Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe yhtiökokouksessa 25.3.2004 Herra Ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Fortumin hieno vuosi 2003 oli samalla yhtiön ensimmäisen vaiheen onnistunut päätös. Saavutimme useita tavoitteita, jotka asetimme itsellemme noin kolme vuotta sitten. Strategian perustana on ollut näkemyksemme pohjoismaisen sähkömarkkinan kehityksestä. Tämä näkemys on vahvistunut vuosien varrella, sillä nähtävissä on selkeä siirtyminen ensin kohti alueellisia markkinoita ja sitten kohti yhteistä eurooppalaista sähkömarkkinaa. Tämän EU:n päättämän kehityksen tavoitteena on alan tehokkuuden parantaminen sekä kuluttajien että koko yhteiskunnan hyödyksi. Pohjoismaat ovat jo pitkään olleet tämän kehityksen kärjessä, sillä täällä sähkömarkkinoiden avaaminen alkoi jo 90-luvun alussa. Tänään meillä on varsin hyvin toimiva, yhteinen ja vapaa sähkömarkkina, jossa sähkön pörssihinta määräytyy joka päivä Nord Poolissa, sähköpörssissä. Pörssihinta syntyy kysynnän ja tarjonnan perusteella, satojen ostajien ja myyjien toimesta. Samalla pörssihinta toimii kaiken Pohjoismaissa käytävän kahdenkeskisen sähkökaupan referenssinä. Uskon, että Nord Pool on maailman parhaiten toimiva sähköpörssi. Yhteinen markkina näkyy myös siinä, että kansallisia tuotantomarkkinoita ei enää ole. Nykyään sähkö virtaa vapaasti maasta toiseen. Pohjoismaissa yksittäiset tuotantolaitokset ovat osa suurta yhteistä järjestelmää. Tämän ansiosta tuotantokapasiteetti on tehokkaassa käytössä koko alueella ja olemme hyvin riippuvaisia toinen toisistamme. Kuvassa nähdään esimerkki todellisesta tilanteesta, jolloin suuria määriä sähköä virtaa maiden välillä. Se on jokapäiväistä todellisuutta, mikä on myönteistä. Kilpailu toimii, kun sähkö löytää käyttäjänsä myös yli maan rajojen. Markkinoiden avaaminen johti haluttuun päämäärään: hinnat alenivat selvästi. Pohjoismaissa on pitkään ollut Euroopan alhaisimmat sähkön hinnat. Normaalioloissa näin on edelleen. Vuosi sitten oli poikkeuksellinen tilanne: kuivuudesta johtuen halpaa vesivoimaa oli niukasti saatavilla samalla kun pakkassäät nostivat sähkön kysyntää. Tämän seurauksena hinnat lähtivät nousuun. Markkina kuitenkin osoitti toimivuutensa myös näissä erityisoloissa: kaikkiaan noin 2700 MW koipussissa ollutta kapasiteettia otettiin käyttöön, eikä sähköstä missään vaiheessa ollut pulaa. Usein kuvitellaan, että tavallinen kuluttaja joutuu suoraan kärsimään pörssisähkön äkillisistä hintahuipuista. Näin varsinkaan Suomessa ei ole
2 (7) asian laita. Sähköpörssin ja kuluttajan välissä on myyntiyhtiö, joka kantaa hintavaihteluiden riskit ja vaimentaa niiden vaikutuksia asiakkaille. Tällä tavalla sähkön myyntiyhtiö tarjoaa samankaltaista palvelua kuin pankki asuntolainan ottajalle: voit valita hiukan kalliimman kiinteäkorkoisen lainan tai ottaa riskin ja valita lainan muuttuvalla korolla. Suomalainen sähkönkuluttaja ei halua suurta hintariskiä vaan tahtoo, että sähkölaskun suuruus on ennustettavissa. Siksi hän useimmiten valitsee pitkäaikaisen sähkösopimuksen hitaasti muuttuvalla hinnalla. Tästä hän hyötyi viime talvena. Vaikka pörssisähkön hinta moninkertaistui tammikuussa 2003, yksityiskuluttajan sähkölasku ei silloin muuttunut. Kun tarkastellaan sähkön hinnan kehitystä suhteessa kuluttajahintaindeksiin, nähdään, että sähkön reaalihinta vielä viime vuonna oli alle vuoden 1997 tason. Vuodentakainen poikkeustilanne kuitenkin nosti sähkön hintaa tuntuvasti. Silti olemme edelleen