LVI-TYÖSELOSTUS Kohde TYÖKESKUS KIPINÄ Suopellontie 6 84100 Ylivieska 30.1.2015 Liitteet Liite 1 Kalusteluettelo (erillinen) Liite 2 Eristystyöselostus (erillinen) Liite 3 Purunpoisto (erillinen) INSINÖÖRITOIMISTO E. JAATINEN OY Urheilutie 49, 86600 HAAPAVESI puh. 08-452 443
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA... 5 1.1 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA... 5 1.1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti... 5 1.1.2 Tilaaja ja rakennuttaja ja edustajat... 5 1.1.3 Suunnittelijat, asiantuntijat... 5 1.1.4 Urakoitsijat... 7 2. YLEISET OHJEET JA MÄÄRÄYKSET... 7 2.1 VIRANOMAISTEN MÄÄRÄYKSET... 7 2.2 MUUTOS- JA LISÄTYÖT... 7 2.3 KOTIMAISUUS... 8 2.4 SUUNNITTELIJAN PIIRUSTUKSET... 8 2.5 LAITTEIDEN TILANVARAUKSET... 8 2.6 SALLITUT SÄHKÖTEHOT... 9 2.7 URAKOITSIJAN PIIRUSTUKSET JA LASKELMAT... 9 2.8 LAITTEIDEN MERKINNÄT... 10 2.8.1 Putkien merkitseminen... 10 2.8.2 Kanavien merkitseminen... 10 2.8.3 Laitemerkinnät... 10 2.9 PAINEKOKEET... 11 2.10 LAITTEIDEN HUOLTO TAKUUAIKANA... 12 2.10.1 Yleistä... 12 2.10.2 Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto... 12 2.10.2.1 Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet... 12 2.10.2.2 Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet... 13 2.10.2.3 Kerran takuuajan aikana suoritettavat toimenpiteet... 13 2.10.2.4 Toisen takuuvuoden lopulla suoritettavat toimenpiteet... 13 2.10.3 Putkilaitteiden takuuajan huolto... 13 2.10.3.1 Kerran vuodessa suoritetaan... 13 2.10.3.2 Kerran takuuajan aikana suoritettavat toimenpiteet... 13 2.10.4 Säätölaitteiden takuuajan huolto... 14 2.10.4.1 Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet... 14 2.10.4.2 Toisen takuuvuoden lopulla... 14 2.11 TOIMITUKSEN PERUSVATIMUKSET... 14 2.12 KÄYTTÖÖNOTOT... 14 2.13 KOKEET JA TARKASTUKSET... 14 2.14 TAKUU... 14 2.15 TARJOUS... 14 3. LVI-URAKKAAN KUULUVAT TYÖT JA VELVOITTEET... 15 3.1 YLEISTÄ... 15 3.2 URAKAN TOTEUTUMINEN... 15 3.3 TÖIDEN SUORITUS... 15 3.4 MITTAUKSET... 16
3.5 TARVIKKEIDEN POISKULJETTAMINEN... 16 3.6 YHTEISET KANNATUSJÄRJESTELMÄT JA ASENNUSJÄRJESTYS... 16 4. PUTKI-, ILMANVAIHTO-, SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITE-( RAKENNUSAUTOMAATIO) SEKÄ SÄHKÖURAKOIDEN VÄLISET URAKKARAJAT... 17 5. LÄMMITYSLAITTEET... 18 5.1 LAITOKSEN TOIMINTA... 18 5.1.1 Lämpötilat... 18 5.1.2 Suunnittelupaineet ja lämpötilat... 18 5.2 PUTKISTO VARUSTEINEEN... 19 5.2.1 Yleistä... 19 5.2.2 Lämpöjohtoverkostojen vesivirtojen asetus... 19 5.2.3 Lämpöjohdot... 20 5.2.4 Sulkuventtiilit... 20 5.2.4.1 Lämpöjohtoverkosto... 20 5.2.5 Kertasäätöventtiilit... 20 5.2.5.1 Lämpöjohdot ja IV-verkosto... 20 5.2.6 Tyhjennysventtiilit... 21 5.2.7 Takaiskuventtiilit... 21 5.2.8 Termostaattiset patteriventtiilit... 21 5.2.9 Mittarit... 21 5.2.9.1 Lämpömittarit... 21 5.2.9.2 Painemittarit... 21 5.2.10 Ilmakellot ja ilmanpoistimet... 21 5.2.11 Kannakkeet ja läpiviennit... 22 5.3 LÄMPÖJOHTOPUMPUT... 22 5.4 PAISUNNAT JA VAROVENTTIILIT... 23 5.5 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINNÄT... 23 5.6 HÄLYTYKSET... 23 5.7 LÄMPÖPATTERIT... 23 5.8 TUULIKAAPPIKONEET... 23 5.9 LATTIALÄMMITYKSET... 23 6. ILMANVAIHTOLAITTEET... 23 6.1 YLEISTÄ... 23 6.2 KANAVISTO VARUSTEINEEN... 24 6.2.1 Kanavat... 24 6.2.2 Venttiilit ja säleiköt sekä muut tuloilmalaitteet... 24 6.2.3 Jäte ja raitisilma... 25 6.2.4 Tarkastus- ja puhdistusluukut... 25 6.2.5 Kannakkeet... 26 6.2.6 Kertasäätöpellit... 26 6.2.7 PALOPELLIT... 26 6.2.8 ÄÄNENVAIMENTIMET... 26 6.3 KOJEISIIN LIITTYVÄT LAITTEET JA VARUSTEET... 27 6.3.1 Sulkupellit... 27 6.3.2 Suodattimet... 27 6.3.3 Ilmalämmitys ja jäähdytyspatterit... 27 6.3.4 Ilmanvaihtokoneet... 27 6.3.5 Huippuimurit... 28 6.3.6 Puhaltimet... 28 3
