OPISKELIJAEDUSTAJAN OPAS. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajille ja TuKY:n toimijoille

OPISKELIJAEDUSTAJAN OPAS Turun yliopiston kauppakorkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajille ja TuKY:n toimijoille

2 Sisällys 1 ALKUSANAT... 4 Kokemuksia opiskelijaedustamisesta... 5 Opiskelijaedustajan muistilista... 6 2 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTOSSA... 7 2.1 Turun yliopisto organisaationa... 7 2.1.1 Yliopiston hallitus... 7 2.1.2 Rehtori ja vararehtorit... 8 2.1.3 Yliopistokollegio... 9 2.1.4 Kansleri... 9 2.1.5 Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö... 10 2.1.6 Tiedekunnat ja niiden johto... 10 2.1.7 Laitokset... 11 2.1.8 Erillislaitokset... 12 2.1.9 Opintoasiainneuvosto... 13 2.1.10 Muut työryhmät ja toimikunnat... 13 2.2 Yliopiston päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset... 13 3 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSSA... 14 3.1 Turun kauppakorkeakoulu organisaationa... 14 3.1.1 Korkeakoulun johtokunta... 15 3.1.2 TuJa eli Tutkimus ja jatkokoulutustoimikunta... 15 3.1.3 KouKe eli Koulutuksen kehittämistoimikunta... 15 3.1.4 Muut toimikunnat... 16 3.1.5 Päätöksenteko laitos ja oppiainetasolla... 16 3.2 TuKKK:n päätöksentekoa säätelevät säädökset ja määräykset... 17 3.3 TuKKK:n vuosikello... 17 4 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNASSA... 18 4.1 Turun yliopiston ylioppilaskunta organisaationa... 18 4.1.1 Edustajisto... 18 4.1.2 Hallitus... 19 4.1.3 Sihteeristö... 19 4.1.4 Valiokunnat... 19 4.1.5 Johto ja toimikunnat... 20 4.1.6 Alayhdistykset... 20

3 4.2 Ylioppilaskunnan päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset... 20 5 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY:SSÄ21 5.1 TuKY ry organisaationa... 21 5.1.1 Yhdistyksen kokous... 21 5.1.1 Hallitus... 22 5.1.2 Toiminnanjohtaja... 23 5.1.3 Jaostot... 24 5.1.4 Toimikunnat, valiokunnat ja muut ryhmittymät... 24 5.2 Yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt... 24 5.3 TuKY:n vuosikello... 25 6 KOKOUSTEKNIIKKA... 25 6.1 Kokoukseen valmistautuminen... 25 6.2 Kokouksen kulku... 26 6.2.1 Alkutoimet... 26 6.2.2 Ilmoitusasiat... 27 6.2.3 Päätösasiat... 27 6.2.4 Muut asiat... 28 6.2.5 Lopputoimet... 28 6.3 Kokouksen aikana... 29 6.3.1 Tavanomaiset puheenvuorot... 29 6.3.2 Etuoikeutetut puheenvuorot... 30 6.3.3 Äänestykset... 30 6.3.4 Henkilövalinnat eli vaalit... 31 6.4 Kokouksen jälkeen... 32 6.4.1 Pöytäkirja... 32 6.4.2 Päätösten toimeenpano... 32 LÄHTEET... 33 LIITE1 KOULUTUSPOLIITTINEN SANASTO... 34 LIITE 2 ESIMERKKI: KOKOUKSEN ESITYSLISTA... 36 LIITE3 ESIMERKKI: KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA... 37

4 1 ALKUSANAT Tämä opas on uudistettu ja päivitetty versio Laura Telénin Kokoustaito oppaasta vuodelta 2007. Opas on edeltäjänsä lailla suunnattu kaikille Turun kauppakorkeakoulun edunvalvonnassa hyöriville opiskelijoille. Oppaaseen on kerätty perustiedot yliopistoyhdistymisen myötä muuttuneesta toimintaympäristöstä. Yliopisto ja opiskelijaorganisaatio on jaettu neljään kokonaisuuteen: Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ja Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry (TuKY). Ne tekevät yhteistyötä eikä jaottelun tarkoituksena olekaan vetää rajaviivoja, vaan nimenomaan helpottaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tarkoituksena on myös selventää eri päätöksenteko ja muita toimielimiä; sitä, kuka missäkin vaikuttaa mihinkin ja luonnollisesti sitä, missä vaiheessa opiskelijat voivat vaikuttaa asioihin. Lisäksi oppaassa mainitaan lyhyesti yliopiston ja opiskelijajärjestöjen toimintaa säätelevät lait, säädökset, määräykset ja muut sitoumukset. Viimeinen luku käsittelee kokoustekniikkaa. Siitä on hyötyä niin opiskelijaedunvalvonnassa kuin myöhemmin työelämässäkin. Liitteistä löytyy lyhyt koposanasto sekä esimerkit kokouksen esityslistasta ja pöytäkirjasta. Opas toimii SV12 Kokoustekniikka kurssin tenttilukemistona. Tarkemmat tiedot kurssin suoritustavasta suosittelen katsomaan Internetistä suomen kielen ja viestinnän sivuilta. Lopuksi haluan vielä kiittää oppaan päivittämisessä auttaneita henkilöitä, erityisesti suomen kielen ja viestinnän lehtori Riitta Koskimiestä. Toivon tästä oppaasta olevan sinulle hyötyä korkeakoulumaailman hallinnossa. Turussa tammikuussa 2011 Saila Kokkonen TuKY:n koulutuspoliittinen vastaava 2010 PS. Jos oikein innostut opiskelijaedustamisesta ja kaipaat lisälukemista, perehdy tämän oppaan viittauksia tarkemmin TYYn uudistettuun Hallinnon ja edunvalvonnan oppaaseen. Lisäksi yhdistyksen toimintaan voi perehtyä esimerkiksi Seppo Paasolaisen oppaan Osaava yhdistys (Akava 2007) avulla.

