MAAHANMUUTON VUOSIKATSAUS 2012

MAAHANMUUTON VUOSIKATSAUS 2012

2 Sisällysluettelo 3 4 5 6 7 8 9 10 12 13 14 15 16 Muuttoliike vuonna 2012 Väestö ja ulkomaan kansalaiset Väestö äidinkielen mukaan Väestö syntymävaltion mukaan Ulkomaalaisten määrä alueittain Suomessa Oleskelulupapäätökset ja -hakemukset Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Työllisyys ja työttömyys Ulkomaalaiset työnhakijat koulutus ja ammattiryhmät Kotoutuminen Kuka on kukin - maahanmuuttohallinnon toimijoita Tilasto- ja tietolähteet internetissä

3 Maahanmuuttoa ja maastamuuttoa viime vuotta enemmän Muuttoliike 2008 2012 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-5 000-10 000-15 000 hlö MAAHANMUUTTO MAASTAMUUTTO NETTOMAAHANMUUTTO 31 200 = maahanmuutto - maastamuutto 29 114 29 500 26 700 25 650 16 800 17 430 15 457 14 550 13 750 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012-13 657-12 150-11 900-12 650-13 800 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2012 aikana 31 280 henkeä. Määrä on 1 800 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Suomesta ulkomaille muutto lisääntyi myös hieman ollen 13 850 henkeä. Nettomaahanmuuttoa kertyi vuoden 2012 aikana yhteensä 17 430 henkeä, mikä on 610 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaan kansalaisten nettomaahanmuutto lisääntyi 2 030 hengellä. EU-maista Suomeen muutti viime vuonna 16 340 henkeä. Maahanmuutto EU-maista oli 1 420 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Muutto Suomesta EU-maihin lisääntyi 290 hengellä ollen 8 710. Suomi sai vuonna 2012 muuttovoittoa EU-maista 7 630 henkeä. Suomen EU-mailta saama muuttovoitto oli selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin. Turvapaikkaa vuonna 2012 Suomesta haki 3 129 henkilöä, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (3 088 hakijaa). Vuonna 2010 turvapaikanhakijoita oli 4018. Turvapaikanhakijoista yksintulleita alaikäisiä oli 167 eli lähes sama määrä kuin edellisvuonna (2011: 150, 2010: 329). Maahanmuuttovirasto teki aiempaa enemmän myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin vuonna 2012. Turvapaikkayksikkö myönsi eri perusteilla yhteensä 1 601 oleskelulupaa (42 % kaikista turvapaikkapäätöksistä). Vuonna 2011 myönteisten päätösten osuus oli 36 % (1 271 oleskelulupaa). Tiesitkö? Ulkomaan kansalaisten osuus on 3,6 % väestöstä. Ulkomailla syntyneistä suurin osa (64 %) on syntynyt Euroopassa. Vieraskielisiä on 4,9 % väestöstä.

4 Väestö ja ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaisten määrä 2001-2012 hlö 50 000 100 000 150 000 200 000 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 195 511 183 133 167 954 155 705 143 256 132 708 121 739 113 852 Luku kuvaa Suomessa vakituisesti 108 346 asuvia ulkomaalaisia. Se ei sisällä 107 003 Suomen kansalaisuuden saaneita, eikä turvapaikanhakijoita. 103 682 98 577 Lähde: Tilastokeskus Suurimmat kansalaisuusryhmät 2012 (henkilöiden määrä sekä prosentuaalinen osuus ulkomaiden kansalaisista) hlö 50 000 100 000 150 000 200 000 Viro Venäjä Ruotsi Somalia Kiina Thaimaa Irak Turkki Intia Saksa muut Kaikki ulkomaan kansalaiset yhteensä 195 511 (100 %) 39 763 (20,3 %) 30 183 (15,4 %) 8 412 (4,3 %) 7 468 (3,8 %) 6 622 (3,4 %) 6 031 (3,1 %) 5 919 (3,0 %) 4 272 (2,2 %) 4 030 (2,1 %) 3 906 (2,0 %) 78 905 (40,4 %) Lähde: Tilastokeskus Suurimmat kaksoiskansalaisuuden ryhmät Suomessa asui vuoden 2012 lopussa 69 529 henkilöä, joilla oli Suomen kansalaisuuden lisäksi myös jonkin muun maan kansalaisuus. Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät ovat Venäjän (19 441), Ruotsin (6 005), Yhdysvaltain (3 443), Viron (2 873), Iranin (2 823) ja Vietnamin (2 587) kansalaiset. Tilastoissa henkilöt ovat Suomen kansalaisia. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Tiesitkö? Suomessa asuu 69 529 kaksoiskansalaisuuden omaavaa henkilöä.

5 Väestö äidinkielen mukaan Vieraskielisiä yli neljännesmiljoona, venäjänkielisten määrä ylitti 60 000 Vieraskielisten määrä oli vuoden 2012 lopussa 4,9 prosenttia väestöstä. Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää äidinkielenään puhuvat (62 554 hlöä). Pääkaupunkiseudun asukkaista 11,8 % vieraskielisiä Maakunnittain vieraskielisten osuus oli korkein Uudellamaalla (9,3 %), Ahvenanmaalla (6,1 %) ja Varsinais-Suomessa (5,1 %). Vieraskielisten osuus väestöstä oli matalin Etelä-Pohjanmaalla (1,6 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1,9 %). Pääkaupunkiseudun asukkaista 11,8 % oli vieraskielisiä. Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2002 ja 2012 Väestö kielen mukaan ruotsi 290 977 % 100 saame 1 900 89,7 80 60 40 20 5,4 4,9 0 suomi ruotsi muu vieraskielisiä yht. 266 949 suomi 4 866 848 Suomen väkiluku 2012 5 426 674 hlö 5 000 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 venäjä 62 554 eesti / viro 38 364 somali 14 769 englanti arabia 14 666 12 042 kurdi kiina albania thai vietnam persia turkki saksa espanja 2012 2002 puola Sivun tilastot: Tilastokeskus Suomen ja ulkomaan kansalaiset kielen mukaan (väestö 31.12.2012 yhteensä 5 426 674) syntymämaa Suomi 5 122 578 Suomen kansalaisuus 5 231 163 Ulkomaan kansalaisuus 195 511 syntymämaa ulkomaat 108 585 syntymämaa Suomi 18 625 syntymämaa ulkomaat 176 886 äidinkieli suomi ruotsi saame yht. 4 817 984 278 783 1 833 5 098 600 äidinkieli muu kieli 23 978 äidinkieli suomi ruotsi saame yht. 41 157 7 268 48 48 473 äidinkieli muu kieli 60 112 äidinkieli suomi ruotsi saame yht. 4 628 1 401 3 6 032 äidinkieli muu kieli 12 593 äidinkieli suomi ruotsi saame yht. 3 079 3 525 16 6 620 äidinkieli muu kieli 170 266

6 Väestö syntymävaltion mukaan Suomessa asui vuoden 2012 lopussa 285 471 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Heistä 38 % oli ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia vuoden 2012 lopussa. Ulkomailla syntyneistä 62 % oli ulkomaan kansalaisia. Ulkomailla syntyneet henkilöt syntymämaanosan mukaan 2012 Aasia 20,5 % 58 499 Eurooppa 64 % 182 696 Afrikka 9,1 % 25 895 Amerikka 4 % 11 436 Oseania / tuntematon 2,4 % 6 945 Lähde: Tilastokeskus Suurimmat ryhmät syntymävaltion mukaan Syntymävaltio henkilöä Suomi 5 141 203 Ulkomailla syntyneet yhteensä 285 471 Suurimmat ryhmät Entinen Neuvostoliitto 52 339 Viro 34 984 Ruotsi 31 601 Venäjä 10 020 syntymävaltio ulkomaat 5,3 % Somalia 9 079 285 471 Irak 8 404 Kiina 8 272 syntymävaltio Thaimaa 8 050 Suomi 94,7 % 5 141 203 Entinen Jugoslavia 6 515 Saksa 6 219 muut 109 988 Lähde: Tilastokeskus

