nro 1/2011 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 1 SIVLTK 2 SIVLTK 3 Kokouksen järjestäytyminen Jaostojen pöytäkirjojen ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Sivistyslautakunnan tehtävät ja sivistysosaston organisaatio 1.1.2011 alkaen SIVLTK 4 Kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma toimintakaudelle 1.8.2011-31.7.2012 SIVLTK 5 n lasten kotihoidon tuen kuntalisän vaikutusten arviointia ajalla 1.1-31.12.2010 SIVLTK 6 n lasten kotihoidon tuen kuntalisäkokeilun päättyminen 31.8.2011 SIVLTK 7 SIVLTK 8 Uuden päiväkodin rakentaminen Tyyskylän alueelle Sivistyslautakunnan vuoden 2011 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen SIVLTK 9 Sivistyslautakunnan myöntämien harkinnanvaraisten avustusten periaatteet 1.1.2011 alkaen SIVLTK 10 SIVLTK 11 SIVLTK 12 SIVLTK 13 Sivistyslautakunnan myöntämien vuoden 2011 harkinnanvaraisten avustusten julistaminen haettavaksi Ruotsinkielisten yläkoululaisten lähikoulun osoittaminen Opetuslautakunnan vuoden 2010 toimintakertomuksen hyväksyminen Sivistyslautakunnan vuoden 2010 toimintakertomuksen hyväksyminen SIVLTK 14 Lautakunnan kokoukset kevätkaudella 2011 SIVLTK 15 SIVLTK 16 Opetuslautakunnan vuoden 2010 sisäisen valvonnan arvioinnin hyväksyminen Sivistyslautakunnan vuoden 2010 sisäisen valvonnan arvioinnin hyväksyminen
Sivu 2 Nro 1/2011 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-20.49. tauko klo 20.18-20.24. Läsnäolevat jäsenet Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Alho Olli, jäsen Calin Elisa, jäsen Halonen Pekka, jäsen Hautamäki Satu-Kristiina, jäsen Huittinen Markku, jäsen Lönn Helena, varajäsen Paasikivi Anna, jäsen Savinainen Tuula, jäsen (saapui kello 18.45 4) Muut läsnäolevat Nordström Marcus, kunnanhallituksen edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Moisala Jarno, kehittämispäällikkö (sihteeri) Salonen Samuli, johtava rehtori (poistui kello 18.55 4) Lilja Juha, vapaa-aikapäällikkö (poistui kello 19.17 6) Vesiluoma Anu, varhaiskasvatuspäällikkö (poistui kello 20.18 10) Koskinen Tommi, hallinnon suunnittelija Asiat 1 16 Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Jarno Moisala pöytäkirjanpitäjä Elisa Calin pöytäkirjantarkastaja Helena Lönn pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto 21.02.2011 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Martina Kinnunen toimistosihteeri
Sivu 3 SIVLTK 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Kunnanvaltuusto on 13.12.2010 107 päättänyt sivistyslautakunnan kokoonpanosta. Lautakunnan jäseniksi valittiin vuosiksi 2011-2012: Varsinaiset jäsenet Carl-Johan Gottberg Heidi Backman Elisa Calin Mari Lovén Markku Huittinen Anna Paasikivi Pekka Halonen Olli Alho Tuula Savinainen Henkilökohtaiset varajäsenet Stefan Svanfeldt Helena Lönn Mikko Malmgren Jussi Suvanto Kirsti Pitkänen Markku Tiilikainen Susanna Söderlund Bjarne Bäckman Merike Hintikka Lautakunnan puheenjohtajaksi valtuusto nimesi Carl-Johan Gottbergin ja varapuheenjohtajaksi Anna Paasikiven. Kunnanvaltuusto on 31.1.2011 10 myöntänyt Mari Lovénille eron sivistyslautakunnan jäsenyydestä harkintansa perusteella. Uudeksi jäseneksi Lovénin tilalle lautakuntaan valittiin Satu-Kristiina Hautamäki. Kunnanhallitus on 17.1.2011 13 nimennyt edustajakseen lautakuntaan Marcus Nordströmin. Hallintosäännön 10 :n mukaan kunnan toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla. Käytännön mukaan myös esittelijällä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Myös kunnanhallituksen edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Valmistelija: Kehittämispäällikkö Jarno Moisala p. 044 386 1100, s-posti jarno.moisala@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi;
Sivu 4 - myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden lautakunnan kokouksissa sihteerinä toimivalle kehittämispäällikkö Jarno Moisalalle ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa Päätös: Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi; - myönsi puhe- ja läsnäolo-oikeuden lautakunnan kokouksissa kehittämispäällikkö Jarno Moisalalle, johtava rehtori Samuli Saloselle, varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluomalle, vapaa-aikapäällikkö Juha Liljalle ja hallinnon suunnittelija Tommi Koskiselle; - muutti asioiden käsittelyjärjestystä niin, että asiakohdan 3 jälkeen käsitellään ensin asiakohdat 8, 9 ja 10 ja - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Elisa Calinin ja Helena Lönnin.
Sivu 5 SIVLTK 2 Liite 1 JAOSTOJEN PÖYTÄKIRJOJEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. - Pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat liitteenä. Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia opetuslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto pöytäkirja 21.12.2010 Undervisningsnämndens svenskspråkiga sektion pöytäkirja 9.12.2010 Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo 13.12.2010-28.1.2011 66/2010-8/2011 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo 21.12.2010, 86-87/2010 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä Rehtori Samuli Salosen päätösluettelo 9.12.2010-2.2.2011, 66/2010-8/2011 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo 15.12.2010-2.2.2011, 143/2010-4/2011 Rehtori Carina Moision päätösluettelo 25.11.2010-13.1.2011, 187/2010-3/2011 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo 7.1.2011-21.1.2011, 1-2 Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 6 SIVLTK 3 Oheismateriaali SIVISTYSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA SIVISTYSOSASTON ORGANISAATIO 1.1.2011 ALKAEN Kunnanvaltuusto on päättänyt 15.11.2010 93 kunnan organisaatio- ja päätöksentekorakenteen uudistamisesta. Samalla kunnanvaltuusto hyväksyi myös sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön. Johtosääntö astui voimaan 1.1.2011. Johtosäännön mukaan kunnan sivistystoimen toimialasta vastaa sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla on kaksi jaostoa: sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto ja sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto. Sivistyslautakunnassa asiat ratkaistaan sivistystoimen johtajan esittelystä. Sivistystoimen johtaja johtaa sivistysosastoa. Sivistystoimen johtajan sijaisena toimii varhaiskasvatuspäällikkö. Osasto muodostuu seuraavista tulosalueista: - Varhaiskasvatuksen tulosalue (tulosaluepäällikkönä varhaiskasvatuspäällikkö); - Opetuksen tulosalue (tulosaluepäällikkönä johtava rehtori); - Vapaan sivistystyön tulosalue (tulosaluepäällikkönä vapaaaikapäällikkö). Sivistystoimen johtajan alaisuudessa toimii lisäksi sivistystoimiston tulosyksikkö. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston keskeisimpien viranhaltijoiden sekä kunnanhallituksen toimivalta käyvät ilmi oheismateriaalina olevista johtosäännöistä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kaavio sivistysosaston jakautumisesta tulosalueisiin ja tulosyksiköihin 1.1.2011 alkaen. - Oheismateriaalina sivistystoimen johtajan päätös 20.12.2010 81 sivistysosaston tulosalueiden jakautumisesta tulosyksiköihin ja tulosyksiköiden esimiesten määräämisestä 1.1.2011 alkaen. - Oheismateriaalina 1.1.2011 voimaan tullut sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosääntö. - Oheismateriaalina 1.1.2011 voimaan tullut kunnanhallituksen johtosääntö. Valmistelija: Kehittämispäällikkö Jarno Moisala, puh. 044 386 1100, s-posti: jarno.moisala@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi.
Sivu 7 Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 8 SIVLTK 4 Liite 2 KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE 1.8.2011-31.7.2012 Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Kunta voi päättää toiminnan järjestämisestä ja toiminnan laajuudesta. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee järjestää Opetushallituksen hyväksymien koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Kunnille myönnetään valtionosuutta, mikäli se järjestää toimintaa. Opetushallituksen 27.2.2004 antamien koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaan kunnan tulee hyväksyä toimintasuunnitelma aamu- ja iltapäivätoimintaa varten, jossa määrätään toiminnan yleisestä järjestämisestä, toimintatunneista ja muista tarpeellisista toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n 22. kohdan mukaan sivistyslautakunnan tehtävänä on hyväksyä kuntakohtainen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Valtionosuuteen oikeuttavaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota vähintään 570 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa voidaan järjestää arkipäivisin yleensä klo 7-17 välisenä aikana. Osallistuminen on lapselle aina vapaaehtoista. Nyt käsiteltävänä oleva iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on voimassa 1.8.2011-31.7.2012 Toiminnasta peritään porrastettu kuukausimaksu. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 mukaisesti sivistyslautakunta päättää tehtäväalueellaan taksat ja maksut. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä 2 on ehdotus kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaksi toimintakaudelle 1.8.2011-31.7.2012 Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä ehdotuksen kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaksi liitteen mukaisesti toimintakaudelle 1.8.2011-31.7.2012 - hyväksyä iltapäivätoiminnan toistaiseksi voimassa olevat maksut seuraavasti:
Sivu 9 hoitoaika enintään 3 h/pv hoitoaika enintään 5 h/pv 60 euroa/kk 100 euroa/kk. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen seitsemäntenä asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 10 SIVLTK 5 Oheismateriaali SIUNTION LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA AJALLA 1.1-31.12.2010 Kansaneläkelaitos ja n kunta sopivat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta 1.1.2010 alkaen. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen 25.5.2009 61 mukaisesti määräaikaisesti ajalla 1.1.2010-31.8.2011. Kunnanvaltuustolle raportoidaan kuntalisän vaikutuksista säännöllisesti. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 euroa kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 euroa kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kuntalisän käyttöönoton vaikutuksia on tässä pyritty tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Tässä tarkastelujakso on 1.1 31.12.2010 - edellisen kerran kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksia on tarkasteltu tilanteessa 31.8.2010 (kunnanvaltuusto 15.11.2010 92). Tarkastelujakso on edelleen lyhyehkö, joten päätelmät kuntalisän vaikutuksista ovat vasta suuntaa-antavat. Yhteiskunnassa vallinnut taloudellinen taantuma vaikeuttaa kuntalisän vaikutuksesta tehtävää arviointia. Opetuslautakunnan talousarviossa vuodelle 2010 oli varattu 120 000 euroa kuntalisän maksamista varten. Kuntalisän määrärahan toteuma oli tilanteessa 31.12.2010 169 % (202 262,74 euroa). Kotihoidon tuen kuntalisään tarkoitettu määräraha ylitettiin ja ylityksen suuruus oli vuoden vaihteessa 82 262,74 euroa. Tiedot perustuvat tilinpäätösennusteeseen. Kahdentoista kuukauden tarkastelujakson (tarkastelukuukaudet tammikuun 2010 ja joulukuun 2010 välillä) perusteella voidaan todeta, että n kunnassa 1.1.2010 käyttöön otetun kotihoidon tuen kuntalisän hakijoiden määrä on kasvanut vuoden 2010 aikana 28 % (71 -> 91) ja kotihoidon piirissä olevien lasten määrä on kasvanut 22 % (143 -> 175). Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuoden tarkastelujaksolla 21 % (126 - >153). (0 5-vuotiaiden) määrä päivähoidossa on kasvanut 12 % (140 -> 157) ja alle 3-vuotiaiden osuus päivähoidossa kasvanut 2 % (49 -> 50).
Sivu 11 Vuoden aikana kasvuprosentti on vaihdellut, alle 3-vuotiaiden osalta edellisellä tarkastelujaksolla oli kasvua 29 %. Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu on ollut suhteellisen maltillista. Sama ilmiö on näyttäytynyt mm. naapurikunnissa, oli niissä tarjolla kuntalisä tai ei. Maltillinen kasvu tai jopa lasten vähenemä johtunee ainakin osin yhteiskunnassa vallinneesta laskusuhdanteesta ja sen vaikutuksista. Voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on vuoden aikana ollut lähes sama lukuun ottamatta selkeää kasvua vuoden alun tammikuusta helmikuuhun. Kotihoidossa olevien lasten määrän kohdalla voidaan todeta sama ilmiö. Eli helmikuun jälkeen tilanne on pysynyt suhteellisen samana. Kahdentoista kuukauden perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Selkeästi investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. n varhaiskasvatuksessa kasvua tapahtuu edelleen n. yhden päiväkotilapsiryhmän verran vuodessa. Ja koska käytössä olevien tilojen käyttöaste on voimassa olevaa tilasuunnitteluohjetta suurempi, ei uusilta tilainvestoinneilta kuntalisästä huolimatta voida välttyä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on tilasto päivähoidossa olevien lasten ja kuntalisän hakijoiden määristä sekä vertailu kotihoidossa olevien lasten ja kuntalisän saajien määristä (taulukot 1-6). Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi ja - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi merkittäväksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdeksantena asiakohtana.
Sivu 12 Päätös: Lautakunta päätti - merkitä selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi ja - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi merkittäväksi.
Sivu 13 KH:12 /2009 SIVLTK 6 KH : 12/2009 OPLTK 22.4.2009 37 SIUNTION LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄKOKEILUN PÄÄTTYMINEN 31.8.2011 n sivistystoimi on vastaanottanut 2.2.2009 päivätyn valtuustoaloitteen koskien kuntalisän käyttöönottoa ssa. Valtuustoaloitteessa on selvitysten aikatauluksi, tavoitteiksi ja suuntaviivoiksi esitetty, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona ja se olisi mahdollista alkaen 1.8.2009, ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuussa. Varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää luovat asiakasperheiden valinnat, jotka koostuvat ssa valinnoista lasten kotihoidon, kunnallisen ja yksityisen päiväkoti- ja perhepäivähoidon sekä osa-aikaisen että osa- ja kokopäivähoidon välillä. Yksityistä hoitoa tuetaan kunnallisella päivähoitosetelillä. Perheet voivat valita kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuspalvelun sijaan myös lasten hoitamisen kotona. KELA tukee lasten kotihoitoa lakisääteisellä kotihoidontuella. n varhaiskasvatuksen palvelutarjonnassa ei tällä hetkellä ole valittavana ei- lakisääteisiin palveluihin kuuluvaa kotihoidontuen kuntalisää. Aiemmat selvitykset kotihoidontuen kuntalisästä ssa on tehty vuosina 2002 ja 2007. Kiintymyssuhdeteorioiden valossa lapsen ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen perustuva turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen suotuisaa kasvu- ja oppimisprosessia optimaalisella tavalla. Edellä mainittu mahdollistuu usein parhaiten alle 3-vuotiaan lapsen ollessa kotihoidossa. Vastakkaisiakin tutkimustuloksia on julkistettu. Yhteenvetona valtuustoaloitteen suuntaisesti voidaan todeta, ettei voida antaa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tai -ympäristö tukisi lapsen kasvua ja kehitystä parhaiten. Merkitseviä muuttuvia tekijöitä on paljon. Kuntalisän mahdollisen käyttöönoton vaikutuksia mm. hoitopaikkainvestointeihin on vaikea ennustaa. Laadukkailla kuntalaiskyselyillä voidaan saada suuntaa-antavia perheiden näkemyksiä ja kannanottoja kuntalisän vaikutusten ennakoinnin tueksi kuitenkaan varmaa tietoa perheiden sitoutumisesta tiettyihin ratkaisuihin ei kyselyillä voida saada. Perheiden lasten hoitoa koskevien ratkaisujen taustalla ovat useat tekijät, mm. arvovalinnat, työllisyys- ja taloudellinen tilanne sekä monet muut yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Varmaa on, että kuntalisän käyttöönotolla on välittömiä kustannusvaikutuksia, joihin kuluvan vuoden talousarviossa ei ole varauduttu. Mikäli kunta-
Sivu 14 lisän euromäärä on merkittävän suuri, on toki todennäköistä, että pidemmällä aikavälillä kuntalisän käyttöönotto edesauttaa hillitsemään hoitopaikkainvestointeja. Kuntalisän maksamista ei voida perustella taloudellisesti edullisena vaihtoehtona. Sen sijaan perustelut lapsen edulla ovat oikeita. Ehdotus: Päätös: KH 11.5.2009 134 Nopeasti heikentyneessä kuntataloudessa etsitään parhaillaan kustannussäästöjä, joita jo niukasti laaditussa talousarviossa on erittäin haasteellista löytää, kohdentaa ja toteuttaa. Kriittisen säästötarkastelun kohteena ovat lakisääteiset palvelut ja niiden tuottamiseen tarkoitetut resurssit. Samanaikaisesti välittömästi kustannusvaikutuksia aikaansaavan, ei-lakisääteisen kuntalisän käyttöönotto ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole kannattavaa. Osana varhaiskasvatuksen monipuolista sekä laadukasta palvelutarjontaa ja paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuntalisän käyttöönottoa voidaan tarkastella uudelleen. Opetuslautakunta päättää, että edellä lausuttuun perustuen kuntalisää ei oteta käyttöön 1.8.2009 alkaen. Ehdotuksen mukaan. = = = = = Marcus Nordströmin, Yrjö Kokkosen, Elisa Calinin ja Kristian Parviaisen allekirjoittama aloite kuuluu seuraavasti: Päivähoitolaki antaa alle kouluikäisille lapsille subjektiivisen oikeuden kunnalliseen päivähoitoon vanhempainrahakauden jälkeen, tyypillisesti lapsen kymmenennestä ikäkuukaudesta alkaen. n kunnassa tämän oikeuden ilmentymiä ovat kunnallinen päiväkotihoito ja kunnallinen perhepäivähoito. Lisäksi kunta tukee yksityisesti järjestettyä hoitoa päivähoitosetelillä, mutta vain jos hoidon tuottaa ulkopuolinen taho, joko yksityisen päiväkodin tai perhepäivähoidon muodossa. Useassa väitöskirjassa ja tutkimuksessa on yritetty selvittää alle kouluikäisten lasten eri hoitomuotojen vaikutusta lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Yhteenvetona voitaneen todeta, että ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tukee parhaiten lapsen kehittymistä. Yhtälö muodostuu monesta vaikuttavasta tekijästä, mm. perheen sisäisistä olosuhteista, lapsen yksilöllisestä kehitysasteesta hoitomuotoa valittaessa ja lähipiirin elämäntilanteesta. Pienen lapsen kehityksen kannalta paras hoitomuoto voi olla niin päiväkoti, perhepäivähoito kuin kotihoito. Laki tarjoaa kunnille mahdollisuuden tukea pienten lasten kotihoitoa kuntalisällä. Kuntaliiton seurannan perusteella tällaista tukea maksavien kuntien määrä on jatkuvasti kasvava. Tarkastellessa naapurikuntiamme voimme todeta, että n lisäksi ainoastaan Inkoo on jäänyt kehityksestä jälkeen,
Sivu 15 esim. Kirkkonummi, Lohja, Vihti ja kaikki suuret kaupungit, kuten Espoo, Helsinki ja Vantaa, maksavat kotihoidon kuntalisää. Kuntalisän maksamista pitäisi tarkastella ennen kaikkea erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, perheet joissa toinen vanhempi tienaa merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet joissa toinen vanhempi on työtön, voinevat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito-oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Me allekirjoittaneet vastustamme lähtökohtaisesti tasavertaisuuden ja lasten edun mittaamista rahassa. Koska kunnallisessa päätöksenteossa joudutaan kuitenkin huomioimaan tämäkin näkökulma, on todettava, että vuoden 2009 talousarviossa esitettyjen lukujen perusteella asian vaikutus kunnan taloudelle olisi hyvin pieni, enimmillään alle yhden prosentin verran kokonaisbudjetista. Laskettuna keskimääräisellä kuntalisällä, 136 / kk, voidaan arvioida, että taloudellinen vaikutus olisi enintään luokkaa 200 tuhatta euroa / vuosi. On huomattava, että kuntalisän käyttöönottaminen tukimuotona voi parhaassa tapauksessa olla kunnalle nettopositiivinen päätös. Alustavalla tarkastelulla jo kahdenkymmenenkahden alle kolmevuotiaan lapsen siirtyminen kotihoitoon nykyisen kunnallisen hoitomuodon sijaan toisi nykyisellä päivähoidon kustannusrakenteella kunnalle positiivisen vaikutuksen suunnittelukauden 2009-2012 aikana. Tällöinkin on todettava, että kotihoidon kuntalisä lykkäisi tulevia tarpeita investoida uusien päiväkotien rakentamiseen, ja lisäisi n kiinnostavuutta myös lapsiperheiden asuinkuntana. Lisäksi on todettava, että kotihoidon tuen kuntalisä helpottaisi välittömästi kunnallisen päivähoidon akuuttia henkilöstöpulaa ja jonotilannetta. Henkilöstöpulan voidaan odottaa kasvavan tulevaisuudessa, kun Työvoimatoimiston internet-palvelu tuntee Uudenmaan alueella 169 auki olevaa alan työpaikkaa, eikä ole palkalla kilpailtaessa listan kärkipäässä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että sivistystoimi valmistelee toimenpiteet ja tekee tarpeelliset selvitykset kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotosta. Selvitysten aikatauluksi, tavoitteeksi ja suuntaviivoiksi esitämme, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona, että se olisi mahdollista alkaen 1.8.2009, ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuun kokoukseen. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto hyväksyy opetuslautakunnan ehdotuksen perusteluineen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Jäsen Nordström ehdotti jäsen Calinin kannattamana, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuntalisä otetaan käyttöön 1.8.2009 lähtien ja myönnetään alle kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Lisän suuruus on yhdeltä alle kolmevuotiaalta lapselta 136 eur / kk ja sitä korotetaan muista alle esiopetusikäisistä kotona hoidettavista lapsista 68 eur / kk /