miltei samalla tasolla kuin seitsemän vuotta sitten. Tulee myös pitää mielessä, että kuluttajan maksamassa sähkölaskussa on kaksi muuta osiota itse sähkön lisäksi: siirtomaksut ja verot. Suomessa veron osuus sähkölaskusta on pysynyt melko lailla vakiona viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Puhun varmaan kaikkien suomalaisten puolesta, kun toivon verottajalta malttia sähköön kohdistuvaan verotukseen. Sähkön siirtoyhtiöitä on välillä kritisoitu ylihinnoittelusta. Totuus kuitenkin on, että myös siirtohinnat ovat alentuneet suhteessa yleiseen hintakehitykseen vuodesta 1997 alkaen. Yhteiskuntamme riippuvuus sähköstä kasvaa koko ajan. Siksi siirtohintoja säädellessä on yhtiöille jatkossa turvattava riittävä kannattavuus. Vain siten mahdollistetaan tarvittavat investoinnit, jotka takaavat kaikille tärkeän toimitusvarmuuden. Kuten jo todettiin, Pohjoismaat ovat edelläkävijä sähkömarkkinoiden avautumisessa. Vapauttamisen hyödyt näkyvät selvästi kun tarkastelemme omaa kuluttajahintatasoamme suhteessa Keski-Eurooppaan, jossa markkinat ovat vasta avautumassa. Pohjoismaissa on ollut Euroopan alhaisimmat hinnat. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden avaaminen on siis hyvin pitkälle onnistunut, ja yhteisen markkinan kehittäminen jatkuu. Pallo on nyt viranomaisilla, jotta vapaan markkinan kaikki hyödyt saataisiin kuluttajien ulottuville: Siirtoyhteyksien pullonkauloja olisi poistettava, jotta koko alueen tuotantokoneisto olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Uskon, että tämä parhaiten onnistuu yhteispohjoismaisen kantaverkkoyhtiön kautta. Olisi myös syytä yhtenäistää pelisääntöjä, jotta kaikki toiminta olisi samanvertaista.
3 (7) Tuotantolaitosten omistusta koskevien määräysten tulisi olla samanlaiset kaikissa Pohjoismaissa. Näin kaikki yritykset toimisivat samoin ehdoin. Myös muita määräyksiä pitäisi yhdenmukaistaa vapaan kilpailun edistämiseksi, esimerkiksi sähkönkulutuksen mittausta ja laskutusta koskien. Lisäksi sähköntoimittajan vaihtoa pitäisi helpottaa ja tehdä samankaltaiseksi maasta riippumatta. Näin toimien parannamme edelleen vapaata kilpailua. Olemme luonnollisesti hyvin tyytyväisiä tähänastiseen kehitykseen. Pohjoismainen sähkömarkkina näyttää tietä muulle Euroopalle, ja se tapahtuu kuluttajien eduksi. Samalla kehitys antaa lisäpontta omalle strategiallemme ja tukee valitsemaamme yhteispohjoismaista liiketoimintamallia. Strategiassamme on kolme keskeistä päämäärää: Vuonna 2003 Fortum otti useita edistysaskeleita pohjoismaisen sähkömarkkinan uudistajana. Saimme merkittävän jalansijan Norjasta ostamalla osuuden Hafslundista sekä muutamasta muusta norjalaisesta yhtiöstä. Lisäsimme myös tuntuvasti osuuttamme pietarilaisessa Lenenergossa. Tämän ansiosta meillä on nyt näköalapaikka Venäjän avautuville sähkömarkkinoille. Venäjän sähkömarkkinoiden avaaminen on nimittäin sekä suuri että merkittävä prosessi. Nykyisen sähkömonopolin RAO UESin toiminta ulottuu aina Vladivostokista Pietariin ja yhtiö tuottaa 70 % koko Venäjän sähköstä. Tarkoitus on tämän vuosikymmenen aikana jakaa tämä jättimäinen tuotantotoiminta kymmeneen valtakunnalliseen ja noin 15 alueelliseen tuotantoyhtiöön, joista Pietarin alueella on yksi. Ja siellä on merkittävänä toimijana Lenenergo, joka kooltaan on noin puolet Fortumista. Tästä yhtiöstä me omistamme noin viidenneksen. Olemme ainutlaatuisessa asemassa, sillä Fortum on ainoa ulkomaalainen toimija Venäjän sähkömarkkinoilla. Vaikka sekä