Eeva Lillman Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/2009 gg
Eeva Lillman Julkaisun nimi Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/2009 Tiehallinto Helsinki 2009
ISSN 1457-991X TIEH 4000698 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000698-v Asiantunnus Edita Prima Oy Helsinki 2009 Julkaisua myy/saatavana Edita (asiakaspalvelu.prima@edita.fi) Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11
Eeva Lillman: Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma. [Elektroninen aineisto]. Helsinki 2009. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/2009, 31 s. + liitt. 20 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000698, ISSN 1459-1561, TIEH 4000698- v. Asiasanat: jätteet; sivutuotteet; luonnonsuojelu; ympäristönsuojelu; Hämeen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri; Turun tiepiiri; Uudenmaan tiepiiri; Vaasan tiepiiri; uudelleenkäyttö Aiheluokka: 50; U502/504 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon ympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on luonnonvarojen ekotehokkaan käytön tehostaminen tienpidossa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi viiden tiepiirin (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa ja Vaasa) alueella on laadittu tiepiirikohtaiset sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Tässä julkaisussa on esitelty Kaakkois-Suomen tiepiirille tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi laadittu ehdotus sivutuoterakentamisen huomioon ottavasta toimintamallista. Toimintamallin ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Tuhkien ja kuonien hyötykäyttöön liittyy vielä tällä hetkellä tiettyjä hyötykäyttöä hankaloittavia tekijöitä, jotka hidastavat esitetyn toimintamallin käyttöönottoa. Julkaisuun on koottu lisäksi laitoskohtainen kuvaus alueella syntyvien tuhkien ja kuonien määrästä ja laadusta. Työn liitteenä on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille". Otteessa on kuvattu erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tierakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita.
ESIPUHE Tämän työn lähtökohtana on ollut Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010. Ympäristöohjelman yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa. Ympäristöohjelmassa on asetettu toimenpiteeksi laatia tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Suunnitelmalla varmistettaisiin, että käytettävissä olevat materiaalit tulisivat mahdollisimman tehokkaalla tavalla käyttöön. Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma on laadittu viiden tiepiirin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöprojektissa. Hämeen, Turun, Uudenmaan ja Vaasan tiepiireille on myös laadittu sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Lisäksi hanketta rahoitti Tiehallinnon keskushallinnon EKOTULI- tutkimus- ja kehittämisohjelma. Suunnitelmat on laatinut Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun (ELSU) Tuhkat ja kuonat - painopisteestä vastaava Lounais-Suomen ympäristökeskus. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatimishankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Kouvolassa elokuussa 2009 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri
Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 7 Sisältö 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 10 1.1 Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 10 1.2 Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen 10 1.3 Tiehallinnon sivutuoteohje 12 2 KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRI 12 2.1 Sivutuotteiden käyttö Kaakkois-Suomen tiepiirissä 12 2.2 Tulevat tiehankkeet 14 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 16 3.1 Energiantuotanto 17 3.1.1 Kymin Voima Oy, Kuusanniemen voimalaitos 17 3.1.2 VAMY Oy, Myllykosken voimalaitos 18 3.1.3 Sunila Oy, Sunilan tehdas 19 3.1.4 Pohjolan Voima Oy, Mussalon voimalaitos 20 3.1.5 UPM-Kymmene, Kaukaan tehtaat 20 3.2 Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto 20 3.2.1 Kotkan Energia Oy, Hyötyvoimala 20 3.2.2 Stora Enso Oyj, Anjalankosken tehtaat 20 3.2.3 Kotkan Energia Oy, Hovinsaaren voimalaitos 21 3.3 Metallisulatot 22 3.3.1 Ovako Bar Oy Ab 22 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 22 4.1 Toimintamallin pääperiaatteet 23 4.2 Toimintamallin arviointi 26 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 27 LÄHTEET 28 6 LIITTEET 32
8 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 10 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.1 Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman lähtökohtana ovat liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset ympäristöasioissa sekä tienpidon linjaukset 2015. Ympäristöohjelma rakentuu tiivistetysti neljään johtolauseeseen: Kannamme vastuumme ympäristöstä Kehitämme liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Olemme asiantunteva tienpitäjä Kehitämme ympäristötyötämme. Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelmassa todetaan, että nykyisellä tienpidon rahoitustasolla ei ole mahdollista toteuttaa erillisiä hankkeita olemassa olevien ympäristöhaittojen torjumiseksi, vaan haittojen torjuminen sisällytetään osaksi muita investointeja. Ympäristöohjelmaan on sisällytetty tavoitteita, keskeisiä toimenpiteitä sekä indikaattorit tavoitteiden toteutumisesta. Yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa (kuva 1). Tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa keskeisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamista arvioidaan indikaattoreilla. Luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tiepidossa pyritään lisäämään muun muassa laatimalla tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. 1.2 Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Käyttösuunnitelmat on laadittu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun Tuhkat ja kuonat painopisteestä vastaavan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Tiehallinnon yhteistyöprojektina. Tiehallinnosta mukana on viisi tiepiiriä (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa sekä Vaasa) sekä keskushallinto. Yhteistyöhankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia.
11 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Yhteistyöhankkeen aikana on pidetty tiepiirikohtaisia sivutuotepalavereja, joissa on ollut mukana alueellisen ympäristökeskuksen sekä maakuntaliittojen edustajia. Palaverien tärkeimpänä antina on ollut keskustelut sivutuotteiden käytön mahdollisuuksista kyseisen tiepiirin alueella. Palavereissa on myös ideoitu mahdollisia kohteita, joissa tuhkia ja kuonia voisi hyödyntää. Yleistä lisätietoa erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tienrakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita on kuvattu liitteessä 1. Liite on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille" (Lillman 2009). Diplomityö on saatavana Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun www-sivuilta (www.ymparisto.fi/elsu). EKOTEHOKAS MATERIAALIEN KÄYTTÖ Tavoite: Luonnonvarojen ekotehokas käyttö tienpidossa Ylijäämämaiden ja jätteiden synnyn ehkäisy Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä korvataan muutoin jätteeksi joutuvilla materiaaleilla Teiden ylläpito luonnonvarojen käyttöä vähentävillä menetelmillä Indikaattorit: Työmaalta otettujen sekä työmaan ulkopuolelta tuotujen maa- ja kiviainesten sekä hyödynnettävien sivutuotteiden ja uusiomateriaalien käyttö Läjitykseen menevien ylijäämämaiden osuus työmaalta otetuista materiaaleista Uusiomenetelmien osuus teiden päällystämisestä Keskeiset toimenpiteet: Ohjeistuksen tekeminen jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiselle Tiehankkeiden suunnitteluun sisällytetään luonnonvarojen säästeliästä käyttöä edistäviä materiaalitarkasteluja Palveluntuottajille annetaan mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä vanhojen tierakenteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Tiepiirikohtaiset luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmat yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa Jätteiden hyödyntämistä koskevien säädösten ja lupa- ja ilmoitusmenettelyjen selkeyttäminen yhdessä ympäristöhallinnon kanssa Ekotehokkaan materiaalinkäytön kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Tehostettu ylijäämämassojen hyötykäyttö yhteistyössä kuntien, yritysten ja maanomistajien kanssa. Kuva 1 Ekotehokas materiaalien käyttö tierakentamisessa (kuva laadittu Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman tietojen pohjalta).
