SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015
ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT 3. ILMASTONMUUTOSMALLIT 4. TULEVAISUUDEN ILMASTOSTA 5. KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMAN ENNUSTETUT MUUTOKSET 6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 7. ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSTÄ KYSYMYKSIÄ SAA ESITTÄÄ! LISÄTIETOJA: ILMATIETEENLAITOS.FI/SETUKLIM -> KOLME VERKKORAPORTTIA (CMIP5-MALLEISTA) ILMASTO-OPAS.FI ILMATIETEENLAITOS.FI/UUSIN-ARVIOINTIRAPORTTI: IPCC-RAPORTIN YHTEENVE- DON SUOMENNOS
1. MAAPALLON KASVIHUONEILMIÖ Page 3 of 22
1. MAAPALLON KASVIHUONEILMIÖ Page 4 of 22 ILMAKEHÄ TOIMII AIVAN VASTAAVASTI LUONNOLLINEN KASVIHUONEILMIÖ SYYNÄ ENNEN KAIKKEA ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDI JA VESIHÖYRY MAAN PINTA NOIN 30 C LÄMPÖISEMPI KUIN ILMAN KASVIHUONEILMIÖTÄ. ILMAN KH-ILMIÖTÄ EI MAAPALLOLLA OLISI PITKÄLLE KEHITTYNYTTÄ ELÄMÄÄ. ONGELMA: KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUMINEN
KASVIHUONEKAASUISTA TÄRKEIN ON HIILIDIOKSIDI. KAASU ON ILMAKEHÄSSÄ PITKÄIKÄINEN, PITOISUUS KASVAA KOKO AJAN. MUITA KASVIHUONEKAASUJA: METAANI, TYPPIOKSIDUULI, F-KAASUT. IHMISKUNNAN ILMAKEHÄÄN TUOTTAMAT PIENHIUKKASET OVAT JARRUTTANEET LÄMPENEMISTÄ. HIUKKASET OVAT KUITENKIN LYHYTIKÄISIÄ, JOTEN NIITTEN PITOISUUDET EIVÄT MAAILMANLAAJUISESTI ENÄÄ PALJOA KASVA. LÄMPENEVÄÄ ODOTETTAVISSA! Page 5 of 22
2. RCP-KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT HIILIDIOKSIDI JA MUUT KASVIHUONEKAASUT (METAANI, TYPPIOKSIDUULI,...) LÄM- MITTÄVÄT ILMASTOA; PIENHIUKKASTEN VAIKUTUS ETUPÄÄSSÄ JÄÄHDYTTÄ- VÄ. ESITETÄÄN PITOISUUKSILLE VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUDEN KEHITYSKULKU- JA. VAIKUTTAVINA TEKIJÖINÄ MM. VÄESTÖNKASVU, ELINTASON KEHITYS, KULUTUS- TOTTUMUKSET JA ENERGIAN TUOTANTOTAVAT. Page 6 of 22
3. ILMASTOMALLIT MALLIT PERUSTUVAT FYSIIKAN LAKEIHIN TÄSSÄ ESITYKSESSÄ ARVIOT PERUSTUVAT ENIMMILLÄÄN 28 MALLIN TULOK- SIIN KAIKISSA LASKELMISSA VERTAILUKOHTANA JAKSO 1971 2000 Page 7 of 22
4. MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN ILMASTO? MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN ENNUSTETUT MUUTOKSET: Page 8 of 22 MUISTUTUS: VERTAILUKOHTANA JAKSON 1971 2000 ILMASTO TÄTÄ ENNEN MAAPALLO OLI JO LÄMMENNYT 0.5 C
LUONNOLLINEN VAIHTELU AIHEUTTAA HEILAHTELUJA LÄMPÖTILAN KEHITYKSEEN. 0.7 0.6 0.5 Page 9 of 22 C 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0-0.1 El Niño La Niña events 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 anomaly C 2 0 Niño 3.4
EUROOPAN LÄMPÖTILOJEN ENNUSTETTU NOUSU 1971 2000 > 2070 2099 RCP8.5, 28 MALLIN KESKIARVO Page 10 of 22
EUROOPAN SADEMÄÄRIEN ENNUSTETTU MUUTOS (%) 1971 2000 > 2070 2099 RCP8.5, 28 MALLIN KESKIARVO Page 11 of 22
SUOMEN LÄMPÖTILOJEN JA SADEMÄÄRIEN ENNUSTETUT MUUTOKSET: Page 12 of 22 TÄSSÄKÄÄN MUUTOS EI OLE OIKEASTI NÄIN TASAISTA.
