3. Yhteiskunnallinen osallistuminen I Kansalaisyhteiskunta Kansalaisyhteiskunnan määritelmä ja sisältö Kansalaistoiminta = ihmisen aktiivista toimintaa itsestä ulospäin, yhdessä toimien, yhteiseksi hyväksi - ihminen on aktiivinen kansalainen ja toimii konkreettisella tavalla - toiminnan tulee suuntautua itsestä poispäin ollakseen kansalaistoimintaa - toimitaan eri tavoin yhdessä muiden ihmisten kanssa yhteiseksi, ei omaksi hyödyks - yhteisöllinen ulottuvuus - tärkein osa kansalaisjärjestöissä = rekisteröidyt yhteisöt Suomalainen kansalaisyhteiskunta koostuu mm. seuraavista asioista: - kansalaistoiminta - järjestötoiminta - kirkkokunnat ja uskonnolliset järjestöt - ammattiyhdistystoiminta - puolueet - pienimuotoinen osuustoiminta - säätiöt - vapaa sivistystyö - kansalaistoiminta ja järjestötoiminta on Suomessa luonnollinen osa kansalaisyhteiskuntaa - muodostavat Suomessa volyymiltaan ja merkitykseltään kansalaisyhteiskunnan ytimen
II Vaalit edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset käyttävät valtiollista valtaa äänestämällä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui Suomessa vuonna 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Suomi oli edelläkävijä yleisessä äänioikeudessa äänioikeus ja vaalikelpoisuus myös naisille (ensimmäinen eurooppalainen maa) huom! kyse nimenomaan oikeudesta eikä velvollisuudesta Suomessa jokaisella, viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneellä yleisiä vaaleja: - eduskuntavaalit (joka 4. vuosi edellisen kerran keväällä 2015) - kuntavaalit (joka 4. vuosi, seuraavat vaalit syksyllä 2016) - presidentinvaalit = suora kaksivaiheinen kansanvaali (joka 6. vuosi seuraavat vaalit 2018) - europarlamenttivaalit (joka 5. vuosi edelliset vaalit toukokuussa 2014) - neuvoa-antava kansanäänestys (edellisen kerran 1994 Suomen EU-jäsenyydestä) vaalit järjestetään tietyn kriteerien mukaisesti vaalisalaisuuden turvaamien tärkeää äänioikeuden voi menettää - vaalivilpillä tai tuomioistuimen päätöksellä, kun henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu Suomessa käytössä suhteellinen vaalitapa vaalitulos lasketaan Suomessa d Hondtin menetelmällä poikkeuksena presidentin vaalit, jotka ovat enemmistövaalit Ehdokkaita voivat Suomessa asettaa: 1. Rekisteröidyt poliittiset puolueet 2. Valitsijayhdistykset - kuntavaalit = 20 - eduskuntavaalit = 200 - EU-vaalit = 2000 - presidentinvaalit = 20 000 Esimerkki X alueen vaalituloksesta: A PUOLUE ehdokas / äänimäärä / vertausluku B PUOLUE ehdokas / äänimäärä / vertausluku C PUOLUE ehdokas / äänimäärä / vertausluku VAALILIITTO DE ehdokas / äänimäärä / vertausluku Aa 6 = 20 Ba 40 = 44 Ca 7 = 12 DEa 10 = 23 Ab 5 = 10 Bb 3 = 22 Cb 13 = 30 DEb 30 = 46 Ac 2 = 4 Bc 1 = 14,67 Cc 12 = 20 DEc 3 = 15.33 Ad 4 = 6.67 Cd 20 = 60 DEd 3 = 15.33 Ae 3 = 5 Ce 8 = 15 YHT: 20 YHT: 44 YHT: 60 YHT: 46 Tehtäviä: Ketkä kuusi valitaan X alueen valtuustoon? Tarkastele tulosta, mitä huonoja ja mitä hyviä puolia suhteellisessa vaalitavassa on?
Vaalipiirit vaaleja varten maa jaetaan vaalipiireihin erilaisissa vaaleissa käytössä eri vaalipiirit - kuntavaaleissa = kunta - eduskuntavaaleissa = maakunta - presidentinvaaleissa = koko maa - eu-vaaleissa = koko maa eduskuntavaaleissa 13 vaalipiiriä lähinnä maakuntajaon mukaisesti kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja Eduskuntavaalien vaalipiirit 01 Helsingin 02 Uudenmaan 03 Varsinais-Suomen 04 Satakunnan 05 Ahvenanmaan maakunnan 06 Hämeen 07 Pirkanmaan 08 Kaakkois-Suomen 09 Savo-Karjalan 10 Vaasan 11 Keski-Suomen 12 Oulun 13 Lapin Millaiset ihmiset äänestävät ja millaiset taas jättävät äänestämättä?
III Puolueet Puolue = Ideologisesti järjestäytynyt joukkojärjestö, joka ajaa kannattajilleen aineellista että aineetonta etua mm. SDP, Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus, Vihreät poliittiset puolueet syntyivät teollistumisen rikkoessa perinteisen sääty-yhteiskunnan 1800-luvun lopulla Suomen ensimmäiset puolueet olivat ns. kielipuolueita aikaisemmin ihmiset kuuluivat eri säätyihin tavallisella kansalla (enemmistöllä) ei ollut oikeutta osallistua päätöksentekoon teollistuminen synnytti työväenluokan rikkoi näin sääty-yhteiskunnan syntyi mm. työväenpuolueita, jotka ajoivat työväestön etuja suomalaisen yhteiskunnan politisoitumisen perinne lähtee luokkayhteiskunnasta, jossa voimakas sosialistinen (omistajuussuhteisiin perustuva) leima: työväestö, proletariaatti porvarit, omistajat VASEMMISTO OIKEISTO Suomessa monet puolueet syntyivät ensimmäisen sortokauden aikaisessa ja jälkeisessä murroksessa noin vuosina1899-1908 Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 1907 Suomen suurimmat puolueet (eduskuntapuolueet): Tehtävä: Selvitä puolueisiin liittyvät seuraavat asiat: - puolueen perustaminen - periaate - kannattajakunta - kannatusluvut (tuoreimmat) - puolueen puheenjohtaja - hallitus- / oppositiopuolue Suomen Keskusta
Perussuomalaiset Kansallinen Kokoomus
Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP) Vihreät
Vasemmistoliitto Ruotsalainen Kansanpuolue
Kristillisdemokraattinen puolue (KD) Puoluerekisterissä olevat puolueet (10) rekisteröimisjärjestyksessä: Puoluerekisterissä olevat puolueet (10) rekisteröimisjärjestyksessä: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. Rekisteröity 1.2.1969. Osoite: Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki Puh. (09) 478 988 Fax (09) 712 752 palaute(at)sdp.fi www.sdp.fi Suomen Keskusta r.p., ruotsiksi Centern i Finland r.p. Rekisteröity 1.2.1969. Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Puh. 010 289 7000 (klo 9.00-15.00) Fax 010 289 7240 puoluetoimisto(at)keskusta.fi www.keskusta.fi Kansallinen Kokoomus r.p., ruotsiksi Samlingspartiet r.p. Rekisteröity 1.2.1969. Osoite: Kansakoulukuja 3A, 2. kerros, 00100 Helsinki Puh. 020 74 88488 Fax 020 74 88505 info(at)kokoomus.fi www.kokoomus.fi Svenska folkpartiet i Finland r.p., Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p. Rekisteröity 1.2.1969. Adress/Osoite: PB 430, Simonsgatan 8 A, 00101 Helsingfors PL 430, Simonkatu 8 A, 00101 Helsinki Puh. (09) 693 070 Fax (09) 693 1968 info(at)sfp.fi www.sfp.fi/fi Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. Rekisteröity 7.7.1970. Osoite: Karjalankatu 2 C, 7. krs., 00520 Helsinki Puh. (09) 3488 2200 Fax (09) 3488 2228 kd(at)kd.fi www.kd.fi Vihreä liitto r.p., ruotsiksi Gröna förbundet r.p., saameksi Ruona lihttu r.b. Rekisteröity 9.8.1988. Osoite: Fredrikinkatu 33 A, 3. krs., 00120 Helsinki Puh. (09) 5860 4160 Fax (09) 5860 4161 vihreat(at)vihreat.fi www.vihreat.fi
