Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Sisältää mm. Maallemuuton syyt ja esteet Ajokorttien määrän kehitys Katsaukset: Maa- ja vesirakennusalan näkymät Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Marraskuu 2004

1 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Sisältö 3 Lukijoille 5 Maallemuuton syyt ja esteet 13 Ajokorttien määrän kehitys 16 Katsauksia 34 Lyhyesti: Selonteko ei lupaa helpotusta työolosuhteisiin 37 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, 00521 Helsinki, p. 0204 22 2516 (Halla), faksi 0204 22 2471. Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN 0789-8886.

2 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 3 Lukijoille Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan kasvukeskusten väkiluku kasvaa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta aiemmin ennakoitua nopeammin. Väestön kato haja-asutusalueilta siis vain kiihtyy. Tosin muuton kohdealueena voi olla kasvukeskuskaupungin täysin maaseutumainen reuna-alue. Suomalainen kaupunki kun ei oikein vastaa keskieurooppalaista kaupunkikäsitettä esimerkiksi asumistiheydeltään. Toisensuuntaistakin liikettä on ollut havaittavissa ja muutto maalle mitä sillä kukin sitten ymmärtääkin on ollut paljon esillä julkisuudessa. Muuttopotentiaalin määrästä on esitetty vaihtelevia arvioita. Tuoreen kyselytutkimuksen perusteella lähes 200 000 kaupunkilaista olisi tietyin ehdoin halukas muuttamaan. Kaija Roiha Turun yliopistosta esittelee kirjoituksessaan tutkimuksen tuloksia. - Muutolla haja-asutusalueille on tienpidollistakin merkitystä, merkitseehän se ainakin paikoin jonkin asteista lisäystä yleensä varsin vähäliikenteisten alemman tieverkon teiden liikennesuoritteeseen. Ajokorttien määrä suhteessa väestömäärään määrittää autoistumista. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän USA-mallin mukaan. Viime vuosina tosin ajokortin hankintaikä on ollut nousussa, toteaa Veijo Kokkarinen päivitetyssä ajokorttitarkastelussaan. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey aineistoa. N. Halla S-posti: nils.halla@tiehallinto.fi Tulevaisuuden näkymiä lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, osoite on: http://www.tiehallinto.fi/tulnak.htm.

4 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 5 Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Maallemuuton syyt ja esteet Rauhallinen ympäristö keskeisin syy muuttaa maalle Peräti 36 % suomalaisista on harkinnut maallemuuttoa jossakin elämänsä vaiheessa. Lähes puolet lähtisi maalle ensisijaisesti rauhallisen ympäristön perään ja joka kuudes haluaisi palata juurilleen. Kaupunkilaisista yhdeksän prosenttia muuttaisi varmasti, jos heidän esteiksi kokemansa asiat poistuisivat. Tämä vastaa yli 190 000 kaupunkilaista. Kyselytutkimus maallemuuton syistä ja esteistä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Onni muuttaa maalle hanke ja Suomen Jobs and Society ry:n vetämä www.maallemuutto.info -hanke olivat toimeksiantajina kyselytutkimuksessa, joka selvitti maallemuuton syitä ja esteitä kohderyhmänään 15 79 vuotiaat mannersuomalaiset. Tutkimuksessa haastatellut 1007 henkilöä valittiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Heistä 527 asuu oman ilmoituksensa mukaan kaupungissa. Tutkimus tehtiin atk avusteisena puhelinhaastatteluna ja sen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen taustatietoja Haastateltujen henkilöiden otos edustaa kohderyhmää niin iän, sukupuolen kuin asuinalueensakin puolesta. Naisia ja miehiä vastanneissa oli suunnilleen yhtä paljon. Runsas puolet vastanneista oli joko peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen saaneita ja vajaa viidennes korkeakoulututkinnon suorittaneita. Eläkeläisiä otoksesta oli viidesosa, yrittäjiä edusti 6 % suuruinen joukko ja johtavassa asemassa olevia oli 4 %. Melkein puolet vastanneista kuului työväestön tai toimihenkilöiden ryhmään. Lapsiperheitä vastanneista oli kolmasosa, yksineläviä viidesosa ja loput lapsettomia pariskuntia tai aikuistalouksia. Vastanneissa oli eniten kahden hengen talouksia (40 %), viidesosa yhden henkilön talouksia ja vajaa kolmasosa kolmen tai neljän henkilön talouksia. Kotona olevien lasten ikä jakautui melko tasaisesti 3 15 vuotiaisiin. Sitä nuorempia lapsia oli 5 %:lla ja vanhempia 8 %:lla perheistä. 