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 12 KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRI 1.3 Tiehallinnon sivutuoteohje Tiehallinto (2007) on julkaissut ohjeen sivutuotteiden käytöstä tierakenteissa. Sivutuoteohje on tarkoitettu Tiehallinnon lisäksi sivutuotetuottajien, urakoitsijoiden ja konsulttien käyttöön. Ohjeen toivotaan hyödyttävän myös viranomaisia päätöksenteossa. Ohjeistuksen päätavoitteena on edistää turvallista ja luonnonkiviainesta säästävää sivutuotteiden käyttöä Tiehallinnon hankkeissa. Ohjeella halutaan selkeyttää urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille Tiehallinnon kanta sivutuotteiden käyttöön sekä tehdä sivutuotteiden käyttö helpommaksi ja ennakoidummaksi urakoitsijoille. Ohjeeseen on koottu tietoa Tiehallinnon sivutuotteiden käyttötavoitteista, lainsäädännöstä sekä ympäristökelpoisuuden arvioinnista, sivutuotteiden ominaisuuksista ja soveltuvista käyttökohteista. Ohjeessa käsitellään myös sivutuotteita koskevaa päätöksentekoa ja Tiehallinnon tyyppihyväksyntää. 2 KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRI Kaakkois-Suomen tiepiirin toiminta-alue sijoittuu vuoden 2009 loppuun saakka Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueelle. Etelä-Savossa alueellisena ympäristöviranomaisena toimii Etelä-Savon ympäristökeskus, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vastaava ympäristöviranomainen on Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Tässä käyttösuunnitelmassa Etelä-Savon maakunnan alue on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Rajausta tukee aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) aiheuttamat muutokset. Tämän hetkisen (marraskuu 2008) tiedon mukaan nykyinen Kaakkois-Suomen tiepiirin alue jakaantuu vuoden 2010 alusta siten, että Etelä- Savo siirtyy nykyisen Savo-Karjalan tiepiirin hallintoon. Tiepiirin vastuulla on 8992 kilometrin pituinen yleinen tieverkosto (tilanne 1.1.2007), josta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella on 4146 km. Kaakkois-Suomen alueella on merkittävä rooli Venäjälle suuntautuvassa tieliikenteessä. Tiepiirin alueella sijaitsee kolme kansainvälisen tieliikenteen rajanylityspaikkaa: Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra. Lisäksi Parikkalassa on kaksi tilapäistä rajanylityspaikkaa. Erityishaasteen Kaakkois- Suomen tiepiirin toiminnalle antavat EU:n ja Venäjän raja, satamat sekä suuret teollisuuslaitokset kuljetustarpeineen. Kaakkois-Suomen ympäristön ominaispiirteisiin kuuluvat aluetta halkovat harjut pohjavesialueineen, monimuotoiset luontotyypit, meri, järvet, joet ja Saimaan kanava. (Tiehallinto 2008) 2.1 Sivutuotteiden käyttö Kaakkois-Suomen tiepiirissä Kaakkois-Suomen tiepiirin alueella on toteutettu useita sivutuoterakentamishankkeita (taulukko 1). Tiepiiri on ollut muun muassa mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston Ecoinfo II- ja Ecoroad hankkeissa, joiden tavoitteena on ollut edistää kestävän kehityksen mukaista tierakentamisteknologiaa. Pilottihankkeissa on testattu alueella syntyvien tuhkien käyttöä tierakentamisessa. Alueella on tarjolla myös terästeollisuuden kuonaa (Imatra), jota on käytetty ainakin Imatralla raja-asemalle menevällä tieosuudella. Lisäksi Imatran kaupunki on käyttänyt kuonaa katurakentamisessa. Valliuksen (2006) mukaan teollisuuden sivutuotteiden lisäksi alueella on tarjolla suuria
13 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRI määriä (arviolta yli 10 milj.m 3 ) rakennuskiviteollisuuden sivukiveä. Sivukiven käyttöä on pyritty edistämään Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttö Kaakkois-Suomessa projektissa. Taulukko 1. Kaakkois-Suomen tiepiirin alueella vuosina 1998 2007 rakennetut kohteet, joissa tierakenteissa on käytetty tuhkaa. Tieluokka ja -nro Kunta Toteuttamisvuosi Kohteen kuvaus Yhdystie 14567 Yhdystie 14567 Elimäki, Koria 1998 Uusiomateriaalin testaaminen soratiekohteessa; 4 tuhka-, 2 geovahviste- ja teräsverkkorakenne sekä murskevertailuosuus Elimäki, Koria 2001 Uusiomateriaalin testaaminen soratierakenteessa; tuhkarakentaminen Yhdystie 14646 Valkeala, Kipparila 2001 Uusiomateriaalin testaaminen soratierakenteessa; kerrosstabilointi, kuiva lentotuhka Yhdystie 4321 Yhdystie 4321 Ristiina 2002 Puntala-Parkkila soratien kerrosstabilointi lentotuhkan ja yleissementin seoksella Mikkeli 2002 Puntala-Parkkila soratien kantavuuden parantaminen; kuitutuhka, lentotuhka+kuitusavi, massiivirakenne 200mm + uusi murske 100mm Yhdystie 14547 Elimäki, Teuroinen 2006 Teuroisten pilotti. Tienparannus käyttäen kerrosstabilointitekniikkaa, sideaineena biotuhkaa Yhdystie 14795 Yhdystie 14800 Lappeenranta 2006-2007 Vihtola-Jäkkö pilotti. Stabiloitujen sivutuoterakenteiden käyttöpotentiaalin testaus tierakenteen jakavassa ja kantavassa kerroksessa; rikastushiekka-tuhkaseos ja kuitutuhkaseos Lappeenranta 2007 Hanhikempin pilotti. Kerrosstabilointi; sideaineena tuhka-sementtiseos Tierakentamiseen vuosittain käytettävän maa- ja kiviaineksen määrä on riippuvainen siitä, kuinka paljon rakennuskohteita on käynnissä ja minkälaiseen maastoon teitä rakennetaan. Kustannussyistä työmaan ulkopuolelta tuotavan maa- ja kivi-aineksen määrä pyritään minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa. Työmaan leikkauksista saatavaa materiaalia pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Kaakkois-Suomen tiepiirin alueella vuosina 2002 2007 raportoidut maa- ja kiviainesmäärät on esitetty taulukossa 2. Rakentamisen ympäristöraportointi kattaa vuodesta riippuen 44-100 prosenttia hankkeista, joten se ei ole kata kaikkea maa- ja kiviaineksen käyttöä. Taulukkoon on lisäksi kerätty rakentamisen ympäristöraportoinnista tiedot tuhkan ja kuonan käytöstä sekä vertailun vuoksi betonin käytöstä. Raportoinnin perusteella tuhkia, kuonia ja betonia ei juurikaan hyödynnetä tierakentamisessa. Kuvassa 2 on esitetty työmaan ulkopuolelta tierakentamiseen tuotu maa- ja kiviaines verrattuna kokonaismäärään.
