Eviran julkaisuja 7/2009 Eläintaudit Suomessa 2008 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Eviran julkaisuja 7/2009 Eläintaudit Suomessa 2008
Eläintaudit Suomessa 2008
Eläintaudit Suomessa 2008 Kuvailulehti Julkaisija Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Julkaisun nimi Eläintaudit Suomessa 2008 Tekijät Tiivistelmä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2008. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa eläintautien esiintymisestä maassa sekä niihin liittyvistä valvonta- ja seurantaohjelmista. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne Suomessa pysyi myös vuonna 2008 hyvänä. Vastustettavista helposti leviävistä eläintaudeista todettiin vain newcastlentautia harrastekyyhkysissä ja kalojen virusperäistä verenvuotoseptikemiaa (VHS) muutamalla merialueen kalanviljelylaitoksella. Etelä-Ruotsissa todettujen sinikielitartuntojen vuoksi tehostettiin sinikielitautiseurantaa koko maassa, erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa. Lisäksi laadittiin sinikielitautistrategia ja aloitettiin varautuminen mahdollisiin sinikielitautirokotuksiin. Muista eläintaudeista todettiin mm. pernarutto yhdellä sonnilla samalla tilalla, jolla tautia esiintyi myös vuonna 2004, sekä q-kuume, ensimmäistä kertaa Suomessa. Julkaisuaika 2009 Asiasanat tarttuvat eläintaudit, vuositilastot Julkaisusarjan nimi ja numero Eviran julkaisuja 7/2009 Sivuja 35 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Julkaisun kustantaja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Taitto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Virastopalveluyksikkö ISSN 1797-299X ISBN 978-952-225-040-7 (pdf)
Eläintaudit Suomessa 2008 Beskrivning Utgivare Livsmedelssäkerhetsverket Evira Publikationens titel Djursjukdomen i Finland 2008 Författare Resumé Livsmedelssäkerhetsverket Evira Denna publikation innehåller information om djursjukdomsläget i Finland år 2008. I publikationen har sammanförts aktuell information om förekomsten av djursjukdomar i landet och till dem anslutande tillsyns- och uppföljningsprogram. I publikationen beskrivs också vilka åtgärder som vidtagits i avsikt att förebygga och bekämpa djursjukdomar. Även år 2008 förblev djursjukdomsläget i Finland gott. Av lättspridda sjukdomar som skall bekämpas konstaterades endast newcastlesjuka bland hobbyduvor och smittsam viral hemorrhagisk septikemi (VHS) i några fiskodlingsanläggningar i havsområdet. Till följd av blåtungauetonguefallen som konstaterats i södra Sverige intensifierades uppföljningen av blåtungauetongue i hela landet, särskilt i västra och södra Finland. Utöver det utarbetades en blåtungauetonguestrategi och etablerades beredskap med tanke på eventuella vaccinationer mot blåtungauetongue. Av övriga djursjukdomar konstaterades bl.a. mjältbrand hos en tjur på samma gård, där sjukdomen förekom också år 2004, och q-feber konstaterades för första gången i Finland. Utgivningsdatum 2009 Referensord smittosamma sjukdomar, årstatistik Publikationsseriens namn och nummer Eviras publikationer 7/2009 Antal sidor 35 Språk Finska Konfidentialitet Offentlig handling Förläggare Livsmedelssäkerhetsverket Evira Layout Livsmedelssäkerhetsverket Evira, Enhet för ämbetsverkstjänster ISSN 1797-299X ISBN 978-952-225-040-7 (pdf)
Eläintaudit Suomessa 2008 Description Publisher Finnish Food Safety Authority Evira Title Animal Diseases in Finland 2008 Authors Abstract Finnish Food Safety Authority Evira This publication contains information about the animal disease status of Finland in 2008. Current information is provided in the publication about the prevalence of animal diseases in Finland and about the associated surveillance and monitoringcontrol and surveillance programmes. The publication also describes action taken to prevent and fight animal diseases. The animal disease status remained good in Finland also in 2008. The only controlled, highly contagious animal diseases found in 2008 were Newcastle disease detected in racing pigeons and viral hemorrhagic septicemia (VHS) detected in a few open sea fish farms. Due to the bluetongue infections reported in Southern Sweden, control activities for bluetongue were enhanced in the entire country, particularly in Western and Southern Finland. A bluetongue strategy was also developed with preparations started for possible bluetongue vaccinations. Other reported animal diseases included e.g. anthrax found in one bull in the same farm in which the disease occurred also in 2004, as well as Q fever, which had never before been detected in Finland. Publication date 2009 Keywords contagious animal diseases, year statistics Name and number of publication Evira publlications 7/2009 Pages 35 Language Finnish Confidentiality Public Publisher Finnish Food Safety Authority Evira Layout Finnish Food Safety Authority Evira, In-house Services ISSN 1797-299X ISBN 978-952-225-040-7 (pdf)
Eläintaudit Suomessa 2008
Eläintaudit Suomessa 2008 Sisällys 1. Ajankohtaista vuonna 2008. 8 Newcastlentautiepidemia kyyhkysissä 8 Pernarutto. 8 Leukoosiepäily 8 Q-kuume naudalla 9 Sikojen PMWS-tartunta (post-weaning multisystemic wasting syndrome) 9 2. Sinikielitauti eli bluetongue.. 10 3. Lintuinfluenssa.. 11 4. Tarttuvat sienimäiset aivorappeumat (TSE-taudit).. 13 BSE (naudan sienimäinen aivorappeuma, bovine spongiformicencephalopathy).. 13 Scrapie.. 14 Muiden eläinlajien TSE-tutkimukset 14 5. Raivotaudin vastustaminen 15 6. Salmonellavalvonta eläimissä. 16 7. Kalataudit. 20 Liite 1: Tuotantoeläimet ja kotieläintilat Suomessa vuonna 2008 24 Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008. 25 Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina 1995-2008.. 30 Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa. 32
Eläintaudit Suomessa 2008 - Ajankohtaista vuonna 2008 1. Ajankohtaista vuonna 2008 Newcastlentautiepidemia kyyhkysissä Helposti leviävistä eläintaudeista todettiin kesällä 2008 newcastlentautia harrastekyyhkysillä kuudessa pitopaikassa eri puolilla Suomea. Tartunta löytyi itsestään kuolleiden lintujen kuolinsyytutkimuksissa. Kontaktitiloja tutkittiin yhteensä 19 kpl. Tartunnan saaneiden lakkojen linnut lopetettiin ja lakat desinfioitiin. Lisäksi tutkittiin lähiympäristön tiloista kaikki viiden kilometrin säteellä olleet siipikarjatilat ja muut lintujen pitopaikat sekä ulkona pidettävä siipikarja 10 km:n säteeltä. Näiltä tiloilta (55 kpl, joista 36 siipikarjatiloja) saadut tutkimustulokset olivat kaikki kielteisiä. Epidemiologisessa selvityksessä tartuntojen arvioitiin levinneen tilalta toiselle joko lintukaupan tai toukokuussa pidetyn harraste-eläinnäyttelyn välityksellä. Tauti ei kuitenkaan levinnyt siipikarjatiloille eikä epidemialla ollut kaupallisia vaikutuksia. Suomessa tutkitaan vuosittain kaikki vanhempaispolven siipikarjatilat Newcastlentaudin varalta EU:n Suomelle myöntämän rokotusvapaan maan aseman ylläpitämiseksi. Siipikarjassa on viimeksi todettu Newcastlentautia vuonna 2004 yhdellä kalkkunatilalla Länsi-Suomessa. Vaikka siipikarjaa ei Suomessa saa rokottaa Newcastlentautia vastaan, on kilpailuihin osallistuvien kyyhkyslakkojen kyyhkyset rokotettava eläintautilainsäädännön mukaan. Pernarutto Eteläsuomalaisella tilalla todettiin syksyllä pernaruttotartunta yhdellä nuorella sonnilla. Eläimellä ei ollut pernarutolle tyypillisiä kliinisiä oireita, mutta se oli ollut hoidettavana kivestulehduksen vuoksi eläinklinikalla. Tartuntaan ei kuollut yhtään nautaa lukuun ottamatta sairauden vuoksi lopetettua sonnia. Sonnin kotitilalla oli samaan aikaan 2 kuumeilevaa nautaa, jotka tutkittiin ja lääkittiin antibiootein varmuuden vuoksi. Näistä ei tartuntaa voitu osoittaa. Tila oli sama, jolla todettiin tartunta myös vuonna 2004. On todennäköistä, että tilan maaperä on aiempina vuosikymmeninä saastunut pernaruttoitiöillä ja niiden saneeraaminen lopullisesti on mahdotonta. Tartunta ei kuitenkaan levinnyt tilalta muualle eikä ihmisiä sairastunut. Leukoosiepäily Tammikuussa 2008 todettiin yhdellä keinosiemennyskäyttöön tarkoitetulla 13 kk:n ikäisellä kasvatusaseman sonnilla leukoosivasta-aineita epäsuoralla ELISA-testillä. Sonni ja sen kanssa samassa karanteenissa olleet 28 muuta sonnia tutkittiin leukoosin varalta tarkoituksena siirtää eläimet tutkimusten jälkeen keinosiemennysasemalle. Sonni ehdittiin kuitenkin teurastaa muista syistä ennen lisänäytteiden saamista eikä viruksen osoittaminen sonnista ollut mahdollista. Kattavan epidemiologisen selvityksen perusteella tutkittiin sonnin alkuperätilan eläimet samoin kuin kaikki sonnin kanssa kontaktissa kasvatusasemalla olleet eläimet EY-lainsäädännön edellyttämällä tavalla kahdesti kielteisin tuloksin (yhteensä 420 näytettä). Myös tutkimus, joka oli tehty ennen sonnin siirtoa alkuperätilalta kasvatusasemalle oli kielteinen. Tapauksen selvittelyä vaikeutti jatkotutkimuksiin ulkomaille lähetetyn näytteen tulosten ristiriitaisuus eikä varmuutta sonnin leukoositartunnasta
Eläintaudit Suomessa 2008 - Ajankohtaista vuonna 2008 ilman viruseristystulosta ollut mahdollista enää saada. Leukoosia on vastustettu Suomessa jo 1960- luvulta lähtien. Vastustustyön tuloksena EU:n komissio myönsi Suomelle leukoosivapaan maan aseman vuonna 1999. Manner- Suomi oli todettu vapaaksi jo vuonna 1996. Valtakunnallisessa ohjelmassa on vuodesta 1990 lähtien tutkittu kaikki lypsykarjat ja keinosiemennyskäyttöön tarkoitetut eläimet sekä osa emolehmäkarjojen eläimistä leukoosin varalta aina vuoteen 2007 asti. Vuonna 2007 seurannoissa siirryttiin otannalla tehtäviin tutkimuksiin ja vuonna 2008 emolehmäkarjojen tutkimukset lopetettiin kokonaan, muut tutkimukset säilyivät ennallaan. Sonnia lukuun ottamatta kaikki näytteet ovat olleet kielteisiä tänä aikana eikä sonnin tutkimustulos vaikuttanut Suomen leukoosivapaan maan asemaan. Q-kuume naudalla Q-kuumeen aiheuttajabakteeri Coxiella burnetii osoitettiin elokuussa länsisuomalaisen nautatilan tankkimaidosta. Tilan naudasta oli aiemmin löytynyt vasta-aineita. Tilalla ei ollut Q-kuumeen oireita, vaan vasta-aineet todettiin muiden tutkimusten yhteydessä. Q-kuumeen aiheuttajaa ei ole aiemmin todettu Suomessa eläimissä eikä se ole lakisääteisesti vastustettava eläintauti. C. burnetii tartuntaa esiintyy maailmanlaajuisesti. Sen aiheuttama Q-kuume on zoonoosi (voi tarttua eläimistä ihmisiin) ja sitä voi esiintyä lähes kaikilla eläinlajeilla. Sikojen PMWS-tartunta (post-weaning multisystemic wasting syndrome) Vuonna 2008 sikojen sairauksista erityisen huomion kohteena oli PMWS-oireyhtymä. Ensimmäisen kerran PMWS-tautia oli todettu loppuvuonna 2007. PMWS-taudin kehittyminen edellyttää sekä sian circovirus tyyppi 2:n läsnäoloa että erilaisten altistavien tekijöiden yhteisvaikutusta. Tilatasolla PMWSoireyhtymä voi aiheuttaa porsaiden näivettymistä vieroituksen jälkeen, kuolleisuuden lisääntymistä ja joissakin tapauksissa myös hengitystie- ja suolistotulehdusoireita. Tilatason PMWS-diagnoosi voidaan tehdä vain, jos tilalla todettujen kliinisten oireiden lisäksi tilalta lähetetyissä näytteissä todetaan laboratoriotutkimuksissa PMWS-taudille tyypillisiä imukudosmuutoksia. PMWS-oireyhtymä ei kuulu lakisääteisesti vastustettaviin eläintauteihin, vaan siihen liittyvät vastustustoimet tehdään kansallisen eläinterveydenhuollon koordinoimana. Vuoden 2008 aikana kliininen PMWS-oireyhtymä todettiin kahdella porsastuotantoa harjoittavalla tilalla. Kuten muuallakin on tapahtunut, PMWS-tautiin viittaavia kudosmuutoksia todettiin yksittäisissä näytteissä myös muutamilta sellaisilta porsastuotantotiloilta, joilla ei esiintynyt PMWS:lle tyypillistä oirekuvaa. PMWS-tautiin viittaavia kudosmuutoksia löytyi laboratoriotutkimuksissa vieroitettujen porsaiden lisäksi myös nuorista lihasioista. Tällaisia tapauksia todettiin yli 10 lihasikalan näytteissä. Näiden havaintojen perusteella PMWS-tauti voi joissain tilanteissa kehittyä myös lihasikakasvatuksen alkuvaiheessa silloinkin, kun lihasikojen lähtötiloilla ei ole todettu kliinistä PMWS-oireyhtymää. Tutkituissa näytteissä todettiin PMWS-muutosten yhteydessä usein myös muita samanaikaisia keuhkotulehdusta tai suolistotulehdusta aiheuttavia tartuntoja. Circovirus tyyppi 2:n on epäilty liittyvän myös PDNStautiin (porcine dermatitis and nephropathy syndrome). Vuonna 2008 todetuista kahdesta PDNS-tapauksesta toinen liittyi näytelähetykseen, jossa saman tilan muissa näytteissä todettiin PMWS-tautiin viittaavia muutoksia.
Eläintaudit Suomessa 2008 - Sinikielitauti eli bluetongue 2. Sinikielitauti eli bluetongue Sinikielitautiin varautumista ja tautiseurantaa jatkettiin myös vuonna 2008. Sinikielitaudin vastustusstrategiaa valmisteltiin eri skenaarioiden ja kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja elinkeinon kanssa. Vastustusstrategian mukaiset torjuntatoimet riippuvat siitä, millä alueella, mistä näytteistä, mihin vuodenaikaan ja kuinka laajalti tartuntoja todetaan. Eläinten siirtorajoitukset ovat keskeinen osa tartunnan vastustamista. Strategiassa linjataan myös ne tilanteet, joissa rokotuksiin voitaisiin turvautua. Koska kaikkia tilanteita ei voida ennakoida, myös tapauskohtaiseen harkintaan on jätetty mahdollisuus rokotuspäätöksiä tehtäessä. Kliinisten sinikielitautiepäilyjen vuoksi tutkittiin näytteitä kaikkiaan kolmen tilan märehtijöistä. Kaksi epäilyistä oli naudoissa, yksi lampaissa. Ensimmäisessä epäilyssä oireet johtuivat valoyliherkkyydestä, toisessa epäilyssä oli kyseessä ilmeisesti hyönteisten pistoista johtuva yliherkkyysreaktio. Kolmas tautiepäily tehtiin teuraslampaista. Kielessä todettujen muutosten syntymekanismi jäi lopullisesti selvittämättä, mutta muutokset saattoivat olla mekaanisesti syntyneitä. Taudin maahantuloa ehkäistään huolehtimalla maahantuotavien märehtijöiden riittävästä tarkastamisesta silloin, kun eläimiä tuodaan maista ja alueilta, jossa tautia esiintyy. Elävien eläinten tuonnin sijasta suositellaan tuotavan spermaa tai alkioita. Jos eläviä eläimiä tuodaan, tuonnit suositellaan tehtäviksi vektorivapaana aikana eikä tiineitä märehtijöitä suositella tuotavan riskialueilta. Kaikki maahantuodut märehtijät tutkitaan sinikielitaudin varalta välittömästi maahantuonnin jälkeen. Vuonna 2007 aloitettua seurantaa emolehmäkarjojen teuraista Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa jatkettiin. Yhteensä tutkittiin 2 624 verinäytettä 404 karjasta (taulukko 11 liitteessä 2); näistä 1 639 oli peräisin edellä mainitulla seuranta-alueella sijaitsevista 133 karjasta. Luonnonvaraisia märehtijöitä tutkittiin vuoden aikana 220 kpl (127 valkohäntäkaurista, 59 metsäkaurista sekä 34 hirveä). Kaikki tutkimustulokset olivat kielteisiä. Etelä-Ruotsissa syksyllä todettujen sinikielitartuntojen vuoksi, seurantaa laajennettiin lypsykarjoihin loppuvuodesta. Kaikki Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan sekä Satakunnan eteläosan lypsykarjat tutkittiin tankkimaitonäytteistä sinikielitaudin vasta-aineiden varalta. Kaikkiaan tutkittiin 748 tankkimaitonäytettä, joista yhdessä ahvenanmaalaisen lypsykarjan näytteessä todettiin vasta-aineita. Tutkimustulos osoittautui virhepositiiviseksi, koska karjasta otetuissa yksilöverinäytteissä ei todettu vasta-aineita eikä virusta. Sinikielitaudin diagnostiikkaa kehitettiin pystyttämällä RT-PCR-menetelmä, jolla voidaan tunnistaa alukkeista riippuen läntiseen ja itäiseen genotyyppiin kuuluvat virukset. Viruksen serotyyppi voidaan määrittää käyttäen serotyyppispesifisiä alukkeita. 10
Eläintaudit Suomessa 2008 - Lintuinfluenssa 3. Lintuinfluenssa Lintuinfluenssan seurantaohjelmaa jatkettiin EY-lainsäädännön mukaisesti sekä siipikarjassa että luonnonvaraisissa linnuissa. Siipikarjatiloja tutkittiin tuotantosuuntakohtaisesti sekä siipikarjalajeittain. Yhteensä tutkittiin 1 875 näytettä 143 parvesta. Yhden hanhitilan kahdessa linnussa todettiin H5-vasta-aineita, mutta virusta ei kuitenkaan voitu osoittaa eikä tilalla esiintynyt taudin oireita. Tila oli sama, jolla on todettu aiempina vuosina lintuinfluenssavasta-aineita. Matalapatogeenisia influenssa A -viruksia on vuosien mittaan todettu sorsista ja lokeista. Yleisin sorsalinnuilla esiintyvä alatyyppi Suomessa on ollut H3N8, jonka lisäksi niistä alustavien tutkimusten perusteella on löydetty alatyyppejä H4, H5N2, H6 ja H12. Lokeista on tavattu H13- ja H16-alatyyppejä. Valtaosa elävistä linnuista otetuista näytteistä saatiin metsästyksen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin itsestään kuolleita lintuja, jotka oli lähetetty taudinsyynselvityksiin. Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa siipikarjassa esiintyi eri puolilla maailmaa myös vuonna 2008. Vallitseva alatyyppi oli edelleen H5N1. Sitä todettiin ennen kaikkea useassa Aasian maassa, joista eräissä tilanne voidaan katsoa endeemiseksi. Euroopassa H5N1-virusta todettiin vuoden 2008 aikana sekä siipikarjassa että luonnonlinnuissa: Puolassa tautitapauksia esiintyi siipikarjassa mm. kalkkunoissa, munintakanoissa ja omatarvekanalassa. Myös Iso-Britanniassa todettiin sekä H5N1- että H7N7-alatyypin influenssa A -virusta siipikarjassa. Osa Euroopan alueen korkeapatogeenisen H5N1- viruksen tartunnoista siipikarjassa on todennäköisesti peräisin luonnonlinnuista. Kaikki taudinpurkaukset Euroopassa saatiin tiloilla kuriin stamping out -menetelmällä. Luonnonvaraisten lintujen kevätmuuttoon liittyneen riskin vuoksi määrättiin siipikarja pidettäväksi sisätiloissa kevään 2008 aikana kuten aiempinakin vuosina. Taulukko 1. Luonnonvaraisten lintujen iintuinfluenssatutkimustulokset vuonna 2008. Korkeapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia ei todettu. Vuosi Tutkittujen lintujen lukumäärä Positiivisia näytteitä (pcr / viruseristys) 2003 319 -/- 2004 394 -/- 2005 392 5/3 2006 535 13/7 2007 777 14/13 2008 437 21/15 11
Eläintaudit Suomessa 2008 - Lintuinfluenssa Taulukko 2. Siipikarjan lintuinfluenssatutkimukset vuonna 2008. Yhteensä 1875 seeruminäytettä. Korkea- tai matalapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia ei todettu. Lukumäärä Kalkkunat Muninta kanat Hanhet ja ankat Tarhattu riista Omatarveja luomukanalat Strutsit Yht. Näytteet 956 514 251 74 70 10 1 875 Parvet 78 48 5 2 7 3 143 12
