Pohjanmaan Kauppakamarilehti - Österbottens Handelskammartidning CONNECTING BUSINESS 3 /09 Ett fungerande vägnät är viktigt för industrin Tuulivoimalla on tulevaisuutta Vaasan seudusta kertovaa viestiä yhtenäistetään CONNECTING BUSINESS
CONNECTING BUSINESS
CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år. CONNECTING BUSINESS 3 /09 JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa-Pietarsaari-Kokkola Vasa-Jakobstad-Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 fax (06) 318 6490 www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn (06) 318 6434 mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn (06) 318 6434 Bengt Jansson, puh/tfn 0400 561 637 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Lingart, Eva Berg Pohjanmaan kauppakamari, Katarina Kecklund PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SISÄLTÖ INNEHÅLL Ilmastonmuutos haastaa kaikki 9 Bättre vägar efterlyses 14 Energiaklusterin tuulivoimayritykset myötätuulessa 16 Vaasassa parannetaan lentologistiikkaa 21 Hyödyntämätön jäte muuttuu energiaksi 24 Viestinnässä puhalletaan yhteen hiileen 26 Lentokentällä tapahtuu 21 PAINOS / UPPLAGA 6000 kpl / st. ISSN 1796-9441 KANSI/PÄRMBILD Kansikuvassa olevan, Wärtsilä Finland Oy:n viestintäjohtajan Marica Lassuksen mielestä meri on tärkeä osa Vaasan seudun vetovoimaa. På pärmbilden är Wärtsilä Finland Ab:s kommunikationsdirektör Marica Lassus, som anser att havet är en viktig del av Vasaregionens dragningskraft. Kuva/foto: Pekka Mäkynen Pääkirjoitus LEDARE 5 Haastava tilanne Ett utmanande läge KAUPPAKAMARI handelskammaren Tiedot ajan tasalle Uppdaterad kunnskap 6 Tilintarkastajallakin on valvojansa Även revisorn har sin övervakare 10 TALOUSKATSAUS EKONOMISK ÖVERSIKT 28 Pohja on saavutettu Botten är nådd NÄHTYÄ & KUULTUA 30
CONNECTING BUSINESS
Pääkirjoitus Ledaren Haastava tilanne Syksy tulee olemaan vaikea monille yrityksille ja osa lomautuksista muuttuu irtisanomisiksi. Näin voi päätellä Teknologiateollisuuden tuoreesta selvityksestä. Alan teollisuuden uudet tilaukset vähenivät huhti kesäkuussa lähes 40 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tilauskannat supistuivat jyrkästi. Tämä tarkoittaa, että vasta 60 prosentin kysynnän lisäys palauttaa teollisuuden entiseen tilauskantaan. Teknologiateollisuuden mukaan myös loppuvuoden liikevaihto jää olennaisesti viime vuotta alhaisemmaksi. Lomautusten piirissä on 55 000 työntekijää ja henkilöstö vähenee edelleen. Syksy ja talvi tulevat olemaan vaikeaa aikaa lähes kaikille teknologiateollisuuden yrityksille sekä koko Suomen taloudelle. Taantuma voimistaa globaalia rakennemuutosta ja hintakilpailua. Vaarana on, että nyt menetettävät työpaikat häviävät Suomesta pysyvästi, toteaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäenpää. Pohjanmaalla tilanne on vaikein paperi- ja veneteollisuudesta riippuvaisessa Pietarsaaressa. Kokkolassa orastava metallin hintojen nousu antaa uskoa paremmasta. Vaasan seudulla kehitys on viime vuosina ollut energiaklusterin siivittämänä erinomainen ja kysynnän laskusta huolimatta tulevaisuuden näkymät ovat optimistiset. Vaasassakin työttömyys toki nousee projektien siirtyessä. Rahoituslaman loppuminen helpottaa aikanaan tätä tilannetta. Lamaa edeltävä huippusuhdanne ei tule takaisin ainakaan kovin nopeasti. Teollisuuden rakenteita ja hintakilpailukykyä on välttämättä parannettava myös Pohjanmaalla. Laman jälkeen on edessä myös pula osaavasta työvoimasta. Sitä siivittävät ikärakenteen muutos ja nuorten alavalinnat. Lopuksi on todettava, että valtionhallinnon rakenneuudistus eli Kokkolan siirto Oulun alaisuuteen ja ELY:n pääpaikan menetys Seinäjoelle olivat kauppakamarin mielestä vääriä ratkaisuja. Niiden kanssa on kuitenkin elettävä ja kauppakamarin rooli sillanrakentajana tulee entistä tärkeämmäksi. Ett utmanande läge JUHA HÄKKINEN johtaja direktör Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Hösten blir svår för många företag och en del av permitteringarna kommer att omvandlas till uppsägningar. Den slutsatsen kan man dra av Teknologiindustrins färska utredning. I branschens industri minskade mängden nya beställningar i april-juni med närmare 40 procent jämfört med samma period senaste år. Orderstockarna reducerades kraftigt. Det här betyder att det krävs 60 procents ökning på efterfrågan för att återställa industrins orderstock. Enligt Teknologiindustrin blir omsättningen för slutet av året också märkbart lägre än ifjol. Hela 55 000 arbetstagare berörs av permitteringar och antalet anställda fortsätter att minska. Hösten och vintern kommer att vara en svår tid för så gott som alla företag inom teknologiindustrin, liksom för hela Finlands ekonomi. Den ekonomiska nedgången förstärker den globala strukturförändringen och priskonkurrensen. Risken är att de arbetsplatser som nu går förlorade försvinner från Finland för gott, konstaterar verkställande direktör Martti Mäenpää på Teknologiindustrin rf. I Österbotten är situationen svårast i Jakobstad, där man är beroende av pappers- och båtindustrin. I Karleby ger indikationer på stigande metallpriser tro på en förbättring. Vasaregionens utveckling har tack vare energiklustret varit utmärkt under de senaste åren, och trots minskad efterfrågan är framtidsutsikterna optimistiska. Även i Vasa ökar arbetslösheten emellertid när projekt skjuts upp. Då finanskrisen ebbar ut förbättras läget i sinom tid. En likadan konjunkturtopp som rådde tiden före lågkonjunkturen når vi ändå inte i första hand. Även i Österbotten bör vi absolut förbättra industrins struktur och förmåga till priskonkurrens. Efter lågkonjunkturen får vi dessutom räkna med brist på kunnig arbetskraft. Denna påskyndas av den förändrade åldersstrukturen och av de ungas branschval. Slutligen kan konstateras att omstruktureringen av statsförvaltningen, alltså att Karleby hänförs till Uleåborg, samt förlusten av ELY:s huvudsäte till Seinäjoki, enligt handelskammaren var felaktiga lösningar. Vi måste emellertid leva med dessa beslut och handelskammarens roll som brobyggare blir ännu viktigare än tidigare. CONNECTING BUSINESS 5
Kauppakamari järjestää tänä vuonna yhteensä 70 koulutustilaisuutta eri puolilla toiminta-aluettaan, kertoo koulutuspäällikkö Katarina Kecklund. Tiedot ajan tasalle Uppdaterad kunskap TEKSTI TEXT MIA BRÄNNBACKA kuvat BILDER MATS SANDSTRÖM ja och katarina kecklund Koulutus on yksi kauppakamarin tärkeimpiä palvelumuotoja. Koulutusta hyödyntävät niin isot kuin pienetkin jäsenyritykset. Koulutuksissa käyvät yritysten eri henkilöstöryhmät toimitusjohtajasta taloushallintoon ja henkilöstöpäälliköstä toimistosihteeriin. Koulutuksissa eri yritysten työntekijät tapaavat toisiaan ja kauppakamarilaiset tulevat tutuksi. Kursverksamheten är en av handelskammarens viktigaste tjänster. Den gynnar både stora och små företag. I kurserna deltar allt från företagens ledning till ekonomiadministration, och från personalchef till sekreterare. På kurserna träffar de olika företagens medarbetare varandra och handelskammarens personal blir bekant. CONNECTING BUSINESS
Leipälajina lyhyet kurssit Kauppakamari on keskittynyt lyhyiden koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Kauppakamarin kurssit ovat puolikkaan työpäivän tai yhden päivän mittaisia. Meidän leipälajimme ovat lyhyet, olemassa olevia tietoja päivittävät koulutukset. Tutkintoihin tähtäävät ja muut pidemmät kurssit jätämme muiden kouluttajien tehtäväksi. Koulutus on niin Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa erittäin kilpailtu ala ja on järkevää miettiä tarkkaan, mikä on oma laji ja pitäytyä siinä, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin koulutuspäällikkö Katarina Kecklund. Katarina Kecklund aloitti koulutuspäällikkönä tämän vuoden alussa, kun pitkäaikainen koulutuspäällikkö Gun Strang jäi eläkkeelle. Gun on tehnyt hyvää työtä ja kauppakamarin koulutus on tunnettu ja arvostettu tuote Pohjanmaalla. Koulutustoiminta oli niin vahvalla pohjalla ja suuntaviitat niin tarkkaan tiedossa, että alku on sujunut mukavasti. Koulutuksessa mennään niin kävijämäärissä kuin tuotoissakin samalla tasolla kuin viime vuonna tähän aikaan, jatkaa Kecklund. Koulutusta yritysten toiveiden mukaan Kecklund kertoo, että uusien koulutusten suunnittelussa on ollut iso apu koulutuksen vakituisista kävijöistä ja kauppakamarin aktiivisista jäsenistä. Valtaosa uusista ideoista tuleekin asiakastoiveina ja uusia ideoita otetaan mielihyvin vastaan. Avuksi uudessa työssä on ollut myös Suomen kauppakamareitten yhteinen koulutuspooli. Koulutuspoolissa eri kauppakamareiden koulutuksesta vastaavat tapaavat toisiaan, tekevät yhteisiä suunnitelmia ja vaihtavat kokemuksia mm. kouluttajista. Koulutuspoolin avulla järjestetään vuosittain muutamia koulutuksia, jotka toteutetaan samanlaisina eri kauppakamareissa eri puolilla maata. Bättre utbildning och service Den största delen av handelskammarens kurser berör ekonomiadministration, såsom beskattning eller bokföring. Andra ämnen som ofta förekommer är personaladministration, ledarskap, arbetsmotivation och utrikeshandel. En del av kurserna, exempelvis Stora skattedagen, är årligen återkommande men det ordnas även helt nya kurser. Förra året hölls för första gången Kommunikationsdagen, som tack vare den positiva feedbacken kommer att ordnas årligen. Som ett nytt inslag i kursutbudet i år hölls bl.a. en mediaträning, där deltagarnas intervjuer filmades och intervjuerna analyserades efteråt. Även den här kursen återkommer i vårt kursutbud som följd av den utmärkta responsen och stor efterfrågan, berättar Kecklund. Förutom nya kurser har vi också förnyat vår kursverksamhet genom fler elektroniska tjänster. Det är nu möjligt att anmäla sig till kurserna direkt via vår webbplats, och även kursutvärderingen görs elektroniskt genom att deltagarna per e-post får en länk till utvärderingsblanketten. Med några klick kan vi sammanställa medeltal och kommentarer. Det elektroniska utvärderingssystemet är snabbare både för kunden och för oss själva, berättar Kecklund. Vår kursinfo skickas tillsvidare ut endast per post som tryckt version, men vi planerar också en elektronisk version utöver pappersformatet, för att enklare möjliggöra att informationen om kurserna sprids på företagen, planerar Kecklund. Kauppakamarin käyttämät kouluttajat ovat aina alansa ykköskaartia. Yleensä vain pääkaupunkiseudulla järjestetään korkeatasoisia koulutuksia, joissa ammattilainen voi päivittää tietojaan. Kauppakamarissa on huomattu, että toisinkin voi toimia. Kauppakamari tuo kouluttajat koulutettavien luo. Tästä kauppakamarin koulutus saa erityisesti kehuja. Yrityksiltä säästyy sekä aikaa että rahaa, kun ei tarvitse matkustaa Helsinkiin asti. Näin ehkä myös useammalla saman yrityksen työntekijällä on mahdollisuus osallistua koulutukseen. Kauppakamarin koulutuksissa samanlaisissa tehtävissä Pohjanmaalla toimivat tutustuvat myös toisiinsa ja pääsevät vaihtamaan kokemuksia. Pääsääntöisesti kauppakamarin koulutukset ovat kaikille avoimia, mutta joskus on järjestetty koulutuksia myös tilauksesta vain yhden yrityksen henkilökunnalle. Tähän voidaan tiivistää koko koulutustoimintamme. Teemme juuri sellaista koulutusta kuin jäsenyrityksemme toivovat, toteaa Kecklund lopuksi. Kursen om ISO 9001 standarden, som hölls i Jakobstad, samlade en stor grupp deltagare från olika företag. KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 60 koulutustilaisuutta vuonna 2008 2 335 osallistujaa vuonna 2008 koulutusta järjestetään suomeksi Kokkolassa ja Vaasassa, ruotsiksi Pietarsaaressa ja Vaasassa koulutusten yleisarvosana 4,23 asteikolla 1-5 vuonna 2008 lisätietoja: www.pohjanmaankauppakamari.fi tai www.osterbottenshandelskammare.fi tai Koulutustiedotteesta, jota voi tilata: katarina.kecklund@ostro.chamber.fi. CONNECTING BUSINESS
8 CONNECTING BUSINESS
TEKSTI TEXT Johanna Haveri KUVA BILD Mia Brännbacka Ilmastonmuutos haastaa kaikki Ilmastonmuutos haastaa niin yksittäiset kansalaiset, yritykset kuin valtiotkin mukaan yhteisiin talkoisiin. Ilmastosopimukset, -strategiat ja -teot tähtäävät päästöjen rajoittamiseen, puhtaan energian käyttöön ja energian säästämiseen. Ilmastonmuutos ei ole minkään yksittäisen valtion tai kansakunnan ongelma ja siksi kansainvälisessä politiikassa on kiinnitetty huomiota siihen jo 1980-luvulta lähtien. Teollisuusmaat solmivat 1997 Kiotossa ensimmäisen sitovan ilmastosopimuksen, jonka mukaan ne sitoutuivat noin viiden prosentin kasvihuonekaasujen vähentämiseen vuosiin 2008 2012 mennessä. Vuodesta 2005 lähtien teollisuusmaat ovat neuvotelleet uusista, tiukemmista päästörajoista, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hidastaa. Ilmastopolitiikalla kovat vaatimukset Koska ilmastonmuutokseen liittyy monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, valtiot pyrkivät ilmastopolitiikan avulla hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomi noudattaa omassa politiikassaan sekä YK:n että EU:n ilmastopolitiikkaa. EU sopi joulukuussa 2008 kaikkia jäsenvaltioita sitovasta ilmasto- ja energiapaketista, jonka mukaan kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 prosenttia ja energian käyttöä tehostetaan 20 prosentilla. Tämä 20/20/20 -paketti asettaa kovat tavoitteet myös Suomelle. Suomen valtion ilmasto- ja energiastrategiassa on asetettu tavoitteet mm sähkön- ja energiankulutukselle sekä uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiselle ja mietitty muita keinoja, joilla Suomi saavuttaisi EU:n ilmastoja energiavelvoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Merkittävin kasvihuonekaasujen päästölähde on fossiilisten polttoaineiden käyttäminen energiantuotannossa, liikenteessä sekä lämmityksessä. Tämän vuoksi ne ovat avainasemassa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa. Huhtikuussa Vaasassa järjestetyssä Ympäristö- ja energiaseminaarissa puhunut valtioneuvoston ilmastopolitiikan asiantuntija Oras Tynkkynen painotti sitä, että vähäpäästöisen tieliikennejärjestelmän rakentaminen vaatii kaikkien energiatehokkaiden ratkaisujen hyödyntämistä. Energian tuotannon osalta pitäisi pystyä siirtymään puhtaampien energianlähteiden käyttöön sekä vähentää energian tarvetta yhteiskunnassa. Energiayhtiöt mukana ilmastotalkoissa Suomalaiset sähköntuottajat ovat lähteneet mukaan valtion ilmastotalkoisiin. Tällä hetkellä useat energiayhtiöt suunnittelevat uusiutuvaa energiaa hyödyntävien voimaloiden rakentamista tai olemassa olevien voimaloiden uusimista. Energiateollisuuden investointihankkeet ovat kuitenkin pitkäkestoisia, joten ne eivät muuta asiaa yhdessä yössä. Katternö-konsernin toimitusjohtaja Stefan Storholm kertoo, että Katternökonsernin myymästä energiasta noin puolet tuotetaan hiilidioksidivapaasti esimerkiksi vesi-, bio- ja tuulivoiman avulla. Suunnitelmissamme on lisätä tuulivoiman osuutta sekä korjata kymmenkunta vesivoimalaa entistä tehokkaimmiksi. Olemme mukana myös jätteenpolttoon ja biopolttoaineisiin liittyvissä hankkeissa, Storholm luettelee. Valtakunnallisista hankkeista olemme mukana mm. suunnitelma-asteella olevissa Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa sekä PVO:n Kollajan allashankkeessa. Storholm muistuttaa, että EU:n 20/20/20-tavoitteita ei saavuteta pelkästään sähköntuottajien satsauksella, vaan se asettaa kovat vaatimukset myös teollisuudelle, rakentamiselle, liikenteelle ja lämmöntuotannolle. Oras Tynkkynen CONNECTING BUSINESS
Tarkastajallakin on valvojansa Även revisorn har sin övervakare Pohjanmaan kauppakamarin kuten muidenkin alueellisten kauppakamareiden yhteydessä toimii tilintarkastusvaliokunta, joka hoitaa tilintarkastuslakiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön ohjeisiin perustuvaa viranomaistehtävää. Tilintarkastusvaliokuntia (TIVA) ohjaavat Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) sekä Valtion tilintarkastuslautakunta (VALA). I anslutning till Österbottens handelskammare liksom till övriga lokala handelskammare verkar ett revisionsutskott, som sköter myndigheternas uppgifter i enlighet med revisionslagen och arbets- och näringsministeriets direktiv. Revisionsutskotten (TIVA) styrs av Centralhandelskammarens revisionsnämnd (TILA) samt av Statens revisionsnämnd (VALA). TEKSTI TEXT Johanna Haveri kuva BILD Pekka Mäkynen 10 CONNECTING BUSINESS
Revisorn måste se till att hålla sin kunskap uppdaterad, säger Kenneth Storm som är ordförande för Österbottens handelskammares revisionsutskott. Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta valvoo alueellaan toimivien HTM-tilintarkastajien ammattitaidon säilymistä seuraamalla mm. heidän tilintarkastustensa määriä sekä tarkistaa, onko HTM-tilintarkastuskokeeseen osallistuvilla tilintarkastajakokelailla sopiva koulutus ja kokemus. Kokeen hyväksytysti suorittaneet tilintarkastajat tarvitsevat myös TIVA:n puoltavan lausunnon ennen kuin voivat saada HTM-tilintarkastajan arvon. Kokeeseen osallistuvilla on oltava tehtävään sopiva pohjakoulutus sekä riittävä tilintarkastusalan ja laskentatoimen työkokemus. Heidän on myös oltava hyvämaineisia ja moitteettomia ammattinsa edustajia, sillä tilintarkastajan tehtävä on monella tapaa vaativa, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri Pirjo Lehtineva. Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa valvoo alueen HTM-tilintarkastajien ammattipätevyyttä tarkastaa HTM-kokelaiden työ- ja koulutustaustan puoltaa HTM-kokeen suorittaneiden tilintarkastajien hyväksymistä voi tarvittaessa ehdottaa HTM-tilintarkastajan auktorisoinnin peruuttamista HTM-tilintarkastaja on kauppakamarin hyväksymä, auktorisoitu tilintarkastaja ( hyväksytty tilimies ) suorittanut hyväksytysti HTM-kokeen, joita keskuskauppakamari järjestää kerran vuodessa hyvämaineinen, alan koulutuksen ja työkokemuksen saanut ammattihenkilö suorittanut viimeisten kolmen vuoden aikana vähintään 15 tilintarkastusta liiketoimintaa harjoittavissa yhteisöissä Revisionslagen har ändrats Finlands revisionslag har ändrats enligt EU:s direktiv. Den nya lagen trädde i kraft den 1 juli 2007. Efter lagens ikraftträdande kan endast av handelskamrarna godkända GRM- eller av Centralhandelskammaren godkända CGR-revisorer verka som revisorer. Bruket av sk. lekmannarevisorer (fi. maallikkotilintarkastaja) slopades. I samband med den nya lagen befriades små företag från lagstadgad revision. Detta innebär att man i regel kan låta bli att utse en revisor i sådana sammanslutningar där balansräkningens slutsumma är högst 200 000 euro, eller omsättningen högst 100 000 euro, eller i vars tjänst är högst 3 personer. I praktiken har det här lett till att många små företag helt och hållet har slopat revisionen. För många små företag är en revisionsavgift på några hundra euro en relativt stor kostnad, säger ordförande för Österbottens handelskammares revisionsutskott, CGR-revisor och bokföringsföretagare Kenneth Storm. Storm önskar att det i Finland ska bli allmänt att göra revisioner enligt behov, trots att de inte längre krävs enligt lag. Det finns situationer då det lönar sig även för ett litet företag att anlita en revisor. Om det i företaget finns delat ägande eller företaget planerar större investeringar, kan det vara på plats att be en revisor granska bokslutet. I samband med företagsaffär, dividend eller bouppteckning kan en revisor hjälpa företaget med värderingen. Också i samband med generationsskifte kan den nya företagargenerationen få goda råd av en revisor, berättar Storm. KHT-tilintarkastaja on Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkasta ja jolla on edellytykset tarkastaa pörssiyhtiöitä ja konsernien tilejä. CONNECTING BUSINESS 11
Handelskammarens revisionsutskott sammanträder minst två gånger om året övervakar regionens GRM-revisorers yrkeskompetens granskar GRM-examinandernas arbets- och utbildningsbakgrund förordar godkännande av revisorer som har avlagt GRM-examen kan vid behov föreslå återkallande av GRM-revisors auktorisering En GRM-revisor är en av handelskammaren godkänd, auktoriserad revisor ( godkänd räkenskapsman ) en revisor som med godkänt resultat har avlagt GRMexamen, som ordnas av handelskammaren en gång om året en yrkesmänniska med gott renommé samt utbildning och erfarenhet inom området en revisor som under de senaste tre åren har utfört minst 15 revisionsgranskningar för bolag som idkar affärsverksamhet En CGR-revisor är en revisor som är godkänd av Centralhandelskammaren en revisor som är godkänd att utföra börsbolags och koncerners räkenskapsgranskningar Vaativa mutta antoisa työ Sekä HTM-tutkinto että tilintarkastajan työ ovat vaativia, mutta myös hyvin opettavia. Työhön liittyy myös suuri vastuu. Tilintarkastajan tavoitteena on tarkastuksen avulla varmistaa tilinpäätöksen oikeellisuus. Kun tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen, hän on omalta osaltaan vastuussa yrityksen sidosryhmille tilinpäätöksen oikeellisuudesta, Storm sanoo. Työ ei perustu pelkästään numeroihin, vaan sisältää myös moraalisen ja eettisen vastuun. Vaikka hyväksyttyjä tilintarkastajia on Pohjanmaan kauppakamarin alueella melko paljon, Kenneth Storm toivoo, että uusia HTM-tarkastajia saataisiin lisää, sillä iso osa nykyisistä tilintarkastajista jää lähivuosina eläkkeelle. Tilintarkastajan työ on hyvä lisätyö sellaisille laskentatoimen tai kirjanpidon ammattilaisille, jotka haluavat koko ajan kehittää itseään ja oppia uusia asioita työstään. Laskentatoimi ei ole yksiselitteistä tiedettä, ja tilintarkastajana pääsee tutustumaan eri yhteisöihin ja niiden tapaan toteuttaa laskentatoimea omassa työssään. Se on opettavaista ja avartavaa, Storm toteaa. 12 CONNECTING BUSINESS