7 Ulkomaalaisten määrä alueittain Suomessa 2012 Ulkomaalaisten määrä alueittain Suomessa 2012 hlö 50 000 100 000 150 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Helsinki 50 661 (8,4 %) Espoo 20 612 (8,0 %) Vantaa Turku 16 024 (7,8 %) 10 086 (5,6 %) Kunta Alueen asukasluku Vaasa Kotka 3 678 (5,6 %) 3 096 (5,6 %) Helsinki 603 968 Espoo 256 824 Tampere Lappeenranta Salo Lahti Porvoo Jyväskylä Kouvola Oulu Kuopio 8 659 (4,0 %) 2 841 (3,9 %) 2 161 (3,9 %) 3 925 (3,8 %) 1 761 (3,6 %) 3 579 (2,7 %) 2 176 (2,5 %) 4 306 (2,2 %) 2 125 (2,0 %) Alueella asuvat Suomen kansalaiset Alueella asuvat ulkomaan kansalaiset Lähde: Tilastokeskus Vantaa 205 312 Turku 180 225 Vaasa 65 674 Kotka 54 873 Tampere 217 421 Lappeenranta 72 424 Salo 54 858 Lahti 103 016 Porvoo 49 028 Jyväskylä 133 482 Kouvola 87 296 Oulu 190 847 Kuopio 105 136 Etninen yrittäjyys Euroopan kaupungeissa Eurofound julkaisi vuonna 2012 tapaustutkimusraportin 28 kaupungista ja etnisestä yrittäjyydestä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että poliittiset päättäjät ovat painottaneet palkkatyötä keskeisimpänä keinona integroida maahanmuuttajia työmarkkinoille. Sen sijaan yrittäjyyden tukemista ei monissa kaupungeissa ole huomioitu kotoutumista koskevissa strategioissa. Kööpenhaminassa, Frankfurtissa ja Zürichissä etniset yritykset muodostavat n. 20 % kaikista yrityksistä. Amsterdamissa, Strasbourgissa ja Wienissä luku on yli 35 %. Frankfurtissa yli puolet kaikista start up yrityksistä on maahanmuuttajayrittäjien perustamia. Irlannissa viidennes etnisistä yrityksistä toimii huipputeknisellä ICT-alalla. Selvityksen mukaan lukuisissa kaupungeissa paikallisviranomaiset edistävät aktiivisesti toimia, jotka tukevat etnistä liiketoimintaa ja liiketoimintaa yleensä. Toimia ovat muun muassa sääntelyn keventäminen, kaupunkisuunnittelu ja etnisten elinkeinonharjoittajien järjestöjen voimauttaminen. Eurofoundin tutkimus toteutettiin Cities for local integration policies hankkeen yhteydessä. Helsinki sai hankkeessa kiitosta maahanmuuttajayrittäjille suunnatuista kattavista ja kustannustehokkaista palveluista. Lisätietoja Raportti Promoting ethnic entrepreneurship in European cities (Etnisen yrittäjyyden edistäminen eurooppalaisissa kaupungeissa), www.eurofound.europa.eu Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa -tutkimus, 2012, Tuula Joronen Suomessa on reilu 9 000 maahanmuuttajayrittäjää, josta 43 prosenttia toimii Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Määrään on huomioitu vieraskieliset eli muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset yrittäjät.

8 Maahanmuuttoviraston myöntämät oleskeluluvat 2012 Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat Vuonna 2012 Maahanmuuttovirastossa tehtiin 22 620 ensimmäistä oleskelulupaa koskevaa päätöstä. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 17 157 (76 %) ja kielteisiä 5 463 (24 %). Tilastossa kuvataan EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa. Tiedoissa on kyse Maahanmuuttoviraston myöntämästä hakijan ensimmäisestä oleskeluluvasta, eikä luvuissa ole huomioitu poliisin myöntämiä oleskelulupia. Ketkä eivät näy oleskelulupatilastoissa? Pohjoismaalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa toisissa Pohjoismaissa. Muut EU/ETA-maan tai Sveitsin kansalaiset eivät myöskään tarvitse oleskelulupaa, mutta heidän on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa. Turvapaikanhakijat tilastoidaan erikseen. Vireille tulleet oleskelulupahakemukset Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2012 yhteensä 21 264 henkilöä, mikä on noin 11 % vähemmän kuin edellisvuonna (2011: 23 664). Yleisin oleskeluluvan hakuperuste oli perheside, vaikkakin perhesiteen perusteella jätettyjen hakemusten kokonaismäärä laski peräti 19 %. Vähenemistä on käytännössä tapahtunut vain kansainvälistä suojelua saaneiden perhesidehakemuksissa; tässä ryhmässä laskua edellisvuodesta oli 69 %. Opiskelu nousi ensimmäistä kertaa toiseksi yleisimmäksi hakuperusteeksi ohi työnteon. Oleskelulupahakemusten määrän kasvua tapahtui vain opiskelijan oleskeluhakemuksissa (+ 4 %). Työperusteisten hakemusten määrä laski viime vuodesta noin 10 %. Myönnetyt oleskeluluvat hakuperusteittain 2012 Vireille tulleet oleskelulupahakemukset hakuperusteittaan 2012 Paluumuutto ja ent. Suomen kansalainen 577 (3 %) Muut perusteet 323 (2 %) Paluumuutto ja suomalainen syntyperä 402 (2 %) Muut perusteet 481 (2 %) työnteko 4 990 (29 %) perheside 5 748 (34 %) työnteko 5 744 (27 %) perheside 8 614 (41 %) Yhteensä 17 157 kpl (100 %) opiskelu 5 519 (32 %) Yhteensä 21 264 kpl (100 %) opiskelu 6 023 (28 %) Tiesitkö? Erityisasiantuntijoiden osuus myönteisissä lupapäätöksissä oli noin 750 hakijaa. Urheilun ja valmentamisen perusteella myönteisen päätöksen sai 220 hakijaa. Lähde: Maahanmuuttovirasto Eniten oleskelulupia hakivat venäläiset (4 731), kiinalaiset (1 566) ja intialaiset (1 179). Suurin muutos hakijaryhmissä oli somalialaisten määrän väheneminen. Somalian kansalaiset hakevat oleskelulupia lähes yksinomaan perhesiteen perusteella, joten heidän hakemustensa väheneminen vaikutti selvästi perhesideperusteisten hakemusten laskuun. Sähköinen asiointi lyhensi käsittelyaikoja Ulkomaalaislupien sähköinen asiointi avattiin ensimmäistä opiskelijan oleskelulupaa hakeville vuoden 2012 alussa. Noin kolmannes opiskelijan oleskelulupaa hakevista teki hakemuksensa verkossa, mikä lähes puolitti kyseisen hakijaryhmän käsittelyajat. Lokakuussa 2012 sähköinen asiointi laajentui koskemaan työperäisiä oleskelulupahakemuksia, kansalaisuushakemusta ja poliisin vastuulle kuuluvaa EU-kansalaisten rekisteröintiä.

9 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä Kansalaisuuden voi saada joko hakemuksella tai ilmoituksella. Vuonna 2012 Suomen kansalaisuus myönnettiin 9 518 henkilölle. Hakemusten määrä lisääntyi vuonna 2012 yli 39 % edelliseen vuoteen verrattuna (2012: 7 865 hakemusta, 2011: 5 632). Hakijamäärän kasvu selittyy etenkin 1.9.2011 voimaan tulleella kansalaisuuslain muutoksella. Kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika lyheni kuudesta vuodesta viiteen vuoteen. Myös ilmoitusmäärät jatkoivat kasvuaan kansalaisuuslain muutoksen myötä. Muutoksen jälkeen kaikki entiset Suomen kansalaiset, asuinpaikasta riippumatta, ovat voineet saada kansalaisuuden takaisin ilmoituksella. Vuonna 2012 pantiin vireille 889 kansalaisuusilmoitusta (2011: 706). Kansalaisuushakemusten suurimmat hakijaryhmät vuosina 2011 ja 2012 Hakijaryhmät 2011 2012 Muutos % Venäjän federaatio 1 790 2 111 +17,9 Somalia 339 645 +90,3 Irak 265 528 +99,2 Viro 359 427 +18,9 Afganistan 300 374 +24,7 Iran 177 287 +62,1 Turkki 180 261 +45,0 Sudan 114 199 +74,6 Kongon demokraattinen tasavalta 46 153 +232,6 Kosovo 68 150 +120,6 Vuoteen 2011 verrattuna uusina ryhminä suurimpien hakijakansalaisuuksien TOP 10:ssä ovat Sudan, Kongon demokraattinen tasavalta ja Kosovo. Sudanilaisten ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisten hakemusten lisääntyminen selittynee sillä, että kyseisten maiden kansalaisia valittiin Suomeen kiintiöpakolaisina 2000-luvulla. Päätöksen Suomen kansalaisuudesta saaneet vuonna 2011 ja 2012 (henkilömäärä) Myönteisten ja kielteisten päätösten jakautuminen käy ilmi seuraavasta taulukosta. 2011 myönteinen kielteinen Hakemuksesta 4 153 231 Ilmoituksesta 641 16 Yhteensä 4 794 247 2012 myönteinen kielteinen Hakemuksesta 8 596 737 Ilmoituksesta 922 31 Yhteensä 9 518 768 Tiesitkö? Vuonna 2012 Suomen kansalaisuus myönnettiin 9 518 henkilölle Lähde: Maahanmuuttovirasto