5 Kokemuksia opiskelijaedustamisesta Hienoa, että olet päättänyt lähteä edustamaan opiskelijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä siellä missä päätetään. On aina ilo kuulla, että opiskelijat haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa ja valvoa myös kanssaopiskelijoiden etua. Yliopistouudistuksen myötä Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto yhdistyivät ja monet asiat muuttuivat, mm. opintojohtosääntö uudistui ja TuKKK:sta poistuivat laitosten viralliset laitosneuvostot. Vaikuttamisen tasoja tuli lisää, ja virallisten neuvostojen ja johtokuntien rinnalla opiskelijaedustajan työssä kasvoi epävirallisten vaikutuskanavien merkitys. Päätöksentekoelinten kokoukset ovat ainakin näennäisesti vaikuttamisen pääpaikkoja. Opiskelijoilla on usein asioista hyvä kokonaisnäkemys, ja se kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Kokouksissa asioihin on kuitenkin pilkunviilauksia lukuun ottamatta mahdoton saada suurempia muutoksia. Jos haluaa muutoksia tai lisäyksiä, asioihin pitää vaikuttaa valmisteluvaiheessa. Ihmisiin tutustumista ei voi ylikorostaa menestyksekkäässä vaikuttamistyössä. Toimitpa opiskelijaedustajana sitten yliopiston toimielimissä, työryhmissä tai TuKKK:n johtokunnassa, on hyvä tutustua muihin kyseisen toimielimen jäseniin. Hyvät suhteet muihin kokousedustajiin ovat välttämättömyys, ja niitä kannattaa aktiivisesti rakentaa. Voit käydä keskustelemassa asioista muiden jäsenten kanssa vaikka ennen kokousta kahvikupin äärellä. Ota selvää, mitä muut ryhmittymät haluavat ja pyri auttamaan heitä niissä tavoitteissa, jotka eivät ole ristiriidassa opiskelijoiden edun kanssa. Yhteistyö ja yhteydenpito muiden opiskelijaedustajien kanssa auttavat sinua tehtävässäsi ja he ovat tärkein tukesi. Voit aina turvautua myös ylioppilaskunnan hallitukseen ja sihteeristöön tarvitessasi tietoa tai apua muulla tavalla. Hyvänä esimerkkinä suunsa avaamisesta ja yhteistyöstä muiden kanssa on aikaan perustuvan kurssi ilmoittautumisen saaminen opiskelijatietojärjestelmään. Asia oli opiskelijoille tärkeä: TuKY oli asiasta lausunut jo useampaan kertaan ja siitä keskusteltiin pitkään OODI OPSU ohjausryhmässäkin. Keskusteluissa pystyin perustelemaan asian tärkeyttä vielä lisää ja korostamaan tasa arvoisuuspuolta. Saimme tueksemme jo etukäteen myös muita ohjausryhmän jäseniä, jotka ymmärsivät kantamme. Hallopedinä toimiminen on ollut antoisaa ja samalla antanut arvokasta kokemusta niin kokoustekniikasta kuin myös julkisen organisaation hallinnosta ja päätöksenteosta. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja samalla oman osaamisen kartuttaminen. Tsemppiä tulevaan vaikutustyöhösi! Turussa tammikuussa 2011 Ilkka Marja aho TuKKK johtokunnan jäsen 2010 OODI OPSU ohjausryhmän jäsen 2010 TYY hallituksen varapuheenjohtaja 2010 TuKY hallituksen jäsen / Kv vastaava 2008 2009

6 Opiskelijaedustajan muistilista Lähde: TYYn Opas hallintoon ja edunvalvontaan (2010) (mukaillen) 1. Perehdy. Tieto on valtaa: kannattaa tuntea kaikki toimintasi kannalta oleelliset dokumentit. 2. Valmistaudu. Aktiivisuus on tehokkaampaa kuin reaktiivisuus. Lue kokousmateriaalit, myös ne liitteet. Käy tarvittaessa etukäteen valmistelijan luona kysymässä selvennystä. 3. Tiimityöskentely kannattaa. Pidä yhteyttä muihin opiskelijaedustajiin. Tavatkaa ennen kokousta ja käykää läpi kokousasiat. Jakakaa tarvittaessa asioihin perehtymistä ja muuta työtä. Tärkeää on olla yhteydessä varsinkin TuKY:n kopoon, jotta hän on mahdollisimman hyvin perillä kaikesta TuKKK:ssa tapahtuvasta opiskelijaedustamisesta. 4. Myös ainejärjestön ja hallopedien keskinäiset suhteet ovat tärkeitä. 5. Halloped edustaa opiskelijoita, ei vain itseään. Pidä yhteyttä opiskelijatovereihisi, ja keskustele heidän kanssa ajankohtaisista asioista. Kun tietoosi tulee ongelmia, juuri sinun täytyy yhdessä muiden hallopedien ja ainejärjestön kopoilijoiden kanssa keksiä keinot korjata ne. Kun ne on korjattu, älä unohda kertoa asiasta opiskelijatovereillesi. Näin hekin ymmärtävät, että asiat etenevät ja niihin voi todella vaikuttaa. Säännöllinen raportointi kokousten jälkeen muille hallopedeille ja etenkin TuKY:n kopolle on erittäin suotavaa. 6. Kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat välttämättömiä, sillä yliopistolla asiat eivät tapahdu nopeasti. 7. Opiskelijaedustus on lakisääteistä. 8. Halloped ja muut toimielimen jäsenet ovat (muodollisesti) tasavertaisia päätöksentekijöitä. Pidä yhteyttä muihin päätöksentekoelimessä istuviin. Hyvät suhteet ja keskusteluyhteydet auttavat aina. Tärkeissä asioissa kannattaa tiedustella henkilökunnan mielipiteitä ja hakea tukea omilleen jo ennen kokousta. 9. Hallopedin ei kannata tuhlata aikaa keksiäkseen pyörää uudelleen, vaan hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja kysellä edeltäjiltä neuvoa. 10. Käytä TYYn koposihteeriä. Koposihteeri on ylioppilaskunnan palkkalistoilla juuri sinua varten. Kun kokouksessa tulee epäselvyyksiä menettelytavoista tai käsillä olevan asian taustoista, ylivoimaisesti helpoin tapa korvata mutu tuntuma faktoilla on laittaa palkattu henkilö selvittämään ne. Apua voi aina pyytää ja neuvoja kysellä myös TuKY:n hallituksen kopovastaavalta. (Huom! KopoSIHTEERI ja kopovastaava ovat eri henkilöt. Sihteeri on TYYn palkollinen henkilö. Kopovastaava on niin TYYn kuin TuKY:nkin hallituksessa oleva luottamushenkilö. TYYn väki hoitaa koko yliopiston laajuista edunvalvontaa sekä lakisääteiset ylioppilaskunnan velvollisuudet, kun taas TuKY keskittyy TuKKK:n sisäiseen edunvalvontaan tiedekuntajärjestön tapaan.)