Venäjään sinänsä että sen sähkömarkkinoiden avautumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, suhtaudumme luottavaisesti tulevaisuuteen. Sähkömarkkinoiden kehitys näyttää vääjäämättömältä, joskin sen vauhtia on vaikea ennakoida. Siihen liittyy joka tapauksessa erittäin suuria mahdollisuuksia, joihin meillä on kaikki edellytykset tarttua jos niin haluamme. Lisäksi on syytä muistaa, että tämänhetkinen riskimme on hyvin rajallinen: olemme investoineet kaikkiaan vajaat 100 miljoonaa euroa Lenenergoon. Olemme viime vuosina kehittäneet tuotantorakennettamme vähemmän päästöjä aiheuttavaan suuntaan. Päätöksemme osallistua Suomen viidenteen ydinvoimalaan oli tärkeä merkkipaalu tässäkin mielessä. Tämä hanke on pohjoismaiden suurin teollisuusinvestointi, kaikkiaan yli kolme miljardia euroa. Hanke on merkittävä myös siksi, että se on täysin yrityslähtöinen. Valtio ei osallistu siihen
4 (7) taloudellisesti mitenkään, ei tuilla eikä takauksilla. Osallistuvat yritykset kantavat hankkeeseen liittyvät riskit ja siksi vain vahvat yritykset voivat olla mukana. Fortumin mukaan lähtö tapahtui täysin kaupallisin perustein. Myös öljyliiketoimintoja on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Itse asiassa siinä määrin, että ne ovat kohta valmiit toimimaan itsenäisesti. Viime vuoden ehkä merkittävin ratkaisu oli päätös eriyttää öljyliiketoiminnot omaksi yhtiökseen, joka sittemmin on tarkoitus listata Helsingin pörssiin. Työ etenee hyvin ja tarkoitus on saada valmistelut päätökseen loppuvuonna. Listautumisen ajankohta riippuu markkinatilanteesta. Ratkaisu tarkoittaa käytännössä seuraavaa: emo-fortum myy tytäryhtiönsä osakkeita, joista saamansa varat se käyttää toimintansa kehittämiseen. Kun öljy-yhtiön listautuminen aikanaan tapahtuu, syntyy uusi erillinen pörssiyhtiö. Fortum jatkaa pörssiyhtiönä kuten tähänkin asti. Järjestelyn ansiosta Fortum voi keskittyä sähköstrategiaansa ja öljypuoli voi paremmin toteuttaa omaa itsenäistä strategiaa ja hyödyntää markkinoiden kehitystä. Ratkaisu mahdollistaa myös 500 miljoonan euron investoinnin Porvoon jalostamolle, tarkoituksena parantaa jalostamon kilpailukykyä entisestään. Hankkeen avulla voidaan käyttää kilpailukykyistä venäläistä raakaöljyä huipputuotteiden valmistukseen. Kerrankin meillä on hyötyä maantieteellisestä sijainnistamme! Taustalla on nimittäin Venäjän lisääntynyt raakaöljyn vienti Suomenlahtea pitkin länsimarkkinoille. Koiviston uuden sataman kapasiteettia on jo nostettu ja kohta ohitsemme kulkee arviolta yli sata miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa. Olemme sen virran varrella ja voimme saada siitä selvää logistiikkaetua. Omat laivamme voivat tuoda tätä raakaöljyä Porvooseen, jossa tarkoitus on alkaa valmistaa raskaan polttoöljyn sijaan noin miljoona tonnia enemmän rikitöntä dieselpolttoainetta, jonka kysyntä kasvaa Euroopassa. Osaaminen, ajankohta ja sijainti ovat siis kaikki kohdallaan. Porvoon investointihanke kuuluu Suomen suurimpiin teollisuusinvestointeihin ja sen on määrä valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä. Sen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 3000 miestyövuotta ja sillä luodaan noin sata uutta pysyvää työpaikkaa. Viime vuonna jatkoimme aluskantamme uusimista, jotta säiliöalukset parhaalla mahdollisella tavalla palvelisivat omia tarpeitamme Itämeren alueella. Samalla parannamme mahdollisuuksiamme osallistua Venäjän äsken mainittuun nopeasti kasvavaan öljyvientiin Suomenlahtea pitkin.