Eläintaudit Suomessa 2008 - Tarttuvat sienimäiset aivorappeutumat (TSE-taudit) 4. Tarttuvat sienimäiset aivorappeumat (TSE-taudit) BSE (naudan sienimäinen aivorappeuma, bovine spongiformic encephalopathy) EY:n yhteisen TSE-tautien valvontaohjelman mukaisesti Suomessa on tutkittu vuosittain kaikki yli 24 kk:n ikäiset hätäteurastetut, itsestään kuolleet ja lopetetut naudat sekä kaikki yli 30 kk:n ikäiset normaalisti teurastettavat naudat BSE-taudin varalta. Vuoden 2008 lopussa EU:n komissio myönsi Suomelle ja muille nk. vanhoille jäsenmaille (EU- 15) alhaiseen BSE-riskiin perustuen mahdollisuuden vähentää tutkimuksia nostamalla tutkittavien eläinten ikärajaa kaikissa nautaryhmissä 48 kuukauteen. Myös Maailman eläintautijärjestön (OIE) yleiskokous myönsi Suomelle BSE-taudin suhteen mitättömän riskin aseman toukokuussa 2008. Suomen ainoa BSE-tapaus todettiin joulukuussa 2001. Taulukko 3. BSE-tutkimukset vuonna 2008. Kaikki tutkimustulokset olivat kielteisiä. Terveinä teurastetut Kliiniset epäilyt tilalla Hätäteurastetut Tilalla itsestään kuolleet Keskushermostosairauteen viittaavia oireita ante mortem tarkastuksessa Yhteensä 91 067 1 564 18 235 180 110 047 Taulukko 4. BSE-seurantanäytteet naudoista vuosina 2001-2008. Vuosi Tutkitut näytteet näytteet 2001 27 876 1 2002 137 317 0 2003 131 405 0 2004 127 659 0 2005 118 006 0 2006 123 651 0 2007 119 360 0 2008 110 047 0 13
Eläintaudit Suomessa 2008 - Tarttuvat sienimäiset aivorappeutumat (TSE-taudit) Scrapie Scrapie-taudin seuranta Suomessa aloitettiin vuonna 1995, jolloin tutkimukset tehtiin histopatologisesti. Tutkimusmenetelmien kehittyminen antoi 2000-luvun vaihteessa mahdollisuuden huomattavasti suurempien näytemäärien tutkimiseen. Elokuussa 2004 Euroopan komissio hyväksyi Suomen kansallisen scrapievalvontaohjelman (1427/2004/EY) ja myönsi samalla lisävakuudet lampaiden, vuohien ja niiden sukusolujen tuonnissa Suomeen. Lisävakuuksien ylläpitäminen edellyttää kaikkien raadonkeräilyalueella kuolleiden yli 18 kk:n ikäisten lampaiden ja vuohien tutkimista TSE-tautien varalta. Vuonna 2008 Suomessa ei todettu yhtään scrapie-tapausta. Aiempina vuosina todetut tapaukset löytyvät taulukosta 5. Lampaiden genotyyppien tutkimuksia jatkettiin ja genotyyppauksia tehtiin yhteensä 107. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että suomalaisissa lampaissa, etenkin suomenlampaassa, esiintyy hyvin vähän scrapielle resistenttejä genotyyppejä. Muiden eläinlajien TSE-tutkimukset Muiden eläinlajien näytteitä tutkittiin vuonna 2008 yhteensä 282. Näistä 145 oli turkiseläimiä, 89 luonnonvaraisia tai tarhattuja märehtijöitä, 41 kissoja ja 7 eläintarhaeläimiä. Kaikki tulokset olivat kielteisiä. Taulukko 5. Scrapieseurantatutkimukset lammas- ja vuohikatraista vuosina 1995-2008. Lammas Vuohi Vuosi Näytteet katraat/näytteet (kpl Näytteet (kpl katraat/näytteet 1995 345 0/0 0 0/0 1997 406 0 0 0 2002 2 418 0/0 245 2/4 2003 2 673 0/0 250 0/0 2004 1 342 1/1 1) 261 0/0 2005 1 337 1/1 1) 830 3/4 2006 3 834 2/2 1) 516 0/0 2007 2 997 1/1 1) 431 0/0 2008 1 164 0/0 274 0/0 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Nor98 14
Eläintaudit Suomessa 2008 - Raivotaudin vastustaminen 5. Raivotaudin vastustaminen Suomi on ollut virallisesti raivotautivapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Villi- ja kotieläinepidemia koettiin vuosien 1988-1989 aikana. Epidemia saatiin hallintaan rokotuskampanjoilla. Vuonna 2008 raivotautia ei esiintynyt Suomessa eikä Suomen lähialueilla. Viimeksi raivotauti todettiin vuonna 2007 Intiasta vastoin maahantuontimääräyksiä tuodulla koiranpennulla ja Suomessa hoitoon hakeutuneella ulkomaalaisella henkilöllä. Tapaukset eivät liittyneet toisiinsa. Tuontitapaukset eivät ole vaikuttaneet Suomen raivotautivapaan maan asemaan. ottamatta 25 35 km leveälle vyöhykkeelle, joka ulottui Tohmajärveltä Värtsilän korkeudelta Virolahdelle ja edelleen etelärannikkoa pitkin Pyhtäälle asti. Venäjän puolella vuosittaiset syöttirokotukset on toteutettu Suomen rajan läheisyydessä Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa sen jälkeen, kun vuonna 2003 Suomen ja Venäjän eläinlääkintöviranomaisten välisen, raivotaudin torjuntaan liittyvän yhteistyön tuloksena rokotusaluetta laajennettiin Venäjän puolelle. Venäjän puolella paikalliset metsästäjät ovat huolehtineet syöttien levityksestä. Raivotautitilannetta on seurattu Suomesta ja Suomen lähialueilta saaduilla villieläinnäytteillä vuosittain. Lisäksi tutkimuksia on tehty paikallisten viranomaisten toteamista kliinisistä raivotautiepäilyistä. Vuoden 2008 aikana tutkittiin eläinten aivonäytteitä raivotaudin varalta kielteisin tuloksin yhteensä 838 ( 787 villi- ja 51 kotieläintä). Suurin osa näytteistä oli ketuista ja supikoirista. Raivotautiepäilyjä oli yhteensä 95. Näistä näytteistä suurin osa oli eläimistä, joiden käytös oli muuttunut tai antoi muuten aihetta raivotautiepäilyyn. Raivotautivapauden varmistamiseksi Suomessa on rokotettu villieläimiä syöttirokottein jo vuodesta 1988 lähtien. Ohjelmalla pyritään estämään villieläinten raivotaudin leviäminen Suomeen ja ihmisten ja kotieläinten sairastuminen raivotautiin. Vuonna 2008 jatkettiin vuosittaisia luonnonvaraisten eläinten rokotuksia raivotaudin maahan leviämisen estämiseksi. Ilmateitse levitettiin touko- että syyskuussa 80 000 Fuchsoral SAD B 19 rokotesyöttiä vesistöjä lukuun Syöttirokotuksien onnistumista Suomessa seurattiin tutkimalla pienpetojen raivotautivasta-ainepitoisuuksia ja merkkiaineena käytetyn tetrasykliinin esiintymistä. Vuonna 2008 tutkittiin rokotusalueelta yhteensä 129 eläintä, joista 51:lla (39,5 %) oli raivotaudin vasta-aineita. Rokotesyötin syömisen osoittavaa tetrasykliinimerkkiainetta tutkittiin 475 näytteestä. Rokotusalueelta saaduista näytteistä todettiin 70 % ketuista ja 37 % supikoirista merkkiainepositiivisiksi. Metsästyskoirien ja viranomaisten palveluskoirien rokottaminen raivotautia vastaan on yhä pakollista ja myös muiden koirien ja kissojen rokotusta suositellaan. Suomeen tuotavilta koirilta, kissoilta ja freteiltä vaaditaan voimassa oleva raivotautirokotus, eräistä raivotautivapaista maista tapahtuvia koiranja kissanpentujen tuonteja lukuun ottamatta. Lisäksi koirilta, kissoilta ja freteiltä, jotka tulevat sellaisista EU:n ulkopuolisista maista, joissa raivotauti ei ole hallinnassa, edellytetään raivotautivasta-ainetutkimusta. 15