69 %:lla ei ollut kotona olevia lapsia. Vastaajien tulot jakautuivat siten, että noin puolet ilmoitti bruttotulojensa olevan alle 50 000 euroa vuodessa. Muiden tulot edustavat tuloja yli 50 000 euroa. Kolmasosa jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

6 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Asuinkunnakseen joka viides on ilmoittanut pääkaupunkiseudun ja 6 % Turun tai Tampereen. Muissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa asuu 15 % ja loput muissa kaupungeissa ja kunnissa. Kolme neljäsosaa vastanneista asuu joko Etelätai Länsi-Suomessa. (Kuva 1) Asuinkunta 26 % 21 % pääkaupunkiseutu Turku/Tampere 32 % 6 % 15 % Muu yli 50.000 asukkaan kaupunki Muu kaupunki Muu kunta Kuva 1: Vastaajien asuinkunnat Maallemuutto kiinnostaa Kaupungissa asuvilta (527 henkilöä) kysyttiin, että Oletteko jossain elämänne vaiheessa harkinnut maalle muuttamista. Vastanneista 36 % ilmoitti harkinneensa maalle muuttamista. Kiinnostuneimpia maallemuutosta olivat 25 34 vuotiaat ja lapsiperheet. Tämä tukee varsin hyvin sitä käsitystä, mikä maallemuuttajista on jo entuudestaan. Erittäin potentiaalinen maallemuuttajien ryhmä ovat perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Siksi muuttajia haluavien kuntien tulisi ymmärtää, että kyläkouluja ei suinkaan tulisi lopettaa, vaan käyttää niitä houkuttimina ja positiivisen imagon luojina kuntansa markkinoinnissa. Sama koskee tietenkin päivähoitopaikkojen ja lasten harrastusmahdollisuuksien esilletuomista. Myös 35 49 vuotiaitten ryhmä edusti suurta potentiaalista maallemuuttajien joukkoa. Noin joka viides eläkeläinen vastasi myös harkinneensa maalle muuttamista. Työuraansa lopettelevat ja eläkeläiset ovatkin yksi selkeä ryhmä, jota maallemuutto kiinnostaa. Uusmaalaiset olivat kaikkein eniten harkinneet maallemuuttoa. Muun Etelä- Suomen ja Länsi-Suomen alueella asuvat olivat niin ikään hyvin kiinnostuneita maallemuutosta.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 7 Rauhallinen ympäristö vetoaa kaupunkilaiseen Maallemuutosta kiinnostuneet vastasivat kysymykseen: Miksi olette harkinnut maalle muuttamista? Miksi maallemuuttoa on harkittu? (Kuva 2) Siihen houkutteli ensisijaisesti rauhallinen ympäristö. Peräti 45 % vastanneista ilmoitti sen tärkeimmäksi syyksi. Mielenkiintoista on, että kaikkein nuorimmassa 15 24 vuotiaiden vastaajaryhmässä rauhallinen ympäristö korostui eniten. Toisena tärkeänä maallemuuton syynä koettiin paluu juurille. Paluu juurille korostui varsinkin vanhimmassa 50-79 vuotiaitten ryhmässä, mutta myös johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät mainitsevat sen muuttokiinnostuksen syyksi. Esimerkiksi edullisemmat asumiskustannukset tai mahdollisuus asua isommassa asunnossa eivät tämän tutkimuksen mukaan juurikaan houkutelleet muuttamaan maalle. Vain pienten lasten vanhemmat näkivät sen muita ryhmiä hieman kiinnostavampana asiana. Voisi varmaan todeta, että tässä olisi oivallinen tiedottamisen paikka. Jos verrataan pääkaupunkiseudun ja jonkin maaseutukunnan asumiskustannuksia, niin totuushan on se, että pääkaupunkiseudun kerrostalokaksion hinnalla saa maaseudulta komean omakotitalon ja mahdollisesti kaupan päälle vielä autonkin. Miksi maalle? rauhallinen ympäristö halu palata juurilleen mahdollisuus asua isommassa asunnossa lapsille parempi kasvuympäristö ystävyys-/ sukulaisuussuhteet halvemmat asumiskustannukset 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45% Kuva 2: Miksi olette harkinnut maalle muuttamista?