Sivu 16 lapsi. Lisän myöntäminen edellyttää Kelan maksaman kotihoidon tuen ehtojen ja hakemisen lisäksi, että perheen kaikki alle viisivuotiaat lapset hoidetaan kotona. (Tähän ehtoon on mahdollista hakea poikkeusta erityisissä tapauksissa ja mahdolliset hakemukset käsitellään opetuslautakunnassa). Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta eriävä kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka kannattaa esittelijän ehdotusta, äänestää jaa ja joka kannattaa jäsen Nordströmin ehdotusta, äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Keränen, Rahkola-Toivanen, Westermarck) ja 7 ei-ääntä (Calin, von Essen, Karell, Laaksonen, Nordström, Parviainen, Rehnberg). Puheenjohtaja Janne Laakkonen pidättyi äänestämästä. Päätös: Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanhallitus oli päättänyt hyväksyä jäsen Nordströmin ehdotuksen eli ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuntalisä otetaan käyttöön 1.8.2009 lähtien ja myönnetään alle kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Lisän suuruus on yhdeltä alle kolmevuotiaalta lapselta 136 eur / kk ja sitä korotetaan muista alle esiopetusikäisistä kotona hoidettavista lapsista 68 eur / kk / lapsi. Lisän myöntäminen edellyttää Kelan maksaman kotihoidon tuen ehtojen ja hakemisen lisäksi, että perheen kaikki alle viisivuotiaat lapset hoidetaan kotona. (Tähän ehtoon on mahdollista hakea poikkeusta erityisissä tapauksissa ja mahdolliset hakemukset käsitellään opetuslautakunnassa). Merkittiin, että vs. sivistystoimenjohtaja Anu Vesiluoma osallistui asian käsittelyyn. KV 25.5.2009 61 Käsittely: Tämän jälkeen pidettiin tauko klo 19.40-20.00. ===== Käsittelyn alkuun vs. sivistystoimen johtaja Anu Vesiluoma piti alustuspuheenvuoron. Jäsen Nordström teki jäsen Calinin kannattamana seuraavan ehdotuksen: Lasten kotihoidon kuntalisä otetaan käyttöön n kunnassa alkaen 1.1.2010. Lisä on määräaikainen 31.8.2011 saakka niin, että kunnanvaltuusto käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan vuonna 2010 käsitellessään tilinpäätöstä kesäkuussa 2011 ja päättää tuen mahdollisesta jatkamisesta. Kuntalisän edellytys on, että kaikki perheen kotihoidon tukeen oikeutetut lapset hoidetaan kotona. Mahdollisen vanhemman sisaruksen osallistuminen esiopetukseen ei kuitenkaan muodosta estettä kuntalisän myöntämiselle. Kuntalisän määrä on 136 euroa/kuukausi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja mahdollisten sisarusten osalta 68 eu-
Sivu 17 roa/kuukausi/lapsi. Kuntalisän käsittelee, myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnan tehtäväksi jää tiedottaa kunnan lapsiperheille kuntalisästä. Jäsen Westermarck ehdotti, ettei kuntalisää oteta käyttöön. Jäsen Rahkola-Toivanen ehdotti, että kunnanvaltuusto harkitsee kuntalisän käyttöönottoa 1.1.2011. Jäsen Westermarck perui ehdotuksensa ja kannatti jäsen Rahkola-Toivasen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty kaksi kunnanhallituksen ehdotuksesta eriävää kannatettua ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän totesi, että jäsenten Nordström ja Rahkola-Toivanen ehdotukset ensiksi asetetaan äänestyksessä vastakkain. Voittava ehdotus asetetaan sitten kunnanhallituksen ehdotusta vastaan. Puheenjohtaja teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka äänestää jäsen Nordströmin ehdotuksen puolesta, äänestää jaa ja joka äänestää jäsen Rahkola-Toivasen ehdotuksen puolesta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä (Calin, Dahlqvist, Haanpää, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Raivio, Rehnberg, Savinaien,Tuomi, Varpio) ja 13 ei-ääntä (Forsblom, Grotell, Grundström, Holm, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Paasikivi, Penttinen, Pesonen, Rahkola-Toivanen, Westermarck, Vierinen). Puheenjohtaja totesi, että jäsen Nordströmin ehdotus oli voittanut tässä äänestyksessä. Hän totesi edelleen, että tämä ehdotus asetetaan tämän jälkeen kunnanhallituksen ehdotusta vastaan äänestyksessä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka äänestää kunnanhallituksen ehdotuksen puolesta äänestää jaa ja joka äänestää jäsen Nordströmin ehdotuksen puolesta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Westermarck) ja 18 ei-ääntä (Calin, Dahlqvist, Grotell, Grundström, Haanpää, Holm, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Penttinen, Raivio, Rehnberg, Savinainen, Tuomi, Varpio). Jäsenet Forsblom, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Paasikivi, Pesonen, Rahkola-Toivanen ja Vierinen pidättäytyivät äänestyksestä. Päätös: Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanvaltuusto oli päättänyt, että lasten kotihoidon kuntalisä otetaan käyttöön n kunnassa alkaen 1.1.2010. Lisä on määräaikainen 31.8.2011 saakka niin, että kunnanvaltuusto käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan vuonna 2010 käsitellessään tilinpäätöstä kesäkuussa 2011 ja päättää tuen mahdollisesta jat-
Sivu 18 kamisesta. Kuntalisän edellytys on, että kaikki perheen kotihoidon tukeen oikeutetut lapset hoidetaan kotona. Mahdollinen vanhemman sisaruksen osallistuminen esiopetukseen ei kuitenkaan muodosta estettä kuntalisän myöntämiselle. Kuntalisän määrä on 136 euroa/kuukausi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja mahdollisten sisarusten osalta 68 euroa/kuukausi/lapsi. Kuntalisän käsittelee, myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnan tehtäväksi jää tiedottaa kunnan lapsiperheille kuntalisästä. ===== SIVLTK 5 Kunnanvaltuusto on 25.5.2009 61 päättänyt, että ssa otetaan käyttöön lasten kotihoidon kuntalisä 1.1.2010 alkaen määräaikaisesti 31.8.2011 saakka. Valtuusto on samalla päättänyt, että se käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan käsitellessään vuoden 2010 tilinpäätöstä ja samalla päättää tuen mahdollisesta jatkamisesta. Asia on tarkoituksenmukaista tuoda kuitenkin jo alkuvuodesta valtuuston ratkaistavaksi, koska mm. Kansaneläkelaitoksen ja kunnan välinen sopimus edellyttää jatkon sopimista riittävän ajoissa ennen nykyisen sopimuksen päättymistä. Kansaneläkelaitos ja n kunta ovat sopineet lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti ajalla 1.1.2010-31.8.2011. Kunnanvaltuustolle on raportoitu kuntalisän vaikutuksista säännöllisesti. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuoden 2010 tarkastelujaksolla 21 % (126 ->153), kun taas 0 5-vuotiaiden määrä päivähoidossa on kasvanut 12 % (140 -> 157) Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu on ollut suhteellisen maltillista. Sama ilmiö on näyttäytynyt mm. naapurikunnissa, oli niissä tarjolla kuntalisä tai ei. Maltillinen kasvu tai jopa lasten vähenemä johtunee ainakin osin yhteiskunnassa vallinneesta laskusuhdanteesta ja sen vaikutuksista. Kuntalisän vaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kahdentoista kuukauden perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti.
Sivu 19 Selkeästi investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. n varhaiskasvatuksessa kasvua tapahtuu edelleen n. yhden päiväkotilapsiryhmän verran vuodessa. Ja koska käytössä olevien tilojen käyttöaste on voimassa olevaa tilasuunnitteluohjetta suurempi, ei uusilta tilainvestoinneilta kuntalisästä huolimatta voida välttyä. Mikäli kuntalisän piirissä olevien lasten määrä pysyy lähitulevaisuudessa suhteellisen samana, on tuen kustannusvaikutus vuositasolla reilut 200 000 euroa. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana reilulla parillakymmenellä lapsella mikäli nämä lapset olisivat sijoittuneet päivähoitoon, olisivat tämän suuruisen lapsiryhmän henkilöstökustannukset olleet n. 100 000 euroa. Sivistyslautakunnan talousarviossa vuodelle 2011 määrärahaa kuntalisän maksamiseksi on noin kahdeksalle kuukaudelle yht. 144 000 euroa. Mikäli kuntalisän maksamista jatkettaisiin 1.9.2011 eteenpäin, edellyttäisi se kunnanvaltuustolta lisämäärärahan myöntämistä loppuvuodelle 2011 vähintään noin 60 000 euroa. Kansaneläkelaitoksen kanssa tehty sopimus edellyttää, että kunta ilmoittaa kuntalisän muutoksista Kansaneläkelaitokselle viimeistään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa (LKYTL 20 ). Sopimus tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31.elokuuta 2011 asti. Sopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti lakkaavaksi kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan kustannuspaikalle 365. - ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ettei lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa 31.8.2011 jälkeen.
Sivu 20 Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen yhdeksäntenä asiakohtana. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan. - ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ettei lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa 31.8.2011 jälkeen. Keskustelun aikana jäsen Calin esitti, että lautakunta päättää esittelijän muutetusta ehdotuksesta poiketen esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan 31.8.2011 jälkeen toistaiseksi ja kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon 60 000 euron lisämäärärahan kuntalisän käyttökokeilusta aiheutuviin kustannuksiin 1.9.-31.12.2011 väliselle ajalle. Varajäsen Lönn kannatti jäsen Calinin esitystä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että oli syntynyt esittelijän muutetusta ehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys, jonka vuoksi oli suoritettava nimenhuutoäänestys. Esittelijän pohjaehdotusta kannattaneiden tuli äänestää JAA ja jäsen Calinin esittämää ja varajäsen Lönnin kannattamaa esitystä kannattaneiden tuli äänestää EI. Käydyssä nimenhuutoäänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti: 6 JAAääntä, 3 EI-ääntä. JAA-äänen antoivat jäsen Hautamäki, jäsen Huittinen, jäsen Paasikivi, jäsen Halonen, jäsen Alho ja jäsen Savinainen. EI-äänen antoivat puheenjohtaja Gottberg, varajäsen Lönn ja jäsen Calin.
Sivu 21 Puheenjohtaja totesi esittelijän muutetun ehdotuksen tulleen kokouksen päätökseksi. Päätös: Lautakunta päätti - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan.