Eläintaudit Suomessa 2008 - Salmonellavalvonta eläimissä 6. Salmonellavalvonta eläimissä Salmonellaa esiintyy tuotantoeläimissä Suomessa hyvin vähän. Suomen kansallinen salmonellavalvontaohjelma on toiminut vuodesta 1995 EU:n komission päätöksellä 94/968/EY ja siihen on tehty uudistuksia vuosien mittaan. Ohjelma koskee nautoja, sikoja ja siipikarjaa sekä niistä saatavaa lihaa ja kananmunia. Valvontaohjelman tavoitteena on ehkäistä salmonellatartunta näistä lähteistä ihmisiin ja pitää salmonellan esiintyminen tuotantoeläimillä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa alle 1 %:n vuositasolla. Tavoite saavutettiin vuonna 2008. OIE-listan salmonellooseista lampaiden S. Abortus ovista ja siipikarjan S. Gallinarumia ei ole koskaan todettu Suomessa. Siipikarjan valkovatsuri (S. Pullorum) on todettu vuonna 1961. a) Nautakarjan salmonellatartunnat Nautakarjoja tutkitaan vuosittain imusolmukenäytteistä teurastamoilla ja ulostenäytteistä kliinisten tautiepäilyjen, eläinten myyntien ja näyttelyyn vientien yhteydessä sekä keinosiemennystoimintaan liittyen. Ulostenäytepositiivisia karjoja on todettu 2000 luvulla vuosittain kymmenkunta. Vuonna 2008 niitä todettiin yhteensä 9 kappaletta, joista 7 tartuntaa oli serotyyppiä S. Typhimurium, yksi S. Panama - tartunta ja yksi tila, jolta todettiin sekä S. Enteritidis FT 21 - että S. Konstanz -tartunta. Kaikki näistä olivat uusia tartuntoja. Yksi tartunnoista todettiin teurastamolöydöstä (S. Typhimurium FT 104b) seuranneissa tutkimuksissa, kaksi myyntiä varten otetuista näytteistä (S. Panama ja S. Typhimurium FT 41), yksi keinosiemennyssonnien lähtökarjoille tehdyissä tutkimuksissa (S. Typhimurium FT 41), yksi vasikkaripulin selvittämiseksi tehdyissä tutkimuksissa (S. Typhimurium FT 104), yksi kliinisten oireiden (verinen ripuli) takia otetuissa näytteissä (S. Typhimurium FT 41) sekä loput kolme (S.Typhimurium FT 1 ja FT 41 sekä Enteritidis + Konstanz) tuottajien ottamista muista näytteistä. S. Typhimurium FT 104 karjasta salmonellaeristyksiä tuli 8 kuukauden ajan ja FT 104b karjasta 3 kuukauden ajan, muista karjoista salmonellaeristyksiä ei todettu tartunnan toteamiskuukauden jälkeen. Salmonellan esiintyminen nautakarjassa on esitetty kuvassa 1. Salmonellavalvontaohjelman mukaisesti naudoista otetaan vuosittain satunnaisotantana noin 3 000 eläinkohtaista imusolmukenäytettä teurastamoilta tutkittavaksi salmonellan esiintymisen varalta. Vuonna 2008 tutkittiin 2 988 näytettä ja yhdestä näytteestä eristettiin salmonella: S. Typhimurium FT 104b (kuva 2). Liitteessä 3 on taulukko nautojen ja sikojen imusolmukkeiden salmonellatutkimuksista vuosina 1995-2008. b) Sikojen salmonellatartunnat Emakoista ja lihasioista otetaan vuosittain teurastamoissa satunnaisotantana kummastakin ryhmästä noin 3 000 imusolmukenäytettä tutkittavaksi salmonellan varalta (kuva 3). Vuonna 2008 emakoista tutkittiin 3 040 imusolmukenäytettä, joista kahdesta eristettiin salmonella, molemmissa S. Typhimu- 16
Eläintaudit Suomessa 2008 - Salmonellavalvonta eläimissä rium FT 1. Lihasioista tutkittiin 3112 imusolmukenäytettä, joista kolmesta eristettiin salmonella: S. Typhimurium FT 40 yhdestä ja S. Typhimurium FT 1 kahdesta. Ulostenäytepositiivisia sikaloita ei vuoden 2008 tutkimuksissa todettu. Liitteessä 3 on taulukko nautojen ja sikojen imusolmukkeiden salmonellatutkimuksista vuosina 1995-2008. Salm onellapositiivisiksi todettuja karjoja yhteensä S. Infantis Typhim urium M uut serotyypit 350 300 250 200 150 100 50 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 1. Salmonellapositiiviset nautakarjat 1993 2008. Teurastam o: im usolm ukenäytteitä / kpl P ositiivisten näytteiden osuus / % 3500 0,9 3000 0,8 2500 0,7 0,6 k pl 2000 1500 0,5 0,4 % 1000 0,3 0,2 500 0,1 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 Kuva 2. Nautojen imusolmukenäytteiden salmonellatutkimukset. 17
Eläintaudit Suomessa 2008 - Salmonellavalvonta eläimissä Teurastam o: im usolm ukenäytteitä / kpl P ositiivisten näytteiden osuus / % 7000 0,35 6000 0,3 5000 0,25 k pl 4000 3000 0,2 0,15 % 2000 0,1 1000 0,05 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 Kuva 3. Sikojen imusolmukenäytteiden salmonellatutkimukset. c) Siipikarjan salmonellatartunnat Suomessa sekä munintakanojen että lihasiipikarjan (broilereiden ja kalkkunoiden) salmonellavastustus perustuu tuotantotilojen valvontaan kaikissa tuotantovaiheissa ja sitä kautta salmonellatartunnan ennaltaehkäisyyn. Kansallisen valvontaohjelman mukaisissa tutkimuksissa ei vuonna 2008 todettu salmonellaa broilereiden, kalkkunoiden ja munintakanojen isovanhempais- tai vanhempaisparvissa. Tuotantopolven munintakanoissa todettiin salmonellaa yhden parven pölynäytteessä, S. Typhimurium FT 2, mutta ulostenäytteissä ei todettu salmonellaa (tutkittu 638 parvea). Tuotantopolven broilereista on eristetty 2000 luvulla vuosittain salmonellaa 3-10 parvesta ja kalkkunoista 1-6 parvesta, yhteensä parvia on tutkittu noin 4 000 vuosittain (kuva 4). Vuonna 2008 todettiin tutkituista 3 311 broileriparvesta salmonellaa kolmessa parvessa, joissa kaikissa todettiin S. Livingstone tartunta. Tuotantopolven kalkkunaparvista todettiin tutkituista 466 parvesta yksi S.Typhimurium FT 1 positiivinen parvi. parvet lopetetaan. Siipikarjan tuotantopolven munan- ja lihantuotantoparvista vuosina 1995-2008 tehdyt tutkimukset ovat liitteessä 3. 18
Eläintaudit Suomessa 2008 - Salmonellavalvonta eläimissä Teurastam o: parvinäytteitä / kpl P ositiivisten näytteiden osuus / % 5000 4500 4000 3500 3,5 3 2,5 k pl 3000 2500 2000 1500 1000 500 2 1,5 1 0,5 % 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 Kuva 4. Siipikarjaparvien (broilerit ja kalkkunat) salmonellatutkimukset. 19
