E sipuhe & En simmäinen kir ja

E sipuhe & En simmäinen kir ja Suomentanut Markus Laitinen (Banzan Taidō)

Englanninkielinen alkuteos A Primer of Sōtō Zen A translation of Dōgen's Shōbōgenzō Zuimonki by Reihō Masunaga 1971, University of Hawai'i Press Suomenkielinen käännös Markus Laitinen (Banzan Taidō) 2010 Taitto Jonttu Leskinen

Esipuhe Shōbōgenzō Zuimonki koostuu pääosin japanilaisen zen-mestari Dōgenin (1200 1253) lyhyistä puheista, kannustavista kommenteista ja opettavaisista ja varoittavista huomautuksista. Nämä kirjoitti muistiin Dōgenin oppilas Ejō (1198 1280), ja niitä muokkasivat hänen kuolemansa jälkeen hänen oppilaansa. Tokugawa-kauden yleistajuisen version jälkikirjoituksen mukaan Shōbōgenzō Zuimonki koottiin vuosien 1235 ja 1237 välillä, pian sen jälkeen kun Dōgen perusti Kōshōji-temppelin Ujiin, Kioton eteläpuolelle. Se säilyi käsikirjoituksen muodossa yli neljänsadan vuoden ajan ja siitä painettiin hyvin pieni painos ensimmäisen kerran vasta vuonna 1651. Myöhemmin vuonna 1769 julkaistiin Menzan Zuihōn (1683 1769) uusintapainos (vaikkakin sen esipuhe on päivätty 1758), jonka parissa Zuihō työskenteli satunnaisesti yli viidenkymmenen vuoden ajan. Tästä painoksesta käytetään nimitystä rufubon, yleistajuinen versio, joka on yleisesti hyväksytty Shōbōgenzō Zuimonkin standardiversioksi. Vuonna 1941 Aichin prefektuurista, Chōonjista löydettiin kopio käsikirjoituksesta vuodelta 1644, joka pohjautui alkuperäiseen käsikirjoitukseen vuodelta 1380. Tämä laitos, joka sisältää hyvin monia tekstuaalisia ongelmia, eroaa huomattavasti tekstin järjestyksen, osioiden ja kieliasun osalta yleistajuisesta versiosta ja se voi hyvinkin olla lähempänä alkuperäistä versiota. Se on julkaistu Chikuma Shobōn kustantamana Koten Nihon Bungaku Zenshū- sarjassa, Mizuno Miekon yksityiskohtaisen tekstintutkimuksen ja käännöksen tuloksena. Yleistajuisesta versiosta on julkaistu lukuisia nykyaikaisia laitoksia useilta oppineilta. Watsuji Tetsurō (Iwanami), Ōkubo Dōshū (Sankibō), Tamamuro Taijō (Yūzankaku), Tachibana Shundō (Daitō Shuppansha) ja Furuta Shōkin (Kadokawa) ovat kaikki julkaisseet laitokset, jotka perustuvat Meizanin päivittämään ja toimittamaan yleistajuiseen versioon. Tämä käännös perustuu professori Watsujin versioon ja jako kuuteen osioon 3

perustuu myös hänen käyttämään menettelytapaan. Historiallisesti Dōgenia voidaan kutsua toiseksi papiksi, joka toi zenin Japaniin. Mietiskelyharjoitukset olivat keskeisessä asemassa japaninbuddhalaisuuden vanhoissa haaroissa ja zen-papit saapuivat Japaniin jo aiemmin, mutta he eivät perustaneet temppeleitä eivätkä koulukuntia. Eisai (1131 1215) toi rinzai 1 zenin opetukset Japaniin ja oli ensimmäinen, joka perusti maahan zen-temppelin, mutta kohtasi paljon vastustusta perinteisiltä koulukunnilta, jotka eivät olleet suopeita kilpailevaa buddhalaista koulukuntaa kohtaan. Dōgen opiskeli monta vuotta Kiinassa sōtō zen 2 -mestarin Ju-chingin 3 (1163 1228) opissa ja toi hänen opetuksensa Japaniin, vaikkakaan hänellä ei ollut aikomusta perustaa uutta zen-haaraa. Dōgenin jälkeen monet japanilaiset papit vierailivat Kiinassa Sung- ja Yüan-dynastioiden aikakausina ja kiinalaiset papit saapuivat Japaniin tuoden mukanaan lukuisten kiinalaisten zen 4 -opettajien opetuksia. Shōbōgenzō Zuimonki ei tarjoa kokonaisvaltaista näkymää Dōgenin ajatuksiin. Sitä varten tulee perehtyä hänen monumentaaliseen teokseen nimeltä Shōbōgenzō. Se teos, kuten Shōbōgenzō Zuimonki, olivat epätavallisia niiden kirjoitusajankohtana, koska ne laadittiin japanin, ei kiinan kielellä. Siihen asti japaninbuddhalaiset olivat kirjoittaneet kaiken kiinaksi. Myös Dōgenin jälkeisten zen-mestarien kootut opetukset aina Tokugawa-kauden loppuun asti kirjoitettiin kiinaksi. Shōbōgenzō on vaikea teos, joka pitää sisällään monia tekstuaalisia ja opillisia ongelmia, joita ei ole vielä kyetty ratkaisemaan, mutta tässä yhteydessä ei ole mahdollisuutta tutkia sen teoksen mutkikkuutta. Shōbōgenzō Zuimonki ei itsessään pidä sisällään suuria filosofisia hienouksia. Silti se tarjoaa käsityksen niin buddhalaisuudesta, jota Dōgen pyrki levittämään, kuin myös olennaisista vaatimuksista, jotka Dōgen koki välttämättömiksi menestyksekkääseen toimintaan luostarielämässä. Hyvin usein Dōgenin huomautukset ovat suunnattuja zenissä vasta-alkajille ja maallikkoseuraajille. Ne on muotoiltu tähdentämään hänen oppilailleen sitä henkistä ja fyysistä ilmapiiriä, joka on välttämätöntä onnistuneelle ponnistelulle heidän pyrkimyksissään. Hän kuvaili katoavaisen maailman vaaroja ja rappeutunutta aikaa, jossa hänen oppilaansa elivät. Hän kannusti heitä kehittämään mielen, joka etsii Tietä, hylkäämään kaikki maalliset sitoumukset ja harjoittamaan buddhalaisuutta vain buddhalaisuuden tähden. Teos toistaa itseään hyvin usein. Voimme kuvitella kuinka Dōgen kävi läpi samoja aiheita varmistaakseen, että hänen opetuksensa iskostuivat kuulijoidensa mieliin. Sellainen toistettavuus on väistämätöntä teoksessa, joka on oppilaan tallentama ja jota 1 Suom. huom. kiinaksi linji. 2 Suom. huom. Sōtō on japaninkieltä ja tarkoittaa Kiinan chán- koulukunnan (jap. Zen) caódòng- haaran opetuksia. 3 Suom. huom. japaniksi Tendō Nyōjo. 4 Suom. huom. kiinaksi chán. 4

ei ole tietoisesti kirjoitettu julkaistavaksi ja levitettäväksi. Siinä on paljon epäjohdonmukaisuuksia. Ajoittain seuraajia kehotetaan seuraamaan zenin edeltäjien toimia, ajoittain heitä opastetaan olemaan huomioimatta heitä. Kyseiset epäjohdonmukaisuudet johtuvat kenties osittain eri tasoista, joista Dōgen opettaa: välillä hän on ohjaaja näennäisille aloittelijoille, jolloin hänen lähestymistapansa on yksinkertainen, joka selvittää opiskelun edellytykset. Toisinaan hän on oivaltanut zen-mestari, joka on ylittänyt kaiken dualistisuuden, jolloin hän puhuu sen oivalluksen tasolta. Vaikka tähän ongelmaan ei tule suhtautua Shōbōgenzō Zuimonkissa millään erityisellä tavalla, se on usein ansa yleisimpiin zen-kirjoituksiin tottuneelle varomattomalle lukijalle, koska usein ei voi olla varma mistä näkökulmasta mestari puhuu. Shōbōgenzō Zuimonki on kerännyt huomattavaa suosiota Meizanin uudistamasta painoksesta lähtien, erityisesti nykyaikana, kun oppineet ja uskonnolliset johtajat ovat niin sanotusti ottaneet haltuun Dōgenin ja julkaisseet lukuisia laitoksia hänen töistään. Dōgenin kirjoitukset vaativat laajempaa opiskelua, mutta Shōbōgenzō Zuimonki säilyy koulukunnasta irrallisena ensikosketuksena zenin opiskelun edellytyksiin, jollaisena tiukan mutta myötätuntoisen kiinalaisen zen-opettajan alaisuudessa pitkään ja menestyksekkäästi opiskellut suuri zen-mestari ne näki. Reihō Masunaga 5