CONNECTING BUSINESS 13
TEKSTI TEXT Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab KUVAT BILDER Mats Sandström, LISBET BÄCK JA OCH TIINA AHOLA Bättre vägar efterlyses Hur viktigt är inte ett fungerande vägnät för industrin i Österbotten? Effektiva transportoch logistikupplägg krävs för att företagen ska ha konkurrenskraft, optimala transporter och kunna verka miljömedvetet. Låt oss inte bli en flaskhals till övriga Finland, säger Hans Ahola, Stig Nickull och Harry Backlund. Den statliga finansieringen av väghållningen släpar efter samtidigt som vägarna försämras oroväckande snabbt. I Österbotten råder ett stort behov av att förnya vägnätet. Gemene man, och politiker, vet inte vad det kostar oss när vägarna är i dåligt skick, säger Hans Ahola vid Ahola Transport. Hans Ahola Familjeföretaget Ahola Transport, med uppdrag i hela Europa och med 330 bilar, upplever dagligen dåliga vägar. Våra chaufförer tvingas stanna i snitt tre gånger per dag vid onödiga trafikhinder. Något som kostar oss 750 000 euro per år. En natts oplogad snö på vägarna ökar bränsleförbrukningen med tio procent för en bil, tillägger han. Staten borde satsa när det är lågkonjunktur. Se det som en strategisk investering då det är ekonomiskt fördelaktigt att bygga. Europaväg 8 i Österbotten är i stort behov av att förbättras, breddas och förses med omkörningsfiler. Här ses en av de mest kritiska vägsträckorna mellan Vassor och Maxmo. 14 CONNECTING BUSINESS
Transporter dygnet runt Till Alholmens Kraft i Jakobstad, världens största biobränsledrivna kraftverk, anländer 100 långtradare med biobränslen varje dag. Det gör 35 000 transporter med stubbar, risstockar, torv och flis på årsnivå som transporteras främst från en 150 kilometers radie i alla väderstreck. Vi har inget lager här och är beroende av att trafiken löper och att vägarna är farbara dygnet runt, säger vd Stig Nickull. Stig Nickull Nuvarande situation, speciellt när det gäller Europaväg 8, påverkar vi bland annat genom handelskammarens kommunikationsutskott. Positivt är att farleden i Jakobstads hamn fördjupas år 2011, säger han. Jakobstads hamnväg bör också prioriteras. Till vårt och UPM:s fabriksområde transporteras 4,3 miljoner gods per år, av vilken 3,7 miljoner ton kommer längs hamnvägen och resten med sjötransport. Omfartsvägen i Smedsby har nu fått budgetmedel och ska enligt planen vara klar år 2013. Planeringen av omfartsvägen startade för 15 år sedan. Skrymmande transporter Vid Oravais Hus, som bygger och levererar inflyttningsfärdiga hus, handlar det om specialtransporter. Vd Harry Backlund berättar att ett ekipage är 25 långt, 4,5 meter brett och 4,7 meter högt. Varje hustransport föregås av omfattande trafikplanering. De hinder vi möter på vägen är elledningar, tvära kurvor, viadukter, refuger, trafikskyltar, träd nära vägkanten, avsaknad av omkörningsfiler och så vidare. Gropar på vägarna ställer krav på våra fordon. Kakel och tapeter kan i värsta fall spricka. För oss är det mycket viktigt att elektrifieringen av Vasabanan inte riskerar rutten för skrymmande specialtransporter i Vasa. Harry Backlund Planering krävs innan Oravais Hus kan ge sig ut på vägarna med sina specialtransporter. Ur handelskamrarnas trafikpolitiska ställningstagande: För att minska transportkostnaderna ska djup och bredd till de viktigaste hamnarna tryggas. Godstrafiksträckorna på järnvägarna bör bli dubbelspåriga i syfte att göra tidtabeller för godstågen utgående från efterfrågan. Trafiksystemen ska utvecklas så att de belastar miljön så lite som möjligt. Finansieringen av basväghållningen ska ökas så att redan gjorda satsningar inte går förlorade. För att stöda vår regions konkurrenskraft är det av största vikt att Europaväg 8 förnyas och förbättras. Anslag för väghållning bör få en större andel av avgifter från trafiken. Ett klart NEJ till vägavgifter. Motiverar trafikinvesteringar Österbottens handelskammare, Centralhandelskammaren och de andra handelskamrarna i landet har i ett trafikpolitiskt betänkande listat vad som bör göras. Under hösten ordnas en Trafikdag i Karleby med målsättning att påverka och motivera till trafikinvesteringar. Handelskammaren ansvarar också för intressebevakningen av flygtrafiken. Målet är att ha tillräcklig kapacitet och konkurrens. Kronoby flygplats hade i år den livligaste juli månaden på 6 år. CONNECTING BUSINESS 15