Eläintaudit Suomessa 2008 - Kalataudit 7. Kalataudit Lakisääteisesti vastustettavien, valvottavien tautien listalle on vesiviljelyeläinten tautien osalta nimetty kolme uutta tautia: lohen tarttuva anemia (ISA, infectious salmon anemia), karppien ja koikarppien herpesvirus (KHV, koi herpesvirus) ja äyriäisten valkopilkkutauti (WSD, white spot disease). ISA-taudin osalta Suomelle on jo hyväksytty taudista vapaan maan asema, ja valvonta tapahtuu muun virustautivalvonnan yhteydessä. KHV - ja WSD -tautien osalta Suomi on hakenut vuonna 2008 EU:n komissiolta tautivapaata asemaa historiallisin syin. Lakisääteisesti vastustettavat kalataudit Kalojen vastustettavista taudeista eniten ongelmia aiheuttaa kasvatetuilla kirjolohilla todettu VHS (virusperäinen verenvuotoseptikemia, Viral Haemorrhagic Septicaemia). VHS-taudin vuoksi perustettiin 2000-luvun alussa kolme rajoitusaluetta joista yksi, Pyhtään rajoitusalue, purettiin onnistuneen hävittämisohjelman päätyttyä kesällä 2008. Pahin tilanne VHS-taudin osalta on edelleen Ahvenanmaan rajoitusalueella, jossa VHS löydettiin vuonna 2008 kolmelta laitokselta. VHS-tauti on Ahvenanmaalla johtanut kalankasvatuksen toimintatapojen muuttamiseen tappioiden pienentämiseksi. Toinen voimassaoleva VHS-rajoitusalue on Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Rauman kuntien alueella. Siellä tilanne on viime vuosina ollut hyvä ja rajoitusalueen purkamiseen pyrittiin vuonna 2008. Taudista vapautumisen osoittamiseksi suoritetuissa näytteenotoissa löydettiin kuitenkin VHS-virus syksyn 2008 näytteenotossa. Rajoitusalueen purkamiseksi vaaditaan kahden vuoden tehostettu näytteenotto negatiivisin tuloksin ja niinpä tehostettua näytteenottoa jatketaan kyseisellä alueella edelleen. IPN-taudin (tarttuva haimakuoliotauti, Infectious Pancreatic Necrosis) osalta vuosi 2008 oli hyvä. IPN-tautia todettiin vuonna 2008 vain yhdellä merialueen kalanviljelylaitoksella. IPN on vastustettava tauti vain sisämaassa, joten merialueella todettu IPN ei aiheuta toimenpiteitä. BKD-tautia (bakteeriperäinen munuaistauti, bacterial kidney disease) todettiin vuonna 2008 seitsemältä uudelta tai saneeratulta sisämaan laitokselta, sekä neljältä merialueen laitokselta. BKD-tautia vastustetaan vain sisämaassa, joten merialueen löydökset eivät johda toimenpiteisiin. Sisämaan tapaukset koskivat lähinnä oireettomia taudin kantajakaloja ja painottuivat Pohjois- Suomeen. BKD:n osalta hankaluuksia aiheuttavat mahdollisesti pitkään piilevänä pysyttelevät infektiot, diagnostiikan hitaus sekä kalankasvattajien motivaatio-ongelma ryhtyä saneerauksiin. Gyrodactylus salaris -lohiloista ei edelleenkään tavattu sen suoja-alueella Ylä-Lapissa. Muualla Suomessa loinen on kohtalaisen yleinen. SVC-tautia (karpin kevätviremia, spring viremia of carp) ei Suomessa ole koskaan tavattu. 20
Eläintaudit Suomessa 2008 - Kalataudit Taulukko 6. Kalojen virustautien seurantatutkimukset vuosina 1998-2008. SVC Kalanviljelylaitosten määrä, joista virus eristetty IHN, IPN, VHS seurantatutkimukset Sisävesilaitostos/poo- Merilai- Sisäve- LRL 2) / silaitos/ Vuosi pooleja 1) leja 1) pooleja pooleja 1) IHN IPN VHS SVC 1998 91/655 60/190 19/269 4/34 0 2 0 0 2002 72/464 61/489 38/224 2/12 0 5 14 0 2003 73/520 54/236 46/314 1/21 0 2 3 0 2004 77/487 58/244 49/347 4/22 0 1 2 0 2005 75/541 68/256 43/356 4/21 0 4 9 0 2006 73/471 55/205 32/232 2/5 0 7 10 0 2007 81/450 83/288 35/298 1/3 0 9 3) 2 4) 0 2008 69/440 43/154 32/278 2/20 0 1 3) 4 5) 0 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Yksi pooli sisältää 10 kalan näytteet 2) LRL= luonnonravintolammikko-ohjelma, sekä hautomot että lammikot 3) IPN-tautia todettiin vain merialueen laitoksissa 4) VHS-tautia todettiin merialueella Ahvenanmaan rajoitusalueella 5) VHS-tautia todettiin merialueella Ahvenanmaan ja Uusikaupunki, Pyhäranta, Rauma -alueen rajoitusalueilla Taulukko 7. Kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin (BKD) seurantatutkimukset vuosina 1998-2008. Vuosi Laboratorionäyte Silmämääräinen BKD-tapauksia (kpl 4 ) laitoksia/kaloja laitoksia/kaloja Meri Sisävesi Nousualue 1) 1998 82/6 645 /1 214 3 2 2) 2002 94/5 997 20/824 15 5 2) 1 2003 138/9 623 14/587 3 2 2) 2004 101/7 821 2 2 2) 1 3) 2005 92/ 8 789 3 5 2006 110/7 778 1 7 2007 84/7 299 2 2 2008 80/4 375 4 7 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Merialueen vaelluskalojen nousualue 2) Osa laitoksista tyhjennetty ja desinfioitu 3) Luonnosta pyydetty lohen emokala 4) laitokset tai nousualueen kalat 21
Eläintaudit Suomessa 2008 - Kalataudit Taulukko 8. Gyrodactylus salaris -seurantanäytteet vuosina 1997-2008. Kaikki tutkimustulokset kielteisiä. Vuosi Tenojoki Näätämöjoki Paatsjoki Paatsjoki, laitoskalat Lohi Lohi Harjus Taimen Tuulomajoki Siika ja muikku Lohi Nieriät Taimen Harjus 1997 150 150 31 5 106 150 90 14 18 2002 159 118 60 150 60 31 64 2003 153 174 23 150 92 29 2004 175 145 200 60 20 2005 160 145 189 61 2006 163 155 8 150 60 25 2007 197 161 14 150 60 2008 100 120 15 150 60 30 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Muut haitalliset kalataudit Paisetaudin (Aeromonas salmonicida subsp. salmonicida) viimeiset suoja-alueet poistuivat eläintautilainsäädännöstä vuonna 2008. Tauti on pysynyt viime vuosina hallinnassa lähinnä rokotusten avulla. Poikasia tuottavia laitoksia suojaa nyt kalanistuttajille asetettu vaatimus varmistua siitä, että istutus ei lisää paisetaudin leviämisen riskiä laitoksille. Flavobakteereiden aiheuttamia ongelmia poikaskasvatuksessa ei ole juurikaan pystytty ehkäisemään. Vaikka viileän kesän ansiosta lämpimän veden flavobakterioosia (Flavobacterium columnare) esiintyi huomattavan vähän, kylmän veden flavobakterioosi (Flavobacterium psychrophilum) oli edelleen eniten lääkehoitoja vaatinut kalatauti. Vuonna 2008 todettiin yhä runsaasti Yersinia ruckeri -bakteerin biotyyppi 2 -kannan aiheuttamia taudinpurkauksia kirjolohilla Ahvenanmaalla, Saaristomerellä sekä Suomenlahdella. Tämä Suomen oloissa uusi bakteerikanta aiheuttaa paljon suurempaa kuolleisuutta kuin meillä jo vuosikymmenten ajan silloin tällöin sisämaassa eristetty vanha kanta, joka luokitellaan biotyypiksi 1. Sisävesialueen biotyyppi 1 -kannasta poikkeavaa, toista biotyyppi 1 -kantaa on myös todettu yksittäisissä tapauksissa taudinaiheuttajana murtovesialueella. On todennäköistä, että Y. ruckeri -bakteerin aiheuttamaa yersinioosia joudutaan jatkossa torjumaan rokotuksin. Kalan lihaksessa 1-20 mm:n rakkuloina esiintyvää siian rakkoloisiota (Henneguya zschokkei) on paikoin todettu runsaasti viljellyllä siialla Ahvenanmaalla. Rakkoloisiota todetaan Suomessa myös luonnonsiioilla ja -muikulla sekä makeassa että murtovedessä. Toinen siikojen lihaksessa todettu loinen on haukimato (Triaenophorus crassus). Madon ympärillä ei ole rakkulaa tai kapselia. Joissakin vesistöissä haukimatoa voi esiintyä siioissa ja/tai muikuissa hyvinkin runsaasti. Kumpikaan edellä mainituista loisista ei ole ihmiselle tai kotieläimille vaarallinen. Loisten aiheuttamien esteettisten haittojen vuoksi sekä kalankasvattajille että kalastajille on aiheutunut merkittäviä taloudellisia tappioita, sillä suoraan kuluttajalle myytävässä tuoreessa kalassa ei lainsäädäntömme mukaan saa olla näkyviä loisia tai loisten aiheuttamia muutoksia siinä määrin, että kala on ilmeisellä tavalla loisten pilaama. 22