5 (7) Korkea turvallisuustaso on edelleen merikuljetustemme johtotähti. Olemme saaneet käyttöömme kaksi uutta superjääluokan raakaöljylaivaa, jotka merkittävästi ovat vaikuttaneet Shipping-liiketoimintamme hyvään tulokseen. Fortumilla on Luoteis-Venäjällä yhteisyritys venäläisen Lukoilin kanssa. Etelä- Shapkinon öljykentän tuotanto alkoi kesällä ja Fortumin osuus sen enimmäistuotannosta vastaa noin 10 % omasta tarpeestamme. Suuri haasteemme erittäin kilpaillussa sähkön myynnissä on saavuttaa kilpailijoitamme parempi asema asiakkaiden piirissä. Sähköala on saanut paljon arvostelua osakseen, kun hinnat ovat nousseet, myrskyt ovat aiheuttaneet sähkökatkoja tai huono asiakaspalvelu on koetellut asiakkaita. Suhtaudumme tilanteeseen vakavasti ja nöyrästi. Viime vuoden aikana teimme energiakatselmuksia ja kehitimme edelleen sähkön säästöneuvontaa asiakkaille. Lisäksi tarjosimme joustavampia sähkösopimuksia, selkeytimme laskuamme, jotta siitä tulisi ymmärrettävämpi, perustimme uuden asiakaspalveluyksikön ja tehostimme omia prosessejamme. Jatkoimme ydinliiketoimintaan kuulumattomien omaisuuserien myyntiä. Vuonna 2003 saatiin päätökseen uudelleenjärjestelyt, joiden arvo on ollut kaikkiaan 9 miljardia euroa viime vuosina. Olemme vetäytyneet alueilta, jotka eivät ole toiminnaltaan keskeisiä tai ovat maantieteellisen painopistealueemme ulkopuolella. Tämän ansiosta yhtiörakenteemme on nyt selkeä ja taseemme vahva. Vaikka monet keskeiset markkinatekijät olivat meille viime vuonna suotuisat, hieno tulos saatiin aikaan ennen kaikkea kovalla työllä. Konsernin liikevoitto kasvoi 10 % edellisvuodesta, vaikka vuoden 2002 lukuun sisältyi runsaat 300 miljoonaa euroa kertaluontoisia tuloja. Kun verrataan tulosta ilman kertaluontoisia eriä, on toiminnallisen tuloksen parannus peräti 67 %, melkein 550 miljoonaa euroa parempi kuin 2002. Eräs tärkeä selittäjä on monipuolinen ja joustava sähköntuotanto-rakenteemme. Viime vuoden poikkeusoloissa meillä oli siitä selvää hyötyä kun vesivoiman ollessa niukkaa saatoimme ottaa käyttöön lisää lauhdevoimaa. Merkittävä tekijä oli myös pohjoismaisten liiketoimintojen yhdistäminen, jonka synergiaedut ylittivät tavoitteen. Viime vuonna saavutimme jo 130 miljoonan euron synergiaedut. Myös Öljynjalostuksen hyvä tulos ja Fortum Marketsin tulosparannus vaikuttivat merkittävästi liikevoiton kasvuun.
6 (7) Osakekohtainen tulos jatkoi kasvuaan ja oli 15 % parempi kuin edellisvuonna. Kun verrataan toiminnallista tulosta ilman kertaluontoisia eriä, tulos per osake kasvoi yli 50 %. Vahva kassavirta on Fortumin kaltaiselle pääomavaltaiselle yritykselle tärkeää. Siksi se on meillä erityisen huomion kohteena, mikä näkyy myös tuloksista. Liiketoiminnan kassavirta jatkoi kasvuaan ja oli viime vuonna peräti 1577 miljoonaa euroa. Syystä voidaan sanoa, että hyvä kannattavuutemme sekä vahva kassavirtamme ovat mahdollistaneet yhtiön nyt vireillä olevaa kaksi suurinvestointia, Porvoon suurinvestoinnin ja osallistumisemme viidenteen ydinvoimalaan. Hyvän tuloksen ja vahvan kassavirran ansiosta hallitus esittää 42 eurosentin suuruista osinkoa, Siinä on kasvua 36 % edellisvuoteen verrattuna. Viime vuosina olemme tehneet määrätietoisesti työtä, jotta saavuttaisimme asetetut taloudelliset tavoitteet. Olen hyvin tyytyväinen viime vuoden saavutukseen, kun yhtä lukuun ottamatta pääsimme tavoitteisiimme. Voimme myös todeta, että strategiamme johdonmukainen toteuttaminen on vahvistanut asemaamme Pohjoismaissa. Osakemarkkinat ovat tunnistaneet tämän ja