SISÄLTÖ KESÄ 2011 s.1 Kansikuva: Stenungsund kesän kynnyksellä. Kuva: Markku Salonen s.3 Toimitusjohtajan palsta Terramare Oy Laurinmäenkuja 3A, 00440 Helsinki Vaihde: (09) 613 621 Faksi: (09) 6136 2700 www.terramare.fi s.4 Stenungsundin teollisuusalueen pistolaiturihanke Haastattelussa Borealis AB:n projektipäällikkö Kenneth Lundström s.8 Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen ammattilainen Ruoppaus Satamarakentaminen s.8 s.12 Stenungsundin laituriurakan monipuoliset työvaiheet Porvoonjoen rantamuurin näyttävä uudistus Vedenalainen louhinta Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet s.14 Akkatsin vesivoimalan louhintatyöt Jokkmokkissa s.12 Henkilökunta 1.6.2011: 238 Liikevaihto 2010: 58,1 milj. s.15 s.15 Terramaren työmaat Kokemuksia NINA-työturvallisuusohjelmasta Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster nv. Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli s.16 Takakannen kuva: Stenungsundin alueen merimaisemaa Kuva: Markku Salonen s.14 65 maassa, kuudella eri mantereella. TERRAMARE TÄNÄÄN KESÄ 2011 14. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg Puh. (09) 6136 2622, Fax (09) 6136 2700 e-mail: henrik.holmberg@terramare.fi 2
Turvallinen työmaa tekee myös tulosta Olemme tänä keväänä saaneet vuoden 2010 turvallisimman työnantajan tunnustuksen ensimmäistä kertaa yhtiömme historiassa. Rakennuslehden suurimmille rakennusliikkeille tekemä tapaturmakysely kertoo kuitenkin, että työturvallisuuden positiivinen kehitys on ainakin toistaiseksi pysähtynyt. Tapaturmavakuutuslaitoksen liiton mukaan rakentamisen työpaikkatapaturmien taajuus oli viime vuonna kuusi prosenttia korkeampi kuin vuonna 2009 ja syynä tähän pidetään rakentamisen kääntymistä nousuun 2009 kovan pudotuksen jälkeen. Vuonna 2009 tapaturmataajuusluku osoitti, että Suomessa tapahtui 68 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Terramaren tapaturmataajuusluku vuonna 2009 oli 19,7 ja vuonna 2010 tapahtuneen hyvä kehityksen myötä vastaava luku oli 9,7. Kyseinen tunnustus on merkittävä palkinto pitkäjänteiselle työllemme työturvallisuutemme parantamiseksi. Perinteisesti olemme Boskalis-konsernissa olleet tapaturmataajuusluvulla mitattuna jonon häntäpäässä, mutta viime vuosien kehitys on nostanut sijoitustamme selvästi. Koko konsernin tapaturmataajuusluku vuonna 2010 oli 3,4, joten kurottavaa etumatkaa vielä löytyy. Emoyhtiömme viime vuoden lopussa lanseeraaman NINA-projektin ( No Injuries No Accidents eli, ei vahinkoja ei tapaturmia) avulla on tarkoitus koko konsernissa ottaa uusi askel käytännön työssä, kun keskustellaan työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Syyn tähän antoi emoyhtiön tekemä maailmanlaajuinen työturvallisuuskartoitus, jossa haastateltiin yli 4 000 ihmistä talon sisältä ja ulkopuolelta ja verrattiin tuloksia lähinnä energiateollisuuden toimijoiden vastaaviin arvioihin. Selkeinä parannuskohteina nousivat esille kommunikoinnin puute työturva-asioissa, palautteen anto ja vastaanotto sekä eri organisaatiotasojen arvostuksen puute työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tämän johdosta olemme NINA-projektin yhteydessä määritelleet mm. koko konsernia koskevat yhteiset turvallisuusarvot, jotka kuvastavat kuinka henkilöstön tulee suhtautua työturvallisuutta koskeviin asioihin. Esimerkkeinä: olen vastuussa omasta ja työtoverini