6.4 VARAOSAT... 29 6.5 KOJEIDEN LAITTEIDEN MERKINNÄT... 29 6.6 HÄLYTYKSET... 29 7. VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT... 29 7.1 YLEISTÄ... 29 7.2 VESIJOHDOT... 29 7.2.1 Yleistä... 29 7.2.2 Käyttövesijohdot... 30 7.2.3 Osat ja varusteet... 30 7.2.4 Kannakkeet ja pitimet... 30 7.3 VIEMÄRIT... 30 7.3.1 Jätevesiviemärit... 31 7.3.2 Sadevesiviemärit... 31 7.4 SANITEETTILAITTEET JA KALUSTEET... 31 7.4.1 Yleistä... 31 8. PAINEILMAJOHDOT... 32 9.PURUNPOISTOLAITTEISTO... 32 9. ERISTYS... 32 9.1 YLEISTÄ... 32 9.2 ERISTYSKOHTEET, -TYYPIT JA -PAKSUUDET... 33 10. METALLIPINTOJEN MAALAUS... 33 10.1 MATERIAALIT JA PINTAKÄSITTELY... 33 10.2 PUTKISTOJEN TUNNUSVÄRIT... 33 4
5 1. YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA 1.1 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 1.1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti 1.1.2 Tilaaja ja rakennuttaja ja edustajat Tilaaja Vieskan liikelaitoskuntayhtymä Vieskankatu 6 84100 Ylivieska Yhteyshenkilö Kuntayhtymän johtaja Kerttu Illikainen 050 5182839 kerttu.illikainen(at)vieskantk.fi Rakennuttaja Ylivieskan kaupunki/tekninen palvelukeskus Kyöstintie 4 84100 Ylivieska Yhteyshenkilöt Tekninen johtaja Kari Kentala 08/044 4294 248 kari.kentala(at)ylivieska.fi Rakennuspäällikkö Unto Koskinen 08/044 4294 249 unto.koskinen(at)ylivieska.fi Juhani Tokola 08/044 4294 370 juhani.tokola(at)tlivieska.fi 1.1.3 Suunnittelijat, asiantuntijat Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska Yhteyshenkilö Päivi Ojala 08 420 009 paivi.ojala(at)paloranta.fi
6. Rakennesuunnittelija Suunnittelu Laukka Oy Latvalantie 2 84100 Ylivieska 08 443 455 Yhteyshenkilö Jouko Suutari 050 354 5272 jouko.suutari(at)rakenne.fi LVIA-suunnittelija Insinööritoimisto E. Jaatinen Oy Urheilutie 49 86600 Haapavesi Yhteyshenkilöt Eero Jaatinen 050 514 31 37 eero.jaatinen(at)ejoy.fi Joni.Viirret 08 452443 joni.viirret(at)ejoy.fi Sähkösuunnittelija Sähköinsinööritoimisto Ratex Ky Pitkänsillankatu 20B A4 67100 Kokkola Yhteyshenkilö Olga Delgado 040 842 4996 olga.siermala(at)gmail.com
7 1.1.4 Urakoitsijat Urakoitsijalla tarkoitetaan tässä LVI-työselostuksessa, ellei erikseen muuta mainita, LVI-urakoitsijaa. Toimialanimityksiä kuten rakennus-, putki-, ilmanvaihto-, säätölaite-, sähkö-, maalaus- tms. käytetään tässä selityksessä silloin, kun on määriteltävä eri urakoitsijoiden keskinäisiä suoritusrajoja. 2. YLEISET OHJEET JA MÄÄRÄYKSET 2.1 VIRANOMAISTEN MÄÄRÄYKSET Urakoitsija sitoutuu työnsuorituksessa noudattamaan asetusten, eri viranomaisten ja julkisten laitosten sekä palo-, sähkötarkastus- ja paineastiaviranomaisten määräyksiä ja sääntöjä. Urakoitsija on velvollinen hoitamaan yhteydenpidon viranomaisiin ja suorittamaan määräysten mukaiset tarkastukset. Ohjeistona rakentamisessa on käytettävä LVI- RYL 2002:n ohjeistoa sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita, jotka on annettu rakentamismääräyskokoelmassa. Keskeisimmät tässä työssä käytettävät ohjeistukset ovat: - C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet - D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärijohdot, määräykset ja ohjeet - D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet - E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet - E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus, ohjeet 2.2 MUUTOS- JA LISÄTYÖT 1. Rakennuttaja on oikeutettu tekemään suunnitelmiin muutoksia. Kaikista muutoksista on sovittava urakkaohjelman mukaisesti tilaajan kanssa ennen muutostyöhön ryhtymistä. 2. Kun tilaajan hyväksymästä suunnitelman muutoksesta on ilmoitettu urakoitsijalle, tulee tämän välittömästi tehdä kirjallinen muutostyötarjous, jossa töiden, tarvikkeiden ja laitteiden tulee olla hintoineen yksityiskohtaisesti eriteltyinä ja jossa on myös mainittava muutoksen mahdollinen vaikutus urakkatyön valmistusaikaan. 3. Tilaajalla on oikeus joko hyväksyä tai hylätä muutostyötarjous.
