Tulevaisuuden esteetön raideliikenne

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Yhteenveto pääkaupunkiseudun raideliikenteen käyttäjätutkimuksen tuloksista Hankkeen osaraportti 1/2009 Päivi Aro

2

Sisällys 1. Johdanto 4 2. Käyttäjätutkimuksen menetelmät 4 2.1. Miksi käyttäjätutkimusta tarvitaan? 5 2.2. Keskeiset tutkimuskysymykset 5 2.2 Käyttäjätutkimuksen aikataulu ja kulku 6 3. Yhteenveto keskeisistä kyselytuloksista 8 3.1 Taustatietoja 8 3.2 Raideliikenteen käytön määrät kohderyhmittäin 9 3.3 Syitä raideliikenteen käytön välttämiseen 10 3.4 Esteettömyyttä koskevien ennakkotietojen tarve 13 4. Liikuntaesteiset matkustajat 16 4.1 Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät 16 4.2 Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät 17 4.3 Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät 17 4.4 Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat 24 5. Näkövammaiset matkustajat 30 5.1 Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät 30 5.2 Raideliikenteellä matkustamista vaarantavat tekijät 31 5.3 Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät 36 5.4 Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat 41 6. Kuulovammaiset matkustajat 54 6.1 Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät 54 6.2 Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät 54 6.3 Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät 56 6.4 Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat 58 7. Lopuksi 60

1. Johdanto Tulevaisuuden esteetön raideliikenne hankkeessa kartoitetaan ja tutkitaan julkisen liikenneverkoston ja erityisesti raideliikenteen asemien ja terminaalien käytettävyyden edellytyksiä. Raideliikenteen käytettävyyttä voidaan parantaa kaikkien käyttäjien näkökulmasta. Liikuntarajoitteisia ja aistivammaisia matkustajia palvelevat ratkaisut ovat hyödyllisiä myös muille matkustajille, kuten esimerkiksi iäkkäille sekä lastenvaunujen tai painavien matkatavaroiden kanssa matkustaville henkilöille. Hankkeen tarkoituksena on luoda raideliikenteen pysäkeille, asemille, terminaaleihin sekä niiden ympäristöön uusi käyttäjälähtöinen ratkaisumalli, jota voidaan hyödyntää Länsimetron ja Kehäradan suunnittelutyössä. Tässä osaraportissa esitellään projektin aikana tehdyn käyttäjätutkimuksen tuloksia. Käyttäjätutkimuksen tarkoituksena on antaa selkeä kokonaiskuva pääkaupunkiseudun raideliikenteen toimivuudesta sekä tärkeimmistä kehittämiskohteista erityisesti liikuntaesteisten ja aistivammaisten matkustajien osalta. Osa kehittämistarpeista koskettaa kaikkia tai lähes kaikkia matkustajia. Tuloksia hyödynnetään hankkeessa parhaiden suunnitteluratkaisuiden määrittämistyössä. Haastatteluissa ja havainnointikierroksilla tunnistetut eri käyttäjäryhmien kokemat ongelmat ja puutteet on jaoteltu matkantekoa vaarantaviin, estäviin ja vaikeuttaviin tekijöihin. Myös matkantekoa haittaavia epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavia tekijöitä on kartoitettu ja analysoitu. Tutkimuksen aikana esiin nousseet parhaat ratkaisut on esitetty Tärkeimmät kehittämiskohteet luvuissa. Joihinkin tunnistettuihin ongelmiin ei tällä hetkellä ole olemassa hyvää ratkaisua. Näitä ongelmia ja tarpeita on kuvailtu tarkemmin jatkokehitystoimia varten. Käyttäjätutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Ira Verma ja Johanna Hätönen Soterasta, Hanna-Leena Rissanen, Anna Ruskovaara ja Juha Seppälä Näkövammaisten Keskusliitosta, Harri Leivo Invalidiliitosta ja Jukka Rasa Kuuloliitosta. Käyttäjätutkimuksen organisoi Soteran toimeksiannosta Päivi Aro Pinko Oy:sta. 2. Käyttäjätutkimuksen menetelmät Tutkimuksessa arvioitiin koko matkaketju alkaen matkan suunnittelusta määränpäähän saapumiseen. Matkaketjun esteettömyyttä tarkasteltiin fyysisen ympäristön, matkustusinformaation, palvelujen ja käytäntöjen osalta. Matkaketjun eri osat muodostavat kokonaisuuden ja niiden yhteentoimivuutta tarkasteltiin esteettömyyden näkökulmasta. Raideliikenteen käytettävyyttä arvioitiin yhdessä tutkimukseen osallistuneiden kohderyhmien edustajien kanssa. Tutkimuksessa kerättiin sekä laadullista että määrällistä käyttäjätietoa. Internet-kyselyn kautta saatiin yhteensä 151 vastausta liikuntaesteisiltä ja aistivammaisilta henkilöiltä. Havainnointitutkimuksen yhteydessä haastateltiin yhteensä 22 henkilöä, joista näkövammaisia oli 12, liikuntaesteisiä seitsemän ja kuulovammaisia kolme. Suurin osa haastatelluista osallistui myös havainnointikierroksille, joita tehtiin yhteensä kahdeksan pääkaupunkiseudulla. Havainnointikierroksilla matkustettiin metro-, lähijuna- ja raitioliikenteessä ja arvioitiin asemia, pysäkkejä ja liityntäliikennealueita sekä matkustustiedon saavutettavuutta ja palvelujen toimivuutta. Tutkimukseen osallistuneet oli tavoitettu eri vammaisliittojen kautta. Havainnointitutkimukseen pyydettiin osallistumaan henkilöitä, jotka käyttivät aktiivisesti tai satunnaisesti raideliikennettä. Internet-kyselyn kautta saatiin vastauksia myös henkilöiltä, jotka käyttivät harvoin tai eivät käyttäneet enää lainkaan raideliikennettä. 4

2.1. Miksi käyttäjätutkimusta tarvitaan? Usein ratkaisevat virheet käytettävyyden suhteen tehdään jo tarpeen tai ongelman määrittely vaiheessa. Ilman käyttäjiltä saatua tietoa kehittämistä vaativa asia saatetaan määritellä virheellisesti: oikeaa tarvetta ei tunnisteta tai ongelman laatua ei ymmärretä. Esimerkiksi rakennettua ympäristöä yleensä suunnitellaan visuaalisista lähtökohdista. Näkövammaisten henkilöiden asemilla kohtaamia matkantekoa vaikeuttavia ongelmia ei ole helppoa ymmärtää, koska he havainnoivat ja käyttävät ympäristöä eri tavalla kuin normaalisti näkevät matkustajat. Näkövammaisilta matkustajilta tarvitaan tietoa siitä mitkä asiat he kokevat ongelmallisiksi, ja mitkä seikat vaikuttavat ongelman muodostumiseen. Esteetön matka on kokonaisuus, jossa fyysisen ympäristön, tiedotuksen, käytäntöjen ja palvelun tulee toimia hyvin yhdessä. Matkaa vaikeuttava este voikin olla kahden eri asian yhteensopivuudessa tai -toimivuudessa. Käyttäjät usein tarkastelevat kokonaisuutta eivätkä he aina tiedä mikä taho on vastuussa mistäkin asiasta. Käyttäjiltä saatu tieto joskus kiteyttää lopulta hyvin itsestään selvän ongelman ja tarpeen, joka voi koskea useamman eri tahon vastuualuetta ja jonka ratkaiseminen vaatii näiden tahojen yhteistyötä. Ratkaisuja eri ongelmiin ei voida kuitenkaan suoraan hakea käyttäjiltä, vaikka heiltä tulleita ideoita ja ehdotuksia kannattaa ehdottomasti kuunnella ja tutkia. Käyttäjätietoa tarvitaan juuri ongelman ja tarpeen määrittelyä varten. On hyvä ottaa huomioon, että käyttäjien on helpompi arvioida ja vertailla jo olemassa olevien ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia, kuin osoittaa niitä asioita, jotka puuttuvat kokonaan tai keksiä kokonaan uusi lähestymistapa esillä olevaan ongelmaan. Joitain asioita, kuten valaistusta tai akustiikkaa, on asiaan perehtymättömän vaikeaa arvioida. Käyttäjätutkimukseen osallistunut henkilö ei välttämättä osaa osoittaa ongelman olevan riittämättömässä valaistuksessa tai akustiikassa, vaan voi uskoa ongelman olevan esimerkiksi silmälaseissaan tai kuulolaitteessaan. Asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden tehtävänä on arvioida ja analysoida käyttäjiltä saatua tietoa ja suunnitella ratkaisuja käyttäjätiedon pohjalta määriteltyihin ongelmiin. 2.2. Keskeiset tutkimuskysymykset Käyttäjätutkimuksessa haettiin vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Mitkä tekijät estävät erityisryhmiä käyttämästä julkista raideliikennettä? Mitkä tekijät vaikeuttavat erityisryhmien julkisen raideliikenteen käyttämistä? Minkälaiset tekijät raideliikenteen ympäristöissä aiheuttavat turvattomuutta ja pelkoa erityisryhmissä? Tunnistettujen ongelmallisten tilanteiden ja ratkaisuiden lisäksi myös hyvät suunnitteluratkaisut ja käytännöt nostettiin esiin analysoitaviksi. Hyvät ratkaisut esitellään tärkeimmät kehittämiskohteet osioissa. 5

2.2 Käyttäjätutkimuksen aikataulu ja kulku Käyttäjätutkimus aloitettiin haastattelemalla tutkimukseen osallistuvia henkilöitä huhtikuussa 2009. Havainnointikierrokset toteutettiin touko-kesäkuussa 2009. Internetkysely avattiin kesäkuun lopussa ja vastausaikaa annettiin elokuun 2009 loppuun saakka. Havainnointitutkimus (haastattelut ja kierrokset) noudatti seuraavanlaista kaavaa: 1. Käyttäjähaastatteluissa selvitettiin mm. henkilöiden taustatiedot, heidän useimmiten käyttämänsä kulkuvälineet, asemat ja reitit. Haastattelussa kerättiin henkilöiden kokemuksia raideliikenneympäristöjen ja -palvelujen toimivuudesta sekä heidän näkemyksiään ja ideoitaan tärkeimmistä raideliikenteen kehittämiskohteista. 2. Havainnointikierroksilla osallistujien kanssa tehtiin ennalta määritelty matka, joka dokumentoitiin videoimalla ja valokuvaamalla. Havainnointireitteihin osallistui kerralla 1-4 käyttäjää yleensä samasta käyttäjäryhmästä. Havainnointireitti suunniteltiin haastattelujen perusteella siten, että reitti oli osallistujille osittain entuudestaan tuttu ja reitillä tarkasteltiin haastatteluissa esiin tulleita hyviä ratkaisuja ja ratkaisuja, jotka aiheuttivat ongelmia. Reitillä arvioitin noin 2-4 asemaa/raitiovaunupysäkkiä ja reitti sisälsi ainakin yhden liityntäliikennealueen tarkastelun. 1. Kuva 1. Näkövammaisten havainnointikierroksille osallistuneet henkilöt kulkivat halutessaan osittain opastuksessa siten, että he päättivät itse suunnasta ja vauhdista. Opastava henkilö puuttui kulkuun vain, jos tilanteessa oli törmäämisen, putoamisen tai muun tapaturman mahdollisuus. Näin testattiin suunnistautumista myös osallistujille vierailla asemilla.näkövammainen osallistuja mainitsi kulkiessaan niitä asioita, joita hän havainnoi tilanteessa ja joiden perusteella hän valitsi suunnan. Näin kyettiin arvioimaan vieraammankin aseman opastuksen laatua ja ympäristön hahmotettavuutta. 6

3. Tulokset analysoitiin ja jaettiin matkantekoa vaarantaviin, vaikeuttaviin ja estäviin tekijöihin. Tutkimuksen aikana esiin nousseet hyvät suunnitteluratkaisut esitellään raportissa sen mukaan, mihin tarpeisiin ne ensisijaisesti vastaavat. Videoiden ja kuvamateriaalin avulla havainnointikierroksen aikana käytyihin keskusteluihin sekä tehtyihin havaintoihin on tarvittaessa helppo palata jälkeenpäin työryhmissä. Havainnointikierrosten reiteistä ja kohteista tiedotettiin etukäteen, mutta vasta kierroksen aikana osallistujille annettiin matkustamiseen liittyviä tavoitteita, joiden onnistumista arvioitiin kierrosten aikana. Tavoitteena oli esimerkiksi löytää asemalta tietty kohde, käyttää tiettyä palvelua tai hankkia tietty matkustusinformaatio. Näin testattiin asemaympäristöjen opastusta, matkustusinformaation saavutettavuutta ja rakennetun ympäristön sekä palvelujen esteettömyyttä. Havainnointikierroksilla testattiin erilaisia matkustustilanteita, joissa osallistujat pyrkivät toimimaan itsenäisesti. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat ja päättivät itse halusivatko he kokeilla toimia itsenäisesti uudessa tilanteessa tai kohteessa. Osa liikuntaesteisistä osallistujista testasi havainnointikierroksella ensimmäistä kertaa raitiovaunulla ja lähijunalla matkustamista. Heitä avustettiin tarvittaessa muun muassa raitiovaunuun siirtymisessä sekä kuljettaessa pidempiä etäisyyksiä asemaympäristössä esimerkiksi tiettyä liityntäliikennepysäkkiä haettaessa. 7