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 14 KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRI Taulukko 2. Kaakkois-Suomen tiepiirin alueella tierakentamisessa käytetyn maaja kiviaineksen sekä teollisuuden sivutuotteiden määrät vuosina 2002 2007 (Rakentamisen ympäristöraportointi 2008) Vuosi Työmaan ulkopuolelta tuotu materiaali (1 000 t) Työmaan leikkausmateriaalit (1 000 t) Läjitettäväksi viety materiaali (1 000 t) Muualle hyödynnettäväksi viety materiaali (1 000 t) Materiaalien kokonaismäärä (1 000 t) Tuhkat ja kuonat (1 000 t) Betoni (1 000 t) 2002 362,9 2480,4 348,5 36,8 2843,4-2 2003 2057,7 2675 279,5 63,6 4732,7 35,1 2004 1600,7 975,3 91,6 0,5 2576,1 10,2 2005 316,1 408 219,7 2,7 724,2 2006 100,4 332,3 5,2 432,6 2007 498,4 841,2 251,7 0,8 1339,6 1 5000 5000 4000 4000 1000 t 3000 2000 3000 2000 1000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 0 Kokonais maa- ja kiviaines Työmaalle tuotu maa- ja kiviaines Kuva 2. Työnmaan ulkopuolelta tuodun maa- ja kiviaineksen määrä verrattuna työmaalla käytettyyn kokonaismaa- ja kiviainesmäärään (Rakentamisen ympäristöraportointi 2008) 2.2 Tulevat tiehankkeet Valtioneuvoston liikennepoliittiseen selontekoon on kirjattu liikennepolitiikan tavoitteet ja linjaukset vuoteen 2020 saakka sekä hallituskauden ja sitä seuraavien kausien liikenneverkon investointiohjelma. Ajankohtaisia hankkeita Kaakkois-Suomen tiepiirin alueella Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ovat valtatien 6 parantaminen välillä Lappeenranta-Imatra sekä Vaalimaan rekkaparkkialueen rakentaminen. Hallituskaudella 2007-2011 tieverkon investointiohjelmaan sisältyvät seuraavat hankkeet Kymenlaakson alueella (Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2012):
15 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRI E18 Haminan ohikulku (toteutusvalmius vuonna 2010) E18 Koskenkylä-Loviisa-Kotka (hanke käynnistettävissä vuonna 2011 elinkaarimallilla) Seuraaville vaalikausille liikennepoliittiseen selontekoon on lisäksi kirjattu seuraavat hankkeet: E18 Hamina-Vaalimaa (toteutus elinkaarihankkeena siten että tie on valmiina liikenteelle viimeistään vuonna 2015) Valtatie 12 Lahti-Kouvola Valtatie 15 Kotkan sisääntulo Valtatie 15 Kotka-Kouvola Valtatie 6 Taavetti - Lappeenranta Edellisten lisäksi toteutetaan useita alueellisia investointihankkeita.
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 16 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Kaakkois-Suomen tiepiirissä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella sijaitsevat laitokset, joiden tuotannon sivutuotteena syntyy tuhkia ja kuonia on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Kaakkois-Suomen tiepiirissä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella sijaitsevat tuhkia ja kuonia tuottavat laitokset (Kartta: Leena Korte, LOS) Tulevaisuudessa tietojen saaminen kullakin alueella jäljellä olevista maaaineksista sekä niitä korvaavista materiaaleista tulee helpottumaan. Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet valtakunnallisten kiviainesten tilinpitojärjestelmän (KITTI), jota voidaan käyttää internetin välityksellä (www.geo.fi).
17 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Tilinpitojärjestelmästä saadaan tietoa maa-ainesten ottamisluvista ja ottamismääristä, ottamisalueiden rajauksista sekä kulutusalueittain jäljellä olevien maa-ainesten laadusta ja määrästä, alueiden sijainnista ja mahdollisista maankäyttörajoituksista. Myös korvaavat materiaalit, kuten esimerkiksi kaivosten ja louhosten sivukivet sekä teollisuuden mineraalipitoiset sivutuotteet, on tarkoitus liittää osaksi tietojärjestelmää niiden hyötykäytön lisäämiseksi. Muodostumakohtainen tilinpito luo omalta osaltaan pohjaa kestävän kehityksen mukaiselle uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle. 3.1 Energiantuotanto 3.1.1 Kymin Voima Oy, Kuusanniemen voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin turpeen ja puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin 13 000 t ja pohjatuhkaa 5 000 t. Molempia tuhkia on hyödynnetty maarakentamisessa, myös tierakentamisessa. Pääosa tuhkista on loppusijoitettu. (VAHTI 2008) Yhteyshenkilö: Ympäristöanalyytikko Hanna Kuru, UPM-Kymmene Oyj
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 18 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 3. Kuusanniemen voimalaitoksen lentotuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO UPM Kymi Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg <0,01 Arseeni (As) mg/kg 14 <0,007 Barium (Ba) mg/kg 65 Kadmium (Cd) mg/kg 10 0,001 Kromi (Cr) mg/kg 72 1,85 Kupari (Cu) mg/kg 70 0,07 Elohopea (Hg) mg/kg 0,07 <0,001 Lyijy (Pb) mg/kg 58 0,13 Molybdeeni (Mo) mg/kg 0,9 Nikkeli (Ni) mg/kg 46 0,03 Vanadiini (V) mg/kg 0,002 Sinkki (Zn) mg/kg 1600 0,68 Seleeni (Se) mg/kg 0,11 Fluoridi (F - ) mg/kg <10 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 5762 Kloridi (Cl - ) mg/kg 4575 DOC mg/kg 19,11 PCB mg/kg alle määritysrajan PAH mg/l alle määritysrajan Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 x * ) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu 3.1.2 VAMY Oy, Myllykosken voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin turpeen ja puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin 10 000 t ja pohjatuhkaa 3 000 t. Kaikki tuhkat loppusijoitettiin. (VAHTI 2008) Pirkanmaan ympäristökeskuksessa (2008a, 2008b) tehdyn tutkimuksen mukaan voimalaitoksen lentotuhkaa ei voida hyötykäyttää MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelytavalla. Mahdolliseen hyödyntämiseen on haettava ympäristölupa. Pohjatuhkan käyttö on mahdollista MARA-asetuksen mukaisesti päällystetyissä rakenteissa. Yhteyshenkilö: Ympäristöinsinööri Minna Tolonen, Myllykoski Paper Oy
19 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 4. Myllykosken voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Myllykoski Paper Oy Lentotuhka Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg <0,05 0,53 0,06 Arseeni (As) mg/kg 98 <0,05 46 <0,05 Barium (Ba) mg/kg 1200 160 450 8,9 Kadmium (Cd) mg/kg 4,2 <0,01 0,06 <0,01 Kromi (Cr) mg/kg 120 0,2 90 1,4 Kupari (Cu) mg/kg 190 <0,05 190 <0,05 Elohopea (Hg) mg/kg <0,01 <0,01 <0,01 Lyijy (Pb) mg/kg 310 1,9 25 <0,05 Molybdeeni (Mo) mg/kg 20 0,78 2,5 0,27 Nikkeli (Ni) mg/kg <0,05 10 <0,05 Vanadiini (V) mg/kg 57 <0,05 15 <0,05 Sinkki (Zn) mg/kg 1300 0,76 850 0,13 Seleeni (Se) mg/kg 0,07 0,18 <0,05 Fluoridi (F - ) mg/kg 22 <10 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 59 31 Kloridi (Cl - ) mg/kg 590 140 ph 13 12 Sähkönjohtavuus ms/m 1100 150 DOC g/kg <10 <10 PCB mg/kg <0,05 PAH mg/kg 8,8 Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Perustutki mus 2008 Perustutki mus 2008 Perustutki mus 2008 Perustutki mus 2008 Päällystetty rakenne * x x Ympäristölupa * x x x x * ) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu 3.1.3 Sunila Oy, Sunilan tehdas Laitoksella muodostuva tuhka on pääasiassa peräisin puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 tuhkaa muodostui noin 6 000 t. Tuhka hyödynnettiin osin maarakentamisessa, osin varastoitiin myöhempää käyttöä varten. (VAHTI 2008) Yhteyshenkilö: Kehitysinsinööri Jenny Müller, Sunila Oy
