2010
Patria lyhyesti Puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan luotettu elinkaaren tukipalvelujen ja teknologiaratkaisujen tuottaja. Patrian omistavat Suomen valtio (73,2 %) ja European Aeronautic Defence and Space Company EADS N.V. (26,8%). Arvot Tahdomme menestyä Toimimme asiakasläheisesti Onnistumme yhdessä Tuotteet ja palvelut tänään Panssaroidut pyöräajoneuvot, kranaatinheitinjärjestelmät ja ampumatarvikkeet sekä näiden tuotteiden elinkaaren tukipalvelut. Patria AMV Patria Nemo AMOS Lentokoneiden ja helikoptereiden elinkaaren tukipalvelut sekä lentäjäkoulutus. Konsernin avainluvut Milj. e 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Uudet tilaukset 1 017,6 624,4 863,0 568,0 554,4 248,9 Tilauskanta 1 787,2 1 315,6 1 192,1 907,1 873,7 619,8 Liikevaihto 564,3 539,5 534,6 541,2 447,8 317,2 Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja poistoja 31,9 46,6 48,7 55,8 42,0 25,5 Liikevoitto 10,5 20,0 8,9 37,3 26,9 13,2 Tulos ennen veroja 7,2 17,0 2,3 33,5 25,6 12,3 Liikevaihto Suomen ulkopuolelta, % 63 62 55 49 42 38 Omavaraisuusaste, % 42,2 43,5 40,0 48,1 55,2 61,4 Nettovelkaantumisaste, % 7,0 40,8 55,1 19,6-18,7-22,4 Oman pääoman tuotto, % 1,7 5,8 0,4 11,8 8,8 5,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,2 6,4 3,1 14,6 12,2 6,6 Henkilöstö keskimäärin 3 397 3 414 2 810 2 662 2 447 1 848 Sisältö 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Toiminta ympäristö Entistä yhtenäisempi Patria 8 Yhteiskuntavastuu 10 Patrian tuotteet menestyvät maailmalla 14 Vankka tukijalka ilmailussa 16 Järjestelmäintegroinnin kysyntä kasvaa 18 Millog 19 Nammo 20 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 22 Riskienhallinta 24 Hallitus 25 Neuvottelukunta 26 Konsernin johto 27 Hallinnon johtoryhmä ja muu johto F-18 -elinkaarituki Hawk-elinkaarituki NH90-kokoonpano Helikopterihuollot Sotilaslentäjien peruskoulutus Siviililentäjien koulutus MEUR 600 500 400 300 Liikevaihto MEUR 40 35 30 25 20 Liikevoitto % 60 50 40 30 Omavaraisuusaste Maavoimien materiaalien kunnossapito Suomen puolustusvoimille. 200 15 10 20 100 5 10 Elektroniikkajärjestelmät Asejärjestelmät Panssariajoneuvot Suojelumateriaalit 0 2006 2007 2008 2009 2010 Investoinnit ilman yritysostoja 0 2006 2007 2008 2009 2010 Tilauskanta 0 2006 2007 2008 2009 2010 Henkilöstö keskimäärin Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehitys, integrointi ja niihin liittyvien osajärjestelmien elinkaaren tuki. MEUR 30 25 20 MEUR 2000 1500 3500 3000 2500 Lentävien järjestelmien kehitys, tuki ja ylläpito Tilannetietoisuusratkaisut Integrointi- ja modernisointihankkeet 15 10 5 1000 500 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 Lisää Patrian tuotteista ja palveluista www.patria.fi Talouskatsaus kokonaisuudessaan www.patria.fi 2 Patria 2010 2010 Patria 3
Patrian tapa toimia TEKSTI Päivi Brink KUVA eossit ut im r Toimitus johtajan katsaus V uonna 2010 Patrian tilauskanta kasvoi merkittävästi ja tase vahvistui hyvän kassavirran ansiosta. Tilauskannan kasvu on pääosin seurausta siitä, että Patrialle tärkeät projektit etenivät kiristyvästä markkinatilanteesta huolimatta suunnitelmien mukaan ehkä loppuvuodesta jopa odotettua paremmin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Vahvistunut tase puolestaan vakauttaa yhtiön taloudellista tilannetta ja antaa liikkumavaraa tulevaisuutta suunniteltaessa. Toimialalla kilpailutilanne säilyy jatkossakin kireänä, joten lähivuosina meiltä edellytetään tiukkaa tuottavuudenhallintaa. Pohjoismaisen yhteistyön vuosi Toiminnan kehittymisen kannalta viime vuotta voi luonnehtia Pohjoismaiden yhteistyön avautumisen vuotena. Vuoden merkittävin saamamme kauppa oli Ruotsin puolustusmateriaalilaitoksen kanssa tehty sopimus 113 Patria AMV -ajoneuvon toimittamisesta. Pitkäksi venyneen hankintaprosessin lopputuloksena saavutettu asema Ruotsissa antaa yhteistyölle myös positiivisia jatkonäkymiä. Toinen merkittävä yhteispohjoismainen hanke on Suomen puolustusvoimien AMOS-kranaatinheitinajoneuvojen tilaus puoliksi omistamaltamme Patria Hägglunds Oy:ltä. Lopullista päätöstä järjestelmän hankkimisesta on edeltänyt pitkä suunnitteluprosessi, jossa on korostunut erityisesti Patrian teknologiaosaaminen ja kiinteä yhteistyö. Pohjoismaisuus näkyy myös Patrian ja Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaushankkeessa. Hankkeen päätoimittajana ja integraattorina toimivan Patrian alihankkijoita ovat Pohjoismaiden merkittävimmät puolustus teollisuusalan toimijat. Vahva pohja pohjoismaiselle yhteistyölle löytyy myös helikopterihuolloista, joita Patria on tehnyt muun muassa Ruotsin puolustusvoimille ja poliisille. Lisäksi NH90-helikoptereiden kokoonpano luo Patrialle valmiuden niiden elinkaaren tukipalveluiden tuottamiseen myös muille NH90käyttäjille. Uutta markkinapotentiaalia edustava avaus oli Yhdysvaltain Foreign Military Sales (FMS) 4 Patria 2010 -projektiin liittyvä hanke, jossa Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmiä myydään edelleen kolmannelle osapuolelle osana laajempaa toimituskokonaisuutta. Land-liiketoimintaan liittyvät Egyptin ja Slovenian hankkeita koskevat tutkinnat etenivät toimintavuoden aikana edelleen varsin hitaasti ja ne vaikuttavat mahdollisesti myös tulevina vuosina Patrian julkisuuskuvaan. Muutosten keskellä Tulevaisuuden puolustusteollisuuden tuotteiden ja palveluiden teknologinen taso nousee nopeasti. Kotimarkkinoillamme suunnitteilla oleva puolustusvoimauudistus ennakoi selvästi henkilöstön erikoistumista ja samalla järjestelmien laiteälyn tarpeen lisääntymistä. Patrialle on tärkeää pysyä kehityksessä mukana ja näin ollen vahvistamme tuotekehityksen ja tutkimuksen roolia, samalla kun valmistaudumme toimimaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Myös toimintaympäristöömme liittyvä lainsäädäntö muuttuu. Valmisteluvaiheessa oleva maakohtainen, mutta kokonaisuutena EU:n laajuinen, puolustusvälineiden hankintalainsäädännön muutos uudistaa markkinoita merkittävästi. Toiminta avautuu aiempaa laajemmin kansainväliselle kilpailulle ja sen läpinäkyvyys paranee. On mahdollista, että nämä uudistukset johtavat uudistuksiin myös eurooppalaisen teollisuuden piirissä. Siitä on näkyvissä jo merkkejä. Myös meillä Suomessa kotimaisen teollisuuden pitää pystyä huolellisesti ennakoiden turvaamaan monipuolinen toimintansa. Tähän ja muihinkin vuoden 2011 haasteisiin varaudumme verkostoitumalla hyvin sekä lisäämällä joustavuutta toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi. Kiitos asiakkaillemme, kumppaneillemme ja kaikille patrialaisille hyvästä yhteistyöstä. Heikki Allonen Toimitusjohtaja 2010 Patria 5
Toimintaympäristö Maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset koettelevat puolustus- ja turvallisuusalaa vielä pitkään. Suomessa toimintaympäristöön vaikutti 2010 hallituksen periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta, joka konkretisoi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan periaatteita ja tavoitteita. Euroopassa EU-maiden keskinäistä yhteistyötä pyritään kehittämään lainsäädännön avulla. Puolustusteollisuudessa finanssikriisin vaikutukset näkyvät pidemmällä viiveellä verrattuna muihin toimialoihin. Vuonna 2010 säästötoimet näkyivät Euroopan isojen maiden puolustusbudjeteissa. Suomessa käynnistyivät valmistelut vuoteen 2016 tähtäävään puolustusvoimauudistukseen. Suomen valtion turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 linjaus puolustusmäärärahojen nostamisesta kahdella prosentilla vuodesta 2011 lähtien vahvistettiin budjetissa. Näin haluttiin varmistaa Suomen puolustushallinnon pitkäjänteiset toimintaedellytykset. Jatkosta käydään kuitenkin keskusteluja, sillä tiukkoja säästötoimia vaaditaan lähivuosina kaikilla hallinnon aloilla. Strateginen kumppanuus on toimintamalli, jota käytetään Suomen puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden yhteistyössä. Kumppanuusmalli antaa Puolustusvoimille mahdollisuuden keskittyä omiin ydintoimintoihinsa, samalla varmistaen teollisuu- den kanssa sovittujen tehtävien hoitamisen myös poikkeustilanteissa. Yhteiskunnan turvallisuus ja kansainvälinen kriisinhallinta Suomen hallitus antoi loppuvuodesta 2010 periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota kansainväliseen ulottuvuuteen sekä varautumisen ja kriisijohtamisen toimijakentän laaja-alaisuuteen. Elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys osana yhteiskunnan varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa korostuu. Myös turvallisuustutkimusta käsitellään perusteellisemmin. Vuoden 2010 aikana on tällaisen kattavan turvallisuusstrategian tarve korostunut monella tavoin. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansalaislevottomuudet sekä useat suuret luonnonmullistukset ovat esimerkkejä yhteiskunnan turvallisuuteen voimakkaasti vaikuttavista ilmiöistä. Pohjoismainen yhteistyö keskiössä Pohjoismaiden puolustusvoimat pyrkivät yhteisessä kustannuspaineessa tiivistämään yhteistyötään. Tavoitteena on löytää kustannushyötyä kaikille toimijoille muun muassa yhteisen koulutuksen, harjoitusten ja materiaalihankintojen sekä tietojenvaihdon osalta. Pohjoismaiden NORDEFCOyhteistyön tulokset ovat nähtävissä vasta tulevien vuosien aikana. Eurooppa-tasoista lainsäädäntöä kehitetään Euroopan markkinoilla on ryhdytty vahvistamaan yhteistyötä ja poistamaan teollisuuden päällekkäisyyksiä kilpailukykyisen ja yhtenäisen puolustusvälinemarkkinan aikaansaamiseksi. Näin lisätään jäsenmaiden avoimuutta tilanteessa, jossa yhteiseen puolustukseen osallistuminen on vapaaehtoista eikä siis kuulu EU:n perusartikloihin. EU:n Lissabonin sopimus antaa tähän uusia mahdollisuuksia. Euroopan isojen maiden paineet puolustusbudjettien leikkaamiseen ovat johtaneet uudenlaiseen ajatteluun puolustukseen tarvittavien resurssien käytöstä. Käytännön esimerkkinä uudesta politiikasta Iso-Britannia ja Ranska julkistivat aiempaa huomattavasti laajemman sotilasyhteistyön ohjelman. EU:n sisäiset hankinnat pyritään saamaan entistä läpinäkyvimmiksi. Jäsenmaat ovat parhaillaan siirtämässä kansalliseen lainsäädäntöönsä Euroopan komission vuonna 2009 hyväksymää puolustus- ja turvallisuushankintadirektiiviä. Direktiivi avaa merkittävän osan aiemmin kansallisessa harkinnassa olleita puolustusmateriaalihankintoja kilpailulle. Tällä on merkittävä vaikutus alalla, jolla Euroopassa on edelleen paljon päällekkäisyyttä. Uuden lainsäädännön käyttöönoton arvioidaan kuitenkin vaikeuttavan puolustustarvikkeiden hankintaa ja pahimmillaan johtavan hankintaa viivyttäviin prosesseihin. Lisäksi Euroopan pienemmissä maissa kannetaan huolta oman teollisuuden mahdollisuuksista selviytyä kovenevan kilpailun puristuksissa. Hankintadirektiivin lisäksi Euroopassa on meneillään vientilupalainsäädännön uudistaminen, jonka tavoitteena on helpottaa EU-maiden keskinäistä puolustustarvikkeiden kauppaa. NATO - Euroopan puolustuksen johtava toimija Pääosa EU:n jäsenmaista kuuluu myös NATOon ja osa ulkopuolella olevista, kuten Suomi, osallistuu aktiivisesti kumppanina NATOn toimintaan. Lissabonin sopimus antaa uusia virikkeitä EU:n oman puolustuspolitiikan ja -kyvyn kehittämiseen. EU:n taistelujoukot on jo konkreettinen resurssi, mutta niiden käyttötapaa vielä haetaan ja EU nojautuu vielä pitkään käytännön operaatioissa NATOon. NATO on jo pitkään luonut toimintamallit ja laitestandardit Euroopassa ja vaikuttanut näin muihinkin kuin omiin liittolaisiinsa. Patrian tuotteet ja järjestelmät on jo vuosien ajan toteutettu NATO-standardien mukaisesti. Entistä yhtenäisempi Patria Patria-konsernin rakennetta muutettiin katsauskaudella. Tavoitteena on tehostaa johtamista, parantaa toiminnan tuottavuutta, poistaa päällekkäisyyksiä ja näkyä