Sivu 22 TEKNLTK:8 /2010 SIVLTK 7 UUDEN PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN TYYSKYLÄN ALUEELLE TEKNLTK 9.3.2010 29 Toiminta Svartbäckissa loppui viime vuodenvaihteessa. Syynä on, että rakennus on kauan odottanut peruskorjausta ja nyt erinäiset ongelmat sisäilman laadussa johtivat siihen, että toiminta muutti väliaikaisiin tiloihin Västanlidissä. Vuokrasopimus Västra Sjundeå Ungdomsföreningin kanssa on määräaikainen ja solmittu 18 kuukaudeksi. Kiireellisesti on päätettävä missä ja miten toiminta jatkuu. Tammikuussa on rakennuksen lattiat avattu, niin, että voidaan tarkemmin tutkia miten suuria vahinkoja rakenteissa on. Rossipohjan rakenteet osoittautuivat osittain vaurioituneiksi, mutta ne ovat kuivat. Ei ole voitu havaita näkyviä kosteusvaurioita sienikasvuineen. Svartbäckin sijainnin, kauniin rakennuksen ja tontin huomioon ottaen olisi sääli, jos rakennus jätettäisiin oman onnensa nojaan. Alkuperäinen suunnitelma, jonka mukaan rakennusta muutettaisiin kovalla kädellä, on kyseenalaistettava. Rakennus pitäisi korjata talon omilla ehdoilla. Tämä tarkoittaa, ettei pohjasuunnitelmaan tehdä suuria muutoksia, van että keskitytään olemassa olevaan huonejakoon. On kuitenkin harkittava keittiön ja märkätiloja sisältävän lisärakennuksen tekemistä. Lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja ojitus on kuitenkin uusittava, mutta ulkokuori kelvannee vielä muutaman vuoden. Yläkerta, joka toimii toimistona, vaatii kevyen korjauksen. Ensimmäisen kerroksen pohjoinen osa on niin hyvässä kunnossa, että kevyt pintakorjaus riittää tilojen saattamiseksi tarkoituksenmukaiseen kuntoon. Päiväkodin johdon kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että myös henkilökunta toivoo, että vanha rakennus saatetaan kuntoon. Tällaisen hankkeen kustannuksia on vaikea arvioida kun vielä ei ole olemassa suunnitelmia, mutta ne lienevät noin 500.000 euroa. Korjauksen vaihtoehtoja ovat: Uusi, irtotavarasta rakennettava päiväkoti, n. 1 000 000 euroa Uusi moduulipäiväkoti n. 400 000 euroa Vuokrattava moduulipäiväkoti, 10 v. n. 35 000 euroa/v Moduulipäiväkoti voidaan sijoittaa kirkonkylään tai keskustaan.
Sivu 23 Ehdotus: (MM) Käsittely: Kauniin rakennuksen ja tontin huomioon ottaen tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että Svartbäckin päiväkoti korjataan. Korjauksen suunnittelu aloitetaan kiireellisesti. Varajäsen Raivio ehdotti, että Svartbäck myydään purkukuntoisena ja uuden päiväkodin suunnittelu toiselle tontille käynnistetään. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta eriävä kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka kannattaa esittelijän ehdotusta, äänestää jaa ja joka kannattaa varajäsen Timo Raivion ehdotusta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Ekström, Nygård) ja 6 ei ääntä (Tuomi, Parviainen, Kaisla S, Kaisla H, Uusi-Eskola, Raivio). Päätös: KH 19.4.2010 94 Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että tekninen lautakunta oli päättänyt hyväksyä varajäsen Raivion ehdotuksen eli ehdottaa kunnanhallitukselle, että Svartbäck myydään purkukuntoisena ja uuden päiväkodin suunnittelu aloitetaan. ==== Svartbäckin päiväkotirakennus on vanha ja tällä hetkellä terveysviranomaisen määräämässä käyttökiellossa sisäilman ongelmien vuoksi. Svartbäckin päiväkodin lapset ja henkilöstö ovat tällä hetkellä väliaikaisesti hajasijoitetut Västanlidin nuorisoseuran tiloihin ja Päivärinteen puukouluun. Terveysviranomaisen väliaikainen lupa em. tilojen käytölle on myönnetty tammikuun 2010 alusta enintään 1,5 vuodeksi ts. 1.8.2011 Svartbäckin päiväkodin lapset ja henkilöstö tarvitsevat toimintatilat. Svartbäckin päiväkodin peruskorjaamisesta ja laajentamisesta on laadittu hankesuunnitelma 5.6.2009, jonka perusteella muutos- ja laajennustöiden perustamiskustannuksiksi arvioitiin 963 000. Tiloissa on toiminnan pois siirtämisen jälkeen tehty tarkempia tutkimuksia avaamalla mm. lattiarakenteita. Tutkimustulosten pohjalta on voitu yksilöidä välttämättömät korjauskohteet ja arviona on esitetty 500 000 kustannusarviota. Tämä ei sisällä laajennusosaa, vaan tilojen uudelleen sijoittelua rakennuksen sisällä. Uuden päiväkodin rakentaminen on 500 000 1 000 000 luokkaa, riippuen siitä, mitä toimintaa siihen sisällytetään. Svartbäckin päiväkodin toimintatilojen käyttöä ja peruskorjausta koskeva arviointi tulee kytkeä Pohjois-n ja Lappersin alueen väestönkehityk-
Sivu 24 seen ja sen vaatimaan palvelutarpeen kehitykseen. Lisäksi tulee huomioida palveluiden eri tuotantotapojen erilainen tilantarve. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus palauttaa asian opetus- ja tekniselle lautakunnalle ja edellyttää, että 1. sivistystoimi valmistelee Pohjois-n ja Lappersin alueen nykyisen väestön palvelutarveanalyysin ja tekee ennusteen palvelutarpeen kehityksestä väestön kehityksen pohjalta yhdessä teknisen toimen kaavoittajan kanssa 2. tekninen toimi laatii vaihtoehtoiset kustannuslaskelmat yhdessä taloushallinnon kanssa sivistystoimelta saamiensa tilatarpeiden pohjalta. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kunnanhallitus palauttaa asian opetus- ja tekniselle lautakunnalle ja edellyttää, että 1. sivistystoimi valmistelee Pohjois-n ja Lappersin alueen nykyisen väestön palvelutarveanalyysin ja tekee ennusteen palvelutarpeen kehityksestä väestön kehityksen pohjalta yhdessä teknisen toimen kaavoittajan kanssa 2. tekninen toimi laatii vaihtoehtoiset kustannuslaskelmat yhdessä taloushallinnon kanssa sivistystoimelta saamiensa tilatarpeiden pohjalta. Suojelutilanne Svartbäckin osalta selvitetään. 3. Selvitysten tulee valmistua kunnanhallituksen 21.6.2010 kokoukseen. Päätös: OPLTK 17.6.2010 89 Liite 12 Ehdotus: Käsittely: Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. ==== Opetuslautakunta antaa kunnanhallitukselle varhaiskasvatuksen tarveselvityksensä Svartbäckin ja pohjoisen-lappersin aluetta koskien liitteen mukaisesti. Opetuslautakunta päättää 1) hyväksyä tarveselvityksen ja 2) esittää edelleen kunnanhallitukselle, että se hyväksyy tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen-lappersin alueelle liitteenä olevaan varhaiskasvatuksen tarveselvitykseen perustuen. Jäsen Gottberg ehdotti jäsen Anderssonin kannattamana moduulin rakentamista akuutin tarpeen kattamiseksi neljän ryhmän tarpeisiin. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestävät jaa ja jäsen Gottbergin ehdotuksen puolesta äänestävät ei. Jäsenet Alho, Paasikivi, Rahkola-Toivanen, Ryynänen ja Halonen äänestivät jaa. Jäsenet Andersson, Gottberg ja Backman äänestivät ei.
Sivu 25 Päätös: KH 21.6.2010 152 Liite 1 Ehdotus: Käsittely: Ehdotuksen mukaan lisäyksellä, että opetuslautakunta vaatii, että kunnanhallitus käsittelee viime vuonna tehdyn asiantuntijaraportin ja korostaa että opetuslautakunnalla ei päätöksenteossa ole sitä ollut käytössään. Lisäksi opetuslautakunta valtuuttaa vt. sivistystoimenjohtajan tekemään tarkentavat vaihtoehtoiset ennustelaskelmat. ===== Kunnanhallitus 1. merkitsee tehdyt selvitykset tiedoksi 2. päättää hyväksyä tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle liitteenä olevaan tarveselvitykseen perustuen. Asia käsiteltiin asian 155 jälkeen. Päätösehdotus liitteineen jaettiin kokouksessa. Nordström Laaksosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koska tehtyä pöydällepanoehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian pöydälle panoa äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 6 (Lovén, Paasikivi, Hintikka, Penttinen, Ryynänen, Vierinen) 5 (Haanpää, Karell, Laaksonen, Nordström, Andersson). Nordström Haanpään kannattamana ehdotti, että Svartbäckin kunto kartoitetaan lattiat avaamalla. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Nordströmin muutosehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6 (Lovén, Paasikivi, Hintikka, Penttinen, Ryynänen, Vierinen) 5 (Haanpää, Karell, Laaksonen, Nordström, Andersson). Päätös: TEKNLTK 1.2.2011 8 Liitteet 3, 4 Kunnanhallitus 1. merkitsi tehdyt selvitykset tiedoksi 2. päätti hyväksyä tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle liitteenä olevaan tarveselvitykseen perustuen. ====
Sivu 26 Oheismateriaalia Päiväkotihankkeen toteuttamista on jatkettu kunnanhallituksen 21.6.2010 152 päätöksen pohjalta, jonka mukaan teknisen toimiston tulee käynnistää uuden päiväkodin suunnittelu Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle. Samalla on valmisteltu myös Svartbäckin nykyisen päiväkotirakennuksen toimintakunnon säilyttäviä toimia. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n 18.10.2010 laatiman raportin mukaan rakennus käyttöiän jatkaminen edellyttää huomattavia korjaustöitä ja on vaativa ja haastava prosessi. Nykyisen päiväkotirakennuksen tulevaisuuteen liittyvät päätökset tuodaan lautakunnan ratkaistavaksi erikseen. Svartbäckin päiväkodin väistötilana toimivan Västra Sjundeå Ungdomsföreningin tilan vuokrasopimusta on jatkettu vuoden 2011 loppuun. Väistötilat eivät kuitenkaan sovellu erityisen hyvin päiväkotikäyttöön, jonka vuoksi päiväkotihankkeen kiirehtiminen on tärkeää. Kunnalla ei ole omistuksessaan uudelle päiväkotirakennukselle sopivaa tonttia Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueella. Sen sijaan em. alueita lähellä olevalla Tyyskylän alueella kunnalla on tontti, joka soveltuu kaavallisesti päiväkotirakentamiselle. Tontti, jonka rekisterinumero on R:No 755-467-1-163, on kooltaan noin 3400 neliötä. Tontilla on rakennusoikeutta 1770 neliötä. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 15.11.2010 90 varannut talousarviokäsittelyn yhteydessä 1,15 miljoonaa euroa investointimäärärahaa päiväkotiratkaisuihin vuodelle 2011. Tekninen toimisto on syksyn aikana kilpailuttanut uuden päiväkodin rakentamistyöt KVR-urakkana. KVR-urakkamuotoon päädyttiin sen vuoksi, koska teknisen toimiston henkilöstöresurssit olivat syksyllä, ja ovat edelleen vähäiset. KVR-urakalla tarkoitetaan sellaista toteuttamismuotoa, jossa urakoitsija huolehtii kokonaisuudessaan rakennuskohteen toteuttamisesta, myös suunnittelusta ja hankkeen kokonaiskoordinoinnista. Tarjouksia saatiin viisi. Saatujen tarjousten hintahaarukka oli 910000-1394000 euroa (alv 0 prosenttia) ja urakkaan kuuluivat myös ulkoalueet ja ulkoleikkivälineet. Uusi päiväkoti on mitoitettu 3 lapsiryhmälle eli 43 lapselle. Urakkaneuvotteluja ei ole käynnistetty, koska päiväkotihankkeen hankesuunnitelmaa ei ole hyväksytty. Uuden päiväkodin rakentamista ja Svartbäckin päiväkodin korjaamista päiväkotikäyttöä varten on vertailtu seuraavasti: Vaihtoehto 1: Svartbäckin korjaaminen päiväkotikäyttöön
Sivu 27 + - - Hyvä sijainti - Vanhan rakennuksen korjaaminen - Maisemallisesti kaunis paikka vastaamaan tämän päivän vaatimus - Hyvä piha-alue tasoa rikkomatta talon vanhaa ra- - Idyllinen rakennus rakennustekniikkaa on vaikeaa. - Koneellisen ilmanvaihdon asentaminen haasteellista. - Suunnittelu haasteellinen ja vaativa. - Huonetiloja eivät välttämättä saa da tarkoituksenmukaiseksi koska talon rakenne otettava huomioon. - Uudet helppohoitoiset sisustusmateriaalit eivät sovi vanhaan rakennukseen. - Korjauksen yhteydessä saattaa tulla yllätyksiä. Vaihtoehto 2: Uuden päiväkodin rakentaminen + - - Hyvä sijainti - Enemmän laitosmainen, ei niin - Rakennus suunniteltu päiväkoti- kotoinen toimintaa varten, kura-eteisineen, leikkitiloineen, jakelukeittiötiloineen, taukotiloineen jne. - Helppo laajentaa - Materiaalivalinnat helppohoitoisia - Automatiikka nykyaikainen. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 30. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan rakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Edelleen ao. pykälän 36. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää urakoitsijan valinnasta urakkasumman ylittäessä 500 000 euroa. Urakoitsijan valinta tuodaan myöhemmin kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n raportin tiivistelmä 18.10.2010 Svartbäckin päiväkotirakennuksen korjaamisen jatkotoimenpiteistä (koko raportti on nähtävillä kokouksessa). - Liitteenä 3 karttakuva uudelle päiväkodille suunnitellusta tontista Tyyskylän alueella (tontin rajat merkitty punaisella värillä). - Liitteenä 4 Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotus liitteineen.