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 20 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3.1.4 Pohjolan Voima Oy, Mussalon voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin 12 500 t ja pohjatuhkaa 1 300 t (VAHTI 2008). Laitoksen tuhkista on tehty MARA-asetuksen mukaiset liukoisuus- ja pitoisuusanalyysit ja tuhkia on hyödynnetty muutamassa pienessä kohteessa ilmoitusmenettelyllä. Tuhkaa on toimitettu jonkin verran myös ympäristöluvitettuihin maanrakennuskohteisiin. Yhteyshenkilö: Voimalaitospäällikkö Mikko Kurki, Pohjolan Voima Oy Mussalon voimalaitos 3.1.5 UPM-Kymmene, Kaukaan tehtaat Laitoksella muodostuva tuhka on pääasiassa peräisin puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin 6 500 t ja pohjatuhkaa 3 500 t. Tuhkat loppusijoitettiin. Yhteyshenkilö: Ympäristöanalyytikko Hanna Kuru, UPM-Kymmene Oyj 3.2 Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto 3.2.1 Kotkan Energia Oy, Hyötyvoimala Jätteenpolttolaitos on aloittanut toimintansa vuoden 2009 alussa. Poltossa muodostuvien tuhkien ja kuonien hyötykäyttökelpoisuudesta ei ole tietoa. Yhteyshenkilö: Tuotantojohtaja Sami Markkanen, Kotkan Energia Oy 3.2.2 Stora Enso Oyj, Anjalankosken tehtaat Laitoksella muodostuva tuhka on pääasiassa peräisin puuperäisen aineksen poltosta. Lisäksi laitoksella poltetaan REF:iä. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin 10 000 t ja pohjatuhkaa 1 400 t. (VAHTI 2008) Rinnakkaispolton tuhkien hyötykäytölle on haettava ympäristölupa. Finncao Oy:n (2006) antaman lausunnon perusteella laitoksen pohjatuhka soveltuu hyötykäyttöön maarakentamisessa päällystetylle rakenteelle. Laitoksen tuhkia on hyödynnetty maarakentamiskohteissa, kuten satamalaajennukset, viherrakentaminen ja teitten koerakenteet. Yhteyshenkilö: Ympäristö- ja laatupäällikkö Heini Kukkonen, Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat
21 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 5. Stora Enso Anjalankosken pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Stora Enso Anjalankoski Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg 0,2 Arseeni (As) mg/kg 9 <0,1 Barium (Ba) mg/kg 500 0,4 Kadmium (Cd) mg/kg <0,3 <0,005 Kromi (Cr) mg/kg 160 1,7 Kupari (Cu) mg/kg 160 <0,10 Elohopea (Hg) mg/kg <0,03 <0,001 Lyijy (Pb) mg/kg 19 <0,1 Molybdeeni (Mo) mg/kg 4 0,2 Nikkeli (Ni) mg/kg 47 <0,1 Vanadiini (V) mg/kg 72 1,1 Sinkki (Zn) mg/kg <0,1 Seleeni (Se) mg/kg 0,2 Fluoridi (F - ) mg/kg <2 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 30 Kloridi (Cl - ) mg/kg 92 ph 11,7 Sähkönjohtavuus ms/m DOC g/kg <5 PCB mg/kg PAH mg/kg Tutkimus/ vuosi Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * * ) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu x 3.2.3 Kotkan Energia Oy, Hovinsaaren voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin turpeen, puuperäisen aineksen ja REF:in rinnakkaispoltosta. Vuonna 2007 tuhkaa muodostuu noin 3 500 t. Hyötykäytölle on haettava ympäristölupa. Tuhkia on hyödynnetty maarakentamisessa. (VAHTI 2008) Yhteyshenkilö: Tuotantojohtaja Sami Markkanen, Kotkan Energia Oy
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 22 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 3.3 Metallisulatot 3.3.1 Ovako Bar Oy Ab Laitoksella syntyy terästuotannon sivutuotteena teräskuonaa. Vuonna 2007 syntynyt teräskuonamäärä oli noin 33 000 t. Kuonaa hyödynnetään maarakentamisessa. Hyödyntämiselle on haettava ympäristölupa. Teräskuonan käytöstä maarakenteissa on tehty suunnittelu- ja rakentamisohje: Ramboll, SCC Viatek. 2003. Teräskuonan käyttö maarakenteissa. Suunnittelu- ja rakentamisohje. Teräskuonan tutkimus-projekti. Imatra Steel Oy Ab. 27.11.2003. Yhteyshenkilö: Ympäristöpäällikkö Helena Kumpulainen, Ovako Bar Oy Ab 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi ehdotetaan sivutuoterakentamisen huomioon ottavaa toimintamallia (Lillman 2009). Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät on esitetty kuvassa 4. Toimintamallissa tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman ja asettaa sen avulla tavoitteen sivutuotteiden vuosittaiselle käytölle. Tiepiiriin nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa sivutuotteiden käytön huomioon ottaminen tierakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa tiehankkeessa, mukaan lukien perusparannukset, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttömahdollisuudet. Sivutuotteiden käytöstä raportoidaan tiepiirin johdolle kalenterivuosittain. Sivutuotevastaava huolehtii käyttösuunnitelman päivityksestä (laitokset, uusimmat tutkimustulokset). Sivutuotteiden käytön vakiinnuttaminen tavanomaiseksi tierakentamis- ja kunnossapitomateriaaliksi edellyttää yhteistyön lisäämistä toimijoiden kesken. Yhteistyön edistämiseksi voidaan perustaa esimerkiksi yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti (kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan). Ryhmään kuuluu tiepiirin edustajana vähintään sivutuotevastaava, alueellisen ympäristökeskuksen edustaja, urakoitsijan edustajana alan etujärjestö Infra Oy, alueen kuntien edustajia sekä alueen sivutuotetuottajien edustajia. Aluehallinnon uudistamisen (ALKU) myötä tiepiirin ja alueellisen ympäristökeskuksen toiminnot siirtyvät perustettavaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) vuoden 2010 alusta, jolloin edellä mainitut viranomaistahot edustavat samaa organisaatiota, mutta eri osastoja. Yhteistyöryhmän tarkoituksena on helpottaa eri tahojen välistä kanssakäymistä, toimia tiedonvaihtoelimenä ja lisätä tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä. Tavoitteena on lisäksi pyrkiä helpottamaan lupaprosessia esimerkiksi tuhkien laatua parantamalla, jolloin ympäristöluvan sijasta hyödyntämistä voidaan toteuttaa MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä.