7 2 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTOSSA Alla on kuvattu Turun yliopiston tärkeimmät toimielimet pääpiirteittäin. Enemmän tietoa löydät osoitteesta www.utu.fi/faktat/organisaatio/ sekä TYYn Hallinnon ja edunvalvonnan oppaasta (2011). 2.1 Turun yliopisto organisaationa Kuvio 1: Turun yliopiston organisaatio (www.utu.fi/faktat/organisaatio/) 2.1.1 Yliopiston hallitus Yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus, jossa on 7 tai 9 14 jäsentä. Jäsenten lukumäärästä ja jäsenten toimikauden pituudesta päättää yliopistokollegio. Nykyisen hallituksen toimikausi on yliopistoyhdistymisen vuoksi poikkeuksellinen, 10.8.2009 31.12.2013. Hallituksessa tulee olla edustettuina yliopiston 1) professorit, 2) muu opetus ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat. Kustakin edellä mainitusta ryhmästä voi olla jäseniä enintään puolet näistä kolmesta ryhmästä valittavien jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Eri ryhmiin kuuluvien jäsenten lukumäärästä päättää yliopistokollegio. Vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin yliopiston eri ryhmien edustajia, toisin sanoen edustaen monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta. Hallitus valitsee yhden muista kuin yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita edustavista jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen. Hallituksen jäsenenä ei voi olla

yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. Heidän valinnassaan pyritään huomioimaan tiedekuntien ja muiden yksiköiden tasapuolinen edustus, sukupuolten välinen tasapaino ja hallinnollinen kokemus. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen tehtävä on yksi ylioppilaskunnan tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista luottamustehtävistä. Opiskelijajäsenet tekevät jatkuvaa yhteistyötä ylioppilaskunnan hallituksen ja koposihteerin kanssa. Opiskelijaedustajien kausi on kaksivuotinen (kuluva kausi päättyy 31.12.2011). Hallituksella on monia yliopiston strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä, muun muassa: päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista, päättää yliopiston toiminta ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta, laatia tilinpäätös sekä vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille, hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa, hyväksyä yliopistolain mukainen opetusministeriön kanssa tehtävä tulos ja tavoitesopimus yliopiston puolesta, valita rehtori (sekä myös erottaa, jos siihen on perusteltu syy), hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta, päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä, päättää tiedekunta, yksikkö ja laitosrakenteesta sekä valita kansleri. 8 2.1.2 Rehtori ja vararehtorit Yliopistossa on rehtori ja kolme vararehtoria. He muodostavat yliopiston operatiivisen johdon. Rehtorilta ja vararehtoreilta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa ja käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa. Toimikauden pituus on pääsääntöisesti neljä vuotta. Rehtori valitsee vararehtorit hakijoiden joukosta. Turun yliopiston rehtorina toimii tällä hetkellä neljättä kauttaan kulttuurihistorian professori Keijo Virtanen. Hänen toimikautensa päättyy 31.6.2012. Turun yliopiston vararehtoreina toimivat orgaanisen kemian professori Harri Lönnberg (vastuullaan tutkimustoiminta), sisätautiopin professori ja TYKS:n sivutoiminen endokrinologian ylilääkäri Pirjo Nuutila (vastuullaan laatujärjestelmien seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä tutkijakoulutus) sekä tietojärjestelmätieteen professori Tapio Reponen (vastuullaan koulutuksen ja opetuksen kehittäminen sekä yhteiskunta ja

sidosryhmäsuhteiden edistäminen). Vararehtorit avustavat rehtoria tämän toimivaltaan kuuluvissa asioissa sen mukaan kuin rehtori kulloinkin tarkemmin määrää sekä hoitavat tämän tehtäviä tämän ollessa estynyt tai esteellinen. Rehtori muun muassa vastaa hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, nimittää tiedekuntien dekaanin ja kauppakorkeakoulun johtajan sekä päättää muun henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta. Hänellä on myös yliopistossa niin sanottu yleisvaltuus, jonka mukaan hän johtaa yliopiston toimintaa ja päättää niistä yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Rehtori myös edustaa yliopistoa, ja hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa. 9 2.1.3 Yliopistokollegio Yliopistokollegio on yliopiston ylin valitseva elin (vrt. hallitus on ylin päättävä elin). Yliopistokollegioon kuuluu 30 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Tasakolmikannan mukaan jäsenistä 10 edustaa professoreita, 10 muuta opetus ja tutkimushenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä ja 10 opiskelijoita. Toimikaudella 1.4.2010 31.12.2013 yliopistokollegion puheenjohtajana toimii professori Eija Suomela Salmi ja varapuheenjohtajana lehtori Eero Kuparinen. Toimikausi on pääsääntöisesti nelivuotinen, mutta opiskelijoiden toimikausi kaksivuotinen (nykyinen kausi opiskelijoilla päättyy 1.4.2012). Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee myös yliopistokollegion opiskelijajäsenet ainejärjestöjä kuultuaan. Yliopistokollegio päättää yliopiston hallituksen jäsenten lukumäärästä, valitsee muut kuin yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat hallituksen jäsenet sekä päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta. Se valitsee myös yliopiston tilintarkastajat, vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. 2.1.4 Kansleri Hallitus valitsee (ja perustellusta syystä myös erottaa) kanslerin. Kanslerilta vaaditaan ansiokasta toimintaa tieteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Toimikautena 1.8.2010 31.7.2013 Turun yliopiston kanslerina toimii Pekka Puska. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua, toimintaa ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamista. Kansleri päättää dosentin arvon myöntämisestä ja myöntää luvan promootion järjestämiseen. Hän toimii yliopiston sidosryhmäyhteistyötä kehittävän neuvottelukunnan sekä yliopiston eettisen toimikunnan puheenjohtajana. Kanslerilla voi lisäksi olla rehtorin yliopistolain nojalla hänelle siirtämiä tehtäviä. Kanslerin ollessa estynyt tai esteellinen taikka kanslerin tehtävän ollessa avoinna hänen tehtäviään hoitaa rehtori.