8 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Muuttaja mielii lähikuntiin Jos muuttaisitte maalle, niin mihin muuttaisitte? Puolet muutosta kiinnostuneista haluaisi muuttaa lähelle nykyistä asuinkuntaa. Erityisen kiinnostuneita lähelle muuttamisesta olivat parhaassa työiässä olevat 25 49 vuotiaat ja lapsiperheet. Maaseutu houkuttelee, mutta perheet kenties etsivät helpoimmin toteutettavissa olevia vaihtoehtoja. Yleisen käsityksen mukaan kaupungista pois haluavat ovat valmiita muuttamaan 50 km:n etäisyydelle kaupungista pystyäkseen vielä säilyttämään kaupungin tarjoamat palvelut. Samaten silloin on mahdollista niin halutessaan säilyttää nykyinen työpaikkansa. Vajaa neljäsosa kaupunkilaisista olisi valmis muuttamaan omalle kotiseudulleen. Sinne kaipasivat eniten etelän suurkaupungeissa asuvat ihmiset. Eläkeikää lähestyvistä ja eläkkeellä olevista kaupunkilaisista noin 65 000 olisi halukas muuttamaan takaisin kotiseudulleen. Naisia kotiseutu veti puoleensa huomattavasti enemmän kuin miehiä. Myös nuorimmassa vastaajaryhmässä kaipuu kotiseudulle oli huomattavan suuri. Jos maalle, niin minne? Lähelle nykyistä asuinkuntaa Takaisin omalle kotiseudulle Kesämökin sijaintipaikkakunnalle Sinne, missä voisin toimia yrittäjänä Kasvukeskuksen lähelle 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50% Kuva 3: Jos muuttaisitte maalle, niin mihin muuttaisitte! Kesämökkipaikkakunnalle muutto kiinnostaa 62 000 maallemuutosta kiinnostunutta kaupunkilaista ja suhteessa eniten eläkeikäisiä. Saman verran kuin kesämökille muuttajia on niitä, jotka muuttaisivat työpaikan tai yrittämisen perässä (Kuva 3). Tämä vaihtoehto kiinnostaa erityisesti etelän suurkaupunkilaisia ja hyvätuloisia perheitä. Jotta kesämökille muuttaminen tai yrittäminen olisi mahdollista, on infrastruktuurin oltava kunnossa. Tuskin kukaan mökkipaikkakunnalle muuttava olettaa kulkevansa julkisilla kulkuvälineillä. Liikennemäärät kasvavat pikkuteillä ja tiestön kunto on tärkeä edellytys maaseudulla viihtymiselle ja yritystoiminnalle.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 9 Työ mukaan maaseudulle Maallemuuton esteitä haravoitiin kysymyksellä: Mitkä ovat itsellenne maallemuuttoon liittyvät ongelmat/esteet? Suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi muutolle osoittautui nykyinen työpaikka kaupungissa. Näin vastasi neljäsosa haastatelluista. Heistä lähes puolet kuului ikäryhmään 25-34 -vuotiaat. Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät kokivat työpaikan huomattavasti suurempana esteenä kuin muut ryhmät. Uusmaalaiset suurkaupunkien asukkaat ovat muita enemmän kiinni nykyisessä työssään. Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että muuton esteenä ovat pitkät matkat, palvelujen huono saatavuus ja huonot kulkuyhteydet (Kuva 4). Näin kokevat erityisesti perheelliset pienten lasten vanhemmat. Nämä esteet saattavat olla todellisiakin, mutta yhtä hyvin ne voivat kääntyä positiivisiksi ja maallemuuttoa edesauttaviksi tekijöiksi. Jos muuttaja voi viedä työn mennessään etätyön muodossa tai yrittäjänä, ei pitkiä työmatkoja välttämättä kerry. Mikäli asutaan kylässä, voivat niin koulu, päiväkoti, kauppa kuin pankkikin olla kaikki kävelymatkan päässä. Mitä palveluihin tulee, niin jokaisen maallemuuttoa harkitsevan on syytä tiedostaa, että maaseudulta ei löydy suurkaupungin palveluja. Se voi toisaalta olla osa sitä rauhaa, jonka perässä ollaan valmiita muuttamaan. Mitkä ovat suurimmat esteet muuttamiselle? työpaikka kaupungissa halu asua kaupungissa palvelujen huono saatavuus pitkät matkat/etäisyys huonot kulkuyhteydet 0 5 10 15 20 25 30% Kuva 4: Mitkä ovat itsellenne maallemuuttoon liittyvät ongelmat/esteet? (Kysytty myös niiltä, jotka eivät ole harkinneet maalle muuttamista.) Kysymysvaihtoehtojen ulkopuolella esitetyistä maallemuuton esteistä korostui pimeys, pimeän pelko ja pitkä talvi. Kuinka moni kaupunkilainen tietää, miten kaunis voi olla tähtitaivas ilman valosaastetta?