3. Yhteenveto keskeisistä kyselytuloksista Internetissä julkaistuun raideliikenteen käytettävyyttä ja saavutettavuutta mittaavaan kyselyyn vastasi yhteensä 151 henkilöä eri kohderyhmistä. Kattavassa kyselyssä selvitettiin muun muassa kuinka paljon liikuntaesteiset ja aistivammaiset käyttävät raideliikennettä ja mitkä ovat yleisimmät syyt raideliikenteen käytön välttämiseen. Luvussa käsitellään oleellisimpia kyselytuloksia kaikkien vastaajien osalta. Eri kohderyhmiä koskevia yksityiskohtaisempia kyselytuloksia käsitellään luvuissa 4, 5 ja 6. 3.1 Taustatietoja Kyselyyn vastasi eniten työikäisiä henkilöitä. Lähes puolet vastaajista oli 41-60 vuotiaita. Naisia kyselyyn vastasi 64 % ja miehiä 36 %. Suurin osa vastaajista ilmoitti asuvansa pääkaupunkiseudulla: Helsingissä 49 %, Espoossa 23%, Vantaalla 25 % ja muualla 4 %. K ys elyyn vas tanneet ikäryhm ittäin 60 % 50 % 48 % 40 % 30 % 33 % 20 % 17 % 10 % 0 % 1 % A lle 18 vuotta 18-40 vuotta 41-60 vuotta 61-75 vuotta 1 % Y li 75 vuotta Kaavio 1. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Kuurojen ja kuuroutuneiden henkilöiden osuus kuulovammaisten vastauksista oli 42 %. Näkövammaisista vastaajista 77 % ilmoitti olevansa heikkonäköisiä ja 23 % sokeita. Internet-kyselyyn vastaaminen on näkövammaisille usein hankalaa ja todennäköisesti tämän vuoksi näkövammaisten vastaajien ryhmä jäi vähän muita ryhmiä pienemmäksi. Näkövammaiset olivat kuitenkin hyvin edustettuina haastatteluissa ja havainnointikierroksilla. in Liikuntaes teis ten, kuulovam m ais ten ja näkövam m ais ten os uus kaikis ta vas tauks is ta (Osa vastaajista kuuluu useampaan kuin yhteen ryhmään) 80 60 58% % 75 tta 1 % Y li 75 vuotta % 40 20 0 Liik untaes teis iä n= 87 32% K uulovam m ais ia n= 49 20% Näkövam m aisia n= 30 Kaavio 2. Vastanneiden määrä kohderyhmittäin. 8

Kyselyyn vastanneista suurin osa ilmoitti käyttävänsä yhtä tai useampaa liikkumisen tai toimimisen apuvälinettä, kuten pyörätuolia (23 %,) sähköpyörätuolia (13 %), kyynärsauvoja (11 %), kävelykeppiä (10 %), sähkömopoa (6 %) tai rollaattoria (5 %). Valkoista keppiä käytti 10 % ja kuulokojetta 18 % vastanneista. 3.2 Raideliikenteen käytön määrät kohderyhmittäin Liikuntaesteiset matkustajat käyttävät raideliikenteen kulkuvälineitä muita ryhmiä vähemmän. Esimerkiksi metroa ei käytä lainkaan 18 %, lähijunaa 25 % ja raitiovaunua 23 % liikuntaesteisistä. Kyselyyn vastanneet näkövammaiset ja kuulovammaiset henkilöt käyttävät aktiivisesti joukkoliikennettä (Kaavio 3). K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: Liikuntaesteisten vastaukset K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: K uinka us ein mliikuntaesteisten atkus tat s euraavilla vastaukset kulkuvälineillä: K uinka Liikuntaesteisten us ein m atkus tat vastaukset s euraavilla kulkuvälineillä: K uinka us ein mliik atkus untaesteisten tat s euraavilla vastauk kulkuvälineillä: set P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a H a rve m m in E n la in ka a n e i va s ta u s ta P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a P ä0 ivittä % in ta i lä h e s 20 p ä ivittä % in Liikuntaesteisten Vä h in 40 tä% ä n kevastaukset rra n viiko60 s s% a Vä h in tä80 ä n % ke rra n ku u s s100 a % H a rve m m in E n la in ka a n e i va s ta u s ta H a rve P äm ivittä m in in ta i lä h e s p ä ivittäe in n la in ka Väah n in tä ä n ke rra n viikoes i sva a s ta u s ta Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a M etrolla 0 H% a rve 13 K uinka 7 20 us % ein 14m atkus40 tat % Es n euraavilla la in ka41 a n kulkuvälineillä: 60 % 80 % e18 i va s ta u s ta 100 7 % 0 % H a rve m m in 20 % Liikuntaesteisten 40 E n % la in kavastaukset a n 60 % e i va80 s ta u% s ta 100 % M etrolla0 0 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % P% ä ivittä 13in ta i lä7h e20 s p% ä ivittä 14 in Vä40 h in% tä ä n ke rra41 n viiko 60 s % s a Vä h in tä80 ä n % ke 18rra n ku u s s7 100 a % Lähijunalla 1 10 15 40 25 8 M etrolla H 13 a rve m m in 7 14 E n la in ka a n 41 e i va s ta u s ta 18 7 Lähijunalla M M etrolla 1 10 13 7 715 14 14 40 41 41 25 18 818 7 R aitiovaunulla 0 % 7 11 20 % 6 40 % 46 60 % 80 % 23 100 7 % Lähijunalla 1 10 15 40 25 8 R aitiovaunulla Lähijunalla 1 10 15 40 25 8 Lähijunalla M etrolla 7 1 13 11 10 7 6 15 14 46 41 23 40 18 25 77 8 R aitiovaunulla 7 11 K uinka 6 us ein m atkus tat s 46 euraavilla kulkuvälineillä: 23 7 R aitiovaunulla 7 11 6 46 23 7 1 10 15 Näkövammaisten 40 vastaukset Lähijunalla 25 8 R aitiovaunulla 7 K11 uinka us6ein m atkus tat s euraavilla 46 kulkuvälineillä: 23 7 0 % 20 % Näkövammaisten 40 % vastaukset 60 % 80 % 100 % R aitiovaunulla 7 K uinka 11 us6ein m atkus tat s euraavilla 46 kulkuvälineillä: 23 7 K uinka us Näkövammaisten ein m atkus tat s euraavilla vastaukset kulkuvälineillä: M etrolla0 % 27 20 % Näkövammaisten 4027 % vastaukset 6013 % 17 80 % 7 10100 % 0 % K20 uinka % us ein m40 atkus % tat s euraavilla 60 % kulkuvälineillä: 80 % 100 % 0 % K uinka 27 20 us % ein mnäk atkus övammaisten 40 tat 27% s euraavilla vastauk kulkuvälineillä: 60 13% set 17 80 % 7 10 100 % Lähijunalla M etrolla 13 30 17 27 3 10 Näkövammaisten vastaukset M etrolla 27 27 13 17 7 10 Lähijunalla M etrolla 0 % 13 27 20 % 30 27 40 % 17 13 60 % 2717 7 80 10 % 100 % R aitiovaunulla 0 % 7 20 23% 40 % 23 60 % 33 80 % 3 10100 % Lähijunalla 13 30 17 27 3 10 R aitiovaunulla Lähijunalla M etrolla 7 13 27 23 30 23 27 17 13 33 27 173 10 M etrolla 27 27 13 17 7 10 7 K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: R aitiovaunulla 7 23 23 33 10 R aitiovaunulla 7 23 Kuulovammaisten 23 vastaukset 33 3 10 Lähijunalla 13 30 30 17 17 27 27 3 10 3 K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: 0 % 20 % Kuulovammaisten 40 % vastaukset 60 % 80 % 100 % R aitiovaunulla 7 R aitiovaunulla K uinka us23 ein m atkus tat 23 K uinka us ein m atkus tat s s euraavilla 23 33 3 10 kulkuvälineillä: 33 3 M etrolla0 % 18 20 % Kuulovammaisten 22 40 % vastaukset 2960 % 80 % 27 0100 4 % M etrolla 0 % 0 % 18 20 % 20 % 22 40 40 % % 2960 60 %% 80 % 27 4 0 100 4 % Lähijunalla K22 uinka us ein m atkus 20 tat s euraavilla 18 kulkuvälineillä: 31 Kuulovammaisten vastaukset K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: Kuulovammaisten vastauk set M etrolla M etrolla 18 1822 22 2220 18 29 29 31 27 4 0 4 R aitiovaunulla Lähijunalla 0 % 12 2014 % 40 29 % 60 % 35 80 % 4 100 6 % Lähijunalla R aitiovaunulla Lähijunalla 0 % 12 22 22 14 20 % 20 20 29 40 % 18 18 60 % 35 31 31 804 4% 6 4 100 % M etrolla 18 22 29 27 0 4 Kaavio 3. Näkövammaiset ja liikuntaesteiset henkilöt suosivat eniten metroa, kuulovammaiset henkilöt R aitiovaunulla M etrolla 12 18 14 22 29 29 35 4 12 14 29 276 35 0 4 matkustivat R aitiovaunulla paljon Lähijunalla sekä metrolla 22 että lähijunalla. 20 Liikuntaesteisten 18 kohderyhmässä 31 lähijuna 4 4 oli vähiten käytetty raideliikenteen kulkuväline. Näkö- ja kuulovammaiset henkilöt käyttivät vähemmän raitiovaunua verrattuna RLähijunalla 12 metroon aitiovaunulla ja lähijunaan. 22 14 2029 18 35 314 6 4 4 10 10 10 7 R aitiovaunulla 12 14 29 35 4 6 9

