Suonteen kalastusalue Kalastusopas 2009-2010 Julkaisija: Suonteen kalastusalue Joutsa-Hirvensalmi-Pertunmaa 1
Suonteen kalastusalueen toiminnasta Tämän julkaisun tarkoituksena on selkeyttää kalastusmääräyksiä ja tehdä Suonteen kalastusalueen ja sen alueella kalastuskuntina toimivien osakaskuntien toiminta tutummaksi kalastajille. Suonteen kalastusalue käsittää koko Joutsan kunnan alueen. Hirvensalmella ja Pertunmaalla sijaitsevat Suonteen vesialueet liitettiin Suonteen kalastusalueen toimintapiiriin vuoden 2003 alusta. Kalastusalueen vesipinta-ala on nykyisellään yli 20200 hehtaaria. Suontee on alueen suurin järvi. Sen pinta-ala on 169 neliökilometriä. Vesialueiden omistajaryhmiä on 100, joista 30 on järjestäytynyt yhteisaluelain mukaisesti toimiviksi kalastuslain tarkoittamiksi osakaskunniksi. Kalastusalueen toimintaa suunnittelee ja ohjaa osakaskuntien kokouksen valitsema 9-henkinen hallitus, jota johtaa vuosittain valittava puheenjohtaja. Muita toimihenkilöitä ovat kalastusalueen isännöitsijä, rahastonhoitaja ja noin 30 valantehnyttä kalastuksenvalvojaa. Kalastusalueen ja osakaskuntien keskinäinen yhteistyö on tiivistä. Esimerkiksi kaikki poikashankinnat tapahtuvat yhteishankintoina. Istutusten arvo on ollut vuosittain 30.000-35.000 euroa. Saman tasoisina ne tulevat jatkumaan myös tulevina vuosina. Istutustoiminnat ovat olleet suunnitelmallisia. Kunkin kalalajin sopivuus istutusvesistöihin ja istutusalueisiin on tutkittu ennen istutuksia. Suonteen kalaston arvoa on lisätty viime vuosien aikana toteutetuilla onnistuneilla istutuksilla. Uutena kalalajina Suonteen järveen ja koskialueille on kotiutettu lohikaloihin kuuluva harjus. Vahvan muikkukannan ansiosta taimenkanta on voitu pitää runsaana. Myllynkoski on kunnostettu ja rauhoitettu poikastuotantoalueeksi. Tämän ansiosta taimenten ja harjusten luontaiselle lisääntymiselle on luotu hyvät edellytykset. Vesialueiden hoidossa ja istutustoiminnoissa noudatetaan 5-vuotiskausiksi hyväksyttyä kalastusalueen vesistöjen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Suonteen kalastusalue on antanut selkeät ja yhtenäiset kalastusmääräykset sekä käytettävien pyydysten että kalojen alamittojen osalta. Näistä on tarkempi selvitys toisaalla tässä oppaassa. Oppaassa on ilmoitettu painatushetkellä tiedossa olevat osakaskunnat ja niiden yhteyshenkilöt sekä kalastusalueen nimittämät kalastuksenvalvojat. Näiltä kaikilta saa tarvittaessa lisätietoja kalastukseen liittyvistä kysymyksistä. Suonteen kalastusalue Hallitus 2
Pyydysten merkintä Lähde: KALASTUSLAKI, KALASTUSASETUS, VESILAKI Kalastuslaki 33 Jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä siten kuin asetuksella säädetään. Kalastusaluksissa käytettävistä valoista ja merkkikuvioista on säädetty erikseen. Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty, eikä konevoimalla kulkeva alus tai puutavaralautta saa tulla viittäkymmentä metriä lähemmäksi tällaista pyydystä, ellei se väylän ahtauden takia ole välttämätöntä. Kalastusasetus 16 Kalastuslain 33 ja 39 :ssä tarkoitettuna selvänä merkkinä pidetään vähintään puolitoista metriä vedenpinnasta nousevaan salkoon kiinnitettyä neliönmuotoista vähintään 30 senttimetriä korkeaa ja leveää lippua. Veden pintaan lasketun tahi pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvan ankkuroidun pyydyksen uloimman pään merkkisalko ja ajoverkkojadan sekä ajosiiman molempien päiden merkkisalot on