10 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Onni odottaa maaseudulla Jos maallemuuton esteet poistuisivat, niin aivan varmasti tai erittäin todennäköisesti maalle muuttaisi 18 % vastanneista. Melko todennäköisesti muuttaisi 25 % eli yhteensä peräti 43 % kaupunkilaisista voisi ajatella muuttavansa maaseudulle (Kuva 5). Varmimpia muutostaan ovat edelleen uusmaalaiset, suurkaupungeissa asuvat ja lapsiperheet. Myös johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät ovat varsin kiinnostuneita muutosta esteiden poistuttua. Jos esteet poistuisivat, miten todennäk. muuttaisit? aivan varmasti erittäin todennäköisesti melko todennäköisesti ei kovin todennaköisesti ei muuttaisi lainkaan 0 5 10 15 20 25 30% Kuva 5: Jos mainitsemanne esteet poistuisivat, miten todennäköisesti muuttaisitte maalle? Tieto on valttia Kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että maallemuutosta kiinnostuneet tarvitsevat enemmän niin asumiseen, työpaikkoihin, yrittämiseen kuin palveluihinkin liittyvää tietoa. Valtakunnalliset maallemuuttohankkeet Onni muuttaa maalle ja maallemuuttoportaali www.maallemuutto.info pyrkivät omalta osaltaan toimimaan tiedon lähettiläinä. Lisäksi tarvitaan paljon tiedottamista ja muutosta asenteisiin niin muuttajien kuin vastaanottajien taholla. Maaseudusta on syytä antaa realistinen, nykyaikainen kuva, mutta ei sovi unohtaa tähtitaivasta ja lumivalkoista hankea, joita emme kaupungissa useinkaan näe.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 11 Kuva 6: Utön saari ulkomerellä huokuu rauhaa Lisätietoja maallemuuttohankkeista antavat: Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus puh. (02) 333 6216, 0400 527 599 kaija.roiha@utu.fi www.tkk.utu.fi/onni Antti Vaittinen Suomen Jobs and Society ry puh. (09) 413 05522, 040 754 8185 antti.vaittinen@uusyrityskeskus.fi www.maallemuutto.info Kommentti Nils Halla Maaseudun tulevaisuus? Maaseudulla asuvien osuus väestöstä on Suomessa joko 47 % tai 20 %. Edellinen luku perustuu kansainväliseen tilastokäytäntöön ja jos sitä pidetään oikeana, niin toteamus, että Suomi on läntisen Euroopan maista vähinten kaupungistunut, pitää paikkansa. Seppo K. Aho Lapin yliopistosta puolestaan määrittelee maaseudun kaupunkien ja taajaan asuttujen paikkakuntien vastakohtana, ja tällöin maaseudun väestöosuus onkin vain tuo 20 %. Paluumuutosta maalle on puhuttu viime aikoina paljon ja asiaa on selvitelty tässä selostetussa ja muissakin tutkimuksissa. Muuttohalua on ollut kaikissa ikäryhmissä, mutta ehkä hieman uutta oli tässä tutkimuksessa havaittu nuorten parhaassa työiässä olevien vahva kiinnostus. Eräässä aikaisemmassa tutkimuksessa

12 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 halukkaimpia muuttajia olivat 52-62 -vuotiaat. Seppo K. Aho arvioi muuttohalukkuuden vastaavan jopa viiden prosentin väestösiirtymää eli noin 260 000 henkilöä. Karkeasti arvioiden tämä merkitsisi suuruusluokaltaan 1,5 mrd autokilometrin vuosittaisen liikennesuoritteen uudelleen sijoittumista tieverkolla. Maallemuutto on monille kuitenkin vain yksi mahdollisuus, ei kaupunkeja poissulkeva, joten liikenteellinen vaikutus ei varmaan sijoittuisi kovinkaan tasaisesti. Eläkeläisten ja eläkeikää lähestyvien varaan ei maaseudun tulevaisuus voine perustua, tarvitaan myös yritystoimintaa oikaisemaan maaseutukuntien elinkeinoja ikärakennetta. Perinteinen maanviljelys työllistää yhä vähemmän ihmisiä. Yrityksille saattaisi olla edullista hajauttaa toimintoja maaseutumaisille alueille. Tutkimuksen havainto nuorten työikäisten muuttohalukkuudesta näyttäisi tukevan tällaista hajasijoittamista. Nykyinen kasvukeskusrakenne on varsin keskittynyttä:. neljä suurinta seutukuntaa tuottaa n. puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja niiden väestöosuus on lähes 40 prosenttia. Käynnissä olevassa aluekeskusohjelmassa on kyllä mukana 36 seutukuntaa, ja lisäksi näiden ja ulkopuolelle jääneiden alueiden välinen yhteistyö on tehostamisen kohteena.