K äyttäis itkö raideliikennettä enem m än, m ikäli m atkanteko olis i S inulle helpom paa? Vertailu k ohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et 0 10 20 30 40 50 60 K y llä, huom attavas ti enem m än K y llä, jonk in verran V ähän tai en ollenk aan E n os aa s anoa 7 7 11 13 18 32 24 30 31 27 48 47 Kaavio 4. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttäisi joko huomattavasti tai jonkin verran enemmän raideliikennettä, mikäli matkanteko olisi vaivattomampaa. 3.3 Syitä raideliikenteen käytön välttämiseen Raideliikenneympäristöissä kohdataan edelleen paljon esteitä Erityisesti näkövammaiset ja liikuntaesteiset matkustajat kohtaavat edelleen paljon esteitä raideliikenteen ympäristöissä. Näkövammaisten vastauksissa oli selkeä ero verrattuna muihin ryhmiin (kaavio 5). Ympäristöä suunnitellaan yleensä visuaalisista lähtökohdista, jolloin näkövammaisten tarpeita ei osata ottaa riittävästi suunnittelussa huomioon. Hankalia paikkoja näkövammaisille ovat asemien lähiympäristöt, raitiovaunupysäkit, liityntäliikennealueet ja asemien kulkuväylät. Liikuntaesteisille hankalimpia paikkoja ja tilanteita ovat kulkuvälineisiin siirtymiset, asemien lähiympäristöt, hissit ja liukuportaat sekä raitiovaunupysäkit. Kuulovammaiset matkustajat kohtaavat eniten esteitä asemien lipunmyynti- ja palvelupisteissä, kulkuvälineissä, asemien lähiympäristössä ja liityntäliikennealueilla. Eri paikoissa kohdatut esteet voivat liittyä rakennettuun ympäristöön, mutta myös tiedon tai palvelun saatavuuteen (kaavio 6). Kuulutukset sekä poikkeustietojen saavutettavuus aiheuttivat ongelmia kaikille kyselyyn vastanneille, mutta erityisesti aistivammaisille matkustajille. 53 % näkövammaisista myös vastasi jääneensä tiedonpuutteen vuoksi väärällä asemalla pois. Liikuntaesteisille vaikeuksia on tuottanut hissin löytäminen asemaympäristössä sekä asemalle tai laiturille pääseminen hissin ollessa epäkunnossa. Näkövammaisilla matkustajilla on hankaluuksia löytää asemalla oikeaa laituria, pysäkkiä, hissiä tai kulkuvälinettä. Joukkoliikennevälineen vaihtamista vältellään 43 % kaikista vastaajista välttelee raideliikenteen käyttämistä, mikäli matkalla pitää vaihtaa joukkoliikennevälineestä toiseen. Erityisesti liikuntaesteiset (48 %) ja näkövammaiset (33 %) välttelivät vaihtoyhteyksien käyttämistä. Kuulovammaisista matkustajista vaihtoyhteyksien käyttämistä vältteli 12 %. 10