kuitenkin varustettava kahdella päällekkäisellä, edellä tarkoitetulla lipulla. Merkkien lisäksi on pyydyksen suunta ilmoitettava käyttämällä tarpeen mukaan yhtä tai useampaa selvästi erottuvaa merkkiä. Kalastusasetus 21 Kalastuksen päätyttyä on pyydykset sekä niihin kuuluvat merkit ja muut kalastukseen käytetyt tarvikkeet, jotka eivät kuulu vesistössä laillisesti olevaan kiinteään kalastuslaitteeseen, viipymättä poistettava vedestä. Samoin on poistettava tarpeettomaksi käynyt turo tai muu kalaveden hoidossa, kalanviljelyssä tai saaliin säilytyksessä käytetty laite tai rakennelma. Määräys koskee myös talvikalastuksessa käytettävää 16 :ssä tarkoitettua merkkiä. Asetuksen mukaiset lippumerkit. HUOM! Vesilaissa on määräys: Jos vesistössä kulkeva tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella vahingoittaa väylän ulkopuolella olevaa pyydystä, vaikkakaan se ei ole kalastuslain mukaisesti merkitty, vahinko on aiheuttajan korvattava. Pyydysten merkitseminen on pyydyksen asettajan velvollisuus, jolla hän turvaa oikeutensa. 3
Kalastuslain mukaiset herrasmiessäännöt Eri kalastajaryhmien keskinäisen sovun säilymiseksi, noudata kalastuslain määräyksiä sekä osakaskuntien ja kalastuksenvalvojien antamia ohjeita. Kysy kalastuksenvalvojilta tai osakaskuntien yhteyshenkilöiltä, jos jokin tässä oppaassa esitetty määräys tai sen velvoite askarruttaa. Yhteystiedot oppaan sivuilla 13 ja 14. Suhtaudu myönteisesti kalastuksen valvontaan, jonka tarkoituksena on saattaa kalastajat samanarvoisiksi lupien suhteen. Muista, että kalastuksenvalvojat toimivat valan velvoittamina, heidän tehtävänään on valvoa kalastuksen lainmukaisuutta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi ja kalastukseen oikeuttavat lupasi. Hyvä kalamiestapa ja reilu yhteispeli turvaa kalastusoikeuden säilymisen myös tulevaisuudessa. Muista kalastuslain 39 :n määräys: Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. Onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, pyynnissä olevaa kiinteää tai verkkopyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoitettu seuraus. Tässä laissa tarkoitettua onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta harjoitettaessa on vältettävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesialueella harjoitettavalle muulle kalastukselle. Asetuksesta poikkeavan alamitan määrääminen Suonteen kalastusalueen hallitus on kalastuslain 35 :n 2 momentin nojalla päättänyt seuraavat kalojen ja ravun alamitat: Harjus 35 cm, kuha 45 cm ja rapu 10 cm. Päätös koskee kaikkia Suonteen kalastusalueen vesialueita. Järvitaimenen ja -lohen alamitaksi on päätetty 55 cm Suonteella, Viherillä, Puttolanselällä ja Angesselällä. Muilla vesialueilla ovat voimassa kalastuslain mukaiset taimenen ja järvilohen alamitat. Viherinkoskelle on määrätty voimaan seuraavat alamitat: Eväleikatut taimenet ja lohet 40 cm, leikkaamattomat 55 cm. 4
Verkko-, rysä- ja vapakalastuskielto Pyydyksen solmuvälirajoitus Ravustuskielto Suonteen kalastusalueen hallitus on kieltänyt kalastuslain 37 :n 2 momentin ja kalastusalueen ohjesäännön sekä Suonteen, Myllynkosken ja Viherinkosken yhdistetyn käyttö- ja hoito-suunnitelman nojalla verkko-, rysä- ja vapakalastuksen osalla Joutsan osakaskunnan (172:402:876:3) vesialueita ajalla 15.8.