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 13 Veijo Kokkarinen Tiehallinto AJOKORTTIEN MÄÄRÄN KEHITYS Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän jatkossa likimain USA:n tiheyden mukaisesti. Jo nyt nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on samalla tasolla USA:n kanssa. Ruotsissa sen sijaan nuorten ajokortin hankinta on pienentynyt selvästi jo pitemmän aikaa. Suomessa vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on edelleen selvästi pienempi kuin USA:ssa ja Ruotsissa. Ajokorttien määrä on edelleen kasvussa Suomessa. 1980-luvulla ajokorttien määrä kasvoi lähes 70 000 kortilla vuosittain. 1990-luvun puolessa välissä kasvu väheni noin 40 000 korttiin vuodessa ja kohosi vuosikymmenen lopulla noin 50 000 kappaleeseen. 2000-luvulla korttien määrä on lisääntynyt vajaalla 20 000 kappaleella vuodessa. Ajokorttien määrän kehitys on siis hidastumassa, koska määrän kehitykseen vaikuttaa yhä enemmän myös poistuma. Ajokortit ikäryhmän mukaan Ajokorttien hankinta on viime vuosina siirtynyt vähän myöhäisemmälle iälle. Sitä ei enää hankita samassa määrin kuin aikaisemmin heti 18-20-vuotiaana, vaan hankinta ajoittuu nyt pitemmälle aikavälille. Nuorten ajokorttitiheys onkin pienentynyt hiukan viime vuosina. Nuorten asenteetkin autoistumiseen saattavat olla muuttumassa, mutta pääasialliset syyt nuorten viime vuosien vähentyneeseen ajokortin hankintaan lienevät taloudellisia. Osalle nuoria ja/tai heidän vanhempiaan taloudelliset mahdollisuudet suhteellisen kalliin ajokortin hankkimiseen huononivat 1990-luvulla mm. lisääntyneen työttömyyden ja kasvaneiden tuloerojen takia. Kuva 1: Ajokortin omistus Suomessa ikäryhmän mukaan vuosina 1980 2003

14 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Ajokortit sukupuolen mukaan Ajokorttitiheys on Suomessa korkeimmillaan naisilla vajaan 40 ikävuoden paikkeilla, jolloin tiheys on noin 90 prosenttia ja miehillä 40 45-vuotiailla, jolloin tiheys on 95-96 prosenttia. Näiden ikäryhmien jälkeen ajokorttitiheys alkaa pienetä, ja vanhemmissa ikäryhmissä tiheys on edelleen melko pieni, koska Suomi alkoi autoistua myöhään moniin muihin autoistuneisiin maihin verrattuna. Erityisesti naisten ajokorttitiheys on vanhemmissa ikäryhmissä pieni. Miehillä ajokorttitiheyden kasvussa on jo selviä hidastumisen merkkejä, mutta naisilla kasvu on edelleen melko nopeaa. Kuva 2: Ajokortillisia eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan. Ajokorttitiheys Suomessa, Ruotsissa ja USA:ssa Suomessa ajokorttitiheys näyttää kehittyvän eri tahtiin Ruotsiin verrattuna. Ruotsissa nuorten ajokortin hankinta on pienentynyt selvästi jo pitemmän aikaa, ja vuonna 2001 tiheys kasvoi enää vain vanhimmissa ikäryhmissä. Kokonaisuutena Ruotsissakin ajokorttien määrä on vielä pienoisessa kasvussa, mutta kasvu on vähäisempää kuin Suomessa. USA:ssa ajokorttitiheys on alkanut pienentyä 2000- luvulla. Suomessa ajokortillisia oli vuonna 2003 79 %:a ajokortti-ikäisestä väestöstä, Ruotsissa vuonna 2002 80 ja USA:ssa noin 88 %:a vuonna 2001. Korkeimmillaan USA:n tiheys oli 1990-luvun lopulla (89 %). Ajokorttitiheyden pienenemiseen USA:ssa lienee syynä viime vuosina kovin epätasaiseksi käynyt tulonko.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 15 Kuva 3: Ajokortin omistus Suomessa v.2003, Ruotsissa v. 2002 ja USA:ssa v. 2001. Ajokorttien määrän kehitys jatkossa Ajokorttien määrä kasvaa Suomessa jatkossakin, kun ajokortilliset nuoret siirtyvät vanhempiin ikäryhmiin. Jossain määrin kortteja vähentää ajokortin hankkimisen siirtäminen myöhempään ikään. Näyttää siltä, että Suomen ajokorttitiheys kehittyy jatkossa likimain USA:n tiheyden mukaisesti. Tällöin ajokorttitiheys kasvaisi Suomessa vielä 10 prosenttiyksiköllä. Jatkossa kuitenkin korttien määrän kasvu hidastuu, kun korteissa alkaa ilmetä myös poistumaa, jota tähän asti ei kovin paljoa ole ollut. Nyt Suomessa on 1,5 ajokorttia yhtä henkilöautoa kohden, joten suhteellisen hitaana pysytellyt autotiheyden kasvu ei ole ollut ajokorttien puutteesta kiinni. Hyvin toimiva joukkoliikenne korvaa Suomessa henkilöautoliikennettä. Käytetyt lähteet: AKE Bilismen i Sverige Highway Statistics