yhtenäisemmin sekä asiakkaille että sidosryhmille. Hallinnossa otetaan käyttöön yhteisiä prosesseja, joilla koko konsernin osaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti. Patrian toimintaympäristö on muutostilassa. Mahdolliset puolustusvälinehankintojen leikkaukset, kilpailulainsäädännön muutokset ja uusien toimijoiden tulo markkinoille tarkoittavat kiristyviä vaatimuksia kustannustehokkuudelle. Patria vastaa näihin haasteisiin muun muassa tiivistämällä konserniyhteistyötään ja tehostamalla toimintaa. Juridista yritysrakennetta muutettiin vuoden aikana perustamalla konsernille uusi emoyhtiö. Johtamisjärjestelmää kehitettiin muodostamalla konsernitasoinen johtokunta. Lisäksi konsernijohtoon perustettiin kaksi uutta tehtävää: konsernin hallintojohtaja sekä markkinointijohtaja. Johtokuntaa edeltäneessä johtoryhmässä oli rinnakkain sekä käytännön hallintotehtäviä että operatiivisia tehtäviä. Nyt nämä on selkeämmin eriytetty ja johtokunta keskittyy enemmän strategisiin sekä olennaisiin operatiivisiin hankkeisiin ja vähemmän yrityshallintoon. Yrityshallintoon nimettiin kuusihenkinen hallinnon johtoryhmä, jonka tavoitteina on tehdä Patriasta tehokkaampi ja riskienhallinnallisesti hyvin johdettu. Keskitetympi ja johdonmukaisempi Patria Aiemmasta holding-tyyppisestä toimintakulttuurista siirrytään selvästi keskitetympään johtamiseen. Patrian liiketoiminnoissa on historiallisista syistä lukuisia itsenäisiä järjestelmiä, toimintakulttuureja ja samoja asioita on tehty eri puolilla konsernia eri tavoin. Nyt selvitetään yksityiskohtaisesti, mitkä toimintatavat palvelevat parhaiten konsernia. Keskittämisen lisäksi toimintaa kehitetään tunnistamalla keskeisiä, konsernin läpäiseviä prosesseja. Ne määritellään, konkreettiset hyödyt todennetaan ja henkilöstö sitoutetaan toimimaan niiden mukaisesti. Samalla voidaan tunnistaa päällekkäisiä toimintoja ja eriäviä käytäntöjä sekä hakea tehokasta resurssien käyttöä. Perusvaatimuksena on myös konsernin sisällä liikkuvan tiedon yhdenmukaisuus, luotettavuus ja vertailukelpoisuus. Tiedonkulun, laskentaperiaatteiden ja tietojärjestelmien kehittäminen on olennaista konserniyhteistyön tiivistämisessä. Konsernin hallintorakenne pidetään yksinkertaisena ja varsinainen kehitystyö tapahtuu prosessien kautta liiketoiminnoissa. Tämä on tärkeää sekä henkilöstön sitoutumisen että asiantuntemuksen vuoksi. Jokaisen panosta tarvitaan, jotta toiminta on laadukasta ja tehokasta. 6 Patria 2010 2010 Patria 7
Patrian tapa toimia - vakaasti ja vastuullisesti Patrian tavoitteena on kannattava ja vastuullinen liiketoiminta. Toiminnan perustana ovat yhteisesti määritellyt arvot sekä eettiset toimintaohjeet. Niitä tukevat taloudelliset, henkilöstöön, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät ohjeet. Patrian tapaa toimia ohjaavat muun muassa kullakin markkinalla voimassa olevat lait ja säännökset, vientilupakäytännöt sekä asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset. Arvojen mukainen toiminta luo lisäarvoa sidosryhmille. Samalla on mahdollista kehittää toimintaympäristö ja varmistaa jatkuvuutta. Vastuullinen toiminta takaa kaikkien osapuolten menestyksen. Taloudellinen vastuu liiketoiminnan on oltava kannattavaa Patrian vastuu yrityksenä on toimia kannattavasti ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Patria on luotettava yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja. Toimintaympäristön ymmärtäminen ja oikeiden asioiden suunnitelmallinen ja tuloksellinen tekeminen takaavat yrityksen menestymisen sekä kyvyn vastata muutoksiin. Puolustus- ja ilmailuteollisuudelle ovat tyypillisiä pitkäkestoiset hankkeet. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimenpiteet ovat osa Patrian vuosittaista liiketoiminnan suunnittelua sekä kiinteä osa liiketoimintojen ja tukitoimintojen päivittäistä toimintaa. Sosiaalinen vastuu ihmisiä ja yhteiskuntaa kunnioittaen Pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla saavutetaan yrityskulttuuri, joka tukee jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Ammattitaitoinen, yhteistyökykyi nen ja sitoutunut henkilöstö tekee Patriasta menestyvän yrityksen sekä halutun työnantajan ja yhteistyökumppanin. Haastavat työtehtävät, oman työn arvostaminen, osallistuminen ja vuorovaikutus ovat työhyvinvoinnin perustana. Hyvän johtamisen ja yhteistyön kautta yritys turvaa henkilöstön työ- ja toimintakyvyn. Toimintaa, osaamista ja muutosta johdetaan jämäkästi. Esimiehillä on päävastuu oman alueensa päivittäisistä henkilöstöasioista. Patriassa on otettu käyttöön varhaisen välittämisen malli. Se takaa koko henkilöstölle riittävän ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä ja mahdollisissa työkykyongelmissa. Yhteiskunnan vastuullisena toimijana Patria tukee valikoiden kansainvälisiä, valtakunnallisia ja sen toimipaikkojen paikallisia kohteita sekä alaan liittyvää opiskelua. Tavoitteena on pitkäaikainen yhteistyö, joka edesauttaa molempien osapuolien toimintaa. Keskeisinä perusteina yhteistyökumppania valittaessa ovat yhteensopivuus Patrian arvojen ja eettisten toimintaohjeiden kanssa. Patria on tukenut erilaisia järjestöjä, kuten Sotiemme Veteraanit ry:tä, työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevää Tampereen Legioonateatteria sekä Aseman Lapset ry:tä, joka edistää nuorten tervettä kasvua. Vuonna 2010 tehtiin kolmivuotinen sopimus Patrian ja Suomen Sotilasurheiluliiton Potkua liikuntaan -hankkeesta. Sen tavoitteena on vaikuttaa varusmiesten liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Ympäristö- ja laatuvastuu ympäristötietoista työtä laadusta tinkimättä Patria huomioi toimintansa suunnittelussa ja johtamisessa ympäristönäkökohdat, -vaikutukset ja -riskit. Toimipisteissä arvioidaan säännöllisesti ympäristöjohtamista ja ympäristön tilaa sekä tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Patria kehittää jatkuvasti toimintaansa tuottaakseen korkealaatuisia tuotteita ja palveluita. Strateginen hankintatoiminta ja pitkäaikainen yhteistyö luotettavien toimittajien kanssa takaavat katkeamattoman tuotannon. Yritysturvallisuus tukee yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista ja liiketoiminnan jatkuvuutta varmistamalla, että turvallisuusriskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä vastaan suojaudutaan. Vastuullinen toiminta näkyy kaikessa yritystoiminnassamme ja palvelutarjonnassamme. Se on koko organisaation läpäisevä ajattelutapa. Vastuullisen yritystoimintamme perustana ovat Patrian kolme perusarvoa ja eettinen toimintaohje, mitkä luovat vankan perustan luottamukselle Patrian henkilöstön, asiakkaiden, omistajien ja muiden sidosryhmien välillä. MARKKINOINTIJOHTAJA JUKKA HOLKERI PATRIA ON YKSI SUOMEN SUOSITUIMMISTA TYÖN ANTAJISTA Vuonna 2010 Patria sijoittui 20 halutuimman työantajan joukkoon nuorten tekniikan ja IT-alan ammattilaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa. Patrian hyvän sijoituksen taustalla ovat nuoria houkuttelevat monipuoliset erikoisalan työtehtävät ja kansainvälisyys. Nuoret arvostavat myös yrityksen vakautta sekä mahdollisuutta luoda tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. 8 Patria 2010 2010 Patria 9
Patrian tuotteet menestyvät maailmalla Patrian vahvuutena ovat hyvät, NATOstandardit täyttävät tuotteet. Panssaroidut pyöräajoneuvot ja kranaatinheitinjärjestelmät kuuluvat Patrian tärkeimpiin vientituotteisiin yhdessä tilannetietoisuuteen liittyvien järjestelmätuotteiden kanssa. Merkittävimpiä markkinoita ovat Pohjoismaat, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä eräät Lähi-idän maat. Ruotsin panssariajoneuvokaupassa haasteiden kautta voittoon Kuva: Jari Saarentaus ja Antti Hentinen Patria voitti Ruotsin puolustusmateriaalilaitoksen (FMV) tarjouskilpailun 113 panssaroidusta pyöräajoneuvosta asiakkaan suorittaman pitkän ja perusteellisen arviointiprosessin jälkeen ensimmäisen kerran kesällä 2009. Hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kilpailija valitti päätöksestä, joka johti uuteen tarjouskilpailuun. Patria voitti tarjouskilpailun uudelleen ja uusi hankintasopimus allekirjoitettiin elokuussa 2010. Tästäkin päätöksestä valitettiin. Tukholman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 julkistaman päätöksen mukaan FMV oli hoitanut panssariajoneuvohank- 10 Patria 2010 2010 Patria 11
keen julkisista hankinnoista säädetyn lain mukaisesti ja sopimus sai lainvoiman. Ruotsin sopimus sisältää lisäksi option 113 Patria AMV -ajoneuvosta. Hankkeen arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Ajoneuvot toimitetaan siten, että niiden osalta Ruotsin armeijalle syntyy operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 aikana. Patria on toimittanut Ruotsiin myös siellä nyt käytössä olevat yli 200 XA-ajoneuvoa. Patria AMV:ssä yhdistyvät suuri kantavuus sekä viimeisin teknologia. Nämä mahdollistavat korkean suojaustason sekä raskaiden asejärjestelmien samanaikaisen integroinnin ajoneuvoon liikkuvuuden tästä kärsimättä. Patria AMV onkin saanut erinomaista palautetta kriisinhallintatehtävissä olevilta EU:n joukoilta Afganistanissa ja Tshadissa. Patrialla on sopimukset jo yli 1400 ajoneuvosta mm. Suomeen ja Puolaan. Patrian kranaatinheitinjärjestelmät Yhdysvaltojen FMS-ohjelmaan Syksyllä 2010 Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmä valittiin asejärjestelmäksi Yhdysvaltojen Foreign Military Sales (FMS) -projektin ajoneuvoihin. Patria toimittaa projektiin 36 kranaatinheitinjärjestelmää. Tämä kauppa kertoo Patrian kyvystä kehittää tuotteita nykyaikaisten puolustusvoimien tarpeisiin. Patria on tornillisten kranaatinheitinjärjestelmien markkinajohtaja maailmassa. Patria Nemon ovat aiemmin valinneet myös Slovenian puolustusvoimat sekä Arabiemiraattien liiton merivoimat. Patria Nemo on tulivoimainen epäsuoran tulen tulitukijärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden myös suoraan tuleen. Lisäksi tämän yksiputkisen kauko-ohjatulla tornilla varustetun 120 mm kranaatinheitinjärjestelmän ominaisuuksiin kuuluvat myös erinomainen häivetekniikka ja ballistinen suojaus. Järjestelmän alhaisen painon ansiosta se on integroitavissa lukuisiin eri ajoneuvo- tai alustyyppeihin. AMOS-kranaatinheitinajoneuvojen toimitukset alkoivat Suomen puolustusvoimille Patrian osakkuusyhtiö Patria Hägglunds Oy allekirjoitti sopimuksen AMOS-kranaatinheitinajoneuvojen sarjatuotannosta Suomen maavoimille. Se toimittaa Maavoimille yhteensä 18 ajoneuvoa, joissa kranaatinheitinjärjestelmä on integroitu Patria AMV -alustalle. Hankinta sisältää ajoneuvojen lisäksi kattavan huolto- ja ylläpitosopimuksen sekä koulutusvälineitä. Sopimuksessa on lisäksi optio lisähankinnoista tuleville vuosille. Kranaatinheitinajoneuvo otetaan käyttöön Maavoimissa vuonna 2013. AMOS on ollut Patria Hägglundsin ja Puolustusvoimien yhteinen tuotekehityshanke, jonka lopputuloksena on syntynyt ainutlaatuisen suorituskykyinen asejärjestelmä. AMOS-kranaatinheitinajoneuvo on nykyaikainen taktisen tason järjestelmä, jonka liikkumiskyky ja sirpalesuoja ovat erinomaisia. Se kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään tulikomennon liikkeessä ollessaan ja aloittamaan tulenkäytön alle 30 sekunnissa pysähtymisestä. Tällä uudella suorituskyvyllä syntyy etenemiskykyinen epäsuoran tulen yksikkö. Elektronisen tiedustelun järjestelmä kiinnostaa Elektroniseen tutkasignaalitiedusteluun (ELINT, Electronical Intelligence) kehitetty ARIS-järjestelmä (Advanced Real-Time Intelligence System) on Patrian uusin kansainvälistä kiinnostusta herättänyt tuote. Ensimmäisestä järjestelmän sarjatoimituksesta sovittiin kesällä 2010. Järjestelmä tunnistaa ja visualisoi vaikeasti siepattavat tutkan aaltomuodot laajalta reaaliaikaiselta kaistanleveydeltä. ARIS on suunniteltu verkkokäyttöön, jolloin yksi operaattori voi etäkäyttää useita järjestelmiä. Tuote on helppo liittää käytössä oleviin vanhoihin järjestelmiin, ja sen signaalinkäsittelytoiminnot ovat helposti mukautettavissa. ARIS tarjoaa huippuluokkaisen erottelu- ja analysointikyvyn myös uusimpien tutkien tunnistamiseen. 12 Patria 2010 2010 Patria 13
