Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

Samankaltaiset tiedostot
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

NATURA VERKOSTO

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Asiakirjayhdistelmä 2016

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Soidensuojelu Suomessa

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Visioita ja näkemyksiä puistometsien virkistyskäytöstä

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä Jouni Taivainen

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 512. Syötteen kansallispuistosta

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Monimuotoisuuden suojelu

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Kuva: Seppo Tuominen

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Metsähallitus jatkuvassa muutoksessa. Lapin 55. Metsätalouspäivät Jussi Kumpula

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Metsien suojelu

Valtion metsänomistus yhteiskunnan kannalta. Levi Jussi Kumpula

Metsien suojelu

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Syötteen kansallispuiston järjestyssäännöstä.

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Suometsäerämaa Life -

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

TERVEYTTÄ LUONNOSTA Hoivaa ja voimaa hämäläisestä luonnosta Green Care seminaaripäivä Titta Jylhänkangas Metsähallitus/Hämeen luontokeskus

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

3712/623/2007 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS. Olvassuon luonnonpuistoa. järjestyssäännöstä. Päätöksen voimassaoloaika: 5.10.

Transkriptio:

NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO ROVANIEMEN ALUEEN LUONTOKOHTEITA Erämaan rauhaa suon tuoksua kurjen huutoa maiseman lumoa nokipannun makuisia kahveja...

I LUONTOKANSION JOHDANTO LUONTOKANSIO KOULUILLE, YRITTÄJILLE JA LUONTOMATKAILIJOILLE Tämä luontokansio sisältää tietoa Metsähallituksen tarjoamista Rovaniemen alueen retkeilymahdollisuuksista. Kansion tavoitteena on lisätä oppilaitosten, yritysten ja muiden retkeilystä kiinnostuneiden tahojen tietoisuutta alueen retkeilymahdollisuuksista ja luonnosta. Kansio sisältää tietoa Metsähallituksen Rovaniemen alueen retkeilykohteista, niiden luonnosta ja kulttuurista. Mukana on hyödyllistä yleistietoa Suomen luonnon suojelusta ja suojelualueista sekä ympäristöystävällisestä retkeilystä. Retkivinkkien ja reittiselostusten toivotaan toimivan innoituksen lähteenä ja apuna retkien suunnittelussa. Kansio sopii koulujen ja oppilaitosten luonto-opetuksen ja luontoretkipäivien suunnittelun tueksi. Kansio sisältää tuhdin tietopaketin lisäksi eri aihepiireihin liittyviä oppimistehtäviä, joiden vaativuustasoa, tehtävätyyppejä ja vuodenaikaan sidonnaisuutta on kuvattu kunkin tehtävän yhteyteen liitetyin symbolein. Myös päiväkoti-ikäisten luontopäivän toteutukseen kansiosta saa vinkkejä. Osa tehtävistä on perinteisiä, osassa korostuu tutkijan ja luonnontarkkailijan rooli, osa on elämyksellisiä aistihavaintoihin pohjautuvia tehtäviä. Tehtäviä voi vapaasti kopioida. Näin kansion toivotaan palvelevan eri tahoja, joilla kaikilla on yksi yhteinen tavoite: kestävän kehityksen toteutuminen. Opastusaineistojen avulla halutaan parantaa luontoretkikohteiden saavutettavuutta, lisätä retkeilyn turvallisuutta sekä edistää luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelua. Tavoitteena on syventää kävijöiden luontoja kulttuurielämyksiä sekä tarjota aineksia ympäristövastuulliseen ja aktiiviseen elämäntapaan. Kansion avulla ihmisiä halutaan kannustaa liikkeelle luontoon, puhtaaseen ulkoilmaan hankkimaan hyvää oloa suomalaisesta metsä- ja suoluonnosta. TEHTÄVÄSYMBOLIT Luokka-asteet J = päiväkoti, esikoulu P = peruskoulun 1-6 luokat = peruskoulun 7-9 luokat Tehtävätyypit P = maastotehtävä. = luokassa toteutettava tehtävä

METSÄHALLITUS HOITAA, KÄYTTÄÄ JA SUOJELEE Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa valtaosaa maamme suojelualueista, hallitsee valtion metsiä ja vesialueita sekä toimittaa puuta metsäteollisuudelle. Metsähallituksella on liiketoimintaa, johon kuuluvat metsätalous, tontti- ja maa-aineskauppa, Villin Pohjolan matkailupalvelut sekä siemen- ja taimituotanto. Metsähallituksella on myös yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka rahoitetaan valtion budjettivaroin. Näistä tärkeimmät ovat luonnonsuojelu ja maksuttomat retkeilypalvelut. Metsähallitus hallinnoi 12,4 miljoonaa hehtaaria, josta noin 9 milj. ha on maata ja loput 3,4 milj. ha vettä. Maa-alasta runsas 3,5 milj. hehtaaria on talousmetsää ja loput luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita, talousmetsien kitu- ja joutomaata ym. Metsähallituksen retkeilyalueita ja toimintoja kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristöä, kulttuuria ja sosiaalisia arvoja kunnioittaen. Yhteystiedot Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke Palvelupiste Etiäinen Ounasjoentie 6 96200 Rovaniemi Puhelin 0205 64 7820 Asiakaspalvelupisteiden esittelyt ja yhteystiedot osoitteessa www.luontoon.fi Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet Lisätietoja osoitteesta www.metsa.fi Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet Metsähallituksen asiakaspalvelupisteisiin kuuluvat luontokeskukset ja -talot sekä palvelupisteet. Eri puolilla Suomea sijaitsevat asiakaspalvelupisteet muodostavat verkoston, joista saa hyödyllistä tietoa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueista. Kaikilla Metsähallituksen asiakas- ja kansalaisryhmillä on mahdollisuus saada niin maksulliset kuin verorahoin tarjottavat maksuttomat palvelut asiakaspisteiden kautta. Asiakaspalvelupisteet keskittyvät toiminnassaan luonto-opastus- ja retkeilypalveluihin, niiden tarjontaan sekä ylläpitoon. Osa toiminnasta on maksullisia palveluita Metsähallituksen asiakaspalvelun luomien maksullisuusperiaatteiden mukaisesti. Luontokeskuksia ja luontotaloja ovat kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden läheisyydessä toimivat ja retkeilyalueiden yhteydessä sijaitsevat pisteet. Luontokeskusten ja luontotalojen näyttelyt ja muu opastusmateriaali esittelevät alueen luontoa, historiaa ja retkeilymahdollisuuksia. Luontokeskuksista ja -taloista saa myös henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa sekä ryhmille suunnattuja syvällisempiä opastuspaketteja.

Luontoon.fi luontoretken alkupiste Harrastaapa vaativaa vaeltamista laajoissa erämaissa tai luontopolkuun tutustumista lasten kanssa, sopivan retkikohteen löytäminen ja oikea varustautuminen on aina haasteellista. Luontoon.fi on verkkopalvelu, joka antaa ajantasaiset tiedot retkikohteista ja niiden palveluista. Verkkopalvelusta löytyvät mm. Suomen kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja useiden luonnonsuojelualueiden sekä muiden retkikohteiden kuvaukset. Verkkopalvelun Retkeilyn ABC-osiosta löytyy kattava tietopaketti retkien suunnitteluun, retkeilyyn ja varusteisiin liittyen. Retkikartta.fi retkikohteiden tarkat kartat Karttapalvelu Retkikartta.fi tuo helpotusta retkeilijöiden, kalastajien ja metsästäjien elämään. Metsähallituksen tuottamasta karttapalvelusta voi löytää niin retkikohteiden kuin kalastus- ja metsästysalueidenkin tarkkoja karttoja eri mittakaavoissa. Karttatulosteen avulla pystyy suunnistamaan maastossa. Retkikartta.fi on oivallinen työkalu luontoretkien suunnitteluun. Karttapalvelusta voi etsiä mm. kansallispuistoja, valtion retkeilyalueita ja Lapin erämaaalueita sekä niiden tupia, laavuja, tulentekopaikkoja ja muita retkeilyä helpottavia palvelurakenteita. Myös reitit on merkitty karttaan. Metsa.fi Metsähallituksen verkkopalvelu Metsa.fi on monipuolinen Metsähallituksen luonnonvara-alan palveluja esittelevä sivusto. Sivuilta löytyy tietoa sekä Metsähallituksesta organisaationa että sen luonnonvaroihin, metsätalouteen, luonnon-suojeluun, luonnon virkistyskäyttöön, eräasioihin ja retkeilyyn liittyvistä toiminnoista. Sivustolla tiedo-tetaan Metsähallituksessa ajankohtaisista asioista ja meneillään olevista hankkeista. Etusivulta löytyvät myös linkit Metsähallituksen eri tulosalueiden verkkosivuille. Tekijät Teksti: Pia Jaakola, Susanna Pääkkölä ja Kristiina Aikio Kuvitus: Juha Paso Taitto: Venla Väisänen