O letko kohdannut m atkus tam is ta vaikeuttavia es teitä s euraavis s a raideliikenteen ym päris töis s ä tai tilanteis s a? Kyllä vastaukset. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et 0 10 20 30 40 50 60 70 80 A s em ien ja laiturien välittöm äs s ä lähiy m päris tös s ä? 33 46 73 A s em ien lähellä olevien vaihtoy htey k s ien py s äk k ialueilla? 31 37 67 A s em arak ennus ten k ulk uväy lillä? 24 32 63 A s em ien lipunm y y nti- tai neuvontapis teis s ä? 28 35 47 A s em an his s eis s ä tai liuk uportais s a? 20 45 60 A s em an W C -tilois s a? 22 38 50 M uiden as em alla s ijaits evien palvelujen tilois s a, es im. k ahvilta, k ios k it, ravintolat? 24 30 47 M etrolaitureilla? 18 22 40 Lähijunien laitureilla? 31 29 53 R aitiovaunupy s äk eillä? 22 44 70 N ous tes s a tai pois tues s a k ulk uvälinees tä(m etro, lähijuna tai raitiovaunu)? 22 50 53 K ulk uvälinees s ä (m etro, lähijuna tai raitiovaunu) m atk us taes s a? 31 35 50 Kaavio 5. Raideliikenneympäristöissä kohdataan usein esteitä. Matkustamista estävä tai vaikeuttava asia voi koskea rakennettua ympäristöä, matkustusinformaation tai palvelun saavutettavuutta. Näkövammaiset kohtaavat muita ryhmiä enemmän esteitä asemaympäristöissä. 11

Vaikeat sääolosuhteet, pimeys ja ruuhkat vähentävät raideliikenteen käyttöä kohderyhmissä Raideliikenteellä matkustamista välteltiin myös hankalissa sääoloissa, kuten kovalla pakkasella ja maanpinnan ollessa jäinen. Myös ruuhka-aikoina ja pimeän tulon jälkeen matkustamista välteltiin. Moni kyselyyn vastanneista käyttää vain entuudestaan tuttuja asemia ja reittejä Näkövammaisista 40 %, liikkumisesteisistä 36 % ja kuulovammaisista 16 % ilmoitti käyttänsä vain entuudestaan tuttuja ja opeteltuja raideliikenteen reittejä. Osalla näkövammaisista matkustajista liikkumistaidon ohjaus on välttämätöntä uusissa ympäristöissä. Muiden kohdalla tulos kertoo siitä, ettei itsenäiseen pärjäämiseen uudella reitillä luoteta. O nko S inulla ollut vaikeuks ia s aada s euraavanlais ta tietoa, opas tus ta tai palvelua pääkaupunkis eudun as em illa, kulkuvälineis s ä tai laiturialueilla? Kyllä vastaukset. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et 0 20 40 60 80 100 A s em alle oli hank ala löy tää puutteellis en opas tuk s en vuok s i 35 47 60 M inulla oli vaik euk s ia löy tää his s iä puutteellis en opas tuk s en vuok s i 24 56 60 M inulla oli vaik euk s ia löy tää as em alla oik eaa laituria 48 47 80 M enin tietäm ättäni väärään k ulk uvälinees een 16 37 47 Jäin väärällä as em alla pois tiedon puutteen vuok s i 17 43 53 M inulla oli vaik euk s ia s aada as em alta tarvits em iani aik ataulutietoja 28 51 60 E n s aanut as em alla k uulutuk s is ta s elvää huonon ak us tiik an tai m elun vuok s i 59 81 80 E n s aanut k ulk uvälinees s ä k uulutuk s is ta s elvää tai k uulutuk s et puuttuivat k ok onaan 54 89 86 S ain k uulutuk s is ta väärää tietoa 14 26 26 E n s aanut as em alla tietoa poik k eus tilantees ta 34 75 73 Kaavio 6. Opastuksen ja matkustusinformaation saavutettavuutta tulee edelleen kehittää. Eniten ongelmia aiheuttivat kuulutusten epäselvyys tai puuttuminen. Poikkeusliikennetiedotukset yleensä kuulutetaan. Lähtölaiturin löytäminen asemalla on erityisen hankalaa näkövammaisille. Liikuntaesteisillä on hankaluuksia löytää asemalla hissiä. 12

Vältätkö raideliikenteen käyttäm is tä s euraavis s a tilanteis s a tai aikoina: Vertailua k ohderyhmittäin % -vastanneista L iiku n ta e s te is e t K u u lo va m m a is e t N ä kö va m m a is e t Mikä li m a tka lla p itä ä va ih ta a jo u kko liike n n e vä lin e e s tä to is e e n 1 2 3 3 48 K o va lla p a kka s e lla 1 6 2 7 53 K u n m a a s s a o n lu n ta ta i jä ä tä 8 2 7 47 P im e ä n tu lo n jä lke e n 2 7 36 4 0 R u u h ka -a iko in a 1 8 2 3 39 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 Kaavio 7. Vaihtoyhteyksiö ja matkustamista hankalissa sääoloissa vältellään. Pelot ja epävarmuudet vaikuttavat raideliikenteen käyttöön Kyselyssä tiedusteltiin asioista, jotka aiheuttavat epävarmuutta tai suoranaista pelkoa raideliikenteellä matkustaessa. Epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavat yleensä ne matkustamiseen liittyvät seikat, joiden toimintaan ei luoteta tai jotka ovat toistuvasti aiheuttaneet ongelmia. Epävarmuus tai pelko voi myös olla raideliikenteen käytön este. 43 % kuulo- ja 40 % näkövammaisista pelkäsi jäävänsä paitsi tärkeää tietoa poikkeustilanteessa. Liikuntaesteisiä vastanneita (39 %) eniten huoletti liikennevälineeseen siirtymisen onnistuminen itsenäisesti. Liikkumisesteiset ja näkövammaiset henkilöt kokivat enemmän pelkoa ja epävarmuutta, kuin kuulovammaiset. Epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavia asioita on käsitelty tarkemmin kohderyhmittäin luvuissa 4, 5 ja 6. 3.4 Esteettömyyttä koskevien ennakkotietojen tarve Esteettömyyttä koskevia tietoja kaivattiin kaikissa kohderyhmissä huomattavasti nykyistä enemmän raideliikennematkan suunnittelua varten. Tietoa kaivattin erityisesti aseman lähellä olevista liityntäliikennealueista 77 %, esteettömyyteen vaikuttavista työmaa- ja remonttialueista 77 % ja poikkeusliikenteestä 75 %. (Kaavio 9) Suurin osa kyselyyn vastanneista hakee tarvitsemiaan aikataulu- ja reittitietoja Internetistä, mm. YTV:n reittioppaasta. Aikatauluja katsottiin myös tavallisista aikatauluvihoista. 23 % vastanneista oli tyytymättömiä aikataulu- ja reittitietojen saatavuuteen. 13

