Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia on hyvin paljon samalla linnoituksen historiaa. Linnoitus on perustettu 1720-luvulla, ensimmäisessä vaiheessa koko kaupunki sijaitsi linnoituksen sisällä. 1700- luvun puolivälin sodissa kaupunki tuhottiin täydellisesti. 1700-luvun loppupuolella alkoi suuren koko kaakkoisen Suomen alueen kattaneen linnoitusjärjestelmän rakentaminen Haminasta Olavinlinnaan saakka, käsittäen myös Lappeenrannan linnoituksen kehittämisen. Kierrä muistomerkin ympäri ja laske kuinka monella eri tavalla työstettyä kiveä on käytetty tässä muistomerkissä? Löydätkö muistomerkistä seuraavat kivilajit: punainen graniitti, gneissi ja rapakivi? Kivestä on rakennettu taloja, linnoitusvalleja sekä muistomerkkejä. Lähdetään kulkemaan, etsitään kohteita ja pohditaan niiden yhteydessä erilaisia asioita kiviin liittyen. Kiveä voi käyttää hyvin monella eri tavalla. Kuinka monta eri kivilajia tunnistat koko matkan aikana? 1
Ainakin kolmenlaista: pyöreitä luonnonkiviä, lohkottuja kiviä ja sahattuja kiviä. Muuri on punaista graniittia, rapakiven tunnistaa pyöreistä maasälpärakeista ja gneissin raidoista (Suuri osa kivistä on likaantunut ja pinnalla on jäkälää ym. niin paljon, että tunnistaminen on vaikeaa. Kuitenkin esimerkiksi rapakivilohkareen tunnistaa pyöreistä maasälpärakeista, joiden ympärillä on vielä usein vihertävä plagioglaasirengas. Erilaisia graniittilohkareita löytyy kuten myös gneissiä, jonka tunnistaa mutkittelevista raidoista (suuntautunut metamorfinen kivi) Etsi seuraavaksi puistosta tämä muistomerkki. Siinä näkyvät raidat ovat jälkiä kiven työstämisestä. Kivi on saatu lohkaistua poraamalla reikiä ja kiilaamalla ne. Miten tämä muistomerkki eroaa edellisestä kiven käytön kannalta? Seuraavaksi pysähdytään ratsastajapatsaalle. 2
Tämä muistomerkki on harmaata graniittia. Mineraalirakeet ovat riittävän suuria, että voit paljain silminkin erottaa päämineraalit. Plagioglaasissa on suora lohkopinta, jossa voi erottaa pitkittäiset viirut. Kvartsi on väritön tai vaalea mineraali joka lohkeilee kupuraisena. Mustat pisteet ovat sarvivälkettä tai kiillettä. Kiven reunoilla on näkyvissä poranreiät, joita on käytetty kiven lohkomiseen. lohkominen on tehty siten, että reikiin on pantu kiilat ja kiiloja on kiristetty lyömällä kiiloja vuorotellen vasaralla syvemmälle kunnes kivi on haljennut. Tässä Rakuuna-patsaassa on käytetty samaa kivilajia kuin porttimuistomerkissä. Miksi se näyttää erilaiselta? 3
Portti oli työstetty lohkomalla kun taas patsaan alusta on hiottu ja pinta käsitelty. Lähde kulkemaan kohti linnoituksen porttia 4
Linnoitusta ympäröi vahvat kiviset muurit ja vallit. Miksi linnoitus on rakennettu kivestä eikä puusta? Jatka sitten matkaa eteenpäin keltaisen rakennuksen luo. Puu palaisi helposti. Kivi kestää tulta, ammuksia ym. 5
Olet jo nähnyt kiveä käytetyn muistomerkeissä ja linnoituksen muureissa. Mitä muita kiven käyttötapoja huomaat tämän keltaisen rakennuksen luona? Jatka sitten matkaa linnoituksen pääkatua eteenpäin. porraskivet rakennuksen sokkeli katukivetys 6
Pääsimme museon luo. Museo on vanha jykevä kivirakennus. Tutki miten kiveä on käytetty eri tavoin rakennuksen nurkissa ja seinissä. Miksiköhän ikkunoiden ympärykset on tehty tiilestä eikä kivestä? Mitä kivilajeja seinässä voisi olla? Kivestä on vaikea tehdä pieniä muotoja yms. Vanhoissa kivirakennuksissa on hyvin tyypillistä, että ikkunoiden ja ovien ympärykset on tehty tiilestä. Seinän yläosa (vaalea, harmaa) on kalkkikiveä. Joskus on vaikea erottaa toisistaan valkoinen kalkkikivi ja kvartsi. Paras tuntomerkki on se, että kalkkikiveä voi naarmuttaa metalliesineellä (puukon kärki, naula), mutta kvartsi on niin kovaa, ettei naarmua synny. Museoväki kiittää kun kokeilette naarmuttamisen jossakin muualla. Alaosasta löytyy monenlaisia ympäristöstä kerättyjä kiviä. löytyy ainakin graniittia (eri raekokoja), rapakiveä, gneissiä, jossakin lohkareessa oli isoja valkoisia rakeita, wollastoniittia. Nurkka on kalkkikiveä. 7
Pysähdy hetkeksi museon luo ja mieti kuinka monta sanaa keksit kiveen ja kiven käyttöön liittyen. Olemme päässeet polkumme päähän. Kuinka monta eri kivilajia tunnistit? Ota vielä muistoksi kuva itsestäsi ja näistä komeista kivirakennuksista. Teksti: Ilkka Paajanen, Tuomo Tahvanainen, valokuvat: Yrjö Utti - Saimaan ammattikorkeakoulu 8