Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Jäsentiedote 2/2010 30.9.2010 Kuva Suoviestihiihto Juha Hankkila/Ylä-Kainuu lehti
Puheenjohtajan tervehdys Olemme jo selvinneet kauniin ja lämpimän kesän huumasta. Kesä oli varmasti vähintäänkin yhtä kaunis ja lämmin kuin silloin ennen. Sanotaan, että vanhenemisen myötä lapsuuden muistot voimistuvat. Näin kun jalat eivät enää kanna kaikkiin paikkoihin, viivähtävät muistot menneessä ajassa sitäkin tarkemmin ja kauemmin. Silloin kun elämään liittyvät kiireet veivät aikaamme, ehdimmekö pysähtyä ajattelemaan ja tarkkailemaan ympäristöämme mitä siinä tapahtui? Nyt meillä on aikaa, mutta pystymmekö havainnoimaan, kuulemaan tai näkemään vieläkään. Askel on lyhyempi ja jalkoja särkee. Keho ei taivu entisellä nopeudella. Silmät hämärtää ja silmälasit ovat joko sopimattomat tai pesun tarpeessa. Korva ei enää kuule tarkasti ja kuulolaitekin reistailee. Emme ole enää niin ylväitä kuin olimme voimiemme päivinä. Osaammeko me vanheta oikein? Voimmeko hyväksyä kehossamme tapahtuvat muutokset? Ymmärtävätkö perhepiiri, sukulaiset ja tuttavat, että eläminen on jättänyt jälkensä? He eivät voi vaatia meiltä kaikkea. Huomataanko meidän auttamisen tarve ympärillämme? Pelottaako yksinäisyys? Miksi perheenjäsenet tai ystävät käyvät niin harvoin? Kaikilla tuntuu olevan kiire. Etenemme kohti tummuvia iltoja. Voimme kuitenkin luoda valoa ja lämpöä sekä uutta uskoa toisiimme. Ollaan huomaavaisia ja kuljetaan ystävinä rinnakkain huomioimalla toinen toisemme. Tulevan toimikauden tapahtumat ja yhdessä olo vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Kiannon sanoin: Kuulkaa korpeimme kuiskintaa Oikein hyvää ja valovoimaista syksyä Teille kaikille! Ystävyydellä, Heikki Kuunnellaan toistemme kuulumisia
Kekrijuhla ja syyskokous ke 27.10.2010 klo 18.00 Yhdistyksen Kekrijuhlaa vietämme Idänpään Torpalla keskiviikkona 27.10. klo 18.00 alkavalla syyskokouksella. Kokouksen ja tervetulotoivotuksen jälkeen nautimme kainuulaiseen makuun sopivan päivällisen. Todennäköisesti saamme kuulla murreohjelmaa, Kanervakuoron esittämiä lauluja, hanurimusiikkia sekä laulamme yhdessä tuttuja lauluja. Seurusteluun ja mukavan yhdessä olon lomassa myymme arpoja ja arvomme voittoja, joten pienet tavarat ovat tervetulleita. Torpalla on vuosi sitten uusittu lattia, jolla kelpaa myös tanssia. Hanurin näppäimille on jälleen lupautunut taituri Timo Roos. Juhlatalon osoite on Torpantie 16, pihapiirissä suuri parkkipaikka autoille. Osallistumismaksu 15 euroa henkilöltä. Voit tuoda ystävän mukana. Ilmoittaudu tarjoilun järjestämistä varten Pirjolle ma 18.10. mennessä p. 040 5392499 Joulumyyjäiset kekrijuhlan yhteydessä Idänpään Torpalla. Tuothan myyntipöydälle tuotteitasi myytäväksi. Leivonnaiset, kuivakakut, piirakat, laatikot ym. ovat aikaisemmin käyneet hyvin kaupaksi. Perinteisiä joulumyyjäisiä torilla ei järjestetä. Alkuvuoden 2011 tapahtumia Perinteinen kirkkopyhä 13.2.2011 Rengon kirkossa Kainuulaisten kirkkopyhää vietämme sunnuntaina 13.2.2011 klo 10. Teatteri Tätini on toista maata 17.3. Hämeenlinnan teatterin esittämään näytelmään tulee lippuja myyntiin. Kainuulaisille varattuja lippuja voi tiedustella ensi vuoden puolella Irma Kainulaiselta. Kevätvuosikokous Hämeenlinnan maakunta-arkistossa huhtikuussa Ajankohdasta tarkemmin jäsentiedotteessa 1/2011.
Kesätapaaminen Kainuussa Heinäkuussa tapaamme Kuhmossa teemana Kamarimusiikkijuhlat. Kamarimusiikkiohjelma ilmestyy helmi-maaliskuussa 2011, joten myös tästä tapahtumasta ilmoitamme myöhemmin. Yhteyshenkilönä Irma Kainulainen. Ilmajoen musiikkijuhlat Taipaleenjoki 9.- 19.6.2011 Oopperan on säveltänyt Ilkka Kuusisto ja libreton sanoittanut Panu Rajala. Ohjaus Tuomas Parkkisen, esiintyjinä mm. Jyrki Anttila, Juha Kotilainen ja Helena Juntunen. Saarenmaan Oopperapäivät 19.- 22.7.2011 Taideyhdistys on varannut lippuja Saarenmaan oopperajuhlille 19.-22.7. 2011. Ohjelmassa on (Turkin) Ankaran Valtionoopperan esittämä Ryöstö Seraljista oopperanäytös ja gaalakonsertti. Matkan hinta ja ilmoittautumiset myöhemmin. Kainuulaisille paikkoja. Kainuulaiset Tukholman matkalla 17-19.9.2010 Tämänvuotisessa toimintasuunnitelmassamme olimme ottaneet matkakohteeksemme Tukholman kaupungin ja siihen tutustumisen. Useimmilla meistä on ollut jonkinlaista kontaktia Tukholman kaupunkiin, joko kauttakulkumatkan yhteydessä tai laivaristeilyn myötä, mutta opastettua tutustumista lienee ollut vähemmän. Matkamme Hämeenlinnasta alkoi sateisen sään vallitessa. Helsinkiin tultaessa oli sadetta melkein jatkuvasti. Laivaan päästyämme totesimme hyttimme olevan laivan 5 kannella ja veden pinnan yläpuolella. Näin saatoimme seurata merellisiä näkymiä ikkunasta. Aavalla merellä kävi melkoinen tuuli, joten liikkuminen käytävillä ja laivan tiloissa tuntui ajoittain jopa hankalalta laivan keinumisen vuoksi. Tukholmassa meitä oli vastassa matkaoppaamme Mikko Nummi. Hänen opastuksellaan lähdettiin tutustumaan Tukholman kaupunkiin ja sen
nähtävyyksiin. Historiankirjojen mukaan Tukholma mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1252. Sen perustajana pidetään Birger Jaarlia. Vuodesta 1436 Tukholma on ollut Ruotsin pääkaupunki. Hallituskaupungiksi se on määrätty v. 1634. Tätä nykyä Tukholmassa on asukkaita yli 800.000. Kiertoajelun aikana saimme nähdä monia paikkoja kauniista kaupungista ja kuulla oppaamme asiantuntevaa selostusta eri kohteista ja niiden historiasta. Kuninkaanlinnan luona meille esiteltiin siinä lähellä olevia rakennuksia. Tuomiokirkko, joka on peräisin 1200- luvulta, tuli tutuksi tämän kesän kuninkaallisten häiden kirkkona. Suomalaisen seurakunnan kirkko on suurempien rakennusten välissä. Sen pihapiirissä oli pieni rautainen, poikaa kuvaava patsas, oliko sen nimi rautapoika. Sen pään silittelyn kerrottiin tuottavan onnea. Kohokohtana oli käynti kuninkaanlinnan varuskamarissa, jonka näyttelyt esittelevät Ruotsin kuninkaallista historiaa viiden vuosisadan ajalta. Esillä oli kuninkaallisia vaatteita ja esineistöä, jotka ovat kuuluneet kuninkaille ja heidän perheilleen aina Kustaa Vaasasta nykyiseen kuninkaaseen Kaarle XVI Kustaaseen asti. Kellarikerroksessa oli kuninkaallisten ajoneuvojen osasto, jossa oli nähtävillä upeita ajoneuvoja, mm. nelipyöräisiä vankkureita, joita vetämässä on ollut 4-6 hevosen valjakot. Iltapäivälle oli varattu omaa aikaa omaehtoiseen kaupunkiin tutustumiseen ja ostosten tekoon. Hetikohta alkanut voimakas sade teki kuitenkin omat rajoituksensa ulkona liikkumiselle. Näin oli kierroksemme Tukholmassa päättynyt ja päästiin paluumatkalle. Matkamme järjestelyt oli hoitanut ansiokkaasti Matka-Vekka ja kaikki toimi niin kuin pitikin. Kuljettajana meillä oli Veli- Pekka Kulmala. Hänen kyydissään saimme tehdä matkan turvallisesti. Eero Haverinen Kuninkaalliset vaunut 1760-luvulta Nykyinen prinssi ajelee tällaisella ajopelillä
Tunnelmia Sotkamosta: Kesäteatteri Lampaansyöjät Oli heinäkuun 4. Päivä, kun me Hämeenlinnan Kainuulaiset kokoonnuimme Sotkamon Naapurivaaran kesäteatterin portille. Sää helli meitä aurinkoisena ja helteisenä. Ryhmän mieliala oli iloisen odottava. Teatterin katsomosta avautui upea kainuulainen maisema. Vuokatin vaarat sekä siniset Riihijärven ja Sapson ulapat loivat hienot kehykset teatterin tapahtumille. Veikko Huovisen romaaniin pohjautuva näytelmä Lampaansyöjät vei meidät mukaansa. Näytelmä on riemukas kuvaus siitä, millaisia ovat miesten puheet ja toiminnot, kun he ovat irrallaan muusta maailmasta. Kaksi supi-suomalaista miestä Sepe ja Valtteri retkeilevät Pohjolassa mukanaan puukot ja kiikarikivääri. Lampaan syönti, pikku hutikka ja mehevät tarinat ovat keskeistä tapahtumissa. Kaverusten välinen ystävyys, huumori ja elämän filosofointi syventävät henkilökuvaa. Huristeltuaan ympäri Kainuuta ja Lappia elokuisessa maisemassa sekä piipahdettuaan vielä Ruotsin ja Norjankin puolella he palaavat kotikonnuille. Ilman suurempia juhlallisuuksia miehet heittävät hyvästit veljellisesti kättä heilauttaen. Näytelmän pääosien esittäjät Kari Kajaus Sepenä ja Hannu Väyrynen Valtterina onnistuvat erinomaisesti. Ohjaajana Sanna Heikkinen oli luonut meille hienon esityksen. Parituntisen teatterielämyksen jälkeen ajelimme Vuokatin Urheiluopistolle. Siellä nautimme mainion urheiluihmisten runsaan lounaan. Keskustelimme vilkkaasti näytelmän herättämistä mielialoista. Miellyttävän yhdessäolon jälkeen lähdimme kukin tahoillemme kesäistä sunnuntaipäivää jatkamaan. Retki oli tosi mukava. Olisin toivonut runsaampaa osanottoa. Pasi Pieskä
Täältä olen kotoisin/mielikuvia Kainuusta Kuhmon vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Mustassa kentässä on kolme kultaista kuusta asetettuna 2+1. Minun Kuhmoni Vartuin Kuhmossa, Vieksin Kellojärven rannalla maalaistalossa kahden isosiskon ja kahden isoveljen huomassa. Kaksi pikkusiskoani syntyi vielä minun jälkeeni, kun sodat olivat jo päättyneet. Leikkikavereita riitti omasta takaa. Heti pienestä pitäen piti tarttua työn tukkaan. Oli turvallista kasvaa isossa porukassa. Aina oli joku kotona. Metsän ja järven antimia oli usein ruokapöydässä. Isän mukana olin kesäisin laskemassa siika- ja muikkuverkkoja Kellojärven syvänteisiin. Syksyllä riippui milloin jänis, milloin teeri, metso tai sorsa aitan seinällä. Äiti hoiti karjaa; oli lampaita, lehmiä, sikoja ja kanoja. Opin arvostamaan ja valmistamaan aitoa luomuruokaa. Kuhmoon oli perustettu kunnallinen keskikoulu jo 50-luvulla. Koska matkaa kouluun oli 30 kilometriä, jouduin asumaan asuntolassa samassa huoneessa viiden muun tytön kanssa. Linja-autot eivät vielä silloin Vieksille kulkeneet. Kajaanissa suoritin kauppaopiston ja heti sen jälkeen menin naimisiin ja sain kaksi poikalasta. Perheen kanssa muutimme Hämeenlinnaan työn perässä ja teki mieli katsoa ja kokea, millaista on muualla isommissa kaupungeissa. Muutamassa vuodessa tänne kuitenkin kotiuduttiin. Pisimmän työputken tein omassa Vaunuset -liikkeessä. Aktiiviaikana vietimme kaikki lomat perheen kanssa Kuhmossa vanhempien ja sisarusten perheitä tavaten. Saimme 90-luvulla valmiiksi kesämökin, Herrankukkaron Kellojärven rannalle. Sinne ajoimme aina kesälomille ja keväthangille hiihtelemään. Nyt vapaana töistä ollessani vietän siellä lapsuuden maisemissa kesät kalastellen, marjastaen, soudellen ja muuten vain meloskellen. Tunnen juureni olevan syvällä kainuulaisessa peltomullassa, savessa, kivikoissa ja kallioissa. Kainuulaisten seurassa on kotoista olla. Kyllikki Räsänen
Kanervakuoro Kanervakuoro jatkaa tuttuun tapaan harjoituksia Poltinahon Seurakuntakeskuksessa Sulo Kurkisen johdolla kolme kertaa kuussa torstaisin klo 15.00 17.00. Uudet kuorolaiset ovat sydämellisesti tervetulleita. Ilmoittaudu Sulolle puh. 040 5924170. Runo- ja kirjallisuuspiiri Entinen runopiiri ja porinatuokio on yhdistetty runo- ja kirjallisuuspiiriksi. Se kokoontuu kuukauden viimeisenä torstaina samassa tilassa kuin Kanervakuoro, eli Poltinahon Seurakuntakeskuksessa. Kokoontumispäivät syyskaudella 28.10. ja 25.11. klo 15.00-17.00. Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita. Tehdään tästä piiristä yhdessä viihtyisä ja omannäköinen. Vastuuhenkilönä toimii Martta Salminen. Tämä on tuttu Kainuun vaakuna mustavalkoisena. Ilmoitamme yhdistyksen tapahtumista Kaupunkiuutisissa. Seuraa tätä vaakunaa ja ilmoituksia Kaupunkiuutisten seurapalstalta. Kotisivut www.hmlkainuulaiset.net Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet Jos puhelinnumerosi tai osoitteesi on muuttunut, ole ystävällinen ja ilmoita muutoksesta sihteerille tai Sinikka Keinolle Hämeen Heimoliittoon (03) 6371788, sp. sinikka.keino@hameenheimoliitto.fi. Mikäli lankapuhelimesi ei ole enää käytössä, ole hyvä ja ilmoita kännykkänumerosi. Jäsenrekisterissä on vielä vanhentuneita numeroita. Jos Sinulla on uusi sähköpostiosoite, niin lähetä se sihteerille. Näin voimme lähettää postia tarvittaessa.
Jäsenmaksu on 10 jäseneltä. Maksaa voi joko suoraan pankkiin, nettipankissa, Irma Kainulaiselle tai Heimoliiton toimistoon Sinikka Keinolle. Pankkiin maksaessasi käytä tilisiirrossa olevaa henkilökohtaista viitenumeroa. Mikäli jäsenmaksu vuodelle 2010 on maksamatta, niin maksathan lokakuun aikana. Hämeen Heimoliitto Yhdistys kuuluu jäsenenä Hämeen Heimoliittoon, jonka toimiston osoite on Hallituskatu 22, Hämeenlinna. Toimistossa on myytävänä kirjoja, julkaisuja, kortteja, keramiikkaa ym. Kannattaa tutustua. Hämeen Heimoliiton toiminnanjohtaja Sinikka Keino hoitaa Hämeenlinnan Seudun Kainuulaisten yhdistyksen kirjanpidon ja jäsenrekisterin. Sinikalle voi käydä maksamassa jäsenmaksut suoraan toimistoon. Yhteydet muihin yhdistyksiin Yhdistyksemme jäsenet voivat osallistua myös Hämeen Heimoliiton, Hämeenlinna Seuran, Hämeenlinnan Taideyhdistyksen ja Kanta-Hämeen lausujien järjestämiin tilaisuuksiin ja matkoihin. Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys www.hml-taideyhdistys.fi Hämeelinnan-lausujat Seuraa lehti-ilmoituksia. Hämeenlinnan Mieskuoro Seuraa lehti-ilmoituksia. Kesäilta Vuokkijärvellä
Johtokunta vuodelle 2010 Heikki Kilpeläinen puh.joht. p. 041 5076241 heikki.kilpelainen@aina.net Pirjo Nordenswan sihteeri Sulo Kurkinen, kunniapuheenjohtaja p. 040 5924170 Eero Haverinen, varapuheenjohtaja Irma Kainulainen, rahastonhoitaja Jäsenet: Enni Kilpeläinen p. 040 5321274 ennikilpelainen@hameenlinnalainen.com Erkki Leinonen p. 050 63539 erkki.leinonen@aina.net Irma Kainulainen p. 0500 728545 irma.kainulainen@gmail.com Pasi Pieskä p. 040 5150444 pasi.pieska@armas.fi Eero Haverinen p. 050 5681489 eero.haverinen@armas.fi Pirjo Nordenswan p. 040 5392499 pirjo.nordenswan@gmail.com Varajäsenet: Kyllikki Räsänen p. 0400 993599 kylli@aina.net Martta Salminen p. 050 3255590 pentti.salminen@aina.net Kuvia Ruotsin matkalta Johtokuntaa kokouksessa laivamatkalla Tukholmaan Liisa ja Pentti Helttunen Hyvinkäältä
Kaupunkikuvia Tukholmasta Suomalainen kirkko Tukholmassa Suomalaisen kirkon takana puistikossa oleva Rautapoika on Tukholman pienin julkinen patsas (Kuvanveistäjä Liss Eriksson (1919-2000). Slottsbackenilla vierailevat turistiryhmät käyvät tutustumassa Rautapoikaan, jonka pää on silityksistä kiiltävä.
Lähettäjä: Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset c/o Hämeen Heimoliitto ry Hallituskatu 22 13100 Hämeenlinna Hellekesän hedelmät