Jupiterin kuut (1/2)
Jupiterin kuut (2/2)
Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km
Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen rakenne Galileo-luotaimen magneetti- ja painovoimakenttien mittauksista (pinnat: Voyager 1 & 2) kivikuoriset metalliset rauta-nikkeli ytimet (ei Callistolla) Iolla kivikerros ulottuu pintaan asti Europalla ja Ganymedeellä lisäksi nestemäisen/jäätyneen veden kerros (aivan pinnan läheisyydessä vaihtelua) Callisto läpeensä kiveä ja jäätä (pinnan läheisyydessä vaihtelua)
Callisto (1/5)
Callisto (2/5) Voyager 1 Galileo Voyager 2 Galileon resoluutio 4.3 km tumma törmäysjälki vaalea törmäysjälki
suuren mittakaavan piirteitä, 4400 km x 2500 km, res. 10 km Callisto (3/5) alueellisia piirteitä, 440 km x 250 km, res. 1 km piirteitä pienimmässä mittakaavassa, 4.4 km x 2.5 km, res. 29 m paikallisia piirteitä, 44 km x 25 km, res. 0.1 km
Callisto (4/5) luonnollisissa väreissä väärissä väreissä
Callisto (5/5) perustuu Galileon kameran violetin, vihreän ja 1 µm:n suodattimen kuvadataan punainen: : 1 µm/ m/violetti vihreä: vihreä sininen: violetti/1 µm kuvan koko 4800 km x 4800 km resoluutio 14 km
Ganymedes (1/6)
Ganymedes (2/6) vanha törmäys tumma aines jäänteitä törmääjistä
Ganymedes (3/6) Galileo Regio -aluetta, yksi Galileo- luotaimen tutkimuskohteista Ganymedes- kuussa kuvan alue 19 km x 26 km resoluutio 80 m
Ganymedes (4/6)
Ganymedes (5/6) jäävuoria ja laaksoja Ganymedeellä Aurinko valaisee vasemmalta pienimmät piirteet 11 m:n kokoisia oikeanpuoleisessa kuvassa on kirkkautta säätämällä tuotu esiin varjostettuja alueita sironneessa valossa
Ganymedes (6/6) tektonista aktiivisuutta Ganymedeellä alhaalla vanha tumma alue tektonisten halkeamien ja siirrosten muokkaamana (erit.. 18 km:n kraatteri) keskellä nuorempia halkeamia ja siirroksia (tapahtumien ajoitus) kraatteriklusterit törmäysjäänteiden törmäyksiä ylhäällä oleva vyörakenne voi olla tulivuoriperäisen nestemäisen veden tulva siirroslaaksossa
Europa (1/7)
Europa (2/7)
Europa (3/7) kaksi mahdollista mallia sisäiselle rakenteelle: I: pinnan läheisyydessä 100 km:n paksuinen lämpimän jään kerros II: pinnan läheisyydessä 100 km:n paksuinen nestemäisen veden kerros
Europa (4/7) luonnollisissa väreissä väärissä väreissä
Europa (5/7) tummanruskeat alueet kuvaavat kiviainesta, joka on peräisin kuun sisältä ja/tai törmänneistä pienkappaleista kirkkaat napa-alueiden alueiden tasangot on eritelty pinnan jäisten pienhiukkasten koon mukaan: tummansininen: hiukkaset suurikokoisia vaaleansininen: hiukkaset pienikokoisia pitkät tummat viivat ovat halkeamia, jotkut jopa 3000 km:n pituisia eteläisen pallonpuoliskon kraatteri Pwyll halkaisijaltaan 50 km
Europa (6/7) Voyager Galileo NIMS 1.5 µm
Europa (7/7) NIMS kuva veden absorptiovyössä paljastaa koostumuksen vaihtelun Europan pinnalla punainen viittaa kiviaineksen ja jään sekoitukseen, sininen taasen lähes puhtaaseen jäähän Europan kuvassa oleva puolisko on aina poispäin Jupiterista
Io (1/5)
Io (2/5)
Io (3/5) Tvashtar Catena -alue kaksi kuvaa yhdistetty stereovaikutelman luomiseksi tulivuoriperäinen painauma (caldera) ylätasangon ympäröimänä koillisessa tasanko rikkoutunut: neste poistunut kallioisen pinnan alta mikä on aiheuttanut sortumia (engl.. sapping, havaitaan myös Maassa)
Io (4/5)
Io (5/5) Zal Pateran alue, jälleen kaksi kuvaa yhdistetty 120 km:n levyinen vuori tulivuoripainaumasta länteen vuorenkorkeus 1.5 km varjosta mitattuna huom. jälleen sapping
Renkaat ja pienet kuut (1/15) Galileon tavoitteita: Ion radan sisäpuolella kiertävien Thebe, Amalthea,, Metis ja Adrastea -kuiden lähempi tutkimus uusien kuiden etsintä renkaiden alkuperän ja massan määrittäminen
Amalthea (2/15)
Amalthea (3/15) pituus 247 km pyöriminen ja kiertäminen lukkiutuneet kuten Kuulla
Thebe (4/15)
Thebe (5/15) pituus 116 km pyöriminen ja kiertäminen lukkiintuneet
Metis ja Adrastea (6/15) Thebe Amalthea Adrastea Metis
Jupiterin renkaat (7/15)
Jupiterin renkaat (8/15) sisin ja paksuin rengas (halo) loppuu päärenkaaseen ohutta ja kapeaa päärengasta rajaa Adrastea- kuu Metis-kuun kohdalla päärengas himmeämpi päärenkaan hiukkaset peräisin törmäyksistä Adrasteaan ja Metikseen paksumpien ja leveämpien Gossamer-renkaiden renkaiden pienhiukkaset peräisin Thebe ja Amalthea-kuilta (Gossamer = harsomainen, seittimäinen) paksuus johtuu kuiden kaltevista ratatasoista
Renkaat: päärenkaat (9/15)
Renkaat: päärenkaat (10/15) resoluutiot 24 km (yllä( yllä) ) ja 46 km (alla( alla) päärenkaissa kirkkausvaihteluita resonanssien johdosta päärenkaissa mikroniluokan pienhiukkasia, koska etusironta huomattavaa halo erottuu selkeästi pienhiukkaset poistuvat rengastasosta, pienhiukkasten ja magnetosfäärin vuorovaikutus?
Renkaat: päärenkaat (11/15)
Renkaat: päärenkaat (12/15) neljän kuvan mosaiikki, huomaatko näennäisiä epäjohdonmukaisuuksia? pienhiukkasilla erittäin lyhyt elinaika (ihmisen eliniän luokkaa) Aurinkokunnan ikään verrattuna
Renkaat: päärenkaat ja halo (13/15)
Renkaat: Gossamer-renkaat (14/15)
Renkaat (15/15)
Saturnus-järjestelmä ja Cassini/Huygens -luotain
Uranus ja Neptunus