Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen (1100-1200) puolustusjärjestelmä, jossa rannikon talonpoikien velvollisuus asettaa laiva ja miehistö maanpuolustukseen. Tiedetään vähän. Suomen vanhin organisaatio? Ruotsi(-Suomella) oli saaristolaivasto 1500-luvulla ja 1700- luvulla Ainutlaatuinen maailmassa, erikoisjoukot, tunnettiin nimellä kelluva armeija (flytande arme) 1700-luvulla saaristolaivastolla kaksi tukikohtaa: Tukholma ja Viapori (eskaaderit) Kustaa Vaasa aloitti kaleerien rakentamisen Tuliko Ruotsiin venetsialaisia kaleerimestareita? Kartografi ja historioitsija Olaus Magnuksen mukaan tuli ( Pohjoisten kansojen historia ) Juhana III aikana Ruotsilla merkittävä kaleerilaivasto Venäjän sodat edellyttivät joukkojenkuljetusaluksia. Saaristolaivasto soveltui tähän tehtävään. Vuosisadan tärkein tapahtuma Ruotsin ja varsinkin Suomen kannalta (ja tulevien vaiheiden kannalta, 1900-luku) Pietarin perustaminen 1703 Muutti täysin sotilaspoliittisen aseman Suomenlahdella Toi kaleerit Suomenlahdelle Venäjän kaleerit pystyivät syksyllä itätuulen voimalla kenenkään estämättä etenemään muutamassa tunnissa Helsinkiin Myös Saimaa avoin Venäjän kaleerihyökkäyksille Ruotsin laivasto saarroksissa Tukholmassa. Sen matka Helsinkiin kesti vastatuulessa kuukauden Ajatus Viaporista syntyy Viapori perustettiin saaristolaivaston l. kaleerilaivaston tukikohdaksi 1748 Kuuluiko saaristolaivasto maa- vai merivoimiin? Amfibiosotaa saaristossa. Maavoimien tukeminen. 1756 armens flotta, armeijan laivasto Kelluva armeija Merellä käytyä maasotaa, entraaminen Suomen laivaston alku 1
5.4.2011 Saaristolaivaston perustaminen Viaporiin piristi elinkeinoelämää Sahat saivat saaristolaivastosta merkittävän asiakkaan Köysiä, rautaa, tervaa, maalia, purjekangasta, muonaa Helsingin kasvun taustalla Viapori ja saaristolaivasto. Taloudellinen kysyntä. Soutamalla ja purjein liikkunut alus Syntyi antiikin maailmassa Pitkä, kapea ja matalasyväys (2m) Ei luovinut, hidas. Ei päässyt edes kohtalaiseen vastatuuleen. Huono purjealus ja soutualus Kuljetti paljon miehiä mutta vähän muonaa. Riippuvainen tukikohdista > Laivastoasemat 30-40 m aluksessa 200-250 miestä. Suojaton miehistölle. Tehokas saaristossa ja ainoa mahdollinen alus sokkeloiseen saaristoon. Soveltui amfibiosotaan (maalla ja merellä) Rakenteeltaan heikko, koska sen piti olla levyt ja soudettava 1760-luvulla kaleerin korvasi saaristofregatti (maakuntanimet) 2
Kaarle XII hinasi kaleereja maitse tunturien yli Norjaan suuressa Pohjan sodassa Operaation konsulttina Polhem, Olof Rudbeckin oppilas ja Viaporin insinöörejä Muinaiset skyytit olivat gööttiläisen käsityksen mukaan taitavia hinaamaan aluksia maitse Itä-Suomessa useita telateitä (kartat). Myöhemmin näille kohdin syntyi kanavia. Rakennettu 1730 Tukholmassa Laivanrakennusmestari G. Falck Ranskalaistyyppinen (maneeri) täyskaleeri Ruotsissa myös venetsialaismallisia 140 jalkaa pitkä (n. 46 m) Miehistö 289 miestä Edessä tykit Päällystöllä tilat keulassa ja perässä Säilytystilat kannen alla Limilaudoitettu (vrt. tasalaudoitus) Käsitykset saaristolaivastosta muuttuivat Pommerin sodan 1756-62 jälkeen Kaleerien tukikohdaksi vakiintui Tukholma Viaporissa alettiin rakentaa uutta alustyyppiä, saaristofregattia Uusimaa, Hämeenmaa, Pohjanmaa, Turunmaa Suunnittelijana af F. H. Chapman Aloitti alustan matemaattisen suunnittelun Käsityöstä tieteeksi. Laiva-arkkitehtuuri (Chapman, architectura navalis) Saaristofregatti oli tulivoimainen ja muistutti purjelaivaa Rakennettiin männystä (?) 3
Saaristolaivastossa kehitys kulki kohti pienempää alusta Venäläisten skampavei-kaleerit. Ketteriä. 20 m pitkä, 50 miehen miehistö, tykki, syväys 1 m, 10-15 airoparia Suuressa Pohjan sodassa 1713 elokuussa Venäjän skampaveit olivat Tammisalon ja Herttoniemen rannoilla Komentajana venetsialainen amiraali Ivan Botsis Venetsialainen pärjäsi hyvin Suomenlahden saaristossa Venäläiset käyttivät myös pohjoisafrikkalaisten merirosvojen suosimaa nopeaa shebekkiä. Ruotsin saaristofregattien esikuva Kolme mastoa, latinalaispurjeet Airoportit tykkien alapuolella Täyslaitatykistö Venäläisten versio, välimerenmallia tulivoimaisempi Vastavoima Ruotsin saaristofregateille http://www.meriarkeologinenseura.fi/laivatyypit.html Pieni alus (20 m), jossa tykit edessä ja takana kelluva tykki Pääsi lähelle isoa alusta, joka ei voinut ampua alaspäin 10-12 airoparia Af Chapmanin onnistunut luomus Kaleerin perusidea, airot ja eteen ampuvat tykit Varkauteen sijoitettiin tykkisluuppeja (8 kpl) Suomenlinnassa rakennetaan kopiota Mastot pystyi kaatamaan Tasasaumainen eli nopeampi(vrt. limilaudoitus) Moderni sluuppitakila (vrt. raakapurjetakila) Ratkaisi Ruotsinsalmen taistelun 1789 Ruotsin voitoksi Miehistö (laivamiehet, båtman) asui laivamiestorpissaan rannikolla Ruodut (2-4 taloa) ylläpitivät torppaa Talvet kotona Kesäksi Tukholmaan tai Viaporiin Perämiehet (styrman) Kauppalaivoista sotalaivastoon värvätyt Laivapuusepät (timmerman) Ei kaleeriorjia, mutta pakkotyövankeja Kuolleisuus korkealla tasolla Elinolot kovat, ahtaus, taudit Tautiepidemia pysäytti Ruotsin Venäjän sodan 1741-43 Kaleerit täysin suojattomia miehistölle Taistelussa miehistö suojaton Saaristofregateissa suojat Saaristoasutus kärsi saaristolaivaston liikkuessa alueella 4
5