16 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Etla 30.9.2004 Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1 Kokonaistuotannon määrän muutos ETLA 29.9.2004 - Lähde: TK, ESA2000 Maailmantalouden nousu on odotetusti vahvistunut Yhdysvaltain ja Aasian vetämänä. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna runsaat 4,5 prosenttia, mutta jo ensi vuonna kasvu hidastuu runsaaseen 4 prosenttiin. Pahimmat talouskasvun riskit ovat Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje, Lähi-idän epävakaa tilanne ja raakaöljyn pysyminen kalliina. Yhdysvalloissa investoinnit ja viennin rooli kysynnän vahvistajina voimistuu, kulutuksen rooli vähenee muun muassa kotitalouksien korkean velkaantumisasteen ja rahapolitiikan kiristymisen vuoksi. ETLA arvioi Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna vajaat 4,5 prosenttia ja ensi vuonna runsaat 3 prosenttia. Aasian talouskasvu jatkuu ripeänä, vaikka Kiina jäähdyttää jo ylikuumentunutta talouttaan. Kiinan vahva vire vahvistaa Japanin, Korean sekä Aasian pienten maiden talouskasvua. Maailmantalouden hyvät näkymät ovat kiihdyttäneet hieman Euroopan vaimeaa talouskasvua. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla talous kasvoi vajaat 2 prosenttia vuodentakaisesta. ETLA arvioi euroalueen talouskasvun yltävän tänä ja ensi vuonna vain noin 2 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvua vauhdittaa vienti, mutta ensi vuonna kysynnän kasvu painottuu investointeihin ja kulutukseen. Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Ennustejaksolla investointien näkymät ovat paranemassa. Investointien kasvua vauhdittavat muun muassa uuden ydinvoimalan ja 1 Tiehallinnon ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) välillä tehdyllä sopimuksella ETLA toimittaa neljännesvuosittain Tiehallinnon käyttöön katsauksen maa- ja vesirakennusalan näkymistä. Tämä on katsaus 4/2003.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 17 Vuosaaren sataman kaltaisten suurten infrastruktuurihankkeiden rakennustöiden laajeneminen. Investointien ja rakentamisen määrän muutos ETLA 29.9.2004 - Lähde: TK, ESA2000 Kansantalouden kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 2,5 prosenttia. Kasvu painottuu asunto- ja infrastruktuuri-investointeihin. Kotitalouksien kiinnostus asuntoinvestointeihin on pysynyt vahvana. Asuntolainoja nostettiin alkuvuonna runsaat 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myös asuntolainakannan kasvu voimistui runsaaseen 10 prosenttiin. Tätä nopeammin kanta kasvoi viimeksi 1980-luvulla. Rakennusalan tuotanto voimistuu rakennusinvestointien vanavedessä. Ensi vuonna investointiaktiviteetti kohoaa jo 4 prosenttiin, kun asuntorakentamisen ohella kone- ja laiteinvestoinnit sekä yritysten toimitilarakentaminen vilkastuvat. Maa- ja vesirakennusinvestointien arvioidaan lisääntyvän tänä ja ensi vuonna 5 prosentin vuosivauhdilla. Elpymistä jouduttaa Etelä- ja Länsi- Suomessa käynnistetyt suuret investointihankkeet; Olkiluodon ydinvoimala, Vuosaaren Satama, Turun moottoritien jatkorakentaminen ja Oikoradan perusrakennustyöt. Rakentaminen elpyy varsin laaja-alaisesti, mikä lisää investointitavaroiden kysyntää. Uusia rakennuskoneita ja -laitteita tarvitaan erityisesti suurten hankkeiden läpiviennissä. Rakennusyritysten tuotantokapasiteetin kohoaminen ja tuontipanosten varsin ripeä hintojen nousu lisäävät rakennusyritysten kustannuspaineita. Teollisuuden investointien arvioidaan supistuvan vielä tänä vuonna 2 prosenttia, mutta kääntyvän 5 prosentin kasvuun ensi vuonna. TT:n investointikyselyn mukaan lähiajan investointinäkymät ovat valoisimmat kemianteollisuudessa sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa. Uuden ydinvoimalan rakennustöiden laajeneminen kohottaa energia-alan investoinnit ensi vuonna 15 prosentin kasvuun.