palkinneet työtämme. Myös viime vuonna osakkeemme kurssi jatkoi nousuaan ja oli vuoden vaihteessa noin 30 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Viime päivinä kurssi on enimmäkseen liikkunut 8,5 euron paremmalla puolella. Kun katsomme tästä eteenpäin, on syytä todeta, että yhtiörakenteemme on toimiva ja tuloksentekokykymme hyvä. Olemme valmiina aloittamaan matkamme seuraavan vaiheen. Tänä vuonna panostamme erityisesti seuraaviin asioihin: Muodostettavalle öljy-yhtiölle on annettava hyvät edellytykset. Porvoon suurta investointihanketta viedään voimallisesti eteenpäin, vielä paremman kilpailukyvyn varmistamiseksi. Uuden yhtiön juridinen eriyttäminen on miltei valmis ja yhtiön vetäjä on nimitetty. Uusi konserni tarvitsee luonnollisesti toimivan yhtiörakenteen ja konsernijohdon kaikkine tukifunktioineen. Tämäkin työ on aloitettu. Kaikki valmistelut tähtäävät siihen, että yhtiö on listautumisvalmiudessa vuoden loppua kohti mentäessä. Markkinatilanne sitten ratkaisee oikean ajankohdan. Katsaukseni alussa kuvasin pohjoismaista sähkömarkkinaa. On selvää, että jatkossa näin pääomavaltainen ala ei tule säilymään yhtä hajanaisena. Eiväthän tämän alan taloudelliset lainalaisuudet poikkea muistakaan aloista. Siksi tulemme näkemään lisää yhdistymisiä niin sähkön tuotanto-, siirto- kuin myyntitoiminnassakin.
7 (7) Fortumilla on nyt erittäin hyvät lähtökohdat osallistua aktiivisesti tähän kehitykseen. Koko energia-alaa on leimannut tuotantolähtöisyys, joka juontaa juurensa noin satavuotisesta monopolikaudesta. Nyt toimimme kilpailuilla markkinoilla ja asiakkaat odottavat hyvää vastinetta rahoilleen. Haaste on alalle melkoinen. Fortumissa olemme valmiit tarttumaan siihen, ja ymmärrämme miten paljon muutoksia ja parannuksia se meiltä vaatii. Eräs Fortumin vahvuuksista on laaja asiakaspohja. Sitä haluamme vaalia ja myös kasvattaa. Sen eteen olemme ryhtyneet muuttamaan toimintatapojamme monessakin suhteessa: parannamme ja monipuolistamme asiakaspalvelua, tarjoamme uudentyyppisiä sopimuksia eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan, tulemme edelleen yksinkertaistamaan asiointia kanssamme mm. laskujen osalta, ja suunnittelemme lisää uusia keinoja, joiden avulla asiakas kokee saamansa hyödyn ja palvelutason paranevan. Haluamme yksinkertaisesti tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi ja tiedämme, että se on kovan työn takana. Viime vuonna luotiin perusta tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja työ jatkuu asiakastyytyväisyyden nostamiseksi. Hyvät osakkeenomistajat: Mennyt vuosi on siis ollut Fortumille ja sen omistajille varsin hyvä. Hienot saavutukset eivät ole tulleet itsestään, vaan kovan ja määrätietoisen työn seurauksena. Haluankin tässä yhteydessä kiittää koko Fortumin henkilöstöä hienosta työstä. Samalla haluan lausua parhaat kiitokset monivuotiselle hallituksen puheenjohtajalle, Matti Vuorialle, hänen vankkumattomasta tuestaan ja kaukonäköisyydestään vuosien varrella. Kiitos kuuluu myös teille, arvoisat osakkeenomistajat, luottamuksestanne. Jatkamme työtä sen ansaitsemiseksi tästä eteenkinpäin. Myös kuluva vuosi tulee olemaan työntäyteinen. Suuntamme on selkeä, ja toimintamme määrätietoista. Vaikka viime vuosi meni hyvin, meillä on vieläkin edellytyksiä parantaa toimintaamme. Siihen panostamme tänäkin vuonna kaikilla tärkeillä osa-alueilla. Nykyiset markkinanäkymät, tekemämme hintasuojaukset ja jatkuvat tehostamistoimemme luovat erinomaiset mahdollisuudet hyvälle vuodelle myös 2004. Kiitos.