Vankka tukijalka ilmailussa Patria kuuluu Euroopan johtaviin ilmailualan elinkaaren tuki palveluiden tuottajiin. Vuosikymmenien kokemus lentokoneiden ja helikoptereiden valmistuksesta ja huollosta takaa kattavan osaamisen. Patria on laajentanut osaamistaan myös lentokoulutukseen ja tavoittelee entistä vahvempaa roolia helikoptereiden osalta Pohjoismaissa. Patriassa on valmistettu ja huollettu ilmailukalustoa jo 90 vuoden ajan. Patria on perinteisesti aina mukana Suomen puolustusvoimien uusien ilma-alusten käyttöönotossa sekä niiden ylläpito- ja testausjärjestelmien kehittämistyössä. Yhteistyö Ilmavoimien kanssa perustuu strategiseen kumppanuuteen. Patrialle on näin kertynyt laaja osaaminen myös muiden valmistajien kalustoista ja niiden huollosta. Tällä hetkellä toiminta keskittyy muun muassa F-18 Hornet -torjuntahävittäjien, Hawksuihkuharjoituskoneiden ja NH90-kuljetushelikoptereiden elinkaaren tukeen. NH90-helikoptereiden kokoonpano takaa valmiuden niiden elinkaaren tukipalveluiden tuottamiseen. Patria onkin jo aloittanut Suomen maavoimien NH90-helikoptereiden huoltotoiminnan Hallissa ja Utissa ja on valmis tarjoamaan osaamistaan myös muille NH90-käyttäjille. Hornet-hävittäjien päivitykset jatkuvat Suomen ilmavoimat tilasi Patrialta Hornet-hävittäjien MLU2-järjestelmäpäivityksen sarja-asennukset. Tilattu kokonaisuus kattaa ensi vaiheessa 35 Hornet-hävittäjän modifioinnin sekä niihin liittyvää osa- ja verkostovalmistusta. Työ alkaa vuonna 2012 ja asennukset tehdään vuosien 2013-2015 aikana koneiden normaalien määräaikaishuoltojen ja rakennepäivitysten yhteydessä. Tilaus on arvoltaan yli 24 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus on noin 150 henkilötyövuotta. Hanketta on valmisteltu läheisessä yhteystyössä Ilmavoimien ja MLU2-järjestelmistä vastaavan Yhdysvaltain merivoimien kanssa. Ilmavoimien tavoitteena on päivittää kaikki 62 konetta vuoden 2016 loppuun mennessä. Patria on aiemmin toteuttanut Ilmavoimien Hornet-kaluston ensimmäisen järjestelmäpäivityksen (MLU1) vuosina 2007-2010 sekä koneiden hankinnan yhteydessä 57 yksipaikkaisen F-18 C-mallin loppukokoonpanon ja testauksen. peruslentokoulutuksesta ja Vinka-kaluston ylläpidosta vuosille 2010-2018. Aiempaan sopimusjaksoon 2005-2010 verrattuna Patrian rooli koulutuspalveluiden tuottajana on laajentunut ja vastaa tämän päivän Ilmavoimien resurssisuunnittelua. Sopimuksen arvo on yli 42 miljoonaa euroa ja sopimuksen työllistävä vaikutus on noin 190 miestyövuotta. Patria vastaa suurelta osin lennonopetuksesta ja lentokoneiden ylläpidosta toiminnan sisältäessä varaosahankinnan, koneiden huollot ja korjaukset sekä teknisen tyyppivastuun. Siviililentäjäkoulutus kehittyy ja kansainvälistyy Patria ja Pietarin Siviili-ilmailuyliopisto allekirjoittivat uuden koulutussopimuksen koskien lentokoulutusta vuonna 2010. Patria on vuodesta 2009 toteuttanut menestyksekkäästi hanketta, jonka tarkoituksena on integroida venäläisten siviililentäjäoppilaiden alkeis- ja jatkokoulutuksen opinto-ohjelmat kansainväliseen koulutusjärjestelmään. Tavoitteena on korkean lentoturvallisuuden takaaminen oppilaiden ammatillista osaamista kehittäen. Patrian integroitu ammattilentäjän opintolinja valmistaa oppilaan tasolle, jota lentoyhtiöt yleensä vaativat aloittavilta perämiehiltä. Integroidun ammattilentäjän opintolinjalta oppilas saa tehokkaan ja erittäin kattavan ammattilentäjän koulutuksen. Patria on panostanut voimakkaasti uutta teknologiaa edustavaan lentokoulutuskalustoon. Yhdeksän italialaista Tecnam P2002JF -lentokonetta on tilattu peruslentokoulutuskäyttöön. Aiemmin keväällä 2010 Patria otti käyttöön kolme aiemmin tilaamaansa Cirrus SR22 -mittariharjoituslentokoneita. Hankinnoillaan Patria edelleen vahvistaa asemaansa sekä suomalaisen että kansainvälisen siviililentokoulutuksen alalla, ja toimii suunnannäyttäjänä modernien teknologisten ratkaisujen käyttöönottajana Suomen vaativissa koulutusolosuhteissa. Sotilaslentäjien koulutus laajenee Ilmavoimat ja Patria allekirjoittivat jatkosopimuksen Vinka-kalustolla Tikkakoskella tapahtuvasta 14 Patria 2010 2010 Patria 15
Järjestelmäintegrointi osaamisen kysyntä kasvaa Tämän päivän puolustusjärjestelmät ovat suuria kokonaisuuksia, jotka sisältävät lukuisia osajärjestelmiä. Patria on vahva osaaja järjestelmäintegroinnissa, jolla varmistetaan kokonaisuuden moitteeton toiminta. Patria tarjoaa vaativia järjestelmä- ja laitetoimituksia sekä puolustusvoimille että turvallisuusviranomaisille. Patrian erikoisosaamisalueisiin kuuluvat tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät sekä niiden integrointi ja elinkaaren tuki. Patrian järjestelmäintegrointiosaamista on kehitetty vuosikymmenien ajan vastaamaan asiakkaiden käyttämien, entistä monimutkaisempien järjestelmien haasteisiin. Tähänastisista yksittäisistä projekteista suurin on Rauma-luokan ohjusveneiden elinkaaripäivitys, jossa järjestelmäintegrointi on keskeisessä roolissa. Merkittävä ohjusveneiden peruskorjaushanke Patria ja Merivoimat allekirjoittivat sopimuksen 1990-luvun alussa rakennettujen Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjauksesta kesäkuussa 2010. Hanke on kokonaisarvoltaan 64,7 miljoonaa euroa. Rauma-luokan neljä ohjusvenettä peruskorjataan vuosina 2010-2013. Peruskorjauk- sella vastataan uhkakuvien ja osin muuttuneiden suorituskykyvaatimusten tarpeisiin sekä taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle asti. Patria toimii hankkeessa päätoimittajana ja vastaa