Eläintaudit Suomessa 2008 - Kalataudit Rapujen taudit Suomessa ravunviljely on lähes aina pienimuotoinen maaseudun sivuelinkeino, joka alueellisesti keskittyy Etelä-Suomeen. Ravustus sen sijaan on merkittävä sisävesikalastuksen muoto. Vuosittaiseksi rapusaaliiksi arvioidaan yhteensä 3-7 miljoonaa joki- ja täplärapua, täpläravun osuuden ollessa edelleen kasvamassa. Raputalouden suurin ongelma on rapurutto, jonka aiheuttaa leväsieni Aphanomyces astaci. Tautia todettiin vuonna 2008 yhdeksän kertaa jokiravuissa, näistä yksi laitosravuista. Kemijoella vuonna 2006 varmistettu tartunta todettiin edelleen samoilla alueilla, joilla osittain on jäljellä jopa ravustettavia kantoja. Täpläravuista tehtiin ainoastaan yksi rapuruttodiagnoosi, vaikka tartunta on hyvin yleinen täplärapupopulaatioissa. Täplärapu on rapuruton luontainen isäntälaji, joten akuutti tauti on harvinainen. 23
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 1: Tuotantoeläimet ja kotieläintilat Suomessa vuonna 2008 Liite 1: Tuotantoeläimet ja kotieläintilat Suomessa vuonna 2008 Taulukko 9. Kotieläinten määrä Suomessa 1.5.2008. Eläinlaji Eläimiä Tiloja Nauta 915 345 17 437 - lypsylehmät 289 281 13 340 Lammas 122 218 1 789 - uuhet 12 kk ja yli 54 674 1) 1 737 1) Vuohi 5 918 448 Sika 1 482 762 2 529 - emakot 50 kg ja yli 168 628 1 689 Siipikarja (ml. harraste-) 10 521 654 1 461 Hevonen 68 000 5 454 Biisoni 196 Poro 193 342 4 091 1) tiedot 1.12.2008 Taulukko 10. Kalanviljelylaitosten lukumäärä vuonna 2008 (lähde: RKTL). Meri kpl Sisävesi kpl Yhteensä 1 kpl Laitoksia kaikkiaan 1 145 363 508 Ruokakalalaitokset 135 63 198 Poikaslaitokset 17 85 102 Luonnonravintolammikkoviljelijät - 220 220 1 Lukuja ei tule laskea suoraan yhteen, sillä osalla laitoksia on useita tuotantosuuntia 24
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008 Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008 Taulukko 11. Nautojen näytteistä (yhteismaito, seerumi, sperma, elimet) eräiden virus- ja bakteeritautien vuoksi tehdyt tutkimukset tutkimussyyn mukaan jaoteltuna 2008. Naudat Näytteet (positiiviset) Näytteet (positiiviset) Serologia Viruseristys Serologia Viruseristys Serologia BVD IBR/IPV Leukoosi Bluetongue Serologia Luomistauti Serologia EU-seuranta lypsykarjat/ yhteismaitonäyte 12 637 (8) 2 885 2 885 748 1) EU-seuranta emolehmäkarjat/ yksilöverinäyte 3 507 2) 3 507 2 624 3) Keinosiemennystoiminta 1 622 307 1 622 0 1622 1 294 Vapaaehtoinen BVDohjelma 1 269 634 BVD:n vastustus D116 45 (28) 21 (1) Tuonti (elävät naudat, sperma) 259 459 259 208 0 209 Tuontialkion vastaanottajat 218 100 Taudin/ luomisen syy 31 66 38 54 422 29 57 Muut syyt (vienti) 11 3 11 0 221 20 Yhteensä 19 599 1 490 8 422 262 5 150 3 630 1 351 1) Näytteet kaikista Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä Satakunnan eteläosien lypsykarjoista. 2) Näytteet 492 karjasta. 3) Näytteet 404 karjasta lähinnä Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen alueelta. 25
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008 Taulukko 12. Lypsykarjojen seurantatutkimukset yhteismaitonäytteistä vuosina 1990-2008. Vuosi Näytteet BVD IBR/IPV Leukoosi (%) Näytteet Näytteet 1990 0 1) 0 9 879 5 9 879 4 1992 5 024 0,80 37 923 1 37 923 11 1997 28 577 0,42 28 577 0 28 577 0 2002 19 870 0,29 19 870 0 19 870 0 2003 18 519 0,15 18 519 0 18 519 0 2004 17 300 0,23 17 300 0 17 300 0 2005 16 146 0,20 16 146 0 16 146 0 2006 15 088 0,15 15 088 0 15 088 0 2007 13 483 0,11 13 483 0 1 887 0 2008 12 637 0,06 2) 2 885 0 2 885 0 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Kyseistä tautia ei ole tutkittu 2) Yksi viruserittäjä karja, muut vanhoja seropositiivisia karjoja Taulukko 13. Liha/emolehmäkarjojen seurantatutkimukset veriserologiset seurantatutkimukset vuosina 1993-2008. Vuosi Näytteet BVD IBR/IPV Leukoosi Näytteet Näytteet 1993 3 248 54 1) 3 248 0 3 248 0 1997 2 845 18 2 845 0 2 845 0 2002 2 816 9 2 816 0 2 816 0 2003 6 753 2 6 753 0 6 753 0 2004 4 248 7 4 248 0 4 248 0 2005 3 573 6 3 573 0 3 573 0 2006 4 997 4 4 997 0 4 997 0 2007 2 432 2 2 432 0 2 432 0 2008 3 507 1 2) 3 507 0 0 0 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Vuodesta 1995 alkaen näytteet tehty otantana teurastamoista. Vuodesta 2003 alkaen näytteenotto on kohdistettu emolehmäkarjoihin. 1) Useimmissa karjoissa 1-2 vasta-ainepositiivista 2) Seropositiivinen vanha nauta 26
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008 Taulukko 14. Seuranta- ja terveysvalvontatutkimukset luomistaudin (bruselloosin) varalta vuosina 1990-2008. Vuosi Lammas Vuohi Nauta Sika Näytteet Näytteet Yhteismaitonäytteet Verinäytteet Näytteet 1990 0 0 9 879 0 0 1992 12 931 777 37 923 0 0 1997 3 521 341 2 944 644 9 370 2002 4 255 1 143 3 078 277 15 042 2003 3 361 1 273 2 810 2 760 14 530 2004 3 139 1 493 3 036 2 760 13 909 2005 3 756 1 165 2 861 3 234 15 323 2006 3 546 1 186 2 755 4 570 12 858 2007 3 069 1 508 2 044 3 200 3 428 2008 3 474 1 459 0 1) 1 294 2 578 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Kaikki tutkimustulokset olivat negatiivisia. 1) Monivuotisen seurannan jälkeen päätettiin lopettaa tautivapauden osoittamiseksi tehdyt yhteismaitonäytteiden tutkimukset ja keskittyä luomistapausten tutkimiseen. Taulukko 15. Sikojen verinäytteistä merkittävien virustautien vuoksi tehdyt tutkimukset vuonna 2008. Kaikki tutkimukset olivat kielteisiä. Aujeszkyn tauti TGE/PRCV PRRS Sikarutto Sikainfluenssa EU-seuranta 1 094 1) 1 094 1 088 1 088 1 088 - Keinosiemennystoiminta 878 866 1 194 878 492 470 Alkuperätilat (30 kpl) 504 512 512 512 505 511 Eläinten terveydenhuolto (ETU) - 477 500 - - - Tuonti / vienti 215 197 283 204 167 152 Taudin syyn selvitys 84 26 127 31 38 2 Villisiat 164 164 161 164 161 164 Yhteensä 2 939 3 336 3 865 2 877 2 451 1 299 1) EU-seurantanäytteet emakoista 472 tilalta. SVD 27
