PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT Ohjeita yhdistyksille perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustamis- ja ennallistamisinvestointeihin sekä ylläpitorahoituksen hakemiseen. 23.4.2009
2 MITÄ OVAT PERINNEBIOTOOPIT?... 3 Perinnebiotoopin kunnostaminen... 3 Perinnebiotoopin hoito... 3 Tutustumisen arvoista materiaalia... 4 MITÄ OVAT KOSTEIKOT?... 5 Kosteikon perustaminen... 5 Kosteikon hoito... 5 Tutustumisen arvoista materiaalia... 5 RAHOITUS PERINNEBIOTOOPPIEN JA KOSTEIKKOJEN KUNNOSTAMISEKSI JA HOITAMISEKSI... 6 Perinnebiotooppien rahoitus... 6 Kosteikkojen rahoitus... 6 Hakulomakkeet... 6 TARKAT SÄÄNNÖT LAEISTA, ASETUKSISTA JA KRITEEREISTÄ... 8 NEUVONTA... 8
3 MITÄ OVAT PERINNEBIOTOOPIT? Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia luontotyyppejä eli esimerkiksi niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Perinnebiotoopit ovat katoamassa perinteisen maatalouden loppumisen vuoksi muun muassa maatalouden koneellistuttua ja lannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden yleistyttyä. Perinnebiotooppeja ei käytännössä voi perustaa, vaan ne on kunnostettava, sillä ne ovat syntyneet perinteisen karjatalouden sivutuotteena. Perinnebiotoopeissa elää paljon uhanalaisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet karuihin elinympäristöihin. Perinnebiotooppien rajun vähenemisen seurauksena niittylajit, erityisesti kasvit ja hyönteiset, ovat tulleet uhanalaisiksi. Lisäksi erityyppiset perinnebiotoopit tuovat vaihtelua maisemaan ja säilyttävät kulttuuriperintöä. Perinnebiotoopin kunnostaminen Ensin perinnebiotooppi pitää löytää, mikä ei ole umpeen kasvamisen myötä helppoa. Useimmiten kylien läheiset metsät ja joenrannat ovat todennäköisimpiä perinnebiotooppipaikkoja. Usein kylän vanhimmat osaavat osoittaa, missä eläimiä on heidän nuoruudessaan laidunnettu tai mistä eläimille on kerätty ruokaa. Lisäksi apuna ovat erilaiset raportit perinnebiotooppien kartoitushankkeista. Asiantuntija voi lisäksi tunnistaa pitkälle umpeen kasvaneen perinnebiotoopin joistakin indikaattorilajeista, joita vielä kasvaa paikalla. Perinnebiotooppin kunnostaminen aloitetaan usein alkuraivauksella, jossa avataan vanha maisema, ja jossa raivausjätteet viedään alueen ulkopuolelle. Raivausjätteitä ei saa jättää paikalle, jotta ne eivät hajotessaan rehevöittäsi maata. Joidenkin perinnebiotooppien ympärille kuuluu aitoja, joiden kunnostaminen voi sisältyä kunnostamistöihin. Yhdistys voi perustaa kosteikon vain sellaiselle alueelle, johon sillä on hallintaoikeus esimerkiksi omistuksen tai vuokrasopimuksen kautta. Perinnebiotoopin hoito Koska perinnebiotoopit ovat syntyneet pitkäaikaisen laidunnuksen ja niiton myötä, niiden säilyminen avoimena vaatii alueiden jatkuvaa käyttöä. Käyttämättömät perinnebiotoopit kasvavat nopeasti umpeen. Hoito on järjestettävä niin, että ravinteita siirtyy pois perinnebiotoopilta. Laidunnus on helpoin tapa hoitaa perinnebiotooppia. Laidunnushoidossa ravinteet poistuvat hiljalleen eläimien tuottaman massan mukana alueen ulkopuolelle. Hoidossa on käytettävä nykytavoista poikkeavia laidunnusjärjestelyitä, joissa lisärehu tai yölaidunnus ei ole mahdollista. Niittämishoidossa niittojätteet on kuljetettava pois, minkä seurauksena hajoava niittojäte ei rehevöitä perinnebiotooppia.
