Kesäposti. Asikkalan kunnan. Opastettu kalaretki Päijänteellä Valokuituverkko Asikkalaan Iso-Äiniölle luontokeskus. Asikkalan kesä 2012

Asikkalan kunnan Kesäposti 2012 Asikkalan kesä 2012 Kanavajuhlat Kaarnalaivakisat Kylätapahtumat Kesäfoorumi Anianpellon markkinat Opastettu kalaretki Päijänteellä Valokuituverkko Asikkalaan Iso-Äiniölle luontokeskus ja lintutorni

Vääksyn palvelutaksi Taksikuljetukset 1-8 hlö Invakuljetukset Paarikuljetukset Sopimusajot Puhelin: 050-515 0112 ASIKKALAN KUNNAN KESÄPOSTI JULKAISIJA Asikkalan kunta Kehittämislautakunta TOIMITUSKUNTA Asikkalan kunta: Katri Keminen, Kari Kitala, Katriina Nikula, Merja Palokangas Vapaa-ajanasukasneuvottelukunta: Pirjo Salakka, Esa Norhomaa Kylät ja kyläyhdistykset: Raimo Salmela, Äinää Hannu Markkanen, Urajärvi Päivi Liikamaa, Kurhila-Hillilä Heikki Lagom, Kalkkinen TAITTO Päivi Liikamaa paivi.liikamaa@phnet.fi PAINO N-Paino, Lahti, 2012 Sisältö Tapahtumakalenteri 4 Päijännetalon kesänäyttelyt 6 Urajärven kartanon kunnostus loppusuoralla 7 Opastettu kalaretki voi olla kesän suurin elämys 8 Kalkkisista kansainvälisille vesille 10 Hinku mökille 12 Asikkalan uusi jäteasema on näppärä käyttää 13 Niitähän on enemmän kuin meitä! 15 Kaistaa pukkaa 16 Neuvosta jätevesineuvontaa 18 Yhteistyöllä tuulta junnujen purjeisiin 19 Iso-Äiniön luontokeskus on kesän uusi virkistyskohde 20 Kurhilan ja Hillilän yhteiset rannat ja saaret 21 Kalkkisissa on hienot kalavedet 22 Vanhan Vääksyn henki 23 Urajärven kansankynttilä 24 Muutoksen tuulia Mustjärvellä 25 Koirapuisto Vääksyyn 26 Tassulassa hoidetaan myös kesäasukkaiden lemmikit 27 Kirjastosta kesäksi luettevaa, kuunneltavaa, katsottavaa 28 Asikkalan kunnan tiedotuksia 30 Kesäpostiterveiset aurinkoisesta Asikkalasta uurelle osalle kesän saapuminen on yhtään muita vuodenaikoja väheksymättä iloinen asia. Asikkala on kesäkunta, eikä vähiten tapahtumien ja lukuisten vapaa-ajanasukkaiden sekä matkailijoiden ansiosta. Meille vakituisille asikkalalaisille talvi toimii sopivana vastapainona vauhdikkaalle kesälle. Toisin kuin suurimmassa osassa lumista maatamme, meillä vapaa parkkipaikka on helpompi löytää talvella kuin kesällä. Asikkalasta löytyy aina parkkipaikka eikä se edes maksa mitään. Lisäksi lasten ja nuorten käyttämät liikuntatilat ovat maksuttomia, samoin eläkeläisjärjestöt saavat kunnan tiloja veloituksetta käyttöönsä. Valtion ei tarvitse turvata palveluitamme. Meillä pääsee lääkäriin ja muutkin palvelut hoituvat lain säätämien aikojen puitteissa. Meillä on asiat hyvällä tolalla. Asikkala on kunta, joka saa päättää lukuisista asioistaan paikalliseen itsehallintoon nojaten. Voimme toistaiseksi itse päättää, miten järjestämme päivähoidon, opetuksen, kirjastopalvelut tai mikä on kunnan rakennusjärjestys ja mitä minnekin saa rakentaa. Huolestuttavana suuntauksena on paikallisen päätösvallan katoaminen ja oman harkintavallan heikkeneminen. Keskittävä yhteiskuntajärjestelmä ei ole kestävä ympäristön, demokratian eikä edes talouden kannalta. Tuskin on rikos, että pystymme tuottamaan laadukkaat palvelut tuhannella eurolla asukasta kohden edullisemmin kuin maan kunnat keskimäärin. Meillä on 35 valtuutettua ja jokunen jäljellä oleva viranhaltija, jotka ovat tähän tehokkuuteen syyllisiä. Demokratia on arvo itsessään, eikä sitä voi mitata rahassa. Kunnan kehittäminen on peruste kunnan itsenäisyydelle. On aivan eri asia olla syrjäinen kaupunginosa kuin täysivaltainen kunta, joka voi harjoittaa haluamaansa kaavoitusta ja maankäyttöä sekä perustaa esimerkiksi koirapuistoja ja lasten leikkipaikkoja haluamilleen paikoille. Kunnan yleinen toimivalta tarkoittaa vapaata oikeutta käyttää resurssejaan haluamiinsa asioihin ilman lainsäädännön pakkoa. Olemme panostaneet terveysliikuntaan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kaupunginosana meillä ei olisi tätä päätösvaltaa tehdä valintoja ja kohdentaa resursseja haluamallamme tavalla. Me Asikkalassa uskomme pystyvämme vastaamaan parhaiten tulevaisuuden haasteisiin itsenäisenä kuntana palvelut ja paikalliset vaikutusmahdollisuudet turvaten. Kiitän kaikkia Kesäpostin tekemiseen osallistuneita ja toivotan tämän lehden parissa kaikille vakituisille ja vapaa-ajanasukkaillemme oikein antoisaa kesää ja mukavaa loppuvuotta! Juri Nieminen Kunnanjohtaja ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 3

ASIKKALAN KESÄ 2012 RETKET KELVENTEELLE JA PÄIJÄTSALOON Päiväretket Päijänteen kansallispuistoon, Kelventeelle Opastettu risteily ja päiväretki Kelventeen saareen 3.7. 31.7. tiistaisin. Kokoontuminen lähtöpäivänä klo 10.30 Päijännetalossa Meijeritie 1, Vääksy. Paluu n. klo 17. Tutustu Päijänteen kansallispuiston maisemiin Elbatar-laivalla ja patikoiden. Matkalla opas kertoo Päijänteestä, kansallispuistosta, Päijännetunnelista ym. Perillä Kirkkosalmessa tutustutaan ainutlaatuisiin jääkauden jälkiin ja Suppalampeen. Hinta sisältää kahvit ja makkarat (lapsille mehut). Ranta on ihanteellinen uimiselle ja auringonotolle. Paluu Vääksyyn klo 17.00. Hinta aik. 25, lapset 4 14v 12,50. Ilmoittautumiset päiväretkille: matkailuinfo@asikkala.fi tai puh. (03) 888 6680. Päiväretket Päijänteen kansallispuistoon, Päijätsaloon Opastettu risteily ja päiväretki Päijätsalon jylhiin maisemiintorstaisin 5.7. 2.8. Lähtö Pulkkilanharjun Karisalmesta klo 11.30 ja paluu n. klo 19.00. Risteily alkaa Pulkkilanharjun itäistä puolta Käkisalmeen, josta Hinttolanselkää pitkin kohti Sysmän suuntaa. Opas kertoo matkalla Päijänteestä ja kansallispuistosta. Päijätsalossa noustaan n. 4 km reitti loivia mäkiä Päijätsalon näköalapaikalle, jota on verrattu Kolin maisemiin. Nuotiopaikalla makkarat ja nuotiokahvit. Aikaa on runsaasti uimiseen ja auringonottoon. Laiva lähtee Päijätsalosta paluumatkalle n. klo 16.30. Hinta 30, lapset 4 14 15 /hlö. Päijännetalosta myös ryhmille räätälöidyt retket ja vaellukset keväästä syksyyn saakka. ILOKSI JA HYÖDYKSI SINULLE! La 7.7.2011 klo 13 15 Kalkkisten Lomameijerillä, Kalkkisten sillan kupeessa Olitpa sitten vakituinen asikkalalainen, kesäasukas tai jotain siltä väliltä tule, kuuntele ja kysele. PANEELIKESKUSTELU KLO 13 14 Saadaanko valokuitu ja laajakaista Asikkalaan? Mistä tietoa kunnan kuulumisista? Katkeilevatko sähköt ensi talvenakin? Mihin vien jätteeni, kun jäteastiat ovat jo täynnä? Vastaamassa on kyseisten asioiden erityisosaajia ja asiantuntijoita, kunnan päättäjiä ja virkamiehiä. MIKÄ KYLÄ VOITTAA? Kilpailuja, makkaranpaistoa, mehua klo 14 15. Kesäfoorumissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös ennakkoon. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen vapaa-ajanasukasposti@asikkala.fi. Asikkalan vapaa-ajanasukasneuvottelukunta Asikkalan kunta PÄIJÄNNETALO Kalastus- ja kulttuurikeskus Vääksyn kanavalla. Meijeritie 1, 17 201 Vääksy. Suomen vapaa-ajankalastusmuseo, Päijänteen kansallispuiston opastuspiste ja matkailuinfo Avoinna 3.5. 30.9. varausten mukaan p.044 7780 701. Suomen Vapaa-ajankalastusmuseo ja kesänäyttelyt 22.5. 30.9. Avoinna ti pe klo 10 18, la klo 10 15 ja su klo 12 18. Vääksyn vesimylly ja sähkölaitosmuseo Vääksyn kanavalla, Vääksynjoen partaalla. Avoinna: 22.6. 31.7. ti pe 12 18, la 10 15 ja su 12 18. Lisätietoja: matkailuinfo@asikkala.fi www.paijannetalo.fi www.asikkala.fi NÄYTTELYT Asikkalan taiteilijaseuran kesänäyttely 4.6. 31.8. Taiteilijaseuran jäsenten näyttely. Avoinna ti su klo 12 18. Taidevintti, Kanavatie 17, Vääksy. www.taidevintti. suntuubi.com. Kesä käsillä! 1.6. 13.8. Kädentaitoja ja taidetta Jokirannassa Vääksyn kanavalla. Avoinna su pe 10 18, la 10 16, Melakuja 3, Vääksy. Jussin korugalleria 2.6. 26.8. Nahkurinverstas, Melakuja 3. Vääksy. Avoinna joka päivä klo 11 18. TAPAHTUMAT Iso-Äiniön luontokeskuksen avajaiset 17.5. klo 13, Karsillantie 97. Lisätietoja kyläyhdistyksen pj, Raimo Salmela, puh. 0440 312214. Avoimet ovet ja aittojen aarteet 20.5. klo 11 15. Kahden kylän pihakirppistapahtuma Hillilässä ja Kurhilassa. Myyntipöytiä pihoissa kylänraitin varressa sekä koululla, josta saat kartan mukana olevista taloista. Kurhilan- Hillilän kyläyhdistys, www.kurhila-hillila.net. Kesämielisten toripäivä 26.5. klo 9 14, Kustaantori, Vääksy. Iloinen kesäkauden avaustapahtuma, jossa palkitaan Asikkalan kädentaitaja ja leipämestari 2012. Torimyynnissä mm. kauden perennat ja kesäkukat. www.lc-asikkala/kanava.fi Iso-Äiniön kylämarkkinat 10.6. klo 12 15 Seurantalo, Myllykseläntie 27. Lisätietoja kyläyhdistyksen pj. Raimo Salmela, puh. 0440 312214. Juhannuskokko ja tanssit 22.6. Majakkapaviljonki, Vääksy. Kalkkisten Kokkojuhla 22.6. klo 18 alkaen satamassa 22.6. Kyläläisten ja kylän kesäasukkaiden yhteinen tapaaminen, johon ovat tervetulleita kaikki lähitienoon ihmiset. Kalkkisten kyläyhdistys, www.kalkkinen.fi. Vääksyn kanavajuhlat 29. 30.6. Yö- ja kalamarkkinat, onkikilpailuja ja konsertteja. Perjantaina Pumpun Henki-pelimanniyhtye sekä pääesiintyjänä Anniina Mattila. Lauantaina yhteiskristillistä ohjelmaa, nuorisokonsertti: Marko Kungas ja Miika Salomaa, pääesiintyjänä Reckless Love. Vääksyn kanavalla ja Toivo Kärki -kentällä. Kanavanjuhlien yhteydessä veteraaniruokailu 29.6. klo 12 15. LC Asikkala/ Päijänne Säävaraus Kanavajazz 2010 7.7. Laatujazzia paratiisimaisemissa Vääksyn kanavalla, Toivo Kärki -lava, www. kanavajazz.com. Kalkkisten Kyläpäivä 7.7. nyt jo 20. kerran. Kylämarkkinat, Asikkalan sahtimestarin valinta, juhlavuoden erikoisohjelmaa. www.kalkkinen.fi Asikkalan kesäfoorumi 7.7. klo 13 15 Kalkkisten Lomameijerillä. Kuntalaisten kesäkohtaaminen. Järj. Vapaa-ajanasukasneuvottelukunta ja Asikkalan kunta. Asikkalassa kesäänsä viettävien kirkkopyhä 8.7. klo 10 Messu Asikkalan kirkossa. Messun jälkeen vietetään Asikkalan perinnepäivää kotiseutumuseolla. Asikkalan seurakunta, Asikkalan kotiseutuyhdistys ry. Veikko Ahvelaisen konsertti 8.7. klo 19 Nuorisoseura Suovolassa, Hasalantie 10, Pulkkila. Konsertti Kalkkisten kirkossa, 8.7. klo 19.00, Jousikvartetti Felis, ohjelmalehtinen 10 e, www.kalkkinen.fi. Mobilisti-ilta 10.7. alkaen klo 16. Klassikkoajoneuvojen kokoontuminen Vääksyn kanavalla. Mustjärven seudun kyläpäivä 14.7. klo 10 15 Riuttalassa. Myyntipöytien varaukset ja lisätiedot 0500 494 030, www.mustjarvi.fi 50-luvun tunnelmatanssit 18.7. klo 18 Iso-Äiniön Seurantalolla, Myllykseläntie 27. Tanssittajina Hassakoivun Pelimannit. Kalastaja Jyrki Hatanpää myy kalaa Paviljongin huoltolaiturilla lauantaisin klo 8 12 30.6. alk. KALAKAUPPIAS MAJAKALLA Avoimet ovet Urajärven kartanolla 16.8. klo 12 18. Urajärven kesäpäivä 21.7. klo 10 13 Urajärven nuorisoseurantalolla, Urajärvenraitti 24. Kesäistä ohjelmaa ja torimyyntiä. Toripaikkojen varaus: Hannumark@hotmail.com, p. 0400 441 661. Urajärvenseudun kyläyhdistys & Urajärven nuorisoseura. Suovolan kesäpäivä 28.7. klo 9 15, Nuorisoseurantalo Suovola, Pulkkila. Kesäisen leppoisan ohjelman merkeissä: myyjäiset, kirpputori, tuotetori, kotieläimiä. Kaarnalaivojen SM-kilpailut 28.7. klo 10 alk. Vääksynjoen virrassa. Kilpaillaan kaarnalaivojen nopeudesta ja kauneudesta. www.vanhavaaksy.fi/sm Vääksyn kansainväliset Moniottelut 4. 5.8. Vääksyn urheilukentällä. Monipuolinen urheilutapahtuma, huipputason moniotteluja (M 10-ottelu, N 7-ottelu), ikäkausikilpailuja ja kuntoliikuntaa. Asikkalan Raikas. Anianpellon markkinat 10. 11.8. Suomen kauneimmalla markkinapaikalla Kalmarinrannassa. Lisätiedot ja paikkamyynti p. 0500 970 883, LC Asikkala Kurhilan kesätori 12.8. klo 9 15 Vanhan Kevarin pihapiirissä. Lehmälotto ja kylän parhaat markkinat. Pöytävaraukset Airi Piira, p. 0400 636 494, Anja Nousiainen, p. 040 746 7443. Avoimet ovet Urajärven kartanolla 16.8. klo 12 18. Nuorisoseuran kahvibuffet. Museovirasto Kalkkisten 10 1.9. Reipas kuntoilulenkki mukavissa maalaismaisemissa. Tule koko perheen tai kaveriporukan voimin! Kilpailijoille omat sarjansa. Ilmoittaudu kylän sivujen kautta. Osallistumismaksu ennen 7.7. ilmoittautuen 15 e, sen jälkeen vähän enemmän. Keittolounas + arvontoja. Kannustusjoukot maksutta mukaan viettämään mukavaa päivää Kalkkisissa. Paljon oheisohjelmaa! www.kalkkinen.fi. KESÄISIÄ KIRKKOHETKIÄ ASIKKALASSA Asikkalan kirkko avoinna 4.6. 31.7. klo 12 17 su pe, la suljettu Messut Asikkalan kirkossa 20.5. 12.8. su klo 10, 24.6. ja 19.8. messu on srk-keskuksessa Vääksyssä Kylvösiemenen siunaaminen 6.6. klo 18 Erkki Raunion pihapiirissä Rantalantie 72 Juhannusaaton juhla 22.6. Kinismajalla klo 18. Kokko klo 20.30. Juhannuskirkot 23.6. klo 10 Asikkalan kirkossa ja klo 13 Kalkkisten kirkossa, Avoimet ovet Kalkkisten kirkossa kyläpäivänä 7.7. klo 9 14, kirkkokahvia koko päivä! Tervetuloa! Asikkalan ev.lut.seurakunta Ks. tarkemmin: www.asikkalanseurakunta.fi. Kesää viettävien kirkkopyhä 8.7. Asikkalan kirkossa klo 10. Kirkkokahvit, perinnepäivänviettoa museolla. Lähetyksen markkinatapahtuma 10. 11.8. Vääksyn srkkeskuksessa Vääksyn Apteekinmajoitus 7 majoitushuonetta ja saunatupa makuuparvineen Wanhassa Vääksyssä aivan kanavan tuntumassa. Jokaisessa huoneessa oma kylpyhuone, taulu-tv ja jääkaappi. Sauno aidon IKI-kiukaan pehmeissä löylyissä!! Pihassa 2 paikkaa sähköpistokkeella myös matkailuautoille. Vääksyntie 18, 17200 Vääksy, 040 761 7690 +358 40 504 4167 (also in English) yhteydenotto@apteekinmajoitus.fi www.apteekinmajoitus.fi

Päijännetalon kesänäyttelyt kertovat tarinoita Asikkalasta Katariina Sommarberg korjaa vintin ikkunan lasitusta. Päijännetalon vaihtuvien kesänäyttelyiden aiheet on ammennettu suoraan Päijänteestä ja Kymen vesistöstä. Ne kertovat vivahteikkaasti Asikkalasta, asikkalalaisista ja elämästä Päijänteen rannalla. Näyttelyn perustaminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii monen eri osaajan panostusta. Eri aiheiden käsittelyyn haetaan paikallista apua ja asiantuntemusta valokuvien henkilöiden tunnistamisesta karttojen ja piirustuksien hankintaan. Vesijärvi Salpausselkien tytär-, Asik- Paikaillinen voimainponnistus on täyttänyt odotukset Vääksynjoki virtaa Päijännetalon ohi. Ensimmäisen kerran Asikkalan kalastusmuseo nousi esille jo 1970-luvulla, mutta vasta kesäkuussa 2001 pääsimme ihailemaan ensimmäistä Suomen vapaa-ajankalastusmuseon näyttelyä. Museon perusnäyttely on kiinnostanut katsojia pienin muutoksin ja lisäyksin kaikkina vuosina. Uskallan väittää, että Suomen vapaa-ajankalastusmuseo on täyttänyt oman paikkansa suomalaisten museoiden joukossa. Kekkonen kalasti -näyttely oli hyvä näyte paikallisesta osaamisesta ja näyttelynä merkittävä myös valtakunnallisesti. Päijännetalo on muutakin kuin kalastusmuseo. Alkuperäissuunnitelmissa keskeisenä ajatuksena oli Päijänne-luontokeskuksen sijoittuminen talon toiseksi tukijalaksi. Tämä ei toteutunut toivotusti. Yläkerta luovutettiin talviajaksi Wellamo-opiston toimintoihin ja Päijännekeskuksen kehittäminen siirtyi. Päijänne on kuitenkin pysynyt toimintaa ohjaavana keskiönä. Järven valuma-alueella on tehty veden laatua parantavia ja matkailua edistäviä hankkeita. Suunniteltu Kymijoen vesistön markkinointihanke Päijännekonttoreineen ei toteutunut, sen sijaan Päijänteen kansallispuiston opastuspiste löytyy tiloistamme. Suurin odotuksin rakennettu asikkalalaisen työn muistomerkki ja matkailupalvelujen keskus, Päijännetalo, on valmistautumassa 12. kesäänsä. kala 160 vuotta- ja Päijänteen laivaliikenteen näyttelyiden sisältöön vaikuttivat vahvasti paikalliset tutkijat talkootyöntekijöiden ohella. Kesän 2012 näyttelyssä voi ihailla Suur- Päijännettä Jukka Raution kuvaamana ja Päijänteen venevajoja Tapio Blåfieldin ikuistamana. Päijänteen kansallispuiston opastuspiste Päijännetalolla tarjoaa niinikään hyödyllistä tietoa patikoinnista pitäville. Kalastusmuseon puolella laajennamme Päijänteen erakon, Toivo Pylväläisen henkilökuvausta ja pyrimme lisäämään näyttelyn toiminnallisuutta. Kesän ollessa parhaimmillaan viemme ryhmiä ohjatuilla risteilyillä ihailemaan Päijänteen harjusaaria. Lapset ja nuoret voivat kokeilla kalojen narraamista Ens- Kalassa, kanavan läheisyydessä. KIITOS Itselleni kesän 2012 näyttelyn kokoaminen on viimeinen Päijännetalossa. Olen iloinnut työstäni ja siitä toveruudesta, joka talon toimintojen ympärille on syntynyt. Kiitän lämpimästi pyyteettömiä talkoolaisia ja työtovereita: Aulis, Ensio, Herkko, Juha, Ilkka, Laurit (3), Tapsa, Matit, Merja, Mikko, Ossi ja Risto, ilman apuanne olisimme hukassa. Samalla toivon, että aktiivisuutenne taloon säilyy edelleen vahvana. Markku Niemeläinen Vapaa-aikavastaava, Päijännetalo Urajärven unelmatiimi loppusuoralla Muuttolintujen lennähdettyä keväällä kartanonpuistoon alkaa monivuotisen kunnostusja konservointiurakan viimeinen työkausi. Vakiintunut joukko taitavia konservaattoreita ja restauroijia saapuu jälleen töihin unelmatiimiin. Tällaisessa paikassa työt eivät koskaan lopu, joten pienempiä kunnostustöitä kartanolla tullaan tekemään jatkossakin. Kartano halutaan kuitenkin avata suunnitelmien mukaisesti kesällä 2013, toivoo arkkitehti Marja Ivars Museovirastosta. Talven aikana blogissamme www.urajarvenkulttuuripuisto.fi t on matkattu tutkija Jouko Kuurneen opastuksella Hugo ja Lily von Heidemanin seurassa mm. Bayreuthin musiikkijuhlille. Tekstit perustuvat von Heidemanien päiväkirjoihin. Kesällä blogin kautta pääsee jälleen seuraamaan kartanolla tehtäviä töitä. Jo perinteeksi muodostunut Avoimien ovien päivä järjestetään kartanolla elokuussa. Tänä vuonna avataan ovet sivurakennukseen, joka oli viime kesänä hirsikorjausten vuoksi suljettuna. Nyt lattiat ovat taas paikallaan ja huoneet kunnostetaan kesän aikana 1900-luvun alun asuunsa. Päärakennuksen ovet pysyvät sen sijaan sisätöiden vuoksi kiinni. Elokuussa sivurakennukseen kuljetaan jo uudelleen rakennetun kuistin kautta. Kuisti purettiin puoli vuosisataa sitten ja nyt se rakennetaan uudelleen vanhan mallin mukaan. Kuistin penkit löytyivät hyväkuntoisina sivurakennuksen yläkerrasta ja ne palautetaan takaisin paikoilleen. Alkukesästä uusitaan myös sivurakennuksen pärekatto. Kartanon maisemissa voi kulkea vapaasti kesästä nauttien, vain kartanopiha on rajattu turvallisuussyistä työmaa-alueeksi, muistuttaa Marja Ivars. Kartanon kahvila ei tänä kesänä ole auki, mutta aina voi levittää piknikpeiton puutarhaan tai Valhallaan näköalapaikalle. Puistossa kannattaa kulkea silmät valppaina luontoa kunnioittaen ja tark- KUVA: KERTTULI HOPPA, MUSEOVIRASTO kaillen. Vääksyssäkin tunnettu kasvitieteilijä professori J. P. Norrlin havaitsi jo vuonna 1865 Urajärven kartanon alueella harvinaisen korpihohtosammaleen, joka viihtyy edelleen kartanon puistossa. Rantapolun uudet opastetaulut pyritään saamaan paikoilleen alkukesästä. Opasteita pystytetään aluksi muutamiin Lillylle ja Hugolle erityisen tärkeisiin paikkoihin kuten Kotirantaan ja Muistojen niemeen. Taulujen kuvat ovat von Heidemanien kotialbumista. Jättäkää muistoja, terveisiä ja toiveitanne pysäköintialueelta löytyvään Muistilaatikkoon. Toivomme koko Urajärven kyläyhteisöä ja Asikkalaa kesäasukkaineen mukaan osaksi elävää Urajärven kartanoa ja kulttuuripuistoa! Nanna Kymäläinen Museovirasto Avoimet ovet Urajärven kartanolla 16.8.2012 klo 12 18 Nuorisoseuran kahvibuffet Urajärven kartano, Kartanontie 1 Tervetuloa! Museovirasto 6 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 7

Heinäkuussa piipahdamme myös Käsivarren harjusvesillä. Ensimmäinen jigillä saatu kala on aina elämys. Kalastusopas Sami Lehtola räätälöi kalastusretket pienelle joukolle tai isolle ryhmälle. Kokeneille kalastajille tai ensikertalaisille. Suomen kielellä tai englanniksi. Useilla majoitusvaihtoehdoilla tai vaikkapa viiden tunnin pyrähdyksellä. Joskus ollaan vesillä vain kaksi tuntia, kun yritysseminaarit tai kokoukset halutaan katkaista hetkeksi mukavasti rentoutuen, Sami kertoo. Hyrskyjä ja myrskyjä ei tarvitse pelätä. Vesialueet ovat niin laajat ja monipuoliset, että aina löytyy paikka, jossa sääolosuhteiden puolesta on hyvä kalastaa. Kovalla tuulella mennään suojaisille vesille, kalastusopas lupaa. Hän hakee asiakkaansa sovitusta laiturista, jotta vesille lähtö on vaivatonta, ja korostaa, että kalastaminen onnistuu ympäri vuoden; talven mittaan on tehty monta opastettua pilkkireissua. Täydellinen varustus Vantaalta lähtöisin oleva Sami Lehtola on viettänyt lapsuudestaan saakka kesät Kalkkisissa isänsä kanssa kalastellen ja nyt myöhemmin asettunut perheensä kanssa ympärivuotiseksi asukkaaksi. Koulutuskeskus Salpauksessa suoritettu kalastus- Matkalla ottipaikoille. oppaan ammattitutkinto on mustaa valkoisella Samin ammatillisesta osaamisesta. Kalastusopastukseen kuuluu kaikki tarvittava: vene, kalastusvälineet, pelastusliivit, kalastusluvat ja retkieväät. Reissun päätteeksi asiakas saa halutessaan kalat mukaansa perattuina ja pakattuina. Joskus kalastetaan vain kalastamisten ilosta ja päästetään saalis takaisin veteen kalakannan luontaisen säilyvyyden edistämiseksi, Sami kertoo ja vakuuttaa, ettei yhtään kalareissua ole tehty ilman saalista. Kalapakissa on kaikki mahdollinen heittokalastukseen tarvittava välineistö. Virvelinheitto ei ole helppoa ensikertalaiselle, mutta siihen asiantuntija antaa opastusta ja saa ehkä innostumaan niin, että heittokalastuksesta tulee uusi harrastus. Sami korostaa, että kun perheessä lapsia opetetaan kalastamaan, myös heillä tulisi olla kunnon välineet heti alusta alkaen, jotta innostus ei tyssäisi huonoihin laitteisiin. Opastetut kalaretket soveltuvat hyvin myös lapsiperheille; niistä jää mukavia muistoja ja saa ammattimaista opetusta. Järjestämme myös kalastuskursseja muun muassa jigaamisesta ja koskikalastusta. Jigaaminen on tullut erityisen suosituksi; ahvenet, kuhat ja hauet tarttuvat hanakasti värillisiin jigeihin. Sami Lehtola hoitaa tottuneesti myös ulkomaalaisia asiakkaitaan sujuvalla englannin kielen taidollaan Joskus kalastusasiakkaiden into on niin kova, että eväätkin jäävät syömättä. Yritysasiakkaat ja kaveriporukat luottavat mielellään ammattimaisiin palveluihin, sillä kokonaisuuden onnistuminen on hyvän elämyksen edellytys, nuori yrittäjä kiteyttää. Niille, jotka pitävät luonnosta, mutta eivät välitä kalastuksesta, on tarjolla veneretkiä Etelä-Päijänteen kauniille vesille, jolloin voi luontoretkeillä vaikkapa saarilla, kuten Päijänteen kansallispuistoalueeseen kuuluvalla Kelvenneellä. Saaressa on mahdollisuus uintiin, makkaranpaistoon, kahvituokioon, patikkaretkeen, marjastamiseen tai sienestämiseen. Yhteistyössä matkailuyrittäjiin Etelä-Päijänteen Kalastuspalvelut -yritys on kiinteässä yhteistyössä lähialueiden palveluntarjoajiin: Lehmonkärki, Marttilan tila, Kiuasniemi, ja Iso-Naappilan Loma tarjoavat yksilöllisiä ja tasokkaita majoitusmahdollisuuksia rantamaisemissa. Majakka-Paviljonki Vääksyn kanavanlahdessa on puolestaan suosittu veneilijöiden tankkaus- ja kohtauspaikka, ja sieltäkin vesille lähtö käy mainiosti. Lisätiedot: www.kalaretket.fi Teksti: Katriina Nikula Kuvat: Sami Lehtola Opastettu kalaretki voi olla kesän suurin elämys Kalaretki Etelä-Päijänteellä, Ruotsalaisella tai Kymenvirralla kokeneen kalastusoppaan vetämänä on kuin helmi kirkkaassa vedessä. Sami Lehtola hioo sen juuri sellaiseksi kuin asiakas haluaa. Koskikalastuksen kruunaa nätti taimen. Tauolla nautitaan nokipannukahvit. Kuha käy kuumana jigiin. 8 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 9