Merventon Jouko Putkonen ja Patrik Holm uskovat tuulivoiman tulevaisuuteen Pohjanmaalla. Vaasan seudulla toimiva energiaklusteri on Suomen ja Pohjoismaiden suurin energiateknologiaan erikoistunut yrityskeskittymä. Alueella on paljon myös tuulivoimaan keskittynyttä osaamista. TEKSTI TEXT Johanna Haveri kuvat BILDer PEKKA MÄKYNEN 16 CONNECTING BUSINESS
Energiaklusterin tuulivoimayritykset myötätuulessa CONNECTING BUSINESS 17
Vaasan seudulla energiatoimialalla toimii yli 100 yritystä, joiden palveluksessa on yhteensä lähes 12 000 työntekijää. Näiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin viisi miljardia euroa. Monet klusteriin kuuluvista ja kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä tekevät työtä hajautetun energiantuotannon ratkaisujen kanssa. Maailmalla tuulivoimalla tuotetun energian osuus on viimeisten 10 vuoden aikana kasvanut 25 prosentin vuosivauhdilla. Myös Suomeen suunnitellaan parhaillaan lisää tuulivoimaloita kiihtyvällä vauhdilla. Vaasan seudulla toimii yksi Suomen keskeisistä tuulivoiman osaamiskeskittymistä, kertoo Teknologiakeskus Merinovan toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma. Seudulla on paljon tälle alalle sopivaa huippuosaamista, niin työntekijöitä kuin alihankkijoita, sekä kokonaisuudessaan sopiva toimintaympäristö. Täältä löytyy myös energiatoimialaan erikoistuneita rahoittajia. Lisäksi Vaasan seutu ja koko Pohjanmaan rannikko on luontainen paikka tuulivoimateknologian tuotantoon, sillä Porin ja Kokkolan väliselle tuuliselle rannikko-osuudelle on tällä hetkellä suunnitteilla paljon tuulivoimalahankkeita, hän jatkaa. Tuulivoimalla on sekä vankkumattomia kannattajia että suuria epäilijöitä. Tuulivoima on kuitenkin maailmalla kiistatta yksi nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto. Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu ja ilmastopolitiikan muutos uusiutuvia energianlähteitä suosivaksi tekevät tuulivoimalla tuotetun sähkön yhä kilpailukykyisemmäksi muuhun energiaan verrattuna. The Switch toimittaa teknologiaa tuulivoimaloihin Kolmen energia-alan yrityksen fuusiosta syntyneen The Switch -konsernin Vaasassa ja Lappeenrannassa toimivat yksiköt toimittavat tehonmuokkaimia ja kestomagneettigeneraattoreita lähinnä tuulivoimaloiden käyttöön. Konsernin Vaasan yksikkö, The Switch High Power Converters Oy, tuottaa Vaasa Airport Parkissa sijaitsevassa tehtaassaan tällä hetkellä lähinnä tehonmuokkaimia, mutta loppuvuodesta yhtiö aloittaa siellä myös suurten suoravetoisten kestomagneettigeneraattoreiden kokoamisen. Konsernin strategian mukaan Vaasan tehdas on mallitehdas, jossa tehdään prototyyppejä, nollasarjoja sekä pieniä volyymeja. Lisäkapasiteettia haetaan teettämällä tuotteita omien suunnitelmien mukaan partnereilla joko Suomessa tai ulkomailla. Tomi Mäkipellon mukaan Suomella on monipuoliset sähköntuotantotavat. Tuulivoimaa lisäämällä lisätään tuotantorakenteen monipuolisuutta ja saadaan suurempi osa energiantuotannon raakaaineista omaan valvontaan. Reijo Takala ryhtyi suunnittelemaan tuulivoimaloiden komponentteja Vaasassa jo vuonna 2003. Vuonna 2003 perustettu Vaasan yksikkö on toimittanut tehonmuokkaimia lähes 2000 tuulivoimalaan. Jonkin verran kauppaa on tehty myös suomalaisten tuulivoimarakentajien kanssa, mutta suurin osa toimituksista menee ulkomaille. Esimerkiksi tänä vuonna koko liikevaihtomme on tähän mennessä tullut ulkomailta, sanoo The Switchin tuulivoimasta vastaava johtaja Reijo Takala. Suomessa on kuitenkin paljon tuulivoimahankkeita vireillä, joten kotimainenkin kysyntä kasvanee lähiaikoina. Yhtiön päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, USA ja Aasia ja siellä erityisesti Kiina. Koska Kiinassa satsataan voimakkaasti tuulivoiman rakentamiseen, myös me olemme panostaneet Kiinan markkinoille, kertoo Takala. Tuulivoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen eivät ole muun teollisuuden tapaan kärsineet maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta. Sen vuoksi The Switch ja muut tuulivoima-alalla toimivat yritykset ovat saaneet lisää kilpailijoita, kun monitoimialaiset yhtiöt 18 CONNECTING BUSINESS