10 Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Vuonna 2012 teollisuusmaista haki turvapaikkaa arviolta 479 300 henkilöä, mikä on noin 8 % enemmän kuin vuonna 2011 (441 300 henkilöä). Vuonna 2010 luku oli 368 000 henkilöä. Luku on toiseksi korkein kuluneen vuosikymmenen aikana; vuonna 2003 turvapaikanhakijoita oli ennätysmäärä 505 000. Teollistuneista maista eniten turvapaikkahakemuksia vastaanottivat Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Ruotsi sekä Iso-Britannia. Euroopan 38 maassa turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi nousuaan. Vuonna 2012 hakijoita oli 355 500, mikä tarkoitti 8 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna (327 600). Euroopan maista hakijamäärät nousivat eniten Pohjoismaissa (+ 38 %). Viisi Pohjoismaata vastaanotti yhteensä 62 900 hakemusta. Suomeen vuonna 2012 turvapaikanhakijoita tuli yhteensä 3 129 (vuonna 2011: 3088). Ruotsi vastaanotti 43 900 turvapaikanhakijaa, joka on 70 % koko Pohjoismaiden hakijamäärästä. Norjan vastaava luku oli noin 9 800 hakijaa ja Tanskan noin 6 200. Suomessa yhteensä 1 601 turvapaikanhakijaa sai myönteisen oleskelulupapäätöksen eri perusteilla vuonna 2012. Kokonaismäärästä turvapaikka myönnettiin yhteensä 553 henkilölle (vuonna 2011: 169 turvapaikkapäätöstä). Top 10 hakijaryhmät vuonna 2012 1. Irak 837 2. Venäjä 226 3. Afganistan 213 4. Somalia 203 5. Syyria 183 6. Iran 129 7. Nigeria 99 8. Bosnia ja Hertsegovina 91 9. Serbia 86 10. Kosovo 82 (Hakijoita yhteensä 3 129, kansalaisuuksia 94) Lähde: Maahanmuuttovirasto Turvapaikkapäätökset vuosina 2010-2012 Turvapaikka Toissijainen suojelu Humanitaarinen suojelu Muu peruste* Kielteinen Turvallinen maa** Dublin Ilm. perusteeton Rauennut kpl 200 400 600 800 1 000 1 200 169 181 112 143 53 66 266 245 305 448 408 441 406 553 568 571 670 714 644 654 666 650 604 624 766 2012 2011 2010 1 139 1 117 * Muulla perusteella myönnetyt oleskeluluvat sisältävät mm. perhesiteen tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella myönnetyt luvat ** Turvallinen maa -kategoriaan kuuluvat turvallinen turvapaikkamaa ja alkuperämaa Lähde: Maahanmuuttovirasto SANASTOA Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Turvapaikkamenettelyssä selvitetään myös mahdolliset muut perusteet oleskeluluvan myöntämiselle. Kiintiöpakolaisina Suomeen otetaan henkilöitä, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi, tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. Eduskunta päättää vuosittain budjetin yhteydessä pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa.

11 POHJOISMAAT Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa vuosina 2011 2012 Kaikki hakijat 2011 Kaikki hakijat 2012 RUOTSI 29 648 43 887 yksin tulleet alaikäiset 2 657 3 578 NORJA 9 053 9 785 yksin tulleet alaikäiset 858 964 TANSKA 3 811 6 184 yksin tulleet alaikäiset 284 355 SUOMI 3 088 3 129 Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Migrationsverket (Ruotsi), yksin tulleet alaikäiset 150 167 Utlendingsdirektoratet (Norja), Utlendingsservice (Tanska) MAAILMANLAAJUISESTI Suurimmat turvapaikanhakijoiden kohdemaat 2012 - yli puolet (57 %) kaikista teollisuusmaiden hakemuksista Yhdysvallat Saksa Ranska Ruotsi Iso-Britannia lkm 20 000 40 000 60 000 80 000 27 400 64 500 54 900 43 900 83 400 Lähde: UNHCR Suurimmat lähtömaat 2012 - lähes puolet (46 %) hakijoista Aasiasta Afganistan Syyria Serbia (ml. Kosovo) Kiina Pakistan lkm 10 000 20 000 30 000 24 800 24 300 24 100 23 200 36 600 Lähde: UNHCR Suomessa kansainvälistä suojelua saavien sijoittuminen kuntiin vuonna 2012 lkm 200 400 600 Kiintiöpakolaisia Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita Kansainvälistä suojelua saavan henkilön perheenjäseniä 384 381 666 Turvapaikkaprosessi 1. Turvapaikanhakija saapuu Suomeen 2. Turvapaikkahakemus Suomen rajavartijoille tai poliisille 3. Siirtäminen vastaanottokeskukseen 4. Poliisi tai rajavartija selvittää henkilöllisyyttä ja matkareittiä 5. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu 6. Maahanmuuttoviraston oleskelulupapäätös 7. Hakija voi valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen a) b) c) myönteinen päätös: sijoitus kuntaan tai hakeutuminen yksityismajoitukseen kielteinen päätös: käännytys Dublin-päätös: palautus toiseen EU:n vastuunmäärittämisasetusta soveltavaan valtioon