Kalkkisista kansainvälisille vesille Kalkkisissa toimiva, maailman kalastusvesillä korkealle arvostettu Finlandia-Uistin Oy viettää ensi vuonna viisikymppisiä, mutta sen historia alkoi jo vuotta aikaisemmin. Teksti Katriina Nikula Kuvat Hannele Kangas Hannu Kangas muotoili käsin puukolla ensimmäiset mallit kotirannan männynkaarnasta vuonna 1962. Malli muistutti pientä muikkua. Uistinta markkinoitiin Finlandia-nimellä. Mallit lähetettiin Amerikkaan hyväksyttäväksi helmikuussa 1963. Kun historiallinen 360 000 uistimen sopimus oli allekirjoitettu 1963 ja ovet auenneet Amerikkaan kertaheitolla, kotitalon navetta tyhjeni kolmessa päivässä lehmistä ja muusta karjasta. Paikat siivottiin ja seinät kalkittiin. Navetasta tuli uistintehdas. Aika oli sopiva, sillä maatalous oli murroksessa. Pieni maatila ei tarjonnut riittävää toimeentuloa kahdelle veljekselle vaan oli keksittävä jotain muuta. Itsensä työllistäminen ja yrittäminen oli luonnollinen ajatus, Hannu Kangas kertoo. Uuden tuotantolaitoksen koneellistaminen alkoi sorvista, jonka suunnitteli Hannun ja Kalevi Kankaan serkku Martti Kangas. Markku Nyman koeuittaa uistimet ennen kuin ne päästetään väljemmille vesille. Hannu ja Kalevi Kankaan perustaman Finlandia- Uistimen uistinmerkit ovat vuodesta toiseen olleet ennätyskalarekistereiden kärjessä. Yrityksen nimeksi valittiin Finlandia- Uistin, koska se kertoo tuotteiden alkuperämaasta, mutta tavaramerkiksi tuli kansainvälisen ytimekäs Nils Master (1965). Samalla mallisto uudistui. Edelleenkin meidät tunnetaan paremmin Nils Masterina kuin Finlandia-Uistimena, ja niin pitää ollakin, sillä tuotemerkki on tärkein, Kankaan veljekset toteavat. Työväki 1960-luvulla löytyi läheltä; lähes joka talossa oli kaksi tai kolme nuorta, jotka eivät vielä olleet päässeet maalta kaupunkiin. Kulkuvälineiden puuttuessa nuoret haettiin töihin sinisellä kleinbussilla aina Kuoppainkulmalta saakka. Noin 30 työntekijän voimalla uistimia valmistui 30 000:n kuukausitahtia, ja kun vuoden 1964 heinäkuu koitti, koko ensimmäinen Finlandia-tilaus oli toimitettu. Vauhdikkaan alkurysäyksen jälkeen malliston kehittäminen jatkui omalla väellä. 1965-luvulla kehitetty Nils Master Invincible -viehe, jota kalastajat käyttävät edelleenkin ympäri maailmaa, on tunnettu sen uintiliikkeestä ja tehokkaista väriyhdistelmistä. Suomessa suurimmat hauet saadaan vuosi toisensa jälkeen Invinciblellä. Pienemmät vaaput soveltuvat hyvin taimenkoskille tai kirjolohilammille soutu-uisteluun. Invinciblellä uistellaan myös kuhia, tuotannosta vastaava Kalevi Kangas kertoo. Finlandia Uistimen tuotevalikoimassa on jo vuosikymmeniä ollut Ruotsista ostettu Bete-tuotemerkki, jota valmistetaan edelleenkin noin kolmannes tuotannosta. Finlandia-Uistin Oy valmistaa vuosittain noin 500 000 uistinta ja työllistää lähes kaksikymmentä henkilöä. Sitkeä yritys taistelee paikastaan auringossa osaamisellaan ja tunnettuudellaan. Hinnalla kilpaileminen ottaa koville, kun tuotantoa ei ole siirretty edullisempiin maihin, kuten monet muut yrittäjät ovat tehneet, Hannu Kangas pohtii. Kypäräpäisellä viikingillä varustettu Nils Master -merkki on myynyt hyvin Australiassa jo neljäkymmentä vuotta. Ruotsi on merkittävä vientialue, kuten myös muu Eurooppa. Venäjällä on innostuttu erityisesti pilkkikalastukseen. Kotimaan markkinointia hoitaa Kalastuskolmio Oy. Jos ei halua mennä merta edemmäksi kalaan, Nils Masterin tai Beten voi ostaa Vääksystä vaikkapa Tallukasta, Rautanetistä, Majakka-Paviljongilta tai Päijännetalosta. Valtakunnallisesti Finlandia-Uistimen tuotteita myydään hyvin varustetuissa kalastustarvikeliikkeissä ja tavarataloissa. Lisätietoja www.nilsmaster.fi Kalastuskunnat Kalastusluvat ja neuvonta Päijänne Anianpellon osakaskunta Esimies Timo Pirttilä Luvanmyynti: 1) Kajaan Kuva, Mikkola, Vääksy, p. (03) 766 2758 2) Majakkapaviljonki, Kanavalahti, Vääksy, p. (03) 766 2008 Verkkokalastus 4 /yksikkö, enintään 15 yksikköä, rapumerta 3. Kalkkisten osakaskunta Esimies Heikki Lagom, (03) 767 4274, 0400 492 650, Kirkkopellontie 6, Kalkkinen Luvanmyynti: K-Extra Lampinen, Siltatie 2, Kalkkinen, p. (03) 767 1141 Verkkomerkki 4, 5 merkkiä/talous, virkistyskalastusluvat 17 /vuosi, 9 /3 vrk, 3,5 /1 vrk Kopsuon kalastuskunta Esimies Jukka Ahonen, Vaskonniementie 36, puh (03) 766 9896 Hannu Mäkelä, Muikkulantie 1, Vesivehmaa, puh. 0400 357732 tai 044 7922753 (työ) Pulkkilan osakaskunta Esimies Markku Putula, Salmentie 22, Asikkala p. 0400 840 615 tai 040 822 6787 Luvanmyynti: 1) Eija Salmela, Salmentie 14, Asikkala, p.040 723 4917 tai 044 255 4931, klo 17 jälkeen 2) Sanna Liipola, Kukonharjuntie 10, p. 0400 568 857, klo 17 jälkeen. Salonkylän osakaskunta Esimies Matti Uusi-Uitto Luvanmyynti: 1)Matti Uusi-uitto, Uitontie 523, Pietilä, p.040 530 1892 2)Aimo Heininen, Salonsaari, p.0400 350 173 Särkijärven osakaskunta Esimies Jorma Laurila, p. (03) 7675 593, 040 519 7389, Tohtorintie 69, Kalkkinen Luvanmyynti: Pertti Marttila, Marttilantie 59, Kalkkinen, p.(03) 676 5560 Pyydysmerkki kylässä asuville ja kiinteistöjä omistaville 2 /yksikkö, muille 4 /yksikkö. Urajärven osakaskunta Esimies Martti Iso-Kuusela, Pohjankorventie 74, Urajärvi p. (03) 7667 115, 0400 651 246, Luvanmyynti: 1) Kesäkoti Huhtaranta, Huhtarannantie 104, Urajärvi, p. 040 728 1322, toukokuun alusta syyskuun loppuun. 2) Neste Vesivehmaa (Körri), Joenkulmantie 2, Vesivehmaa, p.(03) 7340 250 Verkko 7 (enint. 4 kpl), katiska, rysä, pitkäsiima (enint. 1), 5 kpl koukkuja (enint. 2), uistinlupa (sisältää tuulastusluvan) ja rapumerta 5, nuottalupa 20 yksikköä, á 5. Vähä-Äiniön osakaskunta Kalevi Rantala, p. 0400 794 507 Luvanmyynti: 1)Asko Leveäoja, Pätiäläntie 475, Asikkala, p. 044 2695 986 2) Keijo Johansson, Vähä-Äiniö, p. 0400 712 967 Asikkalan kk:n kalastusalue Esimies Heikki Tuomainen, p. 050 5382 326 Vesijärvi Vesijärven kalastusalue Virkistyskalastuslupa: 40 /vuosi, 15 /vkk ja 5 /pv. Enintään kuusi vapaa/vene. Lupamyynti: 1) Erä-Lindroos, Launeenkatu 84, Lahti, p. (03) 7525 696, info@era-lindroos.fi 2) Camping Messilä, Satamapolku 1, Messilä, p.(03) 876 290, messila@campingmessila.fi 3) Vääksyn Tankkausmajakka ky, Kanavalahti, Vääksy, p.(03) 766 2008 tai 040 541 3008, majakka.paviljonki@phnet.fi Verkko, katiska ym. pyydyslupien myyjät löytyvät lupia myyvät osakaskunnat. Ks. www.kalatalouskeskus. net/luvat.html Parinpellon osakaskunta Kalastusalueen pj. Harri Kempas, Parinpellontie 197, Hollola, p. 040 848 1484, harri.kempas@phnet.fi Hillilän kalastuskunta Juhani Näsi, Kettulantie 219, Kurhila, p. 0400 124 051, juhani.nasi@phnet.fi Kutajoen kalastuskunta Matti Saarinen, Salo-Syrjälä 13, Kutajoki, p. 044 277 1860, mattiv.saarinen@phnet.fi Asikkalan kk:n kalastuskunta Juhani Lusila, Asikkalantie 444, Asikkala, 0400 433 395, juhani.lusila@phnet.fi Pyhäniemen kalastuskunta Heikki Eloranta Uskilan osakaskunta Jarno Nummela, Beetanpolku 115, Hollola, p. 0400 351 519, jarno@naavatuote.fi Upilan osakaskunta Ahti Eerikäinen, Lemminkäisentie 16, Hollola, p. 0400 445 127, Lahden Kalaveikot ry Eero Mäki, Riekontie 3 as.19. B, Lahti, p. 040 733 0183, maki.eero@gmail.com Lahden Kaupunki Ismo Malin, Vesijärvenkatu 11, Lahti, p. 050 525 9579, ismo.malin@lahti.fi Isännöitsijä Jari Hagman, Vesijärvenkatu 27, Lahti, p. 044 509 2461, jari.hagman@phnet.fi Asiantuntijajäsen Jukka Ruuhijärvi, Rahtijärventie 291, Evo, p. 020 575 1423, jukka.ruuhijarvi@rktl.fi VÄÄKSYN OPTIIKKA ON NYT SYNSAM KOKEILE VAIKKA! Tuttu henkilökunta palvelee sinua tästä eteenpäin Synsam-brändin alla. Tervetuloa! ETUSI JOPA 300 29 /kk 100 ENSIMMÄISELLE! LAADUKKAAT MONITEHOT sisältää linssien ohennuksen + pinnoitteet sekä kehykset kampanjavalikoimasta VAIN 348 tai 12 kk ilman korkoa ja kuluja VAIN 29 /KK Merkit ja mallit vaihtelevat liikekohtaisesti. 10 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 SYNSAM VÄÄKSY, Rusthollintie 4, Vääksy. Puh. (03) 766 2833

Hinku mökille Hinku-hankkeessa tavoitteena on energiatehokkuutta parantamalla ja uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Asikkala liittyi kumppanuuskuntana hiilineutraalisuuteen pyrkivien kuntien joukkooon viime vuonna. Kohti hiilineutraalia kuntaa eli Hinku-hankkeeseen voi osallistua jokainen kuntalainen kehittämällä omaa asumistaan ja mökkeilyään ilmastomyönteisempään suuntaan. Keinoja ovat energian käytön tehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen. Suuri osa suomalaisista viettää ainakin silloin tällöin vapaa-aikaa kesämökillä luonnon läheisyydessä. Lämmitys ja mökkiliikenne ovat mökkeilyn suurimmat energiakuluttajat. Perinteiset, lähinnä kesäkäytössä olevat puulämmitteiset mökit, joissa on kantovesi ja kuivikekäymälä, ovat energiatehokkaita, ja mökkeily on tällöin erittäin ekologinen tapa viettää lomaa. Mökkejä on kuitenkin monenlaisia; mökkien varustelutaso onkin kasvamassa, ja sitä myötä energiankulutus on kasvanut kolmen vuosikymmenen aikana 20-kertaiseksi. Mökkeilyyn liittyy merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat lämmityksestä ja sähkönkäytöstä, jätevesistä, liikkumisesta, ostoksista, jätteistä jne. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi voi tehdä monia viisaita valintoja. Teksti Katja Puurtinen Ympäristönsuojelusihteeri, Asikkalan kunta KUVA: TANJA PAKSUNEN Lähiruoan suosiminen pienentää hiilijalanjälkeä. KUVA: ANRI LIIKAMAA HINKU-VINKKEJÄ MÖKKIKÄYTTÖÖN Vaihtoehtoiset lämmitysmuodot, kuten puulämmitys Aurinkokennot, pientuuliturbiinit Lämpöpumput Jätevesien käsittely ajanmukaiseksi Energiankäytön etähallinta Mökkiliikenne: säästävä ajotapa, kimppakyydit, julkinen liikenne, pyöräily, jne. Lähiruokaa ja sesonkiruokaa paikallisilta tuottajilta ja omasta kasvimaasta Kesämökin energiatehokas talvikunnossapito ja kosteusolosuhteiden hallinta Pakkaskestävä vesihuolto Asikkalan uusi jäteasema on näppärä käyttää Päijät-Hämeen Jätehuolto avasi uuden jäteaseman Asikkalaan tämän vuoden alussa. Asema sijaitsee Vehkoon teollisuusalueella Vääksyssä. Asemanhoitajana toimii Piia Schulte. Uusi asema on entiseen verrattuna näppärä käyttää. Autolla pääsee ajamaan korotetulle rampille, jonka molemmin puolin jätelavat ja -kontit sekä puristimet sijaitsevat. Lastin purku ja jätteiden lajittelu on helppoa. Koko alue on asfaltoitu. Asemalla vastaanotetaan energia- ja sekajätettä, paperia, kartonkia, lasia, metallia, puuta, kestopuuta, betoni- ja tiilijätettä, risuja ja haravointijätettä, sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä, kantoja ja renkaita. Suuri osa jätteistä otetaan vastaan maksutta. Jätettä voi tuoda yhden kuution henkilöauto-, peräkärry- tai pakettiautokuormina. Asikkalan jäteasemalla asioivien määrä on kasvanut vuosittain ja viime vuonna määräksi kirjattiin jo 5 606 jätteen tuojaa. Kokonaisjätemäärä oli 574 tonnia. Jäteasema on rakennettu Asikkalan kunnalta vuokratulle tontille. Sen ylläpitoa rahoitetaan ekomaksulla. Päijät-Hämeen Jätehuollolla on kaikkiaan seitsemän jäteasemaa. Uusi maankaatopaikka sijaitsee uutta jäteasemaa vastapäätä. Sinne otetaan vastaan puhtaita maa- ja kiviaineksia, ja se on avoinna jäteaseman aukioloaikoina. Tunnistekortin lunastaneet voivat tuoda kuormia myös aukioloaikojen ulkopuolella. VÄÄKSY Äkeentie 12 LAHTI 3 Konkosentie Vehkoontie Vähälakkalantie ANIANPELLONTIELLE 313 Asikkalan jäteasema ja maankaatopaikka Jäteasema, Konkosentie 3 Maankaatopaikka, Konkosent. 4 Avoinna talviaikana tiistaisin klo 12 18 ja lauantaisin klo 10 13. Huhti lokakuussa myös torstaisin klo 12 18. Puh. 044 084 4799. Miksi myös kesäasukkaan tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen? KUVAT: PÄIVI LIIKAMAA Jätteiden purkualueella jätteet lajitellaan alemmalla tasolla oleville avolavoille, kontteihin tai puristimiin. Opaskylteissä luetellaan kullekin lavalle kelpuutettavat jätteet (pikkukuva). KUVA: KATJA PUURTINEN Tähän kysymykseen ympäristönsuojelusihteeri joutuu vastaamaan valitettavan usein. Vastaus löytyy oheisesta kuvasta ja on erittäin tyypillinen näkymä kesälomien jälkeen aluekeräyspisteillä Asikkalassa. Jokainen keräyspisteen ylimääräinen tyhjennys lisää jätteenkuljetuksen kustannuksia ja samalla jätteenkuljetuksesta asiakkaalta perittävää summaa. Aluekeräyspiste Hasalantiellä elokuussa 2011. 12 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 13