Valtionmaat ja vedet Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,5 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,0 milj. ha Vesialueita 3,4 milj ha Yleiset vesialueet Yhteensä 12,4 milj. ha Metsämaan omistus Suomessa Valtio (Metsähallitus) Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat

II ALKUPERÄISEN LUONNON SUOJELEMINEN Suokeltaperhonen Colias palaeno LUONNONSUOJELUALUEET Luonnonsuojelualueet ovat lain nojalla rauhoitettuja alueita, joiden avulla pyritään säilyttämään arvokkainta osaa suomalaisesta luonnosta. Suomen pinta-alasta on suojeltua noin 9 %. Suurimmat suojelualueet sijaitsevat maamme kolmen pohjoisimman kunnan Enontekiön, Utsjoen ja Inarin alueilla. Luonnonsuojelualueiden perustamisen tarkoituksena on alkuperäisen luonnon ja eri luontotyypeille ominaisten eläin- ja kasvilajien säilyttäminen ja uhanalaisten lajien suojeleminen. Luonnonsuojelun tavoitteena on myös turvata kansalaisille mahdollisuuksia virkistäytyä ja matkailla luonnossa. Valtion suojelualueet ovat kaikki Metsähallituksen hoidossa. Suojelualueita ovat mm. kansallispuistot, erämaa-alueet, soiden- ja lehtojensuojelualueet, vanhojen metsien suojelualueet sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet. Luonnonsuojelualueilla luonnon hyödyntämistä mm. matkailutarkoituksiin on rajoitettu. Rovaniemen alueella sijaitsevista Metsähallituksen suojelukohteista retkeilypalveluita on mm. Auttikönkäällä ja Kaihuanvaarassa. Kansallispuistot Suomessa on 37 kansallispuistoa, joiden pinta-ala on noin 8 855 km². Kansallispuistojen avulla halutaan varmistaa Suomen luonnon kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaimpien kohteiden, niiden eliölajiston sekä erilaisten elinympäristöjen ja maisemallisten erityispiirteiden säilyminen myös tuleville sukupolville. Kansallispuistot ovat maamme kansallisaarteita ja niillä on suuri merkitys virkistys- ja matkailukäytön vetovoimatekijöinä. Puistoissa rekisteröitiin vuonna 2008 jo 1,8 miljoonaa käyntiä. Kansallispuistoilla onkin suuri rooli Suomikuvan muodostajana. Kansallispuistojen ensisijaisena tehtävänä on alkuperäisen luonnon ja luontaiselinkeinojen säilyttäminen alueilla. Metsähallituksen tehtävänä on kuitenkin tukea paikallis- ja kansantaloutta toimimalla yhteistyössä kestävää luontomatkailua harjoittavien matkailuyritysten kanssa. Kansallispuistoissa voi vapaasti harrastaa omin voimin tapahtuvaa liikuntaa kuten patikointia, hiihtoa tai vaikkapa vesiretkeilyä. Kansallispuistoihin on

retkeilijöiden iloksi ja hyödyksi rakennettu erilaisia virkistyskäyttöpalveluja mm. tulentekopaikkoja, tupia, luontopolkuja ja lintutorneja. Kansallispuistoissa voi marjastaa ja sienestää, myös kalastus on mahdollista. Metsästys on sallittua paikkakuntalaisille osassa kansallispuistoista. Poronhoidon edellytykset pyritään turvaamaan puistojen alueilla. Kansallispuistoissa on kiellettyä kasvien tai niiden osien sekä kivien keräily. Luonnonpuistot Luonnonpuistoissa luonto pyritään säilyttämään koskemattomana. Puistot on rauhoitettu luonnonsuojelullisista syistä ja ne palvelevat lähinnä vain tieteellistä tutkimusta. Liikkumista puistojen alueella on rajoitettu ja luonto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Puistoissa liikkumiseen tarvitaan yleensä aina lupa, mutta joissakin luonnonpuistoissa retkeilijöiden liikkuminen on sallittua merkityillä poluilla. Pohjois-Suomessa paikallisilla asukkailla ja elinkeinojen harjoittajilla on luontaiselinkeinoihin liittyviä nautintaoikeuksia puistojen alueilla. Luonnonpuistoissa voidaan seurata luonnon omaa kehityskulkua ja ilman ihmisen vaikutusta tapahtuvia muutoksia. Erämaa-alueet Erämaa-alueet ovat laajoja tiettömiä alueita pohjoisimmassa Lapissa. Ne on perustettu erämaisen luonnon, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen säilyttämiseksi. Erämaa-alueilla metsät säilytetään luonnontilassa. Pysyvien teiden rakentaminen ja kaivostoiminta on niissä sallittua vain valtioneuvoston luvalla. Erämaa-alueiden metsät pidetään luonnontilaisina tai niissä harjoitetaan vain luonnonmukaista metsänhoitoa. Erämaa-alueet on perustettu erämaalailla vuonna 1991 ja ne ovat Metsähallituksen hallinnassa. Erämaa-alueilla liikkuminen edellyttää hyviä suunnistus- ja retkeilytaitoja sekä vaihtuviin olosuh-teisiin soveltuvia varusteita. Suomessa on rakennettu 1960-luvulta saakka monipuolista suojelualueverkostoa eri luontotyyppejä edustavien suojeluohjelmien avulla. Erilaisia luontotyyppejä suojelemalla halutaan turvata luonnon monimuotoisuuden ja lajien alkuperäisten elinympäristöjen säilyminen. Luontotyypit ja niiden muodostamat kokonaisuudet tuottavat myös monenlaisia ekosysteemipalveluja, joilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia etuja. Luontotyyppien perusteella on suojeltu mm. lehtoja, soita ja vanhojen metsien alueita. Maankäytön viisaalla suunnittelulla ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntämällä näitä alkuperäistä luontoa edustavia arvokkaita luontokohteita voidaan suojella. Natura 2000 verkosto Natura 2000 verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Natura 2000 -verkoston kokonaisuuden kannalta Suomella on erityinen vastuu tyypillisesti Suomen alueella olevien pohjoisen havumetsävyöhykkeen luontotyyppien ja lajien suojelusta. Luontotyypeistä suojeltaviin kuuluvat maankohoamisrannikon luontotyypit, järvien, jokien ja purojen luontotyypit, luonnonmetsät, keidassuot ja aapasuot. Lapin Natura 2000 -verkosto muodostuu kahdelle luonnonmaantieteelliselle vyöhykkeelle, alpiiniselle ja boreaaliselle vyöhykkeelle. Verkostoon kuuluu 161 aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli kolme miljoonaa hehtaaria. Suurin osa Natura-alueista on jo kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai ne kuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltuihin alueisiin. Lisätietoja: www.luontoon.fi metsänemä Epipogium aphyllum Muut suojelualueet 10