Us ein epävarm uutta tai pelkoa aiheuttavat as iat raideliikenteellä m atkus taes s a. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et 0 10 20 30 40 50 E n pärjääk ään m atk alla its enäis es ti 2 17 28 E k s y n m atk alla tai joudun väärään paik k aan 4 8 13 M y öhäs ty n tapaam is es ta tm s. rak ennetun y m päris tön es teiden vuok s i 4 22 23 M y öhäs ty n tapaam is es ta tm s. aik ataulu- ja reittitietojen puutteen vuok s i 16 14 17 K aadun, k om pas tun tai liuk as tun m atk alla 2 19 23 P utoan tai horjahdan laiturilta 4 12 13 E n pääs ek ään its enäis es ti liik ennevälinees een s is ään tai s ieltä ulos 2 10 39 Jään k ulk uvälineen ovien väliin 2 13 18 E n s aa tarvittaes s a apua m atk an aik ana 6 20 24 Jään paits i tärk eää tietoa poik k eus tilantees s a 12 40 43 A iheutan viivy ty s tä m uille m atk us tajille 6 10 12 V oim ani ehty vät m atk alla 0 0 15 Kaavio 8. Liikuntaesteiset ja näkövammaiset kokivat usein epävarmuutta siitä, pärjäävätkö he matkalla itsenäisesti. Liikennevälineeseen siirtyminen aiheutti eniten epävarmuutta liikuntaesteisten ryhmässä. Matkustusinformaation saatavuus poikkeustilanteessa aiheutti usein epävarmuutta aistivammaisten ryhmässä. Kaaviossa on esitetty kyllä, usein -vastaukset. 14

T arvits is itko ennen raideliikenteellä m atkus tam is ta enem m än alla kuvattuja es teettöm yys tietoja? Kyllä vastauk set. Vertailu k ohderyhmittäin, % L iiku n ta e s te is e t ku u lo va m m a is e t n ä kö va m m a is e t 0 20 40 60 80 100 Tietoa m atalalattia vuorois ta 33 37 74 Tietoa poik k eus liik entees tä 63 82 83 Tietoa as em alaiturien tai py s äk k ien es teettöm y y des tä 43 57 75 Tietoa as em arak ennus ten ja -palvelujen es teettöm y y des tä 49 63 74 Tietoa es teettöm ien s is äänk äy ntien ja reittien s ijainnis ta 40 51 76 Tietoa m ik äli as em an his s it ovat epäk unnos s a 37 80 83 Tietoa ty öm aa- ja rem onttialueis ta, jotk a vaik uttavat es teettöm y y teen 57 83 87 Tietoa as em ien lähellä olevis ta liity ntäliik ennealueis ta (vaihtoy htey det) 67 70 78 Tietoa as em ien erity is - ja vam m ais palveluis ta 30 70 73 Kaavio 9. Erityisryhmiin kuuluvat matkustajat haluaisivat saada enemmän esteettömyyttä koskevia tietoja matkan suunnittelua varten. 15

4. Liikuntaesteiset matkustajat Luvussa käsitellään erityisesti liikuntaesteisiä matkustajia koskevia tutkimustuloksia. Tärkeimmät kehittämiskohteet luvussa määritellään oleellisimmat raideliikenteen saavutettavuutta parantavat kehittämistarpeet ja ideat sekä käyttäjätutkimuksessa esiin nousseet liikuntaesteisiä palvelevat hyvät ratkaisut. Kyselyyn vastasi yhteensä 87 liikuntaesteistä henkilöä, joista suurin osa ilmoitti käyttävänsä apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria liikkumisen ja toimimisen apuna. Haastatteluihin osallistui seitsemän liikuntaesteistä henkilöä, joista neljä osallistui myös havainnointikierroksille. Kaikilla haastatelluilla oli ongelmia jalkojen toimintakyvyssä. Ylävartalon ja käsien toimintakyvyssä ongelmia oli neljällä, lisäksi yksi haastatelluista oli sokea. Kelattavaa pyörätuolia käyttää pääsääntöisesti neljä henkilöä, sähkömopoa kaksi ja sähköpyörätuolia yksi henkilö. Kolme henkilöä kykeni käyttämään itsenäisesti ainakin metroa, neljä haastatelluista tarvitsi aina tai lähes aina avustajaa liikkuessaan julkisilla liikennevälineillä. Puolet haastatelliusta ei ollut uskaltanut kokeilla itsenäisesti lähijunaa ja raitiovaunua, koska olivat epävarmoja matkan onnistumisesta. Kierroksia tehtiin liikuntaesteisten kanssa yhteensä kolme, johon osallistui kolme kelattavan pyörätuolin käyttäjää ja yksi sähkömopon käyttäjä. Lisäksi kuulovammaisten kierrokselle osallistui yksi kyynärsauvoja ja rollaattoria käyttävä kuulovammainen henkilö. Kierroksilla testattiin Myllypuron, Kalasataman, Kampin ja Rautatieaseman metroasemia. Lähijuna-asemista testattiin Pasila, Leppävaara ja Rautatieasema. Korotettuja raitiovaunupysäkkejä testattiin Kampissa (Mannerheimintiellä, Simonkadulla, Fredrikinkadulla) sekä Kauppatorilla (kauppahallin edusta) ja Rautatieasemalla. Liityntäliikennealueita arvioitiin Kampissa, Rautatieasemalla ja Leppävaarassa. 4.1 Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Liikuntaesteisiltä osallistujilta tiedusteltiin mitkä asiat aiheuttavat turvattomuutta, epävarmuutta tai suoranaista pelkoa raideliikenneympäristöissä. Samat kysymykset esitettiin myös Internetkyselyssä, jonka tuloksia esitellään sivulla 14. Haastattelussa epävarmuutta aiheuttavista asioista käytiin keskusteluja. Avustajan kanssa kulkevat henkilöt kokivat vähemmän turvattomuutta kuin itsenäisesti raideliikennettä käyttävät liikuntaesteiset henkilöt. Turvattomuutta ja epävarmuutta aiheuttavat seuraavat asiat: En pääsekään itsenäisesti liikennevälineeseen sisään tai sieltä ulos. Ongelma koskettaa lähinnä raitio- ja lähijunaliikennettä ja johtuu kulkuvälineen sekä laiturialueen väliin jäävästä liian suuresta raosta, joka on hankala ylittää apuvälineen kanssa. Vaikea ja epävarma siirtyminen kulkuvälineeseen mainittiin usein syyksi moneen epävarmuutta aiheuttavaan asiaan: en pärjääkään matkalla itsenäisesti, en ehdi ajoissa perille, en saa apua tarvittaessa tai jään kulkuvälineen ovien väliin. En pärjääkään matkalla itsenäisesti, en saa apua tarvittaessa. Raideliikenteen ympäristöissä on edelleen esteitä, jotka estävät tai vaikeuttavat itsenäistä matkantekoa. Tämän vuoksi esimerkiksi vieraille reiteille lähtemistä saatetaan välttää, koska matkan onnistumiseen ja avun saamiseen tarvittaessa ei luoteta. Uusille reiteille lähtemistä saatetaan jännittää myös avustajan kanssa. Monet sähkökäyttöiset apuvälineet ovat painavia ja avustaminen hankalissa paikoissa on vai- 16