peruskorjauksen kokonaissuunnittelusta, alihankkijoiden toimitusten koordinoinnista sekä kokonaisintegroinnista. Yhteistyö tärkeää järjestelmien hallinnassa Yhteistyön merkitys korostuu useita eri osajärjestelmiä sisältävissä projekteissa. Erilaisia osaamisia yhdistämällä pystytään toteuttamaan asiakkaan toiveet. Rauma-hankkeessa tietyt osajärjestelmät tulevat suoraan Merivoimilta ja osa merkittäviltä alan toimijoilta. Hankkeessa on suuri hyöty siitä, että asiakas ja toimiala ovat Patrialle entuudestaan tuttuja. Patria on valmis tukemaan asiakasta koko tuotteen elinkaaren ajan ja pystyy ottamaan jo valmistusvaiheessa huomioon kaluston kustannustehokkaan ylläpidon edellytykset. Kehitys johtaa yhä monimutkaisempiin järjestelmiin Markkinakehitys johtaa sekä siviili- että sotilassovelluksissa koko ajan vaativampiin ja monimutkaisempiin järjestelmiin. Patrian monipuolinen ohjelmisto- ja järjestelmäosaaminen ja pitkä koke mus vastaavat hyvin näihin haasteisiin. On tärkeää hallita rajapinnat, jotta eri osajärjestelmien keskinäinen toimivuus voidaan varmistaa. Patrian kotimaan markkinoilla toteuttamat järjestelmäintegrointihankkeet ovat pääasiassa jo olemassa olevien järjestelmien päivityksiä tai ulkomaisilta toimittajilta hankittuihin järjestelmiin liittyviä toimenpiteitä. Osaamista on järjestelmällisesti kehitetty juuri Rauma-hankkeen kaltaisia projekteja varten ja vastaavia projekteja on aiemmin toteutettu pienemmässä mittakaavassa. 16 Patria 2010 2010 Patria 17
Puolustusvoimien ja teollisuuden kumppanuus osoittautunut tehokkaaksi vahva kansainvälinen toimija Patrian tytäryhtiö Millog tuottaa Maavoimien järjestelmiin elinjakson tukipalveluita usealla toimialueella: elektroniikka, optroniikka, aseet ja asejärjestelmät, ajoneuvot sekä materiaalitoiminnot. Millogin toinen toimintavuosi osoitti, että Puolustusvoimien huoltotoiminnan kumppanoitumisjärjestely on toimiva ja sidosryhmilleen kannattava. Patrian ja Norjan valtion yhteisomistuksessa oleva Nammo-konserni on kansainvälisesti toimiva puolustusvälinekonserni, joka kehittää ja tuottaa korkean teknologian ampumatarvikkeita, asejärjestelmiä ja ohjusten rakettimoottoreita sekä niiden elinkaaren tukipalveluja. Millogin toiminta tehostui edellisvuoteen verrattuna ja myös taloudellinen tulos kehittyi suotuisasti. Toiminnan tuottavuuden kannalta on olennaista varmistaa huoltotoiminnassa käytettävien materiaalien ja varaosien saanti. Varaosiin käytettävän resurssin ennustetun kasvun myötä Millogin toiminnan odotetaan kasvavan myös vuonna 2011. Uusien puolustusjärjestelmähankintojen vähentyessä käytössä olevan kaluston huolto- ja peruskorjaustarve kasvaa. Vanhempien ajoneuvoalustojen ja asejärjestelmien elinikää jatketaan muun muassa päivittämällä niiden ominaisuuksia. Tässä työssä Millogin henkilöstön ammattitaidolla on suuri merkitys, ja yhtiö pyrkii tukemaan henkilöstön osaamisen kartuttamista myös jatkossa. Millogin keskimääräinen henkilöstövahvuus oli noin 660 henkilöä. Millogin tuottamiin elinjakson tukipalveluihin kuuluu laaja-alaisia asiantuntijapalveluita kuten huollot ja korjaukset, tekninen tuki sekä järjestelmien konfiguraatiohallinta. Kunnossapitopalvelut koskevat asejärjestelmiä, panssarivaunuja, elektroniikkajärjestelmiä, ajoneuvoja ja suojelumateriaaleja. Erityinen Millogin vahvuusalue on optroniikka, eli vaativaa optiikkaa sisältävien laitteiden valmistus, kunnossapito ja huolto. Kuva: Stein Henningsen Nammo on vahva toimija kansainvälisillä markkinoilla: sen myynnistä suuntautuu vientiin yli kaksi kolmasosaa. Pohjoismaiset kotimarkkinat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kattavat alle kolmasosan. Vuonna 2010 Nammo saavutti historiansa parhaan tuloksen ja sen liikevaihto oli noin 400 miljoonaa euroa. Nammon vahvuutena korostuu toimiminen usealla tuotesegmentillä ja laajasti eri maantieteellisillä markkinoilla. Suurin yksittäinen myyntialue Nammolle on Yhdysvallat ja Kanada. Nammon toimialojen ja markkinoiden sisäiset vaihtelut kompensoivat toisiaan ja tasoittavat suhdannevaihteluita. Myös liiketoiminnan painopisteet voivat vaihdella vuodesta toiseen konsernin sisällä. Nammon pääasiallisia tuotealueita ovat: pienikaliiperiset ampumatarvikkeet, keski- ja suurikaliiperi set tuotteet, olaltalaukaistavat asejärjestelmät sekä ohjus- ja rakettimoottorit, joiden tuotteiden lisäksi Nammo suorittaa ohjusten ja ampumatarvikkeiden demilitarisointia. Puolustusteollisuuden tiukassa kilpailussa Nammo hakee kasvua pohjoismaisesta palveluliiketoiminnasta tarjoamalla lisääntyvässä määrin tuotteisiinsa liittyviä elinjakson tukipalveluita. Demilitarisointitoiminnassaan Nammo pyrkii hakemaan laajempaa jalansijaa, ja jo nyt sillä on merkittävä asema muun muassa rypäleaseisiin liittyvissä hävittämisprosesseissa. Oman laajan tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi Nammolla on hyviä kokemuksia osallistumisesta kansainvälisiin kehityshankkeisiin jo alkumetreistä lähtien. Kehitystoiminta jatkuu tulevaisuudessakin tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. 18 Patria 2010 2010 Patria 19