18 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Rakentamiseen vaikuttavat positiiviset tekijät ETLA 29.9.2004 Markkinakorot pysyvät kuluvan vuoden ajan matalina, sillä EKP nostanee ohjauskorkoaan vasta ensi vuonna. ETLA arvioi 3 kuukauden euriborin asettuvan kuluvan vuonna keskimäärin 2,1 prosenttiin. Vuonna 2005 euriborin arvioidaan kohoavan keskimäärin 2,4 prosenttiin. Euron hinnaksi oletetaan tänä vuonna 1,23 dollaria ja ensi vuonna keskimäärin noin 1,25 dollaria. Yrityssektorin kannattavuus on heikentynyt selvästi jo kolmen viime vuoden aikana tuotannon hitaan kasvun ja epäedullisen vientihintakehityksen vuoksi. Yritysten tuloskehityksen odotetaan kuitenkin kohentuvan vuoden 2004 aikana liikevaihdon nousun vuoksi. Vuonna 2005 talouskasvun voimistumisen myötä yritysten tuloskehitys vahvistuu edelleen. Liikenneministeriö on hallitusohjelman mukaisesti laatinut pitkän aikavälin investointiohjelman, josta hallitus on kiireellisimpänä päättänyt käynnistää pitkään vireillä olleen Turun moottoritien jatkon. Yhteensä 54 hankkeesta koostuva investointisuunnitelma ulottuu aina vuoteen 2013 ja sen kustannusarvio on lähes 4 mrd. euroa. Hallitus on lupautunut käynnistämään eräitä investointisuunnitelmiin sisältyviä hankkeita, jos ensi vuoden palkkaratkaisu jää maltilliseksi. EU laajeni kuluvan vuoden toukokuussa 10 uudella jäsenvaltiolla. Tämä avasi uusia markkinoita myös rakennustoimialalle.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 19 Rakentamiseen vaikuttavat negatiiviset tekijät ETLA 29.9.2004 Euro-alueen inflaatio on vähitellen voimistumassa. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousu ja euron vahvistumisen pysähtyminen ovat voimistaneet kevään ja kesän aikana ulkoista kustannuspainetta. ETLAn ennusteessa kustannusten nousun odotetaan kuitenkin rauhoittuvan ja inflaation pysyvän tavoitetason tuntumassa. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän vasta vuoden 2005 aikana talouskasvun vahvistumisen myötä. Vaikka talouskasvu USA:ssa ja Kaukoidässä on jo tuntuvasti voimistunut, EU:n suhdannenäkymät pysyvät melko vaimeina muun muassa rakenneongelmien vuoksi. Tänä vuonna öljyn tynnyrihinnan odotetaan jäävän keskimäärin noin 37 dollariin ja ensi vuonna 35 dollariin. Poliittiset kriisit voivat kuitenkin aiheuttaa öljyn hinnassa tuntuviakin lyhytaikaisia heilahteluja. Euron vahvistuminen vähentää jonkin verran tuontienergian aiheuttamia kustannuspaineita, mutta heikentää euroalueen yritysten kustannuskilpailukykyä. Tilastokeskuksen tarkennettujen ennakkotietojen mukaan suhdanteiden elpyminen on kuluvan vuoden alkupuoliskolla vauhdittanut muun muassa kone- ja laiteinvestointeja. Erityisesti maa- ja vesirakentamisen tuotanto voimistui mittavan infrastruktuuriohjelman myötä. Vaikka ETLAn ennusteessa tuloratkaisujen odotetaan muodostuvan varsin maltillisiksi, rakennustoiminnan kustannuspaineet saattavat voimistua lisääntyvän kysynnän myötä.

20 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Rakentamisen määrän kehitys Suomessa ja Euroalueella ETLA 29.9.2004 - Lähde: OECD, MEI Muutaman viime vuoden aikana rakentamisen tuotanto ja investointikehitys on jäänyt Euroalueella melko vaatimattomaksi. Alkuvuonna rakennusyritysten luottamusindikaattori EMU-maissa on kuitenkin hieman kohentunut, ja se on selvästi korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla keskimäärin. Suomessa rakennusyritysten odotukset ovat hieman optimistisemmat kuin muissa EMU-maissa. Odotukset ovat kuitenkin lähes samalla tasolla kuin viime vuonna keskimäärin. Euroalueella rakennusinvestointien- ja tuotannon arvioidaan kasvavan lähivuosina selvästi Suomea hitaammin. EMU-ydinmaissa ylisuurten budjettivajeiden korjaaminen edellyttää mm. korkojen nousua ja finanssipolitiikan kiristämistä, mitkä yhdessä jarruttavat rakennusinvestointien käynnistymistä. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan Suomessa talonrakentaminen kasvoi tammi-kesäkuussa vajaat 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakentaminen kiihtyi jo vajaan 10 prosentin kasvuun. Tänä vuonna suotuisimmat näkymät ovat asunto- sekä maa- ja vesirakentamisessa. Ensi vuonna asuinrakentamisen voimakkaimman kasvuvaiheen arvioidaan olevan ohi ja muun talonrakentamisen odotetaan vauhdittuvan. Julkisten investointien kasvu pysähtyy tilapäisesti, mutta kääntyy uudelleen selvään kasvuun ensi vuonna.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 21 Rakentaminen ulkomailla ETLA 29.9.2004 - Lähde: Suomen Pankki, vaihtotasetilasto Suomen Pankin vaihtotasetilaston tietojen mukaan suomalaisten yritysten saamat tulot ulkomaisesta rakennustoiminnasta pysyivät vuonna 2003 lähes edellisen vuoden tasolla. Suhdannetilanne on ollut parin viime vuoden ajan selvästi heikompi kuin vuosina 2000-2001. Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan suomalaisten rakennusyritysten laskutus ulkomailla kasvoi selvästi vuonna 2003. Kuluvana vuonna laskutuksen vahvan nousun arvioidaan jatkuvan. Tärkeimmät vientialueet ovat Pohjoismaat, Baltia sekä Venäjä. Lähivuosina etenkin Venäjän rakennusmarkkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti. Venäjän talousnäkymät riippuvat kuitenkin pitkälti raaka-öljyn hinnasta. Mikäli raakaöljyn hinta kääntyy selvään laskuun, vientinäkymät heikkenevät. Myös rakennustuotevienti kasvoi voimakkaasti kuluvan vuosikymmenen alussa. Parin viime vuoden aikana vienti on pysynyt lähes ennallaan. Vientinäkymien odotetaan kohentuvan sekä projektiviennin, että rakennustuoteviennin osalta parin seuraavan vuoden aikana kansainvälisen talouden elpymisen myötä.