10 2.1.5 Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö toimivat hallituksen ja yliopiston johdon yleisinä valmistelu ja toimeenpanoeliminä sekä tuottavat keskitetysti yliopistossa käytettäviä palveluja. Yliopistopalvelut jakautuu palvelujohtajan alaisuudessa toimivaan palveluiden vastuualueeseen (mm. henkilöstöhallinto, kehittäminen ja suunnittelu, kirjasto, opintohallinto) ja talousjohtajan alaisuudessa toimivaan talouden vastuualueeseen (mm. talous, kiinteistö ja tilahallinto, riskienhallinta, lakiasiat). Palvelu ja talousjohtaja sekä viestintäyksikön johtajat vastaavat suoraan rehtorille. Yliopistopalveluihin ja viestintäyksikköön kuuluu se hallinto ja muu tukipalveluhenkilöstö, joka ei kuulu tiedekuntien hallintopalveluyksiköihin, laitoksiin tai yliopiston erillisiin laitoksiin. Opiskelijoiden kannalta merkittävin osa on opintohallinto, jonka alaisuuteen kuuluvat mm. kansainväliset palvelut, ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut sekä opiskelija ja hakijapalvelut. Yliopistopalveluissa toimiva henkilökunta on ylioppilaskunnalle merkittävä yhteistyötaho, sillä opiskelijoille tärkeiden asioiden ajaminen valmisteluvaiheessa on usein paras tapa saada ne läpi. 2.1.6 Tiedekunnat ja niiden johto Turun yliopistossa on seuraavat tiedekunnat: humanistinen tiedekunta matemaattis luonnontieteellinen tiedekunta lääketieteellinen tiedekunta oikeustieteellinen tiedekunta yhteiskuntatieteellinen tiedekunta kasvatustieteiden tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava Turun kauppakorkeakoulu niminen yksikkö. Tiedekunnan hallintoa hoitavat johtokunta ja dekaani (kauppakorkeakoulussa johtaja) sekä yksi tai useampi varadekaani (kauppakorkeakoulussa varajohtaja). Johtokuntaan kuuluu hallituksen päätöksen mukaisesti yhdeksän, 12, 15 tai 18 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnassa tulee olla tasakolmikannan mukaan edustettuna tiedekunnan tai kauppakorkeakoulun 1) professorit, 2) muu opetus ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat, siis yhtä monta jäsentä kustakin edellä mainitusta ryhmästä. Tiedekunnan johtokunnan puheenjohtajana toimii dekaani ja kauppakorkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana kauppakorkeakoulun johtaja. Johtokunnan toimikausi on neljä vuotta, opiskelijajäsenten kuitenkin jälleen kaksi vuotta (opiskelijajäsenten meneillään oleva kausi päättyy 1.4.2012). Opiskelijaedustajat johtokuntiin valitsee TYYn edustajisto ja valintoja täydentää kauden aikana tarvittaessa TYYn hallitus yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa.

Johtokunnan tehtäviä ovat muun muassa: kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, tehdä ehdotukset toiminta ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi talousarvioksi sekä päättää tiedekunnalle myönnettyjen voimavarojen jakamisen suuntaviivoista, hyväksyä opetussuunnitelmat, hyväksyä väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset sekä myöntää väittelyluvat sekä tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja päättää valintaperusteista. Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymiseen sekä väittelyluvan myöntämiseen osallistuvat vain ne johtokunnan jäsenet, joilla on vähintään samantasoinen opintosuoritus. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian dekaanin (kauppakorkeakoulussa johtajan) käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Turun yliopiston hallintokulttuurissa tiedekunnilla ja kauppakorkeakoululla on hyvin itsenäinen asema ja niissä päätetään monista opiskelijoille tärkeistä asioista, joten johtokuntien opiskelijaedustajilla on merkittävä rooli koko yliopiston edunvalvonnassa. Rehtori nimittää dekaanin (johtajan) tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) professorien joukosta johtokuntaa kuultuaan. Dekaani (johtaja) valitsee toimikaudekseen yhden tai useamman varadekaanin (varajohtajan) tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) professorien joukosta rehtoria kuultuaan. Dekaanin (johtajan) tehtävinä ovat muun muassa: johtaa ja valvoa tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) toimintaa, vastata tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) kehittämisestä sekä yliopiston strategian toteutuksesta tiedekunnassa (kauppakorkeakoulussa), vastata tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta, toimia johtokunnan puheenjohtajana sekä hyväksyä uudet opiskelijat. Dekaani (johtaja) voi saattaa johtokunnan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, jonka merkitys tiedekunnalle (kauppakorkeakoululle) on suuri. Dekaani (johtaja) voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin (varajohtajan) käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Dekaanin (johtajan) ollessa estynyt tai esteellinen hänen tehtäviään hoitaa varadekaani (varajohtaja). 11 2.1.7 Laitokset Tiedekunnat ja kauppakorkeakoulu voivat jakaantua yhden tai useamman opetus ja tutkimusalan muodostamiin laitoksiin tai muihin yksiköihin. Laitoksen hallintoa hoitavat sen johtaja sekä yksi tai useampi varajohtaja. Tiedekunnan tai kauppakorkeakoulun esityksestä laitoksessa voi olla laitosneuvosto. Päätöksen tästä