keaa erityisesti, jos avustajana toimiva on itse iäkäs tai heikkovoimainen. Fyysisen ympäristön esteiden lisäksi matkantekoa voi estää epävarma tai vaikea tiedonsaanti esteettömyyteen vaikuttavista asioista. Myöhästyn tapaamisesta tms. rakennetun ympäristön esteiden tai aikataulu- ja reittitietojen puutteen vuoksi. Matalalattiatietojen saamisessa on paljon hankaluuksia sekä ennakkoon että asemalla, jolloin matalalattiavuoroja voi joutua odottamaan pitkäänkin. Matka voi katketa esimerkiksi myös siihen, että asemalla oleva hissi on epäkunnossa ja liikkumisesteinen matkustaja ei ole saanut tästä etukäteen tietoa. Jään kulkuvälineen ovien väliin. Hitaasti ja epävarmasti liikkuvat ovat suuremmassa vaarassa jäädä automaattisesti sulkeutuvien ovien väliin. 4.2 Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Kyselytutkimuksen mukaan jyrkät ja liukkaat luiskat, liukkaat pinnat ja huonosti havaittavat tasoerot aiheuttavat eniten tapaturmia ja vaaratilanteita liikuntaesteisille matkustajille (kaavio 10). Haastatteluihin osallistuneet eivät olleet kohdanneet vakavia vaaratilanteita tai tapaturmia raideliikenteessä, mutta havainnointikierroksella sattui pieni tapaturma lähijunaan siirryttäessä. Sähkökäyttöisen apuvälineen avulla kulkeva voi törmätä muihin matkustajiin, mikäli kulkuvälineeseen siirtyminen on huonosti järjestetty. Havainnointikierroksella 26.5.2009, sattui törmäystilanne lähijunaan siirryttäessä. Odotimme Pasilan asemalla matalalattiavaunun ensimmäisen oven kohdalla konduktööriä laittamaan väliaikaisen luiskan paikalleen. Konduktööri ei ilmaantunut paikalle ja juna oli lähdössä. Kierroksella mukana ollut kelattavan pyörätuolin käyttäjä pääsi avustettuna sisään. Sähkömopon käyttäjää ei voinut avustaa, jolloin hän päätti yrittää itsenäisesti vaunuun sisään. Sähkömopon käyttäjä joutui ylittämään aseman laiturin ja junan välisen railon tavallista kovemmalla vauhdilla, jotta pääsisi railon ylitse. Sisään päästyään hän ei saanut riittävän nopeasti apuvälinettään pysäytettyä, jolloin se osui taaempana eteistilassa seisovaa matkustajaa sääreen. Tilanne oli varsin ikävä ja vaikka onnettomuudelta vältyttiin, siinä olisi voinut käydä pahemminkin. Konduktööriä ei ilmaantunut paikalle auttamaan myöskään vaunusta ulospääsemisessä Rautatieasemalle saavuttaessa. 4.3 Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Yhdeksi suuremmaksi lähijunien ja raitiovaunujen käyttöä estäväksi tekijäksi koettiin vaikea ja epävarma siirtyminen kulkuvälineeseen apuvälineen kanssa. Metrovaunuun sisään ja ulos siirtymisessä ei lmennyt ongelmia. Tutkimukseen osallistuneet liikuntaesteiset kokivat metron varsin esteettömäksi kulkuvälineeksi. He ovat kuitenkin kohdanneet metroasemilla ja niiden lähiympäristöissä erilaisia esteitä. Havainnointikierroksella matkaa vaikeuttivat hankalat risteykset, pitkät etäisyydet, muuttuneet järjestelyt asematiloissa ja vaikeasti saatava tieto matalalattiavuoroista. Kyselytutkimuksessa nousi esiin myös puutteet opastuksessa (kaavio 11). Havainnointikierroksilla kelattavan pyörätuolin käyttäjät ja sähkömopon käyttäjä ei päässyt itsenäisesti sisään matalalattiamalliseen raitiovaunuun. Havainnointikierroksilla testattiin raitiovaunulla matkustamista kolmella eri kierroksella neljän osallistujan kanssa. 26.5 tehdyllä 17