Anianpellon markkinat Vääksyn Kalmarinrannassa 10. 11. 8. 2012 Tämän vuoden markkinoiden toiminta on suunniteltu Luonnon antimet -teeman ympärille. Markkinat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tutustua lähemmin luonnosta saatavaan monipuoliseen ravintoon sekä sen erinäisiin muihin hyödykkeisiin. Perinteisen ohjelman, kuten Anianneidon valinnan sekä markkinajuoksun lisäksi luvassa on klapinhakkuukisa, hirrensyöksyä, markkina-ammuntaa sekä perheen pienimmille järjestettyä ongintaa kanavassa. Teemateltassa voi tutustua tuohimestari Erkki Pekkarisen työnäytteisiin. Tervetuloa toivottaa, Lions Club Asikkala Vuoden 2010 tilastojen mukaan Asikkalassa on 8 553 asukasta ja 3 928 vapaa-ajankiinteistöä. Jos oletetaan, että lähes jokaisella lomakiinteistöllä on keskimäärin 2 4 henkeä, on mökkiläisiä täällä yli 10 000. Mökkeilijät käyttivät loma-asumiseen liittyviin toimintoihin vuonna 2010 yhteensä 7,4 mrd. Mökkeilyyn käytettävä rahasumma työllistää kokonaisuudessaan 90 000 henkilöä, tästä 25 000 rakentamis- ja korjaustoiminnoissa. Loma-asunnolla käydään keskimäärin 34 kertaa vuodessa, käyttöaste 83 päivää/ vuosi. Osa vapaa-ajanasukkaista muuttaa vakituisiksi kuntalaisiksi. Mökkiläisissä on valmis potentiaali kunnan asutuksen tiivistämiseksi uudisasumuksilla ja lisärakennuksilla. Mökkivierailuilla vuonna 2010 kävi 1,2 milj. perhettä, ja vierailu kesti keskimäärin 8 päivää. He kuluttivat näillä reissuilla matkoihin, tuliaisiin, retkiin yms. 350 /perhe, yhteensä 437 milj.. Vapaa-ajanasukasneuvottelukunta on esittänyt, että Asikkalan kunta päivittäisi kunnan osoitetietojärjestelmän ja kartan kaikkien katujen ja teiden nimillä. Puuttuvat karttatiedot ja nimikyltit ovat turvallisuusriski, etenkin palo- ja pelastustehtävien yhteydessä. Niitähän on enemmän kuin meitä! sikkalan rauhaisa raitti muuttuu kesäviikonloppuina vilkkaaksi ja elinvoimaiseksi kauppapaikaksi. Nuo muualta tulleet ovat täyttäneet parkkipaikat, kassoilla on jonoa, grillimakkaroita kahmitaan kärryihin kasapäin ja Alkossakin joutuu odottamaan vuoroaan. Pulkilla jäätelö ehtii sulaa ennen kuin saa istumapaikan, kanavassa aallot hakkaavat laitoja vasten, veneitä on joka sulutukseen. Ei siis mitään lomarauhaa! Jos ei netti toimi, olkoon nekin ilman ipadia ja läppäriä, niin mekin usein ollaan. Sitä paitsi vilkkuu ne sähköt meillekin. Ilman noita katkoksia mökkiläiset voisivat jäädä tänne ihan asumaan, muka etätöihin, kaikkea kanssa. Ja sitten niillä mökeillä ravaa joka viikonloppu vielä niiden sukulaisetkin, on serkkua ja kumminkaimaa. Ja entä ne tuliaiset, kaikkea ne viitsivät ostaakin, kahvipaketista kumiveneisiin, huh, huh, mitä törsäystä! Eksyksissä olevia outoja kulkijoita harhailee pitkin teitä, eivät tollot osaa edes karttaa lukea. Jos satunnaiset kulkijat eivät osaa kyläpaikkaan, pysykööt poissa. Jos eivät tiedä kyläteiden nimiä ilman karttaa, niin oma on häpeänsä. Vapaa-ajanasukkaiden taloudellinen merkitys kunnalle on huomattava. Osa asikkalalaisesta yritystoiminnasta on mahdollista vain siinä tapauksessa, että vapaa-ajanasukkaat käyttävät alueen palveluita. Alussa oli mökkiläisiä. Sitten tuli kesäasukkaita. Vähän ajan kuluttua puhuttiin kunnan kakkosasukkaista, siis niistä, joilla oli toinen asunto tai mökki maalla, toinen kaupungissa. Nyt ollaan vapaa-ajanasukkaita. Toisaalta kuntalaki määrittää kuntalaisiksi kaikki ne, jotka omistavat tai hallitsevat kiinteää omaisuutta kunnassa. Onneksi olemme siis koko ajan olleet kuntalaisia, siis asikkalalaisia. Vapaa-ajanasukkaat ovat Asikkalan kunnalle voimavara ja tulonlähde. Tehdään jatkossakin yhdessä työtä Asikkalan kunnan parhaaksi! Pirjo Salakka Kuntalainen, vapaa-ajanasukas, Asikkalan vapaa-ajanasukasneuvottelukunnan puheenjohtaja Tilastotietojen lähde: Vapaa-ajan asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset, Työ- j a elinkeinoministeriön raportti 7/2011. ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 15

Kaistaa pukkaa Lankaverkko, ADSL, mokkula, mobiili, 4G, valokuitu laajakaistamarkkinoilla pyörivät tekniikat ja termit. Kannattaa siis paneutua perusasioihin. Valtioneuvoston vuoden 2008 periaatepäätöksen mukaan laajakaistapalvelut ovat olennainen osa kansalaisten peruspalveluja. Teknisesti peruspalvelujen käyttö edellyttää vähintään yhden megan kiinteää tai langatonta yhteyttä. Suurimmalla osalla vakituisesti asutuissa kiinteistöissä tällainen yhteys on saatavissa. Vapaa-ajan kiinteistöihin yhteyksien saaminen sen sijaan vaihtelee alueesta riippuen. Laajakaistaiset tietoliikennepalvelut jaetaan teknisen toteutuksen mukaan kolmeen ryhmään: lankaverkkoon perustuva laajakaista, liikkuva eli mobiili laajakaista ja valokuituverkkoon perustuva laajakaista. ADSL vaatii puhelinverkon Lankaverkkoon perustuva laajakaista eli ADSL-palvelu, käyttää kiinteää puhelinverkkoa. Asikkalassa tätä palvelua tarjoavat ainakin DNA ja Sonera, joista vain DNA tarjoaa laajakaistapalvelua myös haja-asutusalueelle. Hyvissä olosuhteissa ADSL-palvelulla päästään jopa 20 megan yhteyteen ver- kosta asiakkaalle päin, mutta käytännössä haja-asutusalueella todellinen nopeus jää kahdeksaan megaan tai alle. Tällaisella nopeudella ei katsota esimerkiksi televisiota. Mokkula toimii hyvillä kuuluvuusalueilla Vapaa-ajanasukkaille ADSL-palvelu on harvoin mahdollinen, koska kiinteä puhelinverkko usein puuttuu ja sen rakentaminen olisi turhan kallista. Vaihtoehdoksi on tarjottu matkapuhelinverkkoa käyttävää liikkuvaa laajakaistaa. Tälle kaistalle pääsee tietokoneeseen liitettävän niin sanotun mokkulan avulla. Tehokkaasti markkinoitu liikkuva laajakaista onkin yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Asikkalan aluella tätä palvelua tarjoavat DNA, Elisa ja Sonera. Liikkuvan laajakaistan tiedonsiirtonopeus ja yhteyden toimintavarmuus riippuu siitä, millainen matkapuhelimen kuuluuvuus on kullakin alueella. Kuuluvuuskarttojen mukaan operaattoreiden 3G-teknologiaan perustuvat verkot kattavat hyvin Asikkalan. Kartat löytyvät operaattoreiden nettisivuilta hakusanalla kuuluvuuskartta. LAAJAKAISTAT PÄHKINÄNKUORESSA Valokuituyhteyteen perustuva laajakaista on nopeudeltaan ylivoimainen, 100 Mbit/s. Tällä nopeudella on mahdollista käyttää laajasti verkosta saatavia palveluja, mutta hinta on vielä ongelma. Langallinen laajakaista (ADSLpalvelu) on vielä pitkään yleisin kiinteän verkon laajakaistapalvelu. Sen kautta voi käyttää suurinta osaa nykyisin tarjolla olevista palveluista kuten TV:n katsomisen ja etätyön tekemisen. Vaatii kiinteän puhelinverkkoyhteyden. Liikkuva laajakaista tarjoaa paikasta riippuen toimintanopeuksia, jotka hyvissä olosuhteissa riittävät internet-palvelujen käyttöön ja jopa etätyön tekemiseen. Huonoissa oloissa internetin käyttö ei onnistu. Käytännössä kuitenkin paikalliset maaston muodot sekä yhden tukiaseman alueella olevien yhtäaikaisten käyttäjien määrä ratkaisevat, mikä on todellinen kuuluvuus ja nopeus. Erittäin hyvissä oloissa liikkuvalla laajakaistalla voi päästä 10 megabitin sekuntinopeuksiin, mutta huonoissa oloissa nopeus voi tippua jopa sadasosaan tästä, jolloin internetin käyttö on lähes mahdotonta. Operaattorien mainospuheita liikkuvan laajakaistan nopeuksista ei kannata siis heti uskoa, vaan palvelu on syytä testata ennen sitovaa ostopäätöstä. Huonoa yhteyttä voi myös parantaa suunta-antennilla ja siihen kytkettävällä mokkulalla, joita saa hyvin varustetuista matkapuhelinmyymälöistä. Sieltä kannattaa kysyä myös ohjeet antennin oikeaan asennukseen. Liikkuva laajakaista tulee jatkossa nopeutumaan, kun operaattorit siirtyvät 4Gmatkapuhelinteknologiaan. Kestää kuitenkin useita vuosia ennen kuin operaattorit ovat rakentaneet omat verkkonsa tukemaan tätä uutta teknologiaa. Valokuitu tulossa Uusimpana teknologiana on yleistynyt valokuituyhteyden rakentaminen operaattorin verkon liityntäpisteestä suoraan asiakkaille. Valokuituverkon yhteyksillä päästään yli 100 megabitin sekuntinopeuksiin, mikä mahdollistaa kaikkien laajakaistapalveluiden käytön. Urajärvi otti aloitteen Urajärven seudun kyläyhdistys on perustanut hankkeen valokuituverkon suunnittelemiseksi Asikkalaan. Valosa-hanke toteutetaan muiden kyläyhdistysten ja Asikkalan kunnan kanssa. Maaseudun asuinoloja kehittävä Päijänne Leader on myöntänyt hankkeelle rahoituksen, joka kattaa 90 prosenttia kustannuksista. Loppuosa on tarkoitus koota asikkalalaisilta yrityksiltä, yksityisiltä kuntalaisilta ja muilta yhteisöiltä. Hankkeen isännäksi tuli Urajärven seudun kyläyhdistys, koska kunta ei voi olla rahoituksen hakija. Seuraavaksi etsitään hankkeelle työntekijä ja kilpailutetaan valokuituverkon suunnittelu. Tehtäviin kuuluu myös hankkeesta tiedottaminen vakinaisille ja kesäasukkaille. Varsinaiseen valokuituverkon rakentamiseen on mahdollista saada tukea Hämeen ely-keskukselta 60 75 prosenttia, jolloin kunnan ja yksityisten toimijoiden rahoitettavaksi jää loput. Asikkalan kyliin mahdollisesti rakennettavat laajakaistaverkot toteutetaan ensisijaisesti palvelemaan vakituisia asukkaita, mutta myös vapaa-ajanasukkailla on mahdollisuus liittyä verkkoihin. Muualla maassa, kuten esimerkiksi Padasjoella, valokuituverkon käytännön toteuttajiksi on perustettu osuuskuntia vesiosuuskuntien tapaan. Tämä on tavoitteena myös Valosa-hankkeessa: osuuskuntien perustaminen ja asiakkaiden hankinta on määrä aloittaa vielä tänä vuonna. Investointihakemukset tulee jättäää ely-keskukselle vuoden 2013 loppuun mennessä. Vetovoimaa maaseudulle Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tulevaisuudessa samanlainen välttämättömyys kuin sähkö ja vesijohto, uskotaan Päijät-Hämeen maakuntaliiton Sadan megan maakunta -hankkeessa. Nopeiden yhteyksien avulla maaseudulle saadaan samat sähköiset palvelut kuin taajamissa, ja valokuitu mahdollistaa yritystoiminnan ja etätyön. Maaseutu pysyy vetovoimaisena ja elinkelpoisena. Lisää karttamerkkisi Internet-sivuillaan Sadan megan maakunta kerää tietoa hankealueen asukkaiden nykyisistä laajakaistayhteyksistä ja tyytyväisyydestä niihin. Sivuilta löytyy kartta, johon voi jättää kommenttinsa valokuituverkon tarpeellisuudesta. Linkki karttasivulle on osoitteesta satamegaa.fi. Karttasivulta löytyy puolestaan linkki ruotsalaiselle nettisivulle, jossa voi mitata nykyisen laajakaistansa todellisen nopeuden. Mittaus paljastaa, että kahden megan yhteys tarkoittaakin 1,7 megaa sekunnissa verkosta omalle koneelle, ja 0,7 megaa sekunnissa omalta koneelta verkkoon. Lisätietoja: www.valosahanke.nettisivu.org. www.satamegaa.fi. www.bredbandskollen.se Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan nopeiden yhteyksien tulisi olla kansalaisten saatavilla vuoden 2015 lopussa Määräaikaan mennessä maassa tulisi olla rakennettuna valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu näihin rinnastettava verkko, johon 99 prosenttia vakituisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon kiinteistöistä voisi liittyä korkeintaan kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä. Päijät-Hämeessä tätä tavoitetta tukemaan on perustettu Sadan megan maakunta -hanke, jota toteuttavat Päijät-Hämeen liitto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hanke toimii Kymenlaakson, Päijät- ja Kanta-Hämeen sekä Uudenmaan maakuntien maaseutualueilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten maakunnallisten kyläyhdistysten kanssa. Asikkalan vapaa-ajanasukkaiden neuvottelukunta, Laajakaista- ja sähköverkkotyöryhmä ASIKKALAN VAPAA- AJANASUKKAAT Asikkalan vapaa-ajanasukkaisden yhteistyöelin on vapaa-ajanasukasneuvottelukunta. Se toimii kiinteässä yhteistyössä kyläpäälliköiden ja kunnan yhteyshenkilöiden kanssa. Kaikki vapaa-ajanasukkaita kiinnostavat ja tärkeäksi koetut asiat käsitellään kokouksissa. Niistä annetaan lausuntoja, viedään tiedoksi kunnan eri toimijoille ja tiedotetaan eri tavoin kuntalaisille, joita vapaa-ajanasukkaatkin ovat. Neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuussa. Se kuuluu kunnan kehittämislautakunnan toimialueeseen. Vapaa-ajanasukasneuvottelukunta valmistelee lausuntoja kunnan päättäville elimille mm. jäteasioista ja laajakaistaongelmista, on mukana tekemässä Kesäpostia, järjestää jokakesäisen Kesäfoorumin sekä osallistuu useisiin muihin kesätapahtumiin. Ota yhteyttä, kerro mielipiteesi, kysy mieltäsi askarruttavia asioita. Lähetä palautetta ja kysymyksiä sähköpostitse: vapaaajanasukasposti@asikkala.fi tai ota suoraan yhteyttä neuvottelukunnan. jäseniin. Me vastaamme Sinulle! Neuvottelukunnan jäsenet Pirjo Salakka, puheenjohtaja, pirjo.salakka@alburnus.fi Matti Halme, matti.halme@evl.fi Marja-Terttu Isotupa, marja-terttu.isotupa@kolumbus.fi Eero E. Karjalainen, eero@qk-karjalainen.fi Heikki Saarinen, heikki_saarinen@hotmail.com Nina Stenros, nina.stenros@yle.fi Asikkalan kunnan edustajat: Tarja Tornio, kunnanhallituksen puheenjohtaja tarja.tornio@gmail.com Kari Kitala, kehittämislautakunnan puheenjohtaja kari.kitala@helsinki.fi Raimo Ritvanen, kehittämislautakunnan jäsen raimo.ritvanen@phnet.fi Kari Lyyrylä, kehittämislautakunnan jäsen, Salmentie 92, Asikkala Sihteeri Merja Palokangas, merja.palokangas@asikkala.fi. 16 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 17