tekee rehtori. Mikäli tiedekunta tai kauppakorkeakoulu ei jakaannu laitoksiin, määrää dekaani (johtaja) oppiaineiden tai muiden yksiköiden vastuuhenkilöt. Mikäli tiedekunnassa tai kauppakorkeakoulussa on laitosten ohella muita yksiköitä, määrää dekaani (johtaja) näiden yksiköiden johtajat tai vastuuhenkilöt. Laitoksen johtajan on oltava laitoksen henkilökuntaan kuuluva ja tohtorin tutkinnon suorittanut. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa vastata laitoksen kehittämisestä sekä yliopiston strategian toteutuksesta laitoksessa, vastata laitoksen tehokkaasta ja tuloksellisesta toiminnasta sekä tehdä esitys opetussuunnitelmiksi, ellei johtokunta toisin päätä. Laitoksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa eteenpäin varajohtajan tai laitosneuvoston käsiteltäväksi. Jos tiedekunnassa tai kauppakorkeakoulussa on laitoksen hallinnon hoitamiseksi laitosneuvosto, siihen kuuluu hallituksen päätöksen mukaan jälleen tasakolmikantaa noudattaen kuusi, yhdeksän tai 12 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Laitosneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Laitosneuvoston toimikausi on neljä vuotta, jälleen kuitenkin opiskelijajäsenten kohdalla kaksi vuotta (kuluva opiskelijajäsenten kausi päättyy 1.4.2012). Opiskelijaedustajat mahdollisiin laitosneuvostoihin valitsee TYYn edustajisto ja valintoja täydentää kauden aikana tarvittaessa TYYn hallitus ainejärjestöjä kuultuaan. Mikäli laitoksella on laitosneuvosto, sen tehtävänä on lausua muun muassa esityksistä toiminta ja taloussuunnitelmaksi, vuotuiseksi talousarvioksi, opetussuunnitelmaksi sekä laitosjohtajan valinnasta. 12 2.1.8 Erillislaitokset Yliopistolla toimii muihin yksiköihin kuulumattomia erillislaitoksia. Erillislaitoksilla ei varsinaisesti ole omia opiskelijoita, vaan ne hoitavat jotakin niille annettua erityistehtävää. Erillislaitokset voivat muun muassa harjoittaa tutkimustoimintaa, antaa opetusta ja hoitaa erilaisia yliopiston tukitoimintoja. Ne mahdollistavat monialaisten tutkimusympäristöjen rakentamisen ja muodostavat tärkeän sillan sekä alueellisen vaikuttavuuden että korkeakouluyhteistyön kannalta. Opiskelijoilla on edustus heille tärkeimpien erillislaitosten johtokunnissa, kuten kielikeskuksessa. Yliopistossa toimii muun muassa seuraavat erillislaitokset (täydellinen lista www.utu.fi/faktat/yhteystiedot/erillislaitokset/index.html): Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) keskus Kielikeskus Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskus Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun tietotekniikan tutkimus ja koulutuskeskus (TUCS)

13 2.1.9 Opintoasiainneuvosto Opintoasiainneuvosto on opiskelijoiden kannalta yksi merkittävimmistä yliopiston tason valmistelevista elimistä. Sen tehtävänä on valmistella koulutusta koskevia asioita hallituksen tai rehtorin päätöksentekoa varten, kuten koulutukseen liittyvien strategisten linjausten valmistelu, niiden toteutumisen seuranta sekä opetuksen ja oppimisen laadun edistäminen ja seuraaminen. Opintoasiainneuvosto seuraa myös opiskelijavalinnoille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa tiedekunnille ohjeita opiskelijavalintojen kehittämisestä. Neuvostolla on myös allaan jaostoja (mm. opiskelun tuki ja opetuksen tuki), mitkä omalta osaltaan valmistelevat opintoasiainneuvoston päätöksentekoa varten opetukseen ja opiskeluun liittyviä asioita. 2.1.10 Muut työryhmät ja toimikunnat Yliopistossa toimii myös erilaisia enemmän tai vähemmän virallisia työryhmiä hallinnon kaikilla tasoilla. Monilla niistä on merkittävä rooli asioiden valmistelussa, joten niissä opiskelijat voivat päästä konkreettisemmin vaikuttamaan kuin lopullisia päätöksiä tekevissä elimissä. Yliopistohallinnon työryhmien opiskelijaedustajia yliopistolle esittää TYYn hallitus. Erilaisten työryhmien nimet vaihtelevat tiedekunnittain, mutta useimmissa on jonkinlainen työryhmä tai toimikunta ainakin tutkintorakenteen kehittämistä, opiskelijavalintaa, kansainvälisiä asioita, laatutyötä, jatkokoulutusta ja taloutta varten. Nämä työryhmät ja toimikunnat valmistelevat asioita varsinaisille päättäville elimille. Laitostasolla on yleensä ainakin opetussuunnitelmatyöryhmä, tai suuremmilla laitoksilla oppiainekohtaisia työryhmiä, jotka valmistelevat kyseisen oppiaineen asioita mahdolliselle laitosneuvostolle tai tiedekunnan johtokunnalle. Epävirallisissa työryhmissä tai toimikunnissa on pääsääntöisesti opiskelijaedustus, jonka tiedekuntajärjestö valitsee. Opiskelijanäkökulmasta tärkeintä on juuri myös tämän epävirallisemman opiskelijaedustuksen varmistaminen. Opiskelijoilla on yliopistolain hengen mukainen oikeus olla mukana kaikessa valmistelutyössä, jota yliopiston hallinnossa tehdään, ja he ovat siinä arvokas lisä. Ilman opiskelijoiden mukanaoloa monia tärkeitä näkemyksiä voi jäädä esittämättä, etenkin opiskelijoille läheisissä asioissa kuten koulutuksen laadussa. 2.2 Yliopiston päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset Yliopiston toimintaa säätelevät valtakunnallisesti yliopistolaki (558/2009) sekä useat eri säädökset. Yliopistolaissa säädetään yliopistojen tehtävistä, hallinnosta, toiminnan rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Vuoden 2010 alusta voimaan astuneen muutoksen pyrkimyksenä on parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Lainmuutoksen myötä yliopistoista tuli

itsenäisiä oikeushenkilöitä, mikä lisää niiden hallinnollista ja taloudellista autonomiaa entiseen valtion tiliviraston asemaan verrattuna. Valtio pääomittaa yliopistot vakavaraisuuden turvaamiseksi. Yliopistoja on Suomessa 16, ja ne ovat joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain alaisia säätiöitä (Aalto yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto). Laki on tuonut myös muutoksen, jonka mukaan valtion virkasuhteet on muutettu yliopiston työsuhteiksi. Opiskelijoihin kohdistuvia merkittäviä muutoksia laissa ei ole, tosin uudistus antaa mahdollisuuden kokeiluna periä lukukausimaksua erillisiin maisteriohjelmiin osallistuvilta EU/ETA maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, kunhan järjestelyyn sisältyy apurahaohjelma. Johtosääntöjen avulla yliopisto pystyy määräämään omalta osaltaan lakeihin ja säädöksiin perustuvaa jokapäiväistä toimintaansa. Johtosäännöistä tärkeimmät ovat Turun yliopiston johtosääntö ja opintojohtosääntö. Yliopiston johtosäännössä säädetään mm. yliopiston organisaatiosta ja johtamisesta sekä toimielimistä ja niiden tehtävistä. Opintojohtosäännössä säädetään TY:n myöntämistä tutkinnoista, opiskelijavalinnasta, opetussuunnitelmista, opintosuorituksista sekä kuulusteluista. Muita johtosääntöjä ovat mm. talous ja vaalijohtosääntö sekä erillislaitosten johtosäännöt. Kaikki johtosäännöt löytyvät osoitteessa https://intra.utu.fi/yleista/saannosto/johtosaannot/index.html. 14 3 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSSA Alla on selvennetty tärkeimpiä Turun kauppakorkeakoulun sisäisiä toimielimiä sekä niiden tehtäviä. Joidenkin toimielinten rakennetta ja tehtäviä on avattu tarkemmin jo kappaleessa 2 Päätöksenteko Turun yliopistossa. TuKKK:n Porin yksikön hallintorakennetta ei tässä oppaassa käsitellä. 3.1 Turun kauppakorkeakoulu organisaationa Kuvio 2: Turun kauppakorkeakoulun organisaatio (intranet.tse.fi)

15 3.1.1 Korkeakoulun johtokunta Johtokunnan tehtävistä on selostettu kohdassa 2.1.6. Tiedekunnat ja niiden johto. Tärkeimmät jokavuotiset opiskelijavaikuttamisen kohteet johtokunnassa ovat opetussuunnitelmat sekä professorien ja muun henkilökunnan rekrytointi. Näiden lisäksi kokouksissa on paljon mm. keskusteluasioita, joissa on hyvä saada opiskelijoiden mielipide tuotua julki. Useasti sitä myös suoraan pyydetään. TY:n opintojohtosäännön mukaan opetussuunnitelman laatimisen tavoitteena on varmistaa sekä tutkinnon sisällön että koulutuksen toteuttamisen laadukkuus ja siinä määritellään mm. opintojen laajuus, suoritustavat, opetusmenetelmät, oppimateriaalit, osaamistavoitteet ja arviointimenetelmät. Oppiaineiden ja laitosten valmistelutyön jälkeen johtokunta hyväksyy opetussuunnitelmat, toukokuun loppuun mennessä. Johtokunnassa tehdään yleensä muutoksia melko vähän, jos ollenkaan, joten myös opiskelijavaikuttaminen kannattaa suunnata alemmille valmistelutasoille. Opetusohjelmat pyritään julkistamaan opetussuunnitelmien yhteydessä, mutta ne on julkaistava viimeistään 15.8. (syyslukukauden osalta) ja 15.12. (kevätlukukauden osalta). Henkilökunnan rekrytoinnista voi lukea tarkemmin TYYn hallinnon ja edunvalvonnan oppaasta. 3.1.2 TuJa eli Tutkimus ja jatkokoulutustoimikunta Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varajohtaja nimittää ja johtaa tutkimus ja jatkokoulutustoimikuntaa (TuJa), joka on laaja alaista tieteellistä pätevyyttä edustava toimielin. TuJan tehtävänä on kehittää yliopiston jatkotutkintokoulutusta ja tutkimustoimintaa. Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaavan varajohtajan tehtävänä on mm. huolehtia Turun kauppakorkeakoulun jatkotutkintokoulutuksesta, hyväksyä jatko opiskelijoiden tutkintorakenteet sekä hyväksyä jatkotutkintoon sisältyvät muualla suoritetut jatko opinnot oppiaineita ja TuJaa kuultuaan. TuJassa ei luonteensa vuoksi ole opiskelijajäseniä. 3.1.3 KouKe eli Koulutuksen kehittämistoimikunta Opinnoista ja opetuksesta vastaava varajohtaja toimii koulutuksen kehittämistoimikunnan (KouKe) puheenjohtajana. Toimikunnan tehtävänä on valmistella opetuksen kehittämiseen liittyviä asioita, joista päättää joko varajohtaja tai johtokunta. KouKessa on kaksi opiskelijajäsentä, ja se onkin yksi parhaista paikoista tuoda opiskelijoiden näkemyksiä esille.