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008 Taulukko 16. Sikatautien seuranta- ja terveysvalvontanäytteet vuosina 1992-2008. Vuosi Aujeszky TGE Sikarutto Leptospiroosi (suluissa positiiviset) SIkainfluenssa SVD PRRS 1992 4 595 4 595 1 300 1 181 - - - 1997 10 534 10 534 2 551-1 306 2 325 1 306 2002 18 284 18 084 5 665 926 (14) 5 302 5 342 5 605 2003 17 319 17 109 4 897 673 (5) 4 556 4 564 4 810 2004 15 612 15 381 4 335 386 (7) 4 017 4 054 4 248 2005 15 986 15 766 3 524 257 (0) 3 406 3 110 3 686 2006 13 365 13 193 4 738 214 (2) 2 759 4 449 3 341 2007 13 822 13 393 4 709 249 (1) 1 791 4 064 3 217 2008 2 479 2 952 2 481 161(2) 2 085 984 3 294 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina välivuosina Taulukko sisältää seurantaverinäytteet emakoista, karjuista ja lihasioista. Vuosina 1992-1997 kaikki näytteet on otettu teurastamoilla. Muut paitsi leptospiroosinäytteet olivat negatiivisia. Kliinistä leptospiroosia ei ole todettu tuotantoeläimissä koskaan. Taulukko 17. Lampaiden maedi-visna ja vuohien CAE-terveysvalvontaohjelman näytteet vuosina 1994-2008. Lammas katraat näytteet Vuohi näytteet katraat Tutkitut Tutkitut katraat katraat Vuosi Yht. 1994 545 8 46 73 0 0 13 708 1997 430 0 0 62 0 0 14 436 2002 320 1 1 45 0 0 17 926 2003 307 0 0 46 0 0 17 880 2004 275 0 0 39 0 0 17 896 2005 278 0 0 38* 0 0 19 932 2006 292 1 14 37* 1 1 19 149 2007 253 0 0 32* 0 0 16 771 2008 274 0 0 32* 0 0 19 904 *luku sis. tiloja, jossa vuohien lisäksi myös lampaita Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 28
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008 Taulukko 18. Siipikarjan 1) tautien seurantaohjelmissa tehdyt serologiset määritykset taudeittain vuosina 1993-2008. Vuosi AI ART ND Näytteet tilat/ näytteet Näytteet tilat/ näytteet Näytteet tilat/ näytteet 1993 0 0/0 2 769 0/0 5 437 0/0 1997 0 0/0 4 916 0/0 5 016 0/0 2002 0 0/0 5 204 11/15 3) 5 185 1/20 4) 2003 1 739 0/0 5 632 0/0 5 681 1/58 4) 2004 2 147 0/0 6 152 3/8 3) 6 164 1/22 2005 2 486 0/0 5 015 17/349 3) 4 989 1/6 4) 2006 1 989 2/41 2) 5 387 5/5 3 ) 5 443 2/29 4) 2007 1 865 1/4 2) 5 101 0/0 5 101 0/0 2008 1 875 1/2 2) 8 317 0/0 8 317 1/40 5) Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Neuvoston direktiivin 90/539/ETY mukainen määritelmän mukaan siipikarja = kanat, kalkkunat, helmikanat, ankat, sorsat, hanhet, viiriäiset, kyyhkyset, fasaanit, peltopyyt ja sileälastaiset linnut (mm. emut ja strutsit), joita kasvatetaan tai tarhataan tarkoituksena lisääntyminen, lihan tai munien tuotanto kulutusta vasten tai riistan istutus maastoon metsästystä varten. 2) H5- vasta-aineita, vain serologisesti positiivisia, ei viruseristystä eikä taudin oireita 3) vain serologisesti positiivisia, ei viruseristystä tai taudin oireita 4) maternaalisia eli emolta jälkeläisille siirtyneitä vasta-aineita tuontilinnuissa 5) vasta-aineita, ei viruseristystä eikä taudin oireita 29
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina 1995-2008 Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina 1995-2008 Taulukko 19. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset imusolmukenäytteet teurasnaudoista ja -sioista vuosina 1995-2008. Nautojen imusolmukenäytteet Emakoiden imusolmukenäytteet Lihasikojen imusolmukenäytteet Näytteetiivisetiiviseteetiivisetiiviseteetiivisetiiviset Posi- Posi- Näyt- Posi- Posi- Näyt- Posi- Posi- Vuosi (%) (%) (%) 1995 2 728 23 0,8 2 725 9 0,3 2 792 10 0,4 1997 3 116 2 0,1 3 165 4 0,1 3 209 6 0,2 2002 3 141 2 0,1 2 952 4 0,1 3 210 3 0,1 2003 3 141 2 0,1 2 962 6 0,2 3 300 3 0,1 2004 3 058 6 0,2 3 304 6 0,2 3 336 0 0 2005 3 003 3 0,1 3 181 5 0,2 3 252 7 0,2 2006 3 022 2 0,1 3 070 4 0,1 3 262 1 0,03 2007 2 930 2 0,1 3 066 3 0,1 3 166 2 0,10 2008 2 988 1 0,03 3 040 2 0,1 3 112 3 0,10 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Taulukko 20. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset salmonellatutkimukset siipikarjan tuotantopolven munantuotantoparvista 1995-2008. 30 Kasvattamo Kanala Vuosi Tutkitut parvet 1) parvet parvet (%) Tutkitut parvet 1) parvet parvet (%) 1995 220 1 0,45 2 935 5 0,17 1997 331 1 0,30 4 942 1 0,02 2002 281 0 0 1 883 0 0 2003 175 1 0,57 1 974 0 0 2004 168 0 0 1 967 1 0,05 2005 208 0 0 1 827 1 0,05 2006 203 0 0 1 639 0 0 2007 216 0 0 1880 2 0,11 2008 222 0 0 1915 1 0,05 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 1) Parvet tutkitaan kolme kertaa munintakauden aikana, minkä vuoksi sama parvi voi esiintyä luvussa useamman kerran.
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina 1995-2008 Taulukko 21. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset salmonellatutkimukset lihasiipikarjan tuotantopolven parvista 1995-2008. Vuosi Tutkitut parvet Broilerikasvattamo parvet parvet (%) Tutkitut parvet Kalkkunakasvattamo parvet parvet (%) 1995 2 112 80 3,8 238 0 0 1997 2 951 21 0,7 95 2 2,1 2002 3 157 11 0,3 555 3 0,5 2003 3 287 5 0,2 1 055 6 0,6 2004 3 132 5 0,2 989 1 0,1 2005 3 087 3 0,1 900 1 0,1 2006 3 020 9 0,3 1 026 2 0,2 2007 3 278 8 0,2 711 1 0,1 2008 3 311 3 0,1 466 1 0,2 Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. 31
Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa Taulukko 22. Eräiden eri eläinlajeille yhteisten tautien esiintyminen Suomessa. Eläintauti Pääasialliset kohde-eläimet Zoonoosi* Viimeksi todettu Aujeszkyn tauti (pseudorabies) Sika, märehtijät, koira, kissa* x Bluetongue Märehtijät Ekinokokkoosi E. multilocularis Kettu, supikoira, jyrsijät x E. granulosus Märehtijät, sika, hevonen, koira, susi x 2008 Heartwater Märehtijät Jänisrutto (tularemia) Metsäjänis, rusakko, jyrsijät, linnut x 2008 Karjarutto Märehtijät 1877 Leptospiroosi Nauta, sika, hevonen, koira x 2008 1) Luomistauti (bruselloosi) Märehtijät, sika x 1960 New world screwworm Nisäkkäät Old world screwworm Nisäkkäät Paratuberkuloosi Märehtijät 2007 2) Pernarutto (anthrax) Märehtijät, sika, hevonen x 2008 Q-kuume Märehtijät x 2008 Raivotauti (rabies) Nisäkkäät x 1989 3) Rift valley fever Märehtijät x Salmonellatartunnat Useat eri eläinlajit x 2008 Suu- ja sorkkatauti Sorkkaeläimet 1959 Trikinelloosi Sika, hevonen, karhu, ilves, pienpedot x 2008 Vesikulaarinen stomatiitti Märehtijät, hevonen, sika x West Nile fever Linnut, hevonen x *zoonoosi = tauti voi tarttua eläimistä ihmiseen 1) ei kliinistä tautia 2) eläintarhaeläimellä 3) maahantuodulla koiranpennulla vuonna 2007 32