Neuvosta maksutonta jätevesineuvontaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n Neuvohankkeen tavoitteena on tarjota riippumatonta ja käytännönläheistä tietoa jätevesien oikeasta käsittelystä. Neuvontakäynnin ajankohdasta ilmoitetaan kiinteistönomistajalle etukäteen kirjeellä. Tietoa tulevista neuvonta-alueista löytyy hankkeen verkkosivuilta www.neuvohanke.fi. Neuvo-hankkeen jätevesineuvojat kiertävät kesäaikaan kiinteistöillä kylä kerrallaan. Kiinteistökäynnillä neuvoja arvioi yhdessä kiinteistönomistajan kanssa nykyisen järjestelmän kunnon ja mahdollisen saneeraustarpeen. Kiinteistönomistaja saa vinkkejä järjestelmän käyttöön ja huoltoon sekä ajankohtaista tietoa lainsäädännön vaatimuksista. Saneeraustoimet ovat usein odotettua pienempiä, eikä niitä aina tarvita lainkaan. Mikäli saneeraustarpeita ilmenee, neuvoja pyrkii auttamaan taloudellisesti järkevimmän ratkaisun löytämisessä. Neuvoja auttaa myös täyttämään selvityksen nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Neuvo-hanke on jakanut jätevesitietoa kesästä 2011 lähtien Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa Luumäellä ja Suomenniemellä. Tänä kesänä toiminta laajenee koko Päijät-Hämeeseen. Neuvontatyötä rahoittavat Kaakkois- Suomen ja Hämeen ely-keskukset, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta sekä ympäristöministeriö. Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä neuvojaa. Neuvo-hanke tarjoaa seuraavia palveluja: maksuttomat kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit, yleisneuvonta puhelimitse ja sähköpostilla sekä tietoiskut yleisötapahtumissa, kylissä ja kunnissa. Mikäli sinulla on kysyttävää omasta jätevesijärjestelmästäsi ja sen mahdollisesta kunnostustarpeesta tai haluat neuvojan kertomaan jätevesiasioista esimerkiksi kyläyhdistyksen tilaisuuteen, ota rohkeasti yhteyttä. Maija Lehtomäki, projektipäällikkö maija.lehtomaki@vesiensuojelu.fi 050 306 4020 Neljä vuotta aikaa panna röörit kuntoon Haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevat vaatimukset lievenivät viime vuoden maaliskuussa annetulla asetuksella. Tosin kunnat voivat edelleen määrätä tiukempia vaatimuksia pilaantumiselle herkillä alueilla, kuten pohjavesialueilla ja rantavyöhykkeillä. Viemäriverkkoon liittämättömien kiinteistöjen tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla jokaisella kiinteistöllä jo nyt. Käytännössä uuden asetuksen vaatimukset saavutetaan yleensä hyvin toteutetulla maaperäkäsittelyllä, jota edeltää kolme sakokaivoa tai 3-osioinen saostussäiliö. Kustannukset eivät välttämättä ole suuria, joten asia kannattaa hoitaa hyvissä ajoin kuntoon! Yhteistyöllä tuulta junnujen purjeisiin Viiden purjehdus- ja veneilyseuran yhteinen Etelä- Päijänteen Jollakeskus tekee aktiivista juniorityötä. Teksti ja kuva Riitta-Sisko Keinonen Jollakeskuksen toiminnasta vastaavat Asikkalan Pursiseura (APS), Heinolan Pursiseura (HeiPS), Hollolan Veneseura (HVS), Lahden Purjehdusseura (LPS) sekä Tehin Pursiseura (TePS). Kesäasukkaiden ansiosta EPJ:n toiminta on valtakunnallista. Viime kaudella Espoosta, Vantaalta, ja Hämeenlinnasta tuntui olevan jopa lyhyempi matka harjoituksiin kuin Vääksyn keskustasta. EPJ tarjoaa junioreille ja heidän perheilleen mielekkään ja turvallisesti toteutetun purjehdusharrastuksen. Päätavoitteemme on kehittää lasten ja nuorten purjehdustaitoja. Purjehduksen lisäksi uidaan, leikitään ja leireillään. Edistyneemmille purjehtijoille tarjolla on kilpavalmennusta tai ohjaajakoulutusta, kertoo EPJ:n hallituksen puheenjohtaja Niiles Airola. Purjehdusharrastus antaa kasvavalle lapselle luottamusta itseensä, rohkeutta ja oma-aloitteisuutta. Toisaalta lapsi oppii ymmärtämään, että olosuhteet pitää ottaa huomioon. Vääränlainen itseriittoisuus karisee vesillä, hallituksen jäsen Panu Tast tietää. Jo viime kaudella osallistujien määrä kaksinkertaistui ja nyt toimintaa laajennetaan edelleen. Viikottaiset harjoitukset järjestetään kahdessa eri tasoryhmässä toukokuun lopusta syyskuun alkuun, lisäksi on tulossa kaksi alueellista purjehdusleiriä ja kaksi jollakoulua. Jollakoulu alkamassa EPJ:n kotisatamassa Vääksyn Majakkapaviljongin laiturissa. Kalustoa EPJ:llä on käytössä riittävästi. Lapset ja nuoret purjehtivat yhdeksän Oppi- ja Optimisti-jollan, neljän Zoomin ja viiden 380-jollan voimin. EPJ:n jäseniä ovat sen perustaneet purjehdusseurat. Toiminnassa olevat lapset ja nuoret kuuluvat kukin oman alueensa purjehdusseuraan. Jäsenseurat luovuttavat EPJ:n käytettäväksi junioripurjehduskalustonsa. Kaluston omistus säilyy edelleen jäsenseuroilla. EPJ:n kurssi tuntuu olevan vakaa. Muutama lisävuosi vielä, niin se on riittävän suuri pitääkseen alueen seurojen juniorityön käynnissä seurakohtaisista nousuista ja laskuista riippumatta Airola ja Tast uskovat. KESÄN LEIRIT, KOULUT JA HARJOITUKSET Viikkoharjoitukset 7 15 vuotiaille Majakkapaviljongilla sunnuntaisin 27.5. alk. Jollakoulut uusille purjehtijoille 4. 7.6. ja 18. 21.6. Alkeisleirien kautta uusien junioripurjehtijoiden on helppo tulla mukaan viikkoharjoituksiin ja leireille Purjehdusleiri Tanhuassa 28.6. 1.7. EPJ:n 7 13-vuotiaille tytöille ja pojille, joilla ei ole lainkaan tai vain vähäinen kokemus purjehduksesta. Luvassa on hauskanpitoa, purjehdusta, letunpaistoa ja leikkejä. Purjehdusleiri Naumissa. 14 17 vuotiaat purjehtijat voivat osallistua LPS:n järjestämälle perinteiselle purjehdusleirille. Lisätiedot: www.jollakeskus.fi 10-vuotisjuhlakisat Kaarnalaivojen SM-kisat 2012 La 28.7.2012 klo 10 Vääksynjoen varrella koko perheen pikniktapahtuma Kisavastaava: Tapio Matila, p. 040 504 4167 kaarnalaivat@gmail.com www.vanhavaaksy.fi/sm EKO PINTA Kestävät ratkaisut haja-asutuksen jätevesihuoltoon SAOSTUSSÄILIÖT 1 5 m 3, kaksi- ja kolmiosastoisia IMEYTYS- JA SUODATUSJÄRJESTELMÄT SAUNAKAIVOT varustelemattomille kesämökeille, yms. FOSFORINPOISTOKAIVO suodatusjärjestelmiin LOKASÄILIÖT3 20m 3, varustettuna tyhjennysputkella tai huoltokaivolla EKOPINTA OY Vesivehmaantie 127 Puh. (03) 877 420 17130 Vesivehmaa Fax. (03) 784 4420 Kaivot ja muovisäiliöt www.ekopinta.fi Iso-Naappila MAANSIIRTO - perustustyöt - kaivot, imeytyskentät - maa-ainekset - murske, sora, multa - siirtolavan vuokraus - maa-ainesten seulonta VUOKRAMÖKIT - 2 10 hengen lomamökkejä - juhla- ja kokoustilat METSÄPALVELUT - puiden kaato - raivaukset - pihan hoito - polttopuut Asko Mäkelä puh. 0500 355 844 Katja Riihilahti puh. 0400 711 208 18 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 www.maansiirtopalvelut.fi ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 19 www.iso-naappilanloma.fi