turvallisuudesta tai ryhdyn toimenpiteisiin, mikäli havaitsen vaarallista toimintaa. Nämä esimerkit kuvastavat jokaisen henkilön vastuuta ja velvollisuutta puuttua asioihin, kun riskitilanteita havaitaan. Projektin etenemistä seurataan intensiivisesti tiiviin vuorovaikutuksen kautta työmaiden ja kiinteiden toimipisteiden välillä. Yksityiskohtaisempaa tietoa NINA-projektin sisällöstä löytyy edellisestä, joulukuun lehtemme numerosta. Tapaturmataajuudella on nähtävissä myös selvä positiivinen vaikutus yhtiön tulokseen ja imagoon. Kuitenkaan yritysten liiketulosprosentin ja tapaturmaindeksin välistä korrelaatiota ei ole tällä hetkellä vielä laajemmin nähtävissä. Voi hyvin kuvitella, että kun tapaturmaindeksi muuttuu yksinumeroiseksi, niin liiketulosprosentti muuttuu vastaavasti kaksinumeroiseksi. Terramaren osalta tämä toteutui viime vuonna esimerkillisesti, sillä liiketulosprosenttimme oli ennätyksellinen 16,8. Koska toimintamme työmailla on jo aikaisemmin ollut ammattitaitoista ja tuloksellista, voidaan siten työturvallisuutemme positiivinen kehitys tiivistää lyhyeksi sloganiksi: Turvallinen työmaa tekee myös tulosta. Yhtä ankaran talven jälkeen kuin 25 vuotta sitten olemme jo saaneet nauttia lämpimästä kesästä. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille leppoisia ja rauhallisia lomahetkiä nautinnollisessa kesäsäässä. Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja 3
Terramare Tänään Teksti ja kuvat: Markku Salonen Stenungsundin teollisuusalueen pistolaiturihanke Tehokas investointi kapasiteettihaasteisiin Länsi-Ruotsissa Göteborgin pohjoispuolella sijaitsevassa Stenungsundin kemikaalisatamassa käy vuosittain lähes 600 rahtialusta. Tuotanto on alueella merkittävässä kasvussa ja on arvioitu, että jo muutaman vuoden sisällä rahtiliikenne kaksinkertaistuu. Uuden pistolaiturin rakentaminen tarjoaa merkittävää kapasiteettietua. Merellisen Stenungsundin kaduilla liikenne on rauhallista, mutta meriväylillä sen sijaan tapahtuu. Paikallisen kemianteollisuuden tarpeisiin tuodaan yhä kasvavissa määrin mm. eteeniä, teollisuusbensiiniä, etaania, propaania, butaania, ammoniakkia, rapsiöljyä ja biodieseliä (RME) sekä erikseen raakaöljyä energiantuotannon tarpeisiin. Tuotteeksi valmistuu muovien raaka-aineita. Rahtiliikenne on siinä määrin vilkasta, että ajoittain useampikin laiva joutuu ankkuroimaan ja odottelemaan vuoroaan päästäkseen satamaan. Monelle kipparille uuden laiturityömaan näkeminen on iloinen uutinen tehokkaammasta huomisesta. Laiturin rakennuttaa PetroPort AB, jonka omistaa kansainvälinen muovien raaka-aineita valmistava Borealis AB ja erikoiskemikaaleja valmistava Perstop AB. PetroPort AB on perustettu hallinnoimaan ja tarjoamaan rakennettavan laiturin palvelut teollisuusalueen tuotantolaitoksille. Borealis AB:n projektipäällikkö Kenneth Lundström, joka vastaa rakennuttajan puolelta laiturihankkeen valvonnasta, on monestakin syystä tyytyväinen projektin etenemiseen. 4
Haastateltavana Borealis AB:n projektipäällikkö Kenneth Lundström 5
PetroPort AB:n uusi pistolaituri rakennetaan Vattenfallin hallinnoiman laiturin viereen. Rahtiliikenne on vilkasta, joten tarkkaavaisuus työmaalla on reaaliaikaista. Stenungsundin kemikaalisatamaan johtava Uddevallan väylä kulkee näyttävän 664 metriä pitkän Tjörnbronsillan alitse. Silta on rakennettu vuonna 1980 dramaattisesti tuhoutuneen Almöbron-kaarisillan tilalle. Tuolloin 18.1.1980 Star Clipper -rahtialus törmäsi yöllä klo 1.30 siltaan romahduttaen sen alas. Seitsemän autoa syöksyi mereen. Rahtilaivalta ei pystytty hälyttämään apua, sillä radiolaitteet vioittuivat törmäyksessä. Almöbron oli valmistuttuaan 1960 maailman pisin kaarisilta. Nykyisen Tjörnbron-vinoköysisillan alikulkukorkeus on 45,7 metriä ja sillan pilarit sijaitsevat turvallisesti kaukana rannalla. Youtube-haku: Västnytt - 30 år sedan Tjörnbronkatastrofen Tjörnbron korvasi Almöbron-turmasillan Kenneth Lundström, kuinka merkittävää ja laajaa kemianteollisuuden toiminta alueella on? Stenungsundin teollisuusalueella toimii tehokkaassa synergiassa useampi tuotantolaitos. Borealis AB:n ja Perstop AB:n lisäksi merkittäviä yhtiöitä ovat AkzoNobel ja Ineos, jotka tulevat olemaan myös uuden laiturin käyttäjiä. Pääasiallisesti tuotamme täällä yhteisvoimin muovien raaka-aineita. Tällä hetkellä tuotantomäärä on 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Kemianteollisuus on täällä myös merkittävä työllistäjä. Teollisuusalue työllistää noin 2 500 henkilöä. Pintaalaltaan aluetta voi verrata Suomen Kilpilahden öljynjalostamoalueeseen Porvoossa. Missä määrin uusi kemikaalilaituri tulee parantamaan alueen satamatoimintaa? Se tulee parantamaan nykyistä satamatoimintaa merkittävästi ja on perusteltu investointi myös tulevien vuosien kasvunäkymille. Viereisen Vattenfallin hallinnoiman kemikaalilaiturin käyttöaste on tällä hetkellä noin 65 prosenttia, ja ajoittain liikenne ruuhkaantuu. Rahtialukset joutuvat odottelemaan pääsyä laiturille, ja tämä on luonnollisesti rasite tehokkuuden lisäksi myös ympäristölle ja turvallisuudelle. Uusi laituri tulee vastaamaan tuntuvasti näihin haasteisiin. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 6
TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2011 Taustalla satamaan pääsyä odottelevia rahtialuksia. Edustalla uuden pistolaiturin, satamakentän ja valvomorakennuksen työkohteet toukokuun lopulla 2011. Tuoko uusi laituri mukanaan teknisiä parannuksia? Kyllä uusi laituri on ainakin kokoluokaltaan ja muodoltaan aika lailla identtinen nykyisen Vattenfallin laiturin kanssa, sillä kapeahkon väylän vuoksi satamaan pääsevät maksimissaan 170 metrin pituiset alukset. Sen sijaan uuden laiturin merkittävä etu on teknisesti kehittyneempi lastaus- ja purkumekanismi. Lastithan puretaan ja lastataan pumppaamalla, joten turvallinen kiinnitys on tässä tärkeää. Laiturin rakenteellinen laatu ja kestävyys ovat myös merkittäviä tekijöitä, sillä raskaiden alusten jatkuva sivuttaisrasitus laituriin on voimakasta. Niinpä esimerkiksi laiturin paalutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Mitä mieltä olet ollut laiturihankkeen etenemisestä ja toteutuksesta? Olen ollut hankkeen etenemiseen monella tapaa tyytyväinen. Laiturin rakentamista edeltäneet ruoppaukset viime vuoden lopulla sekä ranta-alueiden raivaukset sujuivat mallikkaasti. Myös juuri valmiiksi saatettu laiturin paalutuskin toteutui laadukkaasti aikatauluun. Erityisen tyytyväinen olen ollut tehokkuuden lisäksi myös työturvallisuuden tasoon ja siihen, että tapaturmilta on vältytty. Turvallinen työskentely ja saumaton yhteistyö ovat kemianteollisuusalueella ehdottomia tekijöitä. Seuraan luottavaisin mielin hankkeen edistymistä. Kenneth Lundström, mikä on mottosi vastuullisella toimialallasi? Kemianteollisuus on toimiala, jossa turvallisuudesta ei missään olosuhteissa saa tinkiä. Kaikissa toimenpiteissä tämä on prioriteetti numero yksi. Niinpä tapaan ajatella, että jos jotakin toimenpidettä ei voida tehdä turvallisesti, sitä ei pidä tehdä ollenkaan. Olkoon se siis mottoni. Kiitos haastattelusta Kenneth, minkälaisia kesäsuunnitelmia sinulla on? Kiitos kysymästä, kyllä Stenungsundin merialueet ovat kovasti mieleeni ja pidän kalastuksesta, joten sieltä minut kesän lomapäivinä löytää. PetroPort AB:n laituri valmistuu käyttöön alkuvuodesta 2013. Laiturin rakentamisesta vastaa Boskalis Sweden AB ja Terramare Oy. www.terramare.fi 7
Terramare Tänään Teksti ja kuvat: Markku Salonen Stenungsundin laituriurakan monipuoliset työvaiheet Kahden vuoden projektissa rakennetaan laaja kokonaisuus Stenungsundin kemikaalisataman laituriurakka käsittää laajan kokonaisuuden, johon sisältyy pistolaiturina toteutettavan kemikaalilaiturin lisäksi putkisiltojen tukirakenteiden, satamakentän, valvomorakennuksen ja teiden rakentamiset. Kohteessa toteutettiin erillisenä urakkana myös laiturirakentamista edeltänyt satama-alueen ruoppaus. Länsi-Ruotsissa sijaitsevan Stenungsundin kemikaalisataman kasvaneeseen kapasiteettitarpeeseen rakennetaan uutta pistolaituria. Urakan tilaaja on PetroPort AB, joka tulee myös hallinnoimaan valmistuvaa laituria. Rakentamista edelsi viime vuoden loppuun mennessä erillisenä urakkana toteutettu satama-alueen ruoppaus. Kuokkaruoppaaja Grävlingen toteutti pehmeän saven ruoppausta käsittävän urakan ongelmitta aikatauluun. Stenungsundin laituriurakan alkuvaiheessa toteutettiin ranta-alueen raivaus, pistolaiturille johtavan tien, pelastustien, vesijohtojen ja sähköjen vedot sekä laiturialueen satamakentän (18 x 90 m / n. 1 600 m 2 ) perustustyöt. Rantakohteessa suoritettiin myös jonkin verran louhintaa, jonka aikana kemianteollisuuden läsnäolo vaati erityishuomiota. Kuluvan vuoden maaliskuussa aloitettiin laiturin paalutustyöt sekä kohteen välittömään yhteyteen rakennettavan valvomorakennuksen toteuttaminen. Pistolaiturin paalutustyö saatiin valmiiksi toukokuun loppuun mennessä työnjohtaja Marko Saarelman johdolla. Työn sujuvuuden kannalta oli merkittävää, että lähialueelta löydettiin satamakenttä, jonne voitiin perustaa teräsputkipaalutehdas. 8
9 www.terramare.fi
Terramaren työnjohtaja Markku Sollo on tyytyväinen paalutusyksiköllä varustetun kahmarikauharuoppaaja Meri-Pekan peruskorjauksen lopputulokseen. Jääsuojien asennus paaluihin. Samalla alueella toteutetaan myös teräs-, jääsuoja- ja betonielementtityöt. Valmiit elementit voidaan kuljettaa kätevästi työkohteeseen työponttonilla. Työmaapäällikkö Juhani Naukkarinen on tyytyväinen projektin etenemiseen alkuhaasteista huolimatta. Työvaiheet ovat toteutuneet esimerkillisesti, mutta aivan alkutaipaleella suunnittelutyön toteutuminen tuntui melko haasteelliselta. Olemme kuitenkin hyvien sääolosuhteidenkin vuoksi itse asiassa tällä hetkellä paalutuksen osalta edellä aikataulusta, Naukkarinen kertoo. Vahvasti ankkuroitu paalutus Pistolaiturina toteutettava 245 metriä pitkä kemikaalilaituri on kansirakenteeltaan teräbetonia ja suhteellisen kevyt, mutta rahtilaivojen massan aiheuttama sivuttaisrasitus vaatii vahvan paalutuksen. Laiturin alle on lyöty 98 teräsputkipaalua, joista suuri osa ankkuroidaan peruskallioon. 75 mm paksut ankkuriterästangot injektoidaan kallioon kuuden metrin syvyyteen. Rakennettavan kohteen ranta syvenee suhteellisen voimakkaasti, joten laiturin ulkopäässä paalut ovat jopa 64 metrin pituisia. Paalutus toteutettiin paalutusyksiköllä varustetulla kahmarikauharuoppaaja Meri-Pekalla. Kohteeseen on lyöty noin 3 500 metriä teräsputkipaalua. Paaluihin asennetaan jääsuojat ja lopuksi ne raudoitetaan ja betonoidaan. Betonointi suoritetaan autokalustolla, joka kuljetetaan kohteeseen työlautta Lossilla sekä tilapäistä ponttonilaituria pitkin. Työnjohtaja Markku Sollo valvoo laiturityön etenemistä hyvillä mielin. Paalujen asennus sujui tarkasti noin kahden paalun päivävauhdilla ja korjaustoimenpiteiltä vältyttiin. Eritystä kiitosta annan myös Meri-Pekka -työaluksen aikaisemmin toteutetulle ja onnistuneelle peruskorjaukselle. Kunnostettu alus Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 10
TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2011 Stenungsundin teollisuussatamaan rakennettavalle PetroPort AB:n pistolaiturille tulee pituutta 245 metriä. Laiturin perustaksi on lyöty 98 paalua, joista osa on ankkuroitu peruskallioon. on edesauttanut myös työviihtyvyyttä, Sollo toteaa. Työolosuhteet alueella ovat hyvät ja säätkin ovat suosineet, mutta vilkas kemikaaleja sisältävien rahtialusten liikenne viereiselle laiturille mietityttää. Olemme varautuneet mahdollisiin riskitilanteisiin määrittelemällä pelastusohjelman, johon sisältyy mm. aluksella pelastautumiseen tarkoitettu tila sekä hengityssuojaimet. Saamme lisäksi satamalta tiedotteet mm. ammoniakkia sisältävien rahtilaivojen saapumisesta, Sollo kertoo. Edessä useita työvaiheita Stenungsundin laituriurakka etenee paalutustöiden valmistuttua kansirakenteisiin, jotka valmistetaan teräsbetonista. Lastaus- ja purkuputkistolle rakennetaan sekä laiturille että maalle monitasoiset terästuet. Laiturille rakennetaan myös betonielementein toteutettava neljä metriä leveä huoltotie sekä laiturin päähän tihtaali. Laituriin asennetaan lisäksi pollarit ja fenderit. Kohde valmistuu käyttöön vuoden 2013 alussa. Stenungsundin pistolaituriurakka työllistää kaikkiaan 15 terramarelaista sekä erikseen maakohteissa toimivan aliurakoitsijan Hansson & Söner AB:n väkeä. Teräsputkipaalujen ankkuriporauksista vastaa aliurakoitsija Berg & Grundsäkring AB. Työmaalla toteutetaan uusia NINA-työturvallisuusarvoja ja -sääntöjä. Kokemukset työturvallisuusperiaatteista ovat toimineet hyvin ja työtapaturmilta on vältytty. Stenungsund New Jetty Project Rakennuttaja: PetroPort AB Urakoitsija: Boskalis Sweden AB ja Terramare Oy Työpäällikkö: Seppo Ajanko (Terramare Oy) Aliurakoitsijat: Hansson & Söner AB ja Berg & Grundsäkring AB Rakennustekniset avainluvut: 3 Betonia: 3 000m Raudoitus: 210 tonnia Teräsrakenteet: 90 tonnia Teräspaaluputket: 3 500 m (98 kpl, 6-64m) Raudoitus: 160 tonnia 3 Betonia: 1 060 m Jääsuojat: 98 kpl www.terramare.fi 11