23 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLIN VASTUUTAHOT TIEPIIRIN JOHTO tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman nimittää sivutuotevastuuhenkilön asettaa käyttötavoitteen sisällyttää sivutuoterakentamisen hankintakriteereihin SIVUTUOTEVASTAAVA varmistaa, että sivutuotteet otetaan huomioon tierakentamisessa ja perusparannuksissa päivittää käyttösuunnitelmaa toimii tiepiirin edustajana sivutuoteryhmässä raportoi johdolle sivutuotteiden käytön vuosittain vastaa, että sivutuoterakentamista koskevat tiedot merkitään tierekisteriin YHTEISTYÖRYHMÄ kanssakäymisen helpottaminen toimii tiedonvaihtoelimenä lisää tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä Kuva 4. Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät. 4.1 Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin (kuva 5) ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa (esi- tai yleissuunnittelu). Tiedot kirjataan suunnitelmaan. Mikäli hankkeelle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttö yhtenä vaihtoehtona. Mikäli todetaan jo alkuvaiheessa, ettei käyttömahdollisuuksia ole (esimerkiksi pohjavesialueesta johtuen), jatketaan suunnittelua perinteisen mallin mukaan. Tiehankkeen massatasapainoa arvioidaan yleissuunnitteluvaiheessa tielinjauksen ja korkeusaseman perusteella. Tiesuunnitteluvaiheessa laskenta tarkentuu. Mikäli laskennan perusteella todetaan massavaje, selvitetään mitä hankkeeseen soveltuvia materiaaleja on käytettävissä (kirjattu yleisellä tasolla yleissuunnitelmaan). Tiesuunnitelmaan sisällytetään perinteisen tierakenteen lisäksi poikkileikkausmallit sivutuotteita hyödyntäen. Suunnitelmassa lasketaan mahdollisesti käytettävän sivutuotteen tarve ja haetaan tarvittaessa ympäristölupa joko alueelliselta ympäristökeskukselta (yli 5 000 t) tai sen kunnan viranomaiselta (alle 5 000 t), jossa hyödyntäminen on tarkoitus toteuttaa. Tavoitteena on, että mahdollinen lupaprosessi on läpikäyty ennen hankkeen kilpailutusta.
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 24 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Hankintakäytäntöjä muutetaan siten, että sivutuoterakentamisesta annetaan laatupisteitä. Sivutuotepisteytyksellä on oltava riittävän suuri painoarvo, jotta urakoitsijat ottavat ne huomioon tarjouksia jättäessään. Pisteytystä käytetään ainoastaan silloin, kun sivutuoterakentamiselle on edellytyksiä. Kilpailutettu urakoitsija ottaa huomioon tekemässään rakennesuunnittelussa sivutuotteiden käytön. Urakoitsijalla tulee olla käytössä hyväksytty mitoitusja rakennusohje, jota on noudatettava. Työ on toteutettava ohjeistuksen mukaisesti mukaan lukien tarvittava kalusto. Mahdolliset poikkeamat on hyväksytettävä tilaajalla erikseen ennen toteutusta. Lopullinen päätös sivutuotteiden käytöstä hankkeessa tehdään urakkatarjousten perusteella. Tiepiiri tekee vuoden alussa ennakkopäätöksen sivutuotteiden käytöstä hankkeissa tietyillä kustannusvarauksilla. Voidaan esimerkiksi päättää, että sivutuotteita käytetään vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan 1 3 hankekohteella, mikäli yksittäisen hankekohteen kustannusnousu on enintään 15 % normaaliin tierakennushankkeeseen verrattuna. Tiepiiri päättää vuosittain osuuden, jolla sivutuoterakenteen kustannukset saavat ylittää normaalirakenteen kustannukset. Sivutuotteiden käytön soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina, eikä käyttöpäätös perustu pelkästään kustannuksiin silloinkaan, kun ne sivutuoterakenteessa ovat alhaisemmat. Sivutuoterakentamisesta tehdään aina merkintä tierekisteriin. Tierekisteriin merkitään myös mahdolliset tienhoidolliset rajoitteet kohteesta. Tiepiirin sivutuotevastaava vastaa, että tiedot rekisteröidään.
25 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLI KÄYTTÖ MAHDOLLISTA ESI- TAI YLEISSUUNNITTELU Selvitetään mahdolliset sivutuoterakentamista rajoittavat tekijät Selvitetään käyttösuunnitelman pohjalta mahdolliset tuhka- ja kuonatuottajat Kirjataan tiedot suunnitelmaan KÄYTTÖ EI MAHDOLLISTA YVA Mikäli vaaditaan YVA, otetaan sivutuoterakentaminen huomioon tarkasteltavissa vaihtoehdoissa YVA Mikäli vaaditaan YVA, ei sivutuotteita tarvitse ottaa huomioon tarkasteltavissa vaihtoehdoissa TIESUUNNITTELU Selvitetään massatasapaino -> mikäli vajetta, selvitetään käytettävissä olevien sivutuotteiden määrä ja soveltuvuus Tehdään poikkileikkausmallit sivutuoterakenteesta Haetaan tarvittaessa ympäristölupa TIESUUNNITTELU Edetään perinteisen tiensuunnittelun mukaisesti Sivutuotteita ei tarvitse ottaa huomioon KILPAILUTUS Normaali kilpailutus KILPAILUTUS Pyydetään tarjous sekä sivutuote- että perinteisestä toteutuksesta. Sivutuoterakentamista tarjoavalle annetaan lisäpisteitä Sivutuoteurakka Perinteinen urakka TOTEUTUS Rakennesuunnittelu ja toteutus perinteisellä tavalla TOTEUTUS Rakennesuunnittelu tehdään ottaen huomioon sivutuoterakentamisen erikoispiirteet Käytetään Tiehallinnon hyväksymiä mitoitus- ja rakennusohjeita. Poikkeamat hyväksytetään erikseen tilaajalla Kuva 5. Sivutuoterakentamisen huomioon ottava toimintamalli.
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 26 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 4.2 Toimintamallin arviointi Nykyisillä toimintatavoilla sivutuotteiden huomioon ottaminen tierakentamisessa on satunnaista. Hyödyntämisen lisääminen on mahdollista ainoastaan, mikäli sivutuotteet otetaan mukaan normaaliin tiensuunnittelu- ja - rakentamisprosessiin. Toimintamallin taustalla on käyttösuunnitelma, jonka käyttöön ottaminen vaatii johdon hyväksymisen ja samalla sitoutumisen hyödyntämisen lisäämiseen. Pelkkä hyväksyminen ei kuitenkaan riitä, vaan johdon on taattava riittävät resurssit lisäämisen toteuttamiseksi. Aluehallinnon uudistamisen myötä pyritään poistamaan tehtävien päällekkäisyyksiä ja on epätodennäköistä, että sivutuotteiden käytön lisäämiseksi on mahdollista palkata henkilöstöä. Toimintamallissa esitetylle sivutuotevastaavalle on kuitenkin pyrittävä takaamaan riittävästi työaikaa järjestämällä työtehtäviä uudestaan. Johdon on osoitettava sitoutumisensa sivutuoteprosessiin seuraamalla ja arvioimalla käyttömääriä. Yhteistyöryhmän yhtenä tärkeänä roolina on lisätä tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Tiepiiri tilaajan edustajana voi viestittää ryhmässä millaisia tuhkia ja kuonia on mahdollista käyttää ja millaisia tarpeita tierakentamisessa on. Tuottajien edustajat voivat tuoda julki, mitä on tarjolla. Parhaassa tapauksessa on mahdollista vaikuttaa poltto-olosuhteisiin tai polttoaineisiin siten, että syntyvä jäte on laadullisesti tierakentamiseen sopivaa. Nykyisellään varsinkin puuperäisen aineksen polton tuhkien suhteen on ongelmia korkeiden haitta-ainepitoisuuksien johdosta. Yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa helpottuu, kun he saavat jo varhaisessa vaiheessa tietoa suunnitelluista tiekohteista ja niissä mahdollisesti käytettävistä sivutuotteista. Urakoitsijoille välittyy ryhmän kautta tietoa sivutuotteista ja niiden hyväksyttävyydestä tierakentamisessa, joka saattaa lisätä kiinnostusta tarjota sivutuoterakentamista. Toimintamallin perusajatuksena on, että sivutuotteet huomioidaan aina jo suunnittelun alkuvaiheessa. Mikäli tällöin todetaan, ettei sivutuotteiden käyttö kohteessa ole mahdollista, jatketaan prosessia perinteisten ratkaisujen mukaisesti. Muussa tapauksessa sivutuotteet huomioidaan yleissuunnitteluvaiheesta alkaen kilpailutukseen ja mahdollisesti toteutukseen saakka. Mahdollinen ympäristölupa laitetaan vireille viimeistään tiesuunnitteluvaiheessa. Varhaisella lupaprosessilla on mahdollista varmistaa, että tierakentaminen voidaan toteuttaa suunnitellun aikataulun mukaisesti vaikka lupaprosessi venyisikin. Nykyisin pitkittynyt lupaprosessi voi johtaa siihen, että sivutuoterakennetta ei toteuteta. Tähän hetkisenä olettamuksena on, että sivutuoterakenteesta jätetty tarjous on perinteisestä rakenteesta jätettyä tarjousta kalliimpi. Perinteisen rakentamisen ja sivutuoterakentamisen hintatason vertaaminen onnistuu kuitenkin ainoastaan, mikäli samasta urakasta jätetään tarjoukset molemmista vaihtoehdoista. Vaihtoehtojen välinen tarkastelu on tärkeää, jotta saadaan todellista tietoa hintatasosta. Toimintamallin avulla on mahdollista siirtyä pilottikohteista normaaliin rakentamiseen. Käytön lisääntyessä saadaan tietoa soveltuvuudesta tierakentamiseen, jonka perusteella voidaan laatia rakentamista koskevat ohjeistukset.