Suomentajan esipuhe Ensimmäiseen kirjaan Mestari Dōgenin opetuksia lukiessa on hyvä pitää mielessä hänen elinaikansa kulttuurihistorialliset olosuhteet. Hän eli 1200-luvun Japanissa Kamakura-kauden aikana, jolloin oli laajalti nälänhätää, sotia ja kurjuutta. Buddhalaisuus oli muuttanut ja oli muuttamassa muotoaan, ja uusia koulukuntia syntyi suhteellisen tiheään. Dōgenin elämäntarinan lukeneet tietävät, että hän koki buddhalaisuuden olevan rappeutunutta, eikä hän arvostanut ulkoisiin muotoihin, rituaaleihin ja seremonioihin tukeutuvaa valtabuddhalaisuutta. Hän koki hyvin vahvasti, että harjoittajat olivat unohtaneet itsensä Gautama Buddhan alleviivaaman mietiskelyn harjoittamisen ja myötätuntoisen moraalis-eettisen elämäntavan. Kun Dōgen lähti Kiinaan etsimään todellista dharmaa (kuten hän itse sitä nimitti) ja kun hän palasi Kiinasta Japaniin vuonna 1228, oli väistämätöntä, että hän kohtasi vastustusta alkaessaan opettaa buddhalaisuutta, jossa pääpaino lepäsikin itsensä Buddhan esimerkin viitoittamassa mietiskelyssä ja taitavassa moraalis-eettisessä elämäntavassa, erillään rituaaleista ja seremonioista, vallasta ja rikkauksien tavoittelusta. Hänen kapinallisuutensa näkyy kautta linjan hänen monumentaalisissa kirjallisissa tuotoksissa; tämä lähtökohta on hyvin oleellinen myös Shōbōgenzō Zuimonkin opetuksissa, jossa monien mestari Dōgenin puheiden voidaan nähdä heijastelevan tätä kapinallisuutta valtabuddhalaisuuden rappeutunutta ritualistisuutta kohtaan. Shōbōgenzō Zuimonkin ensimmäinen kirja alkaa hyvin vakuuttavasti ja mestari Dōgenin opetusten ydintä alleviivaten: oleellisin harjoitus on zazen (= istumamietiskely), joka saa mestari Dōgenin opetuksissa hyvin kokonaisvaltaisen aseman kaikki on zazenia, mikään ei ole zazenista erillään. Dōgenille mahdollisuus harjoittaa Buddhan tietä samankaltaisella asenteella kuin istutaan mietiskelyssä on koko ajan läsnä ja harjoitus on kaikkialla ja kaikessa. Mutta koska mielemme ovat ehdollistuneita, täynnä ajatuksia, tunteita ja haluja ja erityisesti takertumista näihin mielen konventioihin ja tuotoksiin, elämämme ei välttämättä tunnu kovinkaan tasapainoiselta. Siksi meidän tulee buddhalaisuuden ja mestari Dōgenin mukaan harjoittaa mietiskelyä, jotta voimme hieman päästää 6

irti mielen kahleista ja kykenemme olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä. Ehdollistunut ja takertuva mieli saa meidät haikailemaan menneitä, pelkäämään tulevaa, ja usein takerrumme helposti opetuksiin ja erilaisiin dogmeihin. Ensimmäisessä kirjassa Dōgen kehottaa meitä hyvin selkeästi luopumaan oppineisuudesta ja keskittymään siihen mikä on läsnä tässä hetkessä. Me olemme elossa juuri nyt, ja meillä on mahdollisuus kokea tämä todellisuus sellaisenaan juuri nyt. Me emme tarvitse siihen välttämättä filosofioita ja erilaisia teorioita. Kuten Dōgen toteaa tässä Zuimonkin ensimmäisessä kirjassa: tunnistakaa Buddhaksi se mitä näette juuri nyt silmienne edessä. Mestari Dōgen oli hyvin perinteinen buddhalainen munkki. Hän kunnioitti hyvin paljon traditiota ja perinnettä, vanhoja ja nykyisiä mestareita, oppilaitaan ja kanssaharjoittajiaan. Hän usein viittaa Gautama Buddhaan ja omaan opettajaansa Ju-chingiin (jap. Tendo Nyōjō) sekä muihin kiinalaisiin buddhalaisiin mestareihin. Dōgen oli hyvin oppinut ja lukenut, ja hän usein korosti ja selvensi opetustaan lainaamalla osia vanhoista buddhalaisista tarinoista. Erityisesti hänen pääteoksensa Shōbōgenzō on pullollaan näitä viittauksia ja lainauksia myös Zuimonkissa viitataan lukuisissa kohdissa näihin tarinoihin. Tässä käsillä olevassa Ensimmäisessä kirjassa Dōgen korostaa useasti kuuluisan 700-luvulla eläneen kiinalaisen Po-chang Hui Hain (tunnetaan myös japaniksi nimellä Hyakujō) luostareihin asettamia säädöksiä ruokailua ja arkista elämistä varten. Dōgenille säännöt eivät olleet orjallista, mutta kuitenkin hyvin tiukkaa noudattamista varten, ja ne olivatkin enemmän tienviittoja ja ohjeita, joissa tulee pitäytyä, koska se tekee polun selkeäksi ja yksinkertaisemmaksi harjoittaa: kun on selvät tienviitat, voi keskittyä itse asiaan eli kokonaisvaltaiseen Buddhan Tien kulkemiseen. Zen-munkin polulla sekä silloin että vielä nykyaikanakin kaikkein oleellisimmat ohjeet ovat Bodhisattvan harjoitusohjeet (yhteensä 16 kpl), joita Dōgen korostaa tässä Zuimonkin ensimmäisessäkin kirjassa hyvin useasti. Kuten Dōgen kirjoittaa, harjoitusohjeiden ankara seuraaminen tarkoittaa vain yksinkertaisesti kokonaisvaltaisen zazenin harjoittamista vanhojen zen-mestareiden tavoin. Ensimmäisessä kirjassa käy hyvin ilmi Dōgenin tarkoittaman zazenin harjoittamisen kokonaisvaltaisuus. Zazen ei ole pelkkää istumamietiskelyä, vaan se kattaa kaikki toiminnot ja kaiken toiminnan se läpäisee kaiken toiminnan. Dōgenille taitava ja muut huomioon ottava moraalis-eettinen elämäntapa oli hyvin oleellista ja se kävelee käsi kädessä konkreettisen istumamietiskelyn harjoittamisen kanssa. Dōgen useasti painottaa, että meidän tulee vain luottaa vanhojen mestareiden toimintaan ja keskittyä zazenin harjoittamiseen. Hän haluaa alleviivata sitä tosiasiaa, että meidän jokaisen on itse rakennettava oma polkumme tienviittojen ja opettajan opastuksen avustuksella. Mutta opettaja ei voi harjoittaa puolestamme. Siksi meidän tulee itse keskittyä zazenin harjoittamiseen, jotta todella voimme kokea sen mukanaan tuoman hyödyn ja avun elämäämme. 7

Ensimmäisessä kirjassa on lukuisia hyvin käytännönläheisiä ja selkeitä ohjeita, jotka kannustavat myös meitä nykyaikaisia harjoittajia pyrkimään yksinkertaisuuteen ja käytännöllisyyteen ja tarjoavat myös selkeitä ohjeita arkiseen elämään, erillään zazenin ja buddhalaisuuden harjoittamisesta. Me kaikki elämme täällä yhdessä, ja mestari Dōgenin esimerkin viitoittamana elämämme on huomattavasti helpompaa, jos pyrimme ottamaan muut huomioon ja pidämme huolta kehostamme ja mielestämme. Lähtökohtaisesti mestari Dōgenin opetusten ydinsanoma on hyvin yksinkertainen ja selkeä: harjoita uutterasti zazenia, pyri yksinkertaisuuteen, luovu liiallisesta oppineisuudesta, ja harjoita kokonaisvaltaista ja taitavaa moraalis-eettistä, toiset huomioon ottavaa elämäntapaa. Markus Laitinen (Banzan Taidō) sōtō zen-munkki 8