-15.11. Kieltoalue alkaa 200 metriä kantatie n:o 4:n länsipuolelta ja jatkuu Myllynkosken yläpuolella sijaitsevan Viheriin kuuluvan lahdensuun tasolle. Solmuväliltään alle 55 mm:n verkkojen käyttö on kielletty samalla vesialueella läpi vuoden. Myllynkosken koskialueella (Pohjoismylly 172:402:25:8) on kaikenlainen kalastus kielletty läpi vuoden. Kiellot ovat voimassa vuoden 2012 loppuun. Viherinkosken vesialueilla on solmuväliltään alle 55 mm:n verkkojen käyttö kielletty läpi vuoden. Rajoitusalue alkaa 200 metriä Viherinkosken maantiesillan alapuolisilta vesialueilta ja ulottuu Suontee-järven suunnassa Linnasaaren pohjoiskärjen tasolle. Kielto on voimassa vuoden 2012 loppuun. Vapakalastus on kielletty koskialueella kalastusasetuksen määrittämänä rauhoitusaikana vuosittain 11.9.-15.11. Varsinaisilla koskialueilla on kaikenlaisten seisovien pyydysten käyttö kielletty pysyvästi. Suonteen järvelle, Angesselälle, Puttolanselälle ja Viherinjärvelle on määrätty 31-54 mm:n solmuvälin verkkojen käyttökielto yli 6 metrin syvyisissä vesistökohteissa lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Kielto on voimassa vuoden 2012 loppuun. Ravustus on kielletty seuraavissa järvissä: Laitjärvi, Hirvijärvi, Iso Säynätjärvi ja Iso Suojärvi. 5
Suonteen viehekalastuksen yhteislupa-alue Luvan ehdot ja hinnat 2009-2010 Suonteen kalastusalueen tarjoama viehekalastuksen yhteislupa-alue käsittää luonnonkauniit ja erittäin kalarikkaat Suontee-järven, Viherinjärven, Iso Säynätjärven ja Puulan Siikaveden, sekä osia Puttolanselältä ja Angesselältä. Lupa-alueen vedet ovat yhtenäiset, pinta-ala lähes 20.000 ha. Vesistöihin on istutettu runsaasti järvitaimenta, järvilohta, kuhaa ja harjusta. Haukea on luontaisesti, erityisen runsaasti Pohjois-Suonteella. Ahvenkanta on runsas. Saalisvarmuutta on kiitelty hyväksi. Lupien hinnat: Koko yhteislupa-alue: 15 / viikko, 40 / kk, 65 / 12 kuukautta Ollinsalmen pohjoispuoliset alueet: 10 / viikko, 25 / kk, 40 / 12 kuukautta Luvan voi myös maksaa tilille: OP 508207-46135 (Kirjaa maksukuittiin lupa-aika) Lupaehdot: Lupa on venekohtainen. Luvan haltijan ja luvan on oltava veneessä. Vaparajoitus: 6 vapaa ja viehettä/vene. Lupa oikeuttaa heitto- ja vetouisteluun veneestä. Vuosilupa on voimassa 12 kuukautta luvan myyntipäivästä. Saaliskalojen alamitat: Harjus 35 cm, kuha 45 cm, järvitaimen ja lohi 55 cm. (Muista sääntö: 35,45,55) Lisätiedot kalastusalueen sivuilta: www.kalapaikka.net/suonteenkalastusalue/viherinkoski Erityiskohde Viherinkoski Lupahinnat: 10 / vrk, 25 / viikko, 45 / kk, 60 / 12 kuukautta. Saalisrajoitus: Enintään 3 kalaa 24 tunnin aikana. Saaliskalojen alamitat: Harjus 35 cm, kuha 45 cm, taimen ja lohi 55 cm. Hinnat sisältävät 22 % arvonlisäveron. Oikeudet hintamuutoksiin ja luvan oikeuttamaan kalastusalueeseen pidätetään. 6
Viehekalastuksen yhtenäislupien myyjät 2009-2010: Joutsa kk: Sport in Joutsa, Länsitie 3 Shell-Huttula, Rantatie 21 Grilli-kahvio Tikander Oy Mieskonmäki: Kyläkauppa Kuitunen. Käläpajulantie 2 Hirvensalmi: Pertunmaa: Nettimyyjät: Lähikauppa Tuukkala, Heli Ravela, Joutsantie 1247, 52610 Tuukkala Jukka Manninen, Karhulantie 47, 52550 Hirvensalmi Maarit Honkanen, Hämeenmäentie 1026, 52610 Tuukkala, K-Market Karpalo, Keijo Heikkinen, Pertuntie 21, 19430 Pertunmaa www.kalapaikka.net www.kalakortti.com www.kalastusluvat.net Luvan voi myös maksaa suoraan Suonteen kalastusalueen tilille: OP 508207-46135 Viherinkosken lupamyynti: Sport in Joutsa Shell-Huttula Grilli-kahvio Tikander Oy Kalastusasetuksen mukaiset rauhoitusajat Seisovilla pyydyksillä järvitaimen ja järvilohi virtavesissä 1.9.- 30.11. Vapavälineillä rauhoitusaika on 11.9. 15.11. Harjus seisovilla pyydyksillä 1.4. 31.5. Vapavälineillä kalastettaessa ei rauhoitusaikaa harjuksella. Kuha ei rauhoitusaikaa. Rapu 1.11. 21.7. klo 12.00. Alamitat Suonteen kalastusalueella Järvitaimen ja lohi 55 cm (eväleikatut 40 cm) Kuha 45 cm Harjus 35 cm Rapu 10 cm 7
Kalastuksenhoitomaksu ja muut luvat Kalastuksenhoitomaksu ( valtion kalakortti) 18 64 vuotiaiden kalastusta harjoittavien tulee maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan tilille Nordea 166030-101496, saaja MMM/ KALAKORTIT. Maksu vuodelta 2009 on 20. Maksua ei tarvitse maksaa mikäli olet alle 18-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta. Iän perusteella maksusta vapautetun tulee tarvittaessa esittää henkilötietonsa. Alle 18 vuotiaiden ja 65 v. täyttäneitten ei tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua eikä läänikohtaista viehelupaa. Kalastuksenhoitomaksun voi maksaa tilille 166030-101496 kaikissa pankeissa, maksuautomaatilla, kotitietokoneella ja postissa tai luvan voi lunastaa R-kioskilta. Läänikohtainen viehekalastusmaksu Läänikohtainen viehelupa maksaa vuonna 2009 29. Läänikohtainen lupa maksetaan Nordean tilille: Länsi-Suomen lääni 166030-106602, (kelpaa esim. Joutsan vesialueilla). Itä-Suomen lääni 166030-106610, (kelpaa esim. Hirvensalmen ja Pertunmaan vesillä): Lupa oikeuttaa viehekalastukseen yhden läänin alueella yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä, kuitenkin vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää. Kalastuslain 89 määrää: Todistus kalastuksenhoitomaksun ja viehekalastusmaksun maksamisesta on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle tai sille, jonka tehtävänä on valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuksesta annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Soutumiehen ei tarvitse maksaa valtion kalastuksenhoitomaksua (kalakorttia), mikäli hän ei käsittele kalastustapahtuman aikana pyydyksiä. Virtavesiä lukuunottamatta on onkiminen ja pilkkiminen maksuista vapaata harrastusta. TE-keskus on määrittänyt Myllynkosken, Viherinkosken, Tampinjoen, Sunkinjoen ja Kostamonjoen lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi. Näissä vesissä ei saa onkia, pilkkiä eikä kalastaa läänikortilla. Myös kaikenlaisten seisovien pyydysten käyttö on kielletty. Suonteen kalastusalueen yhtenäisluvalla 6 vapaa Veneessä saa yhtäaikaisesti olla venekunnan koosta riippumatta pyynnissä enintään kuusi vapaa. Koko alueen lupa on voimassa Suonteella lääninrajasta riippumatta. Yhteisluvan hankkineet eivät tarvitse erillistä läänikohtaista viehelupaa. 8
Viherinkosken lupa Viherinkoskelle myydään erillisiä viehe- ja perhokalastuslupia. Myyjät ja hinnat selviävät toisaalta tästä oppaasta. Osakaskunnan lupa Verkkokalastaja tai muun seisovan pyydyksen käyttäjä tarvitsee aina paikallisen osakaskunnan luvan. Luvaksi riittää osakaskunnalta ostetut pyydysmerkit. Osakaskunnan pyydysmerkkien myyjät ovat osakaskunnan kokouksen nimeämiä, ja toimivat osakaskunnan eli vesialueen omistajan edustajina. He tarkistavat myyntitapahtuman yhteydessä, että merkinostaja on maksanut valtiolle 20 euron kalastuksenhoitomaksun tai, että ostaja on alle 18 vuotias tai täyttänyt 65 vuotta. Näin he varmistavat, että osakaskunnan osakkaat eivät syyllisty edes tahattomasti luvattomaan kalastukseen. Ilmoittaudu kalastuksenhoitomaksurekisteriin www.mmm.fi Ilmoittaudu rekisteriin netissä www.mmm.fi, niin saat vuosittain joulukuussa esitäytetyn kalastuksenhoitomaksulomakkeen kotiisi. Maksa siinä mainittua viitenumeroa käyttäen, saat muovitetun kalastuskortin postitse. Torju lokkilapamatoa! Taimenen istutusta tankkiautosta. Viherinkosken kalastuspaikka. 9
Huolehdi, että perkuujätteet eivät päädy lokkien ruoaksi Suonteesta kalastettiin vuoden 2006 aikana tutkimustarkoituksia varten 101 siikaa. Tutkimuksessa selvisi, että lokkilapamatoa oli 64,3 %:lla kaloista. Lapamadon toukat ovat pääasiassa kalan vatsaontelossa sijaitsevissa vaaleissa rakkuloissa, ryynimäisessä muodossa. Ne poistuvat kaloja Lokkilapamadon rakkuloita siiassa. peratessa, joten kalan käyttöä ravinnoksi ne eivät estä. Lokkilapamadolla on elämänkierto, jossa lokkilinnut ovat lopullisia isäntiä. Ne levittävät lapamadon munia vesiympäristöön, jossa niistä kehittyy toukkia, jotka infektoivat pieniä planktonäyriäisiä. Toukat kehittyvät planktonäyriäisiä syövissä kaloissa. Kun lokit syövät toukkia sisältävän kalan tai kalanperkeitä, kehittyy jälleen sukukypsiä lapamatoja lokin suolessa lapamadon elämänkierto jatkuu. Vähintä, mitä kalamies voi asialle tehdä on, että huolehditaan perkuujätteistä niin, etteivät ne joudu lokkien ruoaksi. Muutoinkaan ei lokkeja pidä ruokkia edes ns. roskakaloilla. Helppo ravinnonsaanti vain lisää lokkikantoja entisestään. Kalamiesten mielestä niitä alkaa jo muutoinkin olla riesaksi asti. Suonteen kalasto ihmisravintona Keski-Suomen ympäristökeskus teki Suonteen kalastusalueen tilaaman haukien elohopeatutkimuksen keväällä 2006. Tutkimusta varten pyydettiin 42 haukea, joiden paino vaihteli 800-1200 grammaan. Suonteen ja Angesselän haukien elohopeapitoisuuksien todettiin olevan huomattavan alhaiset esim. kaikkiin Keski-Suomessa tutkittuihin haukiin verrattuna. Maakunnan keskiarvo on ollut 0,45 mg / kg. Suonteen ja Angesselän haukien arvot ovat tätä alhaisemmat. Tutkimuksen tulokset: Etelä-Suonne; 10 haukea, keskiarvo 0,209 mg / kg Keski-Suonne (Marjotaipale); 6 haukea, keskiarvo 0,228 mg / kg Pohjois-Suonne ; 10 haukea, keskiarvo 0,381 mg / kg Angesselkä; 11 haukea, keskiarvo 0,358 mg / kg Puttolanselkä; 5 haukea, keskiarvo 0,690 mg / kg Kalan syöntisuositukset: Hauki ja muut petokalat, enintään 1,0 mg / kilo Muut kalat enintään 0,5 mg / kilo Kaikki tutkitut Suonteen kalat alittavat elohopeapitoisuuksien raja-arvot selvästi. 10
Taimenten carlin-merkinöillä selvitettiin istutusten tuloksellisuus Carlin-merkillä merkittyjä 2-vuotiaita järvitaimenia istutettiin Suonteeseen Ruorasmäen Särkän rantaan 24.5.2004 yhteensä 999 kpl. Niiden suojakaloiksi istutettiin samanaikaisesti 1000 samanlaista merkitsemätöntä taimenta. Carlin-merkintöjen tuloksista: Merkkejä palautettiin 24.5.2004-26.9.2006 välisenä aikana yhteensä 122 kpl, mikä on 12 % istukkaiden määrästä. Palautuksista oli tullut 1. vuotena 63 %, 2. vuotena 24 % ja 3. vuotena 3 %. Kalojen keskipaino oli ollut ensimmäisenä vuotena 656 gr, toisena 1782 gr ja kolmantena vuotena 3610 gr. Suurin ilmoitettu kala on painanut 4,1 kg. Alamittaisina pyydettyjä kaloja oli 88 kpl, joka on 91 % niistä saaduista kaloista, joista oli pituustieto. Kalastusalueen määräämän 55 cm:n alamitan täyttäneitä kaloja oli vain 9 %. Ensimmäinen 55 cm:n mitan täyttänyt kala oli saatu 15 kuukauden kuluttua istutuksesta eli elokuussa 2005. Ensimmäisen vuoden aikana saaduista taimenista oli otettu alle 55 mm:n solmuvälin verkoilla 84 %. Ne oli kalastettu pääasiassa 45 mm:n verkoilla. Kolmen vuoden aikana saaduista taimenista oli 31-60 mm:n verkoilla otettu 93 %. Heittouistimilla oli otettu 4 % ja vetouistimilla 3 %. Taimenten kasvunopeus Suonteessa on erikoisen nopeaa. Tutkimuksella selvisi, että taimenet eivät vaella pois Suonteelta. Taimenten istuttaminen Suonteeseen olisi erityisen kannattavaa, jollei istukkaita pyydettäisi alamittaisina välikoon (31-54 mm:n) verkoilla. Niiden käyttöä tulisi välttää. Alle 55 mm:n verkkojen käyttö tuhoaa merkittävästi istutusten tuloksia, niihin tarttuvat taimenet ovat alamittaisia. Carlin-merkitty järvitaimen. Carlin-merkki. 11
Taimenesta löytyvän carlin-merkin palautus Kalastaessasi saatat saada saaliiksi taimenen, jonka selkäevän taakse on kiinnitetty pieni muovinen numeroitu Carlin-merkki. Toimi silloin seuraavasti: Kirjaa muistiin kalan saantipaikka, päivämäärä ja kalastusväline, jolla kala on saatu (verkosta solmuvälitieto). Mittaa kalan pituus leuan kärjestä pyrstön kärkeen. Punnitse kala. Irrota puhtaalla veitsellä 10-20 suomua selkäevän ja pyrstön väliltä kyljen yläosasta, kylkiviivan yläpuolelta. Pakkaa suomut esim. leivinpaperin väliin, ehdottomasti ei muoviin. Kirjoita paperille kaikki edellä pyydetyt tiedot, merkin tiedot mukaan lukien. Ilmoita oma nimesi ja pankkitilisi numero. Lähetä suomut ja tiedot kalasta ilman postimaksua osoitteella: KALANTUTKIMUS 33333. Mikäli Carlin-merkitty taimen on alle 55 cm, älä tapa kalaa, älä punnitse, äläkä ota suomunäytteitä. Ilmoita vain pyydetyt tiedot ja merkin numero ja vapauta kala. Saat 5,- euron palkkion ja osallistut vuosittaiseen palkintojen arvontaan, jossa pääpalkintona arvokas vene ja siihen kuuluva perämootttori. Merkin palauttaneiden kesken arvotaan Buster S- alumiinivene ja 20 hv:n Yamahaperämoottori. Lisäksi arvotaan 5 kelluntapukua ja 5 kela-vapayhdistelmää. Jos asiasta kysyttävää, soita: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 0205751232 Matti Naarminen. Voit palauttaa merkin myös sähköisesti osoitteessa: www.rktl.fi. Lainmukainen lippukeppi. Järvitaimen. 12
Rapu on kiinnostava otus Rapu on arvostettu herkku. Kymmenjalkainen saksiniekka on vesielämään sopeutunut äyriäinen. Tärkeimmät rapulajit ovat alkuperäinen kotimainen jokirapu ja vuoden 1967 jälkeen maahan tuotu pohjoisamerikkalainen täplärapu. Vain jokirapu on sallittu Suonteen kalastusalueen vesistöihin. Ravustusluvat Ravustamiseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen osakaskunnan lupa. Ravustus on kielletty marraskuun alusta heinäkuun 21 päivään klo 12 saakka. Täpläravun luvaton siirtoistuttaminen on rikos TE-keskus ei ole myöntänyt täpläravun siirtoistutuslupia Suonteen kalastusalueelle. Täpläravun luvaton siirtoistuttaminen alueelle on rangaistava teko, josta on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Toimenpiteet rapuruton leviämisen estämiseksi Täpläravun kantama rapurutto tuhoaa arvokkaamman jokirapukannan hyvin nopeasti. Täplärapuvesissä (kuten Jääsjärvessä) käytettyjä mertoja, katiskoita, verkkoja tai muita pyydyksiä ei saa siirtää ilman desinfiointia Suonteen kalastusalueen vesistöihin. Rapurutto voi levitä jopa saappaiden tai kalastusveneen mukana. Pienikin välinpitämättömyys voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen vahingot ja vahingonkorvausvaatimuksen. Suositellut pyydysten ja varusteiden käsittelymenetelmät rapuruton torjumiseksi: Keittäminen kiehuvassa vedessä vähintään 10 min. Varmistettava, että välineet kestävät keittämistä. Pakastaminen vähintään 3 vuorokautta 20 asteessa. Kuivaaminen saunassa 60-80 asteessa vähintään 5 tuntia isot välineet ja 1 tunti pienet välineet. Väkiviinakäsittely esim. Sinolissa; vähintään 30 minuuttia liuoksessa, jossa on 3 osaa Sinolia ja 1 osa vettä. Käytä aina vähintään 3 vuorokautta pakastettuja rapusyöttejä. Pakastus tuhoaa niissä mahdollisesti olevat rapuruttoitiöt. Vihje: Pieni pala tavallista grillimakkaraa on helppokäyttöinen, turvallinen ja toimiva syötti. 13
OSAKASKUNNAT JA YHTEYSTIEDOT NIMI OSAKASKUNTA OSOITE PUHELIN SÄHKÖPOSTIOSOITE Pertti Rossi Hankaisten Osakaskunta Marjotaipaleentie 170 19650 JOUTSA 0400-645764 pertti.k.rossi@gmail.com Pekka Sertti Hartolan Osakaskunta Hotilantie 451 19600 HARTOLA 050-5410893 Martti Siltala Heikkilän kalastuskunta Levämäentie 24 19650 JOUTSA 014-882221 Aimo Schildt Hirvipohjan kalastuskunta Korpelantie 9 19600 HARTOLA 03-7160341 Veijo Tyyskä Hämeenmäen Osakaskunta Ruokoniementie 250 52610 TUUKKALA 045-1262948 maarithonkanen@hotmail.com Mikko Pylvänäinen Iso-Pärnämäen Osakaskunta Lujukalliontie 22 19650 JOUTSA 0400-919089 mikkom.pylvanainen@pp.inet.fi Eino Kokko Joutsan Osakaskunta Myllytie 6 19650 JOUTSA 0400-124915 eino.kokko@mhy.fi Matti Sievänen Kirkkola ym:t kalastuskunnat Kaarnakuja 1 19600 HARTOLA 044-5619226 matti.sievanen@phnet.fi Pekka Markkula Kuikkolan Osakaskunta Koskenniskantie 6 48400 KOTKA 0400-812955 pekka.markkula@planet.fi Yrjö Kuitunen Kuitula 2-4 Osakaskunta Pirttiahontie 24 52620 KUITULA 015-652242 Heikki Sievänen Kuurijärven kalastuskunta Veistontie 6 A 3 19650 JOUTSA 050-3855427 Hannu Soisalo Laitjärven Osakaskunta Kuhalantie 347 19650 JOUTSA 0400-244364 hannu.soisalo@pp.inet.fi Hannu Luntta Liukkosen Osakaskunta Kullasniementie 760 19650 JOUTSA 050-3138654 Tapio Tonteri Lohiniemen kalastuskunta Lohiniementie 19600 HARTOLA 03-7162082 tapio.tonteri@hartola.fi Pentti Häkkinen Makiaistenmaan Osakaskunta Ruusankatu 4 A 23 00250 HELSINKI 09-449269 Anssi Saari Marjotaipaleen Osakaskunta Marjotaipaleentie 907 19650 JOUTSA 050-5350831 anssi.saari@pp2.inet.fi Tapio Kyröläinen Mieskonmäen Osakaskunta Hirvensalmentie 286 19670 MIESKONMÄKI 040-5433084 tapsanoma@luukku.com Seppo Ollikainen Pertunmaankylän Osakaskunta Peruvedentie 429 19430 PERTUNMAA 044-7115072 seppo.ollikainen@surffi.fi Paavo Nummela Puttolan kalastuskunta Puttolantie 52 19650 JOUTSA 040-5484829 paavo.nummela@luukku.com Risto Honkanen Pynnölän Osakaskunta Pertunmaantie 598 19650 JOUTSA 0400-821344 Tuomo Liukkonen Pyörnilä 1,2,3 ja 9 osakaskunnat Ollintie 30 52620 KUITULA 0400-897206 tuomo.liukkonen@rivakka.com Jussi Laitinen Ruhalahden jakokunta Harjulantie 35 19650 JOUTSA 0400-223314 jussi.laitinen@reppu.net Unto Järvinen Ruorasmäen Osakaskunta Tervastie 2 18100 HEINOLA 0400-191790 unto.jarvinen@phnet.fi Markku Salminen Ruskealan Osakaskunta Yhdystie 24 19600 HARTOLA 0400-327423 Pauli Pessala Rääpön kalastuskunta Hintikantie 10 19650 JOUTSA 0400-806512 Pauli Mäkinen Sairasen Osakaskunta Leppäojantie 162 19650 JOUTSA 0400-551245 Markku Tuukkanen Siiraa ja Muikunlahti Kaikulantie 19600 HARTOLA 03-7162134 markku.tuukkanen@hartola.fi Eero Tanttu Suurenkylän kalastuskunta Kämpinmäentie 239 52550 HIRVENSALMI 0400-253199 Niilo Hauvala Tolvasniemen Osakaskunta Tolvasniementie 287 19650 JOUTSA 0400-207555 Keijo Kiesilä Tuukkalan Osaskaskunta Joutsantie 119 A 52610 TUUKKALA 0400-155187 Markku Riipinen Uimaniemen Osakaskunta Pitkäniementie 171 19650 JOUTSA 0400-786429 loma@pitkaniemenlomamokit.com Jukka Manninen Vahvaselän Osakaskunta 1, 2 ja 5 Karhulantie 47 52550 HIRVENSALMI 0400-285423 j-manninen@suomi24.fi Reijo Jokinen Vehmaan kalastuskunta Vehmaantie 111 19650 JOUTSA 014-884509 Matti Tonteri Virkistyskalastajat Rautamäentie 18 19650 JOUTSA 040-5084392 Martti Pyykkö Ammattikalastajat Marjotaipaleentie 232 A 19650 JOUTSA 040-5461635 s.pyykko@netti.fi 14
KALASTUKSENVALVOJAT 2009-2010 NIMI OSOITE PUHELIN Seppo Haapsaari Notkotie 1-3 50670 OTAVA 050-5905609 Kari Halonen Aitanavain 5 B 9 01660 VANTAA 0500-442040 Risto Hintikka Pertunmaantie 247 A 19650 JOUTSA 040-5586966 Esko Honkanen Hämeenmäentie 1026 52610 TUUKKALA 050-5914338 Maarit Honkanen Hämeenmäentie 1026 52610 TUUKKALA 050-3514057 Unto Kekkonen Pellervontie 29 as. 1 00610 HELSINKI 0400-206880 Eino Kokko Myllytie 6 19650 JOUTSA 0400-124915 Taisto Kuitunen Etelä-Myllyntie 121 19650 JOUTSA 040-5282934 Heikki Laamanen Myllylammentie 17 19670 MIESKONMÄKI 0400-359585 Martti Lahtinen Pylsyntie 766 A 19650 JOUTSA 040-5951305 Reino Liukkonen Sokurantie 293 19650 JOUTSA 040-5780146 Hannu Luntta Kullasniementie 760 19650 JOUTSA 050-3138654 Jari Långström Huvikumpu 19650 JOUTSA 040-4875215 Juha Manninen Hirvenlahdentie 658 52620 KUITULA 040-5418584 Jukka Manninen Karhulantie 47 52550 HIRVENSALMI 0400-285423 Tuure Marttinen Ilolantie 19650 JOUTSA 0400-550671 Ilkka Moisander Laurinniityntie 7-11 B 15 00440 HELSINKI 0500-301071 Lasse Nummela Borgströminkatu 1 E 54 00840 HELSINKI 0500-417055 Reijo Oksa Kuusitie 7 19650 JOUTSA 040-5245801 Alpo Puranen Jännekuja 2 15870 HOLLOLA 0400-640340 Tarmo Purunen Pylsyntie 1004 19650 JOUTSA 040-5873689 Mikko Pylvänäinen Lujukalliontie 22 19650 JOUTSA 0400-919089 Martti Pyykkö Marjotaipaleentie 232 A 19650 JOUTSA 040-5461635 Pertti Rossi Marjotaipaleentie 170 19650 JOUTSA 0400-654764 Anssi Saari Marjotaipaleentie 907 19650 JOUTSA 050-5350831 Tapio Salomaa Myrskykaari 9 18300 HEINOLA kk 044-0204511 Matti Sievänen Kaarnakuja 1 19600 HARTOLA 044-5619226 Veikko Tanttu Ripatintie 165 52550 HIRVENSALMI 044-5964782 Veijo Tyyskä Ruokoniementie 250 52610 TUUKKALA 045-1262948 Seppo Vesanen Pertunmaantie 1803 19650 JOUTSA 0400-493157 Kari Väinölä Pellontorpantie 7 D 19 50100 MIKKELI 0400-923350 Ilkka Vesikko Taitoniekantie 9 D 514 40740 JYVÄSKYLÄ 040-8463846 Miika Sarpakunnas Kauppakatu 9 B 20 40100 JYVÄSKYLÄ 050-3094184 15
YHTEYSTIETOJA Suonteen kalastusalue Katso netistä osoitteesta: www.kalapaikka.net/suonteenkalastusalue Painatushetkellä: Myllytie 6, 19650 Joutsa Puh. 0400-640340 ja 0400-124915 Keski-Suomen TE-keskus, maaseutu ja kalatalous Käyntiosoite: Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Postiosoite: PL 44, 40101 Jyväskylä Puh. 010 19 1450 www.te-keskus.fi Keski-Suomen ympäristökeskus Käyntiosoite: Ailakinkatu 17, Jyväskylä Postiosoite: PL 110, 40101 Jyväskylä Puh. 020490110 www.ymparisto.fi Keski-Suomen maanmittaustoimisto Käyntiosoite: Kankaankatu 17, Jyväskylä Postiosoite: PL 56,40101 Jyväskylä Puh. 020541121 www.maanmittauslaitos.fi Riistan- ja kalantutkimus (RKTL) Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Osoite: Survontie 9, 40500 Jyväskylä Puh. 02057511 www.rktl.fi 16