Vasemmistoliitto r.p., ruotsiksi Vänsterförbundet r.p. Rekisteröity 12.6.1990 Osoite: Lintulahdenkatu 10, 3. krs., 00500 Helsinki Puh. 020 773 7700 vas(at)vasemmistoliitto.fi www.vasemmisto.fi Perussuomalaiset r.p., Sannfinländarna r.p. Rekisteröity 13.10.1995. Osoite: Yrjönkatu 8-10 B, 25, 00120 Helsinki Puh. (09) 020 7430 800 Fax (09) 020 7430 801 puoluetoimisto(at)perussuomalaiset.fi www.perussuomalaiset.fi IV Etujärjestöt = yhdistys, järjestö tai muu organisaatio, joka ajaa jäsentensä etuja tärkeimpiä ovat ammattiyhdistykset etujärjestöjä kutsutaan myös painostusjärjestöiksi Suomen Kommunistinen Puolue - Finlands Kommunistiska Parti r.p. Rekisteröity 8.12.2011 Osoite: Hitsaajankatu 9 A, 6.krs, 00810 Helsinki Puh. (09) 7743 8150 Fax (09) 7743 8160 skp(at)skp.fi www.skp.fi Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p., Kommunistiska Arbetarpartiet - För Fred och Socialism r.p. Rekisteröity 13.8.2012 Osoite: Tikkuraitti 11 A, 01300 Vantaa Puh. (09) 8571 022 Fax (09) 8573 097 ktp(at)ktpkom.fi www.ktpkom.fi/ Työntekijäpuolen keskusliitot: Suomen Ammattiliitojen keskusliitto SAK - jäseniä noin miljoona, ammattiliittoja 21 (merkittävimmät metalli- ja paperiliitot, suurimmat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM) Suomen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK - jäseniä yli 600 000, jäsenliittoja 17 (suurin Tehy) Korkeakoulutettujen ammatillinen keskusjärjestö AKAVA - jäseniä yli 500 000, jäsenliittoja 35 (suurin OAJ) Työnantajien keskusjärjestöt: Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) - tavoitteena parantaa yritysten kilpailukykyä - yrityksiä 16 000, jäsenliittoja 27 - yritysten alaisuuteen kuuluu lähes miljoona työntekijää valtio, kunnat ja kirkko Suomi on järjestäytynyt maa lähes kaikki työntekijät ja työnantajat ovat järjestäytyneet työtekijöiden järjestymisaste on Suomessa korkea = 75 prosenttia (vain Ruotsissa korkeampi, 81 prosenttia) etujärjestöt ajavat osapuolten etuja työntekijöiden tärkein etu on PALKKA (työntekijöiden tavoitteena on mahdollisimman suuri palkka) työnantajan etu on yrittää pitää työvoimakustannukset mahdollisimman alhaalla ristiriita työnantajien ja työntekijöiden välille palkat ovat kansantalouden tärkein tulosektori = noin 70 prosenttia kansantulosta työn tekeminen on Suomessa kallista 2000-luvulla alkoi ns. Kiina-ilmiö kustannustason laskemiseksi työmarkkinajärjestöillä on Suomessa perinteisesti paljon valtaa vaikka Suomessa etujärjestöt eivät osallistu poliittisten puolueiden tapaan mm. vaaleihin, kutsutaan maamme käytäntöä korporatismiksi = järjestelmä, jossa etujärjestöt osallistuvat poliittisten vallankäyttäjien kanssa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Tuposta raamiratkaisuun Tupo eli tulopoliittisessa kokonaisratkaisu tehtiin Suomessa vuosina 1969-2008 tuponeuvotteluissa sovittiin palkansaajien palkan sekä muiden työehtojen yleisistä muutoksista mm. palkankorotuksista tavoitteena oli