22 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 MVR-alan aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä konkurssit ETLA 29.9.2004 - Lähde: TK Vaikka maa- ja vesirakennusalan tuotannon määrän kasvu on ollut muutaman viime vuoden ajan varsin vaimea, alalle on tullut jo runsaat 300-400 uutta yrittäjää. Maa- ja vesirakennusalan vireille pantujen konkurssien määrä on pysytellyt viiden viime vuoden aikana keskimäärin noin 60 kappaleessa. Selvää muutosta kehityksessä ei ole toistaiseksi havaittavissa. Vuoden 2001 notkahduksen jälkeen aloittaneiden yritysten määrä on ollut selvässä kasvussa, Sen sijaan lopettaneiden yritysten määrä on jatkanut supistumistaan. Viime vuonna aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus oli vajaat 100, mikä kuvaa toimialan kohentuneita suhdannenäkymiä. ETLAn ennusteen mukaan maa- ja vesirakentamisen tuotanto kasvaa tänä ja ensi vuonna selvästi nopeammin kuin muutaman viime vuoden aikana keskimäärin, joten toimialan konkursseissa ei odoteta kasvua. Työvoimatutkimuksen mukaan toimialan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin 33 000 henkilöä, mikä oli noin 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka alkuvuona työllisten määrä on hieman laskenut, avoimia työpaikkoja oli kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien lukumäärä oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla keskimäärin runsaan 4 prosentin laskussa.

Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 23 Maa- ja vesirakentamisen määrän kasvu ETLA 29.9.2004 - Lähde: TK, ESA2000 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan rakentamisen tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa vajaat 3 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisessa jäätiin runsaan prosentin kasvuun lähinnä teollisuus- ja toimistorakentamisen supistumisen vuoksi. Maa- ja vesirakentamisessa vuosikasvu kiihtyi lähes 10 prosenttiin suurten investointihakkeiden perusrakennustöiden laajenemisen ansiosta. Lyhyen aikavälin suhdanneindikaattorit viittaavat maa- ja vesirakennustuotannon kasvun jatkuvan vahvana myös kolmannella neljänneksellä. Alkuvuoden ennakkotietojen perusteella maa- ja vesirakentamisen tuotanto näyttää kasvavan ennustetta nopeammin. Vahva kasvuvaihe jatkuu ensi vuonnakin, kun meneillään olevien suurten investointiprojektien tueksi teollisuuden uudisrakentaminen käynnistyy. Käynnistyneet suurinvestoinnit (Olkiluodon ydinvoimala, Helsingin satama ja Porvoon uusi jalostamo) tarjoavat Etelä-Suomen maanrakennusyrityksille ja suunnittelutoimistoille huomattavan suuria infrastruktuuriurakoita useiksi vuosiksi eteenpäin. Pienempiä, mutta alueiden kannalta merkittäviä, tie- ja väyläinvestointeja on käynnissä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Keskipitkälläkin aikavälillä maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on kohtuullinen. Suuret infrastruktuurihankkeet tukevat yritysten tuotannollisten investointien laajenemista vuoden 2005 jälkeenkin. Muuttoliikkeen ansiosta asuntorakentamisen arvioidaan jatkuvan vilkkaana suurkaupungeissa ja erityisesti niiden ympäristökunnissa. Liikerakentamisen tarve kasvaa väestön keskittymisen vuoksi.