O nko S inulle s attunut viim e vuos ina s euraavia vaaratilanteita tai tapaturm ia pääkaupunkis eudun as em illa tai as em ien lähiym päris tös s ä? Liikuntaesteisten vastaukset % Kyllä, us eas ti Kyllä, kerran tai pari kertaa 0 5 1 0 1 5 2 0 2 5 3 0 3 5 4 0 4 5 Vaarallis en jyrkkä tai liukas luis ka aiheutti ka a tu m is e n ta i va a ra tila n te e n 7 3 2 H o rja h d in ta i ka a d u in, ko s ka ku lku vä ylä o li liu ka s 6 3 1 H orjahdin tai kaaduin, kos ka en havainnut ta s o e ro a ta i p o rta ita 9 2 6 H orjahdin tai kaaduin, kos ka s uojakaide puuttui ta i o li vä ä rin s ijo ite ttu 6 2 2 H o rja h d in ta i ka a d u in liu ku p o rta is s a 0 2 5 Jäin as em alla apuvälineeni kans s a jum iin va ike a ku lku is e e n ko h ta a n 3 2 1 Ylittä e s s ä n i ris te ys tä a s e m a lle p ä ä s tä ks e n i jä in ris teyks es s ä apuvälineen kans s a jum iin tai jo u d u in kä ä n tym ä ä n ta ka is in 0 2 1 H orjahdin tai kaaduin as em alla olevien työ m a a jä rje s te lyje n ta kia 0 1 6 H o rja h d in ta i ka a d u in h u o n o n va la is tu ks e n ta kia 2 1 3 Seis oin tai kuljin huom aam attani vaarallis en lä h e llä la itu rin re u n a a 2 1 0 Kaavio 10. Huonosti toteutettu luiska, liukas kulkuväylä, hankalasti havaittavat tasoerot ja portaat sekä puutteelliset suojakaiteet ovat aiheuttaneet eniten tapaturmia ja vaaratilanteita liikuntaesteisten ryhmässä. kierroksella raitiovaunumatka keskeytyi heti alkuunsa, koska sähkömopon käyttäjä ei päässyt matalalattiaiseen (Variotram) raitiovaunuun itsenäisesti sisään Mannerheimintien Lasipalatsin pysäkiltä. Apuvälineen suuren painon takia auttaminen oli mahdotonta. Samalle kierrokselle osallistunut kelattavan pyörätuolin käyttäjä yritti itsenäisesti sisään vaunuun, mutta jumittui raitiovaunun ja laiturin väliseen rakoon. Avustettuna hän kuitenkin pääsi sisään. Havainnointikierroksilla 3.6 ja 4.6 raitiovaunuun siirryttiin Simonkadun pysäkiltä ja Fredrikinkadun pysäkiltä (Kampin kauppakeskuksen edestä). Kelattavan pyörätuolin käyttäjät eivät kummallakaan havainnointikierroksella uskaltaneet yrittää itsenäisesti sisään raitiovaunuun, koska pysäkin ja vaunun välinen rako vaikutti liian suurelta. Avustettuna siirtyminen kuitenkin onnistui. Tosin 3.6 tehdyllä kierroksella kelattavan pyörätuolin käyttäjän puoliso, joka toimi kierroksella 18

2. 3. Kuvat 2 ja 3. Kelattavan pyörätuolin käyttäjät tarvitsevat avustusta päästäkseen sisään matalalattiamalliseen raitiovaunuun korotetulta pysäkiltä. Rako pysäkin ja kulkuvälineen välillä on edelleen liian suuri. avustajana, oli huolissaan siitä, että pyörätuoli jäisi jumiin laiturin väliseen rakoon eikä hänen voimansa riittäisi pyörätuolin siirtämiseen. Lähiympäristön esteet hankaloittavat asemalle pääsyä. Monen haastatellun kohdalla vähäinen raideliikenteen käyttö johtui aseman tai pysäkin lähialueen esteistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asemalle päästäkseen heidän pitäisi ottaa taksi. Pääkaupungin sisäisissä matkoissa taksimatka kannattaa tällöin ottaa ennemmin suoraan määränpäähän saakka. Haastatteluissa raitiovaunureitin varrella asuva kelattavan pyörätuolin käyttäjä harmitteli, ettei voinut käyttää raitiovaunua itsenäisesti pieniin kauppamatkoihin. Ilmaisia taksimatkoja on käytössä vain rajoitettu määrä ja lyhyen kauppamatkan tekemiseen niitä kuluu kaksi. Raitiovaunujen matalalattiatietoja ei ollut tuolloin saatavilla aikatauluissa ja pysäkille päästäkseen hän joutui ylittämään hankalan risteyksen. Kyselytutkimuksessa 46 % liikuntaesteisistä vastanneista oli kohdannut esteitä asemien lähiympäristössä. Havainnoinnissa todettiin, että konduktöörit eivät aina joko ehdi tai huomaa tulla paikalle auttamaan liikuntaesteistä matkustajaa. Lähijunia testattiin kolmen liikuntaesteisen käyttäjän kanssa 26.5 ja 4.6 tehdyillä kierroksilla, joihin osallistui kaksi kelattavan pyörätuolin käyttäjää sekä yksi sähkömopon käyttäjä. Kelattavan pyörätuolin käyttäjät eivät uskaltaneet kokeilla itsenäisesti siirtymistä laiturilta lähijunaan, koska rako laiturin ja vaunun välillä on liian suuri. Kun paikalle saatiin konduktööri laittamaan väliaikainen luiska vaunun ja laiturin väliin, onnistui itsenäinen siirtyminen ongelmitta. Matalalattiavuorojen aikataulutietojen saatavuudessa on puutteita asemalla sekä hakupalveluissa. Havainnointikierroksilla todettiin, että lähijunien matalalattiatietoja ei saanut asemalla muuta kuin jonottamalla lipunmyyntipisteeseen ja kysymällä virkailijalta. Tietoa matalalattiavuoroista yritettiin saada myös Pasilan asemalla liikuntaesteisille matalammalle sijoitetun infopisteen kautta. Infopisteestä pääsi mm. VR:n Internet sivuille. Tulostettavia pdf muodossa olevia aikatauluja, joissa on tiedot matalalattiavuoroista, ei kuitenkaan saanut infopisteessä avattua. Matalalattiavuorojen tietoja ei saa tavallisen hakutoiminnon kautta. Kyselytutkimuksessa 37 % 19

4. 5. Kuva 4 ja 5. Siirreltävän luiskan avulla matalalattiamalliseen lähijunaan pääsee esteittä sisään myös pyörätuolin käyttäjät. Luiskan laittaa paikalleen konduktööri. Luiska on sijoitettu eteistilan lukolliseen kaappiin. liikuntaesteisistä on joutunut odottamaan kohtuuttoman kauan matalalattiavaunua tiedon puutteen vuoksi. 28 % ilmoitti vaikeuksista saada asemalta tarvittavia aikataulutietoja. Esteetön sisäänkäynti sijaitsee vaikeakulkuisen risteyksen toisella puolella. Mikäli esteettömiä sisäänkäyntejä on vain yksi, voi esteeksi muodostua vaikeakulkuinen risteys, jota liikuntaesteinen ei uskalla itsenäisesti lähteä ylittämään. Pitkät etäisyydet ja puutteellinen opastus vaikeuttavat hitaasti liikkuvan matkantekoa. Hitaasti ja epävarmasti liikkuville pitkät etäisyydet ja puutteet opastuksessa, erityisesti esteettömille reiteille opastamisessa, vaikeuttavat tai estävät raideliikenteellä matkustamista. Entuudestaan vieraalla asemalla hissiä lähdetään usein etsimään matkustajavirran mukana, joka vie yleensä 6. Kuva 6. Pasilan asemalla on pyörätuolin käyttäjille sijoitettu infopiste, jossa on yhteys HKL:n, YTV:n ja VR:n Internet-sivuille. Infopisteen kautta ei kuitenkaan saa lähijunien matalalattiavuorojen aikataulutietoja. 20