turvata talouskasvu ja vähentää työttömyyttä yleensä kaksivuotisia neuvotteluissa olivat osapuolina työnantaja- ja työntekijäliittojen keskusjärjestöt hallituksen veroratkaisut vaikuttivat kuitenkin tupo-sopimuksiin palkansaajajärjestöjen tavoite on parantaa jäsenistönsä palkka-, loma-, työaika- ja muita etuja työnantajat, joita ovat myös valtio ja kunnat, yrittävät pitää henkilöstökulut mahdollisimman alhaalla työnantajapuoli kritisoi tupoa siitä että se heikensi Suomen kilpailukykyä työntekijäliitot ja työnantajaliitot muokkasivat tupon työehto-, virkaehto- ja toimiehtosopimuksiksi liittokierros työntekijät ja työnantaja tekevät keskenään työsopimuksen jos sopimukseen ei päästä voi alkaa työtaistelu nykyisin myös paikallinen sopimuksenteko on lisääntynyt joustoja, mutta myös etujen poistamista syksyllä 2011 työmarkkinakeskusjärjestöt päätyivät tupon sijasta raamisopimukseen syksyllä 2013 edellisen kerran sopimus sisälsi palkankorotusraamin ja työelämän laatua koskevia parannuksia tavoitteena on lisätä palkansaajien ostovoimaa ja työllisyyttä sekä luoda ennustettavuutta talouteen työmarkkinajärjestöt hylkäsivät yhteiskuntasopimuksen elokuussa 2015
Suomalainen sopimusjärjestelmä: Työpaikka: työnantaja työntekijä = työsopimus Liitto: työnantajien liitot työntekijöiden liitot = työehto- tai virkaehtosopimus Keskusjärjestöt: työnantajien keskusjärjestöt palkansaajien keskusjärjestöt = raamisopimus - neuvotteluihin osallistuu tarvittaessa valtakunnansovittelija, hallitus ja eduskunta V Kansalaisjärjestöt ja yhteiskunnalliset liikkeet demokratiassa tärkeä vapaus on osallistumisoikeus ja yhdistymisvapaus Suomessa on mahdollisuus perustaa yhdistys vapaasti, kokoontua vapaasti ja osallistua mielenosoituksiin ainoa rajoittava tekijä on rikollinen toiminta rajat kuitenkin hyvin häilyviä mm. moottoripyöräkerhot nykyisin yhä useamman kansalaisen aktiivisuus suuntautuu puolueiden sijasta erilaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin - ympäristö - rauha - globalisaatio - tasa-arvo - ulkonäkö - nuorten asiat - sananvapaus - maanpuolustus jne yhteinen tekijä liikkeille: - yhteiskuntaan pyritään vaikuttamaan suoraan ohi puolueiden voivat painostaa poliittisia päättäjiä vaikuttavat poliittisiin päätöksiin luomalla uusia toimintamalleja ja käytäntöjä mm. 1970-luvun Saksassa syntynyt vihreä liike, josta kehittyi 1980-luvulla puolue nykyisin ympäristön tilan parantaminen, vihreät arvot, kestäväkehitys jne. ovat politiikassa normaalikäytäntöjä nuoret uskovat enemmän suoraan vaikuttamiseen mm. itsensä kehittämiseen kuin puolueissa toimimiseen Sosiaalinen ja sovinnainen osallistuminen: itsensä kehittäminen ja vapaa-ajan viettäminen mm. urheiluseurat Kansainväliset järjestöt: vanhin Punainen Risti (Suomessa SPR) muita: Greenpeace, Amnesty International, WWF, UNICEF Kapinalliset: liikkeiden tavoitteena on järkyttää yhteiskuntaa eri tavoin protesti valtaapitäviä vastaan
toimintaan liittyy myös anarkia = taloudellisista ja poliittisista valtaa vastustava ja yms. järjestäytyneistä organisaatioista vapaa, ääriliberalistinen toimintatapa mm. esivallan vastustaminen äärimuodoissaan väkivaltaiskut ja terrorismi Tehtävä: Millainen on yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisen tulevaisuus?