Suunnitelmissa puhdasta energiaa, työpaikkoja ja verotuloja EPV Energia Oy:n tytäryhtiö EPV Tuulivoima Oy suunnittelee parhaillaan useiden tuulivoimapuistojen rakentamista eri puolille Pohjanmaata. Näiden tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho olisi useita satoja megawatteja ja niiden avulla kasvatettaisiin Pohjanmaan energiaomavaraisuusastetta. Lähtökohtana EPV Tuulivoiman toiminnalle on tarve kehittää energiantuotantoa entistä ympäristöystävällisemmäksi. Tämä on alueellinen mahdollisuus. Suomi on sitoutunut EU:n komission ilmastopakettiin, joten meidän on lisättävä uusiutuvan energian käytön osuutta 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä. Koska energiatuotantoinvestointien suunnittelu ja toteutus ovat pitkäkestoisia hankkeita, nyt on korkea aika aloittaa niiden suunnittelu, jotta pysytään EU:n vaatimassa aikataulussa, toteaa EPV Tuulivoiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto. Päästöttömän tuulivoimalan rakentaminen on mahdollista silloin, kun teknologia on riittävän kehittynyttä, hanke on taloudellisesti kannattava ja rakentamiseen vaadittavat luvat ovat kunnossa. Teknologia on mennyt aimo harppauksin eteenpäin ja tuulisähkön taloudellisuutta lisäävät mm. valtiovallan työstämät tuulivoimasyöttötariffiratkaisut. Paikallisesti ratkaistavaksi jää rakentamiseen liittyvä lupapolitiikka. Tuulivoimaloiden rakentaminen on mahdollisuus, johon toivoisin kuntapäättäjien tarttuvan. Puhtaan energiantuotannon lisäksi ne tuovat kuntiin sekä työpaikkoja että verotuloja, sanoo Mäkipelto. Mäkipellon mukaan EPV Tuulivoima pyrkii suunnittelemaan tuulivoimapuistot siten, etteivät ne häiritsisi asutusta tai ympäröivää luontoa. Esimerkiksi rannikolle tuulipuistot rakennettaisiin pääosin rantaviivan ja huvila-asutuksen taakse. Kaikkiaan yhtiö aikoo rakentaa kymmenkunta tuulivoimapuistoa. Osa niistä tulee maakuntakaavassa voimalakäyttöön merkityille alueille ja osa muille tuulivoimakäyttöön soveltuville alueille. ovat keskittäneet markkinointiponnistelujaan tuulivoima-alalle. The Switchin Vaasan yksikkö työllistää tällä hetkellä noin 80 henkilöä ja sen budjetti tälle vuodelle on noin 70 miljoonaa euroa. Uuden sukupolven tuulivoimaloita uudelta yritykseltä Uuden sukupolven isoja tuulivoimaloita suunnitteleva Mervento Oy on uusi tulokas Vaasan seudun energiaklusterissa. Vuoden vaihteessa perustettu kasvuyritys aloittaa usean megawatin tehoisten sekä maalle että merelle suunniteltavien tuulivoimaloiden rakentamisen ensi vuoden aikana. Parhaillaan yritys käy neuvotteluja uuden, noin 10 000 m² suuruisen tehtaansa sijoituspaikasta. Se tulee olemaan jossain Pohjanmaan rannikkokunnassa, josta on helppo kuljettaa tuulivoimaloiden osat meriteitse määränpäähänsä, kertoo toimitusjohtaja Jouko Putkonen. Hänen mukaansa tehtaan sijoituspaikka selviää syyskuussa. Tuulivoimaloita uudessa tehtaassa päästään rakentamaan vuoden 2011 puoliväliin mennessä. Sitä ennen rakennettavan 3,6 MW:n protovoimalan kokoonpanosta vastaavat yhtiön sopimuskumppanit. Tekniseen suunnitteluun ja tuotekehitykseen erikoistuneen Enmacin tuulivoimaan keskittyneestä tytäryrityksestä syntynyt Mervento on onnistunut keräämään sekä yksityisiltä että julkisilta sijoittajilta huomattavan alkupääoman, joka mahdollistaa yhden Suomen suurimmista yritysstarteista. Se kertoo selkeästi siitä, että sijoittajat uskovat puhtaan energian ja erityisesti tuulivoiman kulutuksen kasvuun. Merventon suunnittelemat ja rakentamat tuulivoimalat tulevat hyödyntämään suhteellisen huoltovapaata kestomagneettisuoravetotekniikkaa, jolla saadaan aikaan suurempia tehoja entistä keveämmillä komponenteilla. Tämän innovaation ansiosta tuulivoimalamme soveltuvat rakennettavaksi sekä rannikolle että merelle, Putkonen toteaa. Ensimmäisinä vuosina Mervento markkinoi voimaloitaan kotimaan lisäksi Ruotsiin ja Norjaan sekä Iso-Britanniaan ja Irlantiin. Tällä hetkellä yhtiön palveluksessa on parikymmentä henkilöä lähinnä tuotekehitys- ja suunnittelutehtävissä. Vuoden loppuun mennessä henkilöstön määrä lähes kaksinkertaistuu, ja kun uusi tehdas on täysmiehityksessä parin vuoden päästä käyttöönotosta, yrityksessä työskentelee parisataa henkilöä. CONNECTING BUSINESS 19
20 CONNECTING BUSINESS