Sivu 28 Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p. 044 386 1168, s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotuksen. Käsittely: Päätös: Käsittelyn aikana pöydälle jaettiin Svartbäckin päiväkodin ja Päivärinteen koulun henkilökunnan nimissä tehty allekirjoittamaton vetoomus Svartbäckin päiväkodin saneerauksen puolesta. Lautakunta päätti - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotuksen. ==== SIVLTK 7 Oheismateriaali Liitteet 3-4 Pohjois-n ja Lappersin alueella tuotettavia varhaiskasvatuspalveluja on tarkasteltu opetuslautakunnan 17.6.2010 89 ja kunnanhallituksen 21.6.2010 152 hyväksymässä varhaiskasvatuksen laatimassa tarveselvityksessä. Svartbäckin päiväkodin peruskorjaamisesta on laadittu hankesuunnitelmaluonnos 5.6.2009, jonka perusteella muutos- ja laajennustöiden perustamiskustannuksiksi arvioitiin 963 000. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy on 18.10.2010 laatinut raportin, jonka mukaan Svartbäckin päiväkodin rakennuksen käyttöiän jatkaminen edellyttää huomattavia korjaustöitä ja on vaativa sekä haastava prosessi. Tekninen lautakunta on 1.2.2011 käsitellyt Tyyskylän päiväkodin uudisrakennuksesta laadittua hankesuunnitelmaa ja päättänyt esittää sen hyväksymistä edelleen kunnanhallitukselle. Vuoden 2011 talousarviovalmistelussa tekninen lautakunta varasi 14.9.2010 73 investointiohjelmassa päiväkotiratkaisuihin 700 000 euroa. Syyskuussa 2010 alussa tekninen osasto ohjeisti sivistysosastoa laatimaan uuden päiväkodin huonetilaohjelman, joka perustuisi olemassa olevaan tarpeeseen lapsiryhmien muodostamista säätelevän henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun huomioon ottaen. Väistötiloihin oli sijoitettu reilut 30 lasta ja Svart-
Sivu 29 bäckissä oli aiemmin ollut sijoitettuna lapsia reilusta 30:sta n. 40:een. Huonetilaohjelma, joka toimitettiin tekniselle osastolle 13.9.2010, mitoitettiin 43 hoitopaikkaa käsittäväksi (14 + 14 + 15). Tekninen lautakunta korotti päiväkotiratkaisua koskevaa määrärahaesitystään 1 000 000 euroon myöhemmässä talousarviokäsittelyssään 19.10.2010 83. 75-paikkaisen päiväkodin hinta-arvio oli tarveselvityksessä arvioitu noin 2 000 000 euroksi. Taloudellinen tilanne huomioiden voitiin arvioida, että sekä Svenska Skolanin 1 900 000 euroa maksavaa laajennusta ja 2 000 000 euroa maksavaa päiväkotia ei voitaisi toteuttaa samanaikaisesti tai jo päätetyssä laajuudessa. Kunnanvaltuuston 15.11.2010 90 hyväksymässä vuoden 2011 talousarviossa päiväkotiratkaisuihin esitettyä määrärahaa korotettiin 1 150 000 euroon. Vaikka keskustan kaavoittaminen asuntorakentamiseen ja jo olemassa olevat tontit synnyttävät painetta kasvattaa keskustan varhaiskasvatuspalvelujen tuotantoa alueella lähivuosina, tulee samanaikaisesti huomioida hajaasutusalueiden varhaiskasvatuspalvelujen tarve. Svartbäckin toiminta (reilut 30 lasta) siirrettiin väliaikaisiin tiloihin tammikuun 2010 alusta Västanlidin nuorisoseuran ja Päivärinteen puukoulun tiloihin rakennuksen sisäilman ongelmien vuoksi. Terveysviranomainen määräsi tilat käyttökieltoon. Väistötilojen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Tarkasteltaessa Pohjois-n ja Lappersin alueen päivähoitoa varovaisuusperiaatteen mukaisesti, on alueen päivähoitopaikkojen suunnittelussa huomioitava päivähoitopaikkoihin liittyvät epävarmuustekijät: - Västanlidin/ Svartbäckin päiväkodin lisäksi pohjoisen ja Lappersin aluetta palvelevat vain vuokratiloissa toimiva Bullerby (15 rakenteellista hoitopaikkaa) ja yksityinen, ruotsinkielinen päiväkoti Junibacken, joka tarjoaa päivähoitopaikat alueen n. 15 lapselle. - Lähes kaikki alle 3-vuotiaat sijoittuvat perhepäivähoitoon (muutama yksittäinen on toistaiseksi sijoittunut Bullerbyn päiväkotiin). - Perhepäivähoidossa ao. alueella on tällä hetkellä sijoitettuna 20 lasta, joista kolmannes ruotsinkielisiä. Tyyskylän päiväkodista laadittuun hankesuunnitelmaan perustuen uusi päiväkoti palvelee pitkäjänteisesti ja monipuolisesti alueen 1-6 vuotiaita lapsia sekä tarvittaessa esiopetuksen järjestämistä. Päiväkotirakentamiseen varatulla Y-tontilla on noin 3400 neliötä, josta rakennusoikeutta 1770 neliötä, ja se mahdollistaa erinomaisesti 43-paikkaisen päiväkodin ja sen mahdollisen lisäosan sekä leikkipiha- ja paikoitusalueen rakentamisen. Vieressä oleva kunnan omistuksessa oleva MA-tontti mahdollistaa tarvittaessa leikkipihaalueen laajentamisen ja saatto- sekä huoltoliikenteen laajennusjärjestelyt.
Sivu 30 Kunnanhallituksessa ja opetuslautakunnassa hyväksyttyyn tarveselvitykseen perustuvassa Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmassa on esitelty varhaiskasvatustoiminnan edellyttämät tilat ja huonetilaohjelma, jossa tilamitoituksen lähtökohtana on päiväkodissa samanaikaisesti olevien lasten enimmäismäärä 43. Huonetilaohjelmassa on huomioitu päiväkodin jatkettavuus, joka mahdollistaa uusien päiväkotipaikkojen rakentamisen tarpeeseen perustuen. Huonetilaohjelmassa on huomioitu lapsiryhmien optimaalinen toiminnallisuus suunnittelemalla lasten käytössä olevat tilat monipuolisiksi ja muunneltaviksi. Hankesuunnitelmassa esitelty huonetilaohjelma vastaa varhaiskasvatustoiminnan tarpeisiin. Lisäksi hankesuunnitelma huomioi hyvin toiminnan erityistarpeet, vaatimukset ja rajoitukset sekä henkilöstön työtilojen tarpeen erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelun ja valmistelun näkökulmasta. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n raportin tiivistelmä 18.10.2010 Svartbäckin päiväkotirakennuksen korjaamisen jatkotoimenpiteistä (koko raportti on nähtävillä kokouksessa). - Oheismateriaalina Svartbäckin päiväkodin ja Päivärinteen koulun henkilökunnan nimissä tehty allekirjoittamaton vetoomus Svartbäckin päiväkodin saneerauksen puolesta. - Oheismateriaalina varhaiskasvatuksen tarveselvitys / Svartbäck ja pohjoisen Lappersin alue sekä Svartbäckin päiväkodin hankesuunnitelmaluonnos - Liitteenä 3 on karttakuva uudelle päiväkodille suunnitellusta tontista Tyyskylän alueella (tontin rajat merkitty punaisella värillä). - Liitteenä 4 on Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotus liitteineen. Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle lausuntonaan Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmasta seuraavaa: o Tyyskylään suunniteltu päiväkoti palvelee pitkäjänteisesti ja monipuolisesti alueen 1-6 vuotiaita lapsia sekä tarvittaessa esiopetuksen järjestämistä. o Päiväkotirakentamiseen varatulla Y-tontilla on noin 3400 neliötä, josta rakennusoikeutta 1770 neliötä, ja se mahdollistaa erinomaisesti 43-paikkaisen päiväkodin ja sen mahdollisen lisäosan
Sivu 31 sekä leikkipiha- ja paikoitusalueen rakentamisen. Vieressä oleva kunnan omistuksessa oleva MA-tontti mahdollistaa tarvittaessa leikkipiha-alueen laajentamisen ja saatto- sekä huoltoliikenteen laajennusjärjestelyt. o Kunnanhallituksessa ja opetuslautakunnassa hyväksyttyyn tarveselvitykseen perustuvassa hankesuunnitelmassa on esitelty varhaiskasvatustoiminnan edellyttämät tilat ja huonetilaohjelma, jossa tilamitoituksen lähtökohtana on päiväkodissa samanaikaisesti olevien lasten enimmäismäärä 43. Huonetilaohjelmassa on huomioitu päiväkodin jatkettavuus, joka mahdollistaa uusien päiväkotipaikkojen rakentamisen tarpeeseen perustuen. Huonetilaohjelmassa on huomioitu lapsiryhmien optimaalinen toiminnallisuus suunnittelemalla lasten käytössä olevat tilat monipuolisiksi ja muunneltaviksi. Hankesuunnitelmassa esitelty huonetilaohjelma vastaa varhaiskasvatustoiminnan tarpeisiin. o Lisäksi hankesuunnitelma huomioi hyvin toiminnan erityistarpeet, vaatimukset ja rajoitukset sekä henkilöstön työtilojen tarpeen erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelun ja valmistelun näkökulmasta. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kymmenentenä asiakohtana. Esittelijän tämän asiakohdan selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle lausuntonaan Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmasta seuraavaa: o Tyyskylään suunniteltu päiväkoti palvelee pitkäjänteisesti ja monipuolisesti alueen 1-6 vuotiaita lapsia sekä tarvittaessa esiopetuksen järjestämistä. o Vuoden 2011 talousarviovalmistelussa tekninen lautakunta esitti 14.9.2010 73 päiväkotiratkaisuihin varattavaksi 700 000 euroa. Tekninen lautakunta esitti myöhemmin, 19.10.2010 83 määrärahaa korotettavaksi 1 000 000 euroon ja kunnanvaltuusto hyväksyessään talousarvion vuodelle 2011 15.11.2010 90 myönsi määrärahaa 1 150 000 euroa. Kunnanhallituksen hyväksymässä tarveselvityksessä tarkoitetun 75- paikkaisen päiväkodin kustannusarvio on n. 2 000 000 euroa.