4. Urakoitsija ei saa aloittaa muutostyötä ennen kuin tilaaja on kirjallisesti hyväksynyt muutostyötarjouksen tai antanut kehoituksen työn suoritukseen. 8 2.3 KOTIMAISUUS 1. LVI-tarvikkeiden kotimaisuuden ohjeluettelona voidaan käyttää mm. Rakennusalan LVIS- hankintaluetteloa. 2. Urakoitsijan käyttäessä aliurakoitsijoita ja -hankkijoita on nämä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. erikoistyön aloittamista ja urakoitsijan on varmistauduttava ja valvottava, että aliurakoitsijat ja -hankkijat noudattavat LVI-tarvikkeiden kotimaisuudesta annettuja ohjeita. 2.4 SUUNNITTELIJAN PIIRUSTUKSET 1. LVI-suunnittelija on jättänyt suunnitelmat viranomaisille hyväksyttäväksi. 2. Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisten ristiriitaisuuksien ilmetessä ratkaisee tilaaja, kumpaa noudatetaan. 3. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on esitetty työselostuksessa sekä paikat piirustuksissa. 4. Suunnittelijan työn pohjana olleet arkkitehdin työpiirustukset saattavat jossain määrin poiketa rakennuksen lopullisista työpiirustuksista. Urakoitsijalle toimitetaan lopulliset arkkitehdin työpiirustukset detaljeineen urakoitsijan pyytämänä ajankohtana ennen työn suoritusta. 5. Mikäli urakoitsija katsoo, ettei jonkin suunnittelijan esittämä laitevaatimus tai kytkentätapa sovellu hänen laitteilleen, eikä urakoitsija voi vastata työn tuloksesta, jos ohjelman mukaista ratkaisua käytetään, tulee urakoitsijan esittää omille laitteilleen sopiva ratkaisu urakkatarjouksessa vaihtoehtoisen tarjouksen muodossa. 6. LVI-urakoitsijalle luovutetaan korvauksetta LVI-suunnittelijan piirustuskopioita urakkaohjelman mukaiset määrät. 2.5 LAITTEIDEN TILANVARAUKSET 1. Piirustuksissa on esitetty tilojen jakaminen eri urakoitsijoiden laitesijoituksia varten. Mikäli urakoitsijan laitteiden tilantarve muuttuu suunnitelmassa esitetystä, tulee hänen saada muutokselle sekä toisten urakoitsijoiden että rakennuttajan ja käyttäjän hyväksyminen. Samoin on meneteltävä, jos laitesijoitusta aiotaan muuttaa.