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä merkitys yhtiön toimialalle kotimaassa tai kansainvälisesti. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kymmenen muuta jäsentä. Tilikaudella neuvottelukuntaan kuului yhteensä 11 jäsentä. Neuvottelukunta on kokoontunut pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2010 emoyhtiön neuvottelukunnalla oli neljä kokousta. Neuvottelukunnan jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin keskimäärin 82 %:sesti. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely Hallitus on nimittänyt sitä avustamaan nimitysja palkitsemisvaliokunnan sekä tarkastusvaliokunnan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä, ja se valmistelee konsernin ja sen johdon palkkausrakenteita sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä samoin kuin hyväksyy tärkeimmät johtajanimitykset. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu niin ikään kolme jäsentä, ja se seuraa sekä valvoo muun ohessa konsernin sisäisen valvonnan toteutumista, riskienhallintaa sekä taloudellista raportointia ja tilinpäätöksen laadintaa. Muilta osin hallituksen keskuudessa ei ole sovittu erityisestä työnjaosta. Sovellettavat säännökset Patria-konsernin hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia ja muuta konsernin toimintaan vaikuttavaa lainsäädäntöä. Lisäksi noudatetaan muita valtioenemmistöisiin yhtiöihin soveltuvia hyvää hallinnointitapaa koskevia ohjeita ja suosituksia. Patrian osakkeenomistajat eli Suomen valtio ja European Aeronautic Defence and Space Company EADS N.V. ovat tehneet lisäksi osakassopimuksen, joka sisältää eräitä konsernin hallintoon vaikuttavia määräyksiä. Konsernin rakenne ja hallintajärjestelmä Patrian organisaatio jakaantuu toiminnallisesti liiketoimintoihin. Jako liiketoimintoihin ei vastaa täysin konsernin juridista rakennetta. Patria-konsernin juridisen pääosan muodostaa emoyhtiö Patria Holding Oyj ja sen omistamat tytäryhtiöt. Konsernin nykyinen emoyhtiö Patria Holding Oyj merkittiin kaupparekisteriin 11.5.2010. Tätä ennen konsernin emoyhtiö oli Patria Oyj, josta konsernin rakenteessa tapahtuneen järjestelyn jälkeen tuli Patria Holding Oyj:n tytäryhtiö. Kokonaan omistettujen tytäryhtiöiden lisäksi Patria-konserni omistaa Millog Oy:stä 55 prosenttia. Konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Patria Holding Oyj:n lakisääteiset toimielimet eli yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtokunta. Liiketoiminnoilla on tämän lisäksi omat johtoryhmänsä. Muiden kokonaan omistettujen konserniyhtiöiden kuin emoyhtiön lakisääteiset hallitukset hoitavat ainoastaan lainsäädännöstä johtuvat vähimmäistehtävät. Patria Holding Oyj:n neuvottelukunta on yhtiön hallitukselle neuvoa antava toimielin, jolla ei ole lakisääteisiä tehtäviä. Neuvottelukunta Yhtiöjärjestyksen mukaan Patria Holding Oyj:ssä on yhtiökokouksen asettama neuvottelukunta. Patria Holding Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen tulee kuulla neuvottelukuntaa asioissa, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista, tai joilla muutoin on suuri Patria Holding Oyj:n hallitukseen kuuluu voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Tilikauden aikana hallitukseen on kuulunut kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä muut jäsenet ja päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan niin, että toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus kokoontuu normaalisti vähintään joka toinen kuukausi eli vuodessa noin kuudesta kahdeksaan kertaa. Vuonna 2010 emoyhtiön hallituksella oli kahdeksan kokousta. Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin keskimäärin 96 %:sesti. Hallituksen päätehtävät ja työnjako Hallitus vastaa Patria-konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti. Lakisääteisten tehtävien lisäksi hallituksen päätehtävänä on konsernin strategisista linjauksista päättäminen sekä konsernin eri liiketoimintojen valvonta ja ohjaaminen sen varmistamiseksi, että konserni toimii sen toimintaan vaikuttavia säädöksiä noudattaen ja liiketaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tuottaa lisäarvoa omistajilleen. Niin ikään hallitus päättää konsernin keskeisistä toimintaperiaatteista sekä hyväksyy vuosittain konsernin taloudelliset ja operatiiviset tavoitteet sekä tilinpäätöksen ja tarvittaessa osavuosikatsaukset. Hallitus myös päättää merkittävistä investoinneista ja vahvistaa konsernin eettiset arvot ja toimintatavat sekä seuraa niiden toteutumista. Lisäksi hallitus vahvistaa konsernin pääpiirteisen organisaatio- ja toimintarakenteen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan. Yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johto Patria Holding Oyj:n toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön ja Patria-konsernin liiketoimintaa sekä hallintoa osakeyhtiölain säännösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan apuna konsernin johtamisessa toimii konsernin johtokunta, joka kokoontuu kuukausittain. Tämän lisäksi konsernin johto kokoontuu myös muissa, johtamisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi katsotuissa kokoonpanoissa. Valvontajärjestelmä Osakeyhtiölain mukaisesti hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtajan on vuorostaan huolehdittava siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Konsernin johto vastaa siitä, että konsernin jokapäiväisessä toiminnassa noudatetaan soveltuvaa lainsäädäntöä ja yhtiön hallituksen päätöksiä ja että konsernin riskienhallinta on järjestetty asianmukaisella tavalla. Konsernin jakaantuminen liiketoimintoihin tehostaa ja selkeyttää johtamista sekä parantaa tehokkaan valvonnan järjestämistä. Konsernin taloudellista valvontaa varten on olemassa operatiivinen raportointijärjestelmä, jonka mukaisesti tuotetaan kuukausittain monipuolista tietoa konsernin taloudellisesta tilasta ja sen kehittymisestä. Investointeja koskeva päätöksentekojärjestys on konsernissa selkeästi määritelty. Yhtiön tilintarkastajat raportoivat tarkastushavainnoistaan asianomaisille liiketoiminnoille ja konsernin taloushallintoon sekä myös hallitukselle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa. Tilintarkastajat antavat myös yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen. 20 Patria 2010 2010 Patria 21