Sivu 32 o Päiväkotirakentamiseen varatulla Y-tontilla on noin 3400 neliötä, josta rakennusoikeutta 1770 neliötä, ja se mahdollistaa erinomaisesti 43-paikkaisen päiväkodin ja sen mahdollisen lisäosan sekä leikkipiha- ja paikoitusalueen rakentamisen. Vieressä oleva kunnan omistuksessa oleva MA-tontti mahdollistaa tarvittaessa leikkipiha-alueen laajentamisen ja saatto- sekä huoltoliikenteen laajennusjärjestelyt. o Kunnanhallituksessa ja opetuslautakunnassa hyväksyttyyn tarveselvitykseen perustuvassa hankesuunnitelmassa on esitelty varhaiskasvatustoiminnan edellyttämät tilat ja huonetilaohjelma, jossa tilamitoituksen lähtökohtana on päiväkodissa samanaikaisesti olevien lasten enimmäismäärä 43. Huonetilaohjelmassa on huomioitu päiväkodin jatkettavuus, joka mahdollistaa uusien päiväkotipaikkojen rakentamisen tarpeeseen perustuen. Huonetilaohjelmassa on huomioitu lapsiryhmien optimaalinen toiminnallisuus suunnittelemalla lasten käytössä olevat tilat monipuolisiksi ja muunneltaviksi. Hankesuunnitelmassa esitelty huonetilaohjelma vastaa varhaiskasvatustoiminnan tarpeisiin. o Lisäksi hankesuunnitelma huomioi hyvin toiminnan erityistarpeet, vaatimukset ja rajoitukset sekä henkilöstön työtilojen tarpeen erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelun ja valmistelun näkökulmasta. Päätös: Lautakunta päätti - esittää kunnanhallitukselle lausuntonaan Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmasta seuraavaa: o Tyyskylään suunniteltu päiväkoti palvelee pitkäjänteisesti ja monipuolisesti alueen 1-6 vuotiaita lapsia sekä tarvittaessa esiopetuksen järjestämistä. o Vuoden 2011 talousarviovalmistelussa tekninen lautakunta esitti 14.9.2010 73 päiväkotiratkaisuihin varattavaksi 700 000 euroa. Tekninen lautakunta esitti myöhemmin, 19.10.2010 83 määrärahaa korotettavaksi 1 000 000 euroon ja kunnanvaltuusto hyväksyessään talousarvion vuodelle 2011 15.11.2010 90 myönsi määrärahaa 1 150 000 euroa. Kunnanhallituksen hyväksymässä tarveselvityksessä tarkoitetun 75- paikkaisen päiväkodin kustannusarvio on n. 2 000 000 euroa. o Päiväkotirakentamiseen varatulla Y-tontilla on noin 3400 neliötä, josta rakennusoikeutta 1770 neliötä, ja se mahdollistaa erinomaisesti 43-paikkaisen päiväkodin ja sen mahdollisen li-
Sivu 33 säosan sekä leikkipiha- ja paikoitusalueen rakentamisen. Vieressä oleva kunnan omistuksessa oleva MA-tontti mahdollistaa tarvittaessa leikkipiha-alueen laajentamisen ja saatto- sekä huoltoliikenteen laajennusjärjestelyt. o Kunnanhallituksessa ja opetuslautakunnassa hyväksyttyyn tarveselvitykseen perustuvassa hankesuunnitelmassa on esitelty varhaiskasvatustoiminnan edellyttämät tilat ja huonetilaohjelma, jossa tilamitoituksen lähtökohtana on päiväkodissa samanaikaisesti olevien lasten enimmäismäärä 43. Huonetilaohjelmassa on huomioitu päiväkodin jatkettavuus, joka mahdollistaa uusien päiväkotipaikkojen rakentamisen tarpeeseen perustuen. Huonetilaohjelmassa on huomioitu lapsiryhmien optimaalinen toiminnallisuus suunnittelemalla lasten käytössä olevat tilat monipuolisiksi ja muunneltaviksi. Hankesuunnitelmassa esitelty huonetilaohjelma vastaa varhaiskasvatustoiminnan tarpeisiin. o Lisäksi hankesuunnitelma huomioi hyvin toiminnan erityistarpeet, vaatimukset ja rajoitukset sekä henkilöstön työtilojen tarpeen erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelun ja valmistelun näkökulmasta.
Sivu 34 SIVLTK 8 Oheismateriaali Liite 5 SIVISTYSLAUTAKUNNAN VUODEN 2011 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Yleistä käyttösuunnitelmavalmistelusta Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2011 kokouksessaan 15.11.2010 90. Kunnanhallitus on 17.1.2011 5 antanut lautakunnille talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano-ohjeiden mukaan kunkin lautakunnan on hyväksyttävä 21.2.2011 mennessä käyttösuunnitelmansa kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisiksi. Määrärahat ovat valtuustoon nähden nettositovia toimielintasolla. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtuustoon nähden sitova on toimielimen toimintakate, eli toimintatulojen ja toimintamenojen erotus. Käyttösuunnitelman laadinnassa tulee ottaa huomioon kunnanvaltuuston 12.4.2010 32 hyväksymän talouden tasapainottamissopimuksen velvoitteet. Kunnanvaltuuston antama nettositova määräraha (euroa) sivistyslautakunnalle vuodelle 2011 on seuraava: Talousarvio2011 Toimintatuotot 756 700 Toimintakulut -12 045 086 Sisäiset kulut - 1 495 665 Toimintakate - 11 288 386 (nettositova valtuustoon nähden) Tulosalueiden käyttösuunnitelmavalmistelu Sivistyslautakunnan alainen toiminta on jaettu kolmeen tulosalueeseen; opetuksen tulosalue, varhaiskasvatuksen tulosalue ja vapaa-sivistystyön tulosalue. Lisäksi lautakunnan alaisuudessa toimii sivistystoimiston tulosyksikkö Tulosalueiden ja yksikön kustannuspaikkojen käyttösuunnitelmat esitetään tiliryhmätasoisena eritellen sekä ulkoiset että sisäiset tulot ja menot. Sivistystoimiston tulosyksikkö Sivistystoimiston tulosyksikkö käsittää kustannuspaikat 310 Hallinto opetuslautakunta 318 Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut 319 Muu oppilashuolto
Sivu 35 320 Yhteiset koulut 330 Kansalaisopistot 380 Logistiikka 390 Joukkoliikenne 335 Muu vapaa sivistystyö Sivistyslautakunnan hallintoon kuuluu sivistystoimen johtajan ja kahden toimistosihteerin palkkakustannukset sekä sivistyslautakunnan kokouspalkkiot ja muut menot. Hallintoon on myös keskitetty osaston kalusto-, kalusto- ja atk-määrärahat joka mahdollistaa hankintojen keskittämisen, jolloin syntyy säästöjä ja yksiköt saavat mahdollisimman tasavertaisen kalustotason. Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut sisältävät suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulupsykologin, koulukuraattorin, kiertävien erityislastentarhaopettajien ja koulu- ja päiväkotiavustajien palkkakustannukset ja koulutusmäärärahat. Joukkoliikenteen kustannuspaikan määrärahoista tuetaan kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikennettä. Logistiikan kustannuspaikka sisältää henkilöliikennelogistikon palkka ja matkustuskustannukset. Henkilöliikennelogistiko koordinoi ja edistää Länsi-Uusimaan kuntien henkilöliikenteen järjestämistä koskevia asioita, n kunta toimii isäntäkuntana. Kustannuspaikka yhteiset koulut sisältää niiden kuntien maksuosuudet joiden kanssa n kunnalla on sopimus opetuspalvelujen ostamisesta. Ruotsinkieliset yläkoulupalvelut kunta ostaa Lohjan kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta. Helsingin kaupungilta, Espoon kaupungilta ja Raaseporin kaupungilta kunta ostaa vammaisten ostopalveluita. Oppilaiden koulukuljetuskustannukset sisältyvät kustannuksiin. Kansalaisopistot kustannuspaikka sisältää määrärahoja kansalais- ja musiikkiopistotoiminnan kustantamiseksi. Kunta ei itse järjestä kansalais- ja musiikkiopistotoimintaa. Suomenkieliset kansalaisopistopalvelut ostetaan Lohjan kaupungilta ja ruotsinkieliset palvelut Kirkkonummen kunnalta. Muu vapaa sivistystyön kustannuspaikan määrärahoista avustetaan siuntiolaisten yhdistysten kuten musiikkiopiston vapaata sivistystyötä. Opetuksen tulosalue Opetuksen tulosalue käsittää kustannuspaikat 315 Aleksis Kiven koulu 316 Sjundeå svenska skola 317 Päivärinteen koulu Kunnan koulutoimi pystyy antamaan oppilailleen turvallista ja laadukasta opetusta. Lukuvuodeksi 2010 2011 koulujen tuntijakoa vähennettiin säästötoimenpiteenä muutamalla tunnilla kuitenkin niin että valtioneuvoston minimiä noudatettiin. Syksyllä 2011 tuntijako palautetaan n kunnan opetussuunnitelman mukaiseksi. Perusopetuslain erityisopetusta ja oppilail-
Sivu 36 le annettavaa muuta tukea koskevat säännökset muuttuvat ja uusi laki astui voimaan 1.1.2011. Lain tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen ja riittävän varhaiseen oppimisen tehostettuun tukeen. n kunta ja Inkoon kunta on opetushallituksen myöntämällä avustuksella syksystä 2010 ryhtynyt kehittämään toimintaa niin että toiminta on lakisääteinen ja henkilöstöllä on tarvittava tieto ja taito toimia lain edellyttämällä tavalla. Aleksis Kiven koulun, Sjundeå svenska skolanin ja Päivärinteen koulun kustannuspaikat sisältää henkilöstön palkkakulujen lisäksi koulun toiminnan kannalta keskeisiä määrärahoja (oppikirjat, koulutarvikkeet yms.) Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalue käsittää kustannuspaikat 340 Varhaiskasvatus, hallinto 341 Svartbäckin päiväkoti 342 Jukolan päiväkoti 343 Svenska förskolan 344 Lilla-Lotta daghem 345 Bullerby daghem 347 Päivärinteen esiopetus 350 Iltapäivätoiminta 351 Toukolan esiopetus 352 Svenska förskolan esiopetus 355 Perhepäivähoito 356 Kotihoidon tuki (lakisääteinen) 357 Toukolan päiväkoti 358 Störsvikin päiväkoti 359 Päivärinteen päiväkoti 365 Kotihoidon tuki (kunnallinen) 366 Kunnallinen palveluseteli Varhaiskasvatuksen kalusto- ja koulutusmäärärahojen keskittäminen varhaiskasvatuksen hallinnon kustannuspaikalle 340 mahdollistaa laadukkaan ja kustannustehokkaan koulutustarjottimen luomisen sekä pitkäjänteisen, taloudellisen ja kestävän kehityksen mukaisen kaluston hankinnan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja perheiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. ssa varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa sekä esiopetusta päiväkodeissa ja koulujen esiopetusryhmissä. Perheet voivat halutessaan valita kunnallisen tai yksityisen hoitomuodon. Yksityistä hoitoa tuetaan kunnallisella palvelusetelillä. Koululaisten iltapäivätoiminta on osa varhaiskasvatuspalvelua. Lasten kotihoitoa tuetaan kuntalisällä.
