedot jaettu edellisessä kokoukses sa) ovat tällä hetkellä edullisemmat kuin osakkuusmallissa. Nyky mallin jätehuoltoon kohdistuvat maksut ovat kilpailukykyisiä myös seutukunnalla ja valtakunnallisesti. Tarvittavat investoinnit kaupun gin osalta ovat nyt ja jatkossa pieniä. Jätehuolto toimii järkevästi ja pystyy hyödyntämään paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet (kier rätyslaitos ja polttoon hyväksytty kattilalaitos). Uudistettu taksara kenne mahdollistaa järkevien jätehuoltoratkaisujen käyttöönoton ai kaisempaa nopeammin. Jätehuoltomääräyksiä muuttamalla on mm. mahdollisuus saada pikaisesti käyntiin (kokeilu on käynnissä ) ener giajakeen keräily kunnassa ja sitä kautta vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Asiakkaille syntyy mahdollisuus säästää käsittelykustannuksissa. Yleisellä tasolla jätehuollon kustannukset nousevat jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Asiakkaat/asukkaat eivät ole ilmaisseet tyytymättömyyttä nykyiseen järjestelmään. Paikallinen yrittäjä on panostanut jätehuollon rakenteisiin. Yrittäjällä on ollut jätehuollon kehit täjän rooli, kaupunki on ollut palvelujen ostajan roolissa. Toiminta on valtakunnallisen ja maakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaista. Päätoimintamallina on jätteen uudelleenkäyttö, kierrättä minen materiaalina ja energiahyödyntäminen siten, että kaatopaikal le menisi mahdollisimman vähän jätettä. Kierrätyslaitos Teollisuuskadulla työllistää muine toimintoineen 20 henkilöä. Nykymallissa työpaikat säilynevät varmimmin seudulla. Nykymallissa on mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkäsittely muutaman vuoden jaksoissa ja va lita joko edullisin tai kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kul jetusjärjestelmä on mahdollisuus muuttaa kunnan järjestämäksi, jos nykyinen järjestelmä ei toimi ja hinnat nousevat kohtuuttomasti. Nykyjärjestelmä on haavoittuva kunnan päässä johtuen pienestä henkilöstömäärästä. Kilpailutettavien kokonaisuuksien määritteleminen toimivaa järjestelmää särkemättä ei ole helppoa. Nykymallissa toiminta jatkuu samantyyppisenä eteenpäin, energiaja-

keen keräily otetaan laa jemmin käyttöön ja sitä kautta erilliskerätyn polttojakeen määrä kas vaa, tuo asiakkaille säästöä käsittelymaksuissa. Jätteenkäsittelypai kat kilpailutetaan useamman vuoden sopimuksilla, loppusijoitukseen menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Toimintamallis sa ei tule erityisempiä ongelmia, koska jätteelle löytyy näillä näkymin aina käsittelypaikka kohtuulliseen hintatasoon. Äänekoskella erillis kerätään todennäköisesti jatkossakin energiajaetta, koska Äänevoi ma Oy:llä on lupa polttaa REF- polttoainetta. Mahdollisen lopun jät teen massapoltto tai loppusijoitus riippuu käsittelypaikan ratkaisuis ta. Kaupunki sijoittaa pieniä määrärahoja jätehuollon investointeihin. Nykymalli kannattaa valita - jos halutaan edelleen kehittää jätehuoltoa yhdessä paikallisen yrityksen kanssa hankintalain henki huomioiden - jos halutaan säilyttää nykyinen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan nopeasti vähentää loppusijoitukseen menevän jätteen määrää energiajakeen keräilyn avulla (polttomahdollisuus ja kierrätyslaitos kunnassa olemassa), jolloin asiakkaalla on mahdollisuus saada säästöä jätteenkäsittelykustannuksissa - jos halutaan varmistaa alan työpaikkojen säilyminen seudulla - jos halutaan itse päättää jätehuollon järjestämisestä Äänekoskella - jos halutaan käyttää ostopalveluja jätteenkäsittelyssä Sammakkokangas Oy:llä on 1 350 000 :n investointitarpeet kolmen lähivuoden aikana ja entistä investointilainaa on 1 073 000 jäljellä. Sammakkokangas Oy on sopiva jätteen loppusijoituspaikka mutta sen mahdollisuudet vasta ta tulevaisuuden jätehuoltoratkaisuihin, jotka liittyvät kierrättämiseen ja polttoon, ovat pienet vähäisestä asukas/asiakasmäärästä (35 000-55 000) ja sijainnista (logistiikka) johtuen. Osakkuus mahdollistaa osallistumisen laajemman alueen päätöksentekoon jätehuoltoasiois sa (hallituksessa 1-2 paikkaa). Asiakkaisiin nähden osakkuus ei pys ty tarjoamaan edullisempia maksuja nykyjärjestelmään verrattuna. Osakkuusmallissa vaikutus kaupungin henkilöstöön on se, että lähtökohtaisesti jätehuollon esimies siirtyisi yhtiön palvelukseen ja puolikkaan toimistohenkilön työpanos siirtyy muihin kaupungin tehtäviin. Osakkuusmallissa yhtiö pyrkii edelleen laajentamaan toiminta-aluettaan ja yhtiöllä on koko naisvastuu osakaskuntien jätehuollon järjestämisessä Yhtiö kilpailut taa kuljetukset, joten kuljetusyritys saattaa muuttua. Kuljetuksen kil pailutus saattaa tuoda kuljetuskustannuksiin säästöjä (ei varmuutta). Käsittelyn osalla on pohdittavana kustannuksiltaan järkevin jätteen polton vaihtoehto, onko se massapoltto jossain arinakattilassa (Ou lu, Vaasa, Tampere, Riihimäki) vai ener-

giajakeen erilliskeräily, jolloin Äänevoima Oy:n kattila polttopaikkana tulee kysymykseen. Loppusi joitettavan jätteen määrä vähenee todennäköisesti hitaammin kuin nykymallissa. Yhtiö investoi jätteenkäsittelykeskukseen esitetyllä ta valla, maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Yhtiön rooli muuttuu enemmän jätteen keräilijän ja välit täjän rooliksi. Kenties jätteenkäsittelykeskus toimii jätteen loppusijoi tuspaikkana laajemman alueen tarpei siin, kenties jatkossa syntyy laajempialainen jätehuoltoyhtiö maa kuntaan, Osakkuusmalli kannattaa valita - jos halutaan jätehuollon toteuttamisvastuu kuntien omistaman yhtiön haltuun - jos halutaan olla päättämässä laajemman alueen jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuista ja ottaa vastuuta niistä päätöksistä - jos halutaan kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan siirtää jätehuoltoasiat (viranomaisvalvontaa lukuun ottamatta) yhteisen jätelautakunnan päätettäväksi Teknisen johtajan ehdotus: Asiaa ei ole tarkoitus jatkossa käsitellä kovin useasti, joten päätös on tehtävä lähitulevaisuut ta ajatellen ja päätöksentekoon palataan vasta kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttumassa tai päättäjät muuten päättävät ottaa asian käsittelyyn. Kaupungin/asiakkaiden/asukkaiden omista lähtökohdista ei ole tässä vaiheessa syytä vaih taa toimivaa jätehuoltojärjestelmää. Osakkuus ei tuo tällä hetkellä sellaista kehitystä jätehuoltoon, mitä nykymallilla ei saavutettaisi ja josta olisi hyötyä äänekoskelaisille. Osakkuus on mielekästä siinä vaiheessa kun on kysymys riittävän väestö/asiakaspohjan ( 200 000-300 000) omaavasta kuntien omistamasta yhtiöstä, joka pystyy vastaamaan jätehuollon tulevaisuuden haasteisiin kaikissa olosuhteissa (mm. riittävä mahdollisuus kierrättää jätettä järkevästi) Lisätietoja Jarmo Latvala puh, 020 632 3340. Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan ny kymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jäte huoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely: Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kaupunginhallituksen tulee harkita Sammakkokangas Oy:n osakkuutta, koska yhtiön osakkaana kaupunki voi aktiivisesti osallistua oman alueensa jäte-

huollon kehittämiseen, johon myös toiminnasta mahdollisesti kertyvät tuotot käytettäisiin. Muutetaan jätehuollon määräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalta. Olli Vertainen kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta eh do tuk ses ta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. EI äänestivät Olli Vertainen, Matti Markkanen, Henna Penttinen, Liisa Piispanen, Minna Tuikka ja Ville Vasko. Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen ehdotuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jä tehuollossa jatketaan ny kymallin mukaises ti si ten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjes telmä ja jätteen käsittely kil pailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinä kuun 2010 alusta al kaen. Muutetaan jäte huoltomääräyksiä si ten, et tä energiajakeen ke räily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskunta jätteen osalla. - - - - - Johtava ympäristötarkastaja Jouni Kurkela selosti asiaa lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 18.20. - - -