27 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma JOHTOPÄÄTÖKSET Siirryttäessä pienistä koerakenteista massiivirakenteisiin saadaan kustannuksia alaspäin. Toimintamallin käyttöönottaminen ei kuitenkaan takaa, että sivutuotteiden käyttö lisääntyy, ainakaan lyhyellä ajanjaksolla. Hyödyntämisen lisääntyminen vie aikaa ja ensi vaiheessa onkin tärkeämpää saada kaikki tierakentamisen osapuolet vakuuttuneeksi sivutuotteiden käytön eduista. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Sivutuotteiden hyötykäytön yleistymistä tienpidossa hankaloittavat tällä hetkellä monet tekijät, eikä tässä julkaisussa ehdotettua toimintamallia sivutuotteiden hyötykäytön lisäämiseksi ole mahdollista ottaa vielä tällä hetkellä sellaisenaan käyttöön. Valmisteilla olevaan Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaan on kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat tuhkien ja kuonien hyötykäytön edistämistä (www.ymparisto.fi/elsu). Jätesuunnitelma valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä, minkä jälkeen suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan käytännössä. Tämä tulee tulevaisuudessa lisäämään sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksia mm. tienpidossa. Tämän työn aikana on noussut esiin useita tällä hetkellä sivutuotteiden käytön esteenä olevia tekijöitä. Sivutuotteiden käytön yhtenä merkittävänä esteenä on se, että niitä ei ole tuotteistettu. Tuotteistamisen kautta materiaalista olisi saatavissa helposti ja luotettavasti käyttöön ominaistiedot, joiden perusteella sen soveltuvuus rakentamiskohteeseen voidaan arvioida. Rakentamishankkeen tarjousvaiheessa soveltuvuuden selvittämiseen ei ole aikaa eikä rahaa. Esteeksi sivutuotteiden käytölle voi muodostua myös hankkeiden aikataulujen venyminen sivutuotteiden käytön vaatimien ylimääräisten lupamenettelyjen takia. Ympäristöluvan takia myös normaalikäytännön mukainen hankeen kilpailuttaminen on hankalaa. Ongelmaksi voi muodostua myös sivutuotteen saatavuus. Riittävää määrää laadullisesti sopivaa sivutuotemateriaalia ei ole välttämättä saatavilla käyttöön rakennushankkeen aikataulun vaatimassa ajassa. Lisäksi rakennusyrittäjillä ei ole aina sopivaa kalustoa eikä osaamista sivutuotteiden käyttämiseen. Myös ympäristölupamenettelyn hitaus ja pitkäaikaiset seurantavelvoitteet hankaloittavat sivutuotteiden käyttöä. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa esitettävät toimenpiteet koskevat keskeisiä, tämänkin työn aikana esiin nousseita, sivutuotteiden hyödyntämisen esteitä. Toimenpiteillä pyritään edistämään mm. hankintakäytäntöjen kehittämistä sivutuotteiden hyötykäytön mahdollistaviksi, sivutuotteiden välivarastointi- ja logistiikkakeskuksien perustamista, sivutuotteille laadittavien tuoteselosteiden yleistymistä sekä hyötykäyttöön liittyvän tietämyksen lisäämistä mm. tutkimuksella ja koulutuksella sekä suunnittelu- ja rakentamisohjeiden laatimisella. Toimenpiteiden tavoitteena on myös kehittää seudullista yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä yhdenmukaistaa sivutuotteiden käytöltä vaadittavia ympäristölupa- ja seurantakäytäntöjä. Teollisuuden sivutuotteiden tuottajien, asiantuntijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyö, sivutuotteiden tuotteistaminen valmiiksi rakennusmateriaaliksi sekä käytön ohjeistuksen kehittäminen ovat ensisijaisia toimia, joilla voidaan luoda pohja sivutuotteiden markkinoille ja sitä kautta niiden käytön yleistymiselle.
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 28 LÄHTEET LÄHTEET Airaksinen, A. 2008. Ympäristöasiantuntija. Kaakkois-Suomen tiepiiri. [Yksityiset sähköpostiviestit 12.12.2008 ja 15.12.2008] Angerman, M. 2008. Toiminnanjohtaja. CIRU-centre Teollisten poisteiden hyötykäytön keskus. Oulun yliopisto. Esitys. Rikastushiekkojen ja kuonatuotteiden hyötykäyttöseminaari 6.11.2008 Dipoli. Vuorimiesyhdistys ry. Finergy. 2000. Tuhkarakentamisohje tie-, katu- ja kenttärakenteisiin. Tuhkat hyötykäyttöön -projekti. Energia-alan keskusliitto ry Finergy. Helsinki 2000. Finncao Oy. 2005. Metsäteollisuuden lentotuhkien käyttö tie-, katu- ja kenttärakenteissa. Suunnittelu- ja mitoitusohje. Maaliskuu 2005. Finncao Oy. 2006. Stora Enso Oyj:n Summan ja Anjalankosken tehtaiden tuhkien kaatopaikkakelpoisuus ja hyödyntäminen maarakentamisessa. Tuhkien alkuaineiden kokonaispitoisuuksien ja liukoisten pitoisuuksien määrittäminen. 7.9.2006. Juankoski, M & Kivikoski, H. 2001. RA3 koerakenteiden rakentaminen, seuranta ja tulokset. Kohderaportti: Mt 272 Änttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa "Porin tuhkatie". Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelma. Espoo 15.11.2001. 80 s. Jyrävä, H., Ronkainen, M., Maijala, A., Lahtinen, P., Kilpeläinen, J. & Reinikainen, S-P. 2007. Ecoroad Ecological utilization of industrial waste materials on road construction. Projektiyhteenveto. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Julkaisu 175. Lappeenranta 2007. 78 s. ISBN 978-952-214-502-4 Kallionpää, T. 2008a. Tiehallinto. Suullinen tiedonanto 7.11.2008. Kallionpää, T. 2008b. Tiehallinto. Suullinen tiedonanto 25.11.2008 Korkein hallinto-oikeus. 2005. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä 2005:90. [Viitattu 7.10.2008] Saatavana: http://www.kho.fi/paatokset/34125.htm Koskinen, J. 2006. Jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Taustaselvitys Osa 1. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2006. Helsinki 2006. 82 s. ISBN 952-11-2433-4 Kuru, H. 2008. Environmental Analyst. UPM.[Yksityinen sähköpostiviesti 1.12.2008] Lahtinen, P., Kolisoja, P., Kuula-Väisänen, P., Leppänen, M., Jyrävä, H., Maijala, A. & Ronkainen, M. 2005. UUMA-esiselvitys. Suomen ympäristö 805. Ympäristöministeriö. Helsinki 2005. 121 s. ISBN 951-731-354-3 (pdf).
