Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sjomen Nuorisopsykiatrinen Yhdistys ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - la Laukkanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti la Laukkanen SNPY hallitus puheenjohtaja 044 7172994 eila.laukkanen@kuh.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 07.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - SNPY 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset:
10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Liitän loppuun kokonaislausunnon 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset:
13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Avoimet vastaukset: 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja Joku muu, mikä Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Järjestely saattaa tuoda ongelmia 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
Avoimet vastaukset: 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä vastauksia. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Avoimet vastaukset: 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset:
20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? ; kuntien määrän tulisi olla isompi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi ; kuntien määrän tulisi olla pienempi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi mikään edellä olevista, koska 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset:
22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien lukumäärän enemmistöllä Asukasluvun enemmistöllä Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä Jollain muulla tavalla, millä 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
Avoimet vastaukset: 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Esitys ei anna käsitystä mitä se olisi 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen?
Avoimet vastaukset: 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä vastauksia. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
Avoimet vastaukset: 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sotealueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
Avoimet vastaukset: 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Avoimet vastaukset:
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: - Mahdollisesti syntyy alueiden välisiä eroja ajatellen koko valtakuntaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - myös kyseisen erikoisalan asiantuntijoita tulee kuulla 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
Avoimet vastaukset: 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Suomen Nuorisopsykiatrinen yhdistys (SNPY) on moniammatillinen nuorisopsykiatrian erikoisalan asiantuntijajärjestö. Yhdistys edistää nuorten mielenterveyttä mm. kehittämällä nuorten mielenterveyspalvelujen sisältöä ja edistämällä palvelujen laatua ja järjestämällä koulutusta sekä tukemalla tutkimusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisehdotukseen sisältyy pyrkimys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisrakenteen parantamiseen hallinnon, talouden ja laadun näkökohdista. Keskeinen tavoite on kansalaisten yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin, oikea-aikaisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on myös rahoituspohjana turvaaminen. Lakiesityksen tavoitteet ovat myös nuorten mielenterveyspalveluiden näkökulmasta erittäin kannatettavia. SNPY haluaa kiinnittää huomiota erityisesti nuorten tarvitsemien mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämiseen osana kokonaisvaltaista sosiaali- terveyspalvelujen järjestelmää. Epidemiologisten tutkimusten mukaan noin joka neljännellä tai viidennellä nuorella on ainakin yksi
mielenterveyden häiriö, mutta vain vähemmistö nuorista on ollut avun piirissä. Nuorista noin 10 % tarvitsisi psykiatrista hoitoa ja heistä 5 % erikoistason tasoista hoitoa. Psyykkisen ongelman tutkimuksen, asianmukaisen monipuolisen hoidon ja kuntoutuksen viivästyminen altistavat nuoren j itsetuhoisuudelle, väkivaltaisuudelle ja syrjäytymiselle yhteiskunnasta. Nuoren väestön osuus alkavissa työkyvyttömyysjaksoissa on kasvanut 2000-luvulla. Nuorten mielenterveysongelmat ovat siten subjektiivisen kärsimyksen lisäksi myös suuri taloudellinen kysymys. On tärkeää, että hoidon järjestämisvastuu tukee optimaalisia hoitoketjuja ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken. Nuorten mielenterveyden häiriöiden laadukas hoito edellyttää riittävää ja monipuolista tutkimus- hoito ja kuntoutuspalveluvalikkoa sisältäen kasvun ja kehityksen riskien tunnistamisen ja niihin puuttumisen, matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut, moniammatilliset erityistason avohoidon mielenterveyspalvelut ja tarvittavat sairaalahoitopalvelut ja kuntoutuksen. Keskeisiä erikoisalan yhteistyökumppaneita monipuolisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisessä ovat terveydenhoidon lisäksi lastensuojelu, sosiaalitoimi, koulutoimi ja koulutuspalvelut. Nuorten mielenterveyspalvelujen järjestäminen edellyttää eri toimijoiden keskinäistä integraatiota, yhdessä sovittuja hoitoketjuja, koulutusta ja keskinäistä konsultaatiota. Lisäksi tarvitaan osaava henkilökunta. Järjestämisen näkökulmasta riittävän suuret, keskitetyt yksiköt mahdollistavat tämän. Järjestelmän pirstaleisuus tai liian pienet yksiköt vaarantavat monipuolisen palvelun järjestämisen. Riittävän suuret yksiköt eivät poissulje palvelujen viemistä lähelle asiakasta, mutta ne takaavat moniammatillisen osaamisen, palvelun saatavuuden ja laadun. Suuremmat yksiköt saavat myös varmemmin ammattitaitoista henkilöstöä. Poiketen muusta erikoissairaanhoidosta psykiatristen erikoisalojen hoitojaksot ovat usein pitkäkestoisia, ja hoitoketjut edellyttävät laajaa yhteistyötä sekä ulottuvat usealle toimintasektorille. Tämä on tärkeää ottaa huomioon järjestämisvastuuta määrittäessä. Hyvin toimivat, väestövastuulliset hoitoketjut ovat keskeisiä asianmukaisen hoidon järjestämisessä. Nuorisopsykiatrian erityispiirre ovat lisäksi matalan kynnyksen palvelut, jotka sijoittuvat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välimaastoon, ja jotka järjestetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Ne edellyttävät suureen väestöpohjaan perustuvan nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon osallisuutta sekä yksiköiden riittävää väestöpohjaa. Edes keskisuurten kaupunkien perusterveydenhuollon väestö ei ole riittävä hyvin toimivien hoitoketjujen järjestämiselle. SNPY pitää tärkeänä riittäviä taloudellisia resursseja palvelujen järjestämiseen. Riittävän suuret palvelun tuottajat takaavat parhaiten laadun ja palveluiden saatavuuden. Myös valvontaviranomaisten mahdollisuudet todelliseen palvelujen saatavuuden ja laadun valvontaan ovat merkittävät. SNPY:n tarkentava kannanotto lakiesityksen sisältöön Järjestämistä koskevan lakiesityksen mukaan perustason alueen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidosta edellyttää, että alue saa toimintaan sosiaali- ja terveysministeriön luvan. Edellä esitettyihin näkökohtiin perustuen tällaisen luvan ei tulisi koskea nuorisopsykiatriaa, jotta erikoisalan edellyttämät laajat hoitoketjut voidaan järjestää väestön terveyspalvelujen hyvän toimivuuden kannalta asianmukaisesti. Lakiesityksessä järjestämislain voimaanpanosta todetaan, että perustason alueen järjestämisvastuuta erikoissairaanhoidosta koskevaa lupahakemusta käsitellessään ministeriön tulee kuulla erityisvastuualuetta. Kun lupahakemukset koskevat lääketieteen erikoisaloja, olisi asianmukaista, että myös kyseisiä erikoisaloja edustavia asiantuntijajärjestöjä kuultaisiin tässä yhteydessä. Erityisvastuualueiden rooli palveluiden laadun, koordinaation ohjaajana on tärkeä. Tätä osiota ehdotuksessa on kuvattu niukasti. Kuopiossa ja Helsingissä 8.3.2014 SNPY:n hallituksen puolesta la Laukkanen, eila.laukkanen@kuh.fi hallituksen puheenjohtaja Nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri