D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2007 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 :n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavat määräykset ja ohjeet kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista. Määräykset ja ohjeet on ilmoitettu teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY, mukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007 ja sillä kumotaan ympäristöministeriön 7 päivänä tammikuuta 1987 antama päätös kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista. Ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia määräyksiä ja ohjeita. Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2007 Ympäristöministeri Stefan Wallin LVI-insinööri Juhani Tengvall

D1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto Suomen rakentamismääräyskokoelma Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2007 Sisällys 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen 1.3 Määritelmiä 2 TALOUSVESILAITTEISTO 2.1 Yleiset määräykset 2.2 Veden laatu 2.3 Suojaaminen terveydellisiltä vaaroilta ja muilta haitoilta 2.4 Vesijohtojen sijoittaminen 2.5 Mitoitus 2.6 Käyttövarmuus 2.7 Paineen korottaminen 2.8 Vesilaitteiston käyttöönotto 3 MUUT VESILAITTEISTOT 3.1 Sammutusvesilaitteisto 3.2 Erityinen vesilaitteisto 4 JÄTEVESILAITTEISTO 4.1 Yleiset määräykset 4.2 Viemäröinnin järjestely 4.3 Viemärien sijoittaminen 4.4 Mitoitus 4.5 Käyttövarmuus 5 SADE- JA PERUSTUSTEN KUIVATUSVESILAITTEISTO 5.1 Yleiset määräykset 5.2 Sade- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtaminen 5.3 Sadevesiviemärien sijoittaminen 5.4 Mitoitus 5.5 Käyttövarmuus 6 KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET LIITTEET 7 kpl Opastavia tietoja Määräykset, jotka ovat vasemmalla palstalla isolla kirjasinkoolla, ovat velvoittavia. Ohjeet, jotka ovat oikealla palstalla pienellä kirjasinkoolla, sisältävät hyväksyttäviä ratkaisuja. Selostukset, jotka ovat oikealla palstalla kursivoituna, antavat lisätietoja sekä sisältävät viittauksia säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin.

1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.1.1 Määräys Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja. Selostus Maankäyttö- ja rakennuslain 13 2. mom. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 3. mom. Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaan määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. 1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen 1.2.1 Määräys Milloin näissä määräyksissä ja ohjeissa on annettu tietoa käytettävissä olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaan käyttää myös muualla Euroopan talousalueella voimassa olevaa tasoltaan vastaavaa standardia. 1.3 Määritelmiä 1.3.1 Ohje Näissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitetaan: 1) alipaineviemäröinnillä viemäröintijärjestelmää, jossa jätevesi johdetaan tarkoituksellisesti aikaansaadun alipaineen avulla; 2) erillisviemäröinnillä viemäröintijärjestelmää, jossa jätevesi johdetaan omassa viemärissä sekä sade- ja perustusten kuivatusvesi omassa viemäreissä; 3) erityisellä vesilaitteistolla laitteistoa muun kuin talousveden johtamista varten; 4) ilmavälillä vesikalusteen juoksuputken alareunan (tai vastaavan) ja sen alapuolella olevan säiliön tms. korkeimman mahdollisen vedenpinnan välinen vapaa pystysuora etäisyys; 5) jakojohdolla vesijohtoa, joka palvelee kahta tai useampaa vesipistettä; 6) jätevedellä käytöstä poistettavaa, yleensä viemärilaitteistoon johdettavaa vettä, joka on kemiallisesti, mikrobiologisesti, fysikaalisesti tai muuten likaantunut; 7) kannatuksella vesijohdon tai viemärin tuentaa kannakkeilla; 8) kiintopisteellä vesijohdon tai viemärin kiinnittämistä, joka estää putken kaiken liikkeen tukemiskohtaan nähden;

4 9) kokoojaviemärillä viemäriä, johon liittyy kaksi tai useampi viemäripiste; 10) kytkentäjohdolla vesijohtoa, jolla vesikaluste yhdistetään jakojohtoon; 11) kytkentäviemärillä viemäriä, jolla viemäröitävä laite yhdistetään kokoojaviemäriin; 12) liittämiskohdalla (liitoskohdalla) kohtaa, jossa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto liitetään usean kiinteistön yhteiseen vesijohtoon tai viemäriin; 13) mitoitusvirtaamalla vesijohtojen ja viemärien mitoitukseen käytettävää virtaaman ohjearvoa; 14) märkätilalla huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna); 15) normivirtaamalla vesipisteestä saatavan tai viemäripisteeseen johdettavan virtaaman ohjearvoa; 16) paineviemäröinnillä viemäröintijärjestelmää, jossa jäte-, sade-, tai perustusten kuivatusvesi pumpataan; 17) pystyviemärillä viemäriä, jonka kaltevuus pystytasoon nähden on pienempi kuin 45 ; 18) ryömintätilalla rakennuksen alapohjan alla olevaa vesi- ja viemäriputkien tarkoituksenmukaista huoltotilaa; 19) sadevedellä (hulevesi) maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavia sade- tai sulamisvesiä; 20) perustusten kuivatusvedellä (salaojavesi) vettä, joka johdetaan maakerroksista viemäriin tai muuhun purkupaikkaan; 21) sammutusvesilaitteistolla palonsammutukseen tarkoitettua laitteistoa; 22) sekaviemäröinnillä viemäröintijärjestelmää, jossa jäte-, sade-, ja perustusten kuivatusvesi johdetaan samassa viemärissä; 23) sulkuventtiilillä laitetta veden virtauksen avaamista tai sulkemista varten; 24) talousvedellä vettä, joka on tarkoitettu juotavaksi sekä elintarvikkeiden käsittelyyn tai valmistukseen tai tähän tarvittavien astioiden ja välineiden puhdistamiseen; 25) tonttivesijohdolla vesijohtoa, joka yhdistää kiinteistön vesilaitteiston usean kiinteistön yhteiseen vesijohtoon; 26) tonttiviemärillä viemäriä, joka yhdistää kiinteistön viemärin usean kiinteistön yhteiseen viemäriin; 27) tuuletusviemärillä putkea viemärin paineenvaihteluiden tasaamiseksi ja viemärin tuulettamiseksi; 28) tyhjöventtiilillä laitetta, joka johtoon tai laitteeseen syntyvässä tietyn suuruisessa alipaineessa avaa yhteyden ympäröivään ilmaan ja estää täten takaisinimun aiheuttavan lappovaikutuksen syntymisen; 29) vaakaviemärillä viemäriä, jonka kaltevuus pystytasoon nähden on suurempi tai yhtä suuri kuin 45 ; 30) vaihdettavissa olevalla vesijohdolla putkea, joka ilman suurehkoja toimenpiteitä tai rakenteita särkemättä voidaan vaihtaa tai korjata; 31) vesijohdon tai viemärin sijainnilla rakennuksessa vesijohtoa tai viemäriä asennettuna rakennuksen pohjalaattaan tai sen yläpuolelle;

32) vesijohdon tai viemärin sijainnilla maassa vesijohtoa tai viemäriä asennettuna maahan rakennuksen pohjalaatan alapuolelle tai perusmuurin ulkopuolelle; 5 33) vesikalusteella vedenottoon tarkoitettua laitetta, kuten hana, sekoitin tai muu sellainen; 34) vesilaitteistolla laitteistoa talousveden johtamista varten; 35) vesilukolla laitetta, joka estää viemärikaasujen pääsyn pois viemäristä; 36) vesipisteellä vesikalusteella varustettua vedenottopaikkaa; 37) viemärikalusteella viemäröintiin tarkoitettua laitetta, kuten pesuallas, lattiakaivo, WC-istuin tai muu sellainen; 38) viemärilaitteistolla laitteistoa jäte-, sade-, tai perustusten kuivatusvesien johtamiseksi; 39) viemäripisteellä viemärikalusteella varustettua viemäröintipaikkaa; 40) viettoviemäröinnillä viemäröintijärjestelmää, jossa jäte-, sade-, ja perustusten kuivatusvesi johdetaan painovoimaisesti; 41) vähimmäiskaltevuudella viettoviemärin pienintä sallittua kaltevuutta, jossa viemäri toimii itsepuhdistuvasti; 42) umpivirtausjärjestelmällä täyden putken virtaamalla toimivaa katon sadevesijärjestelmää; 43) yksisuuntaventtiilillä venttiiliä, joka sallii vesijohtoveden virtauksen vain yhteen suuntaan; 44) padotusventtiilillä venttiiliä, joka sallii viemäriveden virtauksen vain yhteen suuntaan; 45) ylivuotoputkella laitteen ylitäyttymisen estävää putkea; sekä 46) äänitasoryhmällä vesikalusteelle laboratoriomittausten perusteella luokiteltua äänitasoryhmää, jotka ovat 1, 2 tai 3.

6 2 TALOUSVESILAITTEISTO 2.1 Yleiset määräykset 2.1.1 Määräys Kiinteistön vesilaitteistosta otettavan veden tulee olla sellaista, että sen käytöstä ei aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa tai vaaraa. Vesilaitteistosta on saatava käyttötarkoitukseen nähden riittävästi vettä. Vesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti. Sen tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma, sekä muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että sitä voidaan käyttää ilman tapaturman tai hygieenisten haittojen vaaraa. Vesilaitteiston suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon hyvän energiatalouden vaatimukset. 2.1.1.1 Ohje Vesilaitteistolle varataan riittävästi tilaa, jotta laitteisto on helposti käytettävissä ja huollettavissa. Selostus Rakentamismääräyskokoelman osassa A2: Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat. 2.2 Veden laatu 2.2.1 Määräys Vesilaitteistoon saadaan johtaa vain vettä, joka täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. 2.3 Suojaaminen terveydellisiltä vaaroilta ja muilta haitoilta 2.2.1.1 Ohje Jos talousvetenä käytetään muusta vesilähteestä kuin vesihuoltolaitoksesta saatavaa vettä, veden laatu on selvitettävä. Selostus Talousveden laatuvaatimukset ja suositukset on asetettu terveydensuojelulain (763/1994) nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa (401/2001) ja (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 2.3.1 Määräys Vesilaitteistoon ei saa yleensä kytkeä laitteita, jotka muuttavat veden mikrobiologista tai kemiallista laatua. 2.3.1.1 Ohje Jos johdettu vesi on sopimatonta tarkoitukseensa, voidaan vesilaitteistoon kytkeä vedenkäsittelylaite mahdollisimman lähelle käyttöpistettä. Tällaisia vedenkäsittelylaitteita ovat esimerkiksi pesu- tai astianpesukonekäyttöön tarkoitetut vedenpehmennyssuodattimet tai vastaavat sekä kiinteiden aineiden erottamiseen tarkoitetut mekaaniset suodattimet.

2.3.2 Määräys Vesihuoltolaitokseen liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla suoraa yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. 2.3.2.1 Ohje Jos vesihuoltolaitokseen liitetty vesilaitteisto on tarpeellista liittää myös muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon, voidaan tämä toteuttaa kuvan 1 mukaisella säiliöratkaisulla, jossa vesihuoltolaitoksen vesijohdosta vettä tuovan johdon pään ja ylivuodolla varmistetun ylimmän vedenpinnan välinen ilmaväli on vähintään 50 mm. Ylivuoto on mitoitettava siten, että sen kautta säiliöstä poistuvan veden virtaama on vähintään kaksi kertaa säiliöön tulevan veden enimmäisvirtaama. 7 Kuva 1. Esimerkki veden johtamisesta sekä vesihuoltolaitoksen että muusta vesilähteestä. 2.3.3 Määräys Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että veden kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ei irtoa tai liukene veteen haitallisessa määrin terveydelle haitallisia tai vaarallisia aineita. Veden on säilyttävä jatkuvasti laatuvaatimukset täyttävänä. Vesilaitteiston materiaaleina on käytettävä käyttötarkoitukseen sopivia laadultaan testattuja ja tarkastettuja materiaaleja. 2.3.3.1 Ohje Materiaalin kelpoisuus voidaan osoittaa CE-merkinnällä, tyyppihyväksynnällä tai muulla luotettavalla tavalla. 2.3.4 Määräys Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että torjutaan veden takaisinimeytymisestä sekä nesteiden ja kaasujen sisään tunkeutumisesta johtuva saastumisvaara. Jos vesijohto asennetaan pilaantuneeseen maaperään, on käytettävä diffuusiotiivistä putkimateriaalia. 2.3.4.1 Ohje Takaisinimusuojauksena käytetään ensisijaisesti ilmaväliä, kun se on teknisesti mahdollista. Muut takaisinimusuojaustavat ovat tyhjöventtiili yhdessä yksisuuntaventtiilin kanssa; tyhjöventtiili; yksisuuntaventtiili; tai vaihdinjuoksuputki. Liitteessä 1 on esitetty ohjeet takaisinimusuojauksesta. 2.3.4.2 Ohje Vesijohdot asennetaan siten, että ne eivät joudu kosketuksiin aineiden (jätevesi, kylmäaine, glykoli) kanssa, jotka vuotamalla tai diffundoitumalla putken seinämän läpi voivat saastuttaa veden. Lämmöntalteenottolaitteet ja vastaavat toteutetaan esimerkiksi kuvan 2 periaatetta noudattaen.

8 Kuva 2. Esimerkkejä järjestelyistä, joilla voidaan varmistaa, ettei terveydellisesti vaarallisia aineita pääse vesilaitteistoon. 2.3.5 Määräys Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että haitallinen vedenvirtaus lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin estyy. 2.3.5.1 Ohje Haitallista ristiin virtausta ei yleensä tapahdu sekoitintyyppisessä vesikalusteessa. Haitallinen ristiin virtaus estetään asentamalla yksisuuntaventtiilit vesikalusteen kytkentäjohtoihin. 2.3.6 Määräys Kylmävesijohdot on suunniteltava ja asennettava siten, ettei veden lämpötila niissä kohoa liikaa.. 2.3.7 Määräys Tiloissa, joissa kosteuden tiivistyminen kylmävesijohdolle saattaa aiheuttaa haittaa, johto on kosteudeneristettävä. 2.3.6.1 Ohje Kylmän veden lämpötila ei saa yleensä nousta yli 20 C:een. Kylmävesijohto, joka sijaitsee tilassa, jonka lämpötila on korkeampi kuin 30 C, esimerkiksi putkikanavassa, alakatossa tai vastaavassa tilassa, lämmöneristetään. Kylmävesijohto sijoitetaan riittävän etäälle lämpimistä johdoista Selostus Rakentamismääräyskokoelman osa E1: Rakennusten paloturvallisuus. Eristeiden valinnassa on otettava huomioon pintojen luokkavaatimukset. Rakentamismääräyskokoelman osa C2:Kosteus.Yleiset suunnitteluperiaatteet. 2.3.8 Määräys Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 C. Lämminvesiverkoston kiertojohdossa käytettäviä lämmönluovuttimia ei saa suunnitella käytettäväksi rakennuksen lämpöhäviöiden kattamiseen eikä lattialämmitykseen. 2.3.8.1 Ohje Vesilaitteiston odotusajan johto-osuuksissa veden lämpötila voi laskea alle 55 C:n. Lämminvesilaitteiston vedenlämmittimet ja johdot, joissa vesi kiertää jatkuvasti, lämmöneristetään. Käyttövesivaraajat lämmöneristetään yleensä siten, että lämpöhäviöteho on enintään oheisessa kuvassa 3 esitetyn mukainen. Kuva 3. Lämminvesivaraajan eristäminen

Lämpimän käyttöveden jakojohdot ja kiertovesiputket lämmöneristetään yleensä siten, että eristekerroksen lämmönvastus on vähintään 1 m2k/w, joka vastaa esimerkiksi 50 mm lämmöneristettä, jonka lämmönjohtavuus on 0,05 W/(m K) 9 2.3.8.2 Ohje Jos lämminvesiverkoston kiertojohdossa käytetään kuivauspattereita, saa niiden teho olla enintään 200 W yhtä huonetilaa kohti. Lämmönluovuttimen vesivirtaus ei saa olla käyttäjän suljettavissa. Selostus Rakentamismääräyskokoelman osa E1:Rakennusten paloturvallisuus. Eristeiden valinnassa on otettava huomioon pintojen luokkavaatimukset. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje, Oppaita 2003:1, luku 8: Vesijohtoveden lämpötila. 2.3.9 Määräys Lämminvesijärjestelmä on tehtävä sellaiseksi, että vältytään veden liian korkean lämpötilan aiheuttamilta tapaturmilta. Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla korkeampi kuin 65 C. 2.3.9.1 Ohje Lämpötila rajoitetaan vedenlämmittimen yhteydessä automaattisin säätölaittein. Sähkölämmitteisen käyttövesivaraajan ja erityyppisten lämmityskattiloiden yhteydessä käytetään termostaattista sekoitusventtiiliä. Vedenlämmittimeen ja sekoitusventtiiliin liittyvinä putkina käytetään metalliputkia. 2.3.9.2 Ohje Tapaturmien välttämiseksi suihkun käyttölaite sijoitetaan siten, että sen käyttö on mahdollista muuten kuin suihkuveden läpi, jollei veden lämpötilaa ole rajoitettu ennen vesikalustetta enintään lämpötilatasolle 45 ºC. 2.3.9.3 Ohje Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitettuja vesikalusteita ovat mm. kylpyammeen, suihkun, pesualtaan, pesuistuimen ja asuinhuoneistojen astianpesualtaiden vesikalusteet. 2.3.10 Määräys Lämminvesikalusteista tulee saada sopivan lämpöistä vettä ilman haitallista odotusaikaa. 2.3.10.1 Ohje Haitallisen odotusajan välttämiseksi on 1) lämminvesikalusteen ja kiertojohdolla varustetun lämpimän käyttövesiputkiston välisen tai; 2) lämminvesikalusteen ja vedenlämmittimen välisen tai; 3) lämminvesikalusteen ja lisälämmityksellä varustetun johdon välisen johdon pituuden oltava sellainen, että se mahdollistaa vesikalusteen normivirtaamalla johdon tilavuutta vastaavan vesimäärän oton noin 10 sekunnin kuluessa (kuva 4). Rakennuksissa, joissa on huoneistokohtaiset vedenlämmittimet odotusaika voi olla enintään 30 sekuntia. Sama koskee rakennuksen yksittäisiä, etäällä sijaitsevia ja harvoin käytettyjä vesikalusteita 2.3.10.2 Ohje Kiertojohto mitoitetaan liitteen 2 mukaan. Jokainen kiertojohdon haara ja lämmönluovutin varustetaan kertasäätöventtiilillä. Pumpun yhteyteen asennetaan sulkuventtiilit, yksisuuntaventtiili ja kertasäätöventtiili, jolla vesivirta voidaan perussäätää ja mitata..

10 2.3.10.3 Ohje Lämpimän käyttöveden riittävyys suunnitellaan arvioidun käyttötarpeen mukaan. Esimerkiksi asuntokohtaisen sähkölämmitteisen käyttövesivaraajan veden saatavuus on yleensä riittävä, jos varaajan vesitilavuus on vähintään 300 litraa ja lämmitysteho vähintään 3 kw. Kuva 4. Lämpimän käyttöveden odotusaika vesijohdossa vesikalusteen normivirtaaman sekä johdon pituuden ja sisähalkaisijan funktiona. 2.3.11 Määräys Vesikalusteen rakenteen ja sijainnin on oltava sellainen, että sen käyttö on helppoa ja että veden ottaminen voidaan suorittaa ilman haitallista roiskumista ja muuta haittaa. 2.3.11.1 Ohje Pesukonehana asennetaan koneen lähettyville näkyville ja helposti käytettäväksi sekä niin, että hanan kiinni-auki asento on selvästi havaittavissa. Vesikalusteen ulosvirtauksen haitallista roiskumista vähennetään poresuuttimella. Allashanojen juoksuputkien liike rajoitetaan siten, että vesi valuu altaaseen. 2.3.12 Määräys Vesikalusteen käyttölaitteen tulee olla rakenteeltaan sellainen, ettei sen pintalämpötila nouse haitallisessa määrin. 2.3.12.1 Ohje Vesikalusteen käyttölaitteen pintalämpötila ei yleensä saa olla korkeampi kuin 40 C. 2.3.13 Määräys Vesimäärän ja lämpötilan säätöön tarkoitettujen käyttölaitteiden toimintojen ja liikesuuntien tulee olla turvallisia. 2.3.13.1 Ohje Kylmän veden käyttölaite merkitään sinisellä ja lämpimän veden käyttölaite punaisella merkinnällä. Lämpimän veden käyttölaite sijoitetaan edestä katsottuna kylmän veden käyttölaitteen vasemmalle puolelle. Liikesuuntien katsotaan olevan turvallisia, kun venttiili (vesimäärän tai lämpötilan säätö tapahtuu käsin) sulkeutuu tai vesi kylmenee kääntämällä käyttölaitetta myötäpäivään, työntämällä oikealle tai painamalla alas.

2.4 Vesijohtojen sijoittaminen 11 2.4.1 Määräys Rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä. 2.4.1.1 Ohje Vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti: 1) näkyville; 2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista; 3) pystyjakojohdot märkätilan ulkopuolelle helposti avattavaan tilaan, esimerkiksi kerroskohtaiset huolto-ovet tai helposti avattavat putkielementit; 4) helposti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun katon, verhokotelon tai kaappien ala- tai yläpeitelevyjen taakse; 5) vesikalusteiden kytkentäjohdot seinärakenteeseen siten, että mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja siten, että vuoto voidaan helposti havaita; 6) ryömintätilaan, jonka korkeus on vähintään 1,2 metriä; tai 7) maahan. Vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja, joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Pystyjakojohtojen yhteydessä vuodonilmaisimia sijoitetaan jokaisen kerroksen kohdalle niin, että vuotovettä ei pääse laattaan ja sen läpivientiin. Huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän suuri mutta kuitenkin vähintään 500 mm x 500 mm kokoinen, selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku. Maahan sijoitettavan vesijohdon ei tarvitse olla vaihdettavissa ilman kaivamista, ellei se sijaitse rakennuksen pohjalaatan alla tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla esim. vilkas liikenne. Selostus Rakentamismääräyskokoelman osa C2: Kosteus 2.4.2 Määräys Vesimittari on sijoitettava sopivaan paikkaan siten, että se on helposti asennettavissa, luettavissa, huollettavissa ja vaihdettavissa. Se on suojattava jäätymiseltä, kuumuudelta sekä muilta vahingollisilta vaikutuksilta. 2.4.2.1 Ohje Kiinteistön vesimittarin varusteineen ja tonttivesijohdon mitoittaa ja asentaa vesihuoltolaitos, jollei toisin sovita. Kiinteistön vesimittari asennetaan, mikäli mahdollista, välittömästi perusmuurin sisäpuolella olevaan lattiakaivolliseen huonetilaan, kohtaan, jossa tonttivesijohto tulee rakennuksen sisään. Kiinteistön vesimittari varustetaan yksisuuntaventtiilillä, jos kiinteistöön tulee useampia kuin yksi tonttivesijohto. 2.4.2.2 Ohje Vesilaitteisto suunnitellaan siten, että varaudutaan vesimäärän asuntokohtaiseen mittaukseen. Vesimittareille varataan riittävä tila, johon mittarit on helposti asennettavissa.

12 Kuva 5. Esimerkki kiinteistön vesimittarin tilantarpeesta. 2.5 Mitoitus 2.5.1 Määräys Vesilaitteiston on kestettävä sisäistä ylipainetta vähintään 1000 kpa. 2.5.1.1 Ohje Sekä kylmän veden että lämpimän veden lämpötilan noususta aiheutuva paineen kohoaminen vesilaitteistossa otetaan huomioon ja sitä rajoitetaan tarvittaessa. Vesilaitteiston lämpimän käyttöveden valmistuslaitteiston yhteyteen asennettavan varoventtiilin avautumispaineeksi valitaan 1000 kpa. 2.5.2 Määräys Vesilaitteisto on mitoitettava vallitsevat paineolosuhteet huomioon ottaen niin, että vesikalusteista saadaan käyttötarkoitukseen nähden riittävä virtaama ilman häiritsevää melua ja haitallisia paineiskuja. 2.5.2.1 Ohje Vesilaitteiston mitoitusohjeet esitetään liitteessä 2. 2.5.2.2 Ohje Vesilaitteistossa käytetään vesikalusteita, jotka kuuluvat ensimmäiseen äänitasoryhmään, jollei muuten ole estetty äänihaittojen syntyminen. Yhden perheen taloissa voidaan käyttää myös muuhun äänitasoryhmään kuuluvia vesikalusteita. Selostus Rakentamismääräyskokoelma osa C1: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. LVIS-laitteiden ääneneristys ja meluntorjunta.

2.6 Käyttövarmuus 13 2.6.1 Määräys Putkiston kannatus on toteutettava siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa. 2.6.1.1 Ohje Kiintopisteet (ankkurointi) ja muu kannatus tehdään siten, että putkiston lämpölaajeneminen riittävän laajasti on mahdollista. Muovi- ja metalliputkien väliset liitoskohdat ankkuroidaan rakenteeseen. Suojaputket kiinnitetään liikkumattomiksi päistä ja taivutuskohtien molemmin puolin. Vesikalusteet kiinnitetään tukevasti. 2.6.2 Määräys Vesijohto on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollisen painumisen. 2.6.2.1 Ohje Maahan sijoitettavan vesijohdon avattavat liitokset, kuten puristusliittimet ja laippaliitokset, sijoitetaan helposti tarkastettaviksi ja vaihdettaviksi riittävän suureen liitoskaivoon. Liitokset suojataan jäätymiseltä. 2.6.3 Määräys Vesilaitteisto on tehtävä tiiviiksi. Laitteisto on tehtävä siten, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. 2.6.3.1 Vesilaitteiston materiaalivalinnassa otetaan huomioon veden laatu. Vesilaitteiston putkimateriaalit, liitostavat ja putkien nimellismitat esitetään liitteessä 3. Putkistovarusteiden kuten venttiilien, putkiliittimien, pumppujen, vesimittareiden materiaaleina käytetään elintarvikekäyttöön soveltuvia ja korroosion kestäviä materiaaleja. Messinkiosat tehdään veden koskettamilta osiltaan sinkinkadon kestäviksi. Vesikalusteissa sallitaan vähäisessä määrin sinkinkatoa. Taulukossa 1 on esitetty suurin hyväksytty veden nopeus kuparijohdossa huomioon ottaen virtaavan veden aiheuttama eroosiokorroosiovaara. Ääniteknilliset syyt voivat edellyttää pienempiä virtausnopeuksia. TAULUKKO 1. Syöpymisen kannalta suurin hyväksytty vedennopeus kuparijohdossa. Vesijohto Suurin hyväksytty nopeus, m/s Kylmä vesi Lämmin vesi Jakojohto 4,0 3,0 Kytkentäjohto 4,0 3,0 Johdossa jatkuva 1,0 1,0 virtaus 1) 1) Lämpimän veden kiertojohdon virtausnopeuden mitoitusarvo on 0,5 m/s. Selostus Talousveden laatusuositukset vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi on määritelty terveydenhoitolaissa ja -asetuksessa sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa (401/2001) ja (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sekä sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisoppaassa talousvesiasetukseen.

14 2.6.4 Määräys Vesilaitteisto on varustettava sulkemismahdollisuuksilla siten, että laitteisto on helppo huoltaa ja korjata. 2.6.4.1 Ohje Sulkemismahdollisuudet ovat riittävät, kun sulkuventtiilit asennetaan: 1) tonttivesijohtoon ja päävesimittarin ja huoneistokohtaisen vesimittarin molemmin puolin. Pääsulkuventtiili tonttivesijohtoon asennetaan tavallisesti jakelujohdon läheisyyteen. Tonttivesijohdon ja päävesimittarin sulkuventtiileineen asentaa aina vesihuoltolaitos, jollei toisin sovita; 2) pystyjakojohtoihin; 3) talokohtaisesti; 4) huoneistokohtaisesti; 5) jakojohtoon asennetun laitteen kuten pumpun, paineenalennusventtiilin, mudanerottimen ja kuivauspatterin molemmin puolin; sekä 6) ennen laitetta, joka on liitetty kytkentäjohtoon niin, että korjauksia voidaan suorittaa aiheuttamatta haittaa vesilaitteiston toiminnalle, esimerkiksi WC-istuin sekä vesi- ja paloposti. Sulkuventtiileinä käytetään venttiilejä, jotka eivät aiheuta haitallisia paineiskuja. Nopeasti suljettavan sulkuventtiilin koko saa olla enintään DN 50. Suurempien venttiilien tulee olla hitaasti suljettavaa mallia. Sulkuventtiilit sijoitetaan helposti luoksepäästäviksi ja vaihdettaviksi irrotettavin liitoksin. 2.6.5 Määräys Vesilaitteistoon on suunniteltava ja asennettava mittauslaitteet tai mittausmahdollisuus tärkeimpien toimintaarvojen mittaamista ja toimintojen valvontaa varten. 2.6.5.1 Ohje Vesilaitteisto varustetaan : 1) painemittarilla virtaussuunnassa vesimittarin tai mahdollisen paineenalennusventtiilin jälkeen; 2) lämpömittareilla vedenlämmittimestä lähtevään sekoitetun lämpimän käyttöveden johtoon ja lämpimän käyttöveden kiertojohtoon paluuveden lämpötilan mittaamiseksi 3) kertasäätöventtiileillä, joilla lämpimän käyttöveden kiertojohtojen virtaamat voidaan mitata. 2.6.6 Määräys Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, ettei siinä oleva vesi jäädy. 2.6.6.1 Ohje Rakennuksessa olevat vesijohdot sijoitetaan yleensä rakennuksen lämmöneristeen ja höyrysulun sisäpuolelle. Jos höyrysulku joudutaan lävistämään, esimerkiksi vesipostiventtiili, tiivistetään lävistyskohta höyrytiiviiksi. Vesijohdot, jotka sijoitetaan kylmään tilaan, lämmöneristetään. Maahan asennettava vesijohto sijoitetaan taulukon 2 ja kuvan 6 mukaisesti roudattomaan syvyyteen. Jos peitesyvyys on pienempi, johto varustetaan lämmityksellä tai se lämmöneristetään riittävästi. Vesijohto, jota ei käytetä kylmänä vuodenaikana, asennetaan siten, että se voidaan helposti tyhjentää.

15 Kuva 6. Roudaton syvyys hietamaassa (cm). TAULUKKO 2. Eri maalajeista riippuvat kertoimet, joilla kuvasta 5 saatavat syvyysarvot kerrotaan. Maalaji Kuvaus Routa- syvyys- Kerroin Sora Kuiva, kivinen, lohkareinen 1,2 1,7 sora, kivinen täyte, kallio, sepeli Hiekka Lohkareinen, kivinen 1,1 1,2 soramoreeni, sorainen hiekkamoreeni, hiekkainen sora, sorainen hiekka Hieta Hietamoreeni, hietainen 0,9 1,1 hiesumoreeni, hiekkainen hieta, hietainen hiekka Savi Savimoreeni, hietainen hiesu, hietainen hiesuinen savi 0,6 0,9 Voimakkaasti routivat Turvesuot Savi- ja hiesumaalajit, jotka ovat kapillaarisessa yhteydessä pohjaveteen. Suot, missä vedenpinta on korkealla 0,5 0,7 0,3 0,5

16 2.7 Paineen korottaminen 2.7.1 Määräys Jos vesilaitteistoon suunnitellaan paineenkorotusasema, se ei saa aiheuttaa häiritsevää paineenvaihtelua, ylipainetta tai ääntä. 2.7.1.1 Ohje Paineenkorotusasema varustetaan säätölaitteilla ulostulopaineen säätämiseksi niin, ettei synny häiritsevää paineenvaihtelua tai ääntä, sekä varolaitteilla liian korkean ylipaineen estämiseksi. 2.8 Vesilaitteiston käyttöönotto 2.8.1 Määräys Vesilaitteiston tiiviys on varmistettava painekokeella. 2.8.1.1 Ohje Painekoe suoritetaan siten, että vesijohdot liitoksineen ovat näkyvissä. Painekokeessa laitteisto täytetään talousvedellä alimmasta kohdasta alkaen siten, että laitteistoon ei jää ilmaa. Painekokeen aikana laitteiston tulee osoittautua tiiviiksi ja virheettömäksi. Koepaine on tavallisesti 1000 kpa alimmasta pisteestä mitattuna ja koeaika on vähintään 10 minuuttia. Jos vesilaitteistossa on muoviputkea, jonka vesitilavuus laajenee paineen noustessa, ylläpidetään koepainetta 30 minuuttia lisäämällä tarvittaessa vettä. Tämän jälkeen lasketaan paine noin puoleen ja tarkkaillaan painetta 90 minuuttia. Jos paine tarkkailuaikana nousee vakiotasolle, laitteisto on tiivis. 2.8.2 Määräys Vesilaitteisto on ennen käyttöön ottamista huuhdeltava talousvedellä.. 2.8.2.1 Ohje Vesilaitteiston huuhtelulla poistetaan putkistosta mahdollinen lika ja irtoaines. Lisäksi kupariputkien huuhtelulla parannetaan putkien sisäpinnan suojakerroksen muodostumista. Putkisto huuhdellaan mahdollisimman pian putkiston valmistuttua järjestelmän ensimmäisen täytön ja painekokeen yhteydessä. Huuhtelu suoritetaan talousveden voimakkaalla virtauksella putkiston kaikissa osissa putkilinja tai putkiston osa kerrallaan. Kylmä- ja lämminvesijohdot sekä kiertojohto huuhdellaan erikseen. Mahdolliset poresuuttimet poistetaan ja kiertojohdon säätöventtiilit avataan täysin auki huuhtelun ajaksi. Huuhtelu aloitetaan kauimmaisesta vesipisteestä ja siitä edetään veden virtaussuuntaa vastaan. Vesipisteet avataan täysin auki. Jokaisesta ottopisteestä juoksutetaan vettä vähintään 2 minuuttia ennen seuraavan aukaisemista. Kun putkistoa on huuhdeltu viimeiseksi avatusta ottopisteestä 2 minuuttia, suljetaan vedenottopisteet päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne avattiin. Putkiston huuhtelun tulee kuitenkin kestää vähintään 15 sekuntia jokaista putkijuoksumetriä kohti. Veden virtausnopeuden tulisi kaikissa putkiston osissa olla vähintään 0,5 m/s. 2.8.3 Määräys Jos on syytä epäillä, että laitteisto on joutunut alttiiksi tautia aiheuttavien mikrobien tai muiden terveydelle vaarallisten tai haitallisten aineiden vaikutuksille, on se viranomaisten ohjeiden mukaisesti ennen käyttöönottoa puhdistettava ja desinfioitava.

2.8.4 Määräys Vesilaitteiston paine ja vesikalusteiden virtaamat on mitattava, säädettävä ja todettava suunnitelman mukaisiksi ennen rakennuksen käyttöönottoa. 2.8.4.1 Ohje Tarkastetaan mittaamalla paine vesimittarin jälkeen. Käytettäessä paineenalennusventtiiliä tarkastetaan mittaamalla toisiopaine ja tarvittaessa asetetaan se suunnitelmien mukaiseksi. Tarkastetaan mittaamalla paineolosuhteiltaan edullisimmaksi (suurin paine) ja epäedullisimmaksi (pienin paine) arvioidun vesikalusteen virtaama. 17 2.8.5 Määräys Lämpimän käyttöveden lämpötila ja kiertojohdon virtaama säädetään ennen rakennuksen käyttöönottoa. 2.8.5.1 Ohje Lämminvesijohtoon lähtevän veden lämpötila säädetään niin, että vesikalusteista saatavan veden lämpötila on yli 55 C ja virtausnopeus kiertojohdon missään osassa ei ylitä arvoa 1,0 m/s. Selostus Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje, Oppaita 2003:1, luku 8: Vesijohtoveden lämpötila. 2.8.6 Määräys Selvitys käyttöönottoa koskevista toimenpiteistä on liitettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Selostus Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A1: Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus.

18 3 MUUT VESILAITTEISTOT 3.1 Sammutusvesilaitteisto 3.1.1 Määräys Sammutusvesilaitteisto saadaan vesihuoltolaitoksen luvalla kytkeä kiinteistön vesilaitteistoon. Sammutusvesilaitteisto ei saa aiheuttaa terveydellistä tai muuta haittaa kiinteistön vesilaitteistolle ja sen toimivuudelle. Sammutusvesilaitteistoa, jossa käytetään terveydelle haitallisia aineita, ei saa suoraan kytkeä vesilaitteistoon. 3.1.1.1 Ohje Sammutusvesilaitteiston, kuten pikapalopostin, kuivanousujohtojen, sprinklerilaitteistojen ja sumutusvesilaitteistojen osalta noudatetaan soveltuvin osin näitä määräyksiä sekä niistä erikseen annettuja määräyksiä ja ohjeita. Sammutusvesilaitteiston tarpeellisuus ja sijoitus selvitetään rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisen kanssa. 3.1.1.2 Liitettäessä pikapaloposti kiinteistön vesilaitteistoon mitoitetaan johdot liitteen 2 mukaisesti. 3.1.1.3 Pikapaloposti on kytkettävä kiinteistön vesilaitteistoon niin, ettei takaisinvirtaus ole mahdollista (liite 1). Selostus Rakentamismääräyskokoelman osa E1:Rakennusten paloturvallisuus. Sisäasiainministeriön asetus N:o SM-1999-967/Tu-33 automaattisista sammutuslaitteistoista 8.8.2000. 3.2 Erityinen vesilaitteisto 3.2.1 Määräys Erityisessä vesilaitteistossa saadaan tekniseen käyttöön johtaa laadultaan muuta kuin talousvettä edellyttäen, että laitteisto erotetaan talousvesilaitteistosta riittävällä ilmavälillä. Tällaisen laitteiston jokainen vesipiste on varustettava selvällä ja pysyvällä merkinnällä, josta selviää veden laatu ja käyttötarkoitus. 3.2.1.1 Ohje Erikoistarkoitusta varten olevaa vesilaitteistoa koskevia määräyksiä sovelletaan lähinnä teollisuus- tms. laitoksissa.

4 JÄTEVESILAITTEISTO 19 4.1 Yleiset määräykset 4.1.1 Määräys Kiinteistön jätevesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että siitä ei aiheudu terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, viemäritulvia, melua tai muita haittoja. Jätevesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti. Sen on oltava riittävän kestävä ja käyttövarma. Jätevesilaitteistoon ei saa kytkeä laitteita, jotka tarpeettomasti lisäävät viemärin kuormitusta tai aiheuttavat melua. Jätevesi ei saa sisältää vahingollisia aineita, joista on haittaa kiinteistön jätevesijärjestelmän tai vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Jos kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriin, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä ennen ympäristöön päästämistä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 4.1.1.1 Ohje Viemärilaitteistolle varataan riittävästi tilaa, jotta laitteisto on helposti käytettävissä ja huollettavissa. 4.1.1.2 Ohje Ns. tavanomaisesta jätevedestä poikkeava jätevesi käsitellään tarpeellisin erotin- ja käsittelylaittein ennen jäteveden johtamista kiinteistön muuhun viemäriin. Erotin- ja käsittelylaitteita koskevia täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita on annettu kohdassa 4.5.4. Jos jätevettä ei johdeta vesihuoltolaitoksen viemäriin, se käsitellään paikallisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti. Selostus Rakentamismääräyskokoelman osa A2:Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat. Ympäristönsuojelulaki 103 (86/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). 4.1.2 Määräys Jätevesi on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin yleensä erillisessä viemärissä, johon ei johdeta sadeeikä perustusten kuivatusvesiä. 4.1.2.1 Ohje Mikäli alueella ei ole erillisviemäröintiä, voidaan kiinteistön eri viemärit yhdistää sekaviemäriin vesihuoltolaitoksen luvalla. Eri viemärit yhdistetään yhteiseen tarkastuskaivoon. Puhdistusaukkoja koskevia täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita on annettu kohdassa 4.5.6. 4.2 Viemäröinnin järjestely 4.2.1 Määräys Jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy tulvimisvaaraa tai joiden lattiat on voitava puhdistaa vedellä, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä. 4.2.1.1 Ohje Jokainen vesipiste varustetaan tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, joka on suoraan liitetty viemäriin. Sammutusvesilaitteistoja ja hätäsuihkuja ei yleensä katsota vesipisteiksi. Ne varustetaan viemäripisteellä vain, jos erityiset syyt niin vaativat. 4.2.1.2 Ohje Lattiakaivottomassa tilassa oleva pesuallas tai muu allas, joka on varustettu ylivuotoaukolla, saadaan varustaa pohjatulpalla edellyttäen, että ylivuotoaukko pystyy viemäröimään 0,75-kertaisesti siihen johdetut normivirtaamat.

20 4.2.1.3 Ohje Huonetila, jossa on lattiakaivo, vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Tällöin ei viemäripisteessä, kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä. Seuraavat tilat varustetaan lattiakaivolla: 1) suihku-, ja kylpyhuoneet sekä saunan pesutilat; 2) pesutupa; 3) huonetilat, joissa on ylitulvimisvaara; 4) yleiseen käyttöön tarkoitetut WC-tilat, urinaalihuonetilat, pesuhuonetilat tms.; 5) kattila- ja lämmönjakohuone, öljylämmitysjärjestelmässä lattiakaivo varustetaan normaalikäytön aikana suljettuna pidettävällä sulkulaitteella tai muulla laitteella, joka estää öljyn pääsyn viemäriin; 6) ilmanvaihtojärjestelmän konehuone, jos tilassa vesivahingon vaara; 7) autonpesupaikka (vertaa liite 6 jäteveden erotin- ja käsittelylaitteet ); ja 8) huonetilat, joissa huuhdellaan vesihuuhtelulla, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden käsittelytilat, ravintoloiden astianpesutilat, tietyt teollisuustilat yms. (vertaa liite 6 jäteveden erotin- ja käsittelylaitteet). 4.2.1.4 Ohje Tiloissa, joissa on vesilukon kuivumisvaara, voidaan käyttää kuivakaivoa, joka yhdistetään mahdollisimman lähellä olevaan valvottuun lattiakaivoon Selostus Rakentamismääräyskokoelman osia C2:Kosteus. Rakentamismääräyskokoelman osia D2:Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista 15.4.1985/314. 4.2.2 Määräys Viettoviemärin viemäripiste tai viemäriin liitetty laite on yleensä sijoitettava padotuskorkeuden yläpuolelle. 4.2.2.1 Ohje Vesihuoltolaitos määrittelee kiinteistölle padotuskorkeuden. Ellei vesihuoltolaitos ole erikseen sopimuksessa määritellyt padotuskorkeutta, pidetään padotuskorkeutena yleensä erillisviemäröinnissä viemärin laen tasokorkeutta tonttiviemärin liittämiskohdassa + 1000 mm sekä sekavesiviemäröinnissä kadun pintaa + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Padotuskorkeus mitataan rakennuksen alimman viemärikalusteen reunan tasolle. 4.2.2.2 Ohje Jos yhtä huoneistoa palvelevat samassa tasossa olevat viemäripisteet asennetaan padotuskorkeuden alapuolelle tai jos vaadittavaa viemärikaltevuutta ei saavuteta, jätevedet pumpataan. 4.2.3 Määräys Jätevesilaitteistoon ei ilman erityistä syytä saa asentaa sulkulaitteita. 4.2.3.1 Ohje Väestösuojasta lähtevään viemäriin asennetaan väestönsuojan puolelta suljettavissa oleva sulkuventtiili. Selostus Väestösuojien vesi- ja viemärilaitteista ja läpivienneistä on annettu määräyksiä sisäasiainministeriön asetuksissa 947/2001 ja 1075/2001.