ÄINÄÄN SEUTU Luontokeskuksen avajaiset helatorstaina Iso-Äiniön luontokeskus avataan virallisesti 17.5. klo 13. Tarkat opasteet luontokeskukseen löytyvät Äinää-Vähimaan kyläyhdistyksen punaisesta infokeskuksesta, joka sijaitsee Tuukkalantien ja Ikosojantien ristyksessä, osoitteessa Ikosojantie 95. Juha Kamppila ja 8-vuotias Lilja Unhola testaamassa Iso-Äiniön uutta lintutornia. Iso-Äiniön luontokeskus on kesän uusi virkistyskohde Asikkalan ensimmäinen lintutorni on Iso-Äiniön kylän upouuden luontokeskuksen ydin, josta kyläläiset, kesäasukkaat ja kaikki kiinnostuneet voivat tarkkailla luontoa ja lintujen elämää. Teksti ja kuvat Leena Etu-Seppälä Kauniissa ympäristössä, lähes keskellä Iso-Äiniön kylää sijaitseva luontokeskus tarjoaa helpon mahdollisuuden pienelle luontoretkelle. Iso-Äiniön kylä sijaitsee valtatie 24:n varrella, runsaan 10 kilometrin päässä Vääksystä. Luontokeskus on Karsillantien varrella lähellä Karsillankoskea, jonka partaalla vielä puolenvuosisataa sitten sahattiin lautoja ja jauhettiin viljaa. Iso-Äiniön luontokeskus koostuu Äiniönjoen rannalla, rehevässä maastossa olevasta puolen kilometrin pituisesta luontopolusta, kolmen metrin korkuisesta lintutornista, uimarumpista sekä laavusta nuotio- ja grillipaikkoineen. Luontoreitin varrella on myös kaksi matalaa kalojen kasvatuslammikkoa, jotka täydentävät alueen luonnon monipuolisuutta. Lintutornista voi rantakasvuston yli tarkkailla luontoa häiritsemättä lammikoiden ja lähistöllä olevan peltoaukean lintujen elämää. Luontokeskusalueen linnusto on alustavan kartoituksen mukaan varsin runsas. Lajistoon kuuluvat ainakin viitakerttunen, luhtakerttunen, pikkutikka, telkkä, pensaskerttu, lehtokerttu, vihervarpunen, peippo, viherpeippo, kiuru, pajulintu, punakylkirastas, nuolihaukka, kottarainen, pajusirkku, punavarpunen, rantasipi sekä västäräkki, keltasirkku, talitiainen, sinitiainen, harakka, varis ja räkättirastas. Mahdollista on, että myös kultarinta, mustapääkerttu, sirittäjä ja sinisorsa löytyvät tästä maastosta. Kyläyhdistyksen suuri haaste Ajatus Karsillan ja valtatie 24:n välisen joenranta-alueen kunnostamisesta virkistys- ja luontokäyttöön syntyi jo kym- menkunta vuotta sitten. Käytännön suunnitteluun päästiin kuitenkin vasta 2010, ja Päijänne Leader ry:n tuella toteutettavasta Iso-Äiniön luontokeskushankkeesta tulikin kyläyhdistyksen tähänastisen toiminnan suurin haaste. Maanviljelijä Kari Lohtari luovutti mailtaan luontokeskusta varten alueen, jossa raivaus- ja maanpohjustustyöt aloitettiin syksyllä 2011. Talven aikana paikalle rahdattiin lintutorni ja talkoilla rakennettu laavu grillipaikkoineen. Penkit, uimapaikan laituri ja puucee täydentävät luontokeskuksen toimivuutta. Hankkeen kantavina voimina Äinää- Vähimaan kyläyhdistyksessä ovat olleet puheenjohtaja Raimo Salmela ja varapuheenjohtaja Juha Kamppila. He ovat uskoneet asiaan ja puurtaneet sen puolesta omaa aikaansa säästämättä. Keskeinen osuus luontokeskusalueen raivaamisessa ja keskuksen eri elementtien rakentamisessa on ollut niillä reippailla miehillä ja naisilla, jotka tässä, kuten kyläyhdistyksen muussakin toiminnassa, ovat aina olleet valmiita tekemään talkoilla työtä yhteisten asioiden hyväksi. Yhteiset rannat ja saaret vievät veden ääreen Kurhilan ja Hillilän kylissä vain muutamalla tilalla on rantapalsta Vesijärvellä. Onneksi on kylien yhteiset rannat ja saaret, joita hyödyntämällä kuivan maan kalatkin pääsevät veden ääreen. Vielä parikymmentä vuotta sitten rannat olivat niin tiukassa kaislassa, ettei veneellä päässyt läpi. Suuret niittotalkoot useana vuonna peräkkäin ovat tuottaneet tulosta: vesi on päässyt huilaamaan ja vähentänyt humuksen määrää pohjassa. Molemmilla kylillä on oma ranta, Hillilällä Harvooniemenranta ja Kurhilallla Kettulanranta. Venepaikkoja molemmissa on kolmisenkymmentä. Niitä vuokrataan myös ulkopuolisille, jos tilaa on. Vuokrilla maksetaan rantateiden tiemaksut. Uimista varten rannoille on pystytetty pukukopit. Kettulan rannassa on lisäksi tupa ja kota. Se kota saatiin 24:n varrella olleelta huoltamolta, kun se lopetti toimintansa 90-luvun alussa. Tuvan pystytti Alhon Olli Vierumäen teollisuuden jätepuusta kymmenisen vuotta sitten, kertoo Hillilän rannasta vastaava Timo Suomela. Kettulan rannan uimakoppi. Kalapöytä katettuna yläkerrassa joka keskiviikko klo 18 20 27.6. alk. Hilliläläisten oma tupa sijaitsee Veston saaressa, soutumatkan päässä rannasta. Mökin lavereille mahtuu yöpymään kymmenkunta henkeä, ja saarella on myös sauna ja liiteri. Mökki on varattuna noin 50 vuorokautta kesässä. Kesä heinäkuussa meilkein joka päivä, elokuussakin kaikki viikonloput, Suomela kertoo. Veston mökki rakennettiin talkoilla 1970-luvulla. Ylläpito- ja korjauskulut katetaan vuokratuloilla. Mökkiä voivat vuokrata myös kurhilalaiset tosin hieman korkeampaan hintaan kuin osakaskunnan omat jäsenet. Hillilän osakaskunnalla on myös Kajaankallion saarella sijaitseva kota, joka on avoin kaikille käyttäjille. Sen puuhuoltoon osakaskunta saa tukea kunnalta, sillä myös vääksyläiset hiihtoretkeilijät ovat ottaneet kodan etapikseen. Puuhuolto Kajaankalliolle on hankalaa, hyvät jääkelit kun ovat harvassa. Tänä talvena ei saatu vietyä kuin kaksi kuormaa, Timo Suomela kertoo. KURHILA-HILLILÄ KIRPPUTORIA JA LEHMÄLOTTOA Kurhilan ja Hillilän kylätoiminta alkoi tänä keväänä kylänraitin pysäkkikatosten kunnostuksella. Kenottavia katoksia oikaistiin ja maalattiin. Toukokuun 20. päivänä vietetään toista kertaa kahden kylän kirppistapahtumaa Avoimet ovet ja aittojen aarteet. Kirppispöytiä pystytetään sekä pihoihin että Länsi-Asikkalan koulun pihalle. Viime vuonna yleisön iloksi oli järjesttety myös pientä purtavaa, kuorolaulua ja kotieläinpiha. Kesän ohjelmaa ovat kesäpäivä Veston saaressa heinäkuun 30. ja kesätori Vanhan Kevarin pihapiirissä elokuun 12. päivänä. Kesätorin yhteydessä järjestetään jo kolmatta kertaa suuren suosion saanut Kurhilan lehmälotto, jota pelataan viime vuotiseen tapaan kahdella lehmällä. Syksyksi on suunnitteilla patikkaretki Uudenmyllyn laavulle. Samalla tarkastetaan Aurinkovuori- Ilves-vaellusreitin kunto. Lisätiedot: www.kurhila-hillila.net Tekstit Päivi Liikamaa Kuvat Tanja Paksunen 20 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 21

KALKKINEN VANHA VÄÄKSY Kalkkisissa hienot kalavedet Kalkkisisten kalaisista vesistä on kiittäminen jääkautta, joka rikkoi maaston järvialtaiksi ja puhkaisi Kalkkisten kosken yhdistämään Päijänteen ja Ruotsalainen. Ja kiitoksen ansaitsee myös kylän ykköskalamies Heikki Lagom. Kalkkisten osakaskunnan alue ulottuu Kalkkisten kanavasta Ropiossaareen. Alueelle on vuodesta 1996 alkaen istutettu 184 000 kuhan poikasta, tänäkin vuonna 10 000. Istutukset ovat onnistuneet hyvin. Vesissämme on nykyään oma kuteva kuhakanta, Kalkkisten osakaskunnan kalakantoja vuosikymmeniä hoitanut Heikki Lagom sanoo. Muuttaessan Kalkkisiin 1970-luvulla Heikki Lagom ryhtyi ensitöikseen viljelemään hauenpoikasia, koska veden säännöstely pilasi luonnonkudun monena keväänä. Vuodesta 1979 asti hän on laskenut osakaskunnan vesialueille yhteensä 400 000 500 000 hauen poikasta. Sekä kuha että hauki ovat osakaskunnan kannalta kiitollisia istutettavian ja viljeltäviä, ne kun eivät lähde täältä vaelta- Kalkkisten seudun kyläyhdistys ja Kalkkisten Nuorisoseura ovat aktiivisesti mukana Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hankkeessa. Kylän asukastilaisuuksissa ja työryhmissä on kartoitettu arvokkaita luontokohteita, suunniteltu maisemanhoitotalkoita, ideoitu nuorisoseurantalon sähkönkulutuksen pienentämistä ja Kalkkisten Kyläpäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 7.7., nyt jo 20. kerran. 22 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 Kun kalastuskortti on voimassa ja kalamerkki hankittu, tervetuloa kiehtovan kalastusharrastuksen pariin, toivottaa Heikki Lagom. Kalkkisten kylä on aktiivinen kehittäjä haettu kylän kulttuurillisia vahvuuksia. Ajatuksena on pienin toimin kohentaa kylän keskustan ulkonäköä ja parantaa tievarsien maisemia. Kirkkopellon omakotialueelle on tarkoitus suunnitella puistoalue polkuineen ja istutuksineen. Satama-alueen, kirkonseudun ja muiden kylän tärkeiden kohteiden KUVA: AILA TYRNI maisemiin ideoidaan kohennusta. Yksi hankkeen työryhmistä pohtii alueen kalastusmatkailun kehittämistä. Tavoitteena on parantaa kylämatkailun edellytyksiä ja lisätä asumisviihtyisyyttä, säilyttää ja hoitaa kulttuurimaisemaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Töitä tehdään talkoilla, mutta kylä aikoo tutkia myös erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. maan. Hauki elää 800 metrin aluella istutuspaikastaan ja kuha neljän kilometrin alueella, Heikki kertoo. Alueella saavat kalastaa Kalkkisissa vakituisesti asuvat ja alueen vapaa-ajan asukkaat, kunhan vuotuinen kalamerkki on hankittu. Neljän euron hintaisen kala/ verkkomerkin saa Lampisen kyläkaupasta. Yhteen talouteen voi hankkia viisi verkkomerkkiä, ja yhdellä merkillä saa esimerkiksi vetää uistimia. Laajempi kalastusalue, 12 osuuskunnan yhteislupa-alue Kalkkisten kanavasta Heinolan Tähtisiltaan asti, vaatii yhteislupaalueen maksun, joka on 30 euroa 12 kuukaudelta. Lampisen kaupan lisäksi tätä lupaa saa Heinolan Urheilu-Kontista ja Vääksyn Majakkapaviljongilta. Verkonostajien kannattaa varautua ensi vuonna voimaan tuleviin muutoksiin jo nyt: silmäkooltaan 36 49 millimetrin verkkoja ei silloin saa käyttää Etelä- ja Keski-Päijänteellä. Verkkorajoituksen tarkoitus on suojella kuhakantaa niin, että kalat ehtivät kasvaa sukukypsiksi. Rajoitus on nyt aluksi sovittu viideksi vuodeksi, Heikki sanoo. (AT) Kalkkisten seudun kyläyhdistyksellä on meneillään myös kehittämishanke, jolla lisätään kylän aktiivisuutta ja kiinnostavuutta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat jo kertaalleen toteutetut kylätapahtumat Kalkkisten 10 ja Joulukylä Kalkkinen. Kalkkisten 10 on ohjelmallinen juoksuja kuntoilutapahtuma. Joulukylä Kalkkinen järjestää tunnelmallisisa ohjelmahetkiä ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Sen päätapahtuma on kaksipäiväiset joulumarkkinat. Kalkkinen on mukana myös valtakunnallisessa hankkeessa, jossa kehitetään suomalaista kylämatkailumallia. Lomalaidun ry:n vetämänä on tarkoitus luoda suomalainen kylämatkailumalli ja hyvä verkosto, jossa tieto ja kokemus lisääntyvät ja markkinointi tehostuu. Hyötyjiä ovat matkailuyrittäjien lisäksi muutkin alueen yritykset ja toiminnan vilkastumisen ja palvelujen lisääntymisen kautta myös asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. (AT) Kaisa Keränen-Toivonen herää aamukahdelta ja pyöräyttää pullia ja kakkuja sen seitsemää sorttia. Seppo Leppänen valitsi pussillisen lämpimiä ruisleipäsiä. Täältä löytyy Vanhan Vääksyn henki tehdä kesäisen vaelluksen ja löytää Vanhan Vääksyn hengen? Aloita kierrokseksi Vääksyn kanavalta, sulku- Haluatko porttien vierestä, ja poikkea Hippaheikki Hillariinaan ja tee kierros myös Kanavan Kunkun sisustusmyymälässä sillä aikaa, kun talon kokki valmistaa sinulle herkullisen aterian. Pienen jaloittelun jälkeen olet jo jälkiruokakahvilla ja jäätelöllä Kanavan Helmessä. Ylität idyllisen Vääksynjoen sillan. Edessäsi on Päijännetalo ja Jokirannan huvila monine mielenkiintoisine näyttelyineen. Alueelta löydät myös muita tärkeitä palveluja: Kunkun talossa toimii elektroniikkahuolto Sinisalo ja vastapäätä kai- Ani Rouvila on pitänyt kangaskauppaa Vanhassa Vääksyssä jo 35 vuotta. KUVAT: KATRIINA NIKULA ken korjaava suutari sekä kellosepänliike. Suuntaa sen jälkeen askeleesi ylös mäkeä ohitse idyllisen Apteekinmajoituksen ja Koiratalo.com:in. Apteekinmajoitusta vastapäätä alhaalla rinteessä sijaitsee Vääksyn vanha mylly eli Myllymuseo, jossa myllytontun tiedetään asustavan. Kaisan Tupaleipomon terassilta kuuluu innokasta keskustelua, aiheena milloin joogaharjoittelun tunnelmat, milloin Lauran kaupan uusimmat löydöt. Tupaleipomon tunnelma kuvaa hyvin Vanhan Vääksyn nykyistä henkeä se on aito, mutkaton, lämmin, pienimuotoinen ja asiakkaan tarpeet huomioiva. Lisäksi Kaisan tuotteet ovat lähiruokaa: jauhot toimittaa Vääksyn Mylly, josta viikolla voi itsekin käydä suoraan hankkimassa vaikkapa lettujauhoja ja spelttituotteita. Ylempänä mäellä osuu silmään Anin Soppi, josta saa kankaiden lisäksi vaatteiden korjausapua. Mitä moninaisimpia kuva- ja muita painotuotteita voit teettää Vääksyn Offset ja Kopiossa. Mäellä levittäytyy Vääksyn vanha tori, jonka linja-autot ovat vallanneet. Torin laitaa hallitsee legendaarinen Lauran kauppa ilmiö, joka jokaisen on koettava itse. Vastapäätä kauppaa sijaitsee toinen ilmiö: aitohämäläinen pitseria Jossun Pizza. Mäeltä alas kohti Vesijärveä löytyy vielä monta omailmeistä liikettä: Lasi ja Lahja, kampaamo Elegans, Siwa sekä Norrlinin puiston sisäänkäyntiä vastapäätä sisustus-, koru- ja vaateliike Zoom Design. Kierroksen päätepiste on Lindan joogasalonki. Istahda vielä hetkeksi Norrlinin puiston penkille ja nautin luonnon kauneudesta, jota ei löydy mistään muualta kuin Vanhasta Vääksystä. Heidi Rask, Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistyksen sihteeri Kanavajuhlat 2012 Vääksyn kanavalla Pe 29.6.2012 klo 12 01 Ohjelma alustava, oikeus muutoksiin pidetään.