29 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma LÄHTEET Laine-Ylijoki, J., Wahlström, M., Peltola, K., Pihlajaniemi, M. & Mäkelä, E. 2002. Seospolton tuhkien koostumus ja ympäristölaadunvarmistusjärjestelmä. VTT Tiedotteita 2141. Espoo 2002. 51 s. + liitt. 59 s. ISBN 951-38-5891- X. Lentotuhkaohje. 2008. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun. 1/2008. Rudus Oy. Lillman, E. 2009. Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen tiepiirille. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Rakennus- ja ympäristötekniikka. Lahti 16.1.2009. Lindholm, M. 1997. Kivihiilen hyötykäyttö tienrakentamisessa. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto. Vantaa 30.10.1997. Maijala, A. 2005. Vaikutusten arviointi. LIFE02 ENV/FIN/000329: Kukkia Circlet. Ramboll Oy 8.3.2005. 24 s. [Viitattu 1.11.2008] Saatavana: http://projektit.ramboll.- fi/luopioinen/life/pdf/julkaisut/life02_env_fin_329_vaikarv(080305).pdf Moilanen, H. 2008. Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Suullinen tiedonanto 27.11.2008. Mäkelä, H. & Höynälä, H. 2000. Sivutuotteet ja uusiomateriaalit maarakenteissa. Materiaalit ja käyttökohteet. Teknologiakatsaus 91/2000. Tekes. Helsinki 2000. ISBN 952-9621-97-3. 97 s. Pirkanmaan ympäristökeskus. 2008a. Myllykoski Paper Oy:n lentotuhkan kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuuden määrittely. Laadunvalvonta/vastaavuustestaus. 4.7.2008 Pirkanmaan ympäristökeskus. 2008b. Pohjatuhkan perusmäärittely ja laadunvalvontakoe. Kaatopaikkakelpoisuus ja hyötykäyttökelpoisuus maarakentamisessa. 3.7.2008 Pohjatuhkaohje. 2008. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun. 1/2008. Rudus Oy. Ramboll Oy. 2005. Kukkia Circlet. Pilot 2002 ja 2003. Tekninen seuranta. Seurannan loppuraportti. 40 s. [Viitattu 1.11.2008]. Saatavana: http://projektit.ramboll.fi/luopioinen/life/pdf/julkaisut/sloppuraport.pdf Ranta, J., Wahlström, M. 2002. Tuhkien laatu REF-seospoltossa. VTT Tiedotteita 2138. Espoo 2002. 53 s. + liitt. 13 s. ISBN 951-38-5885-5 Sandberg, T. 2000. Kivihiilivoimalaitoksista saatava lento- ja pohjatuhka tienrakennuksessa, esimerkkihankkeena maantie 662 Kristiinankaupunki Tiukka. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tekniikan alan yksikkö. Yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma. 40 s. Sandberg, T. 2008. Destia Oy. Länsi-Suomi rakentaminen-yksikkö. [Yksityinen sähköpostiviesti 11.11.2008]
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 30 LÄHTEET SCC Viatek Oy. 2001. Teollisuuden sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Korian pilot-hanke 2001, pt 14567 ja pt 14646. Työohjeet ja laadunvarmistus (Ver. 25.7-01) SCC Viatek Oy. 2002. Ympäristötutkimukset 1998-2002/ Koria. Metsäkulman pt 14567/01. Raportti.. Luopioinen 22.6.2002. SCC Viatek Oy. 2003a. Tekninen raportti 2002. LIFE02 ENV/FIN/000329: Kukkia Circlet. 35 s. [Viitattu 1.11.2008] Saatavana: http://projektit.ramboll.fi/- luopioinen/life/pdf/julkaisut/kc2002_tekninen_raportti07032003.pdf SCC Viatek Oy. 2003b. Pilottikoerakenteiden rakennustöiden työohjeet ja laadunvarmistus. Luopioinen pt 13981/ Pihtisalmentie. Kukkia Circlet. 27.6.2003. [Viitattu 20.11.2008] Saatavana: http://www.viatek.fi/sgt/life/pihtisalmi/tyo-_ohje_ps.pdf SCC Viatek Oy. 2005. Ympäristötutkimukset 2001 ja 2002/ Koria. Kipparilan pt 14646/ 02/ plv 0-1300. Raportti.. Luopioinen 3.9.2005 Tiehallinnon ympäristöraportointi. 2008. Tiedosto. Saatu Anita Airaksinen. Kaakkois-Suomen tiepiiri. Tiehallinto. 2006. Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää. Ympäristöohjelma 2010 Tiehallinto. 2007. Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa - Suunnitteluvaiheen ohjaus. Helsinki 2007. 68 s + liitt. 7 s. ISBN 978-951-803-633-6 Tiehallinto. 2008. Verkkosivusto. [Viitattu 6.9.2008]. Saatavana: www.tiehallinto.fi Tiehallinto, Vaasan tiepiiri. 2002. Ympäristölupa LSU-2002-Y-1110. Länsi- Suomen ympäristökeskus/ympäristölupayksikkö. Annettu 27.9.2002. [Viitattu 1.12.2008] Saatavana: http://www.miljo.fi/download.asp?contentid- =21040&lan=fi Tieliikelaitos SGT. 2003.Uusiomateriaalit maarakentamisessa. Tekniset tutkimukset/ haastattelututkimukset. Käyttökokemukset ja palautetieto pilottija koekohteilta. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2012. Kaakkois-Suomen tiepiiri. Tiehallinto. [Viitattu 6.9.2008] Saatavana: http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/-18970.pdf Tossavainen, M. 2005. Leaching Results in the Assessment of Slag and Rock Materials as Construction Material. Doctoral thesis. Luleå University of Technology. Department of Chemical Engineering and Geosciences. Division of Mineral Prosessing. 2005:44. ISSN:1402-1544. VAHTI-tietojärjestelmä. 2008. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä
31 Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma LÄHTEET Vallius, P. 2008. Materiaaliselvitykset. Valtatie 6 Lappeenranta. Kärjenkylä- Imatra, Vesivalo. GeoPex. Kouvola 1.12.2006 Vallius, P. 2008. Dosentti. Helsingin yliopisto. Suullinen tiedonanto 12.11.2008. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006. [Viitattu 25.8.2008]. Saatavana: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060591
Kaakkois-Suomen sivutuotteiden käyttösuunnitelma 32 LIITTEET 6 LIITTEET LIITE 1 OTE DIPLOMITYÖSTÄ "TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTTÖ ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMESSA HYÖDYNTÄMISTÄ LISÄÄVÄN TOIMINTAMALLIN LAATIMINEN KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRILLE. LILLMAN EEVA. 2009. 1. HYÖDYNTÄMINEN TIERAKENTAMISESSA 1.1 Tuhkien ja metallurgisten kuonien käyttö tierakenteissa Tuhkia ja metallurgisia kuonia on mahdollista käyttää tierakentamisessa. Käyttökohdetta valittaessa on kuitenkin otettava huomioon erilaisten tuhkien ja kuonien ominaisuudet. Tiehallinto (2007) on koonnut sivutuoteohjeen, johon on kerätty tietoa muun muassa luonnonkiviainesta korvaavien sivutuotteiden käyttökohteista. Taulukkoon 1 on koottu Tiehallinnon sivutuoteohjeessa mainittuja mahdollisia käyttökohteita erilaatuisille tuhkille ja kuonille. Taulukko 1. Tuhkien ja kuonien mahdolliset käyttökohteet tierakenteessa (taulukko koottu Tiehallinnon (2007) sivutuoteohjeen pohjalta) Sivutuotteiden käyttökohteet Kivihiilen lentotuhka Kivihiilen pohjatuhka Puun/ turpeen polton lentotuhka Puun/ turpeen polton pohjatuhka Masuunikuona Teräskuona Masuunihiekka Pengermateriaali x x x Hiekkaa korvaava sivutuote x x Mursketta korvaava sivutuote x x x Stabiloitua kerrosta korvaava x x Käyttö sideaineena stabiloinnissa x x x Käyttö päällystemassassa x x x x Kevennysrakenteet 1.1.1 Kivihiilen polton tuhkat Kivihiilen poltto ajoittuu pääosin talviaikaan, jolloin myös tuhkaa on eniten saatavana talviaikaan. Rakentaminen taas keskittyy kesäaikaan, jolloin on pääasiassa saatavana varastoitua tuhkaa. Kivihiilen polton tuhkia on mahdollista hyödyntää MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä tai ympäristöluvalla. Tiehallinnolla ei ole hyväksyttyjä mitoitusparametrejä kivihiilen tuhkille (Kallionpää 2008b). Toteutetuissa kohteissa on sovellettu Finergyn (2000) Tuhkat hyötykäyttöön projektin tuloksena toteutettua tuhkarakentamisohjetta. x