LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013)
JOHDANTO Parsinavetassa on sellaisia rutiineja, joita tehdään päivittäin joka päivä ja vuodesta toiseen. Yksi tällainen on lantaritilöiden puhdistaminen, jota tehdään useamman kerran päivässä. Lantaritilöiden puhdistaminen on harjalla tehtynä fyysisesti raskas työvaihe, joka kuormittaa erityisesti ristiselkää, yläraajoja ja niska-hartiaseutua (Työterveyslaitos 2010, 129). Raskaiden rutiinitöiden keventyminen ja nopeutuminen parantaa työssä jaksamista, jolloin yllättävät tilanteet ja satunnaiset työhuiput eivät tule liian kuormittavaksi (Laitinen 2004). Vierailimme parsinavetassa, jossa lantaritilöiden puhdistaminen on koneellistettu ja ritilöiden puhdistamisen fyysistä kuormittavuutta on vähennetty. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Paula Kouhian tila sijaitsee Keuruulla, Keski-Suomessa. Tilalle on valmistunut uusi parsinavetta lietelantajärjestelmällä keväällä 2006. Navetassa on 48 parsipaikkaa lypsylehmille + nuorkarjalle ryhmäkarsinat. Yhdestä hiehojen ryhmäkarsinasta on suora pääsy ulos jaloittelutarhaan. Lypsylehmät on sijoitettu peräpäät vastakkain. Kesäisin lypsylehmät laiduntavat yötä päivää. - Keskituotos: 10 500 kg/lehmä/vuosi - Lypsy-yksiköt: 7 kpl DeLaval DelPro, irrottajat - Lypsyaika: aamulla noin 2 h/1 hlö, illalla noin 1,5 h/1 hlö - Keskipoikimakerta: 2,31 - Siemennyksiä/poikiminen: 1,8 - Poikimaväki keskimäärin: 429 pv - Poistettujen eläinikäistuotos, kg/lehmä: 19 763 - Ruokintarobotti: 8 krt/päivä sisäkaudella TAVOITTEET - Pitää lantakäytävän ritilät puhtaana ja vähentää eläinten likaantumista. - Parantaa navetan työolosuhteita sekä lehmille että hoitajalle. - Keventää raskasta fyysistä lantaritilöiden puhdistustyötä.
TOIMINTAPERIAATE Tilalla navetassa paikat ja käytävät halutaan pitää puhtaina. Siisteyteen kiinnitetään erityistä huomiota ja lypsylehmien takana olevat lantaritilät puhdistetaan 4 krt päivässä: aamulla ja illalla ennen lypsyä, päivätarkastuksen aikana sekä iltatarkastuksessa yhteydessä. Ensin parsista kolataan käsin likaiset kuivikkeet ja lanta ritilälle, jonka jälkeen ritilät puhdistetaan akkukäyttöisellä Duks -FR 60 E -harjakoneella. (Kuvio 1.) Harjakoneen tekniset tiedot ovat taulukossa 1. KUVIO 1. Lantaritilöiden puhdistus tehdään Duks -FR 60 E- harjakoneella. TAULUKKO 1. Duks -FR 60 E:n tekniset tiedot (Finnlacto Oy, n.d. muokattu) DUKS -FR 60 E: Korkeus: 100 cm Pituus: 140 cm Leveys: 68 cm Työleveys: 60 cm Moottori: Bosch 12 v, 1000 w sähkömoottori Paino: 80 kg
HAVAINNOT TOIMINNASTA Lantaritilät on puhdistettu koneellisesti vuodesta 2008 lähtien ja lähes 4 vuoden käyttökokemuksella harjakoneeseen ollaan tosi tyytyväisiä. Ritilöiden puhdistaminen on helppoa ja käy nopeasti. Aikaisemmin tilalla lantaritilöitä on harjattu perinteisellä harjalla ja kokeiltu on myös haravaa. Koneella tehtävä puhdistus on ehdottomasti nopein tapa ja puhdistusjälki on hyvä. Hartioihin ja käsiin kohdistuva rasitus on vähentynyt merkittävästi. Parsirivistön pituus on noin 34 metriä ja lantaritilän leveys 0,90 m. Takakäytävän leveys on 1,4 m. Kahdesta lantaritilästä tulee puhdistettavaa pinta-alaa yhteensä reilut 60 m 2 /kerta. Tilalla parsipaikat ja ritilät puhdistetaan 4 kertaa päivässä eli päivittäin 240 m 2. (Kuvio 2.) KUVIO 2. Parsirivistön pituus on noin 34 m ja lantaritilän leveys 0,90 m. Molempien lantaritilärivistöjen pinta-ala on yhteensä reilut 60 m 2. Tilalla ritilät puhdistetaan 4 krt/päivä eli puhdistettavaa pinta-alaa on yli 240 m 2. Ohjauskahva voidaan kääntää molemmille puolille vinoon, jolloin lantakäytävät voidaan ajaa joko vasemmalta tai oikealta puolelta harjakonetta. Samalla voi kävellä pitävällä takakäytävällä, ei liukkaan lantaritilän päällä. Kääntämällä ohjauskahva vinoon ollaan suojassa myös mahdolliselta lehmän potkaisulta, kun voidaan kävellä käytävän puolella.
Kahvan kääntämisellä eri puolille harjakonetta voidaan vaihtaa ajosuuntaa ja puhdistaa ritilät vastakkaisesta suunnasta tavallaan ristikkäin, jolloin puhdistusharjat ottavat hieman eri kohtiin, kuin jos puhdistaisi ritilöitä aina samansuuntaisesti. Lehmät ovat peräpäät vastakkain ja takakäytävän leveys 1,4 m, jolloin ritilöiden puhdistamisessa voi kävellä suoraan eteenpäin ja käytävän päässä vaihtaa toiselle käytävälle. Harjakoneella ei tarvitse erikseen peruttaa tai siirtyä pitempää matkaa toisen parsirivistön lantaritilälle vaan kulkea ympyrää. Tämä helpottaa työtä ja vähentää puhdistukseen käytettyä työaikaa. Harjakoneen kanssa ei ole ongelmia, eikä paljon huoltoja. Seuraaviin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota ja huoltaa tarvittaessa: Koneessa puhdistusharjat ovat kuluvia osia. Puhdistusharja koostuu 19 kpl harjakiekoista. Tilalla harjat on vaihdettu noin 1 1 ½ vuoden välein ja kokemusten mukaan vaihtaminen on helppoa. Harjakiekkojen hinta on noin 150. Koneessa on vetohihna, joka kestää noin vuoden. Hihnan vaihto on helppo tehdä tilalla itse. Myös akku kaipaa normaalin huollon säännöllisesti. Tilalla koneessa on nyt huoltovapaa geeliakku, joka on tuntunut pitkäikäiseltä ja hyvältä valinnalta. Jos lantaritilässä on leveät palkit riittää harjakiekkojen määräksi 19 kpl, jolloin harjat ovat harvemmassa ja painuvat vähän syvemmälle. Kapeilla palkeilla taas 20 kpl on parempi. Toisinaan lehmät saavat heitettyä säilörehua ruokintapöydältä lantaritilälle asti, mikä aiheuttaa koneella puhdistamisessa jonkin verran haittaa. Jotta ritilät puhdistuisivat ja rehu tippuisi lantakouruun, joutuu konetta ajamaan useamman kerran sillä kohtaa edes takaisin. Hiehojen kuivemman ja kiinteämmän lannan ei ole havaittu aiheuttavan mitään ongelmia eikä haittaa harjakoneella puhdistamista. Harjalaitteen edessä oleva teräsrumpu painaa lannan ritilän läpi ja harjat puhdistavat ritilät. Ritilän puhdistuskonetta on helppo siirtää takaosassa olevien pyörien avulla. Siirtämistä helpottaa, jos kone on käynnissä ja puhdistusharja pyörii, jolloin kone vetää itseään eteenpäin. Harjan pyöriminen ei aiheuta siirtomatkalle roiskeita.
LANTARITILÖIDEN PUHDISTUKSEN KOKONAISTYÖAIKA Tilalla kellotettiin puhdistamiseen kuluva työaika harjakoneella. Työaika alkoi, kun kone käynnistettiin latauspaikalta ja ajettiin lantaritilärivin päähän sekä loppui kun lantaritilät oli puhdistettu. Latauspaikan eli aloitus/lopetuspaikan etäisyys on noin 4 metriä. Lantaritilät puhdistettiin harjakoneella 2 kertaa lehmien takaa ja yhden kerran ritilän ulkoreunasta. Yhteensä ritilät kierrettiin kolme kertaa ympäri eli matkaksi tuli hieman yli 212 m. Kokonaistyöajaksi tuli vähän reilut 3 minuuttia/48 parsipaikkaa. (Taulukko 2.) TAULUKKO 2. Kokonaistyöaika harjakoneella Puhdistustyö Siirtomatka (latauspaikkalantaritilän pää - latauspaikka) 2 min 57 s yht. 8 s Kokonaistyöaika 3 min 5 s POHDINTA Tilalla parsinavetan puhtaana pitämiseen on haluttu panostaa ja se selvästi näkyy navetassa. Lehmärivistöjen takana oleva lantakäytävä ja makuuparsissa olevat parsimatot olivat puhtaat. Erityisesti lantaritilöiden päivittäinen puhdistaminen useamman kerran päivässä on jo fyysisesti raskas työvaihe. Lähes 50 lypsylehmän parsinavetassa lantaritilöiden pinta-ala on puolet enemmän kuin keskikokoisessa 25 lehmän parsinavetassa. Tilalla lantaritilän leveys on 0,90 m, mikä lisää puhtaana pidettävää pinta-alaa, kuin jos leveys olisi 0,60 m tai 0,70 m. Harjakoneen käyttämisellä on selvä työajan säästö ja navetan puhdistaminen on työajan kannalta nopea. Puhdistukseen kuluu noin 3 minuuttia/kerta eli reilut 12 minuuttia/päivä. Jos ritilät puhdistettaisiin perinteisellä harjalla hangaten, karkean arvion mukaan aikaa kuluisi tuo 12 minuuttia/kerta ja 4 puhdistuskertaa tekisi yhteensä lähes 50 min/päivä. Harjakoneella työajan säästö on päivässä reilut 30 min, viikossa yli 4 tuntia ja vuodessa lähes 26 työpäivää (á 8 h). Lisäksi vähenee hartia-niskaseudun rasitus sekä fyysinen kuormittuvuus.
LÄHTEET Finnlacto Oy. n.d. Duks -FR 60 B ja E. Viitattu 14.11.2011. http://www.finnlacto.fi/index.php?p=120&pg=58 Laitinen. K. 2004. Parsinavetta paremmaksi. Maito ja Me -lehti, Navetan rakentaminen 2/2004. Viitattu 14.11.2011. http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/rakentaminen04/parempiparsi.htm Työterveyslaitos. 2010. Maatalouden ergonomiaratkaisut. Viitattu 14.11.2011. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/ergonomiaratkaisuja/documents/maatalouden_ergonomiaratkais ut.pdf