URAJÄRVI Urajärven koululaisia perinteisessä äitienpäiväjuhlassa kakkupöydän äärellä. Todellinen kansankynttilä Ennen vanhaan opettajat olivat näkyviä ja arvostettuja persoonia kylillään. Moilasen Eila jatkaa tätä perinnettä. Urajärven kyläsuunnitelma päivitettiin viime syksynä. Apua työhön saatiin Päijät-Hämeen kylät ry:ltä. Liisa Helanto ja Elina Leppänen kävivät pitämässä kaksi sessiota, joissa kyläsuunnitelmaa luotiin uudenlaisten pelikorttien avulla. Kyläsuunnitelma kiteytyy neljään tavoitteeseen, tässä niistä lyhyesti. Henkisen maalaisuuden vahvistaminen. Omaa elinympäristöä halutaan kunnioittaa mm. omilla tapahtumilla ja esim. aivan oman Urajärvi-tuotteen avulla. Myös omaa historiaa on hyvä tallentaa ja elävöittää. Eila Moilanen on ollut 30 vuotta Urajärven opettaja. lussa voi asiat hoitaa joustavasti, lukujärjestystä voi muuttaa vaikkapa jonkun reissun tai vierailijan vuoksi. Opin myös tuntemaan hyvin niin oppilaat kuin heidän vanhempansakin, Eila kertoo. Pieni koulu on myös turvallinen ympä- Urajärven kyläsuunnitelma uusittu KUVA:KAISA VUORIVIRTA Eila Moilanen on toiminut Urajärven alakoulun opettajana vuodesta 1982. Hän on ollut myös näkyvä ja aikaansaava hahmo kylän yhteisissä toimissa. Eila muutti opettajamiehensä Aaro Moilasen kanssa Urajärvelle Göteborgista. Asikkala oli tuttu jo mökkipaikkana. Urajärven koululla on 26 oppilasta ja tulevaisuudessa oppilasmäärä näyttää pyörivän 30 oppilaan tietämillä. Pienessä kouristö. Maalla lapset saavat olla lapsia pitkään ja kaikki koulun oppilaat, niin isot kuin pienetkin, leikkivät yhdessä. Eila opettaa 1. 3. vuosiluokan oppilaiden yhdysluokkana ja on koulun johtajaopettaja. Yhdysluokan opettaminen on oma taitonsa. Kun ekaluokkalaisia opettaa alkusyksystä lukemaan, pitää tokaluokkalaisille keksiä hiljaista puuhaa vaikkapa monisteiden parissa. Yhdysluokka opettaa lapsille kärsivällisyyttä, mutta antaa myös mahdollisuuden seurata ylempiluokkalaisten opetusta Pieniä tekoja ympäristön hyväksi Meillä luokasta mennään joustavasti luontoon, kun metsä on heti oven takana. Luontotuntemusta pidetään yllä marja- ja sieniretkillä ja koululla on myös marjapensaita ja hedelmäpuita, joiden sadon oppilaat korjaavat talteen, Eila Moilanen kertoo. Talvella lapset viettivät pilkkipäivän Urajärven jäällä, päivä oli elämys kaikille. Lapset osallistuvat joka vuosi tienvarsien siivoustalkoisiin oppien näin samalla vastuuta ympäristöstä. Talkoot järjestää kyläyhdistys. Ja joka vuosi kertaamme jokamiehenoikeudet lasten kanssa. Keväisin Eila on organisoinut tuhansia tonneja paperia tuottavan jätepaperikeräyksen. Tuotto käytetään koululaisten retkiin. Viime syksynä retkikassa saisin hyvän lisän, kun koulu organisoi Urajärven kartanon varastokirjaston tyhjennyksen. Talkoisiin osallistui paljon kyläläisiä, ja saaliiksi saatiin runsaasti keräyspaperia. Eilan omat ajatukset karkaavat välillä jo lähellä oleviin eläkevuosiin. Ihmisen vaivat tuntuvat nuorenevan kun ihminen itse vanhenee, tokaisee Eila omaan tyylinsä. Teksti Kaisa Vuorivirta Kestävä kasvu. Uusia asukkaita toivotaan kylälle lisää, ja heille halutaan oilla avuksi mm. netistä löytyvän tietopaketin kautta. Tavoitteena on myös saada tonttimarkkinointiin vauhtia ja näkyvyyttä niin netissä kuin muissakin medioissa. Aktiivinen kansalaisuus. Aktiivista kansalaisuutta halutaan edistää mm. toimivalla kylätiedotuksella, yhteisillä tapahtumilla sekä lasten ja nuorten harrastemahdollisuuksia (esim. liikuntakerhot) lisäämällä. Erityisen tärkeää on, että myös uudet kyläläiset löytävät tiensä kylän seurojen ja yhdistysten toimintaan. Tällaisen yhdistystoiminnan kautta voi edistää niin omaa kun yhteisönkin hyvinvointia, ja samalla toteuttaa lähidemokratiaa parhaimmillaan. Lähipalvelut kuntoon. Kyläsuunnitelmassa ideoidaan pieniä parannuksia mm. kylän jäteastia-aitauksen kunnostusta sekä lenkkipolkujen kunnollista kyltitystä. Myös isompia haaveita löytyy, mm.terveyskioskin tai terveysbussi saaminen perusterveydenhuoltoa antamaan lapsille ja vanhuksille. KUVA: ANTERO SALMINEN Muutoksen tuulia Mustjärvellä Päijänteen ja Ruotsalaisen väliin jäävällä Mustjärven seudulla kylätoiminta on saanut uutta pontta. seudun kyläyhdistys on saanut riveihinsä uusia jäseniä, jotka ovat tulleet Mustjärven aktiivisesti mukaan yhdistyksen toimintaan. Seurojentaloa on siistitty, Kopsuontien kunnostuksen puolesta on kerätty adressi ja tulevana kesänä järjestetään jo kolmannen kerran Mustjärven seudun kyläpäivä. Sääntöjen- ja nimenmuutos Perinteinen, vuonna 1929 perustettu Mustjärven Pienviljelijäyhdistys ry siirtyi tänä keväänä kertarysäyksellä 2000-luvulle, kun se päätti muuttaa nimensä Mustjärven seudun kyläyhdistykseksi. Yhdistyksen nimi kertoo, että kaikki ovat tervetulleita mukaan sen toimintaan, niin paikalliset kuin kesäasukkaatkin, kertoo puheenjohtaja Antero Salminen. Mustjärven kyläyhdistyksen logon on suunnitellut taiteilija Ylermi Lahti. Kyläpäivä on kesän kohokohta Mustjärven kyläpäivä järjestettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2010. Järjestelyistä vastasi pieni joukko seuran aktiiveja, ja mukaan saatiin myös paikallinen metsästysseura Mustjärven Eräveikot. Kukaan ei uskaltanut edes veikata, minkälaisen vastaanoton tapahtuma saisi, ja yllätys olikin melkoinen, kun seurojentalo Riuttalan pihamaalle kerääntyi yli 100 paikallista- ja kesäasukasta. Oli selvää, että tällaista yhteistä tapahtumaa oli kaivattu. Viime kesänä kyläpäivään houkutteli väkeä erityisesti Kopsuontien kunnostuksen loppuun saattamiseksi laadittu adressi, jonka kävi päivän aikana allekirjoittamassa lähes 200 henkilöä. Tänä vuonna teemanamme on uusi nimi ja uusi ilme, Antero kertoo. Riuttala Mustjärven sydän Mustjärven sydän on seurojentalo Riuttala, jossa on aikojen saatossa järjestetty lukuisia juhlia, iltamia ja tansseja. Paikka on mustjärveläisille tuttu ja rakas. Iltamat keräsivät aina 80-luvulle asti tuvan täyteen väkeä, ja tansseja oli tahdittamassa valtakunnallisestikin tunnettuja nimiä. Myös Mustjärven Eräveikkojen hirvipeijaiset ovat keränneet talon ääriään myöten täyteen. Mustjärvi meni someen Nimenmuutoksen ohella Mustjärvi on MUSTJÄRVI, VESIVEHMAA Lupsakkaa ajanviettoa Mustjärven seudun kyläpäivillä vuonna 2010. uudistanut myös internetsivunsa ja on ryhmänä mukana Facebookissa. Yhdistyksen internetsivut löytyvät osoitteesta www.mustjarvi.fi ja Facebook-ryhmä löytyy hakusanalla Mustjärvi. Tämä on yksi uusi tapa olla mukana, vaikuttaa ja verkostoitua, ja toivottavasti erityisesti nuoret ottavat tämän omakseen, Antero toteaa. Tavat ja keinot ovat monenlaisia haluamme olla osa kaikkien Mustjärvellä asuvien ja täällä vapaa-aikaansa viettävien elämää. Teksti Liisa Sirén-Salminen Mustjärven seudun kyläyhdistyksen sihteeri Monipuolista toimintaa Vesivehmaalla Vesivehmaan nuorisoseura järjestää koko perheelle toimintaa ympäri vuoden. Samalla kun pääset tutustumaan muihin kyläläisiin ja lähiseudun ihmisiin, voit harrastaa esimerkiksi kankaanpainantaa, helmeilyä, nikkaroida linnunpönttöjä tai tehdä kukka-asetelmia. Liikunnassa olemme järjestäneet esim. Capoeiraa, Zumbaa, Bailatinoa ja lapsille tanssikerhoa. Kesäiltoina olemme myös kokoontuneet yhteislaulamaan niin että kylä raikaa. Taloa vuokrataan myös juhla- ja kokoustilaksi. Ilmoitamme tapahtumista Päijät-lehden seurapalstalla, Vesivehmaan kylän nettisivuilla tai nuorisoseuran omalla Facebook-ryhmä sivulla. 24 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 25

Karoliina ja Jyrki Ahvenainen sekä Merja Purolinna-Ahvenainen ovat innokkaita toimijoita koirien hyvinvoinnin eteen, kuten myös Kanavan Koirakilta ry:n puheenjohtaja Nina Nerg-Toivola. Tassulassa hoidetaan myös kesäasukkaiden lemmikit KUVA: KIRSI KAARNA Koirapuisto Vääksyyn Syksyllä 2011 alkoi vilkas keskustelu koirapuiston saamiseksi Vääksyyn. Paikka löytyi Rantakulmantieltä kunnan omistamalta alueelta, jossa on vesipiste ja katuvalot valmiina sekä parkkitilaa muutamalle autolle. Alueella on myös lasten liukumäki, joten paikka sopii hyvin koko perheen ulkoiluun. Hankkeen alullepanijat, Merja Purolinna-Ahvenainen ja Jyrki Ahvenainen, ovat keränneet lähes 50 henkilön nimilistan talkoolaisiksi. Talkooväkeä ei kos- kaan ole liikaa, joten tervetuloa kaikki koirapuistosta kiinnostuneet. Jokaisen oma etu on, että paikat pidetään siistinä, Ahvenaiset korostavat. Kanavan Koirakilta ry on maaliskuussa tehnyt päätöksen lähteä mukaan hankkeeseen yhdistyksenä. Koiranomistajaväkeä tarvitaan koirapuiston rakentamisessa isoille ja pienille koirille erikseen sekä ympäristöstä huolehtimisessa. Kunta puolestaan on lupautunut antamaan maan ja tarvikkeet muun muassa aitojen rakentamiseen. Kunnan tekninen johtaja Harri Hirvonen kertoo, että koirapuisto pyritään saamaan kuntoon jo tänä kesänä. Teksti ja kuva Katriina Nikula Koulutuskeskus Salpauksen koira- ja kissahoitola Tassulassa on tilat yhdeksälle koiralle ja neljälle kissalle. Tassulan hoitola on jo vastaanottanut useita koira- ja kissa-asiakkaita. Sinne ovat tervetulleita myös kesäasukkaiden lemmikit esimerkiksi lomareissujen ajaksi, sanoo opettaja Karoliina Kuusela. Tassula on osa Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan oppimisympäristöä ja sijaitsee Asikkalan kirkonkylässä. Koira- ja kissahoitola toimii 2010 valmistuneissa pieneläintiloissa, joiden rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota hyvään hygieniaan. Sisähäkkien yhteydessä on omat pienet jaloittelutarhat, ja koirille on lisäksi isompi juoksutustarha. Jokaisen hoitojakson alussa tehdään kirjallinen sopimus, jossa käydään tarkoin läpi lemmikin hoitoon liittyvät seikat. Näin varmistetaan aina kyseiselle eläimelle mahdollisimman tarpeenmukainen ja hyvä hoito, kertoo Kuusela. Koirien hoitoon kuuluu myös säännöllinen ulkoilutus lähistön maastoissa. Oheispalveluina on tiettyinä ajankohtina mahdollisuus saada koirahieronta- ja trimmauspalveluja. Tassulan lemmikkiasiakkaiden hoito on osa eläintenhoitajaksi opiskelevien käytännön opintoja. Opiskelijat työskentelevät alan ammattilaisten ohjauksessa, ja hoitotoimenpiteisiin opastavat joko koulutetut eläintenhoitajat tai alan opettajat. Kukin opiskelija tekee vuorollaan hoitoviikot, jolloin pääsee mahdollisimman monipuolisesti osallistumaan kaikkiin hoitolan töihin. Eläimen päivittäinen hoito ei ole pelkkää rapsuttelua, vaan vaatii monenlaista tietotaitoa aina eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja käsittelystä tilojen puhtaanapitoon. Tassulasta saa myös koirahieronta- ja trimmauspalveluja. Isoa villakoiraa käsittelee trimmausopettaja ja yrittäjä Salla Honkanen. Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan opetus on keskitetty Asikkalaan Päijänteen rannalle. Asikkalan toimipisteessä voi opiskella eläinten- tai hevostenhoitajaksi tai maaseutuyrittäjäksi. Asikkalassa koulutetaan myös kalastuksenohjaajia, kalanjalostajia sekä luonto-ohjaajia. ilmaripoyhonen.fi www.ilmaripoyhonen.fi Asianajotoimisto Ilmari Pöyhönen Koukkutie 8, 17200 Vääksy puh. 050 5589 010, faksi (03) 7662 024 ilmari.poyhonen@pp.inet.fi Hae meiltä Vääksyn parhaat grilliherkut! T: Kauppiaanne Kirsi ja Johannes sekä K-supermarket Vääksyn väki Lehmonkärjen Rantakahvila Avoinna 20.6. 5.8. PITOPALVELUA KAIKKIIN KESÄN JUHLIIN VÄÄKSY Maakaupantie 1, 17200 Vääksy. P. 03-882 550 Palvelemme arkisin 7-21, la 7-18, su 12-18 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 27