9 2. Urakoitsija on velvollinen tarkistamaan kuljetusreitit yksityiskohtaisesti ja varaamaan tarvittavat työnaikaiset asennus- ja kuljetusaukot. 2.6 SALLITUT SÄHKÖTEHOT 1. LVI-kojeluettelossa on ilmoitettu ne laitteiden sähkömoottorien nimellistehot, joita moottorien on suunniteltu tarvitsevan. 2. Sähkösuunnitelma on laadittu ilmoitettujen sähkötehojen perusteella. 2.7 URAKOITSIJAN PIIRUSTUKSET JA LASKELMAT 1. Kaikki urakoitsijan laatimat piirustukset on esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi. 2. Urakoitsijoiden tulee laatia laitteiden kokoonpanon, asennuksen ja huoltotilantarpeiden selvittämiseksi ainakin seuraavat piirustukset: Laitteiden asennuspiirustukset 1:20. Piirustuksissa esitetään kanavat, putkistot, jos ne poikkeavat suunnittelijan piirustuksista. IV-konehuone 1:20, jos asennukset poikkeavat suunnittelijan piirustuksista. Suunnittelijan piirustusten täydentäminen laitteiden osalta urakoitsijan laitemerkinnöillä on tarvittaessa yksityiskohtaisilla piirustuksilla, sekä esisäätöarvojen merkitseminen piirustuksiin. Hankintaansa kuuluvien sähköisten kojeiden sisäiset kytkentäkaaviot. Automatiikan toiminta- ja piirikaaviot sekä muut automatiikkatöihin liittyvät selvitykset, asennukset, ja tarvittava neuvonta. Piirustukset konealustoista, kannatusrakenteista yms. Kaikkien laitteiden tehoarvojen toimittaminen rakennuttajalle hyväksymistä varten. Laitehuoneiden seinille lämmityslaitteiden ja ilmanvaihtolaitteiden toimintakaaviopiirustukset laminoituna jäykälle alustalle
10 2.8 LAITTEIDEN MERKINNÄT 2.8.1 Putkien merkitseminen 1. Putket: Suuntaa ja virtaavan aineen laatua osoittavat rengasteipit säätöryhmiin, haaroituksiin, seinämien lävistyksiin kummallekin puolelle ja putkiin niin tiheään, että putkia pystytään vaivatta seuraamaan. 2. Putkijohtoventtiilit: Venttiilikilpi: kuulaketjulla venttiilin karaan kiinnitetty, muovikotelolla suojattu monikerrosteippiin kohokirjoitettu teksti. Kilvessä tulee olla venttiilin nimi, virtaava aine ja venttiilin vaikutusalue). Linjansäätöventtiilin kilvessä tulee olla merkintä esisäätö- ja virtausarvosta. Esim. venttiilin kahvassa oleva pahvinen merkintälappu ei riitä. 3. Tarkistusluukut ja merkinnät avattaviin alakattoihin: Putkijohtoventtiileiden paikat merkitään avattaviin alakattoihin. Tiloihin joissa putkijohtoventtiilit jäävät kiinteisiin alakattoihin rakennusurakoitsija toimittaa ja asentaa putkiurakoitsijan osoittamiin kohtiin rakenteisiin kiinnitettävät saranoidut metallikarmiset tarkastusluukut. Kaikkiin LVI-urakoitsijan asentamiin venttiileihin pitää päästä käsiksi tarkastusluukkujen kautta. 2.8.2 Kanavien merkitseminen Kanavat merkitään itseliimautuvilla, virtaussuuntanuolilla ja teksteillä varustetuilla teipeillä, joita liimataan kanaviin kojeiden, lämpömittareiden, puhdistusluukkujen ja palopeltien viereen yms. tarpeellisiin paikkoihin. 2.8.3 Laitemerkinnät 1. Kukin LVI-urakoitsija asentaa konekilvet koneille ja laitteille. Tekstinä käytetään laitteen nimeä ja piirustuksien mukaisia kirjain- ja numeromerkintöjä. Kilvestä tulee näkyä koneen numero ja maininta, mitä tilaa tai tarkoitusta kone palvelee. 2. Kilvet toimitetaan monikerrosmuovilaattoina, joissa on kaiverrettuna musta teksti valkoisella pohjalla. Päänimikkeen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen vähintään 7 mm korkea, säätölaitteissa kuitenkin 7/5 mm.
Kilpien mallikappale, kilpien kiinnitystapa ja merkintäluettelo on esitettävä rakennuttajalle tarkastettavaksi ennen kilpien valmistamisen aloittamista. 3. Kaikissa laitteissa tulee lisäksi olla ko. laitteen kaikkia teknisiä arvoja osoittavat, laitteen valmistajan toimittamat metallikilvet 4. Puhaltimien kilvistä tulee näkyä ilmamäärät konetunnusten lisäksi. 5. Säätölaitekaapit varustetaan kilvillä, jotka on numeroitu piirustuksia vastaavasti. 11 2.9 PAINEKOKEET 1. Ilmanvaihtokanavien tiiviys tutkitaan paine- ja savukokeilla. Koepaine SFS 4699 standardin mukaan. ( 250 Pa kanavapaineella). Savukoe suoritetaan, jos kanavan tiiveysehto ei täyty vuotojen paikallistamiseen. Sallittu vuoto SFS 4699 standardin mukaan. (Luokka B). Paine ja savukokeet suoritetaan siten, että kanavat ovat jaettuina sopiviin osiin ja että kanavat ovat peittämättä ja ilman palosuojausta. Ilmanvaihtourakoitsijan on ilmanvaihtokoneita mitoittaessa huomioitava sallittu kanavavuoto. 2. Putkijohtojen ja -laitteiden painekokeet suoritetaan seuraavasti: 1. Lämpöjohdot,kylmävesipaine - ensiö 10 bar, 30 min - toisio 6 bar, 30 min 2. Kylmä-, lämminvesijohdot - kylmävesipaine 10 bar, 60 min. 2. Paineilmaputkisto - kylmävesipaine 13 bar Painekokeet on suoritettava ennen eristystöiden aloittamista ja putkien tai säiliöiden peittämistä, tarvittaessa verkostot osiin jaettuina. Suoritetuista painekokeista on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan.
12 2.10 LAITTEIDEN HUOLTO TAKUUAIKANA 2.10.1 Yleistä Kuhunkin urakkaan sisällytetään varsinaisen laitteiden rakenne- ja asennustyön lisäksi laitteiden määräaikaishuolto takuuaikana. Kustakin huoltokäynnistä on sovittava käyttäjän kanssa. Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huolto edellytetään tapahtuvaksi normaalina työaikana. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään 4 ja enintään 8 kuukautta. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja -aineet (esim. tiivisteet). Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä sekä suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee huollon tai asennuksen piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty ja lähetettävä kirjallinen selostus rakennuttajalle. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava kaikkien laitteiden toiminnan yleistarkastus ja toiminnan kokeilu sekä tutkittava, että laitteita käytetään tarkoituksenmukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava korkeintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Tarvittava voitelu- ym. täyttöjen lisääminen, pyörivien koneiden akselitiivisteiden korjaus yms. 2.10.2 Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto Automaattisten säätölaitteiden huolto on suoritettava laitteiden valmistajan tai kotimaisen edustajan toimesta ja samanaikaisesti ilmastointilaitteiden huollon kanssa. 2.10.2.1 Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Suodattimien tarkastus. Kiilahihnakäyttöjen tarkistus ja kiristys sekä tarvittaessa hihnojen vaihto. Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet.
Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus ja suodatinmattojen vaihto. Nämä toimenpiteet suorittaa laitoksen hoitohenkilökunta, ilmastointiurakoitsija tarkistaa kuitenkin, että nämä toimenpiteet on suoritettu asiallisesti. 13 2.10.2.2 Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet Säätöpeltien säleiden puhdistus ja laakereiden rasvaus. Hälytyspisteiden kokeilu. Poistopuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta. Tarvittava, valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakereiden ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. 2.10.2.3 Kerran takuuajan aikana suoritettavat toimenpiteet Ensimmäisen takuuvuoden aikana suoritetaan: Puhaltimien laakerien tarkastus ja rasvaus ja tarvittaessa vaihto. 2.10.2.4 Toisen takuuvuoden lopulla suoritettavat toimenpiteet Laitteiden syöpymissuojaukset siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 2.10.3 Putkilaitteiden takuuajan huolto 2.10.3.1 Kerran vuodessa suoritetaan Kaikkien rumpujen, moottorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistysten korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Tarvittava valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. 2.10.3.2 Kerran takuuajan aikana suoritettavat toimenpiteet Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumaa tai muuta syöpymää esiinny.
14 2.10.4 Säätölaitteiden takuuajan huolto Automaattisten säätölaitteiden huolto on suoritettava laitteiden valmistajan tai kotimaisen edustajan toimesta samanaikaisesti ilmastointilaitteiden huollon kanssa. 2.10.4.1 Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Kojeiden säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. 2.10.4.2 Toisen takuuvuoden lopulla Tarkistetaan antureiden ja mittareiden kalibrointi, tulokset kirjataan. Suoritetaan huollon yhteydessä Tarkistetaan, että kytkennöissä ei esiinny hapettumista, korjataan tarvittaessa. Kojeiden säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. Hälytyspisteiden tarkistus ja kokeilutulosten taulukointi. 2.11 TOIMITUKSEN PERUSVATIMUKSET Talotekniikka RYL 2002 mukaisesti: LVI-tuotteiden toimitusvaatimukset G04.30 Pintakäsittelyvaatimukset G04.35 Asennusvaatimukset G06 2.12 KÄYTTÖÖNOTOT Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset RYL G08 mukaisesti. 2.13 KOKEET JA TARKASTUKSET 2.14 TAKUU 2.15 TARJOUS Urakoitsija suorittaa määritellyt ja määräysten mukaiset kokeet kustannuksellaan. Takuu urakoinnista on kaksi (2) vuotta, jonka lasketaan alkavan hyväksytystä vastaanottotarkastuksesta. Annetaan tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti.
15 3. LVI-URAKKAAN KUULUVAT TYÖT JA VELVOITTEET 3.1 YLEISTÄ Urakkaan kuuluvat kaikki urakkarajan sisälle jäävät ja ulkopuolelle merkityt LVI-tekniset työt, materiaalitoimitukset ja hankinnat LVI-selityksen, piirustusten ym. urakkalaskenta-asiakirjojen esittämässä laajuudessa, lopulliseen käyttökuntoon saatettuina ja säädettyinä. Liitokset valmistellaan siten, että suorituksen ajantarve jää mahdollisimman lyhyeksi. 3.2 URAKAN TOTEUTUMINEN LVI-töiden urakan toteutumiseksi tarvittavien asennustyökalujen ja -tarvikkeiden sekä koneiden hankinta ja työsuorituksen aikainen huolto sekä kaikkien niistä johtuvien käyttö- ym. kulujen maksaminen. Urakka tulee toteuttaa urakkaohjelman mukaisesti. Liittymisestä käytössä oleviin verkostoihin tulee sopia tilaajan kanssa. 3.3 TÖIDEN SUORITUS Urakoitsijan tulee käyttää ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa asentajina ja työnjohtajina. Työmaalla tulee olla vastuunalainen työnjohtaja, jolla on paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntä. Töiden suorituksessa käytetään ensiluokkaisia tarveaineita sekä yleisesti hyväksi tunnettuja työtapoja, noudatetaan lakeja ja asetuksia, yleisiä ja kunnallisia määräyksiä ja ohjeita. Urakoitsijan tulee hyvissä ajoin antaa muiden urakoitsijoiden tarvitsemat tiedot, tartuntapiirustukset ja pitää huoli siitä, että reiät, tartunnat ja vastaavat tulevat oikeille paikoilleen Urakoitsija on velvollinen esittämään huonetiloihin tulevista laitteistaan mallikappaleen tai riittävän selvän piirustuksen siinä tilaisuudessa, jossa malli lopullisesti hyväksytään. Vastuu siitä, että urakkaan kuuluvat työt valmistuvat rinnan muiden urakoitsijoiden töiden kanssa. Urakkaan kuuluvien laitteiden ja niiden osien sopimuksenmukaisen laadun toteaminen ja tarpeellisten kokeiden suorittaminen ja teettäminen sekä näistä johtuvien kustannusten maksaminen. Työn katsotaan olevan valmiit vastaanotettavaksi vasta silloin, kun myös urakkaa sivuavat muut työt (kuten sähkötyöt ym.) ovat valmiit. Työn valmistumisesta on urakoitsijan kirjallisesti ilmoitettava rakennuttajalle. Urakoitsija on velvollinen hyväksyttämään käyttämänsä aliurakoitsijat ja - hankkijat.
3.4 MITTAUKSET Urakoitsijat suorittavat seuraavat mittaukset ja säädöt, joista laaditaan lisäksi mittauspöytäkirjat - vesivirtojen säätö ja mittaus ryhmäsuluista (linjasäätö- ja kuristusventtiileistä), varustaa venttiilin kilvellä, jossa on esitetty vesivirtaus ja esisäätöasento - ilmavirtojen säätö ja mittaus, säätimeen merkitään ko. ilmavirrat ja sitä vastaava säätimen asento vähintään spriiliukoisella huopakynällä. - puhaltimien ilmavirtojen mittaus - äänitasojen mittaus huonekohtaisesti ja mittaustulokset merkitään pöytäkirjaan - huonelämpötilojen mittaus ja tulosten kirjaaminen huonekohtaiseen taulukkoon (mittaukset lämmityskaudella, lämpötila 5 o C tai alle). 16 3.5 TARVIKKEIDEN POISKULJETTAMINEN Ylimääräisten asennustarvikkeiden (mm. putkien, iv-kanavien yms.) poiskuljetukset rakennustyömaalta huolehtii ao. urakoitsija ja siirtää tarvikkeet ennalta sovittuun paikkaan rakennusalueella. 3.6 YHTEISET KANNATUSJÄRJESTELMÄT JA ASENNUSJÄRJESTYS 1. Urakoitsijat ovat velvollisia keskenään sopimaan ja tekemään yhteiset kannatusjärjestelmät kaikissa niissä kohdissa, joissa samassa kohteessa useampi urakoitsija tarvitsee kannatuksia. 2. Työ- ja kustannusjärjestelyistä tulee urakoitsijoiden sopia keskenään ennen asennustöiden alkua. 3. Eri urakoitsijoiden yhteistyössä tekemät yhtenäiset kannatussuunnitelmat tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen asennustöiden aloittamista (jos ne poikkeavat sopimusasiakirjoissa esitetystä ratkaisusta).
17 4. PUTKI-, ILMANVAIHTO-, SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITE-( RAKENNUS- AUTOMAATIO) SEKÄ SÄHKÖURAKOIDEN VÄLISET URAKKARAJAT Urakkarajat on ilmoitettu erillisessä kaikkia urakoitsijoita sitovassa URAKKA- RAJALIITTEESSÄ.
18 5. LÄMMITYSLAITTEET 5.1 LAITOKSEN TOIMINTA Rakennus liitetään Herrforsin kaukolämpöverkkoon ja lämmönjako toteutetaan vesipatterilämmityksenä ns. käännettyä paluukytkentää käyttäen. 5.1.1 Lämpötilat Mitoituslämpötilat kytkentäpiirustusten mukaiset Ensiö (kaukolämpö) Ilmanvaihtosiirrin 115/33 o C Lämmityssiirrin 115/33 o C Käyttövesisiirrin 70/25 o C-5/58 o C Toisioverkostot: - ilmanvaihto / lämpöjohtoverkosto siirtimeltä 60/30 o C - ilmanvaihtokoneiden patteripiirit 50/30 o C - ulkoilman mitoituslämpötila -32 o C 5.1.2 Suunnittelupaineet ja lämpötilat Toisiopiiri Lämmitysputkistot 1,0 MPa ja 100 o C. Uudet lämmityspatterit 0,6 MPa ja 100 o C. Ensiöpiiri Lämmitysputkistot ja laitteet 1,6 MPa ja 120 o C
19 5.2 PUTKISTO VARUSTEINEEN 5.2.1 Yleistä 1. Putkisto asennetaan näkyviin ja alaslaskuihin sekä koteloihin ns. vaihdettavana asennuksena. Näkyviin jäävät putkiosuudet maalataan (RAL9010), (maalauksen suorittaa (RU). 2. Piirustuksiin merkityt putkikoot tarkoittavat nimellissuuruutta. 3. Johdot asennetaan siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan ääniä synnyttämättä. 4. Putkistoille asennetaan tyhjennyshanat siten, että ryhmät johtoineen ja pattereineen voidaan kokonaan tyhjentää. Tyhjennyshanoja ei ole merkitty piirustuksiin. 5. Putket on ennen asentamista huolellisesti puhdistettava sekä sisältä että ulkoa. Asennustöiden yhteydessä on estettävä epäpuhtauksien pääseminen putkistoihin. 6. Putkiurakoitsijan on ennen lopputarkastusta huuhdeltava asentamansa putkijohtoverkot laitteineen. 7. Huuhtelu- ja puhdistustyöt on suoritettava valvojan läsnä ollessa ja niistä on tehtävä myös merkinnät työmaapäiväkirjaan. 8. Tarpeellisiin kohtiin putkistoissa asennetaan ilmanpoisto 10 mm:n teräsputkesta, jonka suulla on sulkuventtiili letkuliittimin lattialta hoidettavalla korkeudelle. Automaattisia ilmanpoistimia ei saa käyttää. 9. Putkisto tehdään käyttäen kierre-, hitsaus- ja laippaliitoksia rajoina määritetyt putkikoot. 5.2.2 Lämpöjohtoverkostojen vesivirtojen asetus 1. Lämpöjohtoverkostojen vesivirrat asetetaan kertasäätöventtiileiden avulla paine-eromittausta apuna käyttäen. Asetuksen aikana tulee kaikkien verkoston moottori- yms. venttiileiden olla täysin auki. Urakoitsija ilmoittaa mittaustuloksena saamansa vesivirrat suunnittelijan tarkastetta-
20 vaksi. Mahdollinen tarkastussäätö (kuristusarvojen asetus) kuuluu myös urakkaan 2. Kertasäätöventtiilit lukitaan asetuksen jälkeen sekä asetusarvot taulukoidaan ja merkitään myös venttiilikilpiin. 3. Taulukot toimitetaan rakennuttajalle ja suunnittelijalle. 5.2.3 Lämpöjohdot 10-40 mm lämpöputket tehdään ensiluokkaisesta kierteitettävästä keskiraskaasta teräsputkesta LVI-nro 040, Fe 33. Katkaisussa syntynyt kuroutuma on poistettava jyrsimellä. Osina käytetään tehdasvalmisteisia takorautaisia osia reunavahvistein. NS 50 ja suuremmat lämpöputket tehdään saumattomista teräsputkista LVInro 0304, ST 37.0(keskiraskas) hitsaus- ja laippaliitoksin. Erikokoisten putkien päittäismitoitukset tehdään kartiomaisesti supistaen.. 5.2.4 Sulkuventtiilit Kierteellisille sulkuventtiileille asennetaan yhdistäjät. Yhdistäjiä ei saa asentaa rakenteiden sisälle. 5.2.4.1 Lämpöjohtoverkosto NS40 LVI -nro 371400, kierteellisiä erikoismessinkisiä palloventtiileitä NS50 LVI -nro 375320 hitsattavia teräksisiä tai laipallisia teräksisiä palloventtiileitä LVI nro 37352. 5.2.5 Kertasäätöventtiilit 5.2.5.1 Lämpöjohdot ja IV-verkosto...NS40 STAD NS 50... laipallisia TA STAF suluin tai hitsattavia VEXVE venttiileitä mittausyhdistein ja suluin.
21 5.2.6 Tyhjennysventtiilit Tyhjennysventtiilit ovat LVI-nro 38510, NS 15 letkuliittimin. Venttiileiden kahvat irrotetaan. 5.2.7 Takaiskuventtiilit...NS40 LVI -nro 393080, kierteellisiä NS50... LVI -nro 39134, laipallisia tiivisteet vitonia, lämpötilakestävyys +150 o C. 5.2.8 Termostaattiset patteriventtiilit 5.2.9 Mittarit Uudet patterit varustetaan esisäädetyillä termostaattiventtiileillä. Venttiileiden malli Danfoss RA 2000. Venttiilirunkoihin asetetaan suunnitelmien mukaiset esisäätöarvot. 1. Mittareiden ja tuntoelimien asennus putkeen on suoritettava putkea laajentaen siten, ettei putken poikkipinta pienene. 2. Mittarit on asennettava niin, että ne antavat oikean lukeman ja ovat helposti luettavissa. 5.2.9.1 Lämpömittarit Lämpömittarien tulee olla LVI -nro 45 11056 tai 45 11066, jaotus 1 aste, osoitus 0-130 astetta. Mittareiden tulee olla tarkistettuja. Mittarisuojusten tulee olla ruostumatonta terästä ja taskut täytetään lämmönjohtavalla pastalla. 5.2.9.2 Painemittarit Toisiopiirin painemittarien tulee olla alueeltaan 0...10bar. LVI -nro 45 2031. Tarkkuus ±2%. Asteikon halkaisija vähintään 63 mm. Kukin mittari varustetaan sulkuventtiilillä. 5.2.10 Ilmakellot ja ilmanpoistimet Tuloilmakojeiden patteriosaan sekä putkistoihin asennetaan piirustuksiin merkittyihin ja muihin tarpeellisiin kohtiin ilmakellot, jotka ovat 2 nimelliskokoa suuremmat kuin putki ja pituudeltaan vähintään 200 mm. Ilmakellot varustetaan 10 mm:n teräsputkesta tehdyin poistoputkin, jotka varustetaan sulkuventtiileillä ja letkuliittimillä, lattiatasolta tehtävään ilmaukseen. Lisäksi tarkastus-
22 luukkujen taakse jäävät poistoputket varustetaan vähintään 500 mm pitkillä muoviletkuilla, jotka on kiinnitetty kiristimin valmiiksi letkuliittimiin. 5.2.11 Kannakkeet ja läpiviennit 1. Putkien kannakkeet kiinnitetään kaikki pulttaamalla. Kannakkeet ripustetaan kattokiskoihin ZnFe. Kannakointi kortin LVI 12-10370 kortin putkistojen ja kanavien kannakointi mukaisesti. 2. Kannakkeiden tulee olla sellaisia, että ne sallivat putkistojen lämpöliikkeet (heiluri tai liukuripustus). Tarvittaessa käytetään jousikannakkeita. 3. Rinnakkain kulkevien putkien kannakkeet on kiinnitettävä samalta kohdalta. 4. Vaakatasossa kulkevat putket ripustetaan asetettavilla riipputeräksillä ja avattavilla pidikkeillä. 5. Nousujohdot kiinnitetään riittävän tiheään sijoitetuilla avattavilla putkipidikkeillä. 6. Läpiviennit tehdään LVI RYL G06.15 ohjeistuksen mukaan 5.3 LÄMPÖJOHTOPUMPUT 1. Pumput on mitoitettu piirustuksissa. Pumppujen mallina on käytetty Grunfos- pumppuja. 2. Pumput tulee valita siten, että toimintapiste on hyötysuhteen huipun kohdalla. Pumput toimitetaan riittävän suurilla sähkömoottoreilla varustettuina. Pumppujen vesivirran tulee olla +10% tarkkuudella suunnitelmissa esitetyistä. 3. Sähkömoottorien on oltava täysin suljettuja EC-moottoreita, joilta saadaan suoraan hälytys ja käyntitieto. 4. Pumppujen venttiilien tulee olla pumppujen laippakokoa. 5. Pumpussa tulee olla kilpi, josta ilmenevät vesimäärä, vastapaine, kierrosluku ja tehontarve. 6. Ilmanvaihtoverkoston pumpulle PU41 ja lämmityspiirin pumpulle PU42 hankitaan molemmille oma varapumppu.
23 5.4 PAISUNNAT JA VAROVENTTIILIT Ilmanvaihto / lämpöjohtoverkostolle asennetaan paisuntajärjestelmät piirustuksien mukaisesti. 5.5 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINNÄT 5.6 HÄLYTYKSET Ks. kohtaa 2.8. Ks. toimintakaaviota. 5.7 LÄMPÖPATTERIT Radiaattorit. Rakennepaine 6 bar. Malli Purmo tai vastaava varustettuna termostaattisin patteriventtiilein ja paluusulkuyhdistäjin. 5.8 TUULIKAAPPIKONEET Tuulikaappikoneet KIK01,KIK02, KIK03 ja KIK04 hankkii putkiurakoitsija. Tuulikaappikoneiden malli Koja TUULIS 9. 5.9 LATTIALÄMMITYKSET Kohteeseen ei tule lattialämmityksiä. 6. ILMANVAIHTOLAITTEET 6.1 YLEISTÄ Ilmanvaihto toteutetaan koneellisella ilmanvaihdolla. Ilmanvaihtokoneiden palvelualueet ovat: TK01 TK02 TK03 Koko rakennus pääosin Puutyötilat Maalaamo Asennustyössä sovelletaan