16 3.1.4 Muut toimikunnat Opiskelijavalintatoimikunta valmistelee opiskelijavalintoihin liittyvät asiat korkeampien tahojen, yleensä johtokunnan, päätettäväksi. Tällaisia ovat mm. hakukiintiöt sekä opiskelijavalinnan kriteerit. Julkaisutoiminnasta huolehtii TuKKK:n johtajan kolmivuotiskaudeksi asettama julkaisutoimikunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Toimikunta hyväksyy mm. julkaisusarjoihin otettavat käsikirjoitukset. TuKY:n hallituksen viestintävastaava/tiedottaja on toiminut julkaisutoimikunnan opiskelijajäsenenä. Tutkimuksen arvioinnin toimikunta (TAT) on rehtorin kolmivuotiskaudeksi asettama ryhmä, jossa on edustajia aine ja erillislaitoksista sekä kirjasto tietopalvelusta. Toimikunnan keskeisin tehtävä on korkeakoulun henkilökunnan tieteellisen toiminnan arviointi. Ruokalan asiakastoimikunta seuraa Montun palvelun ja ruuan laatua. Siinä on opiskelijaedustus. 3.1.5 Päätöksenteko laitos ja oppiainetasolla Virallisten laitosneuvostojen lakkauttaminen vuoden 2009 lopussa ja niiden myötä lakannut automaattinen opiskelijaedustus laitostasolla on kasvattanut ainekerhojen roolia ja lisännyt niiden vastuuta ja proaktiivisuuden merkitystä edunvalvonnassa. Oppiaineissa ja laitoksillahan toteutetaan kaikki opiskelijaa suoraan koskeva opetukseen liittyvä toiminta, joten nämä ovat erittäin tärkeitä vaikuttamisen tasoja. Karkeana jakona voi pitää, että ainekerhot hoitavat edunvalvontaa oppiaineisiin, ja TuKY:n hallitus, lähinnä koulutuspoliittinen vastaava, puolestaan hoitaa edunvalvontaa laitostasolla sekä koordinoi koko kauppakorkeakoulun edunvalvontaa. Eräs merkittävä vaikuttamisen kohde ovat opetussuunnitelmat, joita valmistellaan laitoksilla ja oppiaineissa. Joissain aineissa on perustettu laitosneuvostojen työtä jatkamaan puoliviralliset oppiaineneuvostot, joissa on myös opiskelijajäseniä. Myös ainekerhot ja/tai niiden edustajat osallistuvat valmistelutyöhön. Teoriassa opiskelijoiden mielipiteet tulisi huomioida jo opiskelijapalautteenkin kautta, sillä yliopiston opintojohtosäännössä todetaan, että "Koulutuksesta ja opetuksesta kerätään opiskelijoilta säännöllisesti palautetta, ja sitä hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä." Virallisten palautejärjestelmien rinnalla tulisi aina muistaa epäviralliset keskustelut opetushenkilökunnan kanssa. Suurimmalta osin opetushenkilökuntaa kiinnostaa kuulla, mitä opiskelijat ajattelevat opetuksesta ja mitä toiveita heillä on tulevan opetuksen suhteen. Luonnollisesti palautteen on oltava rakentavaa tullakseen huomioiduksi. Kehitysehdotukset pyritään yleisesti ottaen aina toteuttamaan, mutta resurssit määrittelevät uudistuksille aina reunaehdot. Opetussuunnittelua koordinoi opintopäällikkö, joka antaa oppiaineille yleiset ohjeet ja aikataulun opetussuunnitelman laatimisesta. Aikataulu kannattaakin selvittää kunnolla, jotta voi varmistaa pääsevänsä mukaan vielä sellaisessa vaiheessa, jossa oikeasti voi vaikuttaa. Opetuksen suunnittelun prosessia ollaan edelleen aikaistamassa

edeltävän kalenterivuoden loppuun, joten hyvä käytäntö voisi olla, että ainekerhot tapaavat jo loppusyksystä oppiaineet opetussuunnittelu ja palautekokouksessa. 17 3.2 TuKKK:n päätöksentekoa säätelevät säädökset ja määräykset Turun kauppakorkeakoulun päätöksentekoa säätelevät kaikki Turun yliopiston johtosäännöt. Näiden lisäksi, muttei ristiriidassa näiden kanssa, TuKKK voi laatia omia ohjeistuksiaan. Esimerkkinä tästä on TuKKK:n tutkintoja ja opintosuorituksia koskevat määräykset, jotka löytyvät kokonaisuudessaan mm. opinto oppaan takaosasta. 3.3 TuKKK:n vuosikello Kunkin vuoden budjetista sovitaan jo hyvissä ajoin syksyllä. Seuraavan lukuvuoden opetus suunnitellaan kevätlukukauden aikana. Opetustarjontaan liittyvät asiat päätetään varhain. Sen sijaan kunkin opintojakson suoritustapaan, kirjallisuuteen ja sisältöön yms. liittyvät muutokset vasta myöhemmin. Käytänteitä uudistetaan edelleen, joten alla oleva vuosikello saattaa hieman muuttua. Esimerkiksi laitostason budjettineuvottelut saatetaan käydä tietyin reunaehdoin jo ennen yliopistotason neuvotteluja. Opetussuunnitelmat hyväksyy osittain varajohtaja ja osittain johtokunta viim. toukokuussa kesäloma IV per. Lukukausi alkaa I per. III per. Syyslukukauden opetusaikataulu julkaistaan viim. 15.8. II per. Budjettineuvottelut yliopiston tasolla Budjettineuvottelut laitostasolla Opetussuunnittelu alkaa oppiaineissa Kevätlukukauden opetusaikataulu julkaistaan viim. 15.12.

18 4 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTON YLIOPPILAS KUNNASSA Alla on kuvattu Turun yliopiston ylioppilaskunnan tärkeimmät toimielimet, sen päätöksentekoa sekä Turun kauppatieteiden ylioppilaat (TuKY) ry:n roolia TYYn alayhdistyksenä. 4.1 Turun yliopiston ylioppilaskunta organisaationa Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on etu ja palvelujärjestö, jonka jäseniä ovat automaattisesti kaikki Turun yliopiston opiskelijat. TYY on perustettu vuonna 1922, jäseniä sillä on tällä hetkellä noin 15 000 ja toimintaa on Turussa, Porissa ja Raumalla. TYYn toiminnan tarkoituksena on muun muassa edistää jäsentensä hyvinvointia ja opiskelun edellytyksiä, ylläpitää akateemisia perinteitä, osallistua Turun yliopistoyhteisön kehittämiseen ja ajaa jäsentensä etuja opiskeluun liittyen sekä vaikuttaa opiskelijanäkökulmasta alueen ja yhteiskunnan kehitykseen. 4.1.1 Edustajisto Ylioppilaskunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto, jonka toimikausi on kaksi vuotta. TYYn edustajistossa, eli tuttavallisemmin edarissa, on 41 jäsentä, jotka valitaan vaaleilla. Vaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. Seuraavat edustajistovaalit pidetään syksyllä 2011. Edustajisto päättää mm. ylioppilaskunnan budjetista ja toimintasuunnitelmasta, valvoo näiden toteutumista sekä valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin, valiokunnat, Turun ylioppilaslehden päätoimittajan, sekä opiskelijajäsenet yliopiston hallintoon kuten TY:n hallitukseen ja tiedekuntien johtokuntiin. Edustajisto tekee myös ylioppilaskunnan periaatteelliset linjanvedot. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, yleensä Turku salissa (Yo talo A, II krs.). Kokousajat ilmoitetaan TYYn Internet sivuilla, ja kokoukset ovat kaikille ylioppilaskunnan jäsenille avoimia. Jäsenet voivat myös tehdä edustajistolle aloitteita, toimittamalla aloitteensa tiedoksi edustajiston puheenjohtajalle vähintään seitsemän arkipäivää ennen edustajiston kokousta. Edustajistossa TuKY:n edustajistoryhmällä on tällä kaudella ollut kuusi paikka 41:stä, jonka mukaan TuKY onkin yksi suurimmista ryhmistä. Myös edustajiston nykyinen puheenjohtaja on TuKY listalta. Enemmän edustajistoryhmistä voi lukea osoitteesta http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/edustajisto.