Riskienhallinta Patriassa riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattista prosessia, jonka avulla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin ja rahoitusriskeihin, joita voivat aiheuttaa ulkoiset tekijät ja tapahtumat sekä oma toiminta. Patrialla on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteiden ja yleisten menettelytapojen lisäksi tehtävät ja vastuut. Hallitus valvoo konsernin riskienhallintajärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta sekä toimivuutta ja toimitusjohtaja vastaa konsernin riskiehallintajärjestelmän toimivuudesta ja seurannasta. Konsernin liiketoimintojen ja tukitoimintojen osalta ensisijainen vastuu riskienhallinnasta on asianomaisten toimintojen johdolla. Konsernin riskienhallinnan prosessien kehittäminen ja niiden noudattamisen seuranta ja tukeminen ovat konsernin rahoitus- ja riskienhallintajohtajan vastuulla. Patriassa toimii riskienhallinnan ohjausryhmä, joka tukee konsernin johtoa riskienhallintaprosessin suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimenpiteiden analysointi ja niistä päättäminen ovat osa Patrian vuosittaista liiketoiminnan suunnittelua sekä kiinteä osa liiketoimintojen ja tukitoimintojen päivittäistä toimintaa. Patrian liiketoiminnan luonteesta seuraa, että yksittäiset myyntisopimukset voivat olla suuria suhteessa konsernin vuotuiseen liikevaihtoon. Ne voivat sisältää tuotekehitystä, vaatia laajasti alihankintaa ja yhteistyötä muiden osapuolten kanssa sekä johtaa usean vuoden aikana tapahtuviin toimituksiin. Lisäksi toimitussisältö ja yhteistyökumppanien kanssa toteutettavan teollisen yhteistyön muoto voivat olla monimutkaisia. Tällaisiin sopimuksiin ja hankkeisiin liittyvät riskit ja epävarmuudet ovat tyypillisesti moninaisia ja merkittäviä, mikä edellyttää huolellista arviointia ja hallintaa. Patrian liiketoiminnat ja tukitoiminnot raportoivat merkittävimmät riskinsä ja niiden hallintatoimenpiteet konsernijohdolle kaksi kertaa vuodessa. Uudet merkittävät riskit raportoidaan konsernijohdolle viipymättä sen jälkeen, kun ne ovat tunnistettu. Konsernin merkittävimmät riskit ja niiden hallintatoimenpiteet raportoidaan Patrian hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle. Vuonna 2010 Patriassa kehitettiin ja täsmennettiin riskienhallintaprosesseja sekä niihin liittyviä menettelytapoja ja vastuita. Patrian hallitus hyväksyi uuden riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan politiikan. Vuonna 2011 keskitytään riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien kehittämiseen. Patrialla on voimassa asianmukainen vakuutusturva, jonka määrittämisessä, järjestämisessä ja hallinnoinnissa Patriaa avustaa toimialallaan merkittävä vakuutusmeklariyhteisö. 22 Patria 2010 2010 Patria 23
Hallitus Neuvottelukunta Puheenjohtaja CHRISTER GRANSKOG s. 1947 Hallituksen jäsen 14.4.2010 lähtien Varapuheenjohtaja ANNELI TUOMINEN s. 1949 Entinen talousjohtaja Paloheimo-yhtiöt Hallituksen jäsen vuodesta 2004 Puheenjohtaja MIKAELA NYLANDER s. 1970 Kansanedustaja Neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2007 Varapuheenjohtaja REIJO LAITINEN s. 1950 Kansanedustaja Neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2008 Jäsenet JUHA HAKOLA s. 1967 Kansanedustaja Jäsen vuodesta 2008 MARKKU KORPELA s. 1951 Työnsuunnittelija, Patria Jäsen vuodesta 2009 KARI RUOKOLAHTI s. 1979 Komposiittiasentaja, Patria Jäsen vuodesta 2009 Jäsenet YVONNE EISELE s. 1971 CFO Integrated Systems EADS Hallituksen jäsen 14.4.2010 lähtien ARTO HONKANIEMI s. 1946 Finanssineuvos Valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto Hallituksen jäsen vuodesta 2009 JUSSI KARIMÄKI s. 1969 Laiteasentaja, Patria Jäsen vuodesta 2009 MARKKU KOLI s. 1953 Kenraaliluutnantti, Pääesikunnan päällikkö Jäsen vuodesta 2009 TUIJA NURMI s. 1958 Kansanedustaja Jäsen vuodesta 1999 EERO REIJONEN s. 1947 Kansanedustaja Jäsen vuodesta 2008 ARI VIIALA s. 1960 Kiinteistöpäällikkö, Patria Jäsen vuodesta 2009 EEVA-LIISA VIRKKUNEN s. 1946 Teollisuusneuvos Työ- ja elinkeinoministeriö Jäsen vuodesta 1997 ILKKA HOLLO s. 1944 Kenraaliluutnantti, (res.) Hallituksen jäsen vuodesta 2007 JUSSI ITÄVUORI s. 1955 Member of the Executive Committee, Executive Vice President, Human Resources EADS Hallituksen jäsen vuodesta 2003 24 Patria 2010 2010 Patria 25
Konsernin johto Johtokunta Hallinnon johtoryhmä Muu johto HEIKKI ALLONEN s. 1954 Toimitusjohtaja vuodesta 2008 MARKKU LAKOMAA s. 1948 Yrityssuunnittelujohtaja vuodesta 1974 PASI NIINIKOSKI s. 1961 Liiketoimintajohtaja, Systems Tekniikan tohtori vuodesta 2006 VILLE JAAKONSALO s. 1971 Hallintojohtaja Oikeustieteen kandidaatti, MBA vuodesta 1.5.2010 lähtien VELI-MATTI KOHTAMÄKI s. 1960 Asiakkuusjohtaja vuodesta 1986 JUKKA HOLKERI s. 1962 Markkinointijohtaja, toimitusjohtajan sijainen vuodesta 1988 VILLE JAAKONSALO s. 1971 Hallintojohtaja Oikeustieteen kandidaatti, MBA 1.5.2010 lähtien MARKKU LAKOMAA LASSI MATIKAINEN s. 1961 Liiketoimintajohtaja, Aviation vuodesta 2008 SEPPO SEPPÄLÄ SEPPO SEPPÄLÄ s. 1950 Liiketoimintajohtaja, Land Systems, Land Services vuodesta 2000 JUKKA HOLKERI LASSI MATIKAINEN OLLI HAPPONEN s. 1953 Lakiasiainjohtaja Varatuomari, ekonomi vuodesta 1997 JUHANI LEHMUSVIRTA s. 1956 Hankintajohtaja vuodesta 1982 TERHI NIEMINEN s. 1956 Henkilöstöjohtaja vuodesta 2000 KAI NURMIO s. 1955 Rahoitus- ja riskienhallintajohtaja Kauppatieteiden kandidaatti vuodesta 2005 AARNE NIEMINEN s. 1954 Toimitusjohtaja, Millog Oy vuodesta 1996 BIRGITTA SELONEN s. 1964 Viestintäjohtaja Liikuntatieteiden maisteri 1.10.2010 lähtien MARTTI WALLIN s. 1963 Toimitusjohtaja, Patria Aerostructures Oy vuodesta 1989 MARJUT PORKKA s. 1965 Group Controller Kauppatieteiden maisteri vuodesta 1997 VILLE JAAKONSALO HEIKKI ALLONEN PASI NIINIKOSKI SARI TORKKOLA s. 1968 Tietohallintojohtaja vuodesta 2004 26 Patria 2010 Toimitus ja taitto: Otavamedia Oy, Viestintätoimisto Sanakunta. Paino: Forssa Print. Kansi: Galerie Art Silk 300 g/m 2, sisäsivut: Galerie Art Silk 1702010 g/mpatria 2 27
Patria Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki Puhelinnumero Suomen toimipisteisiin 020 4691 Faksi: 020 469 2022 info@patria.fi www.patria.fi