LÄMPÖTILAN MUUTOS SUOMESSA KUUKAUSITTAIN VV. 2070-99; KESKIM. ARVIO JA 90% TODENNÄKÖISYYSVÄLI (MUUTOS ESITETTY ASTEINA) Page 13 of 22 LÄMPÖTILAN VAIHTELUT KESÄLLÄ ENNALLAAN, TALVELLA VAIMENEVAT TALVEN KOVAT PAKKASET LEUDONTUVAT TUNTUVASTI KESÄLLÄ KORKEIMMAT LÄMPÖTILAT NOUSEVAT SUUNNILLEEN SAMAN VERRAN KUIN KESKILÄMPÖTILATKIN
VASTAAVA ARVIO SADEMÄÄRÄN MUUTOKSILLE (PROSENTTEINA) Page 14 of 22 SATEET LISÄÄNTYVÄT TALVELLA, KESÄLLÄ MUUTOKSEN SUUNTA JOSSAKIN MÄÄRIN EPÄVARMA YLEISESTI VETISTEN SATEITTEN OSUUS LISÄÄNTYY, MUTTA YKSITTÄISIÄ KOVIA LUMIPYRYJÄ NÄHDÄÄN VIELÄ KAUKANA TULEVAISUUDESSAKIN
MUITA SUOMEN TULEVAN ILMASTON PIIRTEITÄ TALVELLA PILVISYYS LISÄÄNTYY, KESÄLLÄ EHKÄ VÄHENEE JONKIN VERRAN LUMI VÄHENEE TUULIOLOISSA EI VÄLTTÄMÄTTÄ SUURIA MUUTOKSIA SÄÄOLOT TULEVAISUUDESSAKIN VAIHTELEVIA VUODET EIVÄT EDELLEENKÄÄN VELJEKSIÄ! Page 15 of 22 SADEOLOT MUUTTUNEVAT OIKULLISEMMIKSI (ENEMMÄN ETELÄOSISSA) TALVELLA HIRMUPAKKASET LAUHTUVAT SUHTEESSA ENEMMÄN KUIN KESKI- LÄMPÖTILA MAAN KOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLJILTÄ HELPOTTAA MERENPINNAN KO- HOAMISEN VAIKUTUKSIA
5. KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMAN ENNUSTETUT MUUTOKSET PERUSJAKSON JA TULEVAISUUDEN LÄMPÖSUMMIA (MALLITULOSTEN KESKIAR- VOJA) 1971 2000 Page 16 of 22 2010 2039
PERUSJAKSON JA TULEVAISUUDEN LÄMPÖSUMMIA (MALLITULOSTEN KESKIAR- VOJA) 1971 2000 Page 17 of 22 2070 2099
HARVINAISTEN HYVIEN (KERRAN 10 V) KASVUKAUSIEN OSUUS Page 18 of 22
6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TALVIPUOLELLA VUOTTA ODOTETTAVISSA ENGLANTILAISTYYPPINEN ILMAS- TO: LEUTOA, SATEISTA, KOSTEAA, PILVISTÄ; NIUKEMMIN LUNTA. KESÄLLÄ LÄMPÖTILA NOUSEE MYÖS SELVÄSTI, JOSKIN VÄHEMMÄN KUIN TAL- VELLA. MUUTOKSET SATEISSA JA PILVISSÄ MELKO PIENIÄ. SIIRRYMME KOHTI LEUDOMPAA ILMASTOVYÖHYKETTÄ. LUONTO SEURAA PE- RÄSSÄ. Page 19 of 22 ENNUSTUKSIIN LIITTYY VIELÄ PALJON EPÄVARMUUTTA RCP8.5-SKENAARIO TUSKIN VOI TOTEUTUA YHTEISKUNNALLINEN TAI YM- PÄRISTÖKATASTROFI ROMAHDUTTAISI PÄÄSTÖT JO PALJON ENNEN VUOTTA 2100 PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ SUOMESSA KOETTAVAT HYÖDYT NÄENNÄISIÄ. KOKO IH- MISKUNTA YHDESSÄ JA SAMASSA VENEESSÄ.
SADEMÄÄRÄN MUUTOS (%): 28 MAAILMANLAAJUISEN MALLIN KESKIARVO Page 20 of 22
7. AJATELMIA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASTA HIILIDIOKSIDI TÄRKEÄMPI KUIN MUUT TUOTETUT KH-KAASUT YHTEENSÄ PÄÄOSA HIILIDIOKSIDISTA TULEE FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA FOSSIILISTEN POLTTOAINEITTEN KÄYTTÖÄ HILLITTÄVÄ KEINOJA AINEELLISEN KULUTUKSEN JA FOSSIILISTEN POLTTOAINEITTEN KÄY- TÖN HILLITSEMISEKSI: Page 21 of 22 UUSI TALOUDELLINEN MAAILMANJÄRJESTYS KEHITYSMAITTEN EDUKSI KOULUTUSTA (ETENKIN NAISTEN) JA HYVÄÄ HALLINTOA PERUSTERVEYDENHOITOPALVELUT KOKO IHMISKUNNALLE PÄÄSTÖKIINTIÖITTEN OHELLA VÄESTÖRÄJÄHDYSMAIHIN VÄESTÖNKAS- VUKIINTIÖT? KAUKOMATKAILUUN, YKSITYISAUTOILUUN, LEVEÄÄN ASUMISEEN YM. KERS- KAKULUTUKSEEN VAHVOJA RAJOITUKSIA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HARKITEN VIRTUAALISTA YHTEYDENPITOA JA MATKUSTAMISTA RAJOITUKSIA VOIMAAN ASTEITTAIN KIRISTÄEN TEKNIIKAN KEHITTÄMISEEN JA KÄYTTÖÖNOTTOON PANOSTUSTA ILMAN KANSALAISYHTEISKUNTAA EI KUITENKAAN PÄRJÄTÄ
Page 22 of 22 MUUTOKSEN HILLINTÄ: TAVALLINEN KANSALAINEN KULUTTAA VÄHÄN; KAIKENLAINEN KULUTUS LISÄÄ SUORAAN TAI VÄLILLISESTI ENERGIAN KÄYTTÖÄ HUOLELLISUUTTA ENERGIAN KÄYTÖSSÄ: TURHAT VALOT POIS, PAKASTIMEN SÄÄNNÖLLINEN SULATUS, KOHTUULLISUUS SAUNOMISESSA... ENERGIAA NIUKASTI KÄYTTÄVÄT LAITTEET PALJON ENERGIAA KÄYTTÄVIEN LIIKENNEMUOTOJEN (LENTOLIIKENNE, YKSITYISAUTOILU) VÄLTTÄMINEN. JOUKKOLIIKENNE JA LIHASVOIMALLA LIIKKUMINEN. PITKÄIKÄISTEN JA KIERRÄTETTÄVIEN TUOTTEITTEN SUOSIMINEN. KÄYTÄ TAVARAT LOPPUUN, HUOLLA JA KORJAA. TALOJEN HYVÄ LÄMMÖNERISTYS JA KOHTUULLINEN SISÄLÄMPÖTILA KOTIMAISEN SUOSIMINEN RUOKAILUTOTTUMUKSET BIOJÄTTEEN JA JÄTEPAPERIN LAJITTELU KULUTTAJA VAIKUTTAA VALINNOILLAAN SIIHEN, KEHITETÄÄNKÖ NIUKASTI VAI RUNSAASTI PÄÄSTÖJÄ AIHEUTTAVIA TUOTTEITA JA PALVELUJA. MONI RATKAISU EDULLINEN YKSITYISTALOUDELLISESTIKIN! TÄYDELLISYYTEEN EI KUKAAN PÄÄSE.