19 4.1.2 Hallitus Ylioppilaskunnan hallituksen valitsee edustajisto. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan hallinto ja toimeenpanovaltaa ja sen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus hoitaa ylioppilaskunnan juoksevia asioita sekä vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta. Se myös mm. edustaa ylioppilaskuntaa ulospäin ja valvoo ylioppilaskunnan hallintoa. Hallitus vastaa toiminnastaan edustajistolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä kuusi jäsentä, joilla on kullakin yksi tai useampi sektori, jonka toiminnasta he vastaavat. Näitä toimintasektoreita TYYssa ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka, kansainväliset asiat, alayhdistysasiat, opiskelijakulttuuri, liikuntapolitiikka, yritysyhteistyö, kehitysyhteistyö, ympäristö, tasa arvo, tiedotus ja viestintä sekä kaupunkisuhteet. Hallitus kokoontuu lukukausien aikana noin kerran viikossa ja sen kokousten päätösluettelot ovat luettavissa ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Internet sivuilla. 4.1.3 Sihteeristö Sihteerit ovat ylioppilaskunnan jäsenten käyttöön palkattuja työntekijöitä, joiden tehtäviin kuuluu ennen kaikkea neuvontapalvelujen antaminen, asiantuntijana toimiminen ja ylioppilaskunnan päätöksenteon valmistelu. TYYllä on seitsemän vakituista sihteeriä. Heidän lisäkseen TYYn henkilöstöön kuuluvat myös kirjastonhoitaja sekä Turun ylioppilaslehden työntekijät. Koulutuspoliittinen sihteeri neuvoo opintoihin ja opiskelijan oikeusturvaan liittyvissä asioissa ja mm. karhuaa myöhästyneet tenttitulokset. Sosiaalipoliittinen sihteeri on apuna esimerkiksi toimeentulokysymyksissä. Kansainvälisten asioiden sihteerin toimialaan kuuluvat kaikki kansainvälisyyteen liittyvät asiat kuten vaihtoopiskelu ja vaihto opiskelijat. Järjestö ja tiedotussihteeri puolestaan on vastuussa ylioppilaskunnan viestinnästä ja alayhdistyspalveluista. Taloussihteeri huolehtii nimensä mukaisesti ylioppilaskunnan taloudesta. TYYn kansliassa työskentelee myös toimistosihteeri, ja kaikkien sihteerien esimiehenä toimii pääsihteeri, joka mm. toimii hallituksen ja edustajiston kokousten sihteerinä sekä valvoo koko organisaation toimivuutta. 4.1.4 Valiokunnat TYYssä toimii seitsemän valiokuntaa, jotka ovat yhdyssiteenä jäsenistön ja TYYn toimiston välillä. Valiokuntien toiminta voivat osallistua kaikki TYYn jäsenet, ja niiden kokoukset ovat avoimia. Valiokunnat ovat alayhdistysvaliokunta, edunvalvontavaliokunta, kansainvälisten asioiden valiokunta, kehitysyhteistyövaliokunta, kulttuurivaliokunta, ravintolavaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Niiden toiminnasta voi lukea tarkemmin osoitteesta http://www.tyy.fi/ ylioppilaskunta/valiokunnat.

20 4.1.5 Johto ja toimikunnat TYYssä toimivia johto ja toimikuntia ovat taloustoimikunta, Turun ylioppilaslehden johtokunta, elokuvatoimikunta, keskusvaalilautakunta sekä valintatoimikunta. Ne ovat edustajiston valitsemia toimielimiä, joille edustajisto on delegoinut valvontatehtäviään sekä valmistelu ja päätäntävaltaansa. Niistä lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/johto ja toimikunnat. 4.1.6 Alayhdistykset TYYllä on 130 erilaista alayhdistystä, joista neljä on osakuntia, noin 60 on ainejärjestöjä ja noin 60 harrasteyhdistyksiä. Kaikki alayhdistykset ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, ja niiden asemaa TYYssä säätelee ohjesääntö alayhdistyksistä ja avustuksista. Alayhdistysaseman edellytyksenä on muun muassa, että kyseisen yhdistyksen jäsenten enemmistö on TYYn jäseniä. TYY tarjoaa alayhdistyksille erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, avustuksia, koulutuksia sekä vuokrattavia tiloja ja välineitä. Ennen yliopistojen yhdistymistä TuKY:n oli itsenäinen ylioppilaskunta, ja aineja harrastekerhot olivat TuKY:n alaisia siinä missä jaostotkin. Ylioppilaskuntien yhdistyttyä (lain mukaan yliopistossa voi olla vain yksi ylioppilaskunta), TuKY on TYYn alayhdistys siinä missä TuKKK:n opiskelijoiden muodostamat aine ja harrastekerhotkin. TuKY on tiedekuntajärjestön omaisessa asemassa, ja noin 1500 opiskelijan jäsenmäärällään yksi TYYn suurimmista alayhdistyksistä. Lisää alayhdistyksistä sekä linkit niiden sivuille löytyvät osoitteesta http://www.tyy.fi/alayhdistykset. 4.2 Ylioppilaskunnan päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset Yliopistolaki määrää yliopiston lisäksi myös ylioppilaskunnan toiminnasta ja päätöksenteosta omalla pykälällään (46 ), jonka mukaan ylioppilaskunnan tulee mm. olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Yliopistolain lisäksi ylioppilaskunnan toimintaa säätelevät sen omat säännöt ja ohjesäännöt (http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/asiakirjat/saannot). Toimintaa ohjaavat myös erilaiset strategiat ja ohjelmat (http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/ asiakirjat/strategiat ja ohjelmat).