Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1
Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis on parempaa? Tarkastellaan kolmen väittämän oikeellisuutta ilmastonmuutoksen näkökulmasta: 1. Kaupungit aiheuttavat pienemmän ympäristökuorman kuin maaseutualueet 2. Tiiveys on tärkeä indikaattori kestävälle aluekehittämiselle 3. Matalaenergiarakentamisen pitäisi olla tärkeä osa kestävän aluekehittämisen strategioita
Tuotannon vai kulutuksen näkökulmasta? Päästöt syntyvät tuotannosta, mutta Kysyntä, eli kulutus, ohjaa tuotantoa Pienentääkö tehtaan sulkeminen ja tuotannon siirtäminen Kiinaan lähtöalueen asukkaiden hiilijalanjälkiä? Kaupungit kulutuskeskuksina saattavat helposti näyttäytyä ansioitaan kestävämpinä yhdyskuntina Valtaosa kaikesta maaseudulla ja esikaupunkialueilla tapahtuvasta tuotannosta kulutetaan kaupungeissa
Helsinki on Suomen mittakaavassa erinomainen esimerkki kulutuskeskuksesta, jossa tuotantoa on suhteellisen vähän Helsingin kaupungin ympäristöraportoinnin mukainen keskimääräisen helsinkiläisen hiilijalanjälki
Helsinki on Suomen mittakaavassa erinomainen esimerkki kulutuskeskuksesta, jossa tuotantoa on suhteellisen vähän Keskimääräisen helsinkiläisen hiilijalanjälki kulutusperusteisesti laskettuna (Heinonen&Junnila) Helsingin kaupungin ympäristöraportoinnin mukainen keskimääräisen helsinkiläisen hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki Suomessa keskimäärin: 60% asumisesta ja liikkumisesta, 40% muusta kulutuksesta
t CO2e Keskimääräisen asukkaan hiilijalanjälki Suomessa 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Ulkomaanmatkat Palvelut Tavarat Liikkuminen Asuminen 0,0 Suomi 0
t CO2e Keskimääräisen asukkaan hiilijalanjälki Suomessa, Espoossa 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Ulkomaanmatkat Palvelut Tavarat Liikkuminen Asuminen 0,0 Suomi Espoo 0
t CO2e Keskimääräisen asukkaan hiilijalanjälki Suomessa, Espoossa ja Helsingissä 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Ulkomaanmatkat Palvelut Tavarat Liikkuminen Asuminen 0,0 Suomi Espoo Helsinki 0
t CO2e Tulo- ja kulutustasot ratkaisevat, mutta aluerakennekin vaikuttaa 20,0 25 000 Ulkomaanmatkat 16,0 20 000 Palvelut 12,0 15 000 Tavarat 8,0 10 000 Liikkuminen Asuminen 4,0 5 000 Kulutusmenot 0,0 Suomi Espoo Helsinki 0 Nettotulot
Maaseutu vs. kaupunkialueet: vain liikenteen päästöt seuraavat tiiveyttä
Yksi merkittävä selitys on varsin kiintoisa yksityiskohta asukaskohtaisesta energiankulutuksesta Suomessa
Tampere suhteessa lähiseutuihin: jonkinlainen yhteys päästöjen ja tiiveyden välillä suhteessa kaikkein maaseutumaisimpiin kuntiin
Matalaenergiarakentamisessa vastaus? Pitkällä aikavälillä voi olla merkittävää, mutta rakentamisvaiheen vaikutusta ei ymmärretä oikein lyhyellä aikavälillä ENERGIA RAKENTAMINEN
t CO2e t CO2e Rakentamisen hiilipiikki siirtää energiatehokkuuden hyödyt jopa 50 vuoden päähän 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Vuodet Matalahiilialueen asukkaan vuosipäästöt Espoon keskimääräisen asukkaan vuosipäästöt Espoon keskimääräisen asukkaan kumulatiiviset päästöt Matalahiilialueen asukkaan kumulatiiviset päästöt 400 350 300 250 200 150 100 50 0
t CO2e Ratkaisuja: ei rakenneta, rakentamisen päästöihin huomio, lisää energiatehokkuutta 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Vuodet Peruskorjattu Nykytaso Matalaenergia 50 Passiivitalo 15 Keskim. rakennuskanta
Tilanne on synkeä mutta ei lohduton Keinoja alentaa päästöjä: Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen Matalahiiliset rakennusmateriaalit Korkea energiatehokkuus Energiantuotannon päästöt Liikenneratkaisut Saavutetaanko näillä 50 tai 80 % vähennyksiä? Tuskin, myös globaalilla tasolla on tapahduttava paljon!
Esimerkki matalahiilisen energiantuotannon vaikutuksesta
Kiitos! jukka.heinonen@aalto.fi