12 Työllisyys ja työttömyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys ja työttömyys pysyivät Suomessa lähes ennallaan vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli aleneva koko 2000-luvun aina vuoden 2008 lopulla alkaneeseen taantumaan saakka. Vuosien Työttömyysaste (18-64 -vuotiaat) 30 % 2008 ja 2009 välillä ulkomaalaisten työttömyysaste kasvoi jyrkästi, mutta kääntyi laskuun jo vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2011 ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista oli kahdeksan prosenttia. Ulkomaan kansalaiset TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Ulkomaan kansalaiset TYÖVOIMATUTKIMUS Suomen kansalaiset TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Suomen kansalaiset TYÖVOIMATUTKIMUS * Vuoden 2011 tiedot ovat työssäkäyntitilaston osalta ennakkotietoja 20 10 21,7* 16,5 9,5* 16,1 0 80 % 2004 Ulkomaan kansalaiset TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Työllisyysaste (18-64 -vuotiaat) 7,3 7,2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ulkomaan kansalaiset TYÖVOIMATUTKIMUS Suomen kansalaiset TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Suomen kansalaiset TYÖVOIMATUTKIMUS 72,4 72,6 70 70,7* 60 50 58,4 50,6* 60,6 40 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tietoa työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston eroista Työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston luvut poikkeavat toisistaan hieman, koska tilastoissa työllinen ja työtön määritellään eri tavalla, tiedot kerätään eri ajankohtina ja eri menetelmillä. Esimerkiksi: Työvoimatutkimuksen luvut ovat koko vuoden kaikkien viikkojen keskiarvoja, kun taas työssäkäyntitilastossa on kyse vuoden viimeisen viikon tilanteesta. Tämä selittää osin eroja suhdannevaihteluiden näkymisessä eri tilastojen tiedoissa. Työvoimatutkimuksessa työttömältä edellytetään aktiivista työnhakua, kun taas työssäkäyntitilastona työttömiksi luetaan vuoden viimeisellä viikolla työvoimatoimistossa rekisteröityneet työttömät työnhakijat. Työvoimatutkimuksessa työllisiksi lasketaan henkilöt, jotka tutkimushaastattelussa kertovat tehneensä edeltävällä viikolla vähintään yhden tunnin ansiotyötä, tai olleen tilapäisesti pois työstään. Työssäkäyntitilastossa tiedot työllisyydestä perustuvat eri rekisterien, mm. eläkevakuutusyhtiöiden, tietoihin ihmisten työssäkäynnistä vuoden viimeisellä viikolla. Koska työssäkäyntitilasto perustuu hitaasti valmistuviin rekisteriaineistoihin, on vuoden 2011 tieto vasta ennakkotieto ja saattaa vielä muuttua. Vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavilla. Työvoimatutkimuksesta sen sijaan saa aina edellisen kuukauden tiedon, mutta ulkomaan kansalaisten kohdalla neljännesvuosi-, tai vuosikeskiarvot ovat luotettavampia kuin kuukausitiedot. Työvoimatutkimuksen tiedot ulkomaalaisista perustuvat n. 2400:aan haastatteluun vuosittain. Katso työllisen määritelmä: www.stat.fi/meta/kas/tyollinen.html ja työttömän määritelmä: www.stat.fi/meta/kas/tyoton.html Tietoa työvoimatutkimuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroista: www.stat.fi/til/tyti/tyti_2012-11-05_men_002.html

13 Ulkomaalaiset työnhakijat koulutus ja ammattiryhmät Suurimmalla osalla TE-toimistojen ulkomaalaisista työnhakijoista oli vuonna 2011 keskiasteen tai ylemmän perusasteen koulutus. Myös ryhmään koulutus tuntematon kuului suuri osa työnhakijoista. Jos henkilö on esimerkiksi suorittanut tutkintonsa ulko- mailla, hänet luokitellaan ryhmään koulutus tuntematon. Vuoteen 2010 verrattuna ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä on noussut suhteellisesti eniten ryhmissä tuntematon, ylempi korkeakoulutusaste sekä tutkijakoulutus. Ulkomaalaiset työnhakijat koulutuksen mukaan vuosina 2011 ja 2010 (vuosikeskiarvot) hlö 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 Alempi perusaste 3 262 3 125 Ylempi perusaste 8 623 8 239 Keskiaste 11 550 11 158 Alin korkea-aste 1 868 1 866 Alempi korkeakouluaste 3 501 3 320 Ylempi korkeakouluaste 3 238 2 951 Tutkijakoulutus 286 262 Tuntematon 9 141 8 081 2011 2010 Lähde: TEM, työnvälitystilasto Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin Suurimpia ulkomaalaisten työnhakijoiden ammattiryhmiä olivat vuonna 2011 tieteelliset ja tekniset ammatit, palvelu- ja teollisuustyö, hallinto- ja toimistotyö sekä ryhmä ei ammattia. Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin voida määrittää ammattia, merkitsevät TE-toimistojen virkailijat hakijalle ei ammattia. Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin vuonna 2011 Tieteellinen, tekn. ja taiteell. työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus ja liikenne Rakennus- ja kaivosala Teollisuus Muu teollisuus ja varastoala Palvelutyö Ei ammattia hlö 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 5 488 2 587 3 539 2 868 829 1 352 1 752 4 033 1 175 5 003 12 841 Lähde: TEM, työnvälitystilasto Lähde: Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011, työ- ja elinkeinoministeriön tilastotiedote-julkaisu 4/2012

14 Kotoutuminen Kotoutumissuunnitelmia tehtiin vuonna 2011 yhteensä 20 453 maahanmuuttajalle. Miehille tehtiin yhteensä 9208 ja naisille 11 245 kotoutumissuunnitelmaa. Eniten suunnitelmia tehtiin 25 34-vuotiaille maahan muuttaneille. Kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään kolmeksi vuodeksi. Vuonna 2011 työvoimakoulutuksen suoritti 15 600 ulkomaalaista, mikä on noin 1 100 enemmän kuin vuonna 2010. Suosituimpia aloja olivat sosiaali- ja terveys-, palvelu-, puhdistuspalvelusekä kuljetusala. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköt tekivät vuonna 2011 yhteensä 9 600 työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua. Suurimmat ammattialat olivat kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat, siivoojat, maatalous- ja puutarhatyöntekijät, kokit ja keittäjät sekä hitsaajat. Lähde: Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011, työ- ja elinkeinoministeriön tilastotiedote-julkaisu 4/2012 Tehtyjen kotoutumissuunnitelmien määrät vuonna 2011 lkm 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Yhteensä Miehet Naiset 15-24-v. 25-34-v. 35-44-v. 45-54-v. Yli 55-v. 2 212 1 006 4 231 5 099 7 905 9 208 11 245 20 453 Lähde: TEM, työnvälitystilasto Tutkimus: maahanmuuttajien elämänlaatu on hyvä, mutta osalla masennuskokemuksia Venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset maahanmuuttajat ovat enimmäkseen tyytyväisiä elämäänsä Suomessa ja he kokevat terveytensä pääosin hyväksi. Kurditaustaisilla maahanmuuttajilla on kuitenkin paljon sekä traumakokemuksia että psyykkistä oireilua. Heistä lähes neljä viidestä ja somalialaistaustaisista kolme viidestä on kokenut merkittäviä traumatapahtumia entisessä kotimaassaan. Asia käy ilmi Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Maamu, 2012). Tutkimuksessa selvitettiin Venäjältä, Somaliasta, Iranista ja Irakista muuttaneiden 18 64-vuotiaiden terveyttä, elinoloja ja elintapoja, sosiaalista hyvinvointia, syrjintäkokemuksia sekä palvelujen käyttöä. Tutkimukseen osallistui 1 846 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Vastaajat kokivat työkykynsä pääosin hyväksi. Selvityksessä todetaan kuitenkin, että psyykkinen oireilu oli huomattavasti yleisempää maahanmuuttajataustaisilla, ja he olivat saaneet koko väestöä harvemmin tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja. Tutkimuksen mukaan kotoutumisen tukemisessa tulisi kiinnittää mielenterveys- ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistoimiin. Lähde: THL, raportti 61/2012, www.thl.fi/maamu Maahanmuuttajabarometri 2012 -tutkimus kotoutumisen kannalta tärkeimmiksi tekijöiksi koetaan työ, sopiva asunto, kielitaito, turvallisuus, terveyspalvelut sekä lasten pääsy kouluun tai opiskelemaan barometrin vastaajista 67 % arvioi ymmärtävänsä puhuttua suomea tai ruotsia melko tai erittäin hyvin vastaajista 22 % oli epätietoinen äänioikeudestaan barometrin kohderyhmän muodostivat Suomessa asuvat Viron, Venäjän, Somalian, Thaimaan, Kiinan, Irakin ja Turkin kansalaiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen vuosina 2007 2009 Lähde: Maahanmuuttajabarometri 2012, TEM raportteja, 11/2013

15 Kuka on kukin? Maahanmuuttohallinnon toimijoita MAAHANMUUTTOASIAT SUOMESSA Asia Maahanmuuttohallinto- ja politiikka Maahanmuuttolainsäädännön kehittäminen Maahanmuuttoviraston tulosohjaus Viisumin hankinta ulkomailla Ensimmäinen oleskelulupa Oleskelulupa, Suomen kansalaisen perheenjäsen Työntekijän oleskelulupa Turvapaikkahakemukset Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Jatko-oleskelulupa Pysyvä oleskelulupa EU-jäsenvaltioiden tai näihin rinnastettavien valtioiden kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröiminen Käännyttäminen Maasta karkottaminen Kansalaisuushakemus ja -ilmoitus Muutoksenhaku Kotouttaminen Kotouttamisohjelma Maahanmuuttajalle tehtävä yksilöllinen kotoutumissuunnitelma Vastuu Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö Suomen ulkomaanedustusto Pääsääntöisesti Maahanmuuttovirasto Poliisi Työvoimapoliittinen harkinta: työ- ja elinkeinotoimisto Muut edellytykset ja oleskelulupapäätös: Maahanmuuttovirasto Hakemuksen vastaanotto, henkilöllisyyden ja matkareitin selvittäminen: poliisi, rajavartiolaitos Turvapaikkapuhuttelu ja päätös: Maahanmuuttovirasto Päätöksen tiedoksianto: poliisi Maahanmuuttovirasto ohjaa vastaanottokeskustoimintaa Poliisi, erityistapauksissa Maahanmuuttovirasto Poliisi Päätös: rajavartiolaitos tai Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: poliisi, rajavartiolaitos Esitys: poliisi, rajatarkastusviranomainen Päätös: Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: poliisi Maahanmuuttovirasto Hallinto-oikeudet (turvapaikka-asiat Helsingin hallinto-oikeus) Korkein hallinto-oikeus Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa kotouttamista ja vastaa siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Alueviranomaisina toimivat ELY-keskukset, paikallistasolla kunnat ja TE-toimistot tekevät kotouttamistyötä Kunnat TE-toimistot (aikuisten maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen) ja kunnat (perusopetus, varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveyshuollon palvelut)

Tietolähteitä internetissä Maahanmuuttovirasto www.migri.fi Oleskelulupatilastot Turvapaikka- ja pakolaistilastot Kansalaisuustilastot Karkotustilastot Väestörekisterikeskus www.vaestorekisterikeskus.fi Tilastokeskus Väestön muutokset, tiedot kielen, kansalaisuuden ja syntyperän mukaan www.stat.fi Kuntaliitto Tilastotietoa kuntien väestörakenteesta www.kunnat.net Opetushallitus Maahanmuuttajien koulutuksen tilastot www.oph.fi/tietopalvelut Kela Tilasto maahanmuuttajien erityistuesta www.kela.fi Siirtolaisinstituutti Siirtolaisrekisterin tietokanta www.migrationinstitute.fi/stat Eurostat Tilastoja EU-maista http://ec.europa.eu/eurostat Työ- ja elinkeinoministeriö Tietoa kotouttamisasioista www.tem.fi/kotouttaminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset www.ely-keskus.fi Maahanmuuttoasioiden verkkolehti www.monitori-lehti.fi Infopankki www.infopankki.fi Suomen edustustot www.formin.fi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR www.unhcr.org Tietoa ja materiaalipankki yhdenvertaisuudesta www.yhdenvertaisuus.fi Cimo, kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa www.cimo.fi/cimo_asiantuntijana/tietoa_ja_tilastoja MIPEX kotouttamispolitiikka eri maissa www.mipex.eu