Sivu 37 Erityisvarhaiskasvatus vastaa erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin. Erityisvarhaiskasvatus on osa kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelua, josta varhaiskasvatuksen osalta vastaa kiertävä erityislastentarhanopettaja. Tukipalveluihin sisältyvät myös puheterapeutit, toimintaterapeutit ja ryhmä- sekä henkilökohtaiset avustajat. Erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoittuvat inkluusioperiaatteen mukaisesti lähipäiväkoteihin. Vapaa-sivistystyön tulosalue Vapaa-sivistystyön tulosalue käsittää kustannuspaikat 360 Kirjastotoiminta 410 Kulttuuritoiminta 420 Liikuntatoiminta 430 Nuorisotyö Vapaan sivistystyön ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on yhteisten toimintatapojen löytäminen. Kulttuuri- nuoriso- ja vapaa-aikatoimen toiminnan kehittäminen on ajankohtainen ja yhteinen tulosalue mahdollistaa kehittämistä ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Kirjastotoiminnan kustannuspaikka sisältää vapaa-aikapäällikön ja kolmen kirjastohoitajan palkkakustannukset sekä kirjastoaineisto-, konttoritarvikkeiden-, koulutus- ja kalustomäärärahoja. Nuorisotoiminnan kustannuspaikka sisältää kahden nuoriso-ohjaajan palkkakustannukset sekä määrärahoja nuorisotoiminnan ylläpitämiseksi. Kulttuuriohjaajan (75%) palkkakustannukset sekä kulttuuriavustuksiin tarkoitetut määrärahat sisältyvät kulttuuritoiminnan kustannuspaikkaan. Liikuntatoiminnan kustannuspaikka sisältää kaluston, rakennuksen ja laitteiston kunnonpidon määrärahat ja avustusmäärärahat yhteisöille jotka tuottavat kuntalaisille liikuntapalveluja. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kunnanhallituksen 17.1.2011 5 antama talousarvion täytäntöönpano-ohje. - Liitteenä 5 on kustannuspaikkojen 310, 315-320, 330, 340-345, 347, 350, 352, 355-359, 365-366, 380, 390, 335 käyttösuunnitelmaehdotukset. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p.050-3860826,s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevien kustannuspaikkojen 310, 315-320, 330, 340-352, 355-359, 365-366, 380, 390 ja 455 käyttösuunnitelmaehdotukset.
Sivu 38 Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen neljäntenä asiakohtana. Esittelijän tämän asiakohdan selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevien kustannuspaikkojen 310, 315-320, 330, 340-352, 355-359, 365-366, 380, 390 ja 335 käyttösuunnitelmaehdotukset. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan.
Sivu 39 SIVLTK:80 /2011 SIVLTK 9 Oheismateriaali Liite 6 SIVISTYSLAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN HARKINNANVARAISTEN AVUSTUSTEN PERIAATTEET 1.1.2011 ALKAEN Kuntalaissa on säädetty kunnan velvollisuudesta toimia asukkaidensa hyväksi. Avustustoiminnalla voidaan edistää paikallista hyvinvointia, luoda yhteenkuuluvuutta ja parantaa yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Yleishyödyllinen toiminta on rajoittamattomaan henkilöpiiriin kohdistuvaa, taloudellista voittoa tavoittelematonta aatteellista toimintaa, joka tapahtuu tietyn toiminta-ajatuksen puitteissa yleiseksi hyväksi. Kunnan on epäselvyyksien välttämiseksi perusteltua laatia avustuslinjauksensa siten, että vastikkeeton avustus sekä vastikkeellinen hankinta erotetaan toisistaan. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaisesti sivistyslautakunnan tehtävänä on päättää tehtäväalueensa avustuksista. Vuoden 2011 talousarvioon on varattu 80 000 euroa jaettavaksi sivistyslautakunnan myöntäminä avustuksina. on päättänyt kulttuuriavustusten jakamisen periaatteista 13.5.2009 18 ja vapaan sivistystyön avustusten jakamisen periaatteista 17.2.2010 16. Vapaa-aikalautakunta on päättänyt 8.3.2006 17 ja 18 nuoriso- ja liikuntatoiminnan avustusten jakamisen periaatteista. Opetus- ja sivistyslautakuntien iltakoulussa 7.12.2010 sovitun mukaisesti vuoden 2011 avustusten jakamista varten on valmisteltu uusi asiakirja, jossa on kootusti määritetty sivistyslautakunnan toiminta-alueen avustusten jakamisen periaatteet. Asiakirjassa annetaan jakamisen periaatteiden ja avustuksista päätettäessä hakijan toiminnasta huomioitavien asioiden lisäksi ohjeita avustusten hakemisesta sekä hakemukseen liitettäviksi vaadituista asiakirjoista. Sivistyslautakunnan jakamat avustukset on asiakirjassa määritelty hakijan ympärivuotiseen toimintaan kohdistettaviksi yleisavustuksiksi. Uusille yhdistyksille voidaan myöntää harkinnanvaraista starttirahaa. Sivistyslautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan aiemmin päättämiin avustusten jakamisen periaatteisiin ei uudessa asiakirjassa ole tehty suuria sisällöllisiä muutoksia. Joitakin lisäyksiä näihin periaatteisiin on kuitenkin tehty, lisäyksistä merkittävimpiä ovat: - Yleisavustus voi olla enintään 50 % viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen osoittamista varsinaisen toiminnan aiheuttamista kustannuksista.
Sivu 40 - Edellisenä vuonna avustusta saaneille yhdistyksille voidaan myöntää anomuksesta yleisavustuksen ennakkoa enintään 30 % edellisen vuoden yleisavustuksen määrästä edellyttäen, että yhdistys sitoutuu palauttamaan maksetun ennakon, mikäli yhdistyksen oikeus avustuksen saantiin evätään lautakunnan lopullisella päätöksellä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina sivistyslautakunnan päätökset 13.5.2009 18 ja 17.2.2010 16 sekä vapaa-aikalautakunnan päätökset 8.3.2006 17 ja 18. - Liitteenä 6 on ehdotus sivistyslautakunnan jakamien harkinnanvaraisten avustusten periaatteiksi. Valmistelija: Hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen, p. (09) 2606 1243, s-posti tommi.koskinen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä sivistyslautakunnan jakamien harkinnanvaraisten avustusten periaatteet 1.1.2011 alkaen liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen viidentenä asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 41 SIVLTK:81 /2011 SIVLTK 10 SIVISTYSLAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN VUODEN 2011 HARKINNANVARAISTEN AVUSTUSTEN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaisesti sivistyslautakunnan tehtävänä on päättää tehtäväalueensa avustuksista. Vuoden 2011 talousarvioon on varattu 80 000 euroa jaettavaksi sivistyslautakunnan myöntäminä harkinnanvaraisina avustuksina. Vuoden 2011 harkinnanvaraiset avustukset on tarkoituksenmukaista julistaa haettavaksi siten, että hakuaika alkaa maanantaina 21.2.2011 ja päättyy 11.3.2011 kello 15.45. Kunnanvaltuusto on 31.1.2011 4 päättänyt, että kunnalliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan kunnan ilmoitustaulun ohella myös kunnan internetsivuilla. Ajankohtaisista asioista voidaan myös tiedottaa ryhmäkirjeillä, kunnan palveluhakemistossa tai poikkeustapauksissa lehti-ilmoituksilla suomeksi Kirkkonummen Sanomissa ja ruotsiksi Västra Nylandissa. Avustusten julistaminen haettavaksi on järkevintä kuuluttaa kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Tämän lisäksi sivistystoimisto tulee tiedottamaan suoraan avustusta edellisenä vuonna saaneille yhdistyksille ja yhteisöille hakuajoista, -ohjeista sekä myöntämisen periaatteista. Vuoden 2011 avustuksia varten valmistelluissa sivistyslautakunnan jakamien harkinnanvaraisten avustusten periaatteissa ehdotetaan, että edellisenä vuonna avustusta saaneille yhdistyksille voidaan myöntää anomuksesta yleisavustuksen ennakkoa enintään 30 % edellisen vuoden yleisavustuksen määrästä edellyttäen, että yhdistys sitoutuu palauttamaan maksetun ennakon, mikäli yhdistyksen oikeus avustuksen saantiin evätään lautakunnan lopullisella päätöksellä. Toimivalta avustusten ennakoista päättämisestä on tarkoituksenmukaista siirtää vapaa-aikapäällikölle. Valmistelija: Hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen, p. 09-2606 1243, s- posti tommi.koskinen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - julistaa sivistyslautakunnan myöntämät vuoden 2011 harkinnanvaraiset avustukset haettavaksi alkaen 21.2.2011 ja päättyen 11.3.2011 kello 15.45 ja - siirtää toimivallan yleisavustusten ennakoista päättämisestä vapaaaikapäällikölle. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kuudentena asiakohtana.