PORVOONJOEN RANTAMUURIN NÄYTTÄVÄ UUDISTUS Porvoonjoen rantamuurin korjaustyöt valmistuivat toukokuussa. Jo pitkään kunnostusta kaivanneen muurin saneerauksessa yhdistettiin sekä uutta että vanhaa. Lopputulos kunnioittaa onnistuneesti arvokasta ja kaunista Porvoon empirekaupunginosaa. Terramare Tänään Teksti ja kuvat: Markku Salonen, Esa Kunnassaari Porvoonjoen rantamuurin korjaustyö on toteutettu Porvoonjoen itärannalla ravintolalaiva Glückaufin ja Mannerheiminkadun sillan välisellä alueella 53 metrin pituudella. Kohde sijaitsee Jokikadun vieressä, jonka läheisyydessä sijaitsevat kesäisin vilkkaat ja suositut rantakahvilat ja -ravintolat. Porvoonjoen hankalat maaperäolosuhteet olivat vuosien saatossa saaneet vanhan muurirakenteen työntymään joelle päin. Tämä näkyi rantamuurin mutkittelevana reunalinjana ja heikensi vanhan rakenteen vakavuutta. Lähitulevaisuudessa häämöttävä sortumisvaarakin oli ilmeinen. Korjaustyötä suunniteltaessa nousi yhä voimakkaammin esille ranta-alueen kulttuurihistoriallinen ja sosiaalinen merkitys ympäröivään miljööseen. Niinpä hanke päätettiin toteuttaa säilyttämällä alkuperäiset graniittikivet muurin yläpinnassa Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 12
TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2011 sekä valita kaikkiin muihin näkyvillä oleviin rakenteisiin näihin mahdollisimman hyvin istuvat materiaalit. Terramaren työmaapäällikkö Jukka Sippola on erittäin tyytyväinen sekä rakennusteknisiin ratkaisuihin että lopputulokseen. Olisi ollut todella sääli, jos suunnittelussa olisi päädytty mihinkä tahansa muuhun ratkaisuun kuin tähän. On hienoa, että saatoimme säilyttää alueelle ominaisen rakennusperintöä kunnioittavan ilmeen, Sippola toteaa. Tämän linjan mukainen toteutus teki työmaasta todella mielenkiintoisen ja haasteellisen, Sippola lisää. Haastavan kohteen erityispiirteitä Loppuvuodesta 2010 aloitettu korjaustyö käynnistyi yllättävissä olosuhteissa. Todella aikainen talvi ja runsas lumentulo yllätti meidät, mutta oli aikaisesta kylmyydestä hyötyäkin. Ennen aikojaan jäätynyt Porvoonjoki tarjosi meille mainion työalustan. Niinpä erillisiä työlauttoja ei rantakohteessa alkuun tarvittu, Sippola kertoo. Kohdetta ympäröivä asutus ja historialliset arvokiinteistöt vaativat toteutuksen osalta erityishuomiota. Tärinää ja melua minimoitiin kaikin keinoin ja työmaan vaikutuksia mitattiin lähialueen rakennuksissa reaaliajassa. Myös tiedotustoiminta eri työvaiheista oli aktiivista. Informoimme lähiasukkaita sekä ruotsiksi että suomeksi kaikista rakennusvaiheista, jotka mahdollisesti aiheuttivat tärinää tai melua. Lisäksi jaksotimme poraus- ja paalutustyöt vallitsevien olosuhteiden mukaan, Sippola kertoo Poikkeuksellisen aikainen talvi ja runsaat lumisateet antoivat oman leimansa hankkeen alkuaiheelle loppuvuodesta 2010. Työvaiheen alussa poistetut ja numeroidut ylimmän kahden kerroksen graniittikivet on asennettu alkuperäiseen järjestykseen uuden rakenteen yläpintaan. Tämä toimenpide säilytti toimivasti muurin alkuperäisen hengen, Kunnassaari toteaa. Reunasuoja on toteutettu vanhan rakenteen mukaisilla suojaparruilla, jotka riippuvat teräsketjuilla reunarakenteesta alkuperäisen rakenteen tapaan. Sekä teräslenkit että ketjut ovat myös valmistettu alkuperäisiä malleja mukaillen. Saneerattu Porvoonjoen rantamuuri on tehty kestämään ainakin seuraavat sata vuotta. Upea lopputulos on nyt kaikkien nähtävillä. Tästä suuret kiitokset kaikille yhteistyötahoille, todella monitaitoiselle henkilöstölle ja aliurakoitsijoiden osaavalle väelle, Sippola kehaisee. Porvoonjoen rantamuurin korjaus Tilaaja: Porvoon kaupunki, kuntatekniikka Pääurakoitsija: Terramare Oy Suunnittelu: Ramboll Finland Oy Urakkavaiheen 1 päämassat: teräspontit: 129 tn kallioankkurit: 17 kpl 3 teräsbetonin reunarakenne: 172 m graniittikiveykset: 119 jm Optio-osuus Urakkaan kuuluu myös nykyisen alueen jatkona sijaitseva 50 metrin pituinen optiona toteutettava osuus. Kesäkaudella joenranta-alue pyhitetään kuitenkin kaupunkilaisten ja turistien käyttöön. Optio-osuuden korjaustyö onkin aikataulutettu alkamaan syyskuussa. Kohteen rakennustekninen toteutus Rantamuurin korjaus on toteutettu kallioon ankkuroidulla teräsponttiseinällä. Ponttiseinä toteutettiin rannalta käsin. Pontit on asennettu vanhan reunamuurin eteen, joten uusi rantamuurilinja siirtyi toista metriä joelle päin. Tämä toimenpide avarsi näyttävästi aikaisempaa rantabulevardia. Ponttiseinä on ankkuroitu kallioon Gewi-ankkureilla. Rakenne on nyt todella kestävä ja rantamuuri tulee säilymään pitkään, Terramaren työpäällikkö Esa Kunnassaari kertoo. Ponttiseinän yläpäähän on rakennettu jäänsuojarakenne ja Kurun harmailla graniittikivillä verhottu reunarakenne. Näkymä Mannerheiminkadun sillalta nähtynä. Uuden rantamuurin osuus päättyy juuri ennen ravintolalaiva Glückaufin keulaa. Kuvasta näkyy, kuinka uusittu muuri avartaa rantabulevardia. Rantamuurin optio-osuudella syyskuussa laiva siirretään ja muurin korjaustyöt jatkuvat. www.terramare.fi 13
Jokkmokk.se Akkatsin vesivoimalan louhintatyöt Jokkmokkissa Terramare Tänään Teksti: Markku Salonen Kuvat: Terramaren kuva-arkisto, voimalakuva: Vattenfall AB Pohjois-Ruotsissa lähellä napapiiriä sijaitseva Jokkmokk eli Jokimukka on historiallista saamelaisten aluetta ja on nykyisin Norrbottenin lääniin kuuluva kunta. Jokkmokkin kylä on kuuluisa saamelaismarkkinoistaan, joita on järjestetty joka talvi aina vuodesta 1605 lähtien. Alueella sijaitsee Vattenfallin Akkatsin vesivoimala, jota parhaillaan sekä saneerataan ja laajennetaan. Hankkeeseen sisältyy mm. uuden vedenottotunnelin (imutunnelin) rakentaminen. Tunneli ohjaa vettä padon alta uudelle turbiinilaitokselle. Tunneli on toteutettu kahdessa vaiheessa. Padon kuivalta puolelta on louhittu varsinainen 10 metriä halkaisijaltaan oleva syöttötunneli vedenpuoleisen alueen alle ja Terramaren osuuteen kuului avata pystykuilu vedenottotunneliin vedenalaisella louhinnalla. Kohteeseen kuljetettiin kalustoksi poralautta Pora-Pekka 4. Lautta peruskorjattiin Loviisassa ja kuljetettiin osina paikalle 13 rekalla. Lisäksi paikalle kuljetettiin niin ikään rekkarahdilla 54 tonnia painava itsekulkeva proomu Palko, jolla on lastikapasiteettia 50 m 3. Alueen asettamien tilarajoitusten vuoksi oli tärkeää koordinoida kuljetusten perille saapumisen järjestys. Tämä onnistui hyvin ja saimme koottua poralautan sujuvasti parissa viikossa, Terramaren työmaapäällikkö Paavo Kolari kertoo. Louhintatyön luonne muuttui alkuperäisestä suunnitelmasta, sillä kallion päällä oli 4-5 metrin kerros vanhaa kosken pohjan louhikkoa oletetun kiintokallion sijasta. Kohteen olosuhteet ja maaperätiedot muuttuivat alkuperäiseen nähden niin paljon, että on perusteltua todeta, että alkuperäistä projektissa oli vain kuilun nurkkapisteiden koordinaatit ja työmaan postiosoite. Pintalouhikko räjäytettiin ja ruopattiin pois. Kalliota louhittiin 20 metrin syvyyteen tunnelin kattotasoon saakka, jolloin vedensyöttötunneli tavoitettiin. Vesisyvyys oli kohteessa 10 metriä ja kallion sekä louhikon osuus 10 metriä. Osa louheesta jouduttiin ruoppaamaan 30 metrin syvyydestä tunnelin pohjalta. Tunneli oli ennen puhkaisuräjäytystä täytetty vedellä, joten hallitsemattomalta vesiryöpyltä puhkaisuräjäytyksen yhteydessä vältyttiin. Turvallisuussyistä kohteeseen oli rakennettu myös ylipaisuntasäiliöt, joiden kautta vedenpaine pääsi purkautumaan. Kohde onnistui vanhoilla opeilla ja osaavalla henkilöstöllä turvallisesti ja tehokkaasti, Kolari kertoo. Tilaajalta saimme mieltä lämmittävät kiitokset ammattitaidolla, osaavalla henkilökunnalla ja hyvällä yhteistyöllä tehdystä työstä, Kolari toteaa tyytyväisenä. Urakan päätyttyä Pora-Pekka 4 purettiin käänteisessä järjestyksessä kuljetettavaksi seuraavaan määränpäähän. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 14
Työmaa Terramaren työmaat Työpäällikkö Työmaapäällikkö Länsisataman ruoppaus, Helsinki Ruusuniemen allas ja laiturit, Helsinki RO-RO 7 korjaus, Rauma Tuulivoimalan perustus, Raahe Porvoonjoen rantamuuri, Porvoo Laitureiden 23 ja 24 korjaus, Naantali Saaronniemen laiturit, Turku Pistolaituri, Stenungsund, Ruotsi Jouko Sederholm Pekka Arppe Pekka Arppe Esa Kunnassaari Esa Kunnassaari Mikko Latikka Mikko Latikka Seppo Ajanko Reijo Kultalahti Heikki Porrasmaa Jukka Sippola Markku Latikka Jukka Sippola Matti Juslenius Matti Juslenius Juhani Naukkarinen Kokemuksia NINA-työturvallisuusohjelmasta Boskaliksessa vietetään tänä kesänä NINA-työturvallisuusohjelman ensimmäistä vuosipäivää. Meillä Terramaressa vuosipäivä on ennemminkin itsenäisyyspäivän korvilla, mutta ei anneta sen masentaa sillä työturvallisuuden kannalta meillä on syytä juhlia. Vuoden 2010 tilastoissa olimme turvallisin rakennusyhtiö ja vuosi on alkanut ilman vakavia tapaturmia. Mitä sitten kuluneen puolen vuoden aikana on tapahtunut NINA-ohjelman tiimoilta? Olemme järjestäneet 10 aloituskokousta, joiden myötä NINA-koulutuksen on saanut päälle 130 henkilöä. Kuusi aloituskokouksista on pidetty työmailla ja jokaisesta olemme saaneet paljon arvokasta palautetta ja kehitysideoita. Palautteen yhä paremmin löytäessä perille pääkonttoriin, voimme huomata kuinka suuri potentiaali työntekijöidemme ideoilla on työturvallisuuden parantamisessa. Osana ideoiden parempaa liikkuvuutta olemme kannustaneet työturvahavaintokorttien kirjoittamiseen. Kortteja onkin tullut runsaasti ja kansainvälisesti olemme Boskaliksen kärkitasoa työturvahavaintojen määrässä. Missään vaiheessa emme kyllä ole epäilleetkään, etteikö palautteen antaminen suomalaiselta onnistuisi meillä sitä ei vain aikaisemmin ole totuttu kirjoittamaan. Pahin pelkomme ei ollutkaan etteivätkö työturvahavaintokortit ottaisi tuulta siipiensä alle, vaan että niiden kirjoittajat eivät saisi palautetta havainnoistaan. Olemmekin viikoittain pyrkineet kokoontumaan pienen NINA-toimikunnan kanssa ja käymään läpi kaiken työmailta saadun palautteen. Kokoukset vain tuntuvat venyvän joka kerta pidemmiksi sillä asialista kasvaa joka viikko. Olemme asettaneet tavoitteeksemme toteuttaa yhden työturvahavaintoon perustuvan rakenteellisen parannuksen vuosineljännestä kohti ja ensimmäiset kaksi on jo valittu. Kehitämme ruoppaajille työtasoja proomuihin nousemisen helpottamiseksi ja olemme lisäksi antaneet entistä selkeämmät ohjeet miehistövaihtoihin sekä proomujen kiinnitykseen. Tällaiset pienet parannukset ovat suuria askelia kohti turvallisempaa Terramarea. Tervetuloa tutustumaan Terramaren uusittuihin kotisivuihin 15