ENSIMMÄINEN KIRJA

1 Eräänä päivänä Dōgen opetti: Hsü kao-seng chuanissa 5 on tarina eräästä zen-mestarin seurassa oleilevasta munkista. Munkki kantoi aina suuresti kunnioittaen mukanaan Buddhan kultaista kuvaa ja muita pyhäinjäännöksiä. Hän poltti niille taukoamatta suitsukkeita jopa makuusalissa ja osoitti kunnioitustaan tervehdyksillä ja uhrilahjoilla. Eräänä päivänä zen-mestari sanoi: Palvomasi Buddhan kuva ja pyhäinjäännökset ovat sinulle myöhemmin täysin hyödyttömiä. Munkki oli eri mieltä hänen kanssaan, mutta mestari jatkoi: Nämä ovat demonien kätten työtä. Heitä ne pois. Munkki tuohtui ja oli aikeissa poistua, mutta mestari kutsui häntä: Avaa laatikkosi ja katso sisälle. Raivostuneen munkin suostuessa hänen on kerrottu löytäneen laatikon sisältä kerällä oleva myrkyllinen käärme. Kuten minä tämän asian näen, pyhäinjäännöksiä tulee kunnioittaa, koska ne edustavat Tathāgatan kuvaa ja hänen luidensa jäännöksiä. On kuitenkin väärin olettaa valaistuvansa vain palvomalla niitä. Tämä on virhe, joka vie teidät demonien ja myrkyllisten käärmeiden pariin. Buddhan opetukset ovat synnyttäneet hartauden harjoittamisen ansiot, joten kuva ja pyhäinjäännökset tarjoavat samaa suurta siunausta ihmisille ja deevoille, aivan kuten tarjoaa elävä Buddhakin. On täysin totta, että teidät palkitaan syntymällä ihmiseksi tai deevaksi, jos osoitatte kunnioitusta ja tarjoatte uhrilahjoja Kolmen Aarteen Maailmalle 6, pyyhitte pois rikoksenne, keräätte ansioita ja poistatte sen karman, joka johtaa teidät jälleensyntymään pahuuden maailmoihin 7. Mutta on väärin ajatella saavuttavanne valaistuminen tällä tavalla. Teidän tulee omistautua harjoittamaan sopusoinnussa näiden opetusten kanssa, koska todellinen oppilas seuraa Buddhan opetuksia ja harjoittaa saavuttaakseen Buddhan oivalluksen. Todellinen harjoitus on kokonaisvaltainen zazen, joka on yhtä näiden opetusten kanssa ja kaikkein keskeisin osa-alue nykypäivän zen-luostarissa. Ajatelkaa tätä huolella. 2 Dōgen myös sanoi: Harjoitusohjeita ja ruokailusäännöksiä tulee pitää yllä, mutta teidän ei tule tehdä sitä virhettä, että pitäisitte niitä kaikkein tärkeimpinä ja perustaisitte harjoittamisen pelkästään niiden varaan. Ei tule myöskään kuvitella niitä menetelmiksi valaistumiseen. Zen-munkit 5 The Biographies of Eminent Monks, Continued, 30 chüanin teos, kirjoittanut Tao-hsüan (595-667). 6 Buddha, Dharma (Buddhan ja mestarien opetukset) ja Sangha (munkkien ja harjoittajien yhteisö). 7 Helvetin, nälkäisten aaveiden ja petojen maailmat. 10

harjoittavat niiden viitoittamina, ja ne ovat todellisen oppilaan malli, joten niitä tulee noudattaa. Se, että sanomme niiden olevan oivallisia, ei kuitenkaan tee niistä kaikkein keskeisimpiä opetuksia. Teidän ei silti tule rikkoa harjoitusohjeita ja ryhtyä moraalittomiksi, mutta takertuessanne niihin on näkemyksenne väärä ja loittonette Tiestä. Harjoitusohjeita ja ruokailusäännöksiä pidetään yllä, koska ne noudattavat buddhalaista perinnettä ja edustavat luostarielämää. Ne eivät näyttäneet olevan keskeisessä asemassa munkkien päivittäisessä elämässä sinä aikana, jolloin elin Kiinan luostareissa. Saavuttaaksenne todellisen Tien, teidän täytyy harjoittaa zazenia* aivan kuten se on vastaanotettu buddhilta ja patriarkoilta. Gogembō 8 harjoitti kanssani Kenninji-temppelissä, ja hän oli apotti Eisain 9 oppilas. Hän piti tiukasti kiinni ruokailusäännöksistä ollessaan zen-temppelissä Kiinassa ja resitoi Harjoitusohjeiden suutraa 10 päivin ja öin. Ohjeistin häntä koskien ylläolevaa, ja hän lopetti tämän harjoituksensa. Ejō kysyi: Tulisiko Po-changin 11 asettamia säännöksiä noudattaa zen-luostareissa? Näiden säännösten alussa sanotaan: Harjoitusohjeiden vastaanottaminen ja vartioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Buddhat ja patriarkat välittivät harjoitusohjeet, ja nykyajan harjoitusohjeet sisältävät niistä kaikkein oleellisimman. Zen-oppilaille opetetaan lännestä 12 välitetyt harjoitusohjeet opettajan ja oppilaan välisen suullisen siirron kautta. Ne ovat nykyiset Bodhisattvan harjoitusohjeet, ja Harjoitusohjeiden suutrassa sanotaan, että niitä tulee lausua päivin ja öin. Miksi siis haluat meidän lopettavan niiden lausumisen? Dōgen vastasi: Se mitä sanot on totta. Oppilaiden tulisi vartioida erityisen huolellisesti Po-changin asettamia säännöksiä. Nämä säännöt vaativat meitä vastaanottamaan ja tottelemaan harjoitusohjeita ja harjoittamaan zazenia. Harjoitusohjeiden suutran lausuminen päivin ja öin, ja harjoitusohjeiden ankara seuraaminen tarkoittaa vain yksinkertaisesti kokonaisvaltaisen zazenin harjoittamista vanhojen zen-mestareiden tavoin. Kun harjoitamme zazenia, mitä harjoitusohjeita emme pidä yllä, mitä ansioita emme saa aikaan? Muinaisten zen-mestarien toimilla on mitä syvällisin merkitys. Kulkekaa vain yhdessä muiden harjoittajien kanssa ja harjoittakaa vanhojen mestareiden toimintaan luottaen. Älkää pitäkö yllä henkilökohtaisia mielipiteitä. * Suom.huom. Alkuperäisessä Reihō Masunagan käännöksessä zazenin lisäksi on mainittu kōan-mietiskely. Sekä Reihō Masunaga että Sōtōshu Shumuchō, japanilaisen Sōtō Zen-koulukunnan uskonnollinen katto-organisaatio, ovat käyttäneet Iwanamin versiota vuodelta 1929, joka perustuu yleisimmin käytettyyn versioon (rufubon), Menzan Zuihōn vuoden 1770 julkaisuun. Koska Sōtōshun englanninkielisessä käännöksessäkään ei ole käytetty termiä kōan-mietiskely, olen päättänyt jättää sen myös tästä käännöksestäni pois, koska kōan-mietiskely ei ole Sōtō Zen-koulukunnan harjoitus. 8 Ei tunnettu. 9 Eisai (1141-1215) vieraili Kiinassa kahdesti ja toi Japaniin mukanaan zen-opetukset. Hän perusti ensimmäisen zen-temppelin Japaniin, ja Kenninji-temppelin Kiotoon. Dōgen oli hetken aikaa hänen oppilaansa. 10 Tällä viitataan mitä ilmeisimmin osioon Bodhisattvan harjoitusohjeista Brahmajāla Sūtrassa. 11 Po-chang Hui Hai (749-814) (suom. huom. tunnetaan myös nimillä Hyakujō ja Pai-chang). Hänen teoksensa Po-chang ch ing-kuei asetti säännöt zen-luostareihin. 12 Tulivat Bodhidharman tuomina lännestä (Intiasta). 11

3 Kerran Dōgen opetti: 13 Fo-chao ch an-shihin 14 oppilaana opiskeleva munkki sairastui ja halusi hieman lihaa syötäväksi. Fo-chao antoi hänelle luvan. Eräänä yönä Fo-chao meni sairastuvalle ja katseli munkin syövän lihaa hämärässä valaistuksessa. Demoni kyyhötti hänen päänsä päällä syöden lihaa, vaikka munkki luuli itse laittavansa lihaa omaan suuhunsa. Siitä lähtien zen-mestari salli toipilaana olevan munkin syödä lihaa, koska hän tiesi, että demoni tulisi viemään sen pois häneltä. Teidän tulee tällaisissa tilanteissa harjoittaa harkintakykyä sen suhteen tuleeko lihansyönnin olla sallittua vai ei. Wu-tsu Fa-yenin 15 seuraajien parissa oli samankaltainen tilanne, jonka zen-mestari ratkaisi omien taipumustensa mukaisesti harkittuaan huolellisesti asiaa. 4 Eräänä päivänä Dōgen opetti: Teidän tulee ymmärtää, että kun mies syntyy tiettyyn talouteen ja haluaa astua perheensä ammattiin, hänen tulee ensin kouluttaa itsensä perheensä erikoisalaan. On virhe ponnistella kohti viisautta ja harjoittamista oman erikoisalansa ja pätevyytensä ulkopuolelta. Nyt, te kotinne jättäneet, jos aiotte astua Buddhan taloon ja tulla papeiksi, teidän täytyy kokonaisvaltaisesti sisäistää mitä teidän tulee tehdä. Voidaksenne oppia tämän ja kyetäksenne pitämään yllä säännöksiä, teidän tulee heittää pois takertuminen itseenne ja mukautua zen-mestarien opetuksiin. Ahneuden hylkääminen on ehdoton edellytys. Tämän toteuttamiseksi teidän täytyy ensimmäiseksi vapautua itsekkyydestä. Olla vapaa itsekkyydestä on omata syvä ymmärrys pysymättömyydestä. Tämä on ensisijainen näkemys. Suurin osa maailman ihmisistä näkisi itsensä mielellään hyvänä ja haluaisi muidenkin näkevän heidät samalla tavalla, mutta sellaista tapahtuu harvoin. Tulette kuitenkin etenemään, jos vähitellen hylkäätte takertumisen itseenne ja seuraatte opettajanne neuvoja. Sanotte ymmärtävänne, mutta ette silti kykene luopumaan tietyistä asioista, ja harjoitatte zazenia pitäessänne kiinni erilaisista kiintymyksistä. Vajoatte harhaan, jos omaksutte tämän asenteen. Zen-munkin ei ole mahdollista kehittyä ilman kokonaisvaltaisen zazenin 13 Tämä tarina ei ole Chōonji-versiossa ja saattaa siis olla myöhempi lisäys tekstiin. 14 Cho-an Te-Kung in (1144-1203) nimi. 15 Wu-tsu Fa-yen (kuoli 1104). Hän on tunnettu kolmesta kuuluisasta oppilaastaan. 12

harjoittamista. Harjoittakaa vain zazenia älkääkä riidelkö siitä kuka on taitava ja kuka kyvytön, kuka on viisas ja kuka typerä. Tällöin tulette etenemään luonnollisesti. 5 Dōgen opetti: Mitään ei voida saavuttaa laajamittaisella opiskelulla ja oppineisuudella. Luopukaa niistä välittömästi. Keskittäkää huomionne vain yhteen asiaan, sisäistäkää muinaiset esimerkit, opiskelkaa aikaisempien zen-mestareiden toimia ja tunkeutukaa syvälle yhteen ainoaan harjoituksen muotoon. Älkää pitäkö itseänne kenenkään opettajana tai kenenkään edeltäjänä. 6 Kerran Ejō kysyi: Mitä tarkoitetaan ilmauksella: Syy ja seuraus eivät ole hämärtyneet? 16 Dōgen vastasi: Syy ja seuraus ovat liikkumattomia. Ejō kysyi: Jos näin on, kuinka me voimme paeta? Dōgen vastasi: Syy ja seuraus ilmaantuvat täsmälleen yhtä aikaa. Ejō kysyi: Jos näin on, saako syy aikaan tulevan seurauksen vai aiheuttaako seuraus tulevan syyn? Dōgen vastasi: Jos asia olisi noin, se olisi kuin Nan-ch üan halkaisemassa kissaa. 17 Nan-ch üan halkaisi kissan kahtia, koska seurue oli kykenemätön sanomaan mitään. Myöhemmin Nan-ch üanin kertoessa tarinan Chao-choulle 18, Chao-chou laittoi sandaalit päänsä päälle ja käveli pois kuinka oivallinen suoritus! Jos minä olisin ollut Nan-ch üan, olisin sanonut: Halkaisisin kissan, vaikka osaisitte vastata, ja vaikka ette osaisi vastata, halkaisisin sen silti. Kuka riitelee kissasta? Kuka voisi pelastaa kissan? Edelleen olisin sanonut seurueen puolesta: Emme osaa sanoa, mestari. Pyydämme, halkaiskaa kissa. Silloin olisin kenties sanonut: Tiedätte kuinka halkaista kissa kahtia yhdellä miekalla, mutta ette tiedä kuinka halkaista kissa yhdeksi yhdellä miekalla. Ejō kysyi: Mitä on kissan halkaiseminen yhdeksi yhdellä miekalla? Dōgen vastasi: Kissa itsessään. Jos olisin ollut Nan-ch üan, olisin vapauttanut kissan, 16 Tämä ilmaus löytyy kuuluisasta kōanista, joka tunnetaan nimellä Po-chang ja villi kettu. Se löytyy teoksista Ts ung-yung lu, Wu-men kuan ja muista kirjoituksista. Suom.huom. Po-chang tunnetaan myös nimillä Hyakujō ja Pai-chang. 17 Viittaus kuuluisaan kōaniin Nan-ch üan P u-yüanista (suom.huom. japaniksi Nansen Fugan) (748-834) ja kissasta. 18 Chao-chou Ts ung-shen (778-897). 13

kun seurue ei kyennyt sanomaan mitään. Seurue oli jo osoittanut olevansa kykenemätön vastaamaan. 19 Vanha mestari on sanonut: Täydellisen toiminnan ilmaisemiseen ei ole pysyviä menetelmiä. 20 Dōgen jatkoi: Buddhalaisuudessa tämä kissan halkaiseminen on täydellisen toiminnan ilmaus. Se on ydinsana. 21 Jos se ei näin olisi, vuorien, jokien ja suuren meren ei voitaisi sanoa olevan täydellinen, puhdas ja kirkas mieli. Tai ei voitaisi sanoa: Tämä mieli itsessään on Buddha. Nähkää välittömästi kissa buddha-kehona kuullessanne tämän ydinsanan. Oppilaiden tulisi saavuttaa valaistuminen välittömästi sen kuultuaan. Dōgen sanoi: Kissan halkaiseminen on Buddhan toimintaa. Ejō kysyi: Miksi meidän tulisi kutsua tätä toimintaa? Dōgen sanoi: Kutsukaa sitä kissan halkaisemiseksi. Ejō kysyi: Eikö se olisikin rikos? Dōgen sanoi: Kyllä se olisi. Ejō kysyi: Kuinka me sitten voimme paeta tätä rikosta? Dōgen sanoi: Buddhan toiminta ja rikos ovat erillisiä, vaikka molemmat toteutuvat samassa teossa. 22 Ejō kysyi: Tarkoitetaanko tällä prātimokṣa-harjoitusohjeita? 23 Dōgen sanoi: Kyllä, mutta vaikka sellainen näkemys 24 onkin kelvollinen, on parempi olla pitämättä sitä yllä. Ejō kysyi: Viittaako lause loukata harjoitusohjeita rikoksiin, joihin syyllistyy harjoitusohjeiden vastaanottamisen jälkeen vai voiko se viitata rikoksiin, joita teki ennen harjoitusohjeiden vastaanottamista? Dōgen vastasi: Lause loukata harjoitusohjeita viittaa rikoksiin, joihin syyllistyy harjoitusohjeiden vastaanottamisen jälkeen. Rikoksia, joihin syyllistyi ennen harjoitusohjeiden vastaanottamista, voidaan kutsua epämoraalisiksi tai pahoiksi teoksi, mutta ei harjoitusohjeiden loukkaamiseksi. Ejō kysyi: Neljänkymmenen kahdeksan vähäisemmän harjoitusohjeen 25 yhteydessä käsite loukkaus viittaa rikoksiin syyllistymiseen ennen harjoitusohjeiden vastaanottamista. Miksi on näin? Dōgen vastasi: Se ei ole noin. Se viittaa henkilöön, joka ei ole vielä vastaanottanut 19 Chōonji-version teksti on hieman erilainen ja on tässä kohdassa päinvastainen. Kun seurue ei kyennyt vastaamaan, Nan-ch üanin olisi tullut pysähtyä hetkeksi ja sanoa: Hiljaisuudessa Tie ilmaantuu sellaisena kuin se on. 20 Lainaus Yün-wen Wen-yeniltä (k. 949). 21 Ilmaus, joka johtaa valaistumiseen. 22 Käännös epävarma. Lähdetekstit eroavat toisistaan tässä kohdassa. Tässä yhteydessä on seurattu Chōonjiversiota. 23 Harjoitusohjeet, jotka tähtäävät kehon, puheen ja mielen pahoista (taitamattomista) teoista vapautumiseen. 24 Kissan surmaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä keinoa tarjota perimmäinen oivallus (valaistuminen) muille. 25 Kuten on mainittu Brahmajāla Sūtrassa Bodhisattvan harjoitusohjeiden yhteydessä. 14

harjoitusohjeita, mutta on vastaanottamassa ne ja katuu siihen mennessä tekemiänsä rikoksia. Vastaanottaessaan kymmenen harjoitusohjetta 26 hän lausuu loukannut joka kerta, kun hänen menneisyytensä teot vastaavat rikkomuksia neljääkymmentä kahdeksaa vähäisempää harjoitusohjetta kohtaan. Aikaisempiin rikoksiin syyllistymisen ei katsota olevan harjoitusohjeiden loukkaamista. Ejō kysyi: Suutran mukaan, kun joku on vastaanottamassa harjoitusohjeita ja katuu aikaisemmin tehneitä taitamattomia tekojaan, hänen tulee resitoida kymmentä harjoitusohjetta ja neljääkymmentä kahdeksaa vähäisempää harjoitusohjetta. Kuitenkin myöhemmässä jaksossa suutrassa sanotaan, että harjoitusohjeita ei tule opettaa heille, jotka eivät ole niitä vastaanottaneet. Mitä eroa näillä kahdella on? Dōgen vastasi: Harjoitusohjeiden vastaanottaminen ja harjoitusohjeiden resitoiminen ovat eri asioita. Harjoitusohjeiden suutran resitoiminen katumukseen on kuin mielen keskittämistä suutriin. Näin ollen voi resitoida Harjoitusohjeiden suutraa, vaikka ei olisi vastaanottanut harjoitusohjeita. Ei ole mitään syytä vastustaa Harjoitusohjeiden suutran selittämistä sellaiselle henkilölle. Tämän suutran jälkimmäisessä osassa kielletään sen opettaminen heille, jotka eivät ole vastaanottaneet harjoitusohjeita. Sitä tulee opettaa pääsääntöisesti vain harjoitusohjeet vastaanottaneille, jotta heitä voisi auttaa katumaan. Ejō kysyi: Harjoitusohjeita ei tulisi antaa kenellekään, joka on syyllistynyt seitsemään kaikkein vakavimpaan rikokseen 27, mutta suutran mukaan jopa kaikkein vakavimpia rikoksia tulee katua. Miksi on näin? Dōgen vastasi: Niitä tosiaankin tulee katua. Sellaisten ihmisten kieltäminen vastaanottamasta harjoitusohjeita on eräällä tavalla väliaikaista kieltämistä. 28 Edellinen jakso tekstissä tarkoittaa, että kun harjoitusohjeita rikkonut henkilö katuu ja sen jälkeen vastaanottaa harjoitusohjeet uudestaan, hän puhdistuu. Hän puhdistuu, jos hän katuu. Tämä eroaa siitä, jos ei ole vielä vastaanottanut harjoitusohjeita. Ejō kysyi: Onko hyväksyttyä vastaanottaa harjoitusohjeet jälkeenpäin, jos seitsemän kaikkein vakavimman rikoksen katuminen on sallittua? Dōgen vastasi: Kyllä. Se on edesmenneen apotti Eisain perustama tapa. Kun henkilön on sallittu katua, hänen täytyy saada vastaanottaa harjoitusohjeet uudestaan. Jokaisen katuvan tulee saada vastaanottaa harjoitusohjeet uudestaan niin halutessaan, 26 Kymmenen harjoitusohjetta: Älä tuhoa elämää, älä varasta, älä halua liikaa, älä valehtele, älä elä alkoholin myymisellä, älä puhu pahaa buddhalaisista opettajista ja harjoittajista, älä ylistä itseäsi tai arvostele muita, älä pidä itselläsi Buddhan opetuksia, vaan jaa ne vapaasti muille; älä tule vihaiseksi, älä loukkaa Kolmea Jalokiveä. Suom. huom. Bodhisattvan harjoitusohjeita on yhteensä 16 kpl: edellä olevat kymmenen sekä lisäksi kuusi seuraavaa: Kolme Turvautumista: Turvaan Buddhaan, Turvaan Dharmaan, Turvaan Sanghaan; Kolme Universaalia Harjoitusohjetta: Pyrin noudattamaan yhteiskunnan sääntöjä, pyrin toimimaan taitavasti (moraalisesti oikein), pyrin toimimaan kaikkien elävien olentojen hyväksi. 27 Vuodattaa Buddhan verta; tappaa isänsä, äitinsä, munkki, opettaja tai Arhat; vahingoittaa Sanghaa. 28 Kun ilkeä (taitamaton) henkilö on tunnustanut seurueelle, häntä voidaan vähän aikaa kohdella välinpitämättömästi varoittaakseen häntä menneisyytensä ilkeistä (taitamattomista) teoista. 15

jopa kaikkein vakavimpien rikosten tapauksessa. Jopa Bodhisattvalle täytyy antaa harjoitusohjeet uudestaan hänen loukattuaan niitä, koska hän on rikkonut harjoitusohjeita kaikkien muiden puolesta. 7 Iltapuheessaan Dōgen sanoi: Munkkeja ei tule ojentaa ja soimata ankarin sanoin eikä heitä tule pilkata, kun heidän virheensä on tuotu julki. Heitä ei tule halveksia eikä pahoinpidellä, vaikka he olisivat ilkeitä. Tätä maata rikastuttava sangha muodostuu, kun yli neljä ihmistä kerääntyy yhteen harjoittamaan. Tästä syystä sillä ei ole väliä kuinka pahoilta he saattavat ensin vaikuttaa. He ansaitsevat suurimman mahdollisen kunnioituksen. Ovatpa oppilaanne temppelin pappeja tai vanhempia pappeja, mestareita tai opettajia, teidän tulee opettaa ja opastaa heitä myötätunnolla ja lempeydellä, jos he tekevät virheitä. Läimäyttäkää heitä, joita tulee läimäyttää, ja ojentakaa heitä, joita tulee ojentaa, mutta älkää solvatko tai vahingoittako heitä sanoilla. Entinen opettajani Ju-ching 29 oli T ien-t ung- vuorella sijaitsevan temppelin pappina. Hän saattoi joskus läimäyttää tossullaan munkkeja mietiskelysalissa estääkseen heitä torkahtamasta zazenin aikana, ja hän saattoi herjata ja ojentaa heitä. Silti munkit olivat tyytyväisiä saadessaan iskuja ja ylistivät häntä siitä. Erään kerran opetuksen pidettyään hän sanoi: Minusta on tullut vanha, ja olen vetäytynyt joukostanne. Elän nykyään pienessä temppelissä ja ravitsen vanhaa ruumistani. Olen teidän opettajanne, ja palvelen tämän temppelin pääpappina, jotta voin hävittää teidän jokaisen harhat ja opettaa teille Tietä. Tämän takia joskus moitin teitä, ja tämän takia joskus lyön teitä bambusauvallani. Sydämeni ei kuitenkaan ole näissä teoissa mukana. Siitä huolimatta käytän näitä opetusmenetelmiä seisoessani Buddhan huoneessa. Munkit, sallikaa tämä myötätunnolla. Ju-chingin lopetettua kaikki munkit kyynelehtivät. Teidän kaikkien tulee opettaa ja opastaa tällä tavoin. Teillä ei ole oikeutta loukata munkkien joukkoa ja äkkipikaisesti komennella heitä ympäriinsä kuin he olisivat omaisuuttanne, vaikka teillä olisi temppelin johtajan asema tai olisitte vanhempi pappi. Kuinka paljon suurempi virhe onkaan poimia jonkun heikko kohta ja moittia häntä siitä, jos ei itse edes ole korkeassa asemassa! Olkaa hyvin varovaisia tämän asian suhteen. Jos havaitsette muiden heikkoudet ja pidätte niitä pahoina, ja jos haluatte opastaa sellaisia ihmisiä myötätuntoisesti, teidän täytyy tehdä niin puhumatta suoraan heidän virheistään. Teidän ei tule herättää heidän suuttumustaan. 29 Ju-ching (suom. huom. jap. Tendō Nyōjo) (1163-1228) oli T ien-t ung-vuorella sijaitsevan temppelin mestari. Hän oli Dōgenin opettaja. 16

8 Dōgen kertoi erään kerran tämän tarinan: Kun edesmennyt Kamakuran hallinnon komentaja (Minamoto Yoritomo) 30 oli nuori ja tunnettiin nimellä Hyōenosuke, hän osallistui erityiseen juhlaan lähellä Keisarillista palatsia. Hänen mennessä paikalleen lähelle ylintä valtion neuvonantajaa eräs vieras aiheutti sekasortoa, ja neuvonantaja käski Yoritomoa pidättämään miehen. Yoritomo kieltäytyi: Anna käsky Rokuharalle, 31 hän sanoi. Hän on Taira-perheen pää. Valtion neuvonantaja sanoi: Mutta sinä olet täällä juuri nyt. Yoritomo vastasi: En ole pätevä pidättämään tätä miestä. Nämä Yoritomon sanat ovat todellakin ihailtavia. Tämän asenteen ansiosta hän myöhemmin hallitsi maata. Nykypäivän oppilaiden tulee ottaa mallia hänestä. Älkää moittiko muita, jos ette ole asemassa, jossa voitte tehdä niin. 9 Iltapuheessaan Dōgen sanoi: Kerran oli kenraali nimeltä Lu Chung-lien 32, joka palveli P ing-yüan Chünia 33. Hän kukisti hovin viholliset, ja P ing-yüan ylisti hänen kykyjään ja halusi palkita hänet runsaasti kullalla ja hopealla. Lu kieltäytyi sanoen: Kenraalin velvollisuus on kukistaa vihollinen, ei saavuttaa ylistystä ja omaisuutta. Lu Chung-lienin epäitsekkyys ja rehellisyys on laajalti tunnettua. Näin jopa maallikoiden keskuudessa olevat viisaat ovat tietoisia velvollisuuksistaan ja pyrkivät aina tekemään parhaansa. He eivät tavoittele mitään erityisiä palkintoja. Oppilaiden tulee huolellisesti tehdä samoin. Heidän tulee buddhalaisuutta harjoittaessaan työskennellä buddhalaisuuden hyväksi ilman hyödyn tavoittelua. Kaikki lukuisat opetukset, sekä buddhalaiset että ei-buddhalaiset, kehottavat olemaan keräämättä omaisuutta. 30 Minamoto no Yoritomo (1147-1199). 31 Rokuhara on osa Kyotossa, Kamo-joen itäisellä puolella, jossa Taira-perheen päämajat sijaitsivat. Tässä viittaus on perheen päähän. 32 Kuuluisa filosofi-neuvonantaja Taistelevien valtioiden aikakaudelta (suom. huom. noin 476-221 eaa.). Ch iosavaltion syntyperäinen asukas. 33 Keisari Chaon nuorempi veli. Kuoli 250 eaa. 17

10 Kerran opetustilaisuuden jälkeen Dōgen opetti: Ei ole soveliasta lannistaa toista henkilöä väittelemällä, vaikka hän olisi väärässä ja te oikeassa. Ei ole myöskään oikein antaa periksi liian helposti sanoen minä olen väärässä, kun teillä on jokainen syy uskoa olevanne oikeassa. Paras tapa on päästää irti väittelystä luonnollisesti. Älkää painostako toista henkilöä tai valheellisesti myöntäkö olevanne väärässä. Jos ette kuuntele hänen väitteitään ettekä anna niiden häiritä teitä, hän tekee samoin eikä tule vihaiseksi. Tätä tulisi tarkastella huolella. 11 Dōgen opetti: Pysymättömyyden nopeassa liikkeessä syntymä ja kuolema ovat keskeisessä asemassa. Harjoittakaa ja opiskelkaa vain buddhalaisuutta, jos haluatte jotakin harjoittaa ja opiskella tämän lyhyen elämän aikana. Proosan ja runouden kirjoittaminen on pitkällä tähtäimellä hyödytöntä ja näin ollen siitä tulisi luopua. Älkää haaliko liikaa ulkopuolisia asioita opiskellessanne ja harjoittaessanne buddhalaisuutta. Pitäkää huoli, että pysytte erossa esoteeristen ja eksoteeristen buddhalaisten koulukuntien kirjallisista opetuksista. Edes zen-patriarkkojen opetuksia ei tulisi opiskella liian laajasti. Hidasälyisen ja vähälahjaisen henkilön on vaikeaa keskittyä edes yhteen ainoaan asiaan. Kuinka paljon vaikeampaa hänen onkaan tehdä monia asioita yhtä aikaa, ja vielä samalla pitää mielensä ja ajatuksensa tasapainossa! 12 Dōgen opetti: On olemassa tarina zen-mestari Chih-hsüehistä 34, jossa joitakin vuosisatoja sitten heräsi halu opiskella Tietä, ja näin hänestä tuli zen-munkki. Alun perin valtion virkamiehenä hänelle oli suotu suuret älynlahjat ja hänellä oli rehellisen ja viisaan maine. Kerran palvellessaan maakunnan kuvernöörinä hän takavarikoi julkisia rahoja ja lahjoitti ne kansalle. Yksi hänen työtovereistaan raportoi tästä keisarille. Keisari hämmästyi kovin kuullessaan tästä, ja hänen ministerinsä olivat samalla tavalla ymmällään Chih-hsüehin toiminnasta. Hänen rikoksensa oli kuitenkin vakavaa laatua ja hänelle langetettiin kuolemantuomio. Keisari keskusteli ongelmasta ministereidensä kanssa: Tässä meillä on lahjakas ja 34 Yung-ming Yen-shoun (904-975) buddhalainen arvonimi. 18

viisas virkamies. Hänellä on täytynyt olla jokin erityinen motiivi syyllistyessään tähän rikokseen. Kenties hän toimi jonkin syvän sisäisen syyn ohjaamana. Jos hän vaikuttaa katuvaiselta kun kaulaa ollaan katkaisemassa, katkaiskaa se nopeasti. Jos hänellä ei ole katuvaista ilmettä kasvoillaan, hänellä täytyy ilmiselvästi olla jokin syvällisempi tarkoitus tekonsa taustalla. Siinä tapauksessa älkää antako hänen kuolla. Kun keisarillinen lähetti toi paikalle Chih-hsüehin ja hänen kaulaansa oltiin katkaisemassa, hän ei tosiaankaan vaikuttanut katuvaiselta. Sen sijaan hän näytti iloiselta. Chih-hsüeh sanoi: Omistan tämän elämäni kaikille eläville olennoille. Keisarillinen lähetti oli yllättynyt ja kertoi tästä keisarille. Asia on juuri kuten arvelinkin, keisari sanoi. Hänellä on täytynyt olla jokin syvällisempi syy tekonsa taustalla. Ajattelin niin alusta alkaen. Silloin keisari pyysi saada selityksen. Chih-hsüeh sanoi: Olen ajatellut vetäytyväni valtiollisesta virastani, hylkääväni elämän ja almujen jakamisen ja liittyä tuntevien olentojen joukkoon kaikkialla. Aion vakaasti syntyä uudestaan munkiksi ja päättäväisesti harjoittaa buddhalaisuutta. Keisari oli vaikuttunut ja salli hänen ryhtyä munkiksi. Hän antoi hänelle nimen Yen-shou (Pitkittynyt Elämä) juhlistaakseen hänen armahdustaan teloitukselta. Munkkien tulee nykypäivänä herättää samanlainen asenne edes kerran. Heidän tulee olla valmiita uhraamaan elämänsä, syventää myötätunnon kokemista kaikkien elävien olentojen puolesta ja nostattaa tahto omistaa ruumiinsa Buddhan Tielle. Kun he ovat saaneet edes kerran tunteen sellaisesta, heidän tulee suojella sitä menetykseltä. On mahdotonta herätä buddhalaisuuteen, jollei kykene kertaakaan nostattamaan sellaisia tuntemuksia. 13 Iltapuheessaan Dōgen sanoi: Teidän tulee havahtua zen-patriarkkojen vanhoille tarinoille. Tästä syystä teidän tulee asteittain jalostaa sitä, mitä olette tähän asti ymmärtäneet ja ajatelleet zen-mestarin opissa. Vaikka se Buddha, jonka olette tähän mennessä oppineet tuntemaan, olisi verhoutunut tunnusomaisiin piirteisiin 35, säteillen valoa ja olisi kuten Śākyamuni ja Amita Buddha, kyvykäs lausumaan opetuksia ja tuomaan suurta hyötyä kansalle, teidän täytyy uskoa zen-mestaria, jos hän sanoo Buddhan olevan rupisammakko tai kastemato. Teidän täytyy luopua käsityksistä, joita olette tähän asti pitäneet yllä. Mutta jos etsitte kastemadosta Buddhan piirteitä, hänen säteilyään ja erilaisia häneen liitettyjä hyveitä, ette ole vielä jalostaneet mielivaltaisia näkemyksiänne Buddhasta. Tunnistakaa Buddhaksi se mitä näette juuri nyt silmienne edessä. Jos seuraatte zen-mestarin opetuksia ja luovutte harhaisista näkemyksistänne ja kiintymyksistänne, tulette luonnollisesti yhdeksi Buddhan 35 Buddhan 32 merkkiä ja 80 tunnusomaista erityispiirrettä. 19

Tien kanssa. Silti oppilaat tänä päivänä takertuvat harhaisiin näkemyksiinsä ja pitävät kiinni omista ideoistaan, kuvitellen Buddhan olevan sitä tai tätä. Jos tämä eroaa heidän kuvitelmistaan, he kieltävät sen ja vaeltavat harhassa, yrittäen löytää jotain samankaltaista kuin heidän harhaiset ideansa ovat. He tuskin etenevät lainkaan Buddhan Tiellä. Kun he ovat kiivenneet sata jalkaa korkean tolpan nokkaan ja heitä pyydetään päästämään käsistä ja jaloista irti ja ottamaan yksi askel eteenpäin ilman takertumista kehoihinsa 36, he sanovat: Pidän kiinni, koska olen tänään elossa jotta minulla on mahdollisuus harjoittaa buddhalaisuutta. He eivät todellisuudessa seuraa opettajaansa. Tämä tulisi ymmärtää perinpohjaisesti. 14 Iltapuheessaan Dōgen sanoi: Tämän maailman ihmiset yrittävät usein opiskella monia asioita yhtä aikaa, ja lopputuloksena he eivät kykene tekemään mitään kunnolla. Heidän tulee sen sijaan opetella yksi asia niin hyvin, että he kykenevät toteuttamaan sen jopa yleisön edessä. Buddhalaisuus, joka ylittää tavallisen maailman, on oppi, jota ei ole aluttomasta alusta lähtien ollut koskaan helppoa sisäistää 37. Näin on vielä tänäkin päivänä. Kykymme oppimiseen on myös rajallinen. Jos me yritämme buddhalaisuuden loputtoman korkeassa ja laajassa kentässä opetella monia eri puolia opetuksista, emme kykene hallitsemaan edes yhtä. Vähälahjainen henkilö huomaa vaikeaksi saada tehdyksi kovinkaan paljoa yhden elämän aikana, vaikka omistaisi itsensä vain yhdelle asialle. Oppilaiden tulee keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Ejō kysyi: Jos näin on, minkälaiseen harjoitukseen tulisi ryhtyä? Mihin puoleen buddhalaisista opetuksista meidän tulisi keskittää harjoittamisemme? Dōgen vastasi: Se riippuu oppilaan lahjakkuudesta ja kyvykkyydestä, mutta patriarkoilta meille siirtyneessä zen-harjoituksessa harjoitus on olennaisesti zazen. Zazen soveltuu kaikille ihmisille, ovatpa heidän kykynsä sitten ylivertaisia, keskivertoja tai vähäisiä. Tulin tietoiseksi tästä totuudesta kun olin Kiinassa Ju-chingin opissa ja harjoitin zazenia päivin ja öin. Monet munkit antoivat periksi peläten sairastuvansa, kun oli hyvin kylmä tai hyvin kuuma. Mutta näinä aikoina ajattelin itsekseni: Minun täytyy vain harjoittaa zazenia, vaikka nyt sairastuisin ja kuolisin. Jos en harjoita ollessani terve, mitä hyötyä tästä kehostani on? Jos sairastun ja kuolen, olkoon se sitten kohtaloni. Mitä voin enempää pyytää saadessani opiskella zen-mestarin alaisuudessa mahtavassa Sung-aikakauden Kiinassa, kuolla täällä ja antaa erinomaisten munkkien haudata minut? Jos kuolisin Japanissa, sellaiset 36 Ch ang-sha Ching-ts enin säkeestä (kuoli 868). 37 Tämän lauseen tarkka merkitys on epäselvä. 20

ylivertaiset papit eivät osallistuisi hautajaisiini. Jos harjoitan mutta kuolen ennen valaistumistani, olen varma, että seuraava elämäni tulee olemaan buddhalaisuuden seuraajana. Pitkä elämä ilman harjoittamista tuntuu merkityksettömältä. Mitä hyötyä siitä olisi? Sen jälkeen, kuinka paljon olenkaan huolehtinut kehostani suojellakseni sitä sairastumiselta, mikä sääli se olisikaan hukkua tapaturmaisesti mereen tai kohdata ennenaikainen kuolema. Nämä olivat ajatuksia, joita pyöri mielessäni istuessani uutterasti päivin ja öin. Ja kuten asia oli, tuolloin en kertaakaan sairastunut. Teidän jokaisen tulee harjoittaa äärimmäisen ahkerasti. Ja teistä kaikista kymmenestä jokaisen tulee saavuttaa valaistuminen. Tällä tavoin rohkaisi edesmennyt zen-mestarini Juching munkkejaan. 15 Dōgen opetti: Tuntiessaan itsensä epävarmaksi on kyllin helppoa antaa elämässään periksi tai leikata itsestään liha, kädet ja jalat. Samoin voidaan tehdä maallisissa suhteissa takerruttaessa maineeseen ja hyötyyn. Mieltä on vaikeaa tasapainottaa, kun ollaan kosketuksissa tapahtumiin ja asioihin. Oppilaiden tulisi rauhoittaa mielensä hetkeksi tuntiessaan halua heittää pois elämänsä. Heidän tulisi harkita myötäileekö heidän puheensa ja tekonsa totuutta; jos myötäilee, silloin heidän tulisi puhua ja toimia. 16 Dōgen opetti: Tien harjoittajien ei tule murehtia vaatetuksesta tai ruoasta. Heidän tulee vain ainoastaan seurata buddhalaisia ohjeita ja olla välittämättä maallisista asioista. Buddha sanoi: Pukeutumiseen, käytä repaleisia, pois heitettyjä vaatekappaleita; ruokailemiseen, syö mitä on kerjättävissä. Missään maailmassa nämä kaksi asiaa eivät voi kuihtua loppuun. Älkää unohtako, kuinka nopeasti asiat muuttuvat, älkääkä tarpeettomasti murehtiko maallisia asioita. Tämän hetkellisen aamukasteen kaltaisen olemassaolon aikana ajatelkaa vain buddhalaisuutta ja älkää vaivatko itseänne millään muilla kysymyksillä. Joku kysyi: Maine ja hyöty ovat valtavia esteitä harjoituksessa ja siten niistä tulee luopua, vaikka niiden on sanottu olevan vaikeita sysätä sivuun. Tästä syystä olen tehnyt niin. Vaatetus ja ruoka ovat tärkeitä harjoittajalle, vaikka ne ovat vähäisiä asioita. Repaleisen kaavun kantaminen ja ruoan kerjääminen ovat ylivertaisen munkin piirteitä. Tämä oli tapa Intiassa. Kiinan temppeleissä munkit jakavat tarvikkeet ja omaisuutensa yhteisesti, joten heidän ei tarvitse murehtia niistä. Japanin temppeleissä ei ole sellaisia tapoja eikä 21

ruoan kerjäämisen perinne ole liiemmälti siirtynyt eteenpäin Japaniin. Mitä vähälahjainen ja heikko henkilö voi näissä olosuhteissa tehdä? Jos joku kaltaiseni tavoittelee avustuksia uskovilta, hän on syyllinen ottaessaan vastaan sellaisia lahjoituksia, joiden vastaanottamiseen hän ei ole sovelias. Meidän on sopimatonta syödä sellaista ruokaa, jonka eteen maanviljelijät, kauppiaat, soturit ja käsityöläiset ovat tehneet töitä. Ja toisaalta, jos kaikki jätetään vain kohtalon varaan, näyttäisimme saavan kaikkein niukimman osuuden. Nälän ja kylmyyden tullessa me murehdimme ja harjoittamisemme estyy. Joku antoi minulle seuraavan neuvon: Tapasi tehdä asioita on täysin väärä. Tunnut olevan täysin tietämätön ajasta ja olosuhteista, joissa elämme. Me olemme syntyneet alhaisiksi ja elämme rappeutunutta aikakautta. Tapasi harjoittaa johtaa vain taantumiseen. Sovi järjestelyistä kannattajan kanssa tai hanki itsellesi sitoumus suojelijalta silloin voit turvallisesti vetäytyä hiljaiseen paikkaan, jossa voit harjoittaa rauhassa buddhalaisuutta ilman huolehtimista ruoasta ja vaatetuksesta. Tämä ei ole vaurauden ja omaisuuden himoitsemista. Voit harjoittaa, kun toimeentulosi on turvattuna vähäksi aikaa. Kuuntelin mitä hän sanoi, mutta en usko häntä. Minkälainen asenne tulisi tarkalleen ottaen omaksua? Dōgen vastasi: Zen-munkille oleellista toimintaa on ainoastaan opiskella buddhien ja patriarkkojen elämäntapaa. Tien todelliset oppilaat eivät ole koskaan käyttäytyneet kuvailemallasi tavalla, vaikka eroja on Intian, Kiinan ja Japanin välillä. Älkää vain yksinkertaisesti antako mielenne takertua maallisiin asioihin, vaan opiskelkaa Tietä päättäväisesti. Buddha on sanonut: Älä omista mitään muuta kuin kaapusi ja kulhosi, ja anna kerjuultasi jäänyt ylimääräinen ruoka nälkää näkeville. Koska ei edes hitusta tulisi säästää siitä mitä olette saaneet, kuinka paljon enemmän tulisikaan välttää ryntäilemistä asioiden perässä. Ei-buddhalaisessa teoksessa on sanottu: Aamulla kuule Tiestä, illalla kuole tyytyväisenä. 38 Seuratkaa buddhalaisuuden opetusta edes yhden päivän tai hetken ajan, vaikka tulisitte kuolemaan nälkään ja kylmyyteen. Kuinka monta kertaa me synnymmekään ja kuinka monta kertaa me kuolemmekaan kymmenen tuhannen kalpan ja kymmenen tuhannen elämän aikana! Kaikki tämä on seurausta harhaisesta takertumisesta maailmaan. Olemme todellakin saavuttaneet ikuisen rauhan, jos edes kerran tässä elämässä olemme seuranneet buddhalaisia opetuksia ja sen jälkeen näännymme kuoliaaksi. Itse asiassa en ole lukenut kaikista buddhalaisista kirjoituksista yhdestäkään Buddhasta tai Intian tai Kiinan tai Japanin patriarkasta, jotka olisivat kuolleet nälkään tai kylmyyteen. Tässä maailmassa on jokaiselle elossa olevalle henkilölle varattu osuus vaatetuksesta ja ruoasta. Sitä ei saada etsimällä, eikä kukaan epäonnistu saamasta sitä, vaikka ei edes etsisi. Jättäkää se vain kohtalon huomaan älkääkä antako sen vaivata teitä. Jos sanotte tämän olevan rappeutunutta aikaa ettekä herätä halua etsiä Tietä tässä elämässä, niin missä elämässä kuvittelette saavuttavanne sen? Teidän tulee opiskella Tietä 38 Lun-yü iv. 22

sopusoinnussa kykyjenne kanssa, vaikka ette olisi kuten Subhūti tai Mahākāśyapa 39. Ei-buddhalaisessa tekstissä sanotaan: Ne, jotka pitävät kauniista naisista, pitävät naisesta, vaikka hän ei edes olisi yhtä kaunis kuin Hsi Shih tai Mao Ch iang. 40 Ne, jotka pitävät jaloista hevosista, pitävät hevosesta, vaikka se ei olisi yhtä jalo kuin Fei-t u tai Lu-erh. 41 Ne, jotka pitävät erinomaisista ruoista, nauttivat mausta, vaikka se ei olisi lohikäärmeen maksaa tai feeniks-linnun luuydintä. 42 Kyse on vain jokaisen kyvystä ilmaista omaa taipumustaan. Samoin on laita maallikoiden keskuudessa ja se pätee myös buddhalaisuuden seuraajiin. Eikö Buddhakin tarjonnut kaksikymmentä vuotta elämästään tänä rappioituneena aikakautena meidän elävien hyväksi! 43 Tästä syystä ihmiset ja deevat tekevät vieläkin lahjoituksia zen-luostareille. Tathāgatan täytyi syödä hevosille tarkoitettua viljaa 44 selviytyäkseen yhdestä sadekaudesta 45, vaikka hän hallitsi kaikkein mahtavimmat yliluonnolliset voimat. Kuinka oppilaat voivat tänä rappioituneena aikakautena haluta asioiden olevan helpompia? Joku kysyi: Sen sijaan, että rikomme harjoitusohjeita, saamme turhaan lahjoituksia ihmisiltä ja deevoilta ja tuhlaamme Tathāgatan perintöä herättämättä Tietä etsivää mieltä, eikö olisikin parempi olla kuten maallikot, tehdä töitä, joita he tekevät, ja harjoittaa Tietä kun olemme vielä elossa? Dōgen sanoi: Kuka käski rikkoa harjoitusohjeita ja olla ilman Tietä etsivää mieltä? Kaikki mitä teidän tulee tehdä, on herättää se mieli ja harjoittaa uutterasti buddhalaisuutta. On sanottu, että Tathāgatan siunaukset langeavat osaksi huolimatta siitä onko harjoitusohjeita seurattu vai rikottu, onko henkilö vasta Tien alussa vai harjoittanut sitä jo hyvin pitkän aikaa. Missään ei sanota, että rikkoessanne harjoitusohjeita teidän tulisi palata maallikon elämään tai teidän ei tulisi harjoittaa, jos olette ilman Tietä etsivää mieltä. Kenellä on tämä mieli alusta alkaen? Asia vain on niin, että jos herätätte sen mitä on vaikeaa herättää ja jos harjoitatte sitä mitä on vaikeaa harjoittaa, tulette epäilemättä etenemään. Jokaisessa ihmisessä on buddhaluonto. Älkää halventako itseänne. Wen-hsüanissa on kirjoitettu: Valtio kukoistaa yhden miehen ansiosta. Muinaisten viisaiden tie on typerien seuraajien tuhoama. 46 Nämä sanat tarkoittavat, että jos yksikin viisas tulee esiin, valtio kukoistaa; jos yksikin typerys tulee esiin, viisaiden tie rappeutuu. Harkitkaa tätä huolella. 39 Kaksi Buddhan kymmenestä suuresta oppilaasta. 40 Molemmat olivat tunnettuja kaunottaria viidennellä vuosisadalla eaa. 41 Kuuluisien hevosten nimiä. 42 Tämän lainauksen tarkka lähde on tuntematon. Se pohjautuu mahdollisesti Chen-kuan cheng-yaoon. 43 Buddha eli sata vuotta, mutta hän astui nirvanaan kahdeksankymmenen vuoden iässä, tarjoten jäljellä olevat kaksikymmentä vuotta elämästään hyödyttääkseen tulevan rappioituneen aikakauden elollisia. 44 Yksi yhdeksästä ahdingosta, joista Buddha kärsi elämänsä aikana. 45 90-päiväinen retriitti kesällä sadekauden aikana. Suom.huom. japaniksi ango. 46 Wen-hsüan xxxviii. 23