Sivu 42 Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 43 SIVLTK:82 /2011 SIVLTK 11 Liite 7 RUOTSINKIELISTEN YLÄKOULULAISTEN LÄHIKOULUN OSOITTAMINEN Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai mm. yhdessä muiden kuntien kanssa. Lain 6 :n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään Kunnanvaltuuston 15.11.2010 93 hyväksymän sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n 25 kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää oppilasalueista ja oppilaaksi oton periaatteista. n kunta ostaa ruotsinkieliset yläkoulupalvelut Lohjan kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta. Oppilaan lähikoulu määräytyy pääsääntöisesti niin että kuntakeskuksen pohjoispuolella asuvat sijoitetaan Lohjalle ja eteläpuolella asuvat Kirkkonummelle. Kuntakeskuksessa asuvat huoltajat saavat valita mihin kuntaan lapsi sijoitetaan, mikäli koulukuljetuksista ei aiheudu kunnalle lisäkuluja. Sjundeå svenska skolanin vt. rehtori on tiedustellut vanhemmilta mihin yläkouluun he toivovat lapsensa sijoittuvan. Huoltajat ovat ilmoittaneet toivovansa 15 oppilaan aloittavan koulunkäyntinsä Källhagenin koulussa ja 8 oppilaan Winellska skolassa. Ottaen huomioon koulukuljetuksista aiheutuvat kustannukset, huoltajien toiveet ovat toteuttavissa edullisimmalla kustannuksella. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä 7 on ehdotus Sjundeå svenska skolanin kuudennen luokan oppilaiden lähikouluiksi. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p. 050-386 0826, s- posti tina.nordman@siuntio.fi
Sivu 44 Ehdotus: Lautakunta päättää - nimetä Sjundeå svenska skolanin kuudennen luokan oppilaiden lähikoulut 7-9 luokkia varten liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen yhdentenätoista asiakohtana. Esittelijän tämän asiakohdan selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 45 SIVLTK 12 OPETUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN Liite 8 Talousosasto on ohjeistanut valmisteluohjeella lautakuntia vuoden 2010 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valmistelussa. Kunkin lautakunnan tulee hyväksyä omalta osaltaan toimintakertomuksensa 14.2.2011 mennessä ja saattaa se talousosaston tiedoksi. n kunnan uusien johtosääntöjen myötä lautakuntarakenne muuttui 1.1.2011 alkaen siten, että opetuslautakunta lakkautettiin ja sen alaiset asiat siirtyivät sivistyslautakunnan toimialueeseen. Tästä johtuen sivistyslautakunnan tulee käsitellä myös opetuslautakunnan toimintakertomus vuodelta 2010. Opetuslautakunta huolehti vuonna 2010 opetustoimesta, varhaiskasvatuksesta sekä kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluista annetuissa laeissa kunnalle annettujen tehtävien hoidosta. Koulutoimen toiminnan painopistealueita vuonna 2010 olivat: - Työhyvinvoinnin edistäminen - Toimintarakenteiden vahvistaminen ja muutoksen hallitseminen - Muutoksen hallitseminen ja edistäminen Cultura Viva n kunnan sivistystoimen työhyvinvointiprojekti on jatkunut suunnitelmien mukaisesti vuonna 2010. Projekti on suunnattu koko sivistysosaston henkilöstölle. Varhaiskasvatuksen toiminnan painopistealueita vuonna 2010 olivat: - Monipuolinen ja riittävä varhaiskasvatuksen palvelutarjonta - Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmatyö - Perheiden kasvatustehtävän tukeminen - Lapsen turvallinen sekä laadukas päivähoidon aloitus Yhteisten koulujen osalta kunta ostaa ruotsinkieliset yläkoulupalvelut Lohjan kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta. Helsingin kaupungilta, Espoon kaupungilta ja Raaseporin kaupungilta kunta ostaa vammaisten ostopalveluita Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä 8 on ehdotus opetuslautakunnan toimintakertomukseksi vuodelta 2010.
Sivu 46 Valmistelijat: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p.050-3860826,s-posti tina.nordman@siuntio.fi ja varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s-posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen opetuslautakunnan toimintakertomukseksi vuodelta 2010. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdentenatoista asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 47 SIVLTK 13 SIVISTYSLAUTAKUNNAN VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN Liite 9 Talousosasto on ohjeistanut valmisteluohjeella lautakuntia vuoden 2010 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valmistelussa. Kunkin lautakunnan tulee saattaa hyväksyä omalta osaltaan toimintakertomuksensa 14.2.2011 mennessä ja saattaa se talousosaston tiedoksi. huolehti vuonna 2010 nuoriso-, liikunta- ja kulttuurilaeissa sekä vapaasta sivistystyöstä ja kirjastotoiminnasta annetuissa laeissa kunnalle annettujen tehtävien hoidosta. Kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisotoiminta-alueiden painopisteitä vuonna 2010 olivat: - toimintarakenteiden vahvistaminen - työhyvinvoinnin edistäminen - paikallishistoriikin tuottaminen - liikuntatoiminnan kehittämissuunnitelman laatiminen - liikuntapalveluiden koordinoiminen - nuorten sosiaalinen tukeminen Kunta ei itse järjestänyt vapaan sivistystyön palveluja vuonna 2010. Toiminta-alue sisälsi kansalais- ja musiikkiopistotoiminnan kustannukset sopimuskunnista mukaan lukien taiteen perusopetuksen. Suomenkieliset kansalais- ja musiikkiopistopalvelut ostettiin Lohjalta ja ruotsinkieliset palvelut Kirkkonummelta. Lisäksi määrärahasta avustettiin siuntiolaisten yhdistysten kuten musiikkiyhdistyksen vapaata sivistystyötä Kirjastotoiminnan painopistealueet vuonna 2010 olivat: - asiakaspalvelun parantaminen - työhyvinvoinnin edistäminen - toimintarakenteiden vahvistaminen Kirjaston toimintaa on tarkastettu ja arvioitu vuonna 2010. uusia toimintatapoja on mietitty ja suunniteltu. Ruokapalveluyksikön painopistealueet vuonna 2010 olivat: - Toimintarakenteiden vahvistaminen - Työhyvinvoinnin edistäminen - Muutoksen hallitseminen ja edistäminen
Sivu 48 Logistiikkatoiminnan osalta kunta toimi isäntäkuntana läntisen Uudenmaan yhteiselle henkilöliikennelogistikolle. Henkilöliikennelogistikon tehtävänä on koordinoida ja edistää alueen kuntien henkilöliikenteen järjestämistä koskevia asioita. Joukkoliikenteen toiminta-alueen tehtävänä oli tukea kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikennettä. Työmatkaliikennettä tuetaan kuntaosuudella. Lisäksi tavoitteena oli vaikuttaa alueen joukkoliikennejärjestelyihin lausuntojen ja kannanottojen avulla, osallistua alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön sekä kehittää sisäistä ja alueellista palveluliikennettä. Neuvottelut YTV-alueeseen liittymiseksi on aloitettu. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä 9 on ehdotus sivistyslautakunnan toimintakertomukseksi vuodelta 2010. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p.050-3860826,s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen sivistyslautakunnan toimintakertomukseksi vuodelta 2010. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kolmantenatoista asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 49 SIVLTK 14 LAUTAKUNNAN KOKOUKSET KEVÄTKAUDELLA 2011 Sivistyslautakunnan kokoukset pidetään käytännön mukaan kalenterikuukauden kolmantena torstaina. Kokouspäiviksi kevätkaudella 2011 ehdotetaan seuraavia päiviä: torstai 10.2. kello 18.00 torstai 17.3. kello 18.00 keskiviikko 20.4. kello 18.00 torstai 19.5. kello 18.00 torstai 16.6. kello 18.00 Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti kunnantalolla, kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Valmistelija: Kehittämispäällikkö Jarno Moisala, puh. 044 386 1100, s-posti: jarno.moisala@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - pitää kokouksensa kevätkaudella 10.2., 17.3., 20.4., 19.5. ja 16.6. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen neljäntenätoista asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 50 SIVLTK 15 Liite 10 OPETUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2010 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINNIN HYVÄKSYMINEN Tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on kunnanhallituksen annettava selonteko sisäisen valvonnan nykytilasta. Jotta selonteko voidaan antaa, talousosasto on ohjeistanut lautakuntia käsittelemään 14.2.2011 mennessä asianosaisen lautakunnan sisäisen valvonnan tilan arvioinnin. n kunnan uusien johtosääntöjen myötä lautakuntarakenne muuttui 1.1.2011 alkaen siten, että opetuslautakunta lakkautettiin ja sen alaiset asiat siirtyivät sivistyslautakunnan toimialueeseen. Tästä johtuen sivistyslautakunnan tulee käsitellä myös opetuslautakunnan sisäisen valvonnan arviointi vuodelta 2010. Lautakuntia on pyydetty arvioimaan seuraavia sisäisen valvonnan osaalueita: A Johtamisen ja hallinnon järjestäminen tehtävien, toimivaltuuksien ja vastuujaon suhteen B Tavoitteiden asettamisen ja toteutumisen seuranta C Riskienhallinnan toimivuus D Tiedonvälityksen toimivuus E Seurantamenetelmien toimivuus Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä 10 on ehdotus opetuslautakunnan sisäisen valvonnan arvioinnista vuodelta 2010. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p.050 3860826, s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen opetuslautakunnan sisäisen valvonnan arvioinnista vuodelta 2010. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen viidentenätoista asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 51 SIVLTK 16 Liite 11 SIVISTYSLAUTAKUNNAN VUODEN 2010 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINNIN HYVÄKSYMINEN Tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on kunnanhallituksen annettava selonteko sisäisen valvonnan nykytilasta. Jotta selonteko voidaan antaa, talousosasto on ohjeistanut lautakuntia käsittelemään 14.2.2011 mennessä asianosaisen lautakunnan sisäisen valvonnan tilan arvioinnin. Lautakuntia on pyydetty arvioimaan seuraavia sisäisen valvonnan osaalueita: A Johtamisen ja hallinnon järjestäminen tehtävien, toimivaltuuksien ja vastuujaon suhteen B Tavoitteiden asettamisen ja toteutumisen seuranta C Riskienhallinnan toimivuus D Tiedonvälityksen toimivuus E Seurantamenetelmien toimivuus Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä 11 on ehdotus sivistyslautakunnan sisäisen valvonnan arvioinnista vuodelta 2010. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p.050 386 0826, s-posti: tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen sivistyslautakunnan sisäisen valvonnan arvioinnista vuodelta 2010. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kuudentenatoista asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 52 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 1, 2, 3, 6, 8, 9, 10, 14 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 4, 5, 7, 12, 13, 15, 16 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta / Puistopolku 1 02580 siuntio@siuntio.fi Pykälät: 4, 5, 7, 12, 13, 15, 16 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan
Sivu 53 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Käyntiosoite: Ratapihantie 9 Postiosoite: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat PL 110, 00521 HELSINKI Puhelinvaihde: 020 636 1040 Sähköposti: kirjaamo.etela(at)avi.fi Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: 11 Valitusaika 30 päivää Valitusaika 14 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.
Sivu 54 Valituskirjelmä Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti aluehallintovirastoon. Valituskirjelmä on toimitettava aluehallintovirastolle neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, valitusaika jatkuu seuraavaan arkipäivään. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin jo kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä muuta tiedoksiantotapaa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Omalla vastuullaan valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituskirjelmä on jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan lähettää myös sähköisenä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmään on liitettävä: - Päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Lähetettäessä valituskirjelmä sähköisenä asiakirjana, allekirjoitusvaatimuksen täyttää ainakin sellainen kehittynyt sähköinen allekirjoitus, joka perustuu laatuvarmenteeseen ja on luotu turvallisella allekirjoituksen luomisvälineellä. Sähköinen allekirjoitus edellyttää sähköisen henkilökortin, joka on kuvallinen henkilöllisyystodistus, johon on lisätty käyttäjänsä sähköisen asiointitunnuksen (SATU) sisältävä mikrosiru, käyttämistä. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle.