LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Liikenteen käytännön hoitamiseen liittyviä taustatietoja

MATO luonnoksen esittely

Väestökehitys ja ennuste vuosille 2014 ja 2019

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2014

Maankäytön toteuttamisohjelma

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2011

Värikoodit palvelukeskittymissä

Oulun varhaiskasvatuspalvelut 2014

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2013

Pohjoinen hyvinvointialue. - Rajakylän kuntalaisilta

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

Päivämäärä Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2012

ruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee

Sarja Pelit KenttäAika Joukkue 1 Joukkue 2 Tulos. Pelit KenttäAika Joukkue 1 Joukkue 2 Tulos

HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA

HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA. UINTIVUOROT syksy kevät 2018 (päivitetty )

JYLKYNKANGAS LIIKANEN KUIVASJÄRVI PÖLLÖNKANGAS KAIJONRANTA. Pyykösjärvi PUOLIVÄLIN- KANGAS KYNSI- LEHTO HINTTA INTIÖ VÄRTTÖ MYLLYOJA PELTOLA OULUNSUU

Uimakoulu ja kuljetukset ovat perheille maksuttomia. Yksityiset päiväkodit hoitavat ja maksavat itse kuljetukset.

HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU

II paketti. (Milj.euroa)

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2017

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2018

Yksityiset päiväkodit jotka uivat Oulun uimahallissa on listan lopussa. HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA. UINTIVUOROT syksy kevät 2020

Leikkipuistoverkosto. Oulun kaupungin leikkipuistojen kehittäminen

Kaikki sähköpostiosoitteet ovat muotoa Hyve palvelualue Alue-esimies Silja Virrankari p

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2016

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA. UINTIVUOROT syksy kevät 2017

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

Oulun yksityiskohtainen meritulvavaarakartta N ,55 m (osa A)

Oulun Nuorisoleiri Tervetuloa Ouluun! Oulun Nuorisoleiri

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkko. Esittelydiat Mika Penttilä

Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma

Sarja Pelit Kenttä Aika Joukkue 1 Joukkue 2 Tulos

Pohjoinen hyvinvointialue. - Tuiran kuntalaisilta

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS

Tiivistelmä I JOHDANTO Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus II TILASTOT Muuttojen määrät... 6

Kouluverkkoselvitys - peruskoulu- ja lukioverkon vaihtoehdot. Valtuustoinfo

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

kaavatunnus Diaarinro OUKA/5013/2013 Projektinro Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava on tullut voimaan 6.3.

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

Vastaava informaatikko Elina Kauppila, Oulun kaupunginkirjasto p

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA Leikkipuistoverkostoselvitys 838/ /2013

Lasten ja nuorten osallisuus alueellisissa osallisuusryhmissä Oulun malli

Oulun kaupungin kevyen liikenteen verkon kehittämissuunnitelma

Pohjoinen hyvinvointialue. - Ritaharjun kuntalaisilta

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulun kaupungin Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Jouni Pääkkölä p

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Oulun kaupungin katuverkon kohteet

Kirjastopalveluiden johtaja: Jouni Pääkkölä p

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS

Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki.

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Knuutilankangas Gnu1 - Hintta 6C Korvensuora Joukkue :30 14 Knuutilankankaan Gnu2 - Myllytullin Jäntevät jätkät, 6B 1--2

KUNTALAISILLE TÄRKEIMMÄT MAISEMAT JA PAIKAT

Leikkikenttien kunnossapidon ja saneerauksen toimenpideohjelma

Opo- hankkeen kehittämisryhmä

LEIKKIPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kouluverkkoselvitys. Alustavat vaihtoehdot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

OULUN YLEISKAAVA 2020

Oulun kaupungin ajankohtaiset infrahankkeet. Otsikko tähän kaupungininsinööri Jaakko Ylinampa. Päivämäärä. Esittelijän tiedot

Metsokangas II, päällystystä Ritaharju, päällystystä

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

Värikoodit palvelukeskittymissä

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS

TAMMIRINTEENPUISTO, SUUNNITELMASELOSTUS

Raija Ikonen Henkilöstöpäällikkö Sosiaali- ja terveystoimi

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA

OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNI- TELMAN 2. VAIHE

KOHDE 9 Oulu Ylikiiminki / Sopimuskausi: (2 vuotta 11 kuukautta+2 vuotta): ja optiokausi

KOHDE 8 Muhoksen suunta / Sopimuskausi (2 vuotta 11 kuukautta+2 vuotta): ja optiokausi

MILLAINEN ON SINUN SUISTOSI YHTEENVETO SUISTOKAUPUNKIVISION KYSELYSTÄ

LIITE 1. KONGINKANKAAN VÄESTÖTIETOJEN OSA-ALUEET numerosarja viittaa taulukon väestötietoihin Nykyinen leikkipaikka

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Oulun kaupungin katuverkon kohteet

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Aikataulu MERKKIEN SELITYKSET Aikataulun voimassaolosta poikkeava linjan ajokausi mainitaan linjan yhteydessä.

Vt4 Oulu-Kemi, Kempele - Kello moottoritien parantaminen Pennasentien alikulkukäytävä Teräsbetoninen laattakehäsilta

Suunnittelutapahtuma Tulevaisuuden Kaukovainio Keskiviikkona Avaus, Kaukovainion suuralueen yhteistyöryhmän pj.

Transkriptio:

1

TAITTO & KUVAT: Heidi Ollila 2007 2

LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma Oulun kaupunki Tekninen Keskus Heidi Ollila 2007 3

KANSIKUVA: Meri-Toppilan keskusleikkipuisto, Antellin leikkipuisto & Hartaanpuiston leikkipaikka 2006 4

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 7 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA 11 2.1 Leikkipuistohierarkia ja varustetaso 13 2.1.1 Korttelileikkipaikka 14 2.1.2 Kaupunginosaleikkipuisto 14 2.1.3 Keskusleikkipuisto 14 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN 17 3.1. Keskusta 19 3.2 Höyhtyä 22 3.3 Oulunsuu 26 3.4 Kaukovainio 29 3.5 Kaakkuri 32 3.6 Maikkula 34 3.7 Tuira 37 3.8 Puolivälinkangas 41 3.9 Koskela 43 3.10 Pateniemi 46 3.11 Kaijonharju 49 3.12 Myllyoja 53 3.13 Sanginsuu 57 3.14 Korvensuora 60 4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN 65 4.1 Leikkipuistojen suunnittelu 67 4.1.1 Lainsäädäntö ja standardit 68 4.1.2 Varusteiden valintaperiaatteita 68 4.1.3 Aitaustarve 69 4.1.4 Ilkivallan huomioiminen suunnittelussa 69 4.2 Kunnossapito ja hoito 70 4.2.1 Kunnossapidon seuranta 70 4.2.2 Talvikunnossapito 71 4.3 Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto 72 4.4 Erityisryhmien huomioiminen 73 5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU 76 5.1 Tulevat asuntoalueet 77 5.2 Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla 79 5.3 Poistettavat leikkipuistot 80 5.4 Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset 81 5

6 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Johdanto Kuvat: Pyykösenpuiston leikkipaikka & Hollihaan puiston leikkipaikka

1 JOHDANTO Leikkipuistot ovat merkittävä osa viihtyisää asuinaluetta. Lapsen näkökulmasta katsottuna leikki on lapsen työtä tapa kasvaa ja kehittyä. Lähiympäristöllä on tärkeä vuorovaikutussuhde lapsen kehityksessä ja leikkipuistot ovat osa lapsuuden maisemaa kaupunkilaisille. Toimiva, turvallinen ja tasapuolisesti kaikkia asukkaita palveleva leikkipuistoverkosto on oleellinen osa kehittyvää kaupunkia. Leikkipuistot ja viheralueet koetaan tärkeinä asuinviihtyisyyden luojina ja parantajina. Oulun kaupungin Teknisen keskuksen laatiman leikkipuistojen kehittämissuunnitelman on työstänyt suunnitteluhortonomi Heidi Ollila. Työtä ovat ohjanneet maisema-arkkitehti Liisa Kääriä-Fischer, kaupunginpuutarhuri Taina Penttilä sekä suunnitteluhortonomi Merja Kaikkonen. Raportissa esitetään leikkipuistojen varustetaso ja hierarkia sekä kunnostus- ja uusinvestointien tavoitteellinen toteutusaikataulu. Kunnostus- ja uusinvestointikohteet on määritelty vuoteen 2022 asti. Kunnostus- ja rakentamisaikataulun laatimiseksi leikkipuistojen nykytila selvitettiin maastoinventointien ja olemassa olevan rekisteritiedon avulla sekä haastattelemalla ylläpitäjiä. Uusinvestointikohteiden osalta toteutusaikataulun taustamateriaalina käytettiin maankäytön toteuttamisohjelmaa 2006 2010. Kehittämissuunnitelmassa leikkipuistot on jaoteltu keskus- ja kaupunginosaleikkipuistoihin sekä korttelileikkipaikkoihin. Oulun kaupungin käyttämässä Xcity tietokannassa puistot on esitetty nykytason sekä tulevaisuuden tavoitetason mukaisesti. Tietokantaan on lisätty myös rakennettavat uudet leikkipuistot. 7

8 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Leikkipuistohierarkia ja varustetaso Korttelileikkipaikka Kaupunginosaleikkipuisto - Keskusleikkipuisto Kuvat: Salmelanpuiston leikkipaikka, Kastellinkentän leikkipuisto ja Meri-Toppilan keskusleikkipuisto

2 LEIKKIPUISTO VERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA 9

LEIKK 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Kuvat: Lassinpuiston leikkipaikka, Haukkapuiston leikkipaikka ja Tuiran puiston leikkipuisto 10

2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Leikkipuistoverkoston perusrunko muotoutuu yleiskaavatasolla, jossa tehdään aluevaraukset eri toiminnoille. Asemakaavatasolla tehdyt ratkaisut puolestaan toimivat perustana leikkipuistojen yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Kaupunkiympäristön ja asuinalueen tulee tarjota virikkeitä tasapuolisesti kaikille käyttäjilleen. Leikkipuistoverkoston tavoitteena on turvata riittävät leikki- ja virkistysalueet kohtuullisen etäisyyden päässä asunnoista sekä turvalliset liikenneyhteydet niihin. 1 Leikkipuistoverkostoa kehitetään asuntoalueiden alakeskusluokituksen palvelutasoon perustuen. 1 Alakeskusluokituksen mukaiset leikkipaikat Oulun kaupunkiseutu alakeskusten kehittäminen VTT 2000 Lähikeskus väestöpohja yli 3000 asukasta. Leikkipuisto vähintään 500 metrin päässä asunnosta Paikalliskeskus väestöpohja yli 5000 asukasta. Lähikeskustason mukaisten leikkipuistojen lisäksi kaupunginosatason leikkipuisto Aluekeskus väestöpohja n. 10 000 asukasta. Lähi- ja paikalliskeskustasoisten leikkipuistojen lisäksi keskusleikkipuisto. Pääkeskus väestöpohja koko kaupunki. Keskusleikkipuisto, liikenneleikkipuisto sekä mahdolliset muut teemapuistot. Taulukko 1. Alakeskusluokituksen mukaiset mitoitusperusteet 1 Leikkipuistoverkoston taustalla ovat myös väestötiedot, joiden avulla voidaan tarkastella käyttäjien määrää kaupunginosittain ja suuralueittain. Kehittämissuunnitelman väestötietotarkastelussa leikki-ikäiset rajattiin 0-12 vuotiaisiin lapsiin. Perusteena rajaukselle käytettiin elinpiiritutkimuksen tuloksia, jonka mukaan 2-6- vuotiaiden leikki rajautuu kaupunkiympäristössä 50-150 metriin kotiovesta. 2 7-9- vuotiaat pysyttelevät 300-400 metrin päässä kotiovesta leikkiessään. Tämän vuoksi lähiympäristön laatu on merkittävä lapsen kehityksessä. 10-vuotiaan lapsen leikki 11

suuntautuu ulos kotipihalta ja he hakeutuvat lähikentille ja leikkipuistoihin. 2 Kehittämissuunnitelmassa käytetyt väestötiedot perustuvat vuoden 1.1.2006 tilastoihin, joiden mukaan Oulun asukasmäärä oli 128 962. Koko asukasmäärästä 0-6-vuotiaita oli 10 906 ja 7-12-vuotiaita 8436. 3 Yhteensä leikki-ikäisiä koko Oulun kaupungissa oli vuoden 2006 alussa 19 342. Oulun kaupungissa on tällä hetkellä 103 eri tasoista leikkipuistoa. Tuhatta asukasta kohden leikkipuistoja on noin 0,8 kpl ja tuhatta leikki-ikäistä kohden leikkipuistoja on noin 5,3 kpl. 0-12 vuotiaiden lasten lkm / suuralue Korvensuora Sanginsuu Myllyoja Kaijonharju Pateniemi Koskela Puolivälinkangas Tuira Maikkula Kaakkuri Kaukovainio Oulunsuu Höyhtyä Keskusta 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Kuva1. 0-12-vuotiaiden lasten määrä Oulun kaupungissa suuralueittain vuonna 2006. 3 12

2.1 Leikkipuistohierarkia ja varustetaso Leikkipuistohierarkian tarkoituksena on ohjata leikkipuistojen mitoitusta ja suunnittelua. Hierarkiataso määrittelee leikkialueen pinta-alan sekä väline- ja varustetason. Leikkialueella tarkoitetaan aluetta, joka on varattu ja rakennettu leikkimistä varten. Leikkialueeseen kuuluvat myös lähietäisyyden kasvillisuusryhmät sekä maamäet. Leikkipuistot on ryhmitelty kolmeen eri tasoon: keskusleikkipuisto, kaupunginosaleikkipuisto ja korttelileikkipaikka. Leikkipuiston varustetaso suunnitellaan aina puistokohtaisesti, olemassa olevat olosuhteet huomioiden. Kaikissa leikkipuistoissa tulee olla valaistus. Valaistusta tarvitaan leikin mahdollistamiseen pimeällä ja kunnossapitotöitä varten. Valaistus on myös merkittävä tekijä ilkivallan ehkäisemisessä leikkipuistoissa. Häikäiseviä valonlähteitä tulee välttää ja vähimmäisvalaistusvoimakkuus leikkialueella on 5 lx. 4 Leikkipuistojen perusvarusteisiin kuuluvat myös penkit, roska-astiat, tiedotetaulu sekä koirankieltokyltit merkittävillä sisääntuloreiteillä. Kaikissa leikkipuistossa tulee huomioida esteettömyys. Leikkipuistotason tarkentamisen yhteydessä määriteltiin perusleikkivälineistö, joka sisältyy kaikkiin leikkipuistoihin. Perusleikkivälineistöksi luokitellaan keinut, hiekkalaatikko, jousituotteet, liukumäki sekä kiipeilytelineet. Kaupunginosaleikkipuistojen ja keskusleikkipuistojen varustetasoon voivat kuulua edellä mainitun perusvälineistön lisäksi maamäet ja pelialueet. Maamäkien sijoittelussa tulee ottaa huomioon niiden talvikäyttö. Yksi sivu tulee jättää avoimeksi kasvillisuudesta ja rakenteista ja niiden tulee olla loivarinteisiä ja matalia profiililtaan. Kaupunginosaja keskusleikkipuistoihin voidaan suunnitella vapaata nurmialuetta, joka toimii pelialueena puiston käyttäjille. 13

2.1.1 Korttelileikkipaikka Korttelileikkipaikat palvelevat pääosin lähialueiden asukkaita ja ne sijaitsevat asuinalueiden välittömässä läheisyydessä. Pinta-alaltaan korttelileikkipaikka on 500 1000 neliömetriä. Korttelileikkipaikat tarjoavat mahdollisuuden lasten perusleikkeihin. Korttelileikkipaikalla on perusleikkivälineistö. 2.1.2 Kaupunginosaleikkipuisto Kaupunginosaleikkipuistot sijoittuvat kevyenliikenteen väylien varsille, lähelle muita palveluita. Ne sijaitsevat alueilla, joissa on laajentumisvaraa ja ne palvelevat useampaa kaupunginosaa. Pinta-alaltaan kaupunginosaleikkipuistot ovat 1000 2000 m 2. Kaupunginosaleikkipuiston välineistö sisältää perusvälineistön lisäksi 3-7 muuta leikkivälinettä. Varustetaso on selkeästi korttelileikkipaikkaa monipuolisempi. 2.1.3 Keskusleikkipuisto Keskusleikkipuisto on suuraluekohtainen koko perheen monitoimipuisto, jonka käyttäjät tulevat koko kaupungin alueelta. Keskusleikkipuistot ovat pinta-alaltaan 2000 5000 m 2 ja ne sijaitsevat usein suuremman viheraluekokonaisuuden yhteydessä. Varustetason tulee olla monipuolinen ja se voi noudattaa alueelle sopivaa teemaa. Keskusleikkipuisto sisältää perusvälineistön lisäksi 7-10 muuta leikkivälinettä. Leikkivälineiden lisäksi puistoon voidaan sijoittaa kuntoilu- tai muita välineitä puiston vanhemmille käyttäjille. L E I K K I P U I S T O H I E R A R K I A 1 KESKUSLEIKKIPUISTO 2 KAUPUNGINOSALEIKKIPUISTO 3 KORTTELILEIKKIPAIKKA 14

3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN 15

16 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN Keskusta Höyhtyä - Oulunsuu Kaukovainio Kaakkuri Maikkula Tuira - Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Myllyoja Sanginsuu Korvensuora Kuvat: Antellin leikkipuisto

3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN Oulun kaupunki on jaettu 15 suuralueeseen, joista keskustan suuralue on asukasmäärältään suurin. Yhteen suuralueeseen kuuluu 2-8 kaupunginosaa. Kaikki Oulun kaupungin leikkipuistot valokuvattiin ja inventoitiin suuralueittain kesän 2006 aikana. Inventoinnin avuksi laadittiin lomake, jossa kiinnitettiin huomiota niin maisemallisiin tekijöihin kuin leikkipuiston yleisilmeeseen sekä leikkivälineiden ja rakenteiden kuntoon.(liite1) Näin puistojen nykytilaa pystyttiin vertailemaan toisiinsa sekä kaupunginosittain että suuralueittain. Maastoinventointien yhteydessä arvioitiin myös peruskorjaustarpeen kiireellisyyttä. Vuonna 2000 tehdyn leikkipuistojen kehittämissuunnitelman mukaan leikkipuistojen kokonaismäärä oli 93 ja kaupunginosaleikkipuistoja oli lähes yhtä paljon kuin korttelileikkipaikkoja. Vuoden 2000 jälkeen leikkipuistojen lukumäärä on kasvanut kaupungin kasvun myötä 11:lla ja tällä hetkellä Oulun kaupungissa on 103 leikkipuistoa. Keskusleikkipuistoja on neljä, kaupunginosaleikkipuistoja 28 ja korttelileikkipaikkoja 71. Tällä hetkellä korttelileikkipaikkoja on lukumääräisesti eniten. Keskusleikkipuistoja ovat Hietasaaren, Hupisaarten, Kaijonharjun sekä Meri- Toppilan keskusleikkipuistot. 17

80 70 72 60 leikkipuistojen lkm 50 40 30 20 23 47 46 18 28 1982 2000 2006 10 0 8 1 3 Korttelileikkipaikka Kaupunginosaleikkipuisto Keskusleikkipuisto Kuva 2. Leikkipuistojen lukumäärä ja hierarkiatasojen jakautuminen vuosina 1984,2000 ja 2006. 5,6,7 Nykytilassa korttelileikkipaikat eivät juurikaan poikkea varustetasoltaan eivätkä pinta-alaltaan kaupunginosaleikkipuistoista. Leikkivälineistö on pääosin turvanormit täyttävää, mutta osittain vanhaa ja kulunutta. Yleisesti leikkipuistot ovat siistejä ja viihtyisiä, mutta leikkivälineisiin kohdistunutta ilkivaltaa esiintyy paljon. Erityisesti välineiden sotkeminen ja kaivertaminen sekä penkkien ja muiden irtovälineiden siirtely on yleistä. 18

3.1. Keskusta Keskustan suuralueeseen kuuluvat Pokkisen, Vaaran, Vanhatullin, Hollihaan, Leverin, Myllytullin, Intiön ja Raksilan kaupunginosat. Suuralueella on 18 350 asukasta, joista leikki-ikäisiä on 4,9 %. 3 Alla olevasta taulukossa on esitetty leikkiikäisten jakautuminen suuralueella kaupunginosittain. leikki-ikäinen/kaupunginosa 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0-vuotiaat 1-2 vuotiaat 3-6 vuotiaat 7-12 vuotiaat Pokkinen Vaara Vanhatulli Hollihaka Leveri Myllytulli Intiö Raksila Kuva 3. Leikki-ikäisten lasten ikäjakauma Keskustan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittäviä viheralueita ovat Mannerheimin puisto, Kyösti Kallion puisto, Heinätorin puisto, Hupisaaret, Kaupunginojan varrella olevat puistot, Hollihaan puisto ja Kiikelin saari. 9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa. Suuralueella on 10 leikkipuistoa, joista seitsemän on korttelileikkipaikkoja, kaksi kaupunginosaleikkipuistoja ja yksi keskusleikkipuisto. Suuralueen leikkipuistojen leikkivälineistö on hyvin mitoitettu. Nykytilassa keskustan suuralueen leikkipuistoista 60 % on korttelileikkipaikkoja, 30 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 10 % keskusleikkipuistoja. 19

Hupisaarten keskusleikkipuisto on suuralueen korkeatasoisin. Leikkiympäristö on viihtyisä ja alue on ahkerassa käytössä. Leikkipuistossa järjestetään ohjattua leikkitoimintaa kesäisin ja ympäröivä puistomiljöö on suosittu retkeily -ja ajanviettopaikka kaupunkilaisille. Kaupunginosaleikkipuistojen leikkivälineiden ja hoidon taso ovat pääosin kunnossa. Välineistössä suurimmat puutteet ovat Hollihaan leikkipaikalla ja Hollipuiston leikkipaikalla. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpidevuosi Vanhatulli Mannerheimin puiston leikkipuisto x 2014 Hollihaka Heinätorin leikkipuisto x 2007 Raksila Puistikkokadun leikkipaikka x 2010 Taulukko 2. Keskustan suuralueen leikkipuistot. muuta Hollihaka Hollihaan leikkipaikka x 2011 tason nosto Hollihaka Hollipuiston leikkipaikka x 2011 poistettava Leveri Kyösti Kallion puiston leikkipaikka x 2008 Myllytulli Salmelan puiston leikkipuisto x 2017 Myllytulli Puusepänpuiston leikkipaikka x 2010 Myllytulli Hupisaarten keskusleikkipuisto x 2011 Intiö Intiönkankaan leikkipaikka x 2008 Intiö Jääkäripuiston leikkipuisto x 2007 uusi Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa leikkipuistojen määrä ei tule laskemaan, mutta hierarkiatasoon esitetään muutoksia. Hollipuiston leikkipaikka esitetään poistettavaksi, jolloin korttelileikkipaikkojen määrä vähenee. Keskustan suuralue on pinta-alaltaan laaja ja asukasmäärältään suurin. Tämän vuoksi tulevaisuudessa suuralueella sijaitsee kaksi keskusleikkipuistoa, Hupisaarten keskusleikkipuisto sekä Hollihaan keskusleikkipuisto, jota esitetään keskusleikkipuistoksi. Suuralueen uusi rakennettava leikkipuisto on Jääkärinpuiston leikkipuisto. Tulevaisuudessa suuralueen leikkipuistoista 46 % on korttelileikkipaikkoja, 36 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 18 % keskusleikkipuistoja. 20

Suuralueen leikkipuistojen peruskorjaukset ajoittuvat vuosien 2007 ja 2021 välille. Kiireellisimmät kohteet on aikataulutettu vuodelle 2007. Väestösuunnitteen mukaan väestön määrä suuralueella tulee kasvamaan ja vastaavasti leikkiikäisten määrä vähenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuus on 4,5 % koko suuralueen asukasluvusta vuonna 2015. 1 Mannerheimin puiston leikkipuisto 2 Hollihaan leikkipaikka 3 Puusepänpuiston leikkipaikka 21

22 1 Hupisaarten keskusleikkipuisto 2 Salmelan puiston leikkipuisto 3 Intiönkankaan leikkipaikka

3.2 Höyhtyä Höyhtyän suuralueeseen kuuluvat, Karjasillan, Nokelan, Höyhtyän, Lintulan ja Mäntylän kaupunginosat. Höyhtyän suuralueen asukasluku oli vuoden 2006 alussa 8 896, joista leikki-ikäisiä oli 11,9 %. 3 Eniten leikki-ikäisiä oli Mäntylän ja Karjasillan kaupunginosissa. 160 140 120 100 80 60 40 0-v 1-2-v 3-6 v 7-12 v 20 0 Karjasilta Nokela Höyhtyä Lintula Mäntylä Kuva 6. Leikki-ikäisten ikäjakauma Höyhtyän suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Höyhtyän suuralueen merkittäviä viheralueita ovat mm. Luulajanpuisto, Lintulammenpuisto, Joikupuisto sekä Höyhtyän puisto. 9 Vanhimmat leikkipaikat sijaitsevat Höyhtyän kaupunginosassa, uudemmat puolestaan Mäntylässä. Rakentamisvuodet ajoittuvat 50-luvun loppuun ja 80- luvun alkuun. Tällä hetkellä suuralueella on yhdeksän korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosaleikkipuisto. Nykytilassa suuralueen leikkipuistoista 90 % on korttelileikkipaikkoja ja 10 % kaupunginosaleikkipuistoja. 23

Yleisesti leikkipaikkojen välineistö on vanhaa ja leikkipaikat ovat pieniä. Erityisesti Höyhtyän kaupunginosassa leikkivälineistö on elinkaarensa loppuvaiheessa. Höyhtyän leikkipaikkoja ovat Kaakkuripuiston leikkipaikka, Allipuiston leikkipaikka, Sorsapuiston leikkipaikka sekä Sotkapuiston leikkipaikka. Hoitotasoltaan Höyhtyän leikkipuistot eivät vastaa A2:een vaadittavaa tasoa kaikilta osin. Karjasillan kaupunginosassa on yksi kaupunginosaleikkipuisto, Uumajan leikkipuisto, joka sijaitsee laajemman viheralueen yhteydessä. Karjasillan vanhempia leikkipaikkoja edustaa Routunpuiston leikkipaikka, jonka leikkivälineistö on pääosin vanhaa. Nokelan kaupunginosan leikkipaikkoja ovat Keinupuiston leikkipaikka ja Veturipuiston leikkipaikka. Keinupuiston leikkipaikka on hyvin pieni, avoin leikkipuisto, jossa osa leikkivälineistä on huonokuntoisia. Välineistön määrä on kuitenkin oikein mitoitettu sekä tilaan että hierarkiatasoon nähden. Veturipuiston leikkivälineistö ja rakenteet ovat huonokuntoisia eivätkä ne täytä kaikilta osin turvanormeja. Leikkipaikka yhdistyy laajempaan viheraluekokonaisuuteen ja alue on maisemallisesti hieno. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa suuralueella on kahdeksan eri tasoista leikkipuistoa, joista neljä on korttelileikkipaikkoja, kolme kaupunginosaleikkipuistoa ja yksi keskusleikkipuisto. Hierarkiataso monipuolistuu ja vähemmällä käytöllä olevat korttelileikkipaikat poistetaan. Poistettaviksi kohteiksi esitetään Kaakkuripuiston ja Sotkapuiston leikkipaikkoja. Korttelileikkipaikoista kaksi puolestaan muutetaan tasoltaan kau- 24 toimenpidevuosi kaupunginosa kohde KO KA KE muuta Karjasilta Routunpuiston leikkipaikka x 2012 Karjasilta Uumajan leikkipuisto x 2017 Nokela Veturipuiston leikkipaikka x 2008 tason nosto Nokela Keinupuiston leikkipaikka x 2009 Höyhtyä Sorsapuiston leikkipaikka x 2007 tason nosto Höyhtyä Sotkapuiston leikkipaikka x 2009 poistettava Höyhtyä Allipuiston leikkipaikka x 2010 Höyhtyä Kaakkuripuiston leikkipaikka x 2012 poistettava Lintula Kaislapuiston leikkipaikka x 2015 Mäntylä Mäntylän leikkipaikka x 2020 tason nosto Taulukko 3. Höyhtyän suuralueen leikkipuistot.

punginosaleikkipuistoksi. Sorsapuiston leikkipaikkaa kehitetään tulevaisuudessa keskusleikkipuistona. Suuralueen leikkipuistojen peruskorjaukset ajoittuvat vuosille 2007-2020. Väestösuunnitteen mukaan Höyhtyän suuralueen asukasmäärä tulee vähenemään nykyisestä vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuus asukasmäärästä pienenee 10,7 %:iin. Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 49 % on korttelileikkipaikkoja, 38 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 13 % keskusleikkipuistoja. 1 Mäntylän leikkipaikka 2 Veturipuiston leikkipaikka 3 Uumajan leikkipuisto 25

26 1 Sorsapuiston leikkipaikka 2 Keinupuiston leikkipaikka 3 Kaislapuiston leikkipaikka

3.3 Oulunsuu Oulunsuun suuralueeseen kuuluvat Peltolan, Kontinkankaan, Oulunsuun ja Värtön kaupunginosat. Suuralueen asukasmäärä vuoden 2006 tilastojen mukaan oli 7 662, joista 14,1 % oli leikki-ikäisiä. 3 Suuralueen kaupunginosista Oulunsuussa leikkiikäisiä oli tilastotietojen mukaan eniten. 400 leikki-ikäinen/kaupunginosa 350 300 250 200 150 100 50 0 Peltola Kontinkangas Oulunsuu Värttö 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Kuva 9. Leikki-ikäisten ikäjakauma Oulunsuun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Lämsänjärvenpuisto, Antti Pietilän puisto sekä Erkkolanranta. 9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 1980-90 luvun lopulla. Lähimaisema suuralueen leikkipuistoissa vaihtelee metsäisestä avoimeen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Hoitotasoltaan suuralueen leikkipuistot ovat A2 hoitoluokan mukaisessa kunnossa. Nykytilassa suuralueella on kuusi korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosaleikkipuisto. Ilkivaltaa esiintyy suuralueen leikkipuistoissa yleisesti. Nykytilassa suuralueen leikkipuistoista 86 % on korttelileikkipaikkoja ja 14 % kaupunginosaleikkipuistoja. Lähimaisema suuralueen leikkipuistoissa vaihtelee metsäisestä rakennettuun maisemaan. Metsäisiä leikkipuistoja suuralueella ovat Pirtinpuiston ja Valurin leikkipaikat. Erityisesti Valurin leikkipaikalla komeat mäntyvanhukset luovat hienon tunnelman leikkipuistoon. Hoitotasoltaan suuralueen leikkipuistot vastasivat vaadittua hoitoluokkaa. Suuralueen leikkipuistoista Lämsänjärven sekä Antti Pietilän puiston leikkipaikat peruskorjattiin kesällä 2006. 27

KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpidevuosi Peltola Peltolan leikkipuisto x 2010 Peltola Kumpulanpuiston leikkipaikka x 2013 Oulunsuu Antti Pietilän puiston leikkipaikka x 2022 Oulunsuu Pirtinpuiston leikkipaikka x 2019 Oulunsuu Lämsänjärven leikkipaikka x 2021 Värttö Valurin leikkipaikka x 2019 Taulukko 4. Oulunsuun suuralueen leikkipuistot. muuta Oulunsuu Kastellinkentän leikkipaikka x 2013 tason nosto Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa suuralueella on neljä korttelileikkipaikkaa ja kolme kaupunginosaleikkipuistoa. Peltolan leikkipuiston ja Valurin leikkipuiston lisäksi kaupunginosaleikkipuistoksi esitetään Kastellinkentän leikkipaikkaa. Poistettavia tai uusia rakennettavia kohteita ei ole. Väestömäärä suuralueella tulee vähenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikkiikäisten lasten osuus väestöstä pysyy lähes samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 71 % on korttelileikkipaikkoja ja 29 % kaupunginosaleikkipuistoja. 1& 3 Peltolan puiston leikkipuisto 2 Kastellinkentän leikkipaikka 28

1 Kumpulanpuiston leikkipaikka 2 Pirtinpuiston leikkipaikka 3 Valurin leikkipaikka 29

3.4 Kaukovainio Kaukovainion suuralueeseen kuuluvat Kaukovainion ja Hiirosen kaupunginosat. Asukasmäärä on 6 640 asukasta, joista 12,5 % on leikki-ikäisiä. 3 7-12-vuotiaiden osuus on keskiarvollisesti suurin. 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 300 leikki-ikäinen/kaupunginosa 250 200 150 100 50 0 Kaukovainio Hiironen Kuva 12. Kaukovainion suuralueen leikki-ikäisten ikäjakauma kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu 70-80-luvulla, lukuun ottamatta Käpälämäen leikkipuistoa. Kaukovainion leikkipuistot sijaitsevat laajahkojen viheralueiden sisällä metsän ympäröimänä. Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Kainuunpuisto ja Hiirosen ulkoilualue. 9 Nykytilassa suuralueella on kaksi korttelileikkipaikkaa ( 43%) ja yksi kaupunginosaleikkipuisto (57%). KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpidevuosi muuta Kaukovainio Haukkapuiston leikkipaikka x 2014 tason nosto Kaukovainio Kainuunpuiston leikkipaikka x 2017 Hiironen Käpälämäen leikkipuisto x 2016 Taulukko 5. Kaukovainion suuralueen leikkipuistot. 30

Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Haukkapuiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusia rakennettavia leikkipuistoja ei esitetä. Väestösuunnitteen mukaan asukasmäärä tulee pysymään lähes samana vuoteen 2015 mennessä, samoin leikki-ikäisten määrän arvioidaan pysyvän samana( 12,5 % asukasmäärästä vuonna 2015). 10 Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 38 % on korttelileikkipaikkoja ja 62 % kaupunginosaleikkipuistoja. 31

3.5 Kaakkuri Kaakkurin suuralueeseen kuuluvat Kaakkurin, Metsokankaan, Kiviniemen ja Perävainion kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 8 695, joista 26,8 % on leikkiikäisiä. 3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Kaakkurin kaupunginosassa. 800 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 700 600 500 400 300 200 100 0 Kaakkuri Metsokangas Kiviniemi Perävainio Kuva 15. Leikki-ikäisten ikäjakauma Kaakkurin suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen viheralueet ovat hyvin eri tyyppisiä vaihdellen Kempeleenlahden luonnonsuojelualueesta, pelto- ja metsäalueisiin. 9 Kaakkurin leikkipuistot on rakennettu pääosin 2000-luvun alussa, lukuun ottamatta Vekarapuiston leikkipaikkaa. Tällä hetkellä suuralueella on viisi korttelileikkipaikkaa (62 %) ja kolme kaupunginosaleikkipuistoa (38%). Suuralueen uusimmat leikkipuistot ovat Ojakankaan leikkipuisto ja Tikkapuiston leikkipaikka, jotka valmistuivat kesällä 2006. Yleisesti leikkipuistot ovat hyväkuntoisia sekä rakenteiltaan että välineistöltään. Kiireellisin peruskorjaustarve on Kaakkurinpuiston leikkipaikalla, jossa leikkivälineet ovat vanhoja ja puisto on ränsistymässä. 32

KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpidevuosi muuta Kaakkuri Kaakkurin puiston leikkipaikka x 2008 tason nosto Kaakkuri Vekarapuiston leikkipaikka x 2019 Kaakkuri Metelinkankaan leikkipaikka x 2020 Kaakkuri Ojakankaan leikkipuisto x 2021 Kiviharju Tikkapuiston leikkipaikka x 2021 Kiviniemi Tolpankankaan leikkipuisto x 2016 Kiviniemi Rantavainion leikkipaikka x 2017 tason nosto Perävainio Tähkäpään leikkipuisto x 2016 tason lasku Metsokangas Ulkometsän leikkipaikka x 2011 uusi Metsokangas Metsokankaan keskusleikkipuisto x 2009 uusi Metsokangas Navettakankaan leikkipaikka x 2016 uusi Metsokangas Lähimetsän leikkipuisto x 2017 uusi Taulukko 6. Kaakkurin suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Suuralueen leikkipuistojen määrä tulee kasvamaan. Olemassa olevien leikkipuistojen hierarkiasuhteissa tapahtuu pieniä muutoksia, kun kaksi korttelileikkipaikkaa esitetään muutettavaksi kaupunginosaleikkipuistoksi. Asukasmäärän arvioidaan kasvavan muutamalla tuhannella vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikkiikäisten osuus koko asukasmäärästä arvioidaan tuolloin olevan noin 22,1 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 50 % on korttelileikkipaikkoja, 42 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 8 % keskusleikkipuistoja. 33

3.6 Maikkula Maikkulan suuralueeseen kuuluvat Maikkulan, Iinatin, Knuutilan, Madekosken, Heikkilänkankaan, Juurusojan, Pikkaralan ja Hangaskankaan kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 9 694, joista leikki-ikäisten osuus on 20,8%. 3 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 350 300 250 200 150 100 50 0 Maikkula Iinatti Knuutila Madekoski Heikkilänkangas Juurusoja Pikkarala Hangankangas Kuva 18. Leikki-ikäisten ikäjakauma Maikkulan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Knuutilankankaan puisto, Maikkulanpuisto ja Kontiokangas. Viheryhteydet ovat Iinatista Oulujoelle sekä Hiirosen ulkoilualueelta Oulujoelle. 9 Tällä hetkellä suuralueella on kolme korttelileikkipaikkaa (43%)ja neljä kaupunginosaleikkipuistoa (57 % ). Suuralueen leikkipuistot sijoittuvat pääosin kevyenliikenteen väylien varsille. Puralan leikkipuisto on Maikkulan leikkipuistoista uusin. Kontiokankaan leikkipuistossa on oma metsäinen tunnelmansa, mutta ilkivaltaongelma on suuri ja leikkivälineet ovat huonokuntoisia. Kontiokankaan leikkipuiston peruskorjattiin 2006. Iinatin kaupunginosan ainoa leikkipuisto on Iinatin leikkipuisto, jossa erityisesti mopoilu on aiheuttanut ongelmia. Puistoon on tehty korjaussuunnitelma mopoilun estämiseksi maamäen päältä. 34

Heikkilänrinteen leikkipaikka sijaitsee kivikkoisella mäntykankaalla, josta on avoimet näkymät ympäröiville omakotitaloalueille. Erikoisin tilaratkaisu löytyy Knuutilankankaan leikkipaikalta, joka on rakennettu kolmeen eri tasoon. Leikkipaikan ongelmana on ilkivalta. Madekosken leikkipaikka sijaitsee mäntymetsän keskellä suuren urheilukentän yhteydessä. Valaistusta Madekosken leikkipaikalla ei ole. Osa leikkipaikan leikkivälineistä on vanhoja ja leikkipaikkaa ympäröivä aita on rikkoontunut. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpidevuosi Maikkula Puralan leikkipuisto x 2019 Maikkula Kontionkankaan leikkipuisto x 2021 Heikkilänkangas Ajopelin leikkipuisto x 2018 Taulukko 7. Maikkulan suuralueen leikkipuistot. muuta Knuutila Knuutilankankaan leikkipaikka x 2014 tason nosto Iinatti Iinatin leikkipuisto x 2013 Madekoski Madekosken leikkipaikka x 2013 Heikkilänkangas Kyytipojanpuiston leikkipaikka x 2014 uusi Heikkilänkangas Heikkilänrinteen leikkipaikka x 2017 Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa suuralueella on viisi kaupunginosaleikkipuistoa ja kolme korttelileikkipaikkaa. Knuutilankankaan leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Nykytilassa puisto näyttää olevan suurilta osin nuorison käytössä, joka tulee ottaa huomioon peruskorjaussuunnittelun yhteydessä. Leikkipuistoa voidaan kehittää nuorison käyttöön tai lähiliikuntapaikkana. Uusia rakennettavia korttelileikkipaikkoja on yksi. Väestömäärältään suuralue tulee hitaasti pienenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden on arvioitu asettuvan noin 18,2 %:iin. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 38 % on korttelileikkipaikkoja ja 62 % kaupunginosaleikkipuistoja. 35

36 1 Puralan leikkipuisto 2 Heikkilänrinteen leikkipaikka 3 Ajopelin leikkipuisto

3.7 Tuira Tuiran suuralueeseen kuuluvat Tuiran, Pikisaaren, Koskikeskuksen, Vihreäsaaren, Hietasaaren ja Toppilansaaren kaupunginosat. Asukkaita Tuiran suuralueella on 8 102, joista leikki-ikäisiä on 6,4 %. 3 Suuralueen asukkaista enemmistö on vanhempaa väestöä. 140 leikki-ikäiset/kaupunginosa 120 100 80 60 40 20 0 Tuira Pikisaari Koskikeskus Vihreäsaari Hietasaari Toppilansaari 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Kuva 21. Leikki-ikäisten ikäjakauma Tuiran suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Tuiran suuralueella sijaitsee kaupungin viheralueverkoston sydän, Oulujoen suisto. Merkittäviä viheralueita ovat Oulujoen suiston saaret, Tuiranpuisto sekä Tervaporvarinpuisto. 9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 50-luvun lopun ja 80-luvun alun aikana, lukuun ottamatta Hietasaaren keskusleikkipuistoa ja Antellin leikkipuistoa Toppilansaaressa, jotka on rakennettu vuonna 2005. Nykytilassa suuralueella on kuusi korttelileikkipaikkaa (60 %), kolme kaupunginosaleikkipuistoa (30 %)sekä yksi keskusleikkipuisto (10 %). Suuralueen keskusleikkipuisto sijaitsee Hietasaaren kaupunginosassa upeassa merenrantamaisemassa. Keskusleikkipuiston leikkivälineet on valittu merenrantateeman mukaan. Suurin osa Tuiran suuralueen leikkipuistoista sijaitsee Tuiran kaupunginosassa ja pääosin ne ovat korttelileikkipaikkoja. Tuiran korttelileikkipaikkoja ovat mm. Pyykösenpuiston, Hartaanpuiston ja Lassinpuiston leikkipaikka. Lassinpuiston leikkipaikka sijaitsee Itä-Tuiran kerrostaloalueella ja on leikkivälineistöltään oikein mitoitettu korttelileikkipaikka. Länsi-Tuiran puolella sijaitsevat Hartaanpuiston leikkipaikka ja Tuiranpuiston leikkipuisto. Tuiranpuiston leikkipuisto on monipuolinen niin välineistöltään kuin tilallisestikin. Leikkivälineistö ja rakenteet 37

ovat jo hyvin lähellä keskusleikkipuistotasoa. Toppilansaaressa sijaitseva Antellin leikkipuisto on suuralueen uusin leikkipuisto. Antellin leikkipuiston varuste- ja leikkivälinetaso on vähäinen hierarkiatasoon nähden. Koskikeskuksen kaupunginosassa sijaitsevat suuralueen kaksi pienintä korttelileikkipaikkaa Toivoniemen itä-osan ja länsiosan leikkipaikat. Molemmat leikkipaikat on rakennettu 1959. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto toimenpidevuosi kaupunginosa kohde KO KA KE muuta Koskikeskus Toivoniemen leikkipaikka (länsiosa) x 2007 Koskikeskus Toivoniemen leikkipaikka (itäosa) x 2007 poistettava Tuira Pyykösenpuiston leikkipaikka x 2009 Tuira Tervahaudanpuiston leikkipaikka x 2008 poistettava Tuira Hartaanpuiston leikkipaikka x 2012 Tuira Tuiranpuiston leikkipuisto x 2015 Tuira Merikosken leikkipuisto x 2015 Tuira Lassinpuiston leikkipaikka x 2016 Hietasaari Hietasaaren keskusleikkipuisto x 2020 Toppilansaari Lundströmin puiston leikkipaikka x 2009 uusi Toppilansaari Antellin leikkipuisto x 2020 Taulukko 8. Tuiran suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa suuralueella on viisi korttelileikkipaikkaa, kolme kaupunginosaleikkipuistoa ja yksi keskusleikkipuisto. Poistettaviksi leikkipaikoiksi esitetään Tervahaudan sekä Toivoniemen itäosan leikkipaikkoja. Poistamisen perusteina ovat suuralueen ikärakenne sekä leikkipuistoverkoston tiheys alueella. Uusi, rakennettava kohde on Lundströmin puiston leikkipaikka Toppilansaaressa. Tason nostokohteita suuralueelle ei ole esitetty. Väestösuunnitteen mukaan Tuiran suuralueen väestönmäärä tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan noin 7,6 % koko väestöstä. Suurin kasvava ikäluokka on yli 65-vuotiaat. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 56 % on korttelileikkipaikkoja, 33 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 % keskusleikkipuistoja. 38

1 Toivoniemen länsiosan leikkipaikka 2 Lassinpuiston leikkipaikka 3 Pyykösenpuiston leikkipaikka 39

40 1 Hietasaaren keskusleikkipuisto 2 Antellin leikkipuisto 3 Hartaanpuiston leikkipaikka

3.8 Puolivälinkangas Puolivälinkankaan suuralueeseen kuuluvat Välivainion, Puolivälinkankaan, Iskon, Pyykösjärven ja Takalaanilan kaupunginosat. Asukkaita Puolivälinkankaan suuralueella on 6 890, joista leikki-ikäisiä on 13,5 %. 3 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Välivainio Puolivälinkangas Isko Pyykösjärvi Takalaanila Kuva 24. Leikki-ikäisten ikäjakauma Puolivälinkankaan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Tärkeimmät viheralueet sijoittuvat Pyykösjärven rantaan. Muita merkittäviä viheralueita ovat Lauttasuonpuisto, Rantakoskelan puisto sekä Odessan puisto. 9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvun lopulla. Nykytilassa leikkipuistohierarkia muodostuu kahdesta kaupunginosaleikkipuistosta (40 %) ja kolmesta korttelileikkipaikasta (60 %). Keskusleikkipuistoa suuralueella ei ole. Suuralueen korttelileikkipaikkoja ovat Kesätien leikkipaikka, Aution Aukean leikkipaikka, Ranta-Koskelan sekä Tuulaspuiston leikkipaikka. Aution Aukean leikkipaikka sijaitsee Välivainion kaupunginosassa laajahkolla viheralueella kevyenliikenteen väylän varrella. Kasvillisuus jakaa leikkipaikan kahteen osaan, mikä tekee puistosta miellyttävän ja poistaa kenttämäistä vaikutelmaa. Kesätien leikkipaikka puolestaan on autoteihin rajoittuva, hyvin pieni leikkipaikka Välivainion kaupunginosassa. Leikkivälineistö on vanhaa, mutta edelleen hyväkuntoista. Tuulaspuiston leikkipaikka Pyykösjärvellä on pinta-alaltaan vaatimustasoa hieman suurempi. Kaupunginosaleikkipuistoja ovat Castrenin ja Maahisen leikkipuistot. Castrenin leikkipuisto sijaitsee Välivainon kaupunginosassa. Leikkipuisto on peruskorjattu kesällä 2006. 41

KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpidevuosi Välivainio Aution aukean leikkipaikka x 2012 Pyykösjärvi Ranta-Koskelan leikkipaikka x 2011 Taulukko 9. Puolivälinkankaan suuralueen leikkipuistot. muuta Välivainio Kesätien leikkipaikka x 2010 poistettava Välivainio Castrenin leikkipuisto x 2021 Puolivälinkangas Sääskipuiston leikkipaikka x 2015 uusi Puolivälinkangas Maahisen leikkipuisto x 2015 Pyykösjärvi Tuulaspuiston leikkipaikka x 2010 Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Suuralueen leikkipuistojen lukumäärään ei esitetä muutoksia. Hierarkiataso pysyy nykyisenä neljä korttelileikkipaikkaa ja kaksi kaupunginosaleikkipuistoa. Kesätien leikkipaikkaa esitetään poistettavaksi kohteeksi sijaintinsa vuoksi. Uusi, rakennettava kohde on Sääskipuiston leikkipaikka. Leikki-ikäisten lasten osuus väestöstä vuonna 2015 on noin 9,6 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 60 % on korttelileikkipaikkoja ja 40 % kaupunginosaleikkipuistoja. 42

3.9 Koskela Koskelan suuralueeseen kuuluvat Toppilan, Alppilan, Koskelan ja Taskilan kaupunginosat. Asukaslukumäärä suuralueella on 9 635, joista leikki-ikäisten osuus on 14,4 %. 3 Enemmistö leikki-ikäisistä lapsista asuu Toppilan kaupunginosassa. Leikki-ikäisistä enemmistö on 7-12-vuotiaita. 300 leikki-ikäinen/kaupunginosa 250 200 150 100 50 0 Toppila Alppila Koskela Taskila 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Kuva 27. Leikki-ikäisten ikäjakauma Koskelan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimmät viheralueet sijoittuvat merenrantaan: Piispanletonpuisto, Letonniemi sekä Toppilan puistoalueet. 9 Tällä hetkellä suuralueella on seitsemän korttelileikkipaikkaa (87 %) ja yksi keskusleikkipuisto (13 %). Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 80-luvun puolenvälin ja 2000-luvun välisenä aikana. Korttelileikkipaikat ovat pääosin avoimia omakotitalotontteihin tai puistoalueeseen rajoittuvia aukioita. Vanhemmilla leikkipaikoilla olemassa oleva puusto luo puistoihin oman tunnelmansa. Leikkipaikkojen suurimmat puutteet ovat turva-alustoissa. Melojantien leikkipaikka Koskelan kaupunginosassa on peruskorjattu kesällä 2006, jolloin leikkivälineet ja rakenteet sekä valaistus uusittiin. Niittyaron leikkipaikka puolestaan on leikkivälineistöltään lähellä kaupunginosaleikkipuiston tasoa. Leikkivälineiden valinnassa on otettu hyvin huomioon alueen ikäjakauma. Koskelan kaupunginosan kolmas leikkipaikka on Koskelanpuiston leikkipaikka, joka sijaitsee laajahkolla puistoalueella. Tällä hetkellä leikkipuisto on läpikulkupaikka ja puisto on valaisematon. 43

Kummelipuiston leikkipaikka sijaitsee viihtyisällä puistoalueella Taskilan kaupunginosassa. Leikkipaikan yhtey-dessä on pieni kivituhkapintainen pelikenttä sekä laajahko nurmialue. Leikki-välineistö leikkipaikalla on kulunutta ja vanhaa. Toppilan kaupunginosan leikkipuistoja ovat Meri-Toppilan keskusleikkipuisto sekä Venhopuiston leikkipaikka. Meri-Toppilan keskusleikkipuisto palvelee koko suuralueen asukkaita. Puisto sijaitsee Meri-Toppilan laajalla viheralueella ja välineistö puistossa on monipuolista sekä eri ikäryhmiä palvelevaa. Meri-Toppilan keskusleikkipuisto on miljöönä viihtyisä. Venhopuiston leikkipaikka peruskorjataan vuonna 2007. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto toimenpidevuosi kaupunginosa kohde KO KA KE muuta Toppila Venhopuiston leikkipaikka x 2007 Toppila Meri- Toppilan keskusleikkipuisto x 2016 Toppila Laivurin leikkipaikka x 2018 Alppila Tirolinpuiston leikkipaikka x 2017 Alppila Elementtipuiston leikkipaikka x 2011 uusi Koskela Niittyaron leikkipaikka x 2018 Koskela Melonjantien leikkipaikka x 2021 Koskela Koskelan puiston leikkipaikka x 2008 tasonnosto Taskila Kummelipuiston leikkipaikka x 2012 Taulukko 10. Koskelan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Hierarkiatasot tulevat muuttumaan suuralueella, kun Koskelan puiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusi rakennettava leikkipuisto suuralueella on tavoitetason mukaan Elementtipuiston leikkipaikka Alppilassa. Suuralueen väestömäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan tuolloin noin 15,9% koko suuralueen väestöstä. tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 78 % on korttelileikkipaikkoja, 11 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 % keskusleikkipuistoja. 44

1 Koskelanpuiston leikkipaikka 2 Niittyaron leikkipaikka 3 Meri-Toppilan keskusleikkipuisto 45

3.10 Pateniemi Pateniemen suuralueeseen kuuluvat Herukan, Rajakylän ja Pateniemen kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 13 251. 3 Leikki-ikäisten osuus asukasmäärästä on 20,4 %. leikki-ikäinen/kaupunginosa 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pateniemi Herukka Rajakylä 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Kuva 30. Leikki-ikäisten ikäjakauma Pateniemen suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen laajimmat viheralueet sijaitsevat merenrannassa ja Kuivasojan laaksossa. Suuralueen merkittävimmät viheralueet ovat Herukkalammenpuisto, Piimäperän puisto, Kuivasojan varren puistot sekä saha-alueen kasvulliset osat. 9 Nykytilassa suuralueella on seitsemän korttelileikkipaikkaa (78 %), yksi kaupunginosaleikkipuisto (11 %) sekä yksi keskusleikkipuisto (11 %). Leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-80-luvulla. Pateniemen kaupunginosassa sijaitsee kaksi suuralueen leikkipuistoista, joista Honkalan leikkipaikka on peruskorjattu vuonna 2005. Pateniemen kaupunginosan toinen korttelileikkipaikka, Palosuon leikkipaikka, sijaitsee kevyenliikenteen väylien varrella päiväkodin läheisyydessä. Puiston leikkivälineistö on elinkaarensa päässä ja peruskorjaus on aikataulutettu vuodelle 2007. Rajakylässä sijaitsee suuralueen keskusleikkipuisto sekä Talvikkipuiston leikkipuistot. Rajakylän keskusleikkipuiston ongelmana on erityisesti ilkivalta. Herukassa sijaitsevat Kilpukan, Herukkalammen ja Herukkapuiston leikkipaikat. Herukkalammen leikkipaikkaa rajaavat mäntyvaltaiset metsäalueet sekä omakotitalotontit. Leikkivälineistöltään Herukkalammen leikkipaikka vastaa hyvin korttelileikkipaikan tasoa. Herukan kaupunginosan leikkipaikkojen ongelmana on ilkivalta. Erityisesti leikkivälineet sekä rakenteet ovat töhrinnän kohteena ja irtovälineitä siirrellään niille kuulumattomille paikoille. 46

KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto toimenpidevuosi kaupunginosa kohde KO KA KE muuta tason Rajakylä Talvikkipuiston leikkipuisto x 2008 nosto Talvikkipuiston huoltorakennuksen Rajakylä leikkipaikka x 2018 Rajakylä Rajakylän keskusleikkipuisto x 2008 poistettava Rajakylä Suolaheinikon leikkipaikka x uusi tason Pateniemi Palosuonpuiston leikkipaikka x 2007 nosto Pateniemi Pateniemen puiston leikkipuisto x 2008 uusi Pateniemi Gustav Bergbomin leikkipuisto x 2014 uusi Pateniemi Honkalanpuiston leikkipaikka x 2020 Herukka Heikkeliininpuiston leikkipaikka x 2008 uusi tason nosto Herukka Kilpukan leikkipaikka x 2009 Herukka Herukkalammen leikkipaikka x 2012 Herukka Herukkapuiston leikkipaikka x 2013 Taulukko 11. Pateniemen suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa kaupunginosaleikkipuistojen määrä kasvaa ja vastaavasti korttelileikkipaikkojen määrä vähenee. Rajakylän keskusleikkipuistoa esitetään poistettavaksi kohteeksi, sillä puisto sijaitsee yleisten rakennusten korttelialueella. Esityksen mukaan Talvikkipuiston leikkipuisto tullaan peruskorjauksen yhteydessä nostamaan keskusleikkipuisto tasoon, jolloin se korvaa poistuvan Rajakylän keskusleikkipuiston. Muita tasonnostokohteita ovat Palosuon leikkipaikka sekä Kilpukan leikkipaikka, jotka molemmat nostetaan nykytasosta kaupunginosaleikkipuistoksi. Kiireellisimmät peruskorjauskohteet ovat Palosuon leikkipaikka, Heikkeliininpuiston leikkipaikka sekä Kilpukan leikkipaikka. Uusia rakennettavia leikkipuistoja ovat mm. Pateniemen puiston leikkipuisto sekä Gustav Bergbomin leikkipuisto. Nykytilassa suuralueella on leikki-ikäisiä eniten verrattuna kaupungin muihin suuralueisiin, minkä vuoksi leikkipuistojen lukumäärä kasvaa nykyisestä yhdeksästä yhteentoista. Väestömäärä suuralueella tulee väestösuunnitteen mukaan hieman laskemaan, samalla kun leikki-ikäisten osuus laskee nykyisestä 20,4 prosentista 16,1 prosenttiin. 10 Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 55 % on korttelileikkipaikkoja, 36 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 9 % keskusleikkipuistoja. 47

1 Talvikkipuiston leikkipuisto 2 Herukkalammen leikkipaikka 3 Honkalanpuiston leikkipaikka 48

3.11 Kaijonharju Kaijonharjun suuralueeseen kuuluvat Linnanmaan, Kaijonharjun, Kuivasjärven, Ritaharjun ja Liikasen kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on yhteensä 12 112, joista leikki-ikäisiä on 17,7 %. 3 Asukasluvultaan suurin kaupunginosa on Kuivasjärvi, jossa on asuu myös enemmistö suuralueen leikki-ikäisistä. leikki-ikäinen/kaupunginosa 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Linnanmaa Ritaharju Kaijonharju Kuivasjärvi Liikanen 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Kuva 33. Leikki-ikäisten ikäjakauma Kaijonharjun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Kaijonharjun suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 90-luvulla sekä 2000- luvun alussa. Merkittävimmät viheralueet ovat Kuivasojan laakso sekä Kuivasjärven ja Pyykösjärven rannat. 9 Suuralueella on kymmenen eri tasoista leikkipuistoa, joista seitsemän on korttelileikkipaikkoja (67%), kaksi kaupunginosaleikkipuistoja (22%) ja yksi keskusleikkipuisto (11%). Suuralueen korttelileikkipaikoista kaksi sijaitsee Kaijonharjun kaupunginosassa, kuten myös Kaijonharjun keskusleikkipuisto. Kaijonharjun keskusleikkipuisto sijaitsee Kuivasjärven rannalla laajalla virkistysalueella. Leikkivälineistö on monipuolinen ja esteettömyys on otettu hyvin huomioon. Ilmarisenpuiston leikkipaikka Kaijonharjussa sijaitsee kerrostalojen keskellä. Pääosa Kaijonharjun leikkipuistoista sijaitsee Kuivasjärvellä. Karjakentän leikkipaikka on peruskorjattu kesällä 2006 ja seuraavana peruskorjausvuorossa on Oinaansuon leikkipaikka. Yleisesti suuralueen leikkipuistot ovat siistejä ja A2 hoitotason mukaisesti hoidettuja. Puutteita on kuitenkin mm. turva-alustoissa. Ilkivaltaa esiintyy melkein kaikissa puistoissa. 49

KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide -vuosi Linnanmaa Tiedonkehdon leikkipaikka x 2010 Linnanmaa Syynimaan leikkipuisto x 2018 Ritaharju Kasteheinän leikkipuisto x 2007 uusi Ritaharju Ritaharjun keskusleikkipuisto x 2010 uusi Kaijonharju Ilmarisenpuiston leikkipaikka x 2017 Kaijonharju Kaijonharjun keskusleikkipuisto x 2020 Kuivasjärvi Jylkynrinteen leikkipaikka x 2022 Kuivasjärvi Oinaansuon leikkipaikka x 2009 Kuivasjärvi Ahvenojan leikkipaikka x 2011 Kuivasjärvi Helmipöllönpuiston leikkipaikka x 2015 Kuivasjärvi Karjakentän leikkipuisto x 2021 Kuivasjärvi Rytipuiston leikkipaikka x 2013 uusi muuta Kuivasjärvi Silmupuiston leikkipaikka x 2009 uusi Taulukko 12. Kaijonharjun suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa Kaijonharjun suuralueella on 14 eri tasoista leikkipuistoa. Leikkipuistojen määrä kasvaa Ritaharjun ja Kuivasrannan rakentamisen myötä. Ritaharjuun esitetään rakennettavaksi keskusleikkipuisto sekä kaksi kaupunginosaleikkipuistoa. Asemakaavoituksen edetessä Ritaharjun muut leikkipuistojen määrä ja sijainti täsmentyvät. Kuivasrannan alueelle esitetään rakennettavaksi kaksi uutta korttelileikkipaikkaa sekä kaupunginosaleikkipuisto. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 62 % on korttelileikkipaikkoja, 23 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 15 % keskusleikkipuistoja. Nykyisten olemassa olevien leikkipuistojen hierarkiatasot pysyvät tulevaisuudessa ennallaan. Oinaansuon leikkipaikka ja Tiedonkehdon leikkipaikka ovat ensimmäisiä peruskorjauskohteita suuralueella. Väestösuunnitteen mukaan väestömäärä Kaijonharjun suuralueella tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuus koko suuralueen asukasmäärästä vuonna 2015 arvioidaan olevan noin 16,1 %. 50

1 Ilmarisenpuiston leikkipaikka 2 Kaijonharjun keskusleikkipuisto 3 Tiedonkehdon leikkipaikka 51

1 Karjakentän leikkipuisto 2 Syynimaan leikkipuisto 3 Helmipöllönpuiston leikkipaikka 52

3.12 Myllyoja Myllyojan suuralueeseen kuuluvat Laanilan, Kynsilehdon, Hintan, Parkkisenkankaan, Myllyojan, Kirkkokankaan, Hiukkavaaran ja Haapalehdon kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on yhteensä 9 831, joista leikki-ikäisiä on 15,2 %. 3 Myllyojan kaupunginosassa lasten lukumäärä on suurin. 250 leikki-ikäiset/kaupunginosa 200 150 100 50 0 Haapalehto Hiukkavaara Kirkkokangas Parkkisenkangas Myllyoja Hintta Kynsilehto Laanila 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Kuva 36. Leikki-ikäisten ikäjakauma Myllyojan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen merkittävimmät viheralueet ovat Myllyojan laakso, Oulujoen rannat ja peltoaukeat sekä Kirkkokangas. 9 Nykytilassa suuralueella on 7 korttelileikkipaikkaa (78 %) ja 2 kaupunginosaleikkipuistoa (22 %). Alueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvulla. Suuralueella on kymmenen eri tasoista leikkipuistoa. Leikkivälineistö on uudemmissa puistoissa asianmukaista, mutta 70-90-luvuilla rakennetuissa puistoissa on puutteita mm. turva-alustoissa. Myllyojan kaupungin-osan ainoa leikkipuisto on Myllyojan leikkipuisto, joka on peruskorjattu vuonna 2003. Puisto on kokonaan aidattu ja se rajautuu kerrostaloasutukseen, parkkialueeseen sekä metsäalueisiin. Puisto sijaitsee Myllyojan ala-asteen ja terveyskeskuksen lähistöllä. Myllyojan leikkipuistossa esiintyy jonkin verran leikkivälineiden sotkemista. 53

Haapalehdon kaupunginosaan sijoittuu suuralueen korttelileikkipaikoista neljä. Reslapuiston leikkipaikka on metsäinen leikkipaikka, jossa leikkivälineet ovat elinkaarensa päässä. Pienehkö metsäsaareke Reslapuistossa luo puistoon metsän tunnelmaa ja poistaa kenttämäistä vaikutelmaa. Valaistusta Reslapuiston leikkipaikalla ei ole. Saverikkopuiston leikkipaikka sijaitsee Ylä-Haapalehdossa rauhallisella metsäisellä paikalla. Leikkivälineet ovat kunnoltaan kohtalaisia. Jukkopuiston leikkipaikalla leikkivälineistöä on vähän eikä alueella näytä olevan juurikaan käyttäjiä. Jukkopuistosta puuttuu myös valaistus. Ala-Haapalehdon puolella sijaitseva Manttaalipuiston leikkipaikka on kevyenliikenteen väylän varrella sijaitseva, hieman kenttämäisen vaikutelman antava vanhahko leikkipaikka. Korkea ja jyrkkärinteinen maamäki jakaa leikkialueen kahtia. Puiston toiselle puolelle on sijoitettu leikkivälineet ja toiselle puolelle kivituhkapintainen pelialue. Hintta Laanila alueella sijaitsee kaksi korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosaleikkipuisto. Uusin puistoista on Kariniemen leikkipaikka, joka on valmistunut vuonna 2006. Hovisuon leikkipaikka, Laanilan kaupunginosassa on laajahko, leikkivälineistöltään monipuolinen puisto. Vanhin alueen leikkipaikoista on Kivekkäänpuiston leikkipaikka Laanilassa. Kivekkään leikkipaikan välineistö on monipuolista ja lähellä kaupunginosaleikkipuiston tasoa. Leikkipaikan välineistössä on otettu huomioon eri ikäryhmät. Leikkivälineistö on pääosin nurmipinnalla, poiketen kaupungin muista leikkipaikoista. Kirkkokankaan ainoa leikkipaikka on hyvin pienialainen Nykäsenkankaan leikkipaikka. Leikkipaikka rajoittuu kevyenliikenteen väyliin sekä rivitalotontteihin ja sitä ympäröi puistometsä, joka vaatii siistimistä. Hierarkiatasoon nähden leikkipaikalla on oikea määrä leikkivälineitä, mutta se on kuitenkin ahtaan oloinen. 54