Kirjastosta luettavaa, kuunneltavaa, katsottavaa Muista kirjasto säällä kuin säällä, kaipaat sitten kesälukemista, katsomista tai kuuntelemista. Käytettävissäsi on kaunokirjallisuuden helmien lisäksi runsaasti tietokirjallisuutta lukemattomiin tässä Kesäpostissakin käsiteltyihin aiheisiin, niin ympäristönsuojeluun, mökkiremonttiin, kalastukseen kuin Asikkalan kylien paikallishistoriaan. Jos lukeminen ei kiinnosta, niin lainaa äänikirja, kuuntele ja sulje silmäsi. Löydät meiltä myös yli tuhannen elokuvan kokoelman sadepäivien iloksi, mukana uutuuksia Kaurismäestä Almodovariin ja tietysti kunnanjohtaja Juri Niemisen tekemä keskiaikainen elokuva 1323. Jos puolestaan epress tai PressDisplay kuulostaa oudolta niin tule ja tutustu yli tuhannen sähköisen sanomalehden näköisversioihin, mukana suuri määrä paikallis- ja maakuntalehtiä. Ja tietysti kirjasto on Facebookissa, fanittamalla saat ajankohtaiset uutiset ku- ten uutuusluettelon kerran kuukaudessa omaan naamakirjaasi. Ja perheen pienemmille ja nuoremmille on tietysti omat osastonsa kirja-, elokuva-, musiikkitarjontoineen. Liikuntavälineitäkin löytyy lainattavaksi, kuten myös energiankulutusmittareita. Ei muuta kuin kirjastoon, säällä kuin säällä. ASIKKALAN KIRJASTO Asikkalantie 21, 17200 Vääksy Uusinnat, neuvonta p.(03) 888 6240 Avoinna 2.5. 31.8. ma to klo 12 19 ja pe 10 16 Poikkeavat aukiolot ke 16.5. avoinna 10 15 to 17.5. helatorstaina suljettu ke 23.5. suljettu to 21.6. avoinna klo 10 15 pe 22.6. juhannusaattona suljettu Kalkkisten Katajan kesäkalenteri 25.5. klo 18, Katajan Mestaruusmaastojuoksut + kuula/pallo Pe 8.6. klo 18. Pe 15.6. klo 18.00 Su 8.7. klo 12, Hippokisat Pe 20.7. klo 18 Pe 17.8. klo 18, Katajan mestaruuskisat La 1.9. klo 12, Kalkkisten 10 Kilpailut ovat avoimet kaikille, myös mestaruuskisat. Sarjat 5-vuotiaista (kaikki alle 5-vuotiaat tässä sarjassa) ylöspäin parittomin sarjoin, lajisäännöt soveltuvin osin alle 9-vuotiaille. Lajeina mm. juoksut 40 3 000 m, pallo, pituus, korkeus, kiekko, keihäs. Seuraa Päijät-Hämeen seuratoimintapalstaa ja kylän webbisivuja: www. kalkkinen.fi Lisätiedot: Päivi Taavila puh. 0400 947 920, pihapuu@phnet.fi, Lotte Sipilä, lotte.sipila@luukku.com. Asikkalan Raikkaan toimintaa Raikkaan toiminta jatkuu tänäkin vuonna vireänä. Koko urheilu-uransa Raikasta edustanut suunnistaja Minna Kauppi valittiin Päijät-Hämeen vuoden 2011 urheilijaksi. Suunnistuksessa kaiken kansan iltarastit jatkuvat, kansainväliset moniottelut järjestetään jo kuudetta vuotta 4. 5.8. ja lasten- sekä nuorten yleisurheilutoimintaa on Vääksyn urheilukentällä läpi kesän. Asikkalan Raikkaan 100-vuotishistoriaa on edelleen saatavilla. Teoksessa kuvataan Raikkaan toimintaa perustamisesta nykypäivään ja esitellään urheilijoiden ja seuratoiminnan ohella toiminnassa mukana olleita henkilöitä, mm. talkooväkeä. Myös tukijoita ja muita yhteistyö-kumppaneita on haastateltu. Jaostojen yhteystiedot Hiihto: Jukka Lehtinen jukka.lehtinen@asikkalanraikas.net Lentopallo: Pekka Kommeri pekka.kommeri@asikkala.fi Pyöräily: Samuli Kantola samuli.kantola@asikkala.fi Suunnistus: Katja Iivonen katja.iivonen@asikkalanraikas.net Yleisurheilu: Juri Nieminen juri.nieminen@hotmail.com Tarkemmat tiedot eri jaostojen toiminnasta www.asikkalanraikas.net. Jäsenmaksut Seuran jäsenmaksu on 15 euroa ja alle 18-vuotiailta 7 euroa. Kannatusjäsenmaksu on 50 euroa. Laita yhteystietosi maksulomakkeen viestiosioon tai lähetä ne sähköpostitse osoitteella anne.kainulainen@asikkalanraikas.net jäsenrekisteriämme varten. Löydät myös jäsenmaksulomakkeen seuran nettisivuilta www.asikkalanraikas.net. Lasten ja nuorten kesä Päivätoimintaviikko 1 & 2 4. 8.6. ja 11. 15.6. Hauska ja toiminnallinen leiri 7 10-vuotiaille. Leiri päivittäin klo 9 15. Jalkapallokoulu 4. 7.6. ja 11. 14.6. Suosittu palloilukauden avaus futiksen merkeissä, ryhmät jaettu tänä vuonna kolmeen eri ikäryhmään: 7 8 v, 9 10 v ja yli 11 v. Seikkailu-yöleiri 18. 22.6. Seikkailuhenkinen leiri 10 12-vuotiaille Salonsaaressa. Huvipuistoretket 9.7. Tykkimäki, 2004 syntyneille ja sitä vanhemmille lapsille. 18.7. Linnanmäki, 11 15-vuotiaille nuorille. Leirien ja toimintojen esittelyt ja hinnat ks. www.asikkala.fi Ilmoittautumiset netissä 30.4. 18.5.välisenä aikana: www.asikkala.fi /vapaa-aikapalvelut/ilmoittautuminen. Rantauimakoulut 16. 20.7. ja 23. 27.7. Rohkeille vesipedoille vauhdikas ja toiminnallinen kaksiviikkoinen uimakoulu alkaen 6-vuotiaista. Larppi-leiri 6. 7.8. Vain mielikuvitus rajana live-roolipelissä. Toiminnallinen leiri 10 12-vuotiaille Salonsaaressa. Liikunnallinen päiväleiri 6. 10.8. Liikunnallinen iloisen touhuilun päiväleiri 7 9-vuotiaille. Lisätiedot ja ilmoittautuminen puhelimitse: Millamaari Hämäläinen puh. 044 7780 238, Aku Laaksonen puh. 044 7780 015 Pankki, josta saat bonusta. AVATTU KOIRA- JA KISSAHOITOLA TASSULA Toimimme Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa, Asikkalan kirkon läheisyydessä. Tutustu myös oheispalveluihimme sekä monipuolisiin luonnonvara-alan koulutuksiin. Lisätietoja: www.salpaus.fi/luonnonvara_ala/ Yhteystiedot Tuoreena palvelutorilta Lihat ja kalat grilliin tai suoraan lautaselle Edullisesti kesään Hedelmät ja vihannekset Laurellintie 44, Asikkala puh. 044 708 1440 tassula@salpaus.fi Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. Kun keskität asiointisi meille, kertyneitä OP-bonuksiasi käytetään esimerkiksi Pohjolan vakuutusmaksuihin. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään! Koira- ja kissahoitola Tassula on osa luonnonvara-alan oppimisympäristöä. Tassuttele peremmälle! www.salpaus.fi KOIRA- JA KISSAHOITOLA S-market Vääksy Rusthollintie 1, 17200 Vääksy Puh. 03 817 5611 Avoinna ark 7 21 la 7 18 su 12 18 Meillä myös vesipiste kesäasukkaille! ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 29

ASIKKALAN KUNTA YHTEYSTIEDOT Kunnanvirasto, avoinna 9 15 Rusthollintie 2, Vääksy Puh.vaihde (03) 888 6111 Fax (03) 888 6268 Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh. 044 778 0210 Kehitt.päällikko Isa Maunula, puh. 044 778 0211 Palvelusihteeri Katri Keminen, neuvonta, puh. (03) 8886 217 Kaavoitusinsinööri Samuli Kantola, puh. 044 778 0270 Kaavoitusassistentti Sini Utriainen, puh. 044 778 0272 Sivistystoimenjohtaja Juha Leppialho, puh. 044 778 0259 Matkailupalvelut Päijännetalo, Meijeritie 1, puh.(03) 888 6680, Merja Palokangas, puh.044 778 0701 Nuorisotoimi Nuorisotalon vast.ohjaaja Millamaari Hämäläinen, puh. 044 7780 238 Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen, puh. 044 778 0247 Liikuntapalvelut Asikkalan liikuntahalli, Asikkalantie 14, liikkunnanohjaaja Aku Laaksonen, puh. 044 778 0015 Kirjasto, Asikkalantie 21 Lainaus, p. (03) 888 6240 Kirjastonh. Jaakko Anttila, puh. 044 778 0660 Varhaiskasvatus Päivähoitopäällikkö Mirja Rantanen, puh. 044 778 0322 Päiväkodinjohtaja Kirsi Huovila, puh. 044 778 0326 30 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 Tekninen toimi Asikkalantie 21 Tekninen johtaja Harri Hirvonen, puh. 044 778 0290 Suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu, puh. 044 778 0294 Hallintosihteeri Arja Stenhammar, puh. 044 778 0048 Palvelusihteeri Hannele Hakala-Mero, puh. 044 778 0279 Palvelusihteeri/tekn. ja ymp.toimi Eija Vainio, puh. 044 778 0060 Tukipalveluyksikkö Asikkalantie 21 Tukipalvelupäällikkö Minna Pettinen, puh. 044 778 0215 Talonrakennusmestari Pekka Ahlqvist, puh. 044 778 0292 Vesilaitos Vesilaitoksenhoitaja Antti Haapanen, puh. 044 778 0285 Jätevedenpuhdistamo Puhdistamonhoitaja Auvo Pihamaa, puh. 044 778 0286 Rakennustarkastus Rakennustarkastaja Tapio Tonteri, puh. 044 778 0273 Palvelusihteeri Merja Oja- Lilja, puh. 888 6275 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelusihteeri Katja Puurtinen puh. 044 778 0277 Päivystys- ja hälytysnumerot työajan ulkopuolella Kiinteistöhoitopäivystys puh. 044 778 0707 Kunnallistekninen hälytys puh. 044 778 0705 KODINHOITO SIIVOUSPALVELUT KOTISAIRAANHOITO VANHUSTEN PÄIVÄTOIMINTA Kysy lisää tai tutustu kotisivuihin: p. 044 5723 079 www.eijabouras.fi Asikkalan kunnan palvelukyydit AIKATAULUT 4.6. 10.8.2012 SUIVA-KALKKINEN-SUIVA torstai 9.00 Suiva, Suivalan th. 10.10 9.20 Kalkkinen 9.50 Autoilija Eija Tommola p. 050 523 7045 KALKKISTEN KANAVA KALKKINEN KALKKISTEN KANAVA torstai 10.45 Kalkkisten kanava 11.45 11.00 Kalkkinen 11.30 Autoilija Eija Tommola p. 050 523 7045 MUSTJÄRVI KALKKINEN MUSTJÄRVI torstai 16.00 Kotkanniemen th.* 17.00 14.55 16.00 Pyhäniemi* 17.00 16.05 Mustjärvi 17.00 16.10 Pyhämäki 16.55 16.15 Haukijärvi 16.50 16.20 Kalkkinen 16.45 *ainoastaan tilauksesta Autoilija Eija Tommola p. 050 523 7045 KALKKINEN MUSTJÄRVI VÄÄKSY MUSTJÄRVI KALKKINEN tiistai 8.50 Kalkkinen 12.55 8.55 Lahnalampi 12.55 9.00 Pyhämäki * 12.45 9.05 Haukijärvi* 12.40 9.10 Vedentaus * 12.35 9.15 Uitontie * 12.30 9.20 Mustjärvi 12.25 9.25 Pyhäniemi* 12.20 9.30 Kotkanniementh 12.15 12.25 9.35 Keltaniemi* 12.10 9.40 Vuorenmylly 12.05 9.45 Vääksy 12.00 *ainoastaan tilauksesta Autoilija Eija Tommola p. 050 523 7045 KALKKINEN MUSTJÄRVI VÄÄKSY MUSTJÄRVI KALKKINEN perjantai 9.05 Kalkkinen kauppa 12.55 9.15 Särkijärvi 12.45 9.25 Vedentaus 12.35 9.30 Mustjärvi 12.25 Keltaniemi* 9.40 Vuorenmylly 12.15 9.55 Vääksy 12.00 * ainoastaan tilauksesta Autoilija Eija Tommola p. 050 523 7045 VESIVEHMAA SALONSAARI VÄÄKSY SALONSAARI VESIVEHMAA torstai 8.40 Muikkulantie* Ojalantie* 11.45 9.00 Keinumäen th/salosaari* 11.25 9.10 Vääksy 11.15 *) ainoastaan tilauksesta Autoilija Esa Heininen p. 0400 490893 VIITAILA KURHILA VÄÄKSY torstai 9.00 Viitaila 11.35 Kurhila 9.25 Vääksy 11.00 Autoilija Tapani Siikaniemi p. 0400 352 960 JOENNIEMI SYRJÄNTAUS VÄÄKSY, torstai 9.10 Vääksy 11.40 9.25 Joenniemi 11.20 9.30 Iso-Äiniö 11.15 9.35 Syrjäntaus 11.10 9.45 Vääksy 11.00 Autoilija Taisto Liljeroos p. 0400 499 369 URAJÄRVI VÄÄKSY URAJÄRVI torstai 8.55 Urajärvi 12.05 9.10 Vääksy 11.50 Autoilija Taisto Liljeroos p. 0400 499 369 VÄHÄ-ÄINIÖ VÄÄKSY VÄHÄ-ÄINIÖ maanantai, torstai 9.00 Vähä-Äiniö 11.25 9.20 Vääksy 11.10 Autoilija Harri Kaukola p. 0400 353 628 PÄTIÄLÄ VÄÄKSY PÄTIÄLÄ torstai 10.00 Pätiälä 13.15 10.15 Vääksy 12.50 Autoilija Harri Kaukola p. 0400 353 628 Vuoroilla peritään linja-autotaksan mukainen maksu. Juhannusperjantain vuorot ajetaan edellisenä päivänä. Autoilijat tiedottavat mahdollisista aikataulumuutoksista. Tilaukset Matkapalvelukeskus puh. (03) 811 4314 www.asikkala.fi /palvelut / joukkoliikenne KESÄN PÄIVYSTYSVASTAANOTOT Peruspalvelukeskus Oiva vastaa terveydenhoidon päivystyksestä niinä aikoina kun terveyskeskus on auki. Asikkan terveysasema on avoinna maanantaista torstaihin klo 8 16 ja perjantaisin klo 8 14. Terveyskeskuksen osoite on Terveystie 1 ja ajanvarauksen puhelin (03) 880 2802. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä siirrytään uuteen käytäntöön toukokuun puolivälissä. Akuutti 24 on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat kiireellistä hoitoa äkillisen sairastumisen, vamman tai pitkäaikaisen sairauden pahentumisen vuoksi. Kiirreellistä hoitoa vaativia tilanteita ovat mm. tapaturmainen vamma, runsaasti vuotava haava, näköhäiriöt, sekavuus ja/tai voimakas päänsärky, hengenahdistus, allerginen reaktio, paheneva vatsakipu, voimakas selkäkipu ja alle 1-vuotiailla heikentynyt yleiskunto. Yhteyttä on syytä ottaa myös vaikeissa hammastapaturmissa. Akuutti24-neuvontapuhelimesta saa opastuksen oikeaan hoitopaikkaan kaikkina vuorokauden aikoina. Numero on (03) 819 2385. Akuutti24-yhteispäivystys toimii Päijät-Hämeen keskussairaalassa, Keskussairaalankatu 7, Lahti. PÄIJÄT-HÄMEEN MAANSIIRTO lämpö- ja vesijohtotyöt LVI-tarvikkeet Meiltä myös puh. 0400 178 907 viemärikuvaukset erilaiset kaivuutyöt putkien sulatukset PORAKAIVOPUMPUT VESIPUMPUT myynti huolto asennus ESAN PUTKITYÖ ASIKKALA gsm 0440 846436 RAVINTOLA JA SISUSTUSMYYMÄLÄ VÄÄKSYN KANAVAN KUPEESSA Sisustusta myös veneisiin á la carte/pub menu Meiltä myös erikoisoluet, viinit ja shamppanjat Kanavatie 17, Vääksy puh. 010 6666 490 www.kanavankunkku.com

UUTUUS! Yamarin 63 DC Suomen suosituin Day Cruiser -mallisto kasvaa - laadun aallonharjalla. Tutustu juhlavuoden tarjontaan www.yamarin.com 80 Day Cruiser 76 Day Cruiser 68 Day Cruiser 65 Day Cruiser 63 Day Cruiser 59 Day Cruiser