4 Jos omia eläimiä ei ole, laidunnusta varten voi vuokrata joiltakin maatiloilta lampaita tai karjaa. Niittohoitoa varten on Länsi-Suomen Ympäristökeskuksella vuokrattavana erityinen perinnebiotoopin niittämiseen soveltuva leikkaavateräinen sormipalkkikone. Tutustumisen arvoista materiaalia Suomen perinnebiotoopit www.ymparisto.fi - Palvelut ja tuotteet - Julkaisut - Suomen ympäristö - Suomen ympäristö sarja -2001 - SY527 Suomen perinnebiotoopit, Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti. Perinnemaisemat ja biotoopit www.ymparisto.fi Palvelut ja tuotteet Julkaisut Alueelliset ympäristöjulkaisut 1996-28.2.2006 Alueelliset ympäristöjulkaisut sarja 2003 AY250 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat. Haka Töysässä. 2006. Kuva Hannele Kekäläinen, Länsi-Suomen Ympäristökeskus
5 MITÄ OVAT KOSTEIKOT? Kosteikot ovat monivaikutteisia puron, joen tai muun vesistön reuna-alueelle muodostunut tai tehty alue, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan pysyy kosteana. Kosteikossa on vesi- ja kosteikkokasvillisuutta sekä syvemmän avoveden alue. Kosteikon tehtävänä on tasata tulvahuippuja ja pidättää sekä veden mukana tulevaa kiintoainetta sekä ravinteita. Se toimii monimuotoisena eläinten ja kasvien elinpaikkana. Kosteikko on maisemallisesti mielenkiintoinen ja joissain tapauksissa se voi toimia myös kasteluveden varastona. Kosteikkoja sanotaan joskus luonnon pesusieniksi. Kosteikon perustaminen Tukea voidaan myöntää sellaisen kosteikon perustamiseen, joka on katsottu Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen laatimassa yleissuunnitelmassa tarpeelliseksi. Kosteikon perustamisella on voitava merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta ja edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Kosteikko perustetaan ensisijaisesti patoamalla joko entinen tulva-alue tai uusi alue. Uomaan voidaan rakentaa myös pohjakynnyksiä. Veden vaikutuksen alaisena olevasta osasta on poistettava ravinteikas peltomaa. Kosteikon reunoja voidaan suojata nurmettamalla, kivettämällä tai istuttamalla niille kasveja. Yhdistys voi perustaa kosteikon vain sellaiselle alueelle, johon sillä on hallintaoikeus erimerkiksi omistuksen tai vuokrasopimuksen kautta. Kosteikon hoito Kosteikkojen hoitotoimia ovat muun muassa pohjaan kasautuneen lietteen poistaminen ja kasvillisuuden niittäminen. Tutustumisen arvoista materiaalia Kosteikot ja laskeutusaltaat tai http://www.mmm.fi/attachments/5hawdnuo5/5hgk5fv02/files/currentfile/kosteikot_ja_laske utusaltaat.pdf Monivaikutteisen kosteikon hoito tai http://lomake.mmm.fi/showfile?id=20457&luokka=547 Maatalouden monivaikutteiset kosteikot tai http://www.environment.fi/default.asp?contentid=250519&lan=fi&clan=fi
6 RAHOITUS PERINNEBIOTOOPPIEN JA KOSTEIKKOJEN KUNNOSTAMISEKSI JA HOITAMISEKSI Perinnebiotooppien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito rahoitetaan pääasiassa maatalouden ympäristötuen erityistuesta. Sitä voivat saada myös yhdistykset maatalousyrittäjien lisäksi. Tuen saamisen ehtona ovat asianmukainen kunnostamis- ja hoitosuunnitelma ja lisäksi toimenpiteistä on pidettävä päiväkirjaa. Tuki maksetaan jälkikäteen. Näin ollen perustamis- ja hoitotoimien kustannukset on ensin hakijan pystyttävä maksamaan itse. Jos työtä tehdään itse, siitä korvataan yksikkökustannusten perusteella. Näin ollen perinnebiotoopin tai kosteikon hoito voi olla yhdistykselle myös tulon lähde. Perinnebiotooppien rahoitus Kunnostettava ja hoidettava perinnebiotooppi pitää olla sellainen, joka on luokiteltu arvokkaaksi valtakunnallisessa perinnemaisemien inventoinnissa tai on muutoin vastaavan tasoinen. Lisäksi se voi olla perinnebiotooppi, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon. Perinnebiotoopin kunnostamiseksi voi saada tukea korkeintaan 675 /ha. Lisäksi perinnebiotoopin hoitamiseksi on tehtävä hoitosopimus viideksi vuodeksi. Hoitotukea voi saada korkeintaan 450 / v. Kosteikkojen rahoitus Kosteikon tulee sellaisen vesistön valuma-alueelle, joka laskee Valtioneuvoston asetuksessa mainittuihin vesistöihin tai jonka oma ympäristökeskus katsoo merkittäväksi. Lisäksi kosteikon tulee olla vähintään 0,5-1 % kokoinen yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikon yläpuolisesta valuma-alueesta on 20 % oltava peltoa. Kosteikon perustamiseksi tukea voi saada korkeintaan 4000 /ha. Kosteikon hoitamiseksi on tehtävä sopimus joko 5 tai 10 vuodeksi. Ylläpitotukea voi saada tukea korkeintaan 450 /ha. Hakulomakkeet Lomakkeet löytyvät Maa- ja Metsätalousministeriön lomakepalvelusta: http://lomake.mmm.fi Maatilat ja maatilainvestoinnit Viljelijätuet Ympäristötuen erityistuet. Huomaa käyttää B- lomakkeita, jotka ovat tarkoitettu vain yhdistyksille.
7 Tuen hakuprosessi I) TE-keskuksen ja kehittämisyhdistyksen neuvonta II) Kunnostamis- tai perustamissuunnitelman laatiminen III) Hakemus toimitetaan TEkeskukseen, joka pyytää lausunnot Länsi-Suomen Ympäristökeskukselta ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:ltä IV) TE-keskuksen Ympäristöosasto tekee rahoituspäätöksen V) Kohteen kunnostaminen tai perustaminen. VI) Loppumaksatuksen hakeminen kunnostamis- tai perustamishankkeesta. VII) Hoitosopimuksen tekeminen hoitosuunnitelman mukaisesti, hoitotoimenpiteet ja mahdollinen ylläpitosopimuksen uusiminen.
8 TARKAT SÄÄNNÖT LAEISTA, ASETUKSISTA JA KRITEEREISTÄ Tämä tieto yhdistysten perinnebiotooppien ja kosteikkojen rahoittamisesta on lyhennettyä ja muutettu yleiskielelle. Näin ollen kaikkia yksityiskohtia ja vivahteita ei tähän ole pystytty sisällyttämään, ja tämän yleistiedon lisäksi on syytä perehtyä seuraaviin sääntöihin. Perinnebiotooppien ja kosteikkojen kunnostamiseen, perustamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät rahoitukset perustuvat seuraaviin sääntöihin: - Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29.12.2006/1443: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061443 - Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina 2008-2013 (185/2008): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080185 NEUVONTA Neuvoa hankehakemisessa Paavo Mattila 020-7470207 tai paavo.mattila@suupohja.fi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry, Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki. Neuvoa maksatusten hakemisessa Jaana Peltoniemi 020-7470206 tai jaana.peltoniemi@suupohja.fi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry, Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki. Etelä-Pohjanmaan Työ- ja Elinvoimakeskuksen kontaktihenkilö Pekka Länsivierto 040-5592744 tai pekka.lansivierto@te-keskus.fi Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Huhtalantie 2, 61